ALUEJOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJA KAUPPANEUVOS LEO LAUKKANEN HAUKIVUORI K I R K O N K YL Ä S P E S I A L ESITYKSEN TAVAOITTEET:

Transkriptio

1 ALUEJOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJA KAUPPANEUVOS LEO LAUKKANEN HAUKIVUORI K I R K O N K YL Ä S P E S I A L ESITYKSEN TAVAOITTEET: 1. NOSTAA ESILLE KAAVOITUKSEN JA RAKENTAMISEN STRATEGISIA- JA KÄYTÄNNÖNTASON EDELLYTYSASIOITA, JOILLA ON VAIKUTUSTA, PITÄJÄ/KYLÄTASON ELIN-, VETOVOIMA- JA YLEENSÄ ALUEIDEN KEHITYSEDELLYTYKSIIN JA KOKONAISUUKSIIN. 2. ESITYKSEN NÄKEMYKSIÄ ILMENTÄÄ AIKAISEMMAN TYÖAJAN, NYKYISEN ALUEJOHTOKUNTATYÖN JA ASUKASPALAUTTEIDEN (Esim. HELSINGIN KEVÄTMESSUT, VV ) HAVAINNOT. 3. KYLILLÄKIN AJATELLAAN, OLLAAN KARTALLA JA NÄHDÄÄN METSÄN TAAKSE. HYVÄ MAAKUNTALIITON AJATTELUN TAVOITEKEHIKKO

2 OTTEITA HAUKIVUOREN ALUEJOHTOKUNNAN STRATEGIASTA 1. HAUKIVUOREN ALUEJOHTOKUNTA ON ALUEEN STRATEGIATOIMEN OSAAJA, KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTAJA JA KOORDINOIJA, PAIKALLISASIANTUNTIJA, EDUNVALVOJA, PUHEMIES, TOIMENPITEIDEN GENEROIJA JA AKTIIVINEN, ITSENÄINEN TOIMIJA SEKÄ AIKAANSAAJA. 2. OSOITTAA KESKUSTAAJAMIEN/ALAKESKUSTEN STRATEGISEN MERKITYKSEN JA NIIDEN LINKITTÄMISTARPEEN JA TOIMENPIDEALUEET KAUPUNKI- KOKONAISUUTEEN STRATEGIASUUNNITTELUUN OSANA MIKKELIN ELIN- JA VETOVOIMAKEHITYKSESSÄ SEKÄ KAUPUNGIN KOKONAISMIELIKUVAN MUODOSTUMISESSA. PÄÄTAVOITTEITA 1. Haukivuoren pitäjän alueen elin- ja vetovoiman vahvistaminen, laadukkaan asumisedellytysten lisääminen ja turvaaminen, yrittäjäedellytysten-, pysyväisja vapaa-ajan asutuksen määrän lisääminen sekä vähintään nykyisten julkisten ja yksityisten palvelujen tason ja laadun ylläpitäminen: - asukasmäärä ja kassavista luovat elinvoiman, kasvun tason ja olemassa olon edellytykset toimintaympäristölleen (Haukivuori) - Tämä edellyttää Haukivuoren pitäjän alueen väestön rakenteen kehittämistä ja yrittäjyyden vahvistamista, alueen keskeisten vahvuuksien kaupallistamista, uusiin matkailutuotteisiin panostamista ja Haukivuoren ulkopuolelle tapahtuvaa markkinointia näkyvyyden ja vetovoiman lisäämiseksi, vahvaa vaikuttamista ja edunvalvontatuen yhteistyötä valtakunta-, maakunta-, ja kaupunkitasoilta. STRATEGISESTI MERKITTÄVIÄ EDELLYTYKSIÄ AIKAANSAANNOSKOHTEIDEN TOTEUTTAMISELLE: 1. Nopeat kaavoitustoimenpiteet Asemankylälle ja sen ympäristöön aluejohtokunnan kokousten esitysten mukaisesti (kirjattu teklan kokoukselle tiedoksi) omakotitalojen, pien/teollisuusyritys- ja uutena kerrostalokaavoitusta ( ): Karvannon, Kirkonkylän ja Lonkarijoen väliselle alueille, Kyyveden rantaa, Bio-Hauesta pohjoiseen Pitkähiekan uimarannalle saakka, purettavat

3 kiinteistöjen tontit/perustat luovat uusia mahdollisuuksia mm. Haukivuoritalon pääty kerrostalotyyppiselle asunnolle. 3. Turvetuotannon estäminen/vähentäminen, kaupungin tuen lopettaminen turveluville ja vesistöä pilaaville kohteille (Raja: EU-vesipuitedirektiivin taso; ei uusia turvelupia vesistöihin, ennekuin pintaveden laatutaso on hyvä ja erinomainen), erityisesti Kyyvedellä! Esitetään myös, että kaupunki pyytää Kyyveden kalastusalueelta/uudelta osakaskunnalta, rannanomistajien edustajana, turvelupa-asioiden selvityksen omien lausuntojensa perustaksi. On selvästi pystytty osoittamaan, että kemikalioinnin lopputuloksena vesistöihin virtaa jopa etikkahappotasoista vettä ja pintavalutuskentän omaavat turvetuotantoalueet laskevat vesisateiden ja lumien sulamisen myötä paljon kiintoainetta ja humusta vesistöjä pilaamaan. Pahin Kyyveden kiintoaine/humus, case-esimerkki: Ala- ja Yläsitro, Musta- ja Koiraselkä, näkyvyys laskenut osin 40 cm, happivajetta tullut alueelle, kalat pakenevat pois. Laskuturvealueet: Vanki/Kovalan, Lintu- ja Pyöreäsuo. Myös matalat lahdet kärsivät humuspitoisuudesta. Liitteenä pintaveden laatua kuvaavat EU:n vesipuitedirektiivin mukaiset kartat ja kemikalioinnin puhdistusjälkeiset vesikuvat sekä Pelastetaan Reittivedet ry:n tutkimustieto Vapon ja ELYn virallisesta aineistosta. POSITIIVISTA: Kaupungin uusi linjaus Etelä-Savon Maakuntaohjelmaan : Energiatuotannossa tulisi edistää riittävällä siirtymäajalla vesistöjen kuormittamista turpeesta puhtaampaan metsäenergiaan.

4

5 Viransuo Ropolansuo

6 Turvetuotantoalueilta tulevat valumavedet sisältävät merkittävästi suurempia määriä kiintoainesta, liuenneita aineita, orgaanista ainesta ja typpeä kuin luonnollisista turvepohjaisista metsistä tuleva valuma (esim. Kløve 2001, tutkija: Mika Nieminen, SYKE/Jyväskylän yliopisto) KYSYMYKSIÄ JA POHTEITA 1. Miksi maakuntaliitto ei maakunta- ja vaihekaavatyössään ota mukaan/kysy vesialueen omistajilta: kalastusalueilta/osakaskunnilta näkemystä järvien pintaveden puhtauteen ja yleensä laatuun vaikuttaviin asioihin liittyvistä toimistaan? Myös aluejohtokunnat vastaavat nykyään pitäjiensä alueista ja asioista Mikkelin kaupungin alueella. (VESI, METSÄ, RUOKA)

7 2. Suoritetaanko maakuntakaavatyössä vertailua ja kilpailuanalyysejä kilpaileviin maakuntiin ja niiden vetovoimatekijöihin ja -kaupunkeihin etsimällä kaavatyöhön kuuluvia kilpailukykytekijöitä oman maakunnan elin-, vetovoima- ja kehitystekijöiksi ja toimenpiteiksi? Työjaksoillani ainoastaan yksi yksikkö, Savonlinnan Prisma ja EHDOTUS Pieksämäen Prisman sijoittamisesta nykyiselle ABC-alueelle, ei kärsinyt ahtaanpaikan kammosta ja yleensä koko- ja sijoitusongelmista. Suurimmat ongelmat olivat kaupunkien kaavoituksessa ja reservitonteissa (ABC-, supermarket, raskastavarakauppa) Myös autojen parkkipaikkamäärät olivat edelliseen liittyen ongelma (10 %/neliömäärä). 3. Etelä-Savo on Suomen ykkösvapaa-ajanasuntoaluetta. Mahdollisuudet kasvavat kaikilla mittareilla ykkösalueeksi. Siksi pitäjien kylien rakentamisedellytyksiä (uusperustanta ja korjausrakentaminen) ei olisi hyvä rajoittaa tai lisätä byrokratiaa, koska se mielikuvatieto lentää tietona ja voi estää asumisedellytysten (erityisesti vapaa-ajan asutus) leviämisen Maakunnan alueille. Samaan mielikuva-alueeseen liittyvät kaikki rakentamiseen liittyvät palvelu- ja yhteistoimintaolosuhteet. 4. Maakuntakaavatyössä päätöksenteko on siirtynyt Maakunnille, Ympäristöministeriöllä vain valitusoikeus. Periaatteessa tuntuu hyvältä, kun päättäjät tuntevat alueet ja asiat, mutta löytyykö vastuuta ja näkemystä pitää pikkupolitikointi poissa laajoja asioita koskevista päätöksistä ja katsoa metsien yli maakuntakokonaisuutta pitkäjänteisesti tulevaisuuteen. 5. Asemakaavoitus ja sen nopeus on kirkonkylätasolla ratkaisevia strategisimpia kysymyksiä alueen kehityksen kannalta. Jokainen viivytelty vuosi heikentää alueen edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Mm. nyt 5-tien uudistus nostaa kysyntä- ja rakentamispotentiaalia (Juva Haukivuori/Kyyvesitaso) Omatoimiset päätoimenpiteet ovat valmiina Haukivuorella asukasmarkkinointiin vakinaiset- ja vapaa-ajanasukkaat segmenteillä: Perheet, etätyö, eläkeläiset, vapaa-ajanasukkaat. Yksityissektorilta tulleena en ymmärrä keittiön kautta haluttua/tapahtuvaa vaikuttamistarvetta. Käsitykseni: Aina operatiivisella johdolla on kunnia-asia

8 valmistella aktiivisesti strategisemmat asiat ja hakea resursseja. Kaavoitusasiat ovat strategisin asia! Selityksenä käytetään luottamusjohtoa! Proaktiivisuus tilanteen mukaista reagointia/jähmeän byrokratian sijaan. Kirkonkylien tuleva kehitys (asukasmäärät/palvelut) on aluekeskuskaupungien edun kannalta kärkiasioita. Jokainen kaupalliseen toimintaan sijoittava yritys/investoija ja yrittäjyyttä tavoitteleva ketju tai yritys laskee toimintaedellytystutkimuksen harpin avulla: millainen on vetovoima-alueen potentiaali ajomatkojen/ liikkumisajan mukaan. Samoin tutkitaan tyhjiä neliöitä erityisesti aluekeskuksissa. Johtopäätös: onko ostovoimaa/asukaspotentiaalia ja kehitysvirettä harppien viivojen sisällä! Kaavoitusreservitkään eivät ole hukattuja resursseja. Niitä Etelä-Savosta on puuttunut! 6. Strategisena kysymyksenä Etelä-Savolle/kirkonkylille/vesistöjen ympäristölle on rakennusjärjestysten ( ) reunaehdot vapaa-ajanasunnoista muuttaminen vakinaiseksi asunnoksi (Mikkelin rakennusjärjestys: 5000 m2/3000 m2, viemäriverkostoon). Aluejohtokuntaehdotuksemme 3000 m2 ja 1500 m2. Jos katsoo Asuminen 2024 tavoitteita ja periaatteita, ne ovat ristiriidassa rakennusjärjestyksen kanssa. Esimerkkinä merkittävän yrityksen mm. tonttien myyntineliöt/metsähallitus/laatumaa. Vanhemmat tontit ovat pieniä. Eikä aina ole mahdollisuuksia tontin laajentamiseen. Rakennuspaikka on tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri. Ihminen tulkitsee!? 7. Kun määräykset ovat tulkinnanvaraiset ja väljät: Kaavoitus- ja rakennusvalvonnasta, lupa-asioista jne niiden johtavat virkamiehet muovaat käytännön. Ne henkilöityvät: Mikkeli, oli Kaitainen/Räsänen ja nyt Riihelä/ Tarkkanen-kulttuuri Mikkelissä. Ehkä rakennuslupa- ja valvonta-asioissa on monipuolisempi tulkinta-ala, kun on useampia henkilöitä vastaamassa kuntatasoilla asioista, vaikka niissäkin henkilöityvät asioiden hoitajat: Poikkeuksetta yleinen mielipide, että nämä asiat ovat henkilöistä kiinni ja myös eri kuntien kesken on suuriakin eroja (viite: kevätmessut Helsinki, omat kokemukset). Asukkaat pyrkivät myös keskittämään asiointiaan näiden mielikuvapuheiden perusteella niille henkilöille, joilla on arkijoustoa. Selvittämällä jopa ongelmahenkilöiden lomat ja vapaapäivät!

9 Kannattaisiko hakea yhteistä linjaa alueilla, seututasoilla tms. tai työyhteisölinjalla. Sallitaanko julkishallinnon työyhteisöissä avoin työryhmätasoinen avoin ja tasavertainen yhteisökeskustelu. Näissäkin hommissa pitäisi pystyä ajattelemaan laajemmin elin-, vetovoimalähtökohdista, alueen kehittämisedellytyksistä ja yleensä kokonaisuuksien käsittelystä. Onhan aina lupaehdoista kysymys myös asiakaspalvelun perusasioista/vielä julkishallinnon työnantajista - veronmaksajista! Julkishallinnossa tätä lähtökohtaa tulisi ajatella lakien, asetusten, eri määräysten ja sovellutusohjeiden takaa (hallituksen tavoite: säätelyn purku!) Eri rakentamiseen ja niihin liittyviin lupa-asioihin väestö/asukkaat on koulutettu tilannetasolla araksi, mutta ulkopuolella sana on yleensä vapaa. Kritiikkiä on poikkeuksellisen paljon. Varmaan myös aiheetonta. Myös toimistovirkailijahenkilöstön palveluun kannattaa kiinnittää huomiota. Yleensä esimiesten kulttuuri tarttuu myös tähän portaaseen! Juoksutetaan asiakkaita kertomatta ymmärrettävästi mm. asiakirjapuutteista. Käsitellään tylysti. Kun kokemukset rakennusvalvonnan asioista ovat kielteiset tai niitä tulkitaan pilkun tarkkuudella kustannukset paisuvat. Seuraavat investoinnit tehdään herkästi ilman kysymättä (Huom! liite: pikkuremontin kierteen lopputulos) ilman lupia. Kun, ja jos, niitä on, kannattaa tutkia syitä! Miksi tehdään ilman lupaa? On informoitu, että kunnissa suoritetaan luvattomien toimien rakentamistarkistus. Tarvetta on. Toivon samalla tarkistusta likavesistä ja rantojen puhtaudesta. Viimeiset viestit: Eräs kunta edellyttää vesivahinkoremontista rakennuslupaa ja uutta suunnitteluprosessia. Tai kodin kylpyhuoneremonttiin pääsuunnittelijaa, valvojaa jne (eri lähtökohta yksittäinen asunto, asuntoyhtiö). 8. Valvonta- tai suunnittelukysymykset kohdistuvat viranomaisvalvontaan: suoritetaanko yksityistaloudessa valvojan varmistus. Julkihallinnon ja yksityisektorin isojen investointien suunnittelu ja valvonta: julkishallinnolle enemmän vastuuta ja valtaa: aikataulut mm. suurempaan valvontaan, etenkin, jos tulee suunnittelumuutoksia. Ei lupia liian aikaisiin tilojen käyttöön

10 tai liian nopeaan rakentamisen toteutukseen! Vesi- ja lumisuojaus/varmistus. Kostevauriot lisääntyneet. Siitä kertovat ihmisten/asukkaiden allergiaherkkyys, kosteus- ja homeongelmat. 9. Kevätmessumuistiosta v kerättyä: Vanhat yleiskaavoihin liittyvät rajoitukset: Esimerkki Kyyveden ranta liikenneviraston omistaman maan kohdalla on epäsiistiä ryteikköä, kun muu alue on maisemoitu. Syytä ei tiedossa: suojeltava puu, pensas tai eliö historiassa. Neljän tontin kaavoitus: yksi tontti myyty suupuheella 60 m. Nyt ei saa myydä yhtä, kun on 40 m? Saarien tonttien arvo mennyt. Ei saa siirtää rakennusoikeutta mantereelle. Vanhoihin alamittaisiin tonttipohjiin ei saa rakennuslupaa pieneen lisärakentamiseen ja remonttiin. Lupien saanti hidasta, kun vapaa-ajan asukkaan pitäisi hoitaa hommat kesäloma-aikaan. Luvataan ottaa yhteyttä. Ei muisteta. Rakennusvirastot suljettu kesällä. Pientalojen rakennusvalvonta on omistajien itsensä hoidettava: toivotaan edes yhtä käyntiä rakennusvalvonnalta. Unohdetaan lopputarkastus, selviää vasta myynnin yhteydessä, sakotetaan Energistehokkuudesta ja homeyhteyksistä puhutaan. Rakennusvalvonta jäljessä. Ei ole seurannut maakuntakaavaa: yritti estää suuryksikön rakentamista. Vahingossa selvisi. Nyt suuryksikkö. Pienille kirkonkylille on sallittava maanpäällinen polttonestekauppa, koska se on turvallista. Ei maanalaista haittaa ja investointien kustannustaso rakentamisen edellytyksien rajoissa. Varmistaa kylien palvelutasoa tulevaisuudessa! Malli Hurissalo. Olen välittänyt suoraan terveisiä nimillä ja puhelinnumeroilla rakennusvirastoihin. Mikkelin seudun kevätmessujen positiivisin palaute Hirvensalmen toimista! KOKO ELÄMÄNI AJAN TOIMIVA MOTTO: SE, JOKA TAHTOO, LÖYTÄÄ KEINOT, MUTTA SE, JOKA EI TAHDO, LÖYTÄÄ AINA SELITYKSET!

11