KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA Versio

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite Yhteenveto suunnitelmasta Suunnitelman perusteet ALUEEN KUVAUS RISKINARVIO JA PALVELUTASO Palvelutaso Riskienarviointi Pelastustoimen riskialuejako Riskikohteet Laivaväylät ja satamat Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot Palavien nesteiden kuljetukset Alusliikenne Luonnonsuojelualueet Öljyntorjuntatehtävät vuosina Yhteenveto riskinarviosta ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio Isot vahingot (lähinnä merialueella) Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS Tarvittava öljyntorjuntakalusto Maaöljyvahinkojen torjunta... 18

3 Meri- ja vesialuevarautuminen Muu kalusto Suunnitelma kalustotasoista Suunnitelma hankinnoista Torjuntahenkilöstön koulutus Öljyntorjuntavarastot Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus LIITTEET... 25

4 Suunnitelman ylläpito Suunnitelman hyväksynnät Päiväys Nimi Virka-asema Jaakko Pukkinen Pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Liisa - Maria Rautio Vesistöyksikön päällikkö, Etelä Pohjanmaan ELY-keskus Tommi Mäki Säännöstely - ja patoturvallisuusryhmän päällikkö. Etelä Pohjanmaan ELYkeskus Suunnitelman päivitykset Päiväys Asia Nimi ja virka-asema

5 1. YLEISTÄ 1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen (myöhemmin Pelastuslaitos) öljyntorjuntasuunnitelman tavoitteena ja tarkoituksena on maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen ja aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjuntatoimiin varautuminen. Tavoitteena on kehittää öljyntorjunnan operatiivista valmiutta siten, että kalusto on ajanmukaista, monipuolista ja nopeasti käyttöönotettavaa. Henkilöstö on koulutettu käyttämään öljyntorjuntakalustoa kaikissa olosuhteissa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastuslaitoksen öljynvahinkojen torjunnan toiminta-ajatuksena on, että nopea ja tehokas öljyntorjunta voidaan aloittaa itsenäisesti maalla ja merellä. Pelastuslaitoksen on myös pystyttävä antamaan kalusto- ja henkilöstöapua tarvittaessa pelastustoimialueen ulkopuolelle Yhteenveto suunnitelmasta Öljyntorjuntasuunnitelmassa kuvataan kuinka öljyntorjuntaa suoritetaan ja tullaan suorittamaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella. Suunnitelma on päivitetty vastaamaan voimaan tullutta asetusta öljyvahinkojen torjunnasta. Suunnitelman pohjana on käytetty voimassa vuosille hyväksyttyä öljyntorjuntasuunnitelmaa. Samassa suunnitelman päivityksen yhteydessä suunnitelman rakennetta on muutettu. Päivitetyn suunnitelma tekstiosa on pysyväluonteinen, mutta sitä päivitetään tarvittaessa virkatyönä. Suunnitelmaan lisätään versionumero. Ensimmäinen hyväksytty versio on Öljyntorjunnan talousarvio on suunnitelman liitteenä ja se on laadittu viisivuotiskaudeksi vuosille Vuosi 2015 on talousarviossa pääosin edellisen vahvistetun suunnitelman mukainen. Lisätiedot suunnitelmasta: Jussi Noponen, tai puh Suunnitelman perusteet Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Suunnitelmat voidaan laatia yhtenäiseksi öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaksi (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 12 ). Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille sisältää sekä maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman että alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan: Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009)

6 Pelastuslaki (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) Jätelaki (1073/1993) ja jäteasetus (1390/1993) Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) Merensuojelulaki (1415/1994) Laki öljysuojarahastosta (1406/2004) Vesilaki (264/1962) Luonnonsuojelulaki (1069/1996) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), valtioneuvoston periaatepäätös Turvallinen elämä jokaiselle, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasianministeriö Pelastuslaitos palvelutasopäätös Pohjanlahden alueen alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelma Öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen ovat ympäristöministeriön vastuualuetta ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 4 ja 6 ). Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vahvistaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

7 2. ALUEEN KUVAUS Pelastustoimialue muodostuu 11 kunnasta. Keski-Pohjanmaan pelastustoimialueeseen kuuluu seuraavat kaupungit ja kunnat: Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Luodon, Perhon, Toholammin, ja Vetelin kunnat. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toimialueella asuu noin asukasta. Alueen maapinta-ala on noin 6000 km 2, josta asukastiheydeksi muodostuu keskimäärin 16 henkilöä neliökilometriä kohden. Asukastiheys vaihtelee kunnittain 2:sta (Lestijärvi) 220:een (Pietarsaari) henkilöön neliökilometrillä. Alueen asukkaista vajaa neljännes on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Pelastusalueen pinta-alasta on noin 83 % metsiä, joista soiden osuus on 52 %. Sisävesiä alueesta on runsas 4 %. Suurimmat järvet ovat Luodonjärvi ja Lestijärvi. Merkittävimmät joet ovat Perhojoki ja Lestijoki. Merialueen rantaviivan pituudeksi tulee noin 70 km linnuntietä mitaten. Taulukko 1. Pelastusalueen pinta-alojen jakautuminen Kunta / Asukasluku Maapinta-ala Sisävesiä Merialueet Vesistöjä yht. Kok. pinta-ala kaupunki km 2 % km 2 % km 2 % km 2 % km 2 Halsua % 16 4 % 16 4 % 428 Kannus % 2 1 % 2 1 % 471 Kaustinen % 7 2 % 7 2 % 361 Kokkola % 42 2 % % % 2731 Kruunupyy % 39 5 % % 753 Lestijärvi % % % 559 Luoto % 34 4 % % % 854 Perho % 27 4 % 27 4 % 775 Pietarsaari % 3 1 % % % 396 Toholampi % 8 1 % 8 1 % 617 Veteli % 19 4 % 19 4 % 521 Yhteensä % % % % 8 466

8 3. RISKINARVIO JA PALVELUTASO 3.1. Palvelutaso Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Sillä on oltava myös alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellinen. Suunnitelmat on laadittava yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueen pelastustoimen hyväksymän öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti: Päätös: Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntalain mukaista öljyntorjuntasuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan sekä maa- ja merialueelle yhdeksi yhtenäiseksi alueen torjuntasuunnitelmaksi. Suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein tai jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia. Suunnitelmien sisältöä ja toimivuutta arvioidaan koulutuksen, harjoitusten ja hälytystehtävien yhteydessä yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa Riskienarviointi Alueen öljyvahinkoriskejä on tarkasteltu monista eri näkökulmista. Riskikartoituksen tekemisessä on hyödynnetty: pelastustoimen riskialuejakoa tarkastelemalla sattuneita vahinkoja Pronto tietokannasta useamman vuoden ajalta arvioimalla laivaväylien liikennemääriä tarkastelemalla alueen riskikohteita arvioimalla suojeltavia kohteita Pelastustoimen riskialuejako Pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin: 1 riskialue punaiset, 2 riskialue keltaiset, 3 riskialue vihreät, 4 riskialue muu alue. Riskiruudut kuvaavat onnettomuus todennäköisyyksiä ja ovat osin verrannollisia myös öljyvahinkojen esiintymisiin. Riskialueet määräävät toimintavalmiusajan. LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet

9 Riskikohteet Riskikartoitusta tehdessä on kartoitettu tai arvioitu erityistä öljyvahingon vaaraa aiheuttavat kohteet, kuten väylät, öljysatamat, öljyvarastot, teollisuuslaitokset, voimalaitokset ja vastaavat muut laitokset, joissa käsitellään ja varastoidaan runsaasti öljyä Laivaväylät ja satamat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella on kaksi merkittävää satama-aluetta. Samoin merkittäviä alueelle tulevia väyliä on näihin satamiin tulevat väylät. Väylien varrelle on riskipaikkoja ja väylien riskit on arvioitava. Satamia ja väyliä koskevat riskit on kuvattu yksityiskohtaisesti PÖK-hankkeen riskinarviotyöryhmän loppuraportissa. Kokkola satamassa erityisesti esille nousee enenevässä määrin satamaan tulevat suuret, lähes 300 metriä pitkät ja 45 metriä leveät alukset. Suurten alusten liikkuessa väylällä mahdolliset riskit liittyvät alusten pohjakosketuksiin. Pietarsaaren sataman väylä on yleispiirteiltään suora ja helppo navigoida. Riskeistä esille nousee mahdollisuus törmätä satamaan tullessa laiturissa olevaan alukseen Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot Merkittävät palavan nesteen varasto-alueet ja runsaasti öljy-yhdisteitä käyttävät teollisuus- ja voimalaitokset, joilla on öljyä vähintään 100m3, sekä öljysatamat ja korjaustelakat Teollisuuslaitos tai varasto Varastotilavuus Lisätieto Kokkolan lämpökeskus 950 m 3 Raskas polttoöljy K-PKS:n lämpökeskus 110 m 3 UPM / Pietarsaaren tehtaat 2060 t Raskas ja Kevyt polttoöljy KWH Plast 100 m 3 OSTP Pietarsaari 31 t Kevyt polttoöljy Kaukolämpöosasto/, Pietarsaari 25 m 3 Kevyt polttoöljy Pietarsaaren sairaala Neste Oil Oyj, Kokkola m 3 Kokkola, suurteollisuusalue Boliden Oy, Kokkola 25 t Kokkola, suurteollisuusalue Yara Suomi Oy 200 m 3 Kokkola, suurteollisuusalue Oy Teboil Ab m 3 Pietarsaaren terminaali

10 Palavien nesteiden kuljetukset Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksissa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi on arvioitu koko maan tasolla 1 / 5 v. Tämä taajuusarvio on jaettu eri rataosuuksille palavien nesteiden määrän ja kyseisen rataosan pituuden suhteessa (VAK luokka 3). Tarkastelussa ei ole huomioitu muita rataosuuksia. Kokkola Ylivieska Pännäinen Kokkola Harvemmin kuin kerran vuodessa Useammin kuin kerran vuodessa Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksessa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi maantiellä on arvioitu koko maan tasolla 1 / 1 v (VAK luokka 3). Tämä taajuusarvio on jaettu eri tieosuuksille niillä kuljetettavan palavien nesteiden määrän ja kyseisen tien pituuden suhteessa. Tarkastelussa ei ole huomioitu muita tieosuuksia. Pietarsaari - Kokkola (8) Useammin kuin kerran 200 vuodessa Kokkola - Kalajoki (8) Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Kokkola - Veteli (13) Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Kokkola - Kannus (28) Useammin kuin kerran 200 vuodessa Kauhava - Ylivieska (63) Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Erittäin todennäköinen Mahdollinen Mahdollinen Erittäin todennäköinen Mahdollinen Keski-Pohjanmaa tieosuudet yhteensä Useammin kuin kerran 50 vuodessa Toistuva Alusliikenne Karilleajon taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,58 karilleajoa / 1000 alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien karilleajojen on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä. Kokkola Useammin kuin kerran 500 vuodessa Pietarsaari Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Todennäköinen Mahdollinen

11 Laivojen törmäyksen taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,11 yhteentörmäystä / 1000 alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien yhteentörmäysten on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä. Kokkola Useammin kuin kerran 500 vuodessa Pietarsaari Useammin kuin kerran 1000 vuodessa Todennäköinen Mahdollinen Todennäköisyys kemikaalivuodolle Kerran 3000 vuodessa Epätodennäköinen Luonnonsuojelualueet Suojelualueet jaotellaan yleensä niiden merkittävyyden mukaisesti kolmeen ryhmään: valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Valtakunnallisesti arvokkaita kohteita edustavat valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin kuuluvat, Natura 2000 verkostoon kuuluvat ja luonnonsuojeluselvityksissä valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut kohteet. Myös luonnonsuojelulaissa luetellut suojellut luontotyypit (Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Lohtajalla erityisesti rantojen luontotyypit: hiekkarannat, dyynimuodostumat ja matalat rantaniityt), vesilailla suojellut fladat ja kluuvijärvet sekä eräät metsälain suojelemat elinympäristöt voidaan katsoa valtakunnan tasoisiksi suojelukohteiksi. Pelastustoimialueella öljyntorjunnan kannalta katsottuna arvokkaita laajempia kohteita ovat seuraavat suojeluohjelmiin ja Natura 2000 verkostoon sisältyvät alueet: Saaristo- ja rantaluontoa sekä laajoja vedenalaisen luonnon kohteita edustavat Kokkolan, Luodon ja Rahjan saaristot sekä Vattajanniemi. Lintuvesiä Hällörsfjärden (Kruunupyy), Sandsundsfjärden (Pietarsaari), Rummelö - Harrinniemen (Kokkola) ja Laajalahden lintuvesialue (Kokkola, Kruunupyy). Maakannuskarinlahti ja Viirretjoen suisto (Lohtaja) sekä maankohoamisrannikon merestä kuroutuvia fladoja ja kluuvijärviä sekä suoluontoa Kåtölandetin (Kokkola) soiden- ja rantojensuojelualue. Merialueella on lisäksi merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja lintujen kerääntymisalueita. Virtavesistä kalantuotannon ja luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät ovat Lestinjoki ja Ähtäväjoki. Luonnonsuojelualueet ja muut herkät kohteet löytyvät BORIS-ohjelman tietokannasta Öljyntorjuntatehtävät vuosina Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella on sattunut vuositasolla noin 30 öljyvahinkoa. Alla taulukko ja kartta öljyvahingoista vuosilta Tiedot on poimittu PRONTO rekisteristä Taulukko 1 Öljyntorjuntatehtävät vuosina

12 Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Vuosi Yhteensä Lestijärvi Perho Pietarsaari Toholampi Veteli Yhteensä LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla Yhteenveto riskinarviosta Riskinarvioinnissa tukeudutaan laajempien hankkeiden ja suunnitelmien yhteydessä tehtyihin riskinarviointeihin. Näitä ovat muun muassa PÖK-hanke ja Pohjanlahden alusöljyvahinkojen yhteistoimintasuunnitelma. Riskialueet ja tietoja riskikohteista löytyvät BORIS-tietokannasta. Riskinarvion ja toteutuneiden onnettomuuksien perusteella öljyvahinko on mahdollinen koko pelastustoimialueella ja öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttava koko alueella. Suurimmat öljyvahinkoriskit keskittyvät Kokkolan ja Pietarsaaren alueelle. Koko maakunnan alueella on mahdollista sattua öljyvahinko, jolla on ympäristön kannalta vaikutusta. Öljyntorjunnan varautumistasojen suunnittelussa on huomioitu riskinarvio. Öljyntorjuntaan varautuminen perustuu koko aluetta koskevaan öljyntorjuntatasoon.

13 4. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO 4.1. Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 10 :n mukaisia torjuntaviranomaisia ovat Suomen ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), rajavartiolaitos, puolustusvoimat, ELYkeskus, alueen pelastustoimi ja kunnat. Taulukko eri viranomaisten ja tahojen tehtävistä Organisaatio Tehtävät lain ja asetusten mukaan Toimet ÖT -tilanteessa Ympäristöministeriö Ohjaus, valvonta, kehittäminen; L 1673/ Syke ÖT torjunta ja johto aavalla selällä merialueella, asiantuntija; L 1673/ Isossa tilanteessa tausta-apu Isot tilanteet: Asiantuntija-apu, lisäkalusto ja henkilöstö, johtoryhmä, johto ELY-keskus Asiantuntija, valvonta, torjunta; L 1673/ Asiantuntija-apu, johtoryhmä, henkilöstö kalusto, Vaasan hätäkeskus Hälyttäminen Viestikeskus, johtoryhmä, hälytykset Keski-Pohjanmaan Pietarsaaren pelastuslaitos ja alueen ÖT -johto; torjunta; L 1673/ Johto, torjunta, johtoryhmä Kunta Vahingon jälkitorjunta, torjunta; L 1673/ Jälkitorjunta, torjunta, johtoryhmä, kalusto Meripelastuskeskus Hälyttäminen, meripelastuksen johto; L 1673/ Hälytykset, meripelastustoiminnan johto, johtoryhmä Rajavartiolaitos Meripelastustoiminta, torjunta; L 1673/ Meripelastustoiminta, torjunta merellä, kuljetus ja alusapu Liikenteen turvallisuusvirasto Torjunta; L 1673/ Merenkulun asiat, Tieliikenteen asiat Poliisi Virka-apu, L 1673/ Tutkinta, alueen eristys, onnettomuuden selvitys Aluehallintovirasto Virka-apu, L 1673/ Tukitoiminnot Luotsausliikelaitos Virka-apu, L 1673/ Kuljetus, tiedustelu Puolustusvoimat Torjunta; L 1673/ Torjunta, isot tilanteet, henkilöstö, kalusto Metsähallitus Virka-apu; L 1673/ Asiantuntija luontoasiat, kalustoapu Satamalaitokset (alueellaan) ÖT -kalusto, henkilöstö, torjunta; L 1673/ Öljyn varastoijat (alueellaan) ÖT -kalusto, henkilöstö, torjunta; L 1673/ Välittömät torjuntatoimet, torjuntaan osallistuminen alueellaan Välittömät torjuntatoimet, torjuntaan osallistuminen alueellaan, alueen asiantuntija

14 Yksityiset yritykset ym. Kalusto, henkilöstö ÖT -johtajan päätöksellä; L 1673/ Jätelaitokset ja yritykset Jätteenkäsittely, imuautokalusto ÖT - johtajan päätöksellä; L 1673/ Kalusto tarpeen mukaan (korvattavaa) Jätteen vastaanotto, jätteenkuljetus, imuautot (korvattavaa) Valtion viranomaiset Virka-apu, L 1673/ Kunkin viranomaisen toimialaan kuuluva virka-apu 4.2. Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) 5, 21 ja 22 ja pelastuslaki (379/2011) määrittävät viranomaisten johtovastuut öljyvahingon torjuntatoimissa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on tapahtunut tai alusöljy- tai aluskemikaalivahinko uhkaa tapahtua Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä. Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjuntatöiden vastuun itselleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on aiheutunut useamman pelastustoimen alueella tai vahinko on laajuudeltaan niin suuri, että pelastustoimen resurssit eivät kohtuudella riitä torjuntatöiden suorittamiseen. SYKE voi myös pitkäkestoisissa alusöljy- tai aluskemikaalivahinkotehtävissä ottaa johtovastuun itselleen ja määrätä torjuntatoimien johtajan. Maa- ja alusöljyöljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa. Alueen pelastusviranomainen johtaa alusöljyntorjuntaa, kunnes SYKE:en nimeämä torjuntatoimien johtaja (TNJ) ottaa johtovastuun. Öljyntorjunnan johtaja päättää kuultuaan tarvittaessa ELY-keskusta, milloin vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnan asianomaiselle viranomaiselle (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 24 ). Öljyntorjunnasta vastuussa oleva päällystöviranhaltija täyttää vastuunsiirtolomakkeen, jolla vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnalle. ELY-keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu useamman kunnan alueelle. Jos alusöljy- tai aluskemikaalivahingon torjuntatoimiin osallistuu useamman toimialan viranomaisia, torjuntatöiden johtaja toimii yleisjohtajana ja eri alojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 22.) Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen alueella öljyvahinkojen torjunta hoidetaan samalla organisaatiolla ja samoin organisoituna, kuin muukin pelastustoiminta. Operatiivisen organisaation pelastustoiminnan johtajat ovat myös öljyntorjunnan johtajia. Öljyntorjuntatehtävissä johtovastuu on aina viranomaisella.

15 Johtamisorganisaatio on kolmetasoinen. Pienissä tehtävissä johtovastuu on paloesimiehellä tai päivystävällä palomestarilla(p30) riippuen siitä missä tehtävä on. Keski-suurissa ja suurissa tehtävissä johtovastuu on päivystävällä palomestarilla ja tarvittaessa päivystävällä päälliköllä(p20). Kuva X Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen operatiivinen johtamisorganisaatio. Pienet ja keskisuuret vahingot Tavanomaisissa pienissä ja keskisuurissa tilanteissa pelastuslaitoksen yksiköt toimivat öljyntorjuntayksiköinä ja niitä ei tarvitse erikseen perustaa. Hätäkeskus hälyttää tehtävälle ennalta suunnitellun vasteen mukaiset yksiköt. Kaikissa tehtävin hälytetään aina pelastuslaitoksen alueen päivystävä palomestari P30. Päivystävällä palomestarilla on johtovastuu. Tehtävät vaativat yleensä myös jonkin muun toimijan (viranomainen tai yritys) toimia. Muut toimijat hälytetään pelastustoiminnan johtajan käskyllä. Kunta huolehtii tarvittaessa öljyvahingon jälkitorjunnasta. Öljyntorjuntaorganisaatio tavanomaisissa tilanteissa ja tilanteet maa-alueilla Öljyntorjunnan johtaja =Pelastustoiminnan johtaja Vahingon aiheuttaja Ympäristöviranomaiset Vakuutusyhtiö Pelastuslaitos Muut tahot (tarvittaessa) Kunta Muut viranomaiset Yritykset ym.

16 Isot vahingot (lähinnä merialueella) Isojen vahinkojen hoito aloitetaan pelastuslaitoksen normaaleilla vasteilla. Isossa tilanteessa hälytetään yleensä myös muut öljyntorjuntaan liittyvät viranomaiset samaan aikaan. Maa-alueen tehtävissä johtovastuu on pelastusviranomaisella. Alusöljyvahingon torjuntatöitä johtaa Suomen ympäristökeskuksen asettama torjuntatöiden johtaja. Öljyntorjunnan johtajan päätöksellä aloitetaan erillisten öljyntorjuntajoukkojen perustaminen. Joukot perustetaan erillisten suunnitelmien mukaisesti. Öljyntorjuntajoukot jaetaan tehtävien mukaisiin komppanioihin ja joukkueisiin. Joukkojen muodostamiseen tarvitaan viranomaisia, yrityksiä ja vapaaehtoisista. Viranomaiset käyttävät omia varusteitaan ja yritykset pääsääntöisesti omaa kalustoaan. Tehtäviin määrätyille ja vapaaehtoisille varusteet on (tai täydennetään) kärkijoukoille, mutta isommalle massalle varusteet hankitaan tilanteen aikana. Joukkojen huoltamisessa tukeudutaan valmiussuunnitelmiin. Öljyntorjuntajoukot hälytetään johtokeskuksen käskyllä, osin hätäkeskusten kautta ja osin suorilla yhteydenotoilla tarvittaviin tahoihin. Viestivälineinä toimivat VIRVE- radiot viranomaisten kesken sekä osalla muodostettavassa organisaatiossa. Lisäksi käytetään GSM puhelimia ja VHF radiopuhelimia. Kuva X Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntaorganisaatiosta. Kaaviossa on käytetty seuraavia lyhenteitä: YM (ympäristöministeriö), RVL (Rajavartiolaitos), MERIV (merivoimat),

17 Livi (Liikennevirasto), TraFi (Liikenteen turvallisuusvirasto), PTA (Pelastustoimen alue), ELY (Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus), SYKE (Suomen ympäristökeskus). Lähde: Ympäristöministeriön raportteja , Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa 4.3. Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen Öljyvahinkojen torjuntalain mukaisesti kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua jälkivahinkojen torjuntaan. Tavanomainen öljyvahinko hoidetaan pelastuslaitoksen torjuntatoimilla ja jälkitorjuntaa ei tarvitse suorittaa. Torjuntatöiden johtaja päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Torjuntatöiden johtajan tulee varmistua ennen torjuntavastuun siirtoa, että kunta kykenee hoitamaan jälkitorjuntatyöt. Torjuntatöiden johtaja päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa Tiedot alueen kuntien viranomaisista tai laitoksista ja öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavista viranomaisista on kerätty yhteen taulukkoon suunnitelman liitteeksi. LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Alueen kunnat ovat pääosin pieniä kuntia ja yleisesti kunnan tekninen toimi on nimetty öljyntorjunnasta ja jälkitorjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi. Erityistä suunnitelmaa ja kalustoa öljyntorjuntaan ei ole erikseen kunnissa varattu. Tilanteen mukaisesti kunnan kalusto on käytettävissä öljyntorjuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeilla on merkittävää kalusto- ja henkilöstöresurssia jota on mahdollista hyödyntää öljyntorjuntatehtävässä. Torjunnan resurssoinnista vastaa tekninen palvelukeskus. Jälkitorjuntavastuun siirto on sovittava kunnan jälkitorjunnasta vastaavan viranomaisen kanssa Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Pelastuslaitos tekee öljyvahinkojen torjunnassa yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Rajavartiolaitos, meripelastusseura, alueen satamat ja öljyvarastot. Yhteistyö tarkoittaa mm. kouluttamista ja yhteistoiminta harjoituksia. Satamien ja öljyvarastojen osalta yhteistyö tarkoittaa lisäksi varautumisen ohjaamista ja kalustollisen valmiuden yhteensovittamista. Torjuntatoissä voidaan käyttää lisäksi vapaaehtoisjärjestöjäsuunn torjuntatöiden johtajan päätöksellä.

18 5. PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS Pelastuslaitoksen kaluston ja toimintavalmiuden ylläpidon ja kehittämisen kustannusselvitys vuosille on kuvattu liitteenä. LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille Tarvittava öljyntorjuntakalusto Pelastuslaitos tarvitsee kalustoa öljyvahinkojen torjuntatehtävien hoitamiseen. Kalustokokoonpanojen tarvetta pelastuslaitoksen alueella on tarkasteltu valtakunnallisten selvitysten ja Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen luonnoksen mukaisesti. Tarkastelussa on huomioitu öljyvahinkojen riskinarvio Selvitys tarvittavasta öljyntorjuntakalustosta ja tarvikkeista Maaöljyvahinkojen torjunta Maa-alueilla varaudutaan sattuneiden onnettomuuksien hoitamiseen kolmella kalustotasolla. Kalustotasot on suunniteltu Suomen Ympäristökeskuksen Kalusto-ohjeen luonnoksen periaatteita soveltaen. Suunnitellut kalustotasot ovat MÖ1, maaöljyvahinkojen kalustotaso 1, ensilähdön kalusto Maaöljyvahinkojen kalustotaso 1:n mukainen kalusto on jokaisella paloasemalla ja sillä pystytään hoitamaan pienet öljyvahingot. Kalusto on sijoitettuna pelastusyksikköön ja öt-peräkärryyn. Lisäksi asemalla on varastoituna yhden tehtävän vaatima täydennysvara. MÖ2, maaöljyvahinkojen kalustotaso 2, peruskalusto maaöljyvahinkojen torjuntaan Maaöljyvahinkojen kalustotaso 2:n mukainen kalusto sijoitetaan alueella oleviin paikallisvarastoihin ja ÖT- kärryyn. Kalustotaso 2 sijoittelussa huomioidaan alueen riskit, olemassa olevat valmiit soveltuvat varastotilat ja maantieteellisesti tehokas sijainti. Kalustotaso 2:n mukainen paikallisvaraston ja ÖT- kärryn kalusto täydentää paloasemien 1 kalustotasoa. yhden paloaseman kalustotaso 1:n ja paikallisvaraston kalustotaso 2:n mukainen kalusto riittää keskisuuriin tehtäviin. Kalustotaso 2 sijoitetaan, Pietarsaareen, Kokkolaan ja kaksi varastoa Perhon ja Lestijokilaaksojen alueen paloasemien yhteyteen. MÖ3, maaöljyvahinkojen kalustotaso 3, keskusvarastotasoinen kalusto

19 Maaöljyvahinkojen kalustotaso 3 on keskusvarastotasoinen, jolla varaudutaan suuriin öljyvahinkoihin. Suurissa öljyvahingoissa Kalustotaso 3:lla täydennetään asemien ja paikallisvarastojen kalustoa. Kalusto sijoitetaan Kokkolassa olevaan keskusvarastoon ja tulevaisuudessa osin kontteihin. Kalusto sijoitetaan huomioiden öljyntorjunnan riskialueet ja öljyvahinkojen hoitamiskyky maantieteellisesti tehokkaasti. Kalustoa sijoitetaan mahdollisimman paljon pyörien päälle Meri- ja vesialuevarautuminen Meri ja vesialueelle(sisämaan vesistöt) varautuminen noudattaa samaa linjaa maaaluevarautumisen kanssa. Tason lyhenne tulee sanoista alusöljyvahinko(aö), mutta varautuminen kattaa myös muuta mahdolliset öljyvahingot erityyppisissä vesistöissä. Suunnitellut kalustotasot ovat 1-3 AÖ1, vesialueen varautuminen taso 1 AÖ1 muodostuu MÖ 1 kalustosta jota täydennetään AÖ1e kalustolla. Kalusto käsittää asemavarastot, peräkärryt, traileriveneet A-B luokat, imeytyspuomit ja kevyet mekaaniset puomit. AÖ1 tason mukaisella kalustolla on tavoitteen kyetä hoitamaan pienet vesistöissä tapahtuneet öljyvahingot. Pienet vahingot hoidetaan pääasiassa lähimmällä tai lähimmillä tarkoituksenmukaisilla yksiköillä. Lähtöä täydennetään tarvittaessa lisähälytyksillä. Kalustollinen valmius pieniin vahinkoihin on jokaisella vesialuetta lähellä olevalla asemalla. Torjuntakalusto sijoitetaan autoihin, asemavarastoihin ja peräkärryihin. Veneet trailereilla. AÖ2, vesialueen varautuminen taso 2 AÖ2 muodostuu MÖ2 tason mukaisesta kalusto täydennettynä AÖ2e kalustolla. AÖ2e kalustotaso tarkoittaa AÖ1e kaluston täydennettynä mekaanisella aitapuomilla tai paremmalla venekalustolla AÖ2 tason kalustolla on tavoitteena kyetä hoitamaan sisämaan vesistöissä tapahtuneet keski-suuret öljyvahingot. AÖ3, vesialueen varautuminen taso 3 AÖ 3 kalustotasolla varaudutaan merialueen suuriin alusöljyvahinkoihin. Kalustotaso muodostuu MÖ 2/MÖ3 maaöljyvahinkokalustosta ja AÖ3e kalustosta. AÖ3e kalusto muodostuu aluksista mm. D, F, G, keräyskalustosta ja eri tyyppisistä puomikalustosta. AÖ3 mukaisella kalustolla tavoitteena on kyetä aloittamaan tehokas torjunta kaikissa merialueen vahingoissa. Suurissa vahingoissa tarvitaan poikkeuksetta naapuripelastuslaitosten apua ja valtion kalustoa.

20 Kalustoa ja sen käyttämiseen tarvittavaa henkilöstöä tarvitaan vesi- ja merialueella enemmän kuin maa-alueella. Tämä vaikuttaa hälytettävien asemien ja yksiköiden määrään. Pieniinkin lähtöihin voidaan tarvita useamman aseman voimavarat Muu kalusto Tarvittava kuljetuskalusto Kuljetuskalustoa tarvitaan kaikkeen öljyntorjuntaan sekä kaluston että henkilöstön kuljettamiseen jälkitoimiin. Tarvittavan henkilöstön kuljetukseen käytetään olemassa olevia pelastusajoneuvoja ja miehistöajoneuvoja. Tarvittava kalusto kuljetetaan pääosin pelastusajoneuvoilla, miehistöautoilla ja öljyntorjuntaperäkärryillä. Venekaluston kuljetukseen tarvitaan trailereita. Suurissa vahinkotilanteissa tarvitaan raskasta kuljetuskalustoa siirtämään ja kuljettamaan torjuntakalustoa varastoista vahinkopaikalle. Merialueen tehtävissä torjuntakalusto, kuljetaan alusten kannella ja tarvittaessa lisäkalusto kuljetetaan maitse mahdollisimman lähelle onnettomuuskohdetta. Kuljetuskalustoa on hyvin pienien ja keskisuurien tilanteiden hoitamista varten. Suurten öljyvahinkojen varalle, Pelastuslaitoksen on kehitettävä omaa kalustonkuljetuskykyä, jotta tehokas öljyntorjuntatoiminta kyetään aloittamaan mahdollisimman nopeasti vuorokauden- ja vuodenajasta riippumatta. Suunnitelman mukaan pelastuslaitos on hankkimassa vaihtolavasiirtoauton, jonka yhtenä merkittävänä käyttötarkoituksena on öljyntorjuntakaluston kuljettaminen. Samassa yhteydessä suunnitellaan hankittavaksi öljyntorjuntakontteja. Tarvittavat viestilaitteet Viestijärjestelmät koostuvat lähinnä VIRVE, GSM ja VHF verkoista. Öljyntorjuntaan hälytettävillä pelastuslaitoksen yksiköillä on kaikilla mahdollisuus käyttää kyseisiä verkkoja. Tämä edellyttää, että jokaisessa yksikössä on kyseisten verkkojen käyttölaitteet (VHF laitteet merialueella toimivissa yksiköissä).

21 Suunnitelma kalustotasoista Taulukko öljyntorjunnan varautumisen kalustotasoista pelastuslaitoksen alueella Asema Kalustotasot Veneet MÖ1 MÖ2 MÖ3 AÖ1e AÖ2e AÖ3e A B D F G 10 Keskusvarasto/POTTI MÖ3 AÖ3e Kokkola MÖ2 AÖ1e 1 12 Kaarlelan VPK MÖ1 15 Kälviä MÖ1 AÖ1e 1 16 Lohtaja MÖ1 AÖ2e Ullava MÖ1 21 Pietarsaari MÖ3 AÖ3e UPM Kymmene TPK 23 Jakobstad FBK MÖ1 24 Larsmo MÖ1 AÖ1e 1 25 Bosund FBK MÖ1 AÖ1e 1 31 Kruunupyy MÖ1 AÖ1e 1 32 Alaveteli MÖ1 AÖ1e 1 33 Teerijärvi MÖ1 AÖ1e 1 41 Kaustinen MÖ1/ MÖ2 AÖ1e/ AÖ2e 1 42 Veteli MÖ1/ MÖ2 AÖ1e/ AÖ2e 1 43 Halsua MÖ1 AÖ1e 1 44 Perho MÖ1 AÖ1e 1 51 Kannus MÖ2 AÖ2e 1 52 Eskola MÖ1 53 Toholampi MÖ1 AÖ1e 1 54 Lestijärvi MÖ1 AÖ1e 1 YHTEENSÄ Suunnitelma hankinnoista Pelastuslaitos täydentää kalustoa tasoajattelun mukaisesti. Kalustotasot yhtenäistetään ja saatetaan valmiiksi suunnitelmakauden aikana. Kalustotasojen MÖ1 ja MÖ2 mukainen kalusto on pääosin olemassa ja tarvittava yhtenäistäminen tapahtuu käyttötaloushankinnoilla. AÖ1 ja AÖ2 tasojen mukainen kalusto on myös pääosin kunnossa ja tältä osin suunnitelmakaudella on joiltakin osin kaluston uusintaa edessä. Merkittävimmät hankinnat kohdistuvat MÖ3 jaaö3 tasojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Merialuevarautuminen ja vesialuevarautuminen

22 Merialuevarautumisessa on suunnitelmissa aluskaluston uusintaa ja samalla kehittämistä. Puomikalustoa kehitetään hankkimalla nopeantoiminnan puomia. Suunnitelmakaudella on tarkoitus korvata nykyiset expandi meripuomit. Öljynkeräyskapasiteettia parannetaan hankkimalla harjakeräimiä ja kelluvia öljyntorjuntasäiliöitä. Logistiikan kehittäminen Ympärivuorokautisen tehokkaan öljyntorjuntatoiminnan mahdollistamiseksi logistiikka kehitetään suunnitelmakauden aikana. Tämä tarkoittaa monitoimiauton hankintaa, joka on varustettu vaihtolavavarustuksella ja nosturilla. Samassa yhteydessä hankitaan öljyntorjuntakontteja. Liite 4/2, Hankintasuunnitelma vuosille lisävuodet Torjuntahenkilöstön koulutus Pelastuslaitoksen öljyntorjunnan koulutusta on lisättävä suunnitelmakaudella. Nykyinen ja hankittavaksi suunniteltu kalusto edellyttää henkilöstön kouluttamiseen lisää koulutusresursseja. Alusöljyntorjunnan osalta on erityisesti panostettava öljyntorjunta-alusten kuljettajakoulutuksen tehostamiseen ja nopeasti käynnistettävän öljyntorjunnan tehostamiseen. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tasolle, jossa öljyntorjunnan tehokas ja oikeaoppinen käynnistäminen, suorittaminen ja loppuun saattaminen on mahdollista. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on myös varmistaa eri viranomaisten toimiva yhteistyö öljyntorjuntatehtävissä. Torjuntahenkilöstön osaaminen perustuu asianomaisten henkilöiden saamaan torjuntakoulutukseen sekä kokemukseen pelastustoimen tehtävissä. Torjuntahenkilöä kohden koulutuksen vähimmäistavoitteena on yksi koulutuskerta vuodessa. Päällystön koulutustavoitteena on lisätä operatiivista ja taktista osaamista joukkue ja komppaniatason öljyntorjuntatehtävässä. Suunnitelmakaudella on tavoitteena järjestää joka toinen vuosi öljyntorjunnan johtamisharjoitus. Alipäällystön ja miehistön koulutustavoitteena on lisätä joukkue ja yksikkötasoisissa tehtävissä tarvittavaa teknistä osaamista. Torjuntahenkilöstön koulutuksesta on laadittu suunnitelma vuosille Suunnitelmassa on kuvattu aihealueet ja kohderyhmä. Koulutuksista on tarpeen laatia yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma eri öljyntorjunnan osa-alueille, joka noudattelee yleissuunnitelmaa. LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille Öljyntorjuntavarastot Kalusto-ohjeen mukaiset kalustot on säilytettävä eli kalustolle on oltava varastot. Tarve varastolle on jokaisen aseman yhteydessä. Taulukon asemilla on öljyntorjuntavarasto, muilla asemilla on tarve varastolle.

23 Kunta Rakennus Osoite p-a m 2 varastotilan lisätarve Halsua Öt-varasto Kauppisentie 5 60 ei Kannus Öt-varasto Asematie 7 50 ei Kaustinen Öt-varasto Ullavantie ei Kokkola Öt-varasto Ykspihlaja Potti 510 ei Kruunupyy Paloasema Alaveteli Murickvägen 8 ei Kruunupyy Paloasema Teerijärvi Norra Terjärvvägen ei Kruunupyy Öt-varasto Kurkipuronraitti ei Kälviä Öt-varasto Kruutikellarinkatu 5 54 ei Lestijärvi Paloasema Rantatie 1 60 ei Lohtaja Öt-varasto Karhintie ei Luoto Paloasema Holm Norra Larsmovägen 30 ei Luoto Paloasema Bosund Storåkersgränd 6 ei Perho Paloasema Teollisuustie ei Pietarsaari Öt-varasto Ahlströminkatu 60 kyllä Toholampi Paloasema Ullavantie ei Ullava Paloasema Ullavantie 8 ei Veteli Paloasema Koulutie ei 5.5. Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus Kun pelastuslaitos suorittaa öljyvahingon torjuntatöitä ja toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä, on pelastustoimen toimittava jätelain (1072/1993) edellyttämällä tavalla. Jätteet/ongelmajätteet on merkittävä, pakattava ja kuljetettava asianmukaisesti (jäteasetus 1390/1993, luku 2, 5, 6 ja 7 ). Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden vastaanotto ja varastointi tapahtuu öljyisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikalla (Jätelaki 1072/1993, 9 ). Öljyisten jätteiden vastaanotto- ja välivarastointipaikkana on Ekorosk Kokkolassa Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätelain (1072/1993) 3 :n kohta kahden mukaan jätettä, joka kemiallisen tai muun syyn vuoksi voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiksi luokitellaan muun muassa:

24 Öljyn ja veden sekä hiilivetyjen ja veden seokset ja emulsiot Aineet, seokset tai liuokset, jotka sisältävät kivennäisöljyä. Aineet ja valmisteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa välitöntä tai viivästynyttä vaaraa ympäristölle (Jäteasetus 1390/1993, liitteet.) Jätteen ja ongelmajätteen tuottajalla tarkoitetaan yksityishenkilöä tai organisaatiota, jonka toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä (Jätelaki 1072/1993, 3 ). Jätteen tai ongelmajätteen haltija on henkilö tai organisaatio, jonka hallinnassa jäte tai ongelmajäte on (Jätelaki 1072/1993, 3 ). Pienet öljyntorjunnassa syntyneet öljyntorjuntajätemäärät pakataan öljynkestäviin säkkeihin ja merkitään SISÄLTÄÄ TORJUNTAJÄTETTÄ -tarralla. Torjuntajätteet kuljetetaan paloasemilla oleviin öljyntorjuntajäteasioihin, joista öljyntorjuntajäte toimitetaan joko Kokkolan ongelmajätteen keruupisteeseen. Suuret määrät öljyntorjuntajätettä toimitetaan suoraan Ekorosk Kokkolan jäteöljynkeräyspisteisiin joko pelastuslaitoksen öljynkeräysastioihin pakattuna tai esimerkiksi ongelmajätteen kuljetukseen tarkoitetulla jäteautolla. Öljyntorjunnan johtaja vastaa vahinkoilmoitusten tekemisessä ELY-keskukselle ja tarvittaessa Suomen ympäristökeskukselle (päivystäjälle). Vahingosta ilmoitetaan lisäksi poliisille, rajavartiostolle ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille viranomaisille, organisaatioille (esim. vesi- ja viemärilaitokselle) ja asianosaisille, joita vahinko koskee. Kunta vastaa alueellaan öljyn pilaaman maaperän puhdistamisesta. (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 3 ). Vastuunsiirto esitetty kohdassa ELY-keskus on myös toimivaltainen viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteissä.

25 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto alustava suunnitelma vuosille LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot

26 LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot Kunta Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Pietarsaari Toholampi Tiedot kuntien viranomaisista, jotka osallistuvat öljyntorjuntaan Tekninen toimi: Jari Kauppinen Rakennustarkastaja: Timo Himanka Ympäristösihteeri Tekninen toimi: Kari Juntti Kari Salminen Tekninen palvelukeskus: Pauli Piiparinen Heikki Penttilä Visa Wennström Tero Jelekäinen Tekninen toimi: Bernt Storbacka, tekinen johtaja Kimmo Bodbacka Tekninen lautakunta: Tero Jussinmäki Arto Hautala Tekninen lautakunta: Jyri Harju Pasi Rannila Tekninen palvelukeskus: Nicklas Gustafsson, tiemestari Päivystävä työnjohtaja Maaseutu- ja ympäristölautakunta Jukka Nurmela Tekninen toimisto: Juha Hopeavuori Kimmo Kentala Tiedot kuntien jälkitorjunnasta vastaavista viranomaisista Tekninen toimi: Jari Kauppinen Rakennustarkastaja: Timo Himanka Ympäristösihteeri Tekninen toimi: Kari Juntti Kari Salminen Kokkolan ympäristöpalvelut: Michael Hagström Taija Lahtinen Juhani Hannila Risto Koljonen Ympäristöpalvelut: Patrik Kultalahti Karin Björkgård, ympäristösihteeri Tekninen lautakunta Tero Jussinmäki Arto Hautala Tekninen lautakunta: Jyri Harju Pasi Rannila Elinor Slotte, ympäristönsuojelupäällikkö Harri Kotimäki, kaupungininsinööri Maaseutu- ja ympäristölautakunta: Jukka Nurmela Tekninen toimisto: Juha Hopeavuori Kimmo Kentala

27 Veteli Rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho Teknisen toimen päivystys Rakennus- ja ympäristöjohtaja Anne-Maarit Mansikka-aho Teknisen toimen päivystys

28 LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet

29 LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina

30 LIITE 4/1 KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE suunnitelmakausi alustava Hankintakustannukset: 1. Torjuntakaluston hankinta Varastotilojen hankinta Vahinkojätteiden käsit telypaikan rakentaminen Käyttökustannukset: 3.1 Valmiuden ylläpito (kaluston kunnossapito ja uusiminen sekä* tarvikehankinnat) 3.2 Varastointikustannukset Torjuntahenkilöstön koulutus 4.2 Muut käyttökustannukset (muu valmiuden ylläpito) Torjuntakustannukset: 5. Arvio torjuntakustannuksista Yhteensä

31 LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto alustava suunnitelma vuosille Keski - Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Hankittava öljyntorjuntakalusto: vuodet alustava suunnitelma vuosille Kalusto/tarvike: Määrä/ yksikkö: alv 0 % alv 24 % Hankittavan kaluston selvitys ja huomautukset: Öljyvahinkojen torjunnan käyttöaste (%) kalustosta ja muut huomautukset (kalusto on ainoastaan öljyvahinkojen torjuntaa varten ellei toisin ole alla mainittu) Öljyntorjuntapuomien uusiminen 600 m Kokkola Nopean toiminnan puomia 2015 Öljyntorjuntapuomien uusiminen 600 m Pietarsaari Nopean toiminnan puomia 2015 Harjakeräimet 2 kpl Pietarsaari 2015 Öljyntorjuntakontit 2 kpl Kokkola 2016 Vaihtolava-auto Kokkola 30 % 2016 Nosturi Kokkola 50 % 2016 Koukkulavalaite Kokkola 50 % 2016 G - luokan työlautta Kokkola Vuosi yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa G - luokan työlautan 2017 B - luokan öt-vene Kokkola 70 %korvaa B-luokan veneen 2018 Öljyntorjuntapuomien uusinta 1000 m Kokkola Expandipuomin korvaus 2018 Öljynkeräyssäiliöt 2 x m Kokkola 2018 Öljyntorjuntapuomien uusinta 1000 m Pietarsaari Expandipuomin korvaus 2019 Hankinnat yhteensä F - luokan öt vene Kokkola Korvaa F-luokan työveneen 2020 G - luokan työlautta Pietarsaari Hankinnat yhteensä: yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa D - luokan työveneen 2021

32 LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Perusharjoitukset: Puomituskalusto Puomituskalusto Puomituskalusto Puomituskalusto Puomituskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Keräyskalusto Muu kalusto Muu kalusto Muu kalusto Muu kalusto Muu kalusto Torjuntahenkilöstö/työvuorot Torjuntahenkilöstö/työvuorot Torjuntahenkilöstö/työvuor ot Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Torjuntahenkilöstö/työvuoro t Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset Veneilyharjoitukset naviogointi naviogointi naviogointi naviogointi naviogointi alusten käsittely alusten käsittely alusten käsittely alusten käsittely alusten käsittely työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Keski-Suuri öt-harjoitus Keski-Suuri öt-harjoitus Keski-Suuri öt-harjoitus Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Pelastuslaitoksen torjuntaorganisaatio Yhteistoimintaharjoitus Yhteistoimintaharjoitus Koko torjuntaorganisaatio ja yhteistyötahot Koko torjuntaorganisaatio ja yhteistyötahot Öljyntorjuntakurssit Öljyntorjuntakurssit Kuljettajakoulutus Kuljettajakoulutus Kuljettajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Koneenhoitajakoulutus Koneenhoitajakoulutus työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat Kansimieskoulutus Kansimieskoulutus Kansimieskoulutus Torjuntahenkilöstö/työvuor Torjuntahenkilöstö/työvuoro Torjuntahenkilöstö/työvuorot ot t Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtoisten koulutus

33 LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot Öljyntorjunnan kalustotasot Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Maaöljyvahinkojen varautumisen kalustotasot Kalustokokoonpanot Maaöljyvahinko, jonka torjuntaan varaudutaan Kalustokokoonpanon kuvaus Kaluston sijoituspaikka MÖ1 Pieni ensilähdön kalusto pieniin tilanteisiin Pelastusajoneuvo, peräkärry MÖ2 Keskisuuri peruskalusto maaöljyvahinkojen torjuntaan Paikallisvarastot, ÖTperäkärryt MÖ3 Suuri Keskusvarastotasoin en kalusto Keskusvarasto Meri- ja vesialuevarautumisen kalustotasot Kalustokokoonpanot Alusöljyvahinko, jonka torjuntaan varaudutaan Kalustokokoonpanon kuvaus Kaluston sijoituspaikka AÖ1 = MÖ1 + AÖ1erikoiskalusto pieni alusöljyvahinko MÖ1 + trailerivene paloasemat AÖ2 = MÖ2 + AÖ1erikoiskalusto AÖ3 = MÖ3 + AÖ2erikoiskalusto Pieni/Keskisuuri alusöljyvahinko Keskisuuri/suuri alusöljyvahinko Peruskalusto alusöljyvahinkojen torjuntaan Keskusvarastotasoin en kalusto Paikallinen varasto Keskusvarasto