Kaupunkijärjestelmäkartat ja niiden merkinnät
|
|
- Pasi Pakarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 UF Urban Fabrics Kolmen kaupunkijärjestelmän malli Neljä kohdekaupunkia Leo Kosonen Kaupunkijärjestelmäkartat ja niiden merkinnät Kaupunkijärjestelmäkartat Kaupunkijärjestelmien kartat on tuotettu kohdekaupunkien analyysissa keväällä Kartoissa on joitakin tulkinnanvaraisuuksia ja yksittäisiä epätarkkuuksia, joita ei tässä vaiheessa korjattu, joten suhtautukaa yksityiskohtiin tällä varauksella. Karttoihin voi myös antaa palautetta. Karttojen luokitusten ja määritysten lähtökohtana on vuoden 2005 tilanne, jota olen soveltavasti käyttänyt myös aikasarjojen vanhemmissa kartoissa kuvatessani vuosien 1990, 1975 ja 1960 tilanteita. Alueiden ja luokitusten sisällöt ovat tietenkin vuosien myötä muuttuneet, joten vanhojen karttojen luokituksiin on ehkä syytä tehdä tarkennuksia siinä vaiheessa, kun tulkinnat ja luokitukset ovat vakiintuneet. Luokitusten ja määritysten pohjana on käytetty Kuopion mallia sekä siihen pohjautuvaa UZ-mallia. Kohdekaupunkien analyysin tuottamien uusien huomioiden ja johtopäätösten perusteella luokituksia on samalla monipuolistettu ja määrityksiä tarkennettu. Kolmen pääluokan mukaisten vyöhykkeiden (W,B ja C) kuvaukseen ja analysointiin olen kehittänyt uutta metodiikkaa, ja uutena välineenä olen ottanut käyttöön vyöhykekohtaiset aluetyypit ja niiden alaluokituksen, jolloin kaupunkijärjestelmien moninaisuus, päällekkäisyydet ja toisiinsa liittyminen sekä laadullinen porrastuminen tulevat paremmin esille. Alakeskuksen jalankulkukaupunkialueita olen kirjannut vain kahteen vahvaan ja vakiintuneeseen alakeskukseen, Vaajakoskelle ja Salpakankaalle. Samoja jalankulkukaupungin ominaispiirteitä on myös Palokassa sekä uudemmissa alakeskuksissa (Kaijonharju, Kaakkuri, Kuokkala, Pyörö, Mukkula), mutta niitä en ole toistaiseksi osoittanut vastaavalla luokituksella. Luokituksiin voidaan palata, kun kaupunkiseutujen alakeskuksia koskevat UZ -aineistot vakiintuvat ja käyttöön saadaan lisää kansallista ja kansainvälistä vertailuaineistoa. Asuntoalueiden rinnalla olen luokitellut myös laitosten alueet. Osa laitoksista on selvästi sidoksissa kaupunkijärjestelmiin ja kartoissa ne on osoitettu samoilla kaupunkijärjestelmiä tunnistavilla väreillä kuin asuntoalueet. Osa laitoksista on paikka- tai aluesidonnaisia siten, että niillä on vain vähän liittymäkohtia tai suoraa vaikutusta yksittäisiin kaupunkijärjestelmiin. Tässä vaiheessa olen kirjannut nämä alueet karttoihin harmaalla värillä. Jatkossa syvennän laitosten tunnistamista ja määrittelyä sekä tarkennan luokituksia ja merkintöjä. Alustavana uutena merkintänä olen joidenkin harmaiden alueiden kohdalla käyttänyt punaista reunaviivaa osoittamaan alueen autoriippuvuutta. Alueet olen tunnistanut ja rajannut karttojen, raporttien, tunnuslukujen, ilmakuvien sekä maastokäyntien perusteella. Alueiden tunnistamisessa ja luokituksessa olen ottanut huomioon useiden osatekijöiden yhteisvaikutuksen, mutta kaikkia osatekijöitä en ole tämän tutkimusaikataulun puitteissa ehtinyt järjestelmällisesti kirjaamaan ja
2 2 analysoimaan. Rajaukset osoittavat siten lähinnä kokonaisrakennetta, eivät vielä yksittäisten kaupunginosien tai alueiden tarkkaa rajautumista. Luokituksissa saattaa olla puutteita ja virheellisyyksiä, jotka on syytä korjata, kun analyysiä syvennetään ja käytetään alueiden jatkosuunnittelussa. Rakennettujen alueiden lisäksi kartoissa on osoitettu pääväylästö, ja tarkoitus on, että nämä kartat toimivat jatkotarkastelujen perusasiakirjoina. Jatkossa karttojen kuvausta voidaan täydentää lisäämällä niihin tai niiden rinnalle uusia osatarkasteluja. Tärkeimpiä näistä on palvelurakenteen kuvaaminen ja kirjaaminen. Erikseen on syytä tarkastella ja kuvata hierarkkisesti ryhmittynyt jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin palvelurakenne sekä toisaalta autokaupungin verkkomainen palvelurakenne, joka on levittäytynyt autokaupungin vyöhykkeen lisäksi myös muiden kaupunkijärjestelmien alueille ja vetää niiltä käyttäjiä. Analyysi on jo tähän mennessä osoittanut, että kohdekaupungeissa on rakenteita, joissa kaupunkijärjestelmien palvelurakenteet muodostavat toisiinsa liittyviä kokonaisuuksia, jotka toimivat hyvin. Toisaalta on myös sellaisia autokaupungin rakenteita, jotka ovat syrjäyttäneet jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin palveluita ja aiheuttaneet ristiriitaisia ja syrjiviä tilanteita useissa joukkoliikennekaupungin kaupunginosissa sekä jalankulkukaupungin reunavyöhykkeillä. Alueiden luokituksissa ja rajauksissa olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka hyvin alue tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden asua ja tulla toimeen yhdellä autolla tai autottomana. Samalla on syytä tiedostaa, että asiaan liittyy myös työ- tai toimipaikkojen sijainti Asuntoalueensa ulkopuolella toimivan asukkaan työpaikan pitää olla jalan, bussilla tai pyörällä saavutettavissa, jotta autottomana asumien ja toimiminen on mahdollista. Myös asukkaiden elintavat vaikuttavat kaupunkijärjestelmien toimivuuteen, ja kaupunkijärjestelmät vaikuttavat toisiinsa siten, että vahvat autokaupungin elementit suosivat autokaupungin tyyppisiä elintapaoja, ja lisäävät niiden suosiota myös joukkoliikenne- ja jalankulkukaupungin alueilla asuvien asukkaiden keskuudessa. Merkinnät: Jalankulkukaupungin alueet W Jalankulkukaupunki Alue on historiallisesti ja korttelirakenteensa puolesta jalankulkukaupunkia. Myös tällä hetkellä pääosa alueella liikkumisesta tapahtuu jalan ja jalankulkuympäristöllä on keskeinen rooli alueen toimivuuden ja viihtyisyyden kannalta. Alue on rajattu siten, kävelymatka laidalta laidalle on noin 2,5 km / min, ja kävelymatka keskipisteestä reunalle on noin 1,2 km / min. Alueen ulottuvuutta kuvaa mitoittava kehä, jonka säde on 1 km. Keskipisteenä on käytetty liikekeskustan / kävelykeskustan painopistettä, joka on otettu kohdekaupungit kattaneesta tutkimuksesta (Halme 1995). Alueella on paljon autotonta väestöä ja vähän kahden auton asuntokuntia. Alueen autoistumisaste on alhainen, erityisesti vanhoissa kortteleissa.
3 3 WE Jalankulkukaupungin reuna-alue Alue on perinteisen kaupungin ympärille rakentunutta esikaupunkia ja jalankulkukaupungin reunavyöhykettä. Alueella on ennen 1960-lukua rakennettua pientaloasutusta, laitoksia ja muuta maankäyttöä, sekä monen tyyppistä uutta maankäyttöä ja korttelirakennetta. Liikkumisessa käytetään kaikkia kulkutapoja, ja kävelyllä on edelleen huomattava rooli. Alue on rajattu siten, kävelymatka vyöhykkeen laidalta laidalle on noin 5 km / yksi tunti, ja kävelymatka keskustasta reunalle on noin 2,5 km / min. Alueen ulottuvuutta kuvaa mitoittava kehä, jonka säde on 2 km. Rajauksen perusmittana käytetty ulottuvuus (2 km) on pienempi kuin UZ -kartoissa (Urban Zone, Syke 2012) käytetty mitta (2,5 km). Pienempään säteeseen on päädytty kohdekaupunkien analyysin tuottamien, maankäyttöä, korttelirakennetta ja kulkutapoja koskevien havaintojen ja johtopäätösten perusteella. Vertailtavana olivat myös 2,5 km:n säde sekä 3 km:n säde, mutta niiden puitteissa vyöhykkeeseen tulisi mukaan selviä bussilähiöitä sekä muuta jalankulkukaupungin rakenteesta poikkeavaa kaupunkialuetta, jota ei voida luokitella jalankulkukaupungin alueeksi. Myös muiden kaupunkien karttojen analyysi antaa tulokseksi saman johtopäätöksen. Alueella on mahdollista asua ja tulla toimeen yhdellä autolla tai autottomana. Alueen autoistumisaste on kuitenkin melko korkea, muihin jalankulkukaupungin alueisiin (W ja WEB)verrattuna noin kaksinkertainen. WEB Jalankulku- ja bussikaupunki Jalankulkukaupungin reunavyöhykettä, joka pysäkkien ja hyvien bussilinjojen ansiosta on samalla osa bussikaupungin kaupunkijärjestelmää. Alueen rajauksessa on käytetty sekä jalankulkukaupungin reunavyöhykkeen (WE) että bussikaupungin (B) määrityksiä ja luokitusperiaatteita. Alueella on mahdollista asua ja tulla toimeen yhdellä autolla tai autottomana. Alueella on paljon autotonta väestöä, ja alueen autoistumisaste on alhainen. Bussikaupungin alueet B Bussikaupunki Bussiliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikennekaupunkia, jonka rungon muodostavat ja luvuilla rakennetut kerrostalolähiöt ja laitokset. Vyöhykkeeseen sisältyy myös myöhemmin rakennettuja kaupunginosia, alueita ja laitoksia. Luokitus bussikaupungiksi edellyttää, että alue on riittävän suuri tai se on osa useiden kaupunginosien ja alueiden muodostamaa sormi- tai nauhamaista kaupunkirakennetta, jossa väestöpohja riittää hyvien bussiyhteyksien ylläpitoon. Toisena perusominaisuutena on, että alueella on hyvä bussiliikenteen linjasto (vuoroväli yleensä alle 30 min) ja pysäkkejä, joiden ympärillä on riittävästi bussin käyttäjiä (pääasiassa alle 300 metrin säteellä). Muita bussikaupungin tunnistamisessa käytettyjä ominaispiirteitä ovat asuntotyypistöön ja väestörakenteeseen liittyen autokaupunkia alhaisempi autoistumisaste ja merkittävä
4 4 autottoman väestön määrä. Bussikaupungin tunnusmerkkinä on käytetty myös omien lähipalvelujen määrää, laatua, saavutettavuutta ja käyttöastetta. Bussikaupungiksi luokittuvat alueet tukeutuvat pääasiassa kaupunkiliikenteen busseihin, ja alueiden tunnistamisessa on käytetty mitoittavaa kehää, jonka säde on keskustasta mitattuna 8 km. Tämä vastaa bussilinjaa, jonka pituus on noin 10 km ja ajoaika keskustasta noin 20 minuuttia. Kehä on suppeampi kuin Kuopion mallissa ja UZ -analyysissä (Urban Zone, syke 2012) käytetty 10 km:n kehä. Analyysissä on päädytty käyttämää 8 km:n kehää, koska on nähtävissä, että sitä kauempana olevat alueet tukeutuvat yleensä seutulinjoihin, joiden reitit ja palvelutaso määräytyvät ensisijaisesti ympäröivän kaupunkiseudun palvelukysynnän mukaan. Myös muiden kaupunkien karttojen analyysi, jossa tunnistetaan Sisemmän joukkoliikennekaupungin ulottuvuuksia, antaa tulokseksi saman johtopäätöksen. Alueella on mahdollista asua ja tulla toimeen yhdellä autolla tai autottomana. Alueella on melko paljon autotonta väestöä, ja alueen autoistumisaste on keskimääräistä alhaisempi. BC Autoistunutta bussikaupunkia Bussiliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikennekaupunkia, jossa on bussikaupunkia (B) enemmän autokaupungin ominaisuuksia ja elementtejä. Alueet on tunnistettu ja rajattu samoilla periaatteilla, joita on käytetty bussikaupungin perusalueiden (B) tunnistamisessa. BC -alueiden kohdalla kuitenkin alueen koko, sijainti, katuverkosto, asukasmäärä tai väestön autoistumisaste on sellainen, että bussia käytetään vähemmän kuin bussikaupungin B -alueilla. Alueen asuntokunnat tulevat toimeen yleensä yhdellä autolla, ja mahdollista on asua myös autottomana, mutta se on vaikeampaa kuin bussikaupungin B -alueella tai jalankulkukaupungissa. Kahden auton asuntokuntien osuus on pienempi kuin autokaupungin alueilla Autokaupungin alueet CB Autokaupunki, jossa on hyvä bussipalvelu Alue on useiden autokaupungin ominaisuuksien, kuten koon, rakenteen, talo- ja asuntotyypistön, väestön autoistumisasteen ja autoon tukeutumisen perusteella autokaupunkia, mutta alueen väestölle on tarjolla myös bussikaupungin tasoiset bussipalvelut. Tässä ryhmässä on monen typpisiä alueita. Useimmat alueista sijaitsevat nauhassa, jossa on bussikaupungin alueita, tai sen jatkeena. Vastaavan typpisiä ovat alueet, jotka sijaitsevat kaupunkiseudulta keskustaan kulkevien seutulinjojen varsilla. Mikäli kyse on suhteellisen uudesta alueesta, on siellä yleensä paljon nuorisoa ja siten myös paljon bussinkäyttäjiä. Alueiden vanhetessa näiden alueiden autoistumisaste yleensä kohoaa ja nuorison määrä vähenee, jolloin bussien käyttö jää vähäiseksi, vaikka palvelu olisi tarjolla. Tässäkään tapauksessa palvelu ei
5 5 kuitenkaan välttämättä heikkene tai katoa, jos kyse on bussilinjoista, joiden palvelutaso määräytyy muiden alueiden perusteella. Asuntokuntien on mahdollista tulla toimeen yhdellä autolla. Mahdollista on asua myös autottomana, mutta se on vaikeampaa kuin bussi- tai jalankulkukaupungissa. Kahden auton asuntokuntien osuus on pienempi kuin muilla autokaupungin alueilla (C ja CD) C Autokaupunki Alueen sijainti, koko, rakenne, talo- ja asuntotyypistö ja palvelurakenne edellyttävät, että alueen asukkaat sekä alueella toimiva tai asioiva väestö käyttää liikkumisessaan pääasiassa henkilöautoja. Myös kävely, pyöräily tai bussien käyttö on mahdollista, mutta säännöllisessä päivittäisessä kulkemisessa ne ovat toissijaisia vaihtoehtoja, joita käyttää lähinnä nuoriso sekä yksitäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka eri syistä arvostavat kyseisiä kulkutapoja. Alueella on mahdollista tulla toimeen yhdellä autolla, mutta autoton asuminen on vaikeaa ja edellyttää erityisjärjestelyjä. Alueen autoistumisaste on korkea, ja alueella on paljon kahden auton asuntokuntia. Alakouluihin nähden nämä alueet ovat yleensä kävelyetäisyydellä (2 km). Alueilla tai niiden läheisyydessä on erikokoisia päivittäistavaramyymälöitä, joita käyttäessään alueen asukkaat liikkuvat yleensä autoilla. Myymälät sijaitsevat verkostomaisesti pääväylien solmukohdissa, joten yleensä vai osa asunnoista on myymälöihin nähden kävelyetäisyydellä (0,4-0,8 km). CD Autoriippuvainen alue Alueen sijainti, koko, rakenne, talo- ja asuntotyypistö ja palvelurakenne edellyttävät, että alueen asukkaat sekä alueella toimiva tai asioiva väestö käyttää liikkumisessaan henkilöautoja, sillä muita vaihtoehtoja ei ole kohtuullisesti käytettävissä. Alueella ei voi asua tai toimia autottomana ilman erityisjärjestelyjä. Myös yhden auton varassa toimiminen on vaikeaa, jos asuntokunnassa on enemmän kuin yksi asunnon ulkopuolella toimiva henkilö. Alueen autoistumisaste on korkea, ja alueella on paljon kahden auton asuntokuntia. Palvelujen käyttö toiminta kodin ulkopuolella edellyttävät yleensä autolla liikkumista. Autoriippuvaisten alueiden tunnistaminen ja osittaminen on tehty vasta alustavasti. Tältä osin kartat tulevat työn edetessä tarkentumaan. Ainakin autoriippuvaisten työpaikka-alueiden määrä on suurempi kuin mitä kartoissa on toistaiseksi osoitettu. Alakeskukset SW Alakeskuksen jalankulkukaupunkialue Vahva alakeskus ja sen palveluihin tukeutuva kaupunkialue, jolla asutaan ja toimitaan samantyyppisesti kuin keskustaa ympäröivällä jalankulkukaupungin vyöhykkeellä. Alue on osa bussikaupunkia. Alue on pienempi kuin varsinainen jalankulkukaupunki.
6 6 Korttelirakenteen perusteella se näyttää ulottuvan alueelle, jonka halkaisija on metriä. Alakeskus palvelee myös ympäröivää autokaupunkia. Alueella on mahdollista asua ja tulla toimeen yhdellä autolla tai autottomana ja alueella on autotonta väestöä. SWB Alakeskukseen liittyvää bussikaupunkia Alue, joka sijaitsee vahvaan aluekeskukseen nähden kävelyetäisyydellä (1 km), ja on osa bussikaupunkia. Alueella on mahdollista asua ja tulla toimeen yhdellä autolla tai autottomana. Alueella on autotonta väestöä. SWC Alakeskukseen liittyvää autokaupunkia Alue sijaitsee vahvaan aluekeskukseen nähden kävelyetäisyydellä (1 km), mutta on ominaisuuksiltaan autokaupunkia. Alueella on mahdollista asua ja tulla toimeen yhdellä autolla. Myös autoton asuminen on mahdollista, mutta autottomia on vähän. Muu kaupunkialue Paikkasidonnaiset laitokset ja alueet Tuotantolaitokset ja -alueet, jotka ovat omalla tavallaan paikkasidonnaisia siten, että niiden sijaintia ohjaa ensisijaisesti tuotanto- ja yritystoiminnan logiikka, liittyminen valtakunnallisiin liikennejärjestelmiin tai paikallisiin yhdyskuntatekniikan verkostoihin, suuri aluetarve, suojavyöhykkeiden tarve, tai joku muu sijaintia määrittävä erityisvaatimus. Kaupunkijärjestelmien näkökulmasta tarkasteltuna tämä on suurelta osin sattumanvaraista, eivätkä nämä laitokset erityisesti kuulu tai liity mihinkään yksitäiseen kaupunkijärjestelmään. Vanhat laitokset sijaitsevat yleensä kaupunkialueen sisällä siten, että työntekijät pääsevät halutessaan työpaikalleen jalan, pyörällä tai bussilla. Suuri osa uusista laitoksista puolestaan on alueilla, joille kulku tapahtuu helpoimmin henkilöautolla, tai se on ainoa tarkoituksenmukainen kulkutapa. Nämä laitokset ja alueet lisäävät osaltaan autojen tarvetta ja määrää. Mikäli työntekijöiden määrä on merkittävä, lienee laitos tai alue syytä luokitella autokaupungin alueeksi tai autoriippuvaiseksi alueeksi, (PD), kuten joidenkin alueiden osalta on tehty. Tältä osin tarkastelu on kesken ja sitä on tarpeen tarkentaa.
Kohdekaupunkien kaavio
Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia
LisätiedotKaupunkikudokset keskustoissa
Kaupunkikudokset keskustoissa Jalankulkukaupungin suunnitteluperiaatteet - Kumppanusfoorumi, Turku 16.2.2017 Leo Kosonen Tutkija, yliarkkitehti Uusi ajattelutapa Kaupunki koostuu kolmesta kudoksesta Theory
LisätiedotKuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä
Kuopion kaupunkijärjestelmät Huomioita ja johtopäätöksiä Kuopio 25.2.2014 Leo Kosonen Kaupunkisuunnittelija ja tutkija URBAN FABRICS Conceptual Combinations of Three City Fabrics 20 km AREAS AND DIMENSIONAL
LisätiedotAjatuksia kaupunkiseuduista sekä Oulun seudun kuntien rakennemallin lähtötiedoista ja tavoitteista Oulu 11.12.2014
Ajatuksia kaupunkiseuduista sekä Oulun seudun kuntien rakennemallin lähtötiedoista ja tavoitteista Oulu 11.12.2014 Cityfabrics Leo Kosonen Kuopio Leo Kosonen kaupunkitutkija arkkitehti SAFA UF projekti
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotKävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne
Kävelyä ja pyöräilyä suosiva keskustarakenne Ilmastotavoitteista paikallisuuteen Vaasa 22.9.2016 Leo Kosonen tutkija, yliarkkitehti URBAN FABRICS KAUPUNKIKUDOKSET Kaupunkialue 2 km Tunnistaminen Sekoittuva
LisätiedotYhteinen olohuone tunnusmerkkejä, puitteita ja kehittämistarpeita Mäntsälä Leo Kosonen kaupunkitutkija, yliarkkitehti
Yhteinen olohuone tunnusmerkkejä, puitteita ja kehittämistarpeita Mäntsälä 4.5.2015 Leo Kosonen kaupunkitutkija, yliarkkitehti Asukkaat Työntekijät Vierailijat asiointi oleskelu viihde Jalankulku Kävely
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA ROVANIEMEN PÖYKKÖLÄ Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA PORIN PORMESTARINLUOTO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotArjen sujuvuus alueidenkäytön uudet näkökulmat Maakuntakaavafoorumi Turku 14.11.2014
Arjen sujuvuus alueidenkäytön uudet näkökulmat Maakuntakaavafoorumi Turku 14.11.2014 Cityfabrics Kuopio kaupunkitutkija arkkitehti SAFA Kuopio Healthy objectives Inner City / Urban fingers / Urban sprawl
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA OULUN KAUKOVAINIO Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotKaupunkikudosten viherrakenteet
Kaupunkikudosten viherrakenteet Kesäluentopäivät Kuopiossa 25.8.2016 Leo Kosonen tutkija, yliarkkitehti 1. Kaupunkikudokset 2. Viherrakenteet 3. Kaupunkikudosten viherrakenteet (Esimerkkejä) Kuopion Malli
LisätiedotPalveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla
Palveluverkkojen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla KYMPPI MONI-SEURANTATAPAAMINEN 20.6.2016 Antti Rehunen, SYKE Eri mittakaavatasojen näkökulmia keskuksiin, keskustoihin ja
LisätiedotInnovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.
Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotKaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin
Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotARKKITEHTUURIN, KAUPUNKIARKKITEHTUURIN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SANASTOA
ARKKITEHTUURIN, KAUPUNKIARKKITEHTUURIN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SANASTOA 8.11.2017 Tämä sanasto liittyy Kuopion Arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan. Sen tarkoituksena on ohjelmaan syventymisen ja käytön helpottaminen.
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne TUTKIMUSLÄHIÖIDEN YKR-ANALYYSITULOSTEN VERTAILU Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille Sijoittuminen
LisätiedotEheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa
Eheyttävä kaupunkirakenne Kuopiossa Asuntomessuseminaari Kuopiossa 10.8.2010 Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Jalankulku- ja joukkoliikennekaupunki Sormimalli 1993 Sormimalli 2005 KUOPIO Leo Kosonen 12.2.2008
LisätiedotUrban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely
Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot
LisätiedotUF - Kolme kaupunkijärjestelmää ajattelutapa malli teoria
UF - Kolme kaupunkijärjestelmää ajattelutapa malli teoria Ohjausryhmä Helsingissä 24.1.2014 Suomen ympäristökeskus Leo Kosonen Arkkitehti, erikoistutkija Projektin perustiedot Neljä työvaihetta: 1. Neljän
LisätiedotKohti kestävää yhdyskuntarakennetta
Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta Ville Helminen, SYKE BEMINE Urban Forum V 23.11.18: Kestävän kaupunkiseudun askelmerkit: BEMINE-hankkeen tuloksia ja politiikkasuosituksia SYKEn tiimi: Antti Rehunen,
LisätiedotIlmastonmuutosta pysäyttävä kaavoitus
Ilmastonmuutosta pysäyttävä kaavoitus Pirkanmaan Ympäristöfoorumi Tampere 21.9.2018 Leo Kosonen tutkija, yliarkkitehti Ilmassa leijuu toiveikas valhe: Kuvittelemme olevamme kohtuullisia haluissamme kasvattaa
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?
Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Kaupunkikudokset ja päätöksentekopolut Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 SYKEn kehitystyö tarjoaa: 1) Kolmen kaupunkikudoksen ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden lähestymistapa avuksi suunnitteluongelmien
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotYhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla
Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet 8.3.2017 Ympäristöministeriö Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Anna Strandell Hanna Kalenoja (
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotLiikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1
Lisätiedotkaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto
Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotJalankulun reunavyöhyke
LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotCitylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
LisätiedotRovaniemen kaupungin maankäytön seminaari 3/11/2009 Kaavoituspäällikkö Tarja Outila
Rovaniemen kaupungin maankäytön seminaari 3/11/2009 Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Leo Kosonen/ Kuopion kaupunki KARA tutkimuksessa vyöhykeajattelun perustana on eri kaupunkityyppejä vastaavien kaupunkirakenteen
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotUrban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.
Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset Matkatuotokset Työssäkäyntialueet Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotTURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA
TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotJalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotYhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet
Matkatuotokset LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminenalakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotYhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen Ville Helminen Suomen ympäristökeskus 9.10.2019 Liikenne ja maankäyttöpäivät, Kuntatalo Tiedot hyötykäyttöön sessio 14.30-15.30 Aineistot
LisätiedotUrban Zone (UZ), Tampere
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke UZ Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke
LisätiedotHelsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys
Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys Urban Zone seminaari 25.10.2013 Tutkija Ville Helminen SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö ville.helminen@ymparisto.fi Kehityskulkuja metropolialueen
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotMika Ristimäki / SYKE,
Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla Mika Ristimäki / SYKE, 30.3.2017 Kaupunkiseutujen eriytyvä kehitys voimistunut 1990- luvun lamasta lähtien Yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja tiivistyminen
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAHDEN RENKOMÄKI. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAHDEN RENKOMÄKI Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU
LisätiedotJoustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012
Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen
LisätiedotJalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotJalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)
iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset oukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotPääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013
Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:
LisätiedotTransit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus
Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus Christoffer Weckström 29.11.2017 Konseptin tausta Transit-oriented development (TOD) ~ joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäyttö Lähtöisin Peter
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotMAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ
MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ 29.8.2013 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen ASIAKOHTA 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Periaatelinjaukset ovat tarpeellisia: Ehdotuksen laatimisen takia Tarvittavat
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotKouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti
Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotLiikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat
Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotOulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely
LisätiedotMiten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
LisätiedotLiikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.
Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotJOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI Vertailutietoja 1995
JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI Vertailutietoja 1995 Tampere Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Kouvola, Kuusankoski Joensuu If 'OJ. -I,, 4- Mikkeli Iisalmi Savonlinna 6.3.1996 Leo Kosonen, Marl Siivola Yleiskaavoitus
LisätiedotAp-normit. Toimikunnat
Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka
LisätiedotYhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen
Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Vähähiilisen liikenteen mahdollisuudet -seminaari 17.9.2015 SYKE Mihin matkoihin yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan? Arkiliikkuminen
LisätiedotTurun kävelevä kampus. Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja
Turun kävelevä kampus Timo Hintsanen, kaupunkisuunnittelujohtaja 16.2.2017 Turku on tiivis kaupunki Turun keskusta on tiivis: 80 % kaupungin asukkaista asuu viiden kilometrin säteellä Kauppatorista Kävelykaupunki
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen
KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA 13.12.2017 / Katri Hiltunen 1 KUOPION VÄESTÖNLISÄYS Vehmersalmi 2005 Kuntaliitokset yht. + 20 000 asukasta Karttula
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotUF - Kolme kaupunkijärjestelmää ajattelutapa malli teoria
UF - Kolme kaupunkijärjestelmää ajattelutapa malli teoria SYKE, Helsinki 25.10.2013 Suomen ympäristökeskus Leo Kosonen Arkkitehti, erikoistutkija Newman Ajattelutapa Kaupunkimallit Kaupunkiteoria Kosonen
LisätiedotPaikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla
Paikkatiedot palveluverkkosuunnittelussa -Optimointimenetelmien hyödyntäminen Vantaalla HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Joni Heikkola (Kaupunkisuunnittelu, yleiskaavasuunnittelija) Helsingin Sanomat
LisätiedotYhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari
Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari 5.11.2015 Erikoistutkija Mika Ristimäki Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö / Suomen
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
Lisätiedot