MARKAT EUROIKSI. PK-yrityksen euro-opas KESKEISET EUROKYSYMYKSET. Vastaukset sivuilla 2-7.

Transkriptio

1 MARKAT EUROIKSI PK-yrityksen euro-opas 2001 KESKEISET EUROKYSYMYKSET Milloin yritys siirtyy euroon? Miten siirrytään taloushallinnossa euroon? Miten muunnetaan pankkitilit euroiksi? Miten hoidetaan kirjanpito euroissa? Milloin laskutetaan euroissa? Milloin maksetaan laskut, palkat, vakuutukset ja verot euroissa? Milloin ja miten muunnetaan hinnat euroiksi? Milloin tehdään tilinpäätös euroissa? Miten hankitaan ja tunnistetaan uudet setelit ja kolikot? Miten euro vaikuttaa yrityksen sitoumuksiin? Vastaukset sivuilla

2 2 Markat euroiksi Suomi ja yksitoista muuta Euroopan unionin jäsenmaata muodostavat euroalueen, jossa otetaan käyttöön myös käteisenä yhteinen rahayksikkö euro. Suomalaisilla yrityksillä on ollut mahdollista ottaa euro käyttöön taloushallinnossaan ja maksuliikkeessään jo alkaneena siirtymäkautena. Yritykset toimivat alkaen vain euroissa. Jokaisen yrityksen tulee hyödyntää siirtymäaika, jolloin totutaan uuden rahayksikön käyttöön. Eurojen käyttöönotossa on seuraavat vaiheet: Siirtymäkautena mennessä yrityksen tulee ottaa euro käyttöön toiminnassaan. Euroaikana alkaen yritys toimii euroissa kokonaisuudessaan ja kaikki taloudellinen toiminta muuttuu euromääräiseksi. Euroaikaan sisältyy rahanvaihtojakso , jolloin eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen ja markat vedetään pois. Markka käy maksuvälineenä rahanvaihtojakson aikana vain käteisrahana. Euro on ainoa laillinen maksuväline alkaen. Helsingissä JULKAISIJAT JA TOIMITUSNEUVOSTO: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Olli Aulio; TE-keskus: Taavetti Mutanen, Riitta Lumiaho; Suomen Pankki: Heli-Kirsti Airisniemi, Minna Halonen; Sampo: Eero Rytkönen; Kirjanpitotoimistojen Liitto: Sirpa Airola; Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto: Simo Pinomaa; Finnvera Oyj: Jari Pirinen; Palvelutyönantajat: Arto Kettunen; Suomen Yrittäjät: Seppo Toivonen, Raija-Liisa Konkola Toimitussihteeri: Pekka Malmberg Paino: KM-Painotalo Oy, Joensuu Sivunvalmistus: Jules-Tuotanto Oy, Helsinki Yrittäjäruuvi Oy, Helsinki ISBN Sisällys: 1. TALOUSHALLINTO (SIVUT 3-4) 1.1. Taloushallinnon tapahtumasarja 1.2. Taloushallinnossa huomioitavia asioita. 2. MAKSULIIKE JA LAINAT (SIVU 5) 2.1. Pankkitilien rahayksikön muuntaminen euroiksi 2.2. Maksuliike euroiksi 2.3. Lainat ja euro 3. SOPIMUKSET (SIVU 6) 3.1 Sopimusten jatkuvuus ja tarkistaminen 3.2. Osakepääoma 3.3. Panttikirjat ja kiinnitykset 4. TOIMINTAOHJEET (SIVU 7) KOULUTUSKALENTERI (SIVU 8) EUROALUE Euroalueella euro on yhteinen rahayksikkö alkaen myös käteisenä rahana. Alueella asuu lähes 300 miljoonaa ihmistä. Euromaat ovat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja SUOMI. AIKATAULU EUROON SIIRTYMISESSÄ: SIIRTYMÄKAUDEN LOPPUUN MENNESSÄ yrityksen pitää ottaa euro käyttöön taloushallinnossa, maksuliikkeessä ja sopimuksissa. EUROAIKA ALKAEN Yrityksen koko taloudellinen toiminta muuttuu euromääräiseksi Suomen ainoa rahayksikkö on euro, mutta markkaseteleillä ja -kolikoilla voi maksaa asti Pankkitilit ja -lainat muuttuvat euromääräisiksi Suomen Pankki lunastaa muiden euroalueen maiden seteleitä (ei kolikoita) asti. Pankit sen sijaan lunastavat muiden euroalueiden seteleitä asti. Markat eivät menetä arvoaan, vaan Suomen Pankki vaihtaa niitä euroiksi 10 vuoden ajan eli asti RAHANVAIHTOJAKSO Eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen kaikissa euroalueen maissa Eurosetelit ovat: 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euron arvoisia Eurokolikot ovat arvoltaan: 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä sekä 1 ja 2 euroa Käteismaksuissa pyöristys tapahtuu 5 senttiin. Suomessa ei ole 1 ja 2 sentin kolikkoja yleisessä käytössä, mutta ne kelpaavat käteismaksuksi 5 sentin erissä Suomen markat vedetään pois jakson aikana mennessä Suomessa markat ovat maksuvälineitä käteisenä vain asti SIIRTYMINEN EUROON Vuodenvaihteen pankkipäivät JOULUKUU Pe Pankit auki 22 La Pankit kiinni 23 Su Pankit kiinni 24 Ma Jouluaatto, pankit kiinni 25 Ti Joulupäivä, pankit kiinni 26 Ke Tapaninpäivä, pankit kiinni 27 To Pankit auki 28 Pe Pankit auki 29 La Pankit kiinni 30 Su Pankit kiinni 31 Ma Euroopan keskuspankin päätöksestä Target- maksujärjestelmä kiinni, pankit kiinni TAMMIKUU Ti Uudenvuodenpäivä, pankit kiinni 2 Ke Pankit auki 3 To Pankit auki 4 Pe Pankit auki 5 La Pankit kiinni

3 mennessä yrityksen taloushallinto siirtyy euroon Viimeinen mahdollinen tilinpäätöspäivä markoissa yrityksen koko toiminta euroina > Rahanvaihtojakso asti 1. TALOUSHALLINTO Taloushallinnon on toimittava euroina viimeistään lähtien. Silloin hinnat ilmoitetaan, maksut maksetaan, palkat lasketaan, laskut lähetetään, alv-ilmoitukset annetaan, sopimukset solmitaan jne. euroina. Markkaa voidaan käyttää euron rinnalla ainoastaan käteisenä rahana asti. Yksinkertaisimmillaan pienen yrityksen siirtyminen euroon taloushallinnossa tapahtuu seuraavasti: 1.1. TALOUSHALLINNON TAPAHTUMASARJA Päätös euroon siirtymisestä ja muutosajankohdan valinta Valitaan muutosajankohta ja aloitetaan siirtymisen toteutus mahdollisimman pian. Muutosajankohdaksi valitaan tilikauden vaihde tai muu sopiva ajankohta tämän syksyn aikana ja mieluummin ennen vuoden 2001 loppua. Muutokset tietojärjestelmiin Kaikki laskentajärjestelmät pitää kartoittaa sekä tehdä tarvittavat päivitykset tai korvaavien euroissa toimivien ohjelmien hankinta. Uusien tai päivitettyjen ohjelmien käyttöönotto ja oppiminen vaativat myös oman aikansa. Yrityksessä voi varsinaisten kirjanpito-ohjelmien lisäksi olla käytössä erilaisia omatekoisia laskelmia ja taulukoita, joita käytetään hyväksi hinnoittelussa ja muussa laskennassa. Tällaiset omat laskelmat lienee selvempää tehdä alusta alkaen uudestaan euroina kuin muuntaa kaikki laskelmissa esiintyvät luvut muuntokertoimen avulla euroiksi. Alkusaldojen muuntaminen Muunnetaan alkusaldot muuntokertoimella euroiksi. Suunniteltaessa muuntoa otetaan huomioon käytössä olevan tietojärjestelmän ominaisuudet. Kirjanpitoa saa tarvittaessa pitää vuoden 2002 alussa markoina siihen asti, kunnes viimeinen markkamääräinen tilinpäätös on vahvistettu. Menettelyn edellytyksenä on, että vuoden 2002 alun juokseva kirjanpito muunnetaan kokonaisuudessaan euroiksi tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Taloudellisten historiatietojen muuntaminen Muunnetaan vertailuja varten halutut historiatiedot tietojärjestelmissä euroiksi. Edellisen vuoden vertailutietojen hyödyntäminen raportoinnissa on yrityksen itsensä päätettävä asia eli historiatietojen muuntaminen euroiksi on vapaaehtoista. Huom! Virallisen tilinpäätöksen pitää sisältää tuloslaskelman ja taseen erien vertailutiedot edelliseltä vuodelta. sisällytetään euromääräiseen pääkirjanpitoon. Osakirjanpitojen käyttäminen mahdollistaa vaiheittaisen siirtymisen euroihin asti käteismyynnin kirjanpito kannattaa pitää markkoina. Kassan loppusaldo kirjataan pääkirjanpitoon euroina. Myyntilaskut Muutetaan myyntilaskutus euroiksi ja merkitään laskut kirjanpitoon euroina. Koska pankki tekee siirtymäkautena rahayksikön muuntamisen, rahan saajalle eli laskuttajalle ei koidu ongelmia, vaikka ostaja käyttää eri rahayksikköä kuin myyjä. Mikäli lasku lähetetään siirtymäkautena asiakkaalle markkoina ja oma kirjanpito pidetään euroina, myyntireskontrassa markkamääräiselle laskulle lasketaan euroarvo. Kaikkien vuonna 2002 erääntyvien laskujen pitää olla euroina. Ostolaskut Yritys saa siirtymäkautena ostolaskuja sekä euroina että markkoina. Euroihin siirtymisen jälkeen markkalaskut syötetään kirjanpitoon euroina. Kirjanpito-ohjelmassa voi olla ominaisuus, joka helpottaa sisäänsyötön muuntoja. Tilinpäätös Virallinen tilinpäätös laaditaan euroina. Tilinpäätös on laadittava euroina tilikaudelta, joka päättyy tai sen jälkeen. Ilmoitukset verottajalle Annetaan verottajalle ilmoitukset yrityksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen rahayksikkönä eli euroina. Siirtymäkauden ajalta verottaja ottaa vastaan yrityksen veroilmoitukset, kuukausivalvontatiedot ja laskelmat siinä rahayksikössä, jota yritys käyttää. Vuoden 2002 puolella saa siis veroilmoituksen vuodelta 2001 jättää vielä markkoina, jos tilinpäätös on tehty markkoina. Veroilmoitus vuodelta 2001 on syytä kuitenkin tehdä euroina, koska markka ei ole enää käytössä, kun veroilmoitus jätetään ja verotus toimitetaan vuonna Kaikki yrityksen toimintaa vuonna 2002 koskevat ilmoitukset tehdään ja annetaan euroina. Pankkitilien muuntaminen euroiksi Muunnetaan yrityksen maksuliiketili pankissa euroiksi. Katso myös sivu 5. Kirjanpito Merkitään liiketapahtumat pääkirjanpitoon euroina. Pääkirjanpidossa voi olla kerrallaan käytössä vain yksi rahayksikkö. Pääkirjanpitoon saattaa tulla tietoa osakirjanpidoista, joita ovat esimerkiksi palkanlaskenta, käteismyynnin kirjanpito, myynti- tai ostotoiminto, jotka voivat olla eri rahayksikössä kuin pääkirjanpito. Markkamääräisen osakirjanpidon loppusaldo muunnetaan euroiksi ennen kuin se 3

4 mennessä yrityksen taloushallinto siirtyy euroon Viimeinen mahdollinen tilinpäätöspäivä markoissa yrityksen koko toiminta euroina > Rahanvaihtojakso asti Palkat Palkat voi laskea markkoina käteisen euron tuloon eli asti. Näin palkkalistat ja palkkalaskelmat saadaan palkansaajille markoissa. Pankki merkitsee palkan markkoina palkansaajan markkamääräiselle pankkitilille vuoden 2001 loppuun asti. Palkkakirjaukset muunnetaan euroiksi ja merkitään kirjanpitoon euroina. Viimeistään vuoden 2002 alusta palkat lasketaan ja maksetaan euroina. Vuoden 2002 alussa käytetään pidätystietoja vuoden 2001 verokortista, jonka raja-arvot ovat sekä markkoina että euroina Käteisen euron käyttöönotto Rahanvaihtojakson aikana yritys voi pitää kassatilin kohdalla markkamääräistä rinnakkaistiliä. Euroalueen muiden maiden kansalliset setelit kannattaa vaihtaa markoiksi hyvissä ajoin ennen vuoden 2001 loppua. Viralliset vahvistetut ja lopulliset euroalueen maiden valuuttojen muuntokertoimet: 1 EURO ON 5,94573 Suomen markkaa 40,3399 Belgian frangia 166,386 Espanjan pesetaa 2,20371 Hollannin guldenia 0, Irlannin puntaa 1 936,27 Italian liiraa 13,7603 Itävallan shillinkiä 340,750 Kreikan drakmaa 40,3399 Luxemburgin frangia 200,482 Portugalin escudoa 6,55957 Ranskan frangia 1,95583 Saksan markkaa TALOUSHALLINNOSSA HUOMIOITAVIA ASIOITA Merkinnät rahasta Siirtymäkautena on tärkeää, että rahayksikkö (markka tai euro) on selkeästi merkitty laskuihin, pankkisiirtoihin ja muihin asiakirjoihin alkaen kaikki asiakirjat laaditaan euroina. Hintamerkinnät Euroa ja markkaa voidaan käyttää siirtymäkauden aikana rinnakkain hintojen ilmoittamisessa ja markkinointimateriaalissa. Vuoden 2002 alusta hinnat merkitään euroina ja markkahinnat voivat olla lisätietona kohtuullisen ajan. Markkamääräisistä hintamerkinnöistä voidaan luopua kokonaan alkaen. Maksaminen rahanvaihtojakson aikana Maksuksi otetaan käteisiä markkoja ja euroja, mutta vaihtorahat annetaan euroina. Jos euroja ei ole, niin voidaan käyttää markkoja. Muunnokset markan ja euron välillä Euro muunnetaan markaksi kertomalla euro kiinteällä muuntokertoimella 5,94573 (1 = 5,94573 mk) ja pyöristämällä näin saatu arvo lähimpään penniin (viisi pyöristetään ylöspäin). Markka muunnetaan euroksi jakamalla markka-arvo kiinteällä muuntokertoimella, 5,94573 ja pyöristämällä näin saatu arvo lähimpään senttiin (viisi pyöristetään ylöspäin). Euron merkintätapoja 12,35 euroa tai tavallisessa juoksevassa tekstissä 12 euroa 35 centtiä 12,35 taulukoissa ja hinnastoissa jne. käytetään kansainvälistä tunnusta 12,35 e tai euro voidaan lyhentää myös e 12 e 35 snt ja sentti snt 12,35 EUR valuuttakoodi, käytetään samoin kuin FIM Pyöristyserot Siirtymäkauden aikana syntyy pyöristyseroja, kun liiketapahtumia muunnetaan markoista euroiksi ja takaisin markoiksi kiinteällä viiden desimaalin muuntokertoimella. Pyöristyserot voidaan kirjata kirjanpidossa esimerkiksi pyöristyserojen tilille. Rahatapahtumia joudutaan muuntamaan edestakaisin esimerkiksi silloin, kun myyjä ja ostaja käyttävät eri rahayksiköitä: myyjän lähettämän laskun loppusumma on 300,00 markkaa. Ostaja kirjaa sen kirjanpitoonsa ja lähettää maksun pankkiin 50,46 eurona. Pankki kirjaa 50,46 euron suorituksen 300,02 markkana myyjän tilille. MUUNTOESIMERKKEJÄ: 1) Montako euroa on 235,70 markkaa? Jakolasku 235,70 mk : 5,94573 = 39,64189 euroa => Pyöristys: 39 euroa 64 senttiä 2) Montako markkaa on 27,21 euroa? Kertolasku 27,21 euroa x 5,94573 = 161,78331 markkaa => Pyöristys: 161 markkaa 78 penniä 3) Montako markkaa on 568,70 Ranskan frangia? Muunnos euron kautta (jaetaan FRF-kertoimella ja kerrotaan FIM-kertoimella, välisumma voidaan pyöristää vähintään kolmeen desimaaliin ja loppusumma kahteen): 568,70 FRF : 6,55957 = 86,69776 euroa => 86,698 x 5,94573 = 515,4829 FIM => 515 markkaa 48 penniä 4) Montako markkaa on 187,50 USA:n dollaria? Ulkopuolinen valuutta jaetaan ko. valuutan eurokurssilla ja niin saadut eurot kerrotaan kertoimella markoiksi. Jos dollarin kurssi on 0,863762, niin: 187,50 USD : 0, = 217, euroa => 217,074 x 5,94573 = 1290,6634 mk => 1290 markkaa 66 penniä

5 Tilit muunnetaan euroiksi Viimeinen pankkipäivä Uudet tilit ja lainat euroina alkaen Rahanvaihtojakso asti Vain euroja alkaen Verojen ja vakuutusten maksaminen Verot, vakuutusmaksut sekä lakisääteiset tapaturma- ja eläkevakuutusmaksut maksetaan siirtymäkautena siinä rahayksikössä, jota yritys käyttää maksuliikkeessään. Ilmoitukset vakuutusyhtiölle Lakisääteisten tapaturma- ja eläkevakuutusten sekä vastuuja kuljetusvakuutusten vuosi-ilmoitukset tehdään markkamääräisinä siirtymäkautena. Vahinkoilmoituksen tekeminen Kun vahinko sattuu, yritys voi täyttää vahinkoilmoituksen siirtymäkautena siinä rahayksikössä, jota yritys käyttää taloushallinnossaan. 2. MAKSULIIKE JA LAINAT Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin päätöksellä viimeinen pankkipäivä vuonna 2001 on PANKKITILIEN RAHAYKSIKÖN MUUNTAMINEN EUROIKSI TILIT Markkamääräisen tilin vaihtaminen euroiksi siirtymäkauden aikana tapahtuu sopimalla siitä pankin kanssa. Maksuliiketilin numero, tilisopimus- ja ehdot säilyvät vaihdossa ennallaan. Maksuliiketilit Siirtymäkauden aikana yritys voivat pitää tilinsä rahayksikkönä joko markan tai euron, jolloin tilitiedot tulevat tilin rahayksikön mukaisina. Tilitiedot yritys saa vain euroina alkaen. Valuuttatilit Yritys ei tarvitse enää erillisiä valuuttatilejä euroalueen maiden rahayksiköissä. Yrityksen kannattaa jo nyt sopia pankin kanssa miten nämä tilit yhdistetään yhdeksi euromääräiseksi maksuliiketiliksi. Pankkitilit muissa kuin euromaiden valuutoissa Euroalueen ulkopuolisten valuuttojen tileihin ei tarvitse tehdä mitään muutoksia. Määräaikaiset sijoitustilit Määräaikaisten markka- tai valuuttasijoitustilien ehdot säilyvät koko talletusajan muuttumattomina. Jos euroalueen rahayksikössä ollut tili erääntyy vasta siirtymäkauden jälkeen, maksetaan erääntyvä talletus ja korko tallettajalle euroina. Uudet sijoitustilit Yritys voi avata uuden sijoitustilin siirtymäkauden aikana joko euroina, markkoina tai muuna valuuttana. Euroalueen ulkopuolisessa valuutassa tehdyn talletuksen pääoma ja korko maksetaan asianomaisena valuuttana. KÄTEINEN RAHA Jos yritys tarvitsee euroseteleitä ja -kolikoita heti vuoden 2002 alussa, kannattaa asiasta sopia oman pankin kanssa heti. Katso myös Pankki voi tehdä edelleen jakelusopimuksen rahahuoltoasiakkaansa kanssa, jolloin yritys voi saada euroja etukäteen. Käteisen euron toimittaminen edellyttää paitsi sopimusta pankin ja yrityksen välillä myös turvaavaa vakuutusta sekä vakuuksia. Tarkat tiedot saa oman pankin rahahuoltoyhteyshenkilöltä MAKSULIIKE EUROIKSI Kotimaan maksuliike Yritys voi vapaasti valita siirtymäkauden aikana, milloin se ottaa euron käyttöön maksuliikkeessään. Yrityksen lähettämien laskujen tulee olla euroina, jos laskut erääntyvät v puolella. Markka- ja eurolaskuille on omat tilisiirtolomakkeensa. Muutokset taloushallinnon järjestelmiin Laskut, palkat ja suoraveloitukset voi lähettää pankkiin euromääräisenä aineistona jo nyt. Konekielisten palveluiden tietuemalleihin on lisätty rahayksikön koodi. Yleisimmissä pankkiyhteysohjelmissa euro on jo huomioitu. Markka-aineistoja voi lähettää pankkiin niin, että ne ovat pankin käsittelyssä viimeistään Pankki ottaa vastaan vain euroaineistoja alkaen. Pankit antavat tiliotteet ja tapahtumaluettelot alkaen vain euroina. Yritys voi ottaa vastaan markkamääräisiä pankkikorttimaksuja asti. Markkamääräisiä maksupäätetapahtumia tai pankkikorttitositteita voi lähettää pankkiin asti. Maksut maksuautomaatilla tai tilisiirrolla Maksaessaan laskuja maksuautomaatilla tai tilisiirrolla maksajan on itse valittava rahayksikkö sen mukaan onko maksettava lasku euroissa vai markoissa. Virheiden välttämiseksi laskuttavan yrityksen kannattaa käyttää viivakoodia laskuissa. Viivakoodi antaa maksuun automaattisesti tiedon käytetystä rahayksiköstä ja ohjaa maksun oikean määräisenä yrityksen tilille. Myös viite tulee tällöin oikein. Jos laskun saaja on erehdyksessä maksanut maksun väärässä rahayksikössä, on virhe oikaistava sopimalla siitä laskun lähettäjän kanssa. Mahdollisia markkalaskuja voi maksaa asti pankin konttoreissa ja itsepalveluna maksuautomaatilla, päätteellä tai puhelimella. Erilaiset tilisiirtolomakkeet Markalle ja eurolle on omat tilisiirtolomakkeet. Lomakemallit ja standardit on esitelty Suomen Pankkiyhdistyksen tilisiirto-oppaassa, jonka saa Internet-osoitteesta: Ulkomaanmaksut Markoissa ja euroalueen rahayksiköissä olevien ulkomaanmaksujen vastaanotto päättyy Tämän ajankohdan jälkeen pankki ottaa vastaan vain euromääräisiä ja euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa tehtyjä ulkomaanmaksujen toimeksiantoja LAINAT JA EURO Lainat Siirtymäkauden lopussa rahoittaja muuttaa automaattisesti kaikki markkamääräiset lainat euromääräisiksi. Uusia markkalainoja ei enää sen jälkeen voi nostaa. Euroalueen muissa rahayksiköissä kuin markoissa olevien lainojen muuttamisesta euroiksi yritys voi sopia rahoittajan kanssa. Rahayksikön muutos ei vaikuta luoton korkoehtoihin tai muihin sopimusehtoihin. 5

6 Lainojen takaukset ja muut vakuudet Yrityksen markkalainoihin antamat takaukset ja muut vakuudet tulkitaan euroon siirtymisen jälkeen euromääräisten lainojen vakuuksiksi. Euroon siirtyminen ei aiheuta mitään muutoksia vakuuksiin eikä vaadi yritykseltä toimenpiteitä. Pankkitakaukset Euroon siirtyminen ei vaikuta pankin antamien pankkitakausten sitovuuteen. Markkoina tai muiden euroalueen maiden rahayksikköinä olevat pankkitakaukset jatkuvat sellaisinaan ja ne muunnetaan euromääräisiksi siirtymäkauden lopussa. Uusia euromääräisiä pankkitakauksia voi avata jo nyt. 3. SOPIMUKSET 3.1. SOPIMUSTEN JATKUVUUS JA TARKISTAMINEN Nykyisten sopimusten jatkuvuus ja sitovuus euroalueella. Euron käyttöönotto ei muuta asiakirjojen ehtoja, oikeuta irtisanomaan, vapauta suoritusvelvollisuudesta, eikä oikeuta muuttamaan yksipuolisesti kansallisissa rahayksiköissä tehtyjä sopimuksia. Siirtymäkauden ajan kaikki kansalliset rahayksiköt ovat yhä käytössä euron ohella ja niitä voidaan käyttää sopimuksissa. Sopimusten mukaiset maksut hoidetaan siirtymäkauden ajan sovitussa rahayksikössä, elleivät sopijaosapuolet sovi muuta. Rahayksikön vaihtaminen sopimuksissa euroaikana alkaen lukien kaikki sopimusten, laskujen, yhtiöjärjestysten ja säädösten rahayksiköt yksinkertaisesti muunnetaan kiinteällä kertoimella ja luetaan euroiksi niissä mainittujen rahamäärien mukaisesti ilman mitään erillistä sopimusta. Nykyisten sopimusten jatkuvuus euroalueen ulkopuolisten sopimuskumppaneiden kanssa EU:n lainsäädäntö on luonnollisesti velvoittava vain unionin alueella. Kansainvälisten oikeusperiaatteiden mukaan uuden valuutan käyttöönotto ei vaikuta sopimuksiin. Tarkista sopimukset Sopimusten jatkuvuudesta huolimatta yrityksen olisi hyvä tarkistaa ja tarvittaessa käydä läpi toisen sopijaosapuolen kanssa nykyiset sopimuksensa, jotta vältetään kaikki vähänkin epäselvät tilanteet. Erityisesti euroalueen ulkopuolelle kansallisissa rahayksiköissä tehdyt etenkin pitkäaikaiset sopimukset, kuten kestosopimukset (huolto-, ylläpito- ja kehityssopimukset), toimitussopimukset, jälleenmyyntisopimukset, hankintasopimukset, rahoitussopimukset on syytä tarkistaa, jos sopimus päättyy siirtymäkauden aikana tai sen jälkeen, sopimus on sidottu kansalliseen viitekorkoon tai tuotteen hinta on sidottu valuuttakurssien suhteiden muutokseen. Pitkäaikaisiin uusiin sopimuksiin EU:n ulkopuolelle voi lisätä euroehdon: euron käyttöönotolla ei ole tähän sopimukseen vaikutuksia. Sopimusvapaus siirtymäkautena euroalueella Siirtymäkauden aikana on sovittu toimittavan ei pakkoa, ei estettä -periaatteen mukaan eli yritysten sopimusvapaus säilyy. Pankkien muuntopalvelu mahdollistaa sen, että yritys voi halutessaan tehdä euromääräisiäkin sopimuksia siirtymäkautena, vaikka ei olisi muuten siirtynyt euroon. Muita sopimuksiin ja lainsäädäntöön liittyviä yksityiskohtia Yritysten on varauduttava useisiin muihinkin käytännön tilanteisiin. Euroon siirtyvän yrityksen on esimerkiksi hyvä selvittää heti, sisältääkö tietojärjestelmän ohjelmatoimittajan ylläpitosopimus päivitysvelvollisuuden maksutta vai onko kyse suurestakin investoinnista OSAKEPÄÄOMA Osakeyhtiöiden osakepääoman ja osuuskuntien osuuspääoman ilmaisemista euroissa helpotetaan tarjoamalla useampi vaihtoehto, joista yksinkertaisimmat eivät vaadi yrityksiltä juuri mitään toimenpiteitä. Patentti- ja rekisterihallitus muuntaa vuoden 2002 alussa loput markkamääräiset rekisterimerkinnät euroiksi. Rekisteriviranomainen ei muuta yhtiöjärjestyksen tekstiä viran puolesta. Yhtiön tulee tehdä muuntaminen siinä yhteydessä, kun yhtiöjärjestyksen osakepääomaa tai nimellisarvoa koskevia määräyksiä muutetaan seuraavan kerran. Yhtiön ei pääsääntöisesti tarvitse muuttaa myöskään osakekirjojaan, muita arvopapereitaan tai todistuksiaan euromääräisiksi. Osakeyhtiöt voivat siirtyä nimellisarvottomiin osakkeisiin tai muuttaa nimellisarvoja lähimpään euroon tai sen murtoosaan helpotetussa järjestyksessä. Nimellisarvoton: Yhtiö voi kokonaan luopua nimellisarvosta ja korvata se osakkeen kirjanpidollisella arvolla. Tämä saadaan jakamalla osakepääoma osakkeiden lukumäärällä. Osakeyhtiön vähimmäisosakepääoman on oltava jatkossa vähintään 8000 euroa eli ,84 markkaa. On syytä muistaa, että vanhoilla markan osakepääomalla perustetuilla yhtiöillä on velvollisuus nostaa osakepääomansa minimitasolle syyskuuhun 2004 mennessä PANTTIKIRJAT JA YRITYSKIINNITYKSET Kiinteistö- ja yrityskiinnitysten sekä panttikirjojen haltijoille (esim. rahoittajille) on myönnetty oikeus hakea markkamääräisen kiinnityksen muuntamista ja tarvittaessa alentamista tasaeuromääräiseksi yleensä lähimpään sataan euroon. Muutos tapahtuu normaalien uudistusten yhteydessä, joten yritykseltä ei vaadita toimenpiteitä. Uudet panttikirjat voidaan hakea myös euromääräisinä. 6

7 EUROON SIIRTYMISEN TOIMINTAOHJE YRITYKSELLE Toimi näin: Tehty: Toimi näin: Tehty: 1. Päätä euroon siirtymisestä. 2. Ota yhteys tilitoimistoon. 3. Kartoita yrityksen tietojärjestelmien sopivuus rahayksikön vaihtamisessa. 4. Päätä siirtymisen ajankohta. 12. Merkitse ostolaskut kirjanpitoon euroina. 13. Anna kuukausivalvontatiedot verottajalle euroina (viimeistään tammikuulta 2002). 14. Tee tilinpäätös euroina siirtymisen jälkeen. 5. Muunna kirjanpidon alkusaldo euroiksi. 15. Anna veroilmoitukset euroina siirtymisen jälkeen. 6. Muunna tarvittavat taloudelliset historiantiedot euroiksi. 16. Ota yhteys pankkiin ja sovi käteisen euron saamisesta 7. Ota yhteys pankkiin ja muunna pankkitilit ja maksuliike euroiksi. 8. Maksa verot, vakuutukset ja lakisääteiset maksut euroina. 9. Maksa palkat euroina siirtymisen jälkeen (viimeistään ). 10. Merkitse liiketapahtumat euroina kirjanpitoon. 11. Muunna myyntilaskut euroiksi ja merkitse se kirjanpitoon euroina. 17. Valmistaudu käyttämään käteistä markkaa ja euroa rinnakkain vuoden 2002 alussa. 18. Varmista käteiskassan turvallisuus vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa. 19. Muuta kaikki vuoden 2002 hintamerkinnät euroiksi (markat voivat olla asiakkaiden takia mukana). 20. Tee ilmoitukset vakuutusyhtiölle euroina. 21. Tarkista kaikki liikesopimuksesi. 22. Muunna tarvittavat sopimukset ja yrityksen asiakirjat euroiksi. 7

8 Koulutuskalenteri syksy 2001 AIKA PAIKKAKUNTA KLO ILMOITTAUTUMINEN: TURKU Sigyn-sali puh ,fax JYVÄSKYLÄ Aikuiskoulutuskeskus puh , fax Wilhelm Schildtinkatu PORI tuula.kangasniemi@te-keskus.fi Porin Korkeakouluyksikkö puh , fax Pohjoisranta SEINÄJOKI birgitta.lepisto@te-keskus.fi Ammattioppilaitos puh , fax Törnäväntie TAMPERE pirkanmaa.palvelupiste@te-keskus.fi Yliopisto puh , fax Kalevantie 4, LS D10A KOKKOLA paula.jylha@te-keskus.fi Terveydenhuolto-oppilaitos puh , fax Terveystie VAASA johanna.kujala@te-keskus.fi tai Yliopisto johanna.kujala@te-centralen.fi Auditorio Wolff, B201 puh , fax Wolffintie LAHTI marjatta.arola@te-keskus.fi Fellmanni Kongressikeskus puh , fax Kirkkokatu JOENSUU eeva.aittapelto@te-keskus.fi Yliopisto, Carelia-salin auditorio puh , fax Yliopistokatu HÄMEENLINNA sari.lahdesmaki-kiuru@te-keskus.fi Koulutuskeskus Tavastia puh , fax Hattelmalantie KUOPIO tuula.parkkonen@te-keskus.fi Tietoteknia puh , fax Savilahdentie 6 B LAPPEENRANTA maija.vilkki@te-keskus.fi TKK, Teknillinen Korkeakoulu puh , fax Laserkatu MIKKELI irene.lidner@te-keskus.fi Ammattioppilaitos puh , fax Otavankatu KOUVOLA raija.siren@te-keskus.fi Kasarmiravintola puh , fax Paraatikenttä KAJAANI marketta.mikkonen@te-keskus.fi Kajaani Instituutti puh , fax Vuorikatu OULU anne.pulkkinen@te-keskus.fi Yliopisto, Linnanmaa puh , fax Kajaani-sali ROVANIEMI heidi.huhtaniemi@te-keskus.fi Lapin Yliopisto puh , fax Fellman-sali HELSINKI mirja.kouvola@te-keskus.fi Säätytalo puh , fax Snellmaninkatu HELSINKI mirja.kouvola@te-keskus.fi Säätytalo puh , fax Snellmaninkatu HELSINKI mirja.kouvola@te-keskus.fi Säätytalo puh , fax Snellmaninkatu 9 11 Osallistun Euro-koulutukseen (palauta faxilla): 8 AIKA: NIMI: YRITYS: OSOITE PUHELIN PAIKKAKUNTA: Tätä opasta saa julkaisijoilta, jotka ovat kouluttaneet omia asiantuntijoitaan antamaan yrityksille neuvoja euroon siirtymisessä. Heidän yhteystietonsa ovat seuraavat: TE-keskusten yritysosastojen eurovastaavat Finnvera Oyj puh ja aluekonttorit Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Helsinki puh ja alueelliset asiamiehet Palvelutyönantajat Helsinki puh ja aluetoimistot Sampo Pankki Oyj puh , Suomen Yrittäjät Helsinki puh ja aluejärjestöt Kirjanpitotoimistojen Liitto Euroneuvontakeskukset EURO-OPPAITA: Valtiovarainministeriön julkaisema euron käyttöönottosuunnitelma 2001/2002 Paikallisten TE-keskusten yritysosastot ja Rahanvaihto Suomessa 2002 Suomen Pankin, Suomen Pankkiyhdistyksen ja sen jäsenpankkien laatima rahanvaihtosuunnitelma ja raha tai Eurosetelit ja -kolikot ja raha Tilaukset: publications@bof.fi, puh , , Eurotietoutta yrityksille Euro. Uhka vai mahdollisuus Euroajan liiketoimintasuunnitelma Opaskirja yrityksille, jota saa myös tämän oppaan julkaisijoilta ja verkkojulkaisuna veloituksetta myös julkaisijoilta: KTM TT FINNVERA SUOMEN YRITTAJAT PALVELUTYÖNANTAJAT SAMPO EURONEUVONTA- KESKUKSET