Vaikka tietoa liikkumisen hyödyistä tai istumisen
|
|
- Outi Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: ANU KANGASNIEMI LÄSNÄOLEMISEN TAITO JA LIIKKUJAKSI RYHTYMINEN: Tietoisuustaidot ja psykologinen joustavuus avaamaan polkuja muutokseen Liikkujaksi ryhtyminen ja totutuista tavoista luopuminen on vaikeaa. Muutos voi tuntua epämukavalta. Siksi voi olla tärkeää löytää motivaatio muutokseen ja kannustimia omista arvostuksista käsin sekä pohtia, millaista on oman näköinen ja hyvä elämä. Millaiset teot edistäisivät juuri sitä, mitä todella arvostat ja pidät tärkeänä. Syyt liikkumiseen saattavat löytyä liikuntaboksin ulkopuolelta. Omia arvoja painottava lähestymistapa saattaa olla erityisen hyödyllinen heille, joita perinteiset liikuntaa ja terveyttä painottavat ohjelmat eivät motivoi. Vaikka tietoa liikkumisen hyödyistä tai istumisen haitoista on tarjolla enemmän kuin koskaan, ei fyysinen aktiivisuus näytä lisääntyvän väestössämme. Ihmiset ovat yhä terveystietoisempia, mutta siitä huolimatta omiin tapoihin ja tottumuksiin puuttuminen näyttäytyy ylivoimaisen haastavalta. Mieli on taitava keksimään syitä siihen, miksi lenkille tai kävelylle lähteminen ei olekaan mahdollista. Mitä vaikeammasta asiasta tai muutoksesta on kysymys, sitä enemmän mielellä on tapana terrorisoida toimintaa. Siksi motivaatiolla on myös suuri merkitys siinä, miten valmis ihminen on ponnistelemaan muutoksen eteen ja sietämään siihen liittyvää epämukavuutta. Tässä artikkelissa kuvataan tietoisuustaitoja, hyväksyntää, psykologista joustavuutta erityisesti fyysisen aktiivisuuden edistämisen näkökulmasta. Tavoitteena on oppia uudenlainen ajatusten ja tunteiden käsittelytapa. Motivaatio muutokseen ja epämukavuuden hyväksyntään etsitään ihmisen omista lähtökohdista ja arvoista, joita hän itse pitää tärkeänä. 26 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015
2 Artikkeli pyrkii antamaan uudenlaista näkökulmaa liikkumisen edistämiseen, erityisesti liikuntakäyttäytymisen säätelyn näkökulmasta ja siitä, miten edistää motivaatiota ja käyttäytymisen muutosta vähän liikkuvilla aikuisilla. Mindfulness tietoisuustaidot Tietoisuustaidoilla, jotka tunnetaan usein myös mindfulness (engl.) nimellä Suomessa, tarkoitetaan kykyä olla läsnä tässä hetkessä ja kykyä havainnoida omia ajatuksia, tunteita ja kehollisia tuntemuksia (Kabat-Zinn 2003). Mindfulness viittaa siis eräänlaisen tietoisuuden tapaan, jossa huomio viedään tarkoituksenmukaisesti tähän hetkeen, hyväksyen ja sallien sen hetkiset tuntemukset ja kokemukset sellaisina kuin ne ovat, ilman tarvetta muuttaa tai kontrolloida niitä millään tavalla (Bishop ym. 2004). Tietoisuustaitojen tai läsnä olemisen taito on kiinnostanut tutkijoita, psykologeja ja terapeutteja aikaisemmin ensisijaisesti psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Viime vuosina tietoisuustaitojen hyötyjä on lähdetty selvittämään myös terveys- ja liikuntakäyttäytymisen muuttamisessa. Aikaisempien tutkimusten mukaan tietoisuustaidot ovat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (Ulmer, Stetson & Salmon 2010, Gilbert & Waltz 2010, Roberts & Danoff-Burg 2010, Chatzisarantis & Hagger 2007). Hyvät tietoisuustaidot olivat yhtey dessä korkeampaan fyysisen aktiivisuuden tasoon (Gilbert & Waltz 2010, Roberts & Danoff-Burg Paremmat tietoisuustaidot, hyväksyntä ja alhaisempi tarve ajatusten tai tunteiden tukahduttamiseen tai kontrolloimiseen ovat yhteydessä liikuntakäyttäytymisen ylläpitämiseen (Ulmer, Stetson & Salmon 2010). Tietoisuustaitojen on havaittu vaikuttavan myös liikunta-aikomuksen ja liikuntakäyttäytymisen väliseen yhteyteen. Aikomukset ennustivat vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta niillä, joilla oli korkeat tietoisuustaidot (Chatzisarantis & Hagger 2007). Mistä psykologisessa joustavuudessa on kysymys? Psykologinen joustavuus tarkoittaa vapaasti suomennettuna kykyä toimia omien arvojen tai arvostusten pohjalta sekä kykyä mukauttaa toimintaansa eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin (Hayes 2006). Ihminen, joka on niin ajattelun kuin käyttäytymisenkin tasolla joustava, kykenee toimimaan tässä hetkessä, olemaan tietoinen omista arvoistaan, tunteistaan ja ajatuksistaan sekä olemaan avoin kaikenlaisille, myös epämiellyttäville kokemuksille. Psykologisen joustavuuden käsite kattaa tässä hetkessä elämisen ja sisältää myös muutoksessa keskeisen motivaatio-näkökulman. Hyväksymis- ja omistautumisterapia (engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT) on kognitiivisen käyttäytymisterapian niin sanottuun kolmanteen aaltoon kuuluva tieteellisesti kehitetty kliininen menetelmä. Se pohjautuu psykologisen joustavuuden malliin. Psykologinen joustavuuden malli käsittää kuusi eri osa-aluetta tai taitoa; arvot, sitoutuminen arvojen mukaiseen toimintaan, tässä hetkessä eläminen, kielellisen kontrollin heikentäminen, havainnoiva minä ja hyväksyntä. Näitä kehitetään erilaisten harjoitusten avulla. Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on hyödynnetty muun muassa sairauksien hoidoissa, ohjauksessa ja neuvonnassa, urheilijoiden valmentautumisessa sekä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisessa (Biglan, Hayes & Pistorello 2008). Terveyden edistämisessä mallia on menestyksekkäästi sovellettu esimerkiksi tyypin II diabeteksen (Gregg et al. 2007) ylipaino-ongelmien hoidossa (Weineland et al. 2012, Weineland, Hayes & Dahl 2012) sekä tupakoinnin lopettamisessa. Vahvinta vaikuttavuusnäyttöä on saatu kroonisen kivun hoidossa (Wicksell et al. 2008). Suomessa arvo- ja hyväksyntäpohjaisia interventioita on toteutettu melko vähän, mutta mielenkiintoisia tutkimuksia on käynnissä muun muassa depression (Lappalainen el al. 2007, Lappalainen et al. 2014), nukkumishäiriöiden ja työuupumuksen hoidossa sekä terveyttä edistävien elintapojen muutoksessa ja liikkumisen edistämisessä (Kangasniemi ym. 2013; Kangasniemi ym. 2015). Psykologisen joustavuuden mallissa keskeistä on niin kutsuttu hyväksyntä-pohjainen strategia. Siinä päämääränä ei ole suoraan itse ongelman vähentäminen, vaan pyrkimyksenä on vaikuttaa henkilön suhteeseen käsillä olevaan hankalaan asiaan tai muutokseen. Esimerkiksi kivun hoidossa ei vaikuteta suoraan kivun tuntemuksen poistamiseen, vaan hoidossa keskitytään kivun kokemuksen ja tilanteen väliseen suhteeseen. Tavoitteena on oppia uudenlainen ajatusten ja tunteiden käsittelytapa. Motivaatio muutokseen ja epämukavuuden hyväksyntään etsitään ihmisen omista lähtökohdista ja arvoista, joita hän itse pitää tärkeänä. Kun mallia sovelletaan liikkumisen edistämiseen, keskeistä ei ole suoraan liikkumisen lisääminen tai liikkumisen kautta motivoituminen. Työskentely kohdistuu paremminkin automaattisiin ajatus-, ( Takana on pitkä työpäivä, en ehdi liikkumaan ), tunne-, ( Väsyttää ja ei huvita ) -ja käyttäytymisketjuihin ( Tv:n katsominen ). Tarkoituksena on vaikuttaa ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen väliseen suhteeseen sekä hankkia taitoja, joiden avulla on mahdollista oppia ei-reaktiivinen, tietoisempi ja hyväksyvämpi tapa suhtautua omiin estäviin ajatuksiin ja tunteisiin. Itsensä epämukavuusalueelle vieminen aiheuttaa usein ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Siksi on tärkeää löytää syy tai merkitys muutoksiin omista arvostuksista ja arvoista. Jos liikkumisen lisääminen edistää olennaisesti jotakin sellaista, joka on itselle tärkeää, ihminen on valmiimpi sietämään myös muutoksen tuomaa epämukavuutta. Liikkuminen nähdään näin arvojen mukaisena tekona ja keinona edistää jotakin itselle merkityksellistä asiaa, eikä välttämättä ensisijaisena tavoitteena. Lisäksi arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa työskentelyssä on keskeistä tarkastella olemassa olevia virallisia tai epävirallisia ohjeita ja suosituksia sen pohjalta, ovatko ne omassa elämässä hyödyllisiä, omaa muutosta tukevia, vai kenties jollakin tapaa LIIKUNTA & TIEDE 52 4 /
3 kahlitsevia tai jopa muutosta estäviä. Ei ole järkevää pitäytyä jäykästi esimerkiksi tavoitteessa kävellä askelta päivässä, jos se ei oman kokemuksen mukaan juurikaan koskaan toteudu eikä kannusta tai motivoi eteenpäin. On tärkeää löytää omiin arvoihin sopiva tavoite, johon on mahdollista sitoutua. Tavoitteena on löytää yksilöllisempiä ratkaisuja ja tavoitteita, jotka istuvat ihmisen omaan elämään tai arkeen. Pientäkin muutosta on helpompi kasvattaa, kun usko omiin kykyihin vahvistuu kokemuksen karttuessa. Teot konkretisoivat arvojen mukaisen elämän. Aktiivisilla liikkujilla paremmat tietoisuustaidot ja parempi psyykkinen hyvinvointi LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tietoisuustaitojen, psykologisen joustavuuden, psykologisten oireiden eroja vähän liikkuvilla ja aktiivisesti liikkuvilla aikuisilla. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Tutkimuksessa oli mukana 58 vähän liikkuvaa ja 50 aktiivisesti liikkuvaa vuotiasta aikuista. Jako ryhmiin tehtiin terveysliikuntasuosituksen pohjalta, jossa alle 2,5 tuntia viikossa liikkuvat luokiteltiin vähän liikkuviksi ja vähintään 2,5 tuntia viikossa liikkuvat aktiivisiksi liikkujiksi. Tietoisuustaitoja, psykologista joustavuutta ja psykologisia oireita kysyttiin kyselylomakkeilla. Lisäksi tutkittavien fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysmittarilla ja itseraportoidusti kuluneen seitsemän päivän aikana. Fyysisesti aktiivinen ryhmä liikkui vähintään kohtuukuormitteisesti keskimäärin 38 minuuttia enemmän, ja siitä niin kutsuttua terveysliikunta-aikaa oli noin puoli tuntia enemmän verrattuna vähän liikkuvien aikuisten ryhmään. Myös askelilla mitattuna aktiivisilla oli yli askelta enemmän päivässä verrattuna tutkimuksessa mukana olleeseen vähän liikkuvien aikuisten ryhmään. Tutkimustulokset osoittivat, että fyysisesti aktiivisemmilla liikkujilla oli paremmat tietoisuustaidot, korkeampi psykologinen joustavuus ja vähemmän psykologisia oireita verrattuna vähän liikkuviin aikuisiin. Ero ryhmien välillä säilyi merkitsevänä tietoisuustaitojen ja psykologisten oireiden suhteen myös sen jälkeen, kun analyyseissä kontrolloitiin mahdolliset sekoittavat tekijät, kuten esimerkiksi kehon painoindeksi (BMI) ja diagnosoitujen sairauksien lukumäärä, sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutukset. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että fyysisellä aktiivisuudella on yhteys tietoisuustaitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkimus osoitti uuden yhteyden myös objektiivisesti mitatun liikkumisen ja tietoisuustaitojen välillä. Interventio muokkasi ajattelutapaa myönteisemmäksi ja lisäsi pysyvyyttä muutoksiin Suurin muutos on tapahtunut pääni sisällä, vaikka ulospäin ei näy mitään. Ajatukseni ovat liikkumisen suhteen myönteisempiä tai voisi kai sanoa, että myönteisempiä itseäni kohtaan liikkujana, koska en ole tähän kään asti ollut liikunnan vastustaja. Ajattelen siis positiivisemmin itsestäni ja olen huomattavasti enemmän läsnä, tietoinen. Se kai olisi oikea sana. Tutkimushankkeen toinen kokonaisuus koostui satunnaistetusta ja kontrolloidusta koeasetelmasta, jonka kohderyhmänä olivat vähän liikkuvat aikuiset (N=138). Vähän liikkuvat aikuiset satunnaistettiin kahteen eri ryhmään, arvopohjaiseen ryhmään ja palau teryhmään. Palauteryhmä sai palautetta fyysisestä aktiivisuudestaan tutkimuksen alussa sekä kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa. Arvopohjainen ryhmä sai saman palautteen kuin edellä ja osallistui ryhmämuotoiseen hyvinvointiohjelmaan. Tämän lisäksi arvopohjaiseen ryhmään osallistujat saivat käyttöönsä askelmittarit yhdeksän viikon inter vention ajaksi. Palkkioksi kaikki tutkittavat saivat mahdollisuuden osallistua kehonkoostumusanalyysiin tutkimuksen alussa ja lopussa. Pienryhmätapaamisia oli yhteensä kuusi, kestoltaan noin 1,5 tuntia kerta. Interventio pohjautui hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteisiin ja tavoitteena oli psykologisen joustavuuden kehittäminen arvoja, hyväksyntää ja tietoisuustaitoja hyödyntäen. Fyysistä aktiivisuutta mitattiin sekä kiihtyvyysmittareilla että itseraportoidusti. Tutkittavien liikkumisen liittyvää minäpystyvyyden tunnetta, suunnittelun taitoja sekä liikuntaan liittyviä epämiellyttävien psykologisten ja fyysisten tuntemusten hyväksyntää tutkittiin tutkimuksen alussa sekä kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa. Fyysinen aktiivisuus lisääntyi molemmissa ryhmissä kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa, eikä fyysisen aktiivisuuden keskiarvoihin pohjautuvissa muutoksissa ollut eroa ryhmien välillä (ks. kuvio 1). Objektiivisesti mitattuna muutos arvopohjaisessa ryhmässä oli 39 minuuttia lisää terveysliikunta-aikaa viikossa, itseraportoituna fyysistä aktiivisuutta tuli 68 minuuttia lisää. Vastaavat muutokset terveysliikunta-ajassa pelkkää palautetta saaneessa ryhmässä olivat objektiivisesti mitattuna 32 minuuttia lisää viikossa ja itseraportoidusti 51 minuuttia lisää viikkoa kohden. Yksilölliset vaihtelut Psyykkinen hyvinvointi ja tietoisuustaidot liittyvät fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. 28 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015
4 muutoksessa olivat kuitenkin suuria. Ero objektiivisten ja itseraportoidun muutoksen välillä selittyy osin objektiivisen mittarin puutteista mitata esimerkiksi pyöräilyä, lihaskuntojumppaa tai uintia. Lisäksi tutkittiin liikkumiseen liittyvän ajattelu- ja suhtautumistavan muutosta. Arvopohjaisessa ryhmässä tutkittavien minäpystyvyyden tunne kasvoi enemmän kuin palauteryhmässä. Pystyvyyden tunne liittyi liikkumisen omaksumiseen ja koettuihin esteisiin, liikuntaan liittyvään suunnitteluun. Myös liikkumiseen liittyvien epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja fyysisten tuntemusten hyväksyntä koheni enemmän verrattuna palauteryhmään. Arvopohjainen ryhmäintervention toi yksilölliseen muutokseen lisää pysyvyyttä, kun taas pelkkää palautetta saaneessa ryhmässä yksilötason pysyvyyttä kolmen ja kuuden kuukauden seurannan välillä ei ollut juuri ollenkaan havaittavissa. Motivaatio muutokseen arvotyöskentelyn avulla Liikkuminen on myönteistä ja olen läsnä kun liikun. Se on paljon. Olen oppinut eniten itsestäni, arvoistani ja KUVIO 1. Muutos objektiivisesti mitatussa terveysliikunta-ajassa a tutkimuksen alussa, kolmen ja kuuden kuukauden seurannassa arvopohjaisessa ryhmässä ja palauteryhmässä. a Terveysliikunta-aika on vähintään kohtuukuormitteista fyysistä aktiivisuutta, jossa tutkittava on aktiivisena vähintään 10 minuuttia kerrallaan. KUVIO 2. Terveysliikunta-ajan pysyvyys yksilöllisesti tarkasteltuna tutkimuksen alusta, kolmen ja kuuden kuukauden seurantaan A) palauteryhmässä B) arvopohjaisessa ryhmässä ei-masentuneilla tutkittavilla LIIKUNTA & TIEDE 52 4 /
5 asenteistani sekä positiivisuutta ja itsensä arvostusta. Tavoitteet ovat minun itseni näköisiä, ei toisten tavoitteita. Interventio-ohjelman tavoitteena oli osallistujien motivaation ja käyttäytymisen muutoksen tukeminen osallistujien psykologista joustavuutta kehittämällä. Psykologisen joustavuuden mallissa motivaatio muutoksiin rakennetaan arvotyöskentelyn avulla. Käytännössä arvotyöskentelyssä keskitytään omien arvojen ja itselle tärkeiden asioiden pohdintaan ja selkiyttämiseen sekä näiden pohjalta tehtyjä valintojen ja konkreettisten tekojen toteuttamiseen. Oli tärkeää, että jokainen osallistuja laati omat suunnitelmansa arvotyöskentelyn pohjalta. Näin ollen muutokset, olivat ne sitten minkäkokoisia tahansa, olivat arvokkaita. Olennaista oli rakentaa itsensä näköinen, omaan elämäntilanteeseen istuva kokonaisuus. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa ensisijainen tarkoitus ei ole puuttua suoraan liikkumiseen, vaan löytää tai kirkastaa niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja merkityksellisiä elämässä. Siksi tämä lähestymistapa saattaa olla sopiva heille, joita liikkuminen ei itsessään motivoi. Arvotyöskentelyn kautta on mahdollista löytää liikunnalle ja muille terveyttä edistäville elämäntavoille syvempi merkitys, mikäli perinteinen liikuntatavoitteiden asettaminen ei motivoi, eivätkä liikkumissuositukset sisäisty osaksi omaa elämäntapamuutosta. Tietoisuustaidot mahdollistavat muutoksen Aikaisemmin olin todella hyvä keksimään esteitä mahdolliselle liikkumiselle, mutta nyt tilanne on toinen. Lähdettyä tulee, eikä edes pienet sateet tai huonot kellonajatkaan haittaa. Interventio-ohjelmassa keskeistä oli tutkittavien tietoisuustaitojen harjoittaminen. Harjoitusten avulla oli mahdollista tulla tietoisemmaksi omasta tavastaan ajatella ja reagoida sekä tehdä eroa usein hyvin automatisoituneeseen, ajattelu- ja käyttäytymisketjuun. Tämä taito mahdollistaa esimerkiksi kyvyn tulla tietoisemmaksi omasta esteajattelustaan ja opettaa tekemään enemmän havaintoja arviointien tai tulkintojen sijaan. Tietoisuustaidot auttavat myös tekemään valintoja tässä hetkessä ja ohjaavat huomaamaan erityisesti itselle vaikeiden asioiden edessä tyypillistä sitten kun -ajattelua. Tietoisuustaitoharjoitteluun liittyy olennaisesti myös hyväksyvä ja empaattinen suhtautumistapa omaa itseä, omia ajatuksia ja tuntemuksia kohtaan. Hyväksyvällä suhtautumistavalla tarkoitetaan aktiivista omien ajatusten ja tunteiden vastaanottamista juuri sellaisina kuin ne ovat. Tämä ei kuitenkaan tarkoita esimerkiksi omien tavoitteiden tai suunnitelmien edessä luovuttamista, tai periksi antamista, vaan pikemminkin taitoa havainnoida empaattisesti sitä, mitä oma mieli kulloisenakin hetkenä tuottaa. Hyväksyntää voisi kuvata myös eräänlaisena eteenpäin vieväksi lempeäksi voimaksi, joka kannattelee ja antaa ymmärrystä omille reagointitavoille hankalien tilanteiden edessä. Käyttäytymisen joustavuus ja arvokkaat itsensä näköiset arjen valinnat Tutkimustulosten mukaan liikuntakäyttäytymisen muuttaminen näyttäisi olevan mahdollista hetkellisesti hyvin pienelläkin interventiolla, kuten esimerkiksi tämän tutkimuksen vertailuryhmässä, pelkän palautteen avulla. Mutta se, miten muutos saadaan pysymään pidemmällä aikavälillä ja miten vaikuttaa liikkumista edistävään ajattelutapaan, näyttäisi vaativan erilaisia strategioita. Tutkimustulosten mukaan kiihtyvyysmittarilla mitatun fyysisen aktiivisuuden muutokset olivat yksilöllisesti tarkasteltuna pysyvämpiä arvopohjaisessa ryhmässä verrattuna palauteryhmään niiden osallistujien joukossa, jotka eivät olleet masentuneita (kuvio 2.). Kiihtyvyysmittarin tulokset osoittivat selvästi liikkumisen määrän muutoksessa tapahtuvan heiluriefektin, jossa tyypillisesti intervention alussa muutosta tapahtui, mutta jo puolen mittausajankohdassa muutokset palautuivat osalla samalla vauhdilla takaisin. Tätä heiluntaa vähensi arvo- ja hyväksyntäpohjainen työskentely. Siten yksilöllisesti tarkasteltuna muutos oli pysyvämpää. Arvo- ja hyväksyntäpohjaiseen ryhmäohjelmaan osallistuneita kannustettiin valitsemaan omaan, arkiseen elämään sopivia tavoitteita. Ryhmään osallistuneita autettiin myös oppimaan huomaamaan liikuntaan liittyvä ajattelutapa ja siinä piilevät viral- Liikkuminen on myönteistä ja olen läsnä kun liikun. Se on paljon. Olen oppinut eniten itsestäni, arvoistani ja asenteistani sekä positiivisuutta ja itsensä arvostusta. Tavoitteet ovat minun itseni näköisiä, ei toisten tavoitteita. 30 LIIKUNTA & TIEDE 52 4 / 2015
6 liset tai oman mielen tuottamat säännöt tai säännönmukaisuudet. Niiden tiedetään usein kangistavan käyttäytymistä ja toimivan joskus jopa muutoksen esteenä. Osallistujia kannustettiin tavoittelemaan muutokseen joustavuutta vastakohtana sille, että muutos nojaisi voimakkaasti rajoittaviin ja tiukasti määrättyihin sääntöihin, normeihin, toimintatapoihin ja ohjeistuksiin. Itsensä näköiseen hyvään elämään Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että psyykkinen hyvinvointi ja tietoisuustaidot liittyvät fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Arvoja, hyväksyntää, ja tietoisuustaitoja painottavan lähestymistavan avulla on mahdollista tukea fyysisesti aktiivisempaan elämäntapamuutokseen liittyvää ajattelutapaa sekä edistää fyysisen aktiivisuuden muutosten pysyvyyttä. Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa auttaa ymmärtämään käyttäytymisen muutosta ja tarjoaa uudenlaisia työkaluja liikunta- ja terveysalan ammat tilaisille liikkumisen ja terveyden edistämiseksi. Ihmisen omia arvoja ja hyväksyntää painottava lähestymistapa saattaa olla erityisen hyödyllinen juuri heille, joita perinteiset liikuntaa ja terveyttä painottavat ohjelmat eivät motivoi. Psykologisen joustavuuden mallissa ja siihen liittyvissä harjoitteissa korostuvat toimivuus ja kokemuksellisuus. Fyysisen aktiivisuuden tärkeyden tai terveyden sijaan malli korostaa henkilön itseä motivoivia muutoksia ja ratkaisuja, elämänlaatua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Työskentelyssä on olennaista normien, sääntöjen ja ohjeiden sijaan muutosten ja ratkaisujen toimivuus arjessa. Tavoitteena on itsensä näköinen, hyvä elämä. ANU KANGASNIEMI Tutkija Terveyspsykologian erikoispsykologi, sert. Liikunta- ja urheilupsykologi LIKES-tutkimuskeskus Sähköposti: LÄHTEET: Biglan, A. Hayes, S. C. & Pistorello, J Acceptance and commitment: Implications for prevention science. Prevention Science 9 (3), Bishop, S. R. Lau, M., Shapiro, S. Carlson, L. Anderson, N. D. Carmody, J. Segal, Z. V. Abbey, S. Speca, M. & Velting, D Mindfulness: A proposed operational definition. Clinical psychology: Science and practice 11 (3), Chatzisarantis, N. L. & Hagger, M. S Mindfulness and the intention-behavior relationship within the theory of planned behavior. Personality and Social Psychology Bulletin 33 (5), Gilbert, D. & Waltz, J Mindfulness and health behaviors. Mindfulness 1, Gregg, J. A. Callaghan, G. M. Hayes, S. C. & Glenn-Lawson, J. L Improving diabetes self-management through acceptance, mindfulness, and values: a randomized controlled trial. Journal of Consulting and Clinical Psychology 75 (2), 336. Hayes, S. C. Luoma, J. B., Bond, F. W. Masuda, A. & Lillis, J Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour Research and Therapy 44 (1), Kabat-Zinn, J Mindfulness-Based Interventions in Context: Past, Present, and Future. Clinical psychology: Science and Practice 10 (2), Kangasniemi, A. Lappalainen, R. Kankaanpää A. & Tammelin, T Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Mental Health and Physical Activity 7 (3), pp DOI: /j. mhpa Kangasniemi, A.M. Lappalainen, R., Kankaanpää, A. Kulmala, J. Hakonen, H. & Tammelin, T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health, 13: 671. DOI: / Kangasniemi, A.M. Lappalainen, R., Kankaanpää, A. Tolvanen A. & Tammelin, T Towards a physically more active lifestyle based on one s own values: the results of a randomized controlled trial among physically inactive adults. BMC Public Health, 15:260. DOI: /s x Lappalainen, P. Granlund, A. Siltanen, S. Ahonen, S. Vitikainen, M. Tolvanen, A. & Lappalainen, R ACT Internet-based vs face-to-face? A randomized controlled trial of two ways to deliver Acceptance and Commitment Therapy for depressive symptoms: An 18-month follow-up. Behaviour Research and Therapy 61, Lappalainen, R. Lehtonen, T. Skarp, E. Taubert, E. Ojanen, M. & Hayes, S. C The Impact of CBT and ACT Models Using Psychology Trainee Therapists A Preliminary Controlled Effectiveness Trial. Behavior Modification 31 (4), Roberts, K. C. & Danoff-Burg, S Mindfulness and health behaviors: is paying attention good for you? Journal of American College Health 59 (3), Ulmer, C. S. Stetson, B. A. & Salmon, P. G Mindfulness and acceptance are associated with exercise maintenance in YMCA exercisers. Behaviour Research and Therapy 48 (8), Weineland, S. Hayes, S. & Dahl, J Psychological flexibility and the gains of acceptance-based treatment for post-bariatric surgery: six-month follow-up and a test of the underlying model. Clinical Obesity 2 (1 2), Wicksell, R. K. Ahlqvist, J. Bring, A. Melin, L. & Olsson, G. L Can Exposure and Acceptance Strategies Improve Functioning and Life Satisfaction in People with Chronic Pain and Whiplash-Associated Disorders (WAD)? A Randomized Controlled Trial. Cognitive Behaviour Therapy 37 (3), LIIKUNTA & TIEDE 52 4 /
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotMotivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla
Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla Anu Kangasniemi Terveyspsykologian erikoispsykologi, LIKES-tutkimuskeskus Active life and work, 15.4.2015, Kajaani Esityksen tavoitteena Tutustua
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotKoko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi
Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotHyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola
Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotLiikkuvat lapset tarkkaavaisempia
Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary
LisätiedotInnostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen
Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen 1.10.2015 Arvot ja niiden mukaan eläminen Mitkä asiat ovat sinulle kaikista tärkeimpiä? Elätkö ja teetkö arvojesi mukaisia valintoja? Toimitko arvojesi
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotYmmärrystä ihmisen käyttäytymiseen
Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset
LisätiedotNuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus
11.10.2018. Nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä käsittelevä avoin keskustelutilaisuus Nuorten KOMPASSI verkkointerventio tavoitteena nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta Noona Kiuru PsT, professori
LisätiedotKahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi
Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotOivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin
Oivallista työtä mobiilivalmennusohjelma henkiseen hyvinvointiin 9.1.2014 Kirsikka Kaipainen, VTT http://oivamieli.fi/ 2 Sisältö Oivan tausta ja toteutus Hyväksymis- ja omistautumisterapia sekä mindfulness
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotOMA VÄYLÄ HANKE KUNTOUTUJAN MOTIVOINTI
OMA VÄYLÄ HANKE KUNTOUTUJAN MOTIVOINTI KUNTOUTUKSEEN MOTIVOITUMISEN LÄHTÖKOHTANA ON KUNTOUTUJAN OMA MUUTOSTARVE, MUUTOSTARVE joka lähtee hänen omista lähtökohdistaan. Omaa muutostarvetta on vaikea joskus
LisätiedotTervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta
Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta http://bit.ly/liitu-webinaarit UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotTiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan
Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan Liikunnan tulee olla miellyttävää, hyväntuulista ja vapaaehtoista, ja harjoittelun pitää olla kevyttä, luonnollista ja runsasta.
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotMuutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen
Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?
LisätiedotVerkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!
Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotVALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS
Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotAjanhallinta ja itsensä johtaminen
Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen
LisätiedotJaana Kari
TUNNISTA LIIKKUJATYYPPISI JA LÖYDÄ LIIKE-ENERGIASI Mistä motivaatio liikkumiseen ja hyvinvointityöhön? Motivaatio on halu ja voima tehdä jotakin. Motivaatio syntyy 16 perusmotiivista: valta, riippumattomuus,
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotKeksikää mahdollisimman monta:
Keksikää mahdollisimman monta: Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten terveyskäyttäytymiseen eli minkä tekijöiden perusteella terveyteen liittyviä valintoja tehdään tai jätetään tekemättä? Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotSairaus kokemuksena. Kokemusmaailman merkitys omahoidon onnistumiseen_ miten sisäisiä prosesseja voidaan tukea?
Sairaus kokemuksena. Kokemusmaailman merkitys omahoidon onnistumiseen_ miten sisäisiä prosesseja voidaan tukea? Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Psykologisten interventioiden käyttäminen:
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotIloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön Varhaiskasvatuksen liikuntaseminaari 19.9.2017 Myllymäen päiväkotikoulu Kouvolan varhaiskasvatuksen lasten
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotK O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N
KUNTOUTUJAT MIELIMATK ALL A K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N P Ä I V I L A P P A L A I N E N, J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O, P S Y K O L O
LisätiedotMiten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä? Kaisa Poutanen 10.10.2017 Kaisa.Poutanen@vtt.fi 11.10.2017 2 11.10.2017 3 Terveys? 11.10.2017 4 Fyysinen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotJyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli. Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Student Life ja Hyvis-toimintamalli Hanna Laitinen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Student Life toiminnan lähtökohdat n Rehtori Aino Sallisen aikana Jyväskylän yliopisto lähti
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotLIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo
LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo UKK-instituutin tiimi: Anne-Mari Jussila, Pauliina Husu, Henri Vähä-Ypyä, Kari Tokola, Tommi Vasankari Iso kiitos uudenlainen yhteistyö!
LisätiedotTASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA
TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA Merja Rantakokko, TtT, dos. Gerontologian tutkimuskeskus, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Tasa-arvo liikunnassa Usein
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotVaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotElämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki
Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotHyva ksymis- ja omistautumisterapia - menetelmia diabetesta sairastavan omahoidon tukemiseen ja hyvinvoinnin lisaä miseen
Hyva ksymis- ja omistautumisterapia - menetelmia diabetesta sairastavan omahoidon tukemiseen ja hyvinvoinnin lisaä miseen Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa On tärkeää tunnistaa
LisätiedotHidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa
KANSALAISAREENA RY VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOORDINAATTOREIDEN SYYSSEMINAARI 18.-19.10.2012 Hotelli Arthur Hidasta elämää, tietoisuustaitojen merkitys stressinhallinnassa Avartamo.fi info@avartamo.fi Hidasta
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotMielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti
Mielen hyvinvointi ja liikunta Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti Al Terveisiä Ikäinstituutista! Päämäärä on edistää hyvää vanhenemista tukemalla toimintakykyisyyttä ja osallisuutta. Asiantuntijuusalueet
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotUnelma hyvästä urheilusta
Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotLUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotPeruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011
Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):
10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
Lisätiedot