Hoidon kilpailutus arviointi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2006

Transkriptio

1 Piia Karjalainen Hoidon kilpailutus arviointi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2006

2

3 Piia Karjalainen Hoidon kilpailutus arviointi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 TIEH v ISSN Helsinki Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Piia Karjalainen: Hoidon kilpailutus arviointi. Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 27/2006, 15 s. + liitt. 2s. TIEH v ISSN Asiasanat: hoito, kilpailuttaminen, kunnossapito, markkinat Aiheluokka: 70 TIIVISTELMÄ Vuonna 2006 kilpailutettavana oli 15 alueurakkaa. Urakkaa kohti hyväksyttyjä tarjouksia saatiin enemmän kuin kertaakaan aiemmin - 5,7 tarjousta/urakka. Sen sijaan tarjouskilpailuun ilmoittautuneiden ja tarjouksen jättäneiden urakoitsijoiden määrä laski aiemmista vuosista. Tiehallinto toivoo paikallisten urakoitsijoiden osallistuvan tarjouskilpailuun jatkossa entistä aktiivisemmin alueurakoitsija vaihtuu yhdeksässä urakassa. Urakoita sai hoidettavakseen viisi urakoitsijaa. Tieliikelaitoksen markkinaosuus kunnossapidon markkinoilla laski aiemmasta 77 prosentista 68 prosenttiin YIT Rakennus Oy kasvattaessa markkinaosuuttaan 20 prosenttiin. Kunnossapidon alueurakointiin saatiin ensimmäistä kertaa myös kansainvälinen toimija virolaisen AS Tehon voittaessa kaksi alueurakkaa. Kilpailutettujen urakoiden joukossa oli kolme niin kutsuttua sisääntulourakkaa, joiden sisältö ja laatupisteytys poikkesi hieman muista urakoista. Kaikissa urakoissa oli käytössä Tiehallinnon sähköinen urakkapalvelu, eurakka. Tarjoajat olivat omaksuneet sähköisen urakkapalvelun käytön hyvin: kaikki tarjoukset jätettiin myös sähköisessä muodossa.

6

7 Sisältö 1 YLEINEN KILPAILUTILANNE 7 2 KILPAILUTILANNE PIIREITTÄIN TARKASTELTUNA 10 3 HINTAKILPAILU 11 4 LAATUKILPAILU 12 5 PILOTIT 13 6 HUOMIOITA 14 LIITTEET 16

8

9 7 YLEINEN KILPAILUTILANNE 1 YLEINEN KILPAILUTILANNE Taulukko 1. Kilpailutuksen perustietoja vuosilta urakoita ilmoittautuneita urakoitsijoita hylättyjä tarjouksen jättäneitä urakoitsijoita % tarjouspyynnön saaneista tarjouksia hyväksyttyjä tarjouksia hyväksyttyjä tarjouksia/urakka 4,7 5,4 5,7 hyväksytyn tarjouksen jättäneet urakoitsijat % tarjouspyynnön saaneista % tarjouksen jättäneistä voittajia % tarjouksen jättäneistä Tieliikelaitoksen voittamat urakat % urakoista % urakoiden keskimääräisestä arvosta % urakoiden koko arvosta Tänä vuonna kilpailutettavana oli 15 kunnossapidon alueurakkaa. Kaikki nämä urakat oli kertaalleen kilpailutettu jo vuonna Urakat olivat nyt kilpailutuksessa 5-7 vuoden urakkakaudelle, yhdessä viisivuotisessa urakassa oli mukana kahden vuoden optio. Tänä vuonna kilpailutetuista urakoista kolme (Kankaanpää/T, Jämsä/KeS ja Veteli/V) oli niin kutsuttuja sisääntulourakoita, joiden sisältö ja laatupisteytys poikkesi hieman muista urakoista. Tarjouksia saatiin ennätysmäärä - keskimäärin 5,7 tarjousta/urakka. Neljä valtakunnan laajuisesti toimivaa urakoitsijaa (Tieliikelaitos, YIT Rakennus Oy, Skanska Asfaltti Oy ja NCC Roads Oy) jättivät tarjouksensa kaikkiin urakoihin. Tarjouskilpailuun ilmoittautuneiden ja tarjouksen jättäneiden urakoitsijoiden määrä on kuitenkin laskenut koko hoidon kilpailutushistorian ajan. Hankintailmoituksen perusteella ilmoittautui alueurakkakilpailutukseen kolme uutta urakoitsijaa, jotka eivät olleet aiemmin tarjonneet Tiehallinnon alueurakoihin; näistä kaksi jätti tarjouksensa. 1 Saadaan laskemalla urakan keskimääräinen vuosihinta. 2 Saadaan laskemalla urakan koko hinta.

10 8 YLEINEN KILPAILUTILANNE Urakoita sai hoidettavakseen viisi eri urakoitsijaa. Kunnossapidon alueurakointiin saatiin ensimmäistä kertaa myös kansainvälinen toimija virolaisen AS Tehon voittaessa kaksi urakkaa. Urakat jakautuivat seuraavasti: YIT Rakennus Oy voitti 6 urakkaa, Tieliikelaitos 5 urakkaa, AS Teho 2 urakkaa, ja Koillistie Määttä Oy 3 sekä Savon Kuljetus Oy kummatkin yhden urakan. Vaikka Skanska Asfaltti Oy ja NCC Roads Oy jättivät tarjouksensa kaikkiin 15 alueurakkaa, ei niistä kumpikaan saanut yhtään alueurakkaa hoidettavakseen. Taulukko 2. Markkinoiden jakautuminen vuoden 2006 kilpailussa osuus kokonaishinnasta osuus urakan keskimääräisestä vuosihinnasta M % M % Tieliikelaitos 48, , YIT Rakennus Oy 80, , AS Teho 15, , Savon Kuljetus Oy 8, ,699 7 Koillistie Määttä Oy 3, , ,889 24, vaihtuu urakoitsija yhdeksässä urakassa eli 60 %:ssa nyt kilpailutetuista urakoista. YIT Rakennus Oy voitti Hämeenlinnan, Kotkan, Kauhajoen ja Kuhmon alueurakat, jotka olivat aiemmin Tieliikelaitoksen hoidossa. Tieliikelaitos voitti Ranuan alueurakan Skanska Oy:ltä. AS Teho voitti Kankaanpään ja Vetelin alueurakan Tieliikelaitokselta. Koillistie Määttä Oy voitti Posion alueurakan Skanska Oy:ltä. Savon Kuljetus Oy voitti Nilsiän alueurakan Tieliikelaitokselta. YIT säilytti aikaisemmin heillä olleet Paimion ja Hyvinkään urakat. Tieliikelaitos puolestaan piti aikaisemminkin hoitamansa Huittisten, Nurmeksen, Jämsän ja Vaasan urakat. Vaihtuvuutta tapahtui viime vuotta enemmän, silloin urakoitsija vaihtui vain neljässä kilpailutetuista 20 urakasta. Tieliikelaitoksen voittamien urakoiden osuus oli aiempiin vuosiin verrattuna matala yksityisten urakoitsijoiden vallatessa markkinoita itselleen. Paikallisesti toimivat Koillistie Määttä Oy ja Savon Kuljetus Oy ovat onnistuneet laajentamaan toimintaansa usean lähekkäin sijaitsevan alueurakan kattavaksi (Koillistie Määttä Oy:llä neljä ja Savon Kuljetus Oy:llä kaksi urakkaa). 3 Aiemmin Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay.

11 9 YLEINEN KILPAILUTILANNE YIT Rakennus Oy 20 % AS Teho 2 % Koillistie Määttä Oy 3 % NCC Roads Oy 5 % Savon Kuljetus Oy 2 % Tieliikelaitos 68 % Kuva 1. Markkinaosuudet alkaen, kaikki käynnissä olevat urakat Taulukko 3. Markkinaosuudet , kaikki käynnissä olevat kilpailutetut urakat % % % % % % Tieliikelaitos YIT Rakennus Oy Skanska Asfaltti Oy NCC Roads Oy Savon Kuljetus Oy Koillistie Määttä Oy Rakennusliike Karjaluoto Oy AS Teho Tieliikelaitoksen markkinaosuus laski käydyn kilpailutuksen johdosta huomattavasti. Skanska Asfaltti Oy menetti kevään kilpailutuksessa tähän saakka hoitamansa urakat, mikä on markkinatilanteen kehittymisen kannalta valitettavaa. YIT Rakennus Oy on kasvattanut markkinaosuuttaan tasaisesti, kuten myös Koillistie Määttä Oy (entinen Traktoriurakointi Veljekset Määttä Ay).

12 10 KILPAILUTILANNE PIIREITTÄIN TARKASTELTUNA 2 KILPAILUTILANNE PIIREITTÄIN TARKASTELTUNA Tieliikelaitoksen markkinaosuus vaihtelee voimakkaasti piireittäin. Alimmillaan Tieliikelaitoksen markkinaosuus on Uudenmaan, Turun, Savo-Karjalan ja Lapin tiepiireissä, ollen prosenttia. Keskittyneimmät hoidon markkinat ovat Keski-Suomen tiepiirissä, jossa Tieliikelaitos toimii urakoitsijana kaikissa hoitourakoissa. Tieliikelaitoksen markkinaosuus tiepiireittäin -kaikki käynnissä olevat urakat 100 % % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 65 % 60 % 55 % 50 % KeS O KaS V H T U L SK piirit Kuva 2. Tieliikelaitoksen markkinaosuus piireittäin, Taulukko 4. Kilpailutilanne piireittäin urakoita hyväksyttyjä tarjouksia/ urakka tarjoajia 4 valtakunnallisen tarjoajan tarjousten osuus, % 4 voittajia U T KaS H SK KeS V 3 5, O L 2 7, valtakunnallista urakoitsijaa ovat Tieliikelaitos, YIT Rakennus Oy, NCC Roads Oy ja Skanska Asfaltti Oy, jotka jättivät tarjouksensa kaikkiin 15 alueurakkaan.

13 11 HINTAKILPAILU Hyväksyttyjä tarjouksia/urakka L U T SK O V KaS H KeS Kuva 3. Hyväksyttyjä tarjouksia/urakka, piireittäin Hyväksyttyjen tarjousten määrä urakkaa kohti on noussut koko kilpailutushistorian ajan. Tässä on kuitenkin suuria piirikohtaisia eroja. Keski-Suomen ja Hämeen tiepiirissä tarjouksensa jättivät ainoastaan valtakunnalliset tarjoajat. Näissä tiepiireissä paikallisia urakoitsijoita pitäisi saada aktivoitua mukaan urakkakilpailuun. Kaiken kaikkiaan kehityksen suunta on kuitenkin ollut hyvä. 3 HINTAKILPAILU Tilaajan julkaiseman kustannusarvion laskentaperusteita oli muutettu täksi vuodeksi niin, että lähtöhintataso muodostettiin kahden aiemman kilpailuvuoden tarjoushintojen piirikeskiarvosta, kun aiempina vuosina kustannusarviota laskettaessa on huomioitu kolmen aiemman vuoden tarjoushinnat. Muutoksella pyrittiin siihen, että tilaajan kustannusarviossa huomioitaisiin mahdollisimman hyvin jo tapahtunut hintojen alenema ja toisaalta tämänhetkinen kustannusnousu. Tästä huolimatta tilaajan kustannusarvio alittui jälleen reilusti, keskimäärin noin 17 prosentilla. Urakoiden hinnat olivat keskimäärin 7 % prosenttia alemmat kuin vuoden 2003 kilpailutuksessa saadut hinnat 5. Urakoihin sisältyvissä töissä ja osin urakka-alueissakin on kuitenkin tapahtunut joitain muutoksia, ja näiltä osin oikaisemattomien urakkahintojen vertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa. Lisäksi urakka-aika on pidentynyt, minkä voidaan olettaa laskevan hintoja. Huomionarvoista on kuitenkin se, että Tilastokeskuksen julkaisema MAKUindeksin hoito- ja kunnossapidon osaindeksi on noussut vastaavassa ajassa (maaliskuusta 2003 maaliskuuhun 2006) yli 13 prosenttia. Voittajan ja toiseksi tulleen hintaero oli keskimäärin 7,4 prosenttia, mikä oli viimevuotista 9 prosentin eroa pienempi. Kotkan alueurakassa hintakilpailu oli varsinaisten urakkahintojen osalta niin tiukkaa, että ratkaisu tapahtui lisä- 5 Laskettu käyttäen vuoden 2003 kilpailutuksessa saatuja hintoja urakkakaudelle kerrottuna urakan kestolla.

14 12 LAATUKILPAILU ja muutostyöhintojen perusteella. Tänä vuonna käytössä oli ensimmäisen kerran kilpailutettu muutos- ja lisätyöhinnasto. Useassa urakassa oli lisä- ja muutostöitä hinnoiteltu spekulatiivisesti. Tarjoukset jätettiin tänä vuonna kolmessa sisääntuloerässä. Ensimmäisessä sisääntuloerässä kilpailutettiin kaikki niin sanotut sisääntulourakat (Kankaanpää, Jämsä ja Veteli), joiden tiestö on hieman keskimääräistä helpompaa ja joiden osalta laatupisteytyskäyrää oli muutettu niin, että 550 pisteen ylittävistä laatukorotuksista ei saa enää lisäpisteitä. Ensimmäisessä sisääntuloerässä voittajan tarjoukset olivat keskimäärin 13 % tilaajan kustannusarviota halvempia ja voittaneet tarjoukset olivat keskimäärin 11 % halvempia kuin toiseksi tulleet. Tiukinta kilpailu oli toisessa sisääntuloerässä, jolloin voittajan ja toiseksi tulleen välillä hintaero oli vain 3,4 %. Voittanut tarjous oli tilaajan kustannusarvioon verrattuna 15 % alhaisempi. Viimeisessä sisääntuloerässä voittajan ja toiseksi tulleen hintaero oli 13 % ja ero tilaajan kustannusarvioon jo 23 %. Sisääntuloerien välillä kilpailun luonteessa oli havaittavissa selkeä ero. 4 LAATUKILPAILU Tämän vuoden kilpailutuksessa ensimmäisen sisääntuloerän kolmessa sisääntulourakassa oli käytössä muista urakoista poikkeava vertailuhinnan laskentakaava. Sisääntulourakoiden laskentakaavassa laadun merkitys vertailuhinnassa kasvaa 550 pisteeseen saakka, siitä korkeammalla pistetasolla laatupisteillä ei ole enää vaikutusta vertailuhintaan. Muissa urakoissa pisteiden vaikutus kasvaa 650 pisteeseen saakka (katso kuva 4). Kaikki sisääntulourakat olisivat ratkenneet samalla tavalla, vaikka vertailuhintaa laskettaessa olisi käytetty normaalia laskentakaavaa. Muutos laskentaperiaatteissa oli kuitenkin sisäistetty yritysten käyttäytymiseen ja näkyi tarjousten hinnoittelussa ja laatukuvauksissa. Pisteiden vaikutus vertailuhinnan alenemaan 0,22 0,2 0,18 0,16 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 0, Laatupisteet Kuva 4. Laatupisteiden vaikutus vertailuhintaan Voittaneiden tarjousten pistekeskiarvo (598) oli tänä vuonna aiempia vuosia selvästi matalampi. Tähän vaikutti osaltaan tiukka hintakilpailu, jolloin vain

15 13 PILOTIT viidessä urakassa parhaat laatupisteet saanut tarjous voitti. Kahdessa urakassa voittajan laatupisteet olivat urakan laatupisteistä alhaisimmat. Yhtenä syynä tähän lienee ollut sisääntulourakoiden muuttunut pisteytyskäyrä, joka on saanut yritykset etsimään kustannusten kannalta optimaalisinta laatutasoa ja tarjoamaan juuri 550 pisteen tarjouksia. Kaikkien pisteiden keskiarvo oli näissä sisääntulourakoissa 556 ja muissa urakoissa 575. Sisääntulourakoissa voittajatarjousten pisteiden keskiarvo oli 491 pistettä ja muissa urakoissa 624 pistettä. Toiseksi tulleiden tarjousten laatupisteiden keskiarvo (622) oli voittajan laatupisteiden keskiarvoa korkeampi ja kolmanneksi tulleiden tarjousten pistekeskiarvo oli 580. Parhaiden laatupisteiden keskiarvo oli 658, joka on sekin hieman aiempia vuosia matalampi. Tieliikelaitos sai parhaat laatupisteet 13 urakassa. 750 Kunnossapidon alueurakoiden pisteet urakoittain pisteet urakat Voittajan pisteet 2. tulleen pisteet 3. tulleen pisteet 2006 voittajan ka toiseksi tulleen ka kolmanneksi tulleen ka. Kuva 5. Pisteet urakoittain 5 PILOTIT Lähes kaikki keväällä kilpailutetut urakat olivat sisällöltään laajennettuja. Useaan urakkaan oli sisällytetty varusteiden ja laitteiden uusimisia, liikenneturvallisuuskohteita tai sorateiden toimivuusvaatimuksiin perustuvaa kunnossapitoa ja kelirikkotöitä. Nurmeksen urakka sisälsi myös tiemerkintätöitä. Kaikki urakat kilpailutettiin tänä vuonna käyttäen Tiehallinnon sähköistä urakkapalvelua, eurakkaa. Urakoitsijoita kannustettiin suuremmalla tarjouspalkkiolla jättämään perinteisen paperisen tarjouksen lisäksi myös sähköi-

16 14 HUOMIOITA nen tarjous eurakka-urakkapalvelussa. Kaikki tarjoukset jätettiin myös sähköisessä muodossa. 6 HUOMIOITA Varsinkin sisääntulourakoiden osalta kilpailu näyttää muuttuneen luonteeltaan lähes puhtaaksi hintakilpailuksi. Urakan toteutumisen onnistuminen, ja etenkin tulevat talvikaudet näyttävät saavutettiinko hankinnoilla kokonaistaloudellisesti edullisin lopputulos. Jos töiden toteutunut laatutaso on riittävä, ja Tiehallintoa ja tienkäyttäjiä tyydyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi riittää laatupisteillä mitattuna "keskimääräinen" laatutaso, on sisääntulourakoiden laatupisteytyksen kehittäminen ollut tältä osin onnistunutta. Hintakilpailun kiristyminen entisestään muuttanee urakoitsijoiden ponnisteluja innovatiivisten ratkaisujen hakemiseksi. Innovaatiot kohdistuvat enemmän kustannussäästöjen hakemiseen ja tekijöihin, joilla on vaikutusta bonusten laukeamiseen. Jatkossa laatupisteytystä kehitettäessä on pohdittava joko laatutekijöiden painoarvon kasvattamista tai yksiselitteisen raja-arvon asettamista laadulle, jonka jälkeen tarjoukset arvioidaan pelkän hinnan perusteella. Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimusten, LIITO-palautteiden ja tiemestarien lausunnon perusteella tulisi arvioida tuottaako korkeamman, esim. 700 pisteen laatukuvauksen tarjouksessaan antanut palveluntarjoaja riittävästi lisäarvoa Tiehallinnolle ja tienkäyttäjille mm. toimintavarmuuden ja syksyn töiden käynnistämisvalmiuden suhteen verrattuna 500 laatupisteen tarjoukseen, suhteutettuna vielä tarjousten mahdollisiin hintaeroihin. Tavoitteena Tiehallinnolla on tietysti löytää hinta-laatu-suhteeltaan optimaalinen hoitotaso. Alueurakoiden tarjouskilpailuihin osallistuvat yritykset ovat vuosittain pysyneet suurelta osin samoina. On toivottavaa, ettei alan toimijakenttä jatkossakaan kapenisi vaan myös paikallisia urakoitsijoita saadaan aktiivisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin kaikissa urakoissa. Menestyksellään tietä ovat avanneet Koillistie Määttä Oy ja Savon Kuljetus Oy, jotka toivottavasti houkuttelevat lisää paikallista väriä markkinoille. Tämän vuoden kilpailutuksessa tapahtui merkittävä kansainvälistymisen askel kun vuodesta 2002 lähtien alueurakkamarkkinoille pyrkinyt virolainen AS Teho voitti kaksi alueurakkaa hoidettavakseen viiden ja seitsemän vuoden ajalle. Sisääntulourakoihin tarjouksia (5,3 hyväksyttyä tarjousta/urakka) saatiin jopa vähemmän kuin muihin urakoihin (5,8 hyväksyttyä tarjousta/urakka). Syynä tähän lienee ollut se, että ns. normaaliurakoiden joukossa olivat kaikki pohjoisten tiepiirien urakat, joihin perinteisesti on saatu keskimääräistä enemmän tarjouksia. Seitsemän vuoden mittaisiin urakoihin saatiin vähän vähemmän tarjouksia kuin viisi- tai 5+2-vuotisiin urakoihin, mutta kuitenkin ihan kelvollinen määrä, keskimäärin 5,3 tarjousta/urakka. Pohjoiset urakat olivat 5-vuotisia, ja näin ollen vinouttavat myös urakoiden keston perusteella tehtyä tarkastelua. Tilaaja toiveena on edelleen, että kunnossapidon alueurakoiden tarjouskilpailuun osallistuisi entistä laajempi urakoitsijajoukko. Ensi vuonna kilpailutettavaksi tulee 8-16 alueurakkaa. Kilpailuun tulevien alueurakoiden määrä riippuu siitä, jatketaanko vuonna vuodeksi kilpailutettujen urakoi-

17 15 HUOMIOITA den sopimuksia optiovuosien ajan. Kilpailun ensi vuoden urakoista käynnistyy Virallisessa lehdessä julkaistavalla hankintailmoituksella.

18 16 LIITTEET LIITTEET LIITE 1. YHTEENVETO VUONNA 2006 KILPAILUTETUISTA ALUEURAKOISTA piiri Urakka kesto 5/7 v. urakan laajuus (km) Tilaajan kustannusarvio (M ) Hyväksyttyjen tarjousten lukumäärä Voittanut yritys Voittajan tarjoushinta (M ) Voittajan ero kustannusarvioon (%) Toiseksi tulleen tarjoushinta (M ) Toiseksi tulleen ero voittajaan (%) euroa/ km/ vuosi U Hyvinkää ,100 6 YIT Rakennus Oy 15,090-21,0 15,341 1, T Huittinen ,600 7 Tieliikelaitos 7,690-19,9 9,450 22, T Paimio ,400 5 YIT Rakennus Oy 12,753-17,2 13,698 7, T Kankaanpää ,400 6 AS Teho 8,761-15,8 9,970 13, H Hämeenlinna ,160 4 YIT Rakennus Oy 16,152-11,1 16,660 3, KaS Kotka ,900 5 YIT Rakennus Oy 15,983-19,7 15,977 0, SK Nurmes ,460 6 Tieliikelaitos 12,965-21,2 15,009 15, SK Nilsiä ,180 6 Savon Kuljetus Oy 8,497-24,0 8,813 3, KeS Jämsä ,097 4 Tieliikelaitos 11,393-5,8 11,888 4, V Kauhajoki ,000 5 YIT Rakennus Oy 13,518-9,9 13,986 3, V Vaasa ,670 5 Tieliikelaitos 11,980-28,1 14,102 17, V Veteli ,946 6 AS Teho 6,703-15,6 7,977 19, O Kuhmo ,700 6 YIT Rakennus Oy 7,293-5,3 7,565 3, L Posio ,550 7 Koillistie Määttä Oy 3,654-19,7 3,916 7, L Ranua ,883 8 Tieliikelaitos 4,458-24,2 4,985 11, Yhteensä/keskiarvo ,046 5,73 156,889-17,4 169,338 7,

19 Hoidon kilpailutus arviointi 17 LIITTEET LIITE 2. ALUEURAKOITSIJAT

20

21 Hoidon kilpailutus arviointi Liite x LIITTEET

22 TIEH v ISSN