Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman HOMEVAURIOIDEN KORJAUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman HOMEVAURIOIDEN KORJAUSOPAS"

Transkriptio

1

2 1 Tutkimuksia ja selvityksiä 6/ 2007 Research Reports 6/2007 Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman HOMEVAURIOIDEN KORJAUSOPAS Kuopio 2007

3 ISBN ISBN (PDF) ISSN painos Painopaikka Kopijyvä Kuopio 2007

4 2 Julkaisija: Julkaisun sarjan nimi ja tunnus Kuopion yliopisto Tutkimuksia ja selvityksiä 6/2007 Koulutus ja kehittämiskeskus Research reports 6/2007 PL 1627, Kuopio Julkaisuaika helmikuu 2007 Tekijä(t) Jukka Pekka Kärki Heikki Öhman Julkaisun nimeke Homevaurioiden korjausopas Tutkimuksen nimi Homevaurioiden korjausopas Rahoittaja Hengitysliitto Heli ry ja Rahaautomaattiyhdistys Tässä korjausoppaassa esitetään erilaisia homevaurioiden korjaussuunnitelmia. Korjausopasta tehtäessä käytettiin aineistona kokemusperäistä tietoa, joka oli hankittu Hengitysliiton korjausneuvonnassa vuosina tehdyistä korjaustoimenpiteistä. Hengitysliiton korjausneuvontaan ohjautuu vuosittain kotitaloutta, joissa tehdään terveyshaittojen poistamiseksi kuntotarkastuksia, kuntotutkimuksia, korjaussuunnitelmia, kustannusarvioita ja eri tasoisia korjaustoimenpiteitä sekä korjaustyön valvontaa. Opasmateriaalissa käsitellään tyypillisimmät pientalojen kosteus ja homevaurioita aiheuttavat riskirakenteet, joita ovat mm. valesokkelirakenne, korokepuulattia ja kellarin seinärakenne, sekä ko. rakenneosiin toteutettuja korjaustoimenpiteitä piirustuksin ja selitetekstein. Opasmateriaalissa annetaan ohjeita homepurkutyössä suojautumiseen sekä siivoukseen liittyvistä oleellisimmista seikoista ja käsitellään Valtion asuntorahaston korjausavustuksia terveyshaitan poistamiseksi. Opasmateriaalissa esiintyvät korjaussuunnitelmat ja piirustukset ovat toteutuneista homevauriokorjauksista Homeloukku projektissa (Hengitysliitto Heli ry ja Asumisterveysliitto Aste ry) ja ovat siten tapauskohtaisia, eikä niitä voida suoraan käyttää ohjeina muissa kohteissa. Koulutuksen rahoitti Savon aikuisopisto, Pieksämäki (OPM). Avainsanat (asiasanat suomeksi ) Luokitus ja/tai indeksointi Kosteus ja homevaurio, korjaaminen, riskirakenne ISSN ja avainnimeke ISBN (PDF) Kokonaissivumäärä Hinta Kieli suomi Jakaja (nimi ja osoite) Soile Virtanen, Kuopion yliopisto Koulutus ja kehittämiskeskus, PL 1627, KUOPIO puh , fax Luottamuksellisuus julkinen Lisätietoja jukkapekka.karki@kaprakka.fi ja heikki.ohman@anttolanhovi.fi

5

6 3 1 ESIPUHE Hengitysliiton korjausneuvonta on toiminut vuodesta 1998 alkaen etsien ja korjaten homevaurioita ja muita sisäilmaongelmia pääasiassa hengityssairaiden ja allergisten ihmisten asunnoista. Selvitysten lähtökohtana ovat aina olleet talossa koetut oireet: asukkailla on selvästi normaalia enemmän hengitystieoireita, allergioita ja erilaisia tulehdussairauksia kuten poskiontelo ja keuhkoputkentulehduksia. Usein asukkaat ovat olleet jatkuvassa sairastelukierteessä ja täysin voipuneita terveyshaittojensa kanssa. Terveyshaitat ovat useimmiten johtuneet talon sisäilmassa liikkuvista homeiden ja muiden mikrobien tuottamista itiöistä ja aineenvaihduntatuotteista. Näin on ainakin voitu päätellä siitä, että kun homevauriot on korjattu asianmukaisesti, ovat myös oireet vähentyneet ja yleensä pikku hiljaa loppuneet kokonaan (Kärki ym. 2006). Joskus, varsinkin toiminnan alkuaikoina saattoi myös käydä täysin päinvastoin. Korjausten myötä oireet vain pahenivat! Tällaisten tilanteiden syynä olivat yleensä väärin ymmärretyt korjausohjeet. Liian vähäinen korjaus johti siihen, että ongelman tuottaja eli home, ei kadonnutkaan kokonaan talosta. Joskus asukkaat korjasivat vain sen pahimmalta näyttävän paikan, mutta eivät niitä laajoja alueita pahimman paikan ympäriltä, joiden korjaus olisi ollut aivan yhtä tähdellistä terveysvaikutusten kannalta. Talot olivat usein moniongelmaisia ja vaurioita oli useissa eri rakenteissa. Homevaurioituneessa talossa osa asukkaista on yleensä herkistynyt homeille. He ovat siten herkempiä reagoimaan niille kuin muut ihmiset. He reagoivat usein myös muihin sisäilman epäpuhtauksiin tavallisia ihmisiä herkemmin. Tämä tekeekin homevauriotalojen korjaamisesta erityisen haastavaa. Korjaajien pitää rakentaa hometalosta nk. allergiatalo, koska normaali sisäilman puhtaustaso ei riitä herkistyneimmille perheenjäsenille. Vuosien varrella on korjausneuvojille kerääntynyt runsaasti kokemusta homevauriotalojen korjauksista. Koska korjausneuvojat usein seuraavat perheiden vointia myös korjauksen jälkeen, ovat he oppineet, minkä tapaiset korjaukset yleensä onnistuvat ja mitkä eivät. Tähän oppaaseen on kerätty osa tyypillisiä homevauriokorjaustapauksia, vaurioituneita rakennuksia vuosien varrelta ja piirustuksella varustettuja ohjeita niiden korjaamisesta. Korjaustoimenpi

7 4 teet on suunniteltu kulloisenkin vauriotalon korjaamiseen, eikä piirustuksia tai työselityksiä tule suoraan käyttää mallina jonkun muun talon korjaustapaa valittaessa. Opasmateriaalin aineisto on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöjen omistajille, suunnittelijoille, rakentajille, rakennusten kuntotutkijoille ja sisäilmatutkijoille, jotka joutuvat ratkaisemaan kosteus ja homevaurioista syntyneitä ongelmia tai haluavat ehkäistä niiden muodostumista. Opasmateriaalin avulla on helpompi ymmärtää pientaloissa olevien kosteusvaurioiden syitä ja riskialttiita rakenteita sekä niiden korjaamiseksi olevia vaihtoehtoja. Tämä opas syntyi rakennusterveysasiantuntijakoulutuksen opinnäytetyönä vuosien aikana. Opintojen suorittamisen mahdollistamisesta haluamme kiittää työnantajaamme Hengitysliitto Heli ry:tä ja toimintamme rahoittajaa Raha automaattiyhdistystä. Kiitokset osoitamme oppaan eri vaiheita kommentoineille henkilöille, erityisesti Juhani Piriselle ja Pertti Heikkiselle, joiden arvokkaat kommentit auttoivat keskittymään tärkeimpien korjaustapojen esiin tuomiseen. Kiitokset myös tekijöiden kotijoukoille, jotka mahdollistivat 1,5 vuoden pituisen opiskelun onnistumisen työn ohella. Kontiolahdella ja Mikkelissä Tekijät Jukka Pekka Kärki ja Heikki Öhman

8 5 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO KÄSITTEET LAIT, SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET OPASKIRJAN TAVOITTEET AINEISTO KORJAUSMENETELMÄT RAKENNUKSEN ULKOPUOLISET KORJAUKSET Maaston korkeusasema ja pintavedet, sadevedet sekä salaojat PERUSTUKSET Kellariseinä Perusmuuri ALAPOHJAT Tuulettuva alapohja Maanvastaiset alapohjat Kaksoisbetonilattia Betonilaatan yläpuolelle tehdyt puulattiat Reunavahvistettu alapohjalaatta Ilmastoitu lattia ULKOSEINÄT Ulkoseinärakenteen alaosan ns. valesokkelirakenteen korjaus Puuseinä YLÄPOHJA JA VESIKATTO Harjakatto Vesikatto ja yläpohja luvun taloissa MÄRKÄTILAT Levyrakenteiset märkätilat Kivirakenteiset märkätilat HOMEPURKUTYÖSSÄ SUOJAUTUMINEN JA SIIVOUSTOIMENPITEET PURKUTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT PUHDISTUSTOIMENPITEET...45

9 6 8.2 PÖLYTTÄMÄKSI SIIVOUS KORJAUSTOIMENPITEIDEN JÄLKEEN Pinnat Tekstiilit, kalusteet, pientarvikkeet, lelut, valaisimet, kengät ja kirjat yms KORJAUSAVUSTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET...53 Liite 1. Kuntotarkastusraportti terveyshaitan selvittämiseksi Liite 2. Korjaussuunnitelma, työselitys Liite 3. Korjaussuunnitelma, piirustukset Liite 4. Korjaustyön kustannusarvio

10 7 3 KÄSITTEET Tässä esitellään ne oppaassa käytetyt käsitteet, joille kirjallisuudesta löytyy määritelmä. Kapillaarinen nousukorkeus, kapillaarisuus Se etäisyys pohjavedenpinnasta, johon vapaa vesi nousee maahiukkasten välisissä huokoskanavissa esiintyvien kapillaarivoimien vaikutuksesta. Kapillaarisuus on sitä suurempaa, mitä hienojakoisempaa maa aines on. Myös huokoisissa rakennustarvikkeissa esiintyy kapillaarista vedennousua. (Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Pohjarakennusohjeet RIL ). Märkätila Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä. Tyypillisiä märkätiloja omakotitaloissa ovat kylpyhuoneet ja saunat. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.) Rakennuskosteus Tarkoittaa rakennusvaiheen aikana tai sitä ennen rakenteisiin tai rakennusaineisiin joutunutta rakennuksen käytönaikaisen tasapainokosteuden ylittävää kosteutta, jonka tulee poistua. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.) Suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus (RH %) on todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästys höyrynpaineen välinen suhde (tavallisesti prosentteina) tietyssä lämpötilassa. Se kertoo, kuinka monta prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta.(lämpö ja kosteus, Dick Björkholtz, 1997). Bitumikermi Tukikerroksellinen vedeneristyskermi, jossa eristävänä aineena on bitumi tai modifioitu bitumi. Yleisimmät tukikerrokset ovat polyesteriä tai lasikuitua. (Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Rakennusten veden ja kosteudeneristysohjeet RIL ).

11 8 Vedeneriste Tarkoitetaan tässä ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävänä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapilaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.) 4 LAIT, SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Käytettävissä olevin tutkimusten perusteella Suomessa on tehty paljon rakennuksiin kohdistuvia kosteusvauriotutkimuksia, kosteuskuntoarviota, mikrobitutkimuksia yms. ja näiden perusteella on rakennuksissa olevia kosteus ja homevaurioita korjattu vaihtelevalla menestyksellä. Tieteellisiä tutkimuksia kosteus ja homevaurioiden aiheuttamista terveydellisistä haitoista ihmisille on tehty useita tutkimuksia. Rakennusten kosteus ja homevaurioiden ennaltaehkäisemiseksi on tehty lainsäädännöllisiä muutoksia sekä pyritty ohjaamaan myöskin korjausrakentamista. Tiedossa olevien terveyshaitta epäilysten poistamiseksi tehtävät korjaustoimenpiteet pientaloissa vaativatkin eri lukuisten seikkojen huomioimista. Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa turvallisuuteen, terveellisyyteen, maisemaan, viihtyisyyteen, ympäristönäkökohtiin taikka muihin tämän lain tavoitteisiin liittyvistä syistä. (Maankäyttö ja rakennuslaki 16 luku, 113 ) Rakennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaralliseen säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen tai myrkyttämiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tai nestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka rakennuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen (Maankäyttö ja rakennusasetus 50, kohta 3.) Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä tai aiheuttaa sairastumisen vaaraa. Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien

12 9 olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003). Tässä yhteydessä rakennuksen sisäpinnoilla, pintojen alla tai rakenteiden sisällä kasvava home ja hiiva ja bakteerikasvusto, joka on silmin nähtävää tai varmennettu mikrobiologisten analyysien avulla. Tässä oppaassa mikrobivaurioksi on yleensä tulkittu Asumisterveysohjeen mukaisesti arvioitu mikrobikasvusto, joka on todettu laboratoriotutkimuksissa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003).. Terveyshaittatilanne saattaa syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen asuu tai oleskelee asunnossa, jossa hän voi altistua mikrobikasvustosta peräisin oleville soluille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Milloin asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvuston syntymisessä määräävimpänä tekijänä on kosteus. Mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmanvirtauksien mukana itiöitä sekä kasvuston hajoamis ja aineenvaihduntatuotteita. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut. Silmin havaittavaa mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Kohonnut mikrobipitoisuus tai poikkeava mikrobisuvusto voi johtua myös rakennuksen tavanomaisesta käytöstä (Ympäristö ja terveyslehti, Asumisterveysopas 2005). Mikrobinäytteenoton tavoitteena on tunnistaa poikkeavaa altistumista aiheuttava mikrobilähde, saada käsitys ongelman laajuudesta ja vahvistaa tai sulkea pois rakennuksen kosteus tai homevaurion olemassaolo (Ympäristöministeriö, Kosteus ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus, 1997).

13 10 Mikrobimittauksilla voidaan harvoin annosvasteisesti osoittaa altistumista yksittäiselle tekijälle, joka voitaisiin todistaa yksilön sairauden tai oireen aiheuttajaksi. Sen sijaan ne kuvaavat rakennuksen mikrobiologista tilaa ja niiden avulla on mahdollista arvioida, lisäävätkö olosuhteet altistuvien terveyden menettämisen riskiä terveydensuojelulain tarkoittamalla tavalla. (Partanen, P. yms. 1995). Maanvastaisten rakenteiden kanssa kosketuksissa olevien maamateriaalien kapillaarisuus ja muut kosteustekniset ominaisuudet on selvitettävä siten, että maasta rakenteisiin siirtyvän kosteuden haitalliset vaikutukset voidaan ehkäistä. Maanvastaisen lattian alapuolelle ja maanvastaisten seinien ulkopuolelle rakennettavissa salaojituskerroksissa käytettävän materiaalin kapillaarisuuden on oltava riittävän pieni, jotta salaojituskerros luotettavasti katkaisee haitallisen veden kapillaarisen vaaka ja pystysuuntaisen siirtymisen maapohjasta rakenteisiin. Maakerroksissa, jotka ovat kapillaarisen nousukorkeuden yläpuolella, ja joiden vesipitoisuus on hyvin alhainen, esiintyy yleensä aina kosteutta. Tästä johtuen maan huokostilassa olevan ilman suhteellinen kosteus on aina hyvin korkea, lähes 100 %. (RakMK Pohjarakenteet B3 Määräykset ja ohjeet 2004, säännöstiedosto 2.4.1) Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisia määriä kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. Rakenteet ja LVI järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva esihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeudu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivattamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä. Sisäisiä kosteuslähteitä ovat sisäilman vesihöyry, roiskevesi ja vesivahingot esim. putkivuodot. Ulkoisia kosteuslähteitä ovat esim. ulkoilman vesihöyry, vesi ja lumisade, maaperän kosteus, pinta ja pohjavesi sekä rakennuskosteus (RakMK D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2003). Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet. (RakMK C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.)

14 11 Rakennuksen mikrobikasvustolla tarkoitetaan pinnoilla/rakenteissa home, hiiva tai bakteerikasvustoa, joka on silminnähtävää tai se on varmennettu mikrobiologisten analyysien avulla. Tällaista mikrobikasvustoa esimerkiksi asunnon sisäpinnoilla, sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana. Tämä perustuu siihen, että mikrobikasvustoista irtoaa itiöitä, muita hiukkasia, hajua aiheuttavia muita haihtuvia yhdisteitä huoneilmaan. Irtoamiseen vaikuttavat ilmavirtaukset, ihmisen toiminnat, esimerkiksi siivous, ja kosteuden vaihtelu. Pienen kokonsa vuoksi mikrobihiukkaset pysyvät ilmassa pitkiä aikoja, ja tilassa oleskelevat henkilöt altistuvat niille hengitysteiden ja ihon välityksellä (Asumisterveysopas, Ympäristö ja terveyslehti). Ulkoilman tai maaperän kanssa kosketuksissa olevissa rakenteissa saattaa esiintyä suuria mikrobipitoisuuksia ilman, että kysymyksessä on varsinainen mikrobikasvu. Pesuhuoneiden pinnoilla ja muissa kosteudelle alttiissa paikoissa saattaa esiintyä suuria pistemäistä mikrobikasvustoa, joka voidaan yleensä poistaa puhdistamalla pinnat ja tehostamalla ilmanvaihtoa. Tällöin ei välttämättä ole kysymys lain tarkoittamasta terveyshaitasta (Sosiaali ja terveysministeriö, Asumisterveysohje 2003). Suomen rakennusmääräyskokoelman C 2 Kosteus määräyksissä ja ohjeissa vuodelta 1998 on annettu lukuisia velvoittavia määräyksiä, joita tulee noudattaa rakennusluvan alaisessa rakentamisessa. Korjausrakentamisessa ongelmaksi voi nousta, että korjaustoimenpiteitä ei tehdä näiden määräysten ja ohjeiden mukaisesti, koska niitä ei velvoiteta käyttämään. RakMk C2. Kosteus. Määräykset ja ohjeet Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat orgaaniset aineet ja rakennusjätteet ja Sade ja sulamisvedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. (Vähimmäiskaltevuus 1:20 3 m:n etäisyydelle sokkelista, korkeusero vähintään 0,15 m). Rakennuspohja on salaojitettava,

15 12 eikä järjestelmään saa johtaa pintavesiä eikä katoilta valuvia vesiä (salaojittamatta jättäminen tulee erikseen selvityttää ja perustella). Salaojaputket asennetaan vähintään 0,4 m maanvastaisen lattiapinnan alapuolelle (putken kaltevuus vähintään 1:200, normaalisti 1:100) Maanvastaisen lattian yläpinnan tulee olla vähintään 0,3 m ulkopuolella olevaa maanpintaa ylempänä (pois lukien kellarin lattia) ja Ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 0,8 m. Ryömintätilan tuuletusaukkojen yhteispinta alan tulee olla ainakin 4 promillea ryömintätilan pinta alasta Ulkoseinän alareunan tulee olla vähintään 0,3 m maanpintaa ylempänä Pientalon yläpohjan tuuletukseksi riittää yleensä 20 mm raot räystäillä ja 200x 200 mm tuuletussäleiköt päätykolmioissa , ja Märkätiloissa lattian vedeneristys tulee nostaa ainakin 100 mm lattiapinnasta seinälle, saumoja tulee välttää. Lattian kaltevuus tulee olla vähintään 1:100. Märkätilan lattiassa saa olla vain viemäröintiin liittyviä läpivientejä. 5 OPASKIRJAN TAVOITTEET Työn tavoitteena oli tuottaa osa kansantajuista opasmateriaalia homevaurioiden korjaamiseen. Opasmateriaaliin pyrittiin tekemään ohjeita homepurkutyössä suojautumiseen sekä siivoukseen liittyvistä oleellisimmista seikoista sekä antamaan tämän hetkistä tietoa korjausavustuksista, jotka koskevat kosteus ja homevaurioiden korjaamista.

16 13 6 AINEISTO Korjausoppaan tekemisessä oleva aineisto perustuu korjausneuvontaan ohjautuneiden perheiden pientalojen terveyshaittojen poistamiseksi tehtyihin kuntotarkastuksiin, kuntotutkimuksiin, korjaussuunnitteluun, kustannusarvioihin ja pientaloissa tehtyihin korjaustoimenpiteisiin sekä korjaustyön valvontaan, joita on suoritettu Hengitysliitto Heli ry:ssä vuosina Lopputyössä esiintyvät korjaussuunnitelmat ja piirustukset ovat pääosin toteutuneista homevauriokorjauksista Homeloukku projektista (Hengitysliitto Heli ry ja Asumisterveysliitto Aste ry). Homeloukkuprojektissa autetaan perheitä, joiden talossa on homeongelma ja joiden varat eivät riitä korjausten teettämiseen. Hengitysliiton korjausneuvojat tekevät taloihin korjaussuunnitelmat ja valvovat korjaukset, Asumisterveysliitto auttaa perheitä mm. korjausavustuksen hakemisessa. Valtion Asuntorahasto voi myöntää avustuksia terveyshaittojen poistamiseksi, mikäli perheen tilanne täyttää avustuksen saamiseksi asetetut ehdot. Rahaautomaattiyhdistys rahoittaa Hengitysliittoa mm. korjauksissa tarvittavien erikoislaitteiden ja palvelujen hankinnassa.

17 14 7 KORJAUSMENETELMÄT 7.1 RAKENNUKSEN ULKOPUOLISET KORJAUKSET Maaston korkeusasema ja pintavedet, sadevedet sekä salaojat Hyvin useassa tapauksessa rakenteiden kosteusvaurioita ja sen mukanaan tuomia homevaurioita aiheuttavat rakennuksen virheellinen korkeusasema ympäröivään maastoon nähden, kattovesien purku perustusten vierelle, pintavesien kulkeutuminen rakennukseen päin sekä toimivan salaojituksen puuttuminen rakennuksesta. Valtaosassa korjauksia joudutaan kosteusvaurion syyn poistamiseksi tekemään mittavia rakennuksen ulkopuolisia korjaustoimenpiteitä maaston korkeusaseman, salaojituksen, perustusten vedeneristyksen yms. suhteen. Suomen Rakentamismääräyskokoelman määräyksissä ja ohjeissa sekä Rakennusinsinööriliiton julkaisuissa on annettu ohjeita alapohjan korkeusasemasta, salaojituksesta ja maaston muodoista uudisrakentamista varten noudatettavaksi. Näitä samoja määräyksiä ja ohjeita sovelletaan myös korjauskohteissa tapauskohtaisesti. Korjaus Korjaukset pyritään tekemään yleensä niin, että maanpinta muotoilla rakennuksen vierustalta poispäin viettäväksi vähintään 3 metrin matkalla 15 cm (1:20). Tarvittaessa rakennuksen vierustalle tehdään ns. niskaoja pintavesien poisjohtamiseksi. Katolta tulevat sadevedet johdetaan räystäskourujen ja syöksytorvien kautta sadevesijärjestelmään, missä rännikaivojen kautta vesi ohjataan umpiputkia pitkin sadevesikaivoon ja siitä kunnan sadevesijärjestelmään. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan vedet haja asutusalueella imeyttää maastoon. Taajamassa vesien imeyttäminen on usein vaikeaa ympäröivien talojen kellarikerroksien takia. Imeytetty vesi voi joutua naapurin kellariin. Siksi imeyttämisen mahdollisuus on tutkittava tarkkaan ja siihen on yleensä syytä pyytää rakennusvalvontaviranomaisen arvio. Rakennuksen salaojitus rakennetaan jäykillä salaojaputkilla, jotka tulee sijoittaa korkeimmalta kohdaltaan perustusten anturan alapinnasta 100 mm:ä alaspäin. Salaojien tulee viettää tarkastuskaivoille vähintään 1:100 eli 10 metrin matkalla viettoa tulee olla vähintään 10 cm. Salaojien ympärillä käytetään noin 200 mm:n paksuisena kerroksena pestyä salaojasoraa, joka on

18 15 määritetty RIL ohjeen mukaisesti. Pesemättömänä salaojasoran paksuuden tulee olla vähintään 300 mm:ä. Salaojasorana voidaan käyttää myös sepeliä, mutta tällöin tulee käyttää sepelikerroksen ulkopuolella maarakentamiseen soveltuvaa suodatinkangasta erottamassa muussa täyttöhiekassa olevan hienoaineksen sekoittuminen salaojasoraan. Lattianpinnan tulisi olla 300 mm:ä ulkopuolen maanpintaa ylempänä. Matalaperustetuissa rakennuksissa tämä ei aina ole mahdollista ja tällöin sokkelin ulkopuoli tulee vedeneristää. Yleensä perustusten kosteusrasitusta vähentää oleellisesti mm. kukkapenkkien ja nurmikkorakenteiden poistaminen noin 0,5 metrin etäisyydeltä sokkelista ja korvaaminen kiveyksellä, karkealla sorastuksella tai betonilaatoituksella (räystään leveydeltä). Kuva 1. Ulkopuolen maanpinta muotoillaan viettämään rakennuksesta poispäin 3 metrin matkalla vähintään 0,15 metriä. Sokkelin vierustalla asennetaan 0,5 metrin levyinen sepelikerros. Salaojat ovat jäykkää halkaisijaltaan 110 mm muoviputkea.

19 16 Kuva 2. Salaoja ja sadevesijärjestelmän korjaussuunnitelmassa esitetään mm. rännikaivojen sijainnit, perusvesikaivo sekä salaojakaivojen korkoasemat. 7.2 PERUSTUKSET Kellariseinä Yleensä luvulla kellarikerroksen ulkoseinät valettiin betonista ilman lämmöneristystä. Joissain tapauksissa betoniseinän sisäpuolelle on jo valuvaiheen aikana tai sen jälkeen kiinnitetty lämmöneriste. Tyypillisesti eristeenä on käytetty sementtilastulevyä (Toja levy). Myöhempinä vuosikymmeninä kellarikerroksen ulkoseiniä on lisälämmöneristetty yleisesti sisäpuolelta. Sisäpuolella on käytetty yleensä puisia, koolattuja rakenteita, joissa eristeenä on mineraalivillaa. Joskus eristeenä on käytetty myös polystyreenilevyjä. Sisäpuolelta eristetyissä kellarinseinissä on osassa käytetty höyrynsulkukerrosta ja osassa se on jätetty pois. Höyrynsulkuna on käytetty muovia tai tervapaperia. Kellarin seinien kostuminen johtuu yleensä salaojituksen tukkeutumisesta tai puuttumisesta sekä seinän ulkopuolen puutteellisista vedeneristeistä. Usein kosteus nousee kapillaarisesti ulkoseiniin myös seinän alta perustusten kautta, koska perustusten alla ei ole käytetty kosteu

20 17 den nousua estävää sorakerrosta (kapillaarikatkoa). Kellarin seinien vedeneristys voi myös olla toteutettu sisäpuolisena bitumisivelynä. Tällainen sisäpuolinen vedeneristys ei pysy pitkäaikaisesti kiinni tai tiiviinä, koska betonista irtoaa suoloja ja kalkkia. Kalkki irrottaa sisäpuolisia bitumisivelyä paikoitellen kosteimmista kohdista ja tällöin sisäpuoliset lämmöneristeet tai sisäverhousmateriaalit kosteus ja homevaurioituvat. Syöksytorvien kautta purkautuu huomattavia määriä sadevettä, joka perustuksille päästessään aiheuttavat laajoja vaurioita. Kellarinseinän sisäpuolinen lämmöneristemineraalivilla on usein mikrobivaurioitunut eristeen ja alkuperäisen betoniseinän rajapinnassa. Korjaus Kellarinseinän korjaus aloitetaan käytännössä aina ulkopuolelta. Talon vierustat kaivetaan auki hieman anturan alapinnan tason alapuolelle siten, että kaivanto viettää hieman siihen suuntaan, jonne salaojiin kertyvä vesi johdetaan (yleensä kaupungin sadevesijärjestelmään). Kaivettu maapohja ja salaojien päälle tuleva salaojitussora tai sepeli erotetaan toisistaan suodatinkankaalla. Salaojaputkien tulee olla jäykkiä ja hyvälaatuisia ja rakennuksen jokaisen nurkan kohdalle tulee asentaa tarkastuskaivo. Kellarin seinä vedeneristään ja lämmöneristetään ulkopuolelta samalla kertaa. Näin sisäpuolelle jäävä betoni tai harkkoseinä saadaan kuivaksi ja lämpimäksi. Seinän epätasaisuudet ja kolot paikataan ja tasoitetaan ennen vedeneristeen asentamista. Vedeneristeenä käytetään ns. epäjatkuvia perusmuurilevyjä. Perusmuurin ulkopuolinen kosteuseristys ja lämmöneristys voidaan suorittaa myös ns. salaojittavilla lämmöneristeillä (polystyreenisolumuovi kuulista valmistettuja levyjä). Kellarinseinän maanpäällistä osaa ei yleensä saada lisälämmöneristettyä rakennetta paksuntamatta. Kellarin seiniä ei tulisi lämmöneristää pelkästään sisäpuolelta käsin, koska kosteuden tiivistymisen seurauksena rakenteisiin syntyy mitä todennäköisimmin kosteusvaurioita. Seinän sisäpuolelta poistetaan kaikki lämmöneristeet ja ulkoseiniä vasten olevat puurakenteet. Paras lopputulos saadaan, kun seinät puretaan betonirakenteeseen asti, joka puhdistetaan esimerkiksi hiekkapuhaltamalla ja käsitellään homepuhdistusaineella. Homepuhdistusaine pitää käytön jälkeen siivota pois valmistajan ohjeen mukaisesti.

21 18 Uudelleen vaurioitumisriskin pienentämiseksi tulisi seinän pintarakenne tehdä rappaamalla tai tasoittamalla sementtipohjaisilla kosteisiin tiloihin sopivilla läpivärjätyillä laasteilla tai tasoitteilla. LÄMPÖRAPPAUS JA ERISTYS 50 MM VALMISTAJAN OHJEEN MUKAAN 1:20 VANHAT SISÄPANELOINNIT YMS. RAKENTEET PURETAAN, TIILIMURAUS PUHDISTETAAN JA DESINFIOIDAAN ULKOPUOLELLE KYLMÄBITUMISIVELY JA HITSATTAVA KUMIBITUMIKERMI. KERMI ULOTETAAN ANTURAN KYLKEEN LÄMMÖNERISTE XPS ERISTE 50 MM ANTURAN JA PERUSMUURIN VÄLINEN PYKÄLÄ VIISTETÄÄN TÄYTEVALULLA SV SALAOJAT TEHDÄÄN JÄYKÄLLÄ HYVÄLAATUISELLA SALA OJAPUTKELLA SADEVESIPUTKET JÄYKKÄÄ UMPIPUTKEA SEINÄN VIERUSTA TÄYTETÄÄN SALAOJASORALLA (RIL LUOKKA 1) TAI PUHTAALLA SEPELILLÄ 3 12 MM SUODATINKANGAS PERUSMAAN JA SALAOJASORAN VÄLIIN ANTURAN REUNASTA MAANPINTAAN ASTI MAANPINNAT KALLISTETAAAN RAKENNUKSESTA ULOSPÄIN 1:20 VÄHINTÄÄN 5 METRIN MATKALLA SO Kuva 3. Kellariseinän ulkopuolinen korjaus, missä sisäpuolelta purettiin kosteus ja homevaurioituneet kotelo rakenteet sekä tehtiin ulkopuolelle kosteus ja lämmöneristys sekä uusi salaojitus.

22 19 Yleensä kellarin lattia pitää korjata samalla. Usein lattian alla on kosteutta nostava hienorakeinen maakerros, joka pitää lattian betonin kosteana, vaikka salaojat korjataankin. Siksi lattiat on useimmiten syytä purkaa kokonaan. Samalla on hyvä uusia viemärijärjestelmät. Lattian alla olevaa maata poistetaan yleensä anturan alapintaan asti, kuitenkin siten, että pohjamaa viettää keskeltä taloa anturoita kohti, jotta lattian alle mahdollisesti nouseva vesi pääsisi virtaamaan anturan alta salaojiin. Pohjamaan päälle asennetaan vähintään 200 mm puhdasta n. 3 8 mm sepeliä, esimerkiksi mm EPS Lattia lämmöneristettä ja valetaan uusi pintalaatta. Lattialämmityksen teko on käyttömukavuuden kannalta suositeltavaa, mutta rakenne toimii kyllä ilmankin. Kellarin lattian pinnoitteeksi sopii parhaiten keraaminen tai massapuristettu kiviaineinen laatta, joka kiinnitetään sementtipohjaisella kiinnityslaastilla. Myös jalkalistat kannattaa kellarissa tehdä laatoista, koska seinissä voi kaikista korjauksista huolimatta tapahtua kosteuden nousua. Anturan ja betoniseinän välin kapillaarikatkaisu voidaan tehdä esimerkiksi injektoimalla, mutta pientalokorjauksissa se on käytännössä ollut liian vaikea toteuttaa ja liian arvokasta Perusmuuri Sokkelirakenteet eli perusmuurit on yleensä tehty betonivaluna tai sitten kevytsoraharkosta muuraamalla. Betonisokkeleissa olevat kosteus ja homevauriot sijaitsevat sokkelihalkaisun lämmöneristeissä, missä ulkopuolinen vesi on kulkeutunut lämmöneristekerrokseen eikä ole riittävän nopeasti päässyt poistumaan rakenteesta. Usein sokkelirakenteesta puuttuvat vedenpoistoaukot, minkä kautta rakenteeseen kulkeutuva vesi pääsisi poistumaan. Kyseisen rakenteen kosteusvauriot havaitaan yleensä vasta homevaurioiden syntyessä, jolloin tunkkainen, maakellarimainen haju pääsee sisälle asuntoon ilmavuotojen kautta, tai rakennuksen käyttäjät saavat oireita, jotka viittaavat homevaurioihin. Sokkelirakenteiden kosteus ja homevauriot ovat todettavissa vain rakenteisiin kohdistuvilla kuntotutkimustoimenpiteillä, joilla tutkitaan rakenteiden kosteusteknistä sekä mikrobiologista kuntoa. Sokkelin lämmöneristys on usein toteutettu sen keskellä olevalla sokkelihalkaisulla, missä lämmöneristeenä on polystyreenilevy tai jäykkä mineraalivilla. Sokkelin lämmöneriste voi sijaita myös sokkelipalkin sisäpuolella tai sen ulkopuolella. Pahimmat vauriot syntyvät

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 HUOM! Aineisto ei ole tarkoitettu pihan kuivatuksen ja salaoja-asennusten

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta virheestä, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Esitetyistä virheistä ei tule tehdä

Lisätiedot

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU REMONTTIKUVAUS Kiinteistö: rv. 1954 (laajennusosa 1987). Kiinteistön vanha osa 2krs. Kiinteistöä ei ole aikaisemmin peruskorjattu. Remontti käsittää: - 1. Yläkerran wc:n remontointi, yläpohjan eristeen

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN RAKENNUSVIRHEPANKKI SUUNNITTELU - RAKENNUSFYSIIKKA Virhekortin tarkoituksena on jakaa informaatiota toteutuneesta virheestä, sen taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Esitetyistä virheistä ei tule tehdä

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto

1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto 1950-luvun toimistorakennuksen kellarikerrosten kuntotutkimukset ja korjaustapavaihtoehto Juho Lipponen Suomen Sisäilmakeskus Oy Ohjaajat: Eila Hämäläinen Suomen Sisäilmakeskus Oy ja Mike Heinonen ISS

Lisätiedot

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Opetusdiat 2012 SAATTEEKSI Tämä opetusmateriaali palvelee ensisijaisesti kuntotutkimuksen opettajien

Lisätiedot

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste

Lisätiedot

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki

MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ. Petuliantie Tervajoki MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEISTÄ Petuliantie 9 66440 Tervajoki WOLFFINTIE 36 65200 Vaasa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 MIKROBITUTKIMUS PETULIANTIE 9, 66440 TERVAJOKI

Lisätiedot

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari Jussi Aromaa 7.6.2018 MAANVASTAINEN SEINÄ Koostuu erilaisista rakennekerroksista,

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051321701024

Raportti Työnumero: 051321701024 Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013

Lisätiedot

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 5.2.2018 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2 KOHTEEN KUVAUS oppilaita 800, opetushenkilöstöä 85 kiinteistössä toimivat lisäksi päiväkoti, kirjasto,

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 / PERUSTUSRATKAISUT Leca sora ryömintätilassa 3-12 / 19.11.2010 korvaa esitteen 3-12 / 1.6.2005 www.e-weber.fi LECA SORA RYÖMINTATILASSA Kuva 1: Ryömintätilainen Leca perustus. Ryömintätilan toimiva tuuletus,

Lisätiedot

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Päivämäärä 12.3.2018 Projektinumero P34705 1 LAUSUNTO Tämä lausunto koskee Hämeenlinnan lyseon lukiota. on tehty

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET

HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET HAKALAN KOULU SISÄILMATUTKIMUKSET Petri Lönnblad RI. RTA 4.9.2017 Tehdyt tutkimukset HUHTIKUU 2006: Asbestikartoitus KESÄ-HEINÄKUU 2017: - Kosteuskartoitus, kosteusmittaukset - Rakenneavaukset, mikrobinäytteenotto

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys Pintakallistusselvitys Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA Pintakallistusselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Varia Vantaa Rivitalorakennus Tennistie 1 01370 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta SISÄILMATEKIJÖITÄ FYSIKAALISET TEKIJÄT MM. VETO, LÄMPÖTILA, KOSTEUS KEMIALLISET AINEET MM. CO2, CO, ERILAISET

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Seinien alaosan korjausmenetelmä Valesokkeli on ollut hyvin tyypillinen perustamistapa rivi- ja omakotitaloissa 1970- ja

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa

Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa Julkisen rakennuskannan tervehdyttäminen Itä- Suomessa Terveiden tilojen vuosikymmen seminaari 17.4.2018 Kuopio, Itä-Suomen aluehallintovirasto Yli-insinööri Katja Outinen Lainsäädäntö luo puitteet terveellisille

Lisätiedot

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy 1 Kuvat 1, 2. Tutkimuskohteena on ollut koulurakennus, jossa sijaitsee kolme eri-ikäistä osaa. Osat on rakennettu vuosina 1926 ja 1955 sekä 2000-luvun alussa Tutkitut tilat sijaitsevat vuosina 1926 ja

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset Asiamies Jani Kemppainen Rakentamismääräyskokoelman uusiminen RakMK lakkasi olemasta 1.1.2018 Perustuu Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Case Haukkavuoren koulu

Case Haukkavuoren koulu Case Haukkavuoren koulu 26.4.2018 Antti Ahola RI, RTA (VTT-C-20929-26-15) Oy Insinööri Studio Haukkavuoren koulu Oppilaita noin 350 Rakennusvuosi 1961 Neljä kerrosta ja kylmä ullakko kerrosala 7206 m2

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus)

Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus) 1968 Keskuskoulu, tiivistelmä vaurioituneista rakenteista Rakennusosa 1968 (Päärakennus) KELLARI 1. KERROS 52 51 50 53 14 80-90 80-90 VOC 3 BP7 80-90 ja RH 75,1% VOC 4 80-100 ja RH 79,5% BP7 22 49 100-110

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

RAKENNUKSEN HOMEVAURIOT

RAKENNUKSEN HOMEVAURIOT RAKENNUKSEN HOMEVAURIOT Sarvikumpu/424 ; 5:31 Rehvelinranta ; Palokankaantie 39 d ; 79895 Heinävesi Kyseessä on Honkarakenne Oyj n valmistama, höylähirsirakenteinen vapaa-ajan kiinteistön päärakennus,

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI 1 Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI puh 020 749 8010 Tekninen tuki takotek.toimisto@gmail.com, 040-77201935 2 Ennen työn aloittamista

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA

ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA 21.6.2012 ALUSTATILASELVITYS HAKUNILANRINTEEN KOULU HIIRAKKOTIE 18, 01200 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA...

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportti. Salaojat. As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki

Kuntotutkimusraportti. Salaojat. As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki Kuntotutkimusraportti Salaojat As. Oy Helsingin Mansikkamäki 6, Mansikkamäki 6, Helsinki Kuntotutkimusraportti salaojat 2 (8) AJANKOHTA 23.7.2014 KOHDE Tilaaja Matti Virtanen, Isännöitsijä Yhtiö As. Oy

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu. RTA2-loppuseminaari Asko Karvonen Sisäilmaongelmaisen rakennuksen kuntotutkimus Saarijärven keskuskoulu RTA2-loppuseminaari 8.6.2017 Saarijärven Keskuskoulu Lähtötiedot Kohde on valmistunut vuonna 1966. Kerrosala 4 334 m2. Laajamittainen

Lisätiedot

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA KUNTOTUTKIMUS Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013 RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA ALUSTATILAN SEURANTAMITTAUKSET Tutkimusselostus 2 (8) Sisällys 1 Alustatilan rakenteet... 3 2 Alustatilan tiiveys- ja kuntokartoitus... 3 3 Ollaksen

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30 1 7 Knuuttilantie 5 B, 61600 Jalasjärvi Rivitalorakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 12.30 2 7 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8.

2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. 2. Perustukset 3. Vanhat perustamistavat 4. Maanpinnat, sadevesijärjestelmät 5. Salaojitus järjestelmät 6. Rakennuksen korkeusasema 7. Vesikatto 8. Yläpohjat 9. Julkisivu 10. Välipohjat 11. Rakennuksen

Lisätiedot

Platon Perusmuurin kosteudeneristys

Platon Perusmuurin kosteudeneristys Xtra Tammikuu 2006 Platon Perusmuurin kosteudeneristys Uusi ja kestävämpi Platon perusmuuriin Pitkäikäinen Platon turvekatto Ja talosi voi hyvin Platon Xtra Xtra kuiva kellari ja Kosteus aiheuttaa huomattavia

Lisätiedot

Tuuletettu puualapohja

Tuuletettu puualapohja Tuuletus max 8 800 mm 1.0 ALAPOHJAN TUULENSUOJA Tuulensuojalevyt tulee kiinnittää jokaiselta reunaltaan ja tukea siten, että levyyn ei synny haitallisia taipumia. Levyjen jatkokset tehdään tukilautojen

Lisätiedot

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus 14.5.2018 Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen Suomen rakentamismääräyskokoelma uudistui 1.1.2018 Taustalla

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00 1 8 Knuuttilantie 5 C, 61600 Jalasjärvi Asuinrakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 15.00 2 8 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00 1 9 Kurikantie 7, 61300 Kurikka Liikerakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 10.00 2 9 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

HANKERAPORTTI KARHULAN KOULU, KORJAUKSET

HANKERAPORTTI KARHULAN KOULU, KORJAUKSET HANKERAPORTTI KARHULAN KOULU, KORJAUKSET Kotkan Kaupunki Tekniset Palvelut 16.4.2018 2 Sisällys 1. Taustatiedot, hankkeen tarkoitus ja tavoitteet 2. Hankeosapuolet 3. Hankkeen vaiheet ja aikataulu 4. Hankkeen

Lisätiedot

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS Jari Lehesvuori 1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, ONKO 50-LUVULLA RAKENNETUN JA 80- LUVULLA PERUSKORJATUN

Lisätiedot

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET Alapohjat ja perustukset Maanvastaiset alapohjat Ryömintätilalliset eli tuulettuvat alapohjat Tuulettuvan alapohjan kosteusriskikohtia Salaojien kosteusriskikohtia Kellarin seinien kosteusriskikohtia 2

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta RIL Talonrakennus-tekniikkaryhmä: Kosteudenhallintamääräykset uudistuivat paraneeko laatu? RIL ry, 1.2.2018 Yli-insinööri Katja Outinen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 21.11.2017 Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2017 Porin yliopistokeskus Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

(1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus

(1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus 04.03.2001 (1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus Kattovesien ohjaus seinänvierustalle Puutteellinen ulkonurkan routasuojaus Riittämätön pinnankallistus Toimimaton salaojitus Virheellinen

Lisätiedot

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Opinnäytetyö, seminaari Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta 7-8.6.2017 Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Työn aihe Koulurakennuksen kellarin (osa rakennuksesta) sisäilma ja kosteustekninen

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennuslupanumero 201 - Rakennettavat rakennukset. Kylä Tilan nimi

Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennuslupanumero 201 - Rakennettavat rakennukset. Kylä Tilan nimi Laitilan kaupunki RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista Rakennusluvassa vaadittujen työnjohtajien tulee kunkin oman vastuualueensa osalta merkitä tähän tarkistuslistaan suorittamansa

Lisätiedot