YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria
|
|
- Ari-Matti Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5. Uniparentaalisten ominaisuuksien näkyminen ihmisistä 6. Mitkä geneettisen tutkimuksen tuloksista ovat varmoja, mitkä epävarmoja? Kieliä koskevia olettamuksia Geneettisin perustein määritellyt klaanit ovat monissa tapauksissa iältään niin vanhoja (usein kymmeniä tuhansia vuosia sitten syntyneitä), että niiden piirissä alkujaan puhutuista kielistä ei yleensä tiedetä mitään varmaa. Jos kaikesta huolimatta halutaan tehdä olettamuksia siitä, mitä kieliä eri klaanien piirissä on puhuttu, yksi mahdollisuus on käyttää hyväksi tunnettuja muinaisia kantakieliä koskevia olettamuksia. 1. Yksi tällainen on nostraattiteoria, jonka mukaan 1) uralilaiset (suomensukuiset), 2) indoeurooppalaiset, 3) altailaiset, 4) seemiläis-haamilaiset, 5) kaukasialaiset, 6) eskimo-aleuttilaiset ja 7) dravidalaiset kielet olisivat alkujaan sukua keskenään. Geneettisin perustein määritettyjen klaanien kannalta tämä olettamus voisi tarkoittaa ensimmäistä Afrikan ulkopuolella asunutta mies- ja nais-klaania. Tällaisia olisivat miesten puolella C- ja CD-klaanit ja naisten puolella L3-klaani. Olettamuksen mukaan näiden klaanien piirissä olisi siis puhuttu "nostraattista kantakieltä". Tämän kielen puhujat olisivat tosin siinä mielessä jopa laajempi joukko kuin perinteisen nostraattiteorian mukaiset väestöt, että näihin kuuluisivat kaikki muutkin alkujaan eiafrikkalaiset kielet; mm. Kiinassa, Japanissa, Australiassa, Uudessa Guineassa ja Amerikassa puhutut alkuperäiskielet. Viimeksi mainittujen kielten sulkeminen pois perinteisten "nostraattikielten" piiristä ei ole helppoa, kun kriteerinä köytetään geneettisiä klaaneja: jos näitä kieliä ajatellaan puhutun miesten C- ja CD-klaanien ja naisten L3-klaanien piirissä, tulee nostraattikielten alue pakostakin huomattavasti laajemmaksi kuin perinteisesti ajatellaan.
2 Kartta 154'Nostraatikielet väri'. Nostraattikielten alueet. 1 = indoeurooppalaiset, 2 = kaukasialaiset, 3 = dravidalaiset, 4 = afro-aasialaiset (seemiläis-haamilaiset), 5 = uralilaiset, 6. altailaiset, 7. jukagiirilaiset, 8. paleosiperialaiset ja 9. eskimo-aleuttilaiset kielet. Karttaan ei ole merkitty mm. seuraavia isolaattikieliä: baski, ketti, giljakki ja ainu. 2. Siperialaisten kielten laajan makroryhmän olisi muinoin saattanut muodostaa uralilaiset, jukagiiriläiset, paleosiperialaiset ja jeniseiläiset kielet. (Jeniseiläisiä kieliä edustaa nykyään vain 500 puhujan ketin kieli.) Kyseisiä uralilais-jukagiiriläispaleosiperialais-jeniseiläisiä kieliä olisivat puhuneet jääkaudenaikaiset Siperian mammutinmetsästäjät, jotka geneettisesti ovat määriteltävissä miesten N-klaaniksi (tämän alaklaaneiksi N*, N1, N2 ja N3). Tosin kyseiseen kielten makroryhmään kuuluvat kielet ovat niin etäällä toisistaan, että niiden välisiä mahdollisia sukulaisuussuhteita ei ole pystytty selvittämään. Käyttämäni ajattelutapa edellyttää, että Koillis-Siperian nykyiset turkkilais- ja tunguusikieliset alueet olisivat kieleltään turkkilaistuneet ja tunguusilaistuneet vasta myöhemmin. Tämä olisi tapahtunut siten, että turkinkieliset ja tunguusinkieliset uudisasukkaat olisi vallanneet nämä alueet, ja/tai siten, että alueiden aikaisemmat muunkieliset (mm. uralilaiset, jukagiiriläiset, paleosiperialaiset ja jeniseiläiset) väestöt olisivat vaihtaneet kielensä turkkilaisiin ja tunguusilaisiin. 203 Kartta 155'Siperian kielet'. Siperian muinaiset kielet. Siperian jääkaudenaikaiset mammutinmetsästäjät edustivat geneettisesti N-klaanin alaklaaneja N*, N1, N2 ka N3. Heidän kielensä ovat ehkä olleet uralilaisia, jeniseiläisiä (joita kartassa edustaa ketin kieli), jukagiiriläisiä ja paleosiperialaisia. Turkkilaiset ja tunguusilaiset kielet lienevät itäisessä Siperiassa uudempia tulokkaita. Kartassa ovat mukana myös japanin ja korean kielet, joita joskus pidetään samaan altailaisten kielten kielikuntaan kuuluvina kuin turkkilaisia, mongolilaisia ja tunguusilaisia kieliä. Karttaan on merkitty myös isolaattikielet giljakki ja ainu. Kartan pääasialliset lähteet: Ruhlen 1987 ja Boeree. 3. Jos hyväksytään ural-altailainen hypoteesi ja ajatellaan uralilaisten ja altailaisten kielten olevan lähtöisin samasta makrokantakielestä, on vaikeaa löytää mitään yhtenäistä geneettisin perustein määriteltyä klaania, jonka kielenä tämä makrokantakieli olisi ollut; kyseisten kielten kokonaisalue nähdään kartasta 'Siperian kielet'. Kyseessä voisi olla se miesten K-klaanin osa, joka jäi paikoilleen Keski- Aasiaan (lähtemättä L-klaanin tavoin Intiaan tai M-klaanin tavoin Kaakkois-Asiaan) ja se NO-klaanin osa, joka niin ikään jäi ainakin aluksi paikoilleen (ja josta ei
3 kehittynyt itäaasialaisia väestöjä, mm. kiinalaisia ja japanilaisia). Tämän olettamuksen mukaan uralilais-altailaisten kielten puhujat eivät siis muodostaneet kovin yksinkertaisin perustein määritettävissä olevaa geneettistä klaania. 4. Myöskään indo-uralilaista hypoteesia (jonka mukaan indoeurooppalaiset ja uralilaiset kielet perustuvat samaan kantakieleen) ei ole helppo perustella yksinkertaisin geneettisin argumentein. Asian mutkikkuus perustuu siihen, että Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä oli kaikkiaan kolme ekspansiokeskusta, jotka sopisivat indoeurooppalaisten ja uralilaisten kielten puhujien alkukodeiksi: Ekspansiokeskus F sopii parhaiten indoeurooppalaisten alkukodiksi; ekspansiokeskus P sopii sekä indoeurooppalaisten että uralilaisten kielten puhujien alkukodiksi (pääsääntöisesti nykyään Länsi-Euroopassa tavallinen R1b kuuluu indoeurooppalaisten kielten puhujille, ja nykyään Itä-Euroopassa tavallinen R1a alkujaan uralilaisten kielten puhujille); ja ekspansiokeskus K sopii monien eri kielten (myös uralilaisten kielten) puhujien alkukodiksi. 204 Kartta 156'Indo-uralilaiset kielet copy'. Indo-uralilaishypoteesin mukaisten kielten muinaiset alueet. Kartan pääasialliset lähteet: Ruhlen 1987 ja Boeree. Muinaisten geneettisten klaanien ja muinaisten kantakielten välisiä suhteita on tässä vaiheessa turha tämän enempää pohtia. On myönnettävä, että geneettiset klaanit ja kantakielet vain joissakin tapauksissa näyttävät johtavan samansuuntaisiin johtopäätöksiin. Kysymyksessä on ehkä niin eriaikaiset ilmiöt, että niiden yhteensovittaminen on ainakin toistaiseksi liian vaikeaa. Kartasta 'maailman kielet nrot copy' nähdään, millä Euraasian ja Afrikan alueilla kahteentoista eri kielikuntaan kuuluvia kieliä nykyään puhutaan. KARTTA PIIRRETÄÄN PUHTAAKSI!
4 205 Kartta 157'Maailman kielet nrot copy'. Maailman laajimmat nykyiset kielialueet. Euraasian alueeltaan laajimmat kielikunnat ovat 1. indoeurooppalainen, 2. uralilainen, 3. altailainen, 4. dravidalainen, 5. sinotiibettiläinen, 6. thailainen, 7. mon-khmeriläinen ja 8. astronesilainen kielikunta. Afrikan laajimmat kielikunnat ovat 9. seemiläis-haamilainen, 10. nilosaharalainen, 11. nigeriläis-kongolainen, 12. khoisalainen ja 8. (Madagaskarin) astronesialainen kielikunta. Kielikarttaa 'Maailman kielet nrot copy' voi verrata esimerkiksi geenikarttoihin 'Y maailma värit kirjaimet' ja 'mt haploryhmät maailman väri' (joista edellinen kuvaa yleisimpien nykyisten miesklaanien ja jälkimmäinen yleisimpien nykyisten naisklaanien alueita). Kieli- ja geenikarttojen väliset selvimmät vastaavuudet ovat seuraavat: 1. Naisten klaanin H eli Helenan alue vastaa jossain määrin kielikartan indoeurooppalaisten kielten aluetta (tosin vain sen euroopanpuoleista osaa). Tämä panee kysymään: oliko Helenan kieli mahdollisesti indoeurooppalainen? 2. Miesten R1b-klaanin eli Robertin klaanin ja R1a-klaanin eli Raulin klaanin yhteisalue vastaa jossain määrin indoeurooppalaisten kielten kokonaisaluetta. Koska kyseinen yhteisalue on oikeastaan sama kuin makroklaanin R eli Rikhardin klaanin alue, voidaan ehkä olettaa, että Rikhard puhui indoeurooppalaista kieltä. Ehkä tämä kieli oli Helenan ja Rikhardin yhteinen kotikieli? 3. Siperian ja Koillis-Euroopan N-klaani eli Niilon klaani kattaa kielikartan kaksi aluetta: lännessä suomensukuisten kielten alueen ja idässä kirjavan kielialueen, jolla vallitsevina ovat altailaiset kielet (tarkemmin tunguusikielet, mm. eveni, ja turkkilaiskielet, esim. jakuutti) ja eräät isolaattikielet (esim. jukagiiri ja ketti). Jos
5 ajattelee, että kyseinen kirjava kielialue on aikaisemmin ollut yhtenäisempi ja kuulunut paleosiperialaisille kielille, päädytään varovaiseen päätelmään, jonka mukaan geneettisesti määritelty Niilon klaani on kaksikielinen: alueen itäpuoliskossa puhutaan suomensukuisia kieliä ja sen itäpuoliskossa on alkujaan puhuttu paleosiperialaisia kieliä. Sille, että kyseiset Siperian alueet ovat jakautuneet kahtia saa myös kartasta 'mt haploryhmät maailman väri', jonka mukaan Siperian itäisessä puoliskossa hallitsevia naisklaaneja ovat C ja A; lännempänä hallitseva naiskaani on U-klaani eli Ursulan klaani (joka on yleinen myös Itä-Euroopassa ja Lähi-idässä). 4. Kiinalaiset kuuluvat geneettisesti miesten klaaniin O ja naisten klaaniin D. Näiden yhteisalue vastaa melko hyvin nykyistä sinotiibettiläisten kielten aluetta. Voidaankin ajatella, että miesten O-klaanin ja naisten D-klaanin vanhimmat edustajat (mies ja nainen) asuivat nykyisen Kiinan alueella ja puhuivat jotakin sinotiibettiläisten kielen varhaismuotoa. 5. Intialaiset miehet kuuluvat usein L-klaaniin ja naiset M-klaaniin. Alueella oletetaan puhutun ennen indoeurooppalaisen kielen saapumista dravidalaista kieltä. On siis oletettavissa, että miesten L-klaanin vanhin mies ja naisten M-klaanin vanhin nainen asuivat Intiassa ja käyttivät kotikielenään dravidalaista kieltä. 6. Australian alkuperäisasukkaiden kieli oli kanta-australia (Proto Australian). Kieli saapui Australiaan ensimmäisten uudisasukkaiden mukana jo vuotta sitten. Australian yleisin miesklaani on C (Cain) ja yleisin naisklaani N (Nina). Voidaan hyvin kuvitella, että Australian ensimmäisen perheen, Cain ja Ninan, kotikielenä oli kanta-australia. 7. Afrikan miesten klaanin E3b eli Ebonin alue vastaa hyvin kielikartan seemiläishaamilaisten ja nilosaharalaisten kielten yhteisaluetta Ehkä Ebon puhui jompaa kumpaa näistä kielistä? 8. Afrikan naisten L1-klaanin alue vastaa jossain määrin nigerialais-kongolaisten kielten aluetta. Puhuiko tämä erittäin varhainen afrikkalainen nainen ehkä jotakin nigerialais-kongolaisten kielten varhaista kantakielta? 206
6 207 Kartta 158'Y maailma värit kirjaimet'. Y-kromosomien haploryhmien ne 15 aluetta, joilla yksi haploryhmä on muita hallitsevampi. Kartan alueet edustavat laajoja miesten klaaneja. Kartta esiintyy samanlaisena myös edellä. Kartta 159'mt haploryhmät maailman väri'. Mitokondriaalisten haploryhmien ne 15 aluetta, joilla yksi haploryhmä on muita hallitsevampi. Kartan alueet edustavat laajoja naisten klaaneja. Kartta esiintyy samanlaisena myös edellä. Ekspansiokeskusten maantieteelliset sijainnit Sekä miehillä että naisilla on Aasiassa kolme tärkeää ekspansiokeskusta. Miesten ekspansiokeskukset kuuluvat F-klaanille, K-klaanille ja P-klaanille; naisten ekspansiokeskukset N-klaanille, R-klaanille ja M-klaanille. Olisi luonnollisesti ihanteellista, jos miesten ja naisten ekspansiokeskukset olisivat siinä mielessä samoja, että ne sijaitsisivat samoilla maantieteellisillä alueilla. Viitteitä tällaisesta vastaavuudesta onkin, sillä keskuksista yksi näyttää sijaitsevan Lähi-idässä tai Persiassa, toinen jossakin Keski-Aasian länsi- tai pohjoisosassa ja kolmas itäisessä Keski-Aasiassa. Tämän perusteella voisi ajatella, että kyseiset kolme aluetta sijaitsevat sen reitin varrella, jonka sekä miehet että naiset olisivat kulkeneet pyrkiessään Lähi-idän Persian alueelta kohti Mongoliaa. Reittä voisi perustella mm. ilmastollisilla seikoilla ja myös sillä, että väestöt ovat seuranneet riistaa ja siirtyneet loppuun käytetyiltä alueilta runsaampien ja riistasaaliiden alueita. Toisaalta miesten
7 ja naisten kolme ekspansiokeskusta ovat geneettisessä mielessä erilaisia, sillä niiden väliset vaikutussuhteet ovat erilaiset. Kuvan 49'y ja mt ekspansiokeskukset' nuolista on vaikea löytää yhtäkään vastaavuutta miesten ja naisten kaavioista. 208 Kuva 49'y ja mt ekspansiokeskukset'. Afrikassa syntyneiden isälinjojen ja äitilinjojen kehittymisiä. Tilannetta ei auta se, että sijoittaa kaavion ekspansiokeskukset toisiinsa nähden eri tavalla. Johtopäätös on, että miesten ja naisten ekspansiokeskuksissa on kysymys eri asioista, ehkä eri aikoina ja eri alueilla sijainneista keskuksista. Olen ratkaissut asian niin, että 1) oletan maantieteellisiä alueita olevan viisi ja 2) miesten ja naisten ekspansiokeskusten sijaitsevan näillä alueilla seuraavan kaavion mukaisesti: Kuva 50'y ja mt ekspansiokeskukset 6 copy'. Kolmen miesten ja kolmen naisten ekspansiokeskuksen oletetut maantieteelliset sijainnit. Musta = miehet; harmaa = naiset.
8 Näin esitettyinä ekspansiokeskukset ovat sopusoinnussa geneettisten tosiasioiden kanssa, eli kaavion nuolet soittavat oikein ekspansiokeskusten väliset vaikutussuhteet. Ehkä huomattavin yleistys, joka ehdottamani systeemin pohjalta voidaan tehdä, on se, että kyseiset (sekä miesten että naisten) väestöt ovat kaikissa vaiheissa liikkuneet kohti pohjoista. Ekspansiokeskusten maantieteellisiä sijainteja ja migraatioiden reittejä voidaan pohtia myös niiden tietojen perusteella, joita on saatu alueiden kasvillisuudesta. Keski- Aasian erämaa. Erilaisia skenaarioita Siitä, kuinka ihmisten asuinalueet ovat levinneet Afrikasta lähdön jälkeen eri puolille maapalloa, ei ole sataprosenttisen varmaa tietoa. Asiaa on kyllä paljon pohdittu, mutta eri tutkijat ovat tulleet hyvinkin erilaisiin tuloksiin. Edellä esittämäni skenaario on siis oikeastaan vain yksi monista mahdollisista. 209
9 210 Kuva 51'Kivisild reittivaihtoehdot'. Kuusi migraatioiden vaihtoehtoa Afrikasta lähdön jälkeen. Se reittivaihtoehto, jota itse noudatan edellä, on oleellisilta osiltaan kartan E mukainen; sen on esittänyt mm. Wallace et al. vuonna Uniparentaalisin perustein määritelty sukulaisuus Olen edellä käsitellyt ensin isälinjoja y-kromosomin valossa ja sitten äitilinjoja mitokondrioiden valossa. Kummallekin osalle tyypillistä on se, että käsiteltävät asiat ovat uniparentaalisia eli sellaisia, että lapsi perii ne vain toiselta vanhemmaltaan; niiden kannalta lapsi ei ole vanhempiensa "kompromissi". Näin menetellen päästään huomattavasti kaukaisempiin aikasyvyyksiin kuin autosomisia (klassisia) geenejä käyttäen. Niinpä suuri osa edellä esitetyistä asioista kuuluvat kymmenien tuhansien vuosien takaiseen menneisyyteen. Kun aikasyvyys on tämä, ovat monet esiin tulleet geneettiset havainnot yllättäviä. Voidaanko todella väittää esimerkiksi niin (kuin
10 211 edellä teen), että suomalaiset miehet ovat kiinalaisten ja japanilaisten miesten sukulaisia sillä perusteella, että molemmat polveutuvat vuoden takaisesta eteläisessä Siperiassa eläneestä NC-klaanista? Ei kai voi kieltää, etteivätkö suomalaiset ja kiinalais-japanilaiset miehet edusta antropologisesti (rodullisesti) aivan eri tyyppejä. Onko todella niin, että aivan erilaiset ihmistyypit voivat olla toistensa sukulaisia, kun sukulaisuus määritellään niin kuin se on tässä julkaisussa määritelty? Asia on juuri näin: uniparentaalisiin ominaisuuksiin perustu "sukulaisuus" ei näy esimerkiksi ihmisten ulkonäöstä; ulkonäöltään ja yleisemminkin keholtaan kaksi erilaista ihmistä saattavat kuitenkin olla isä- ja äitilinjojen kannalta läheisiä sukulaisia. Otan seuraavan kuvitteellisen esimerkin: Kuvitellaan, että tyypillinen suomalainen mies muuttaa Afrikkaan ja saa poikalapsen tyypillisen afrikkalaisen naisen kanssa. Poika on isänsä ja äitinsä kompromissi mm. siinä suhteessa, että hänen ihonvärinsä on mulatille tyypillinen. Poika jää Afrikkaan ja saa poikalapsen tyypillisen afrikkalaisen naisen kanssa, ja kuvillaan, että näin tapahtuu vielä vaikkapa kymmenen ikäpolven ajan. Prosessin jälkeen Afrikassa asuu ehkä täysin afrikkalaiselta näyttävä poika, joka kuitenkin kuuluu "suomalaiseen" isälinjaan, koska hänen yksi esi-isänsä oli suomalainen. Pojan y-kromosomi on täysin suomalainen, mutta hänen kehonsa on muuten (lähes) täysin afrikkalainen. Vastaava esimerkki voisi koskea äitilinjaa vaikkapa siten, että afrikkalainen nainen muuttaa Suomeen ja saa täällä tyttölapsen, joka menee naimisiin tyypillisen suomalaisen miehen kanssa ja saa tyttölapsen; prosessin voi ajatella tässäkin tapauksessa jatkuvan samanlaisena kymmenen ikäpolvea ja suomessa asuvan (lähes) täysin suomalaisen näköisen naisen, jonka äitilinja on kuitenkin alkujaan "afrikkalainen". Esimerkit riittäkööt osoittamaan, että ihmisten ruumiillisten ominaisuuksien (autosomisten geenien) perusteella määritelty "sukulaisuus" ei ole sama asia kuin uniparentaalisten ominaisuuksien perusteella määritelty sukulaisuus. Mitkä geneettisen tutkimuksen tuloksissa on varmaa, mitkä epävarmaa? Genetiikka on eksakti tieteenala. Monet sen tulokset ovat varmoja ja tulkinnattomia; niissä ei ole samaa subjektiivisuutta kuin monien humanististen tieteiden tuloksissa. Tämä pätee esimerkiksi yksilön haploryhmien määrittämiseen: kun geneettinen testi antaa esimerkiksi tuloksen, jonka mukaan yksilön kuuluu haploryhmää N3, asiassa ei ole mitään tulkinnanvaraa. Tulkinnaton seikka on myös mutaatioiden järjestys; se on nähtävissä DNA:sta, ja sen perusteella on rakennettavissa yksiselitteiset fylogeneettiset verkot ja puut. Toisaalta on kuitenkin myönnettävä, että genetiikkaankin liittyy myös monia asioita, jotka eivät ole yhtä selviä ja sataprosenttisen luotettavia kuin yksilön haploryhmän määrittäminen ja fylogeneettisten verkkojen puiden konstruoiminen. Mitä tällaisia epävarmoja kohtia genetiikan alalla on? 1. Yksi epävarmuustekijä on tilastollinen: Väestöjen koostumukset määritetään siten, että väestöstä valitaan suppeahko edustava otos, joka tutkitaan tämä; suuri osa väestöstä jää tutkimuksen ulkopuolelle. Varsinkin jos otos on kovin suppea tai jos se
11 on epäsopivalla tavalla valittu, voi vaikeuttaa koko väestöstä tehtävien johtopäätösten tekoa. 2. Toinen epävarma asia on maantieteellinen: Usein pyritään paikantamaan mutaatiot ja migraatiot maantieteellisille alueille. Tällöin käytetään usein periaatetta, jonka mukaan mutaation tapahtumapaikka näkyisi vielä nykyisistä haploryhmien frekvensseistä siten, että syntyalueella olisi muita korkeampi frekvenssi. Toisaalta tiedetään, että on monia tekijöitä (mm. pullonkaulat ja drift-ilmiö), jotka ovat saattaneet paljonkin muuttaa alkuperäistä tilannetta. Ne maantieteelliset alueet, jotka geneetikot esittävät mutaatioiden tapahtuma-alueiksi, eivät useinkaan ole ehdottomia totuuksia; niissä joskus runsaastikin tulkinnanvaraa. 3. Kolmas epävarma asia on aikaa koskeva: Milloin mutaatio on tapahtunut? Ajanmääritykset perustuvat viime kädessä sille olettamuksella, että mutaatiot tapahtuisivat ajallisesti ainakin jossain määrin tasavälein. Periaate on kuitenkin jossain määrin ristiriitainen sen ajatuksen kanssa, että mutaatiot ovat sattumanvaraisia. Voidaan kysyä: voivatko sattumanvaraiset tapahtumilla sattua säännöllisin väliajoin? Ehkä jossain määrin näin on. Voihan vastaavasti ajatella, että kouluoppilaan kirjoitusvirheillä (joita tässä verrataan mutaatioihin) on taipumus toistua enemmän tai vähemmän tasaisin väliajoin. Kun halutaan tutkia, tapahtuvatko kirjoitusvirheet tasaisin väliajoin, sopii tutkimukseen paremmin sellaiset oppilaat, jotka tekevät usein kirjoitusvirheitä. Vastaavasti mutaatioiden ajanmäärityksiin sopivat paremmin sen tyypin mutaatiot, joita tapahtuu suhteellisen usein kuin sellaiset, joita tapahtuu suhteellisen harvoin. Tällaisista syistä geneetikot käyttävätkin mutaatioiden syntyaikoja selvittäessään usein ns. mikrosatelliitteja, joiden tapahtumatiheys on suurempi kuin muiden mutaatioiden. Mutaatioiden tapahtuma-aikojen selvittämiseen käytetään myös diversiteettiä: jos on kaksi muuten samanlaista aluetta, joista toisella tutkittavalla haploryhmällä on suurempi määrä erilaisia haplotyyppejä (eli jonka diversiteetti on suurempi), saatetaan ajatella, että suurempi vaihtelevuus on vaatinut aikansa eli että suuremman diversiteetin alueella mutaatio on tapahtunut aikaisemmin kuin pienemmän diversiteetin alueella. Mutaatioiden tapahtuma-aikoihin sisältyy usein vieläkin enemmän tulkinnanvaraisuutta kuin tapahtuma-alueisiin. Eri geneetikoilla saattaa olla hyvinkin erilaiset käsityksen siitä, milloin mutaatio on tapahtunut eli milloin väestöryhmä (klaani) on alkanut kehittyä. 212
Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi
Sukukokous 1.7.2017 TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Kansasten DNA-sukututkimus TAUSTAA Mitä on DNA-sukututkimus? Vahvistaa perinteisin sukututkimusmenetelmin saatuja tuloksia. Tutkitaan henkilön DNA-näytettä.
LisätiedotIII. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa
136 Päivitetty 28.8.06 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 5' III. Naisten kehittyminen Eevasta nykynaisiksi mitokondriaalisten kromosomien valossa A. Yleismaailmallinen näkökulma Maailman naisten mitokondriaalisten
LisätiedotTIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS
TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotII. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa
30 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 2' II. Miesten kehittyminen Aatamista nykymiehiksi y-kromosomin valossa Käsittelen miesten kehittymisen ensimmäisestä homo sapiens sapiens -tyyppisestä
LisätiedotPäivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma
72 Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 3' B. Eurooppalainen näkökulma Käsittelen miesten Eurooppaan-tulon ja heidän varhaisvaiheensa vastaamalla mm. seuraavanlaisiin kysymyksiin: 1.
LisätiedotY-DNA ja sukututkimus
Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen
LisätiedotDNA testit sukututkimuksessa
DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =
LisätiedotHallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet
Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
LisätiedotKalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa?
1 Kalevi Wiik Tiedosto 'Mistä tultu Amerikkaan' 6.8.2006 Mistä ja milloin Amerikka sai intiaaninsa? Amerikka sai ensimmäiset homo sapiens sapiens -tyyppiset asukkaansa vajaat 20 000 vuotta sitten. Tapahtuma
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotTuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta
Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,
LisätiedotSomalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan
Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean
LisätiedotPäivitetty 27.8.2006. C. Suomalainen näkökulma
110 Päivitetty 27.8.2006 C. Suomalainen näkökulma Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 4' Jääkaudenaikaiset suomalaisten esi-isät Jääkaudella nykyisen Suomen alue oli suuren osan ajasta parikilometrisen jäätikön
LisätiedotEuroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.
Päivitetty 27.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 6' B. Eurooppalainen näkökulma Edellä käsittelin mitokondriaalisia haploryhmiä ja äitilinjojen muodostamia klaaneja koko maailman näkökulmasta. Seuraavaksi
LisätiedotTiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'
202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.
LisätiedotDNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen
DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy
LisätiedotY-haploryhmä N. Sisällys
1 Kalevi Wiik File Wiik Haploryhmä N September 2011 Y-haploryhmä N Sisällys Originally Y-haploryhmä N 5.9.2011 I. Haploryhmä N ja fylogeneettinen puu 2 II. Haploryhmän N sukulaishaploryhmien ja alaryhmien
LisätiedotEvoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio
Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.
LisätiedotSuomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik
Suomalaisten alkuperävaihtoehdot Kalevi Wiik Kun pohditaan suomalaisten juuria, on hyvä tarkastella asiaa neljältä kannalta: Mistä ensimmäiset suomalaiset tulivat Suomeen? Milloin ensimmäiset suomalaiset
LisätiedotSuomalaisten monet juuret
Suomalaisten monet juuret Kalevi Wiik Ennen suomalaisten katsottiin tulleen ajanlaskun ensi vuosisatoina nykyisen Suomen alueelle Virosta. Viroon heidän ajateltiin vaeltaneen Volgalta noin 5000 6000 vuotta
LisätiedotKYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA
Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotPsykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun
Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1
LisätiedotTurun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
(1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotKymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?
Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotKalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU
1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotMistä suomalaisten geneettinen ydna N-haploryhmä on peräisin? Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa?
Milloin suomensukuinen vaaleaihoinen väestö on saanut alkunsa? 20.10.2013 Seppo Liukko s. 1 / 10 Suomensukuiset väestöt Euroopassa (laajalla alueella Eurasiassa) linkki> Suomensukuiset väestöt, SL ja Seppo
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotGenin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa
Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa 1 Geni Kirjautuminen Geniin 2 Osoite Genin sisäänkirjautumissivulle Liittyminen Geniin Täytä tämä lomake 3 Geni Aloitussivu 4 Tätä näppäämällä pääsee
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotInternetin saatavuus kotona - diagrammi
Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet
LisätiedotIsä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus
Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotHavaintometsän koordinaattien määrittäminen
Havaintometsän koordinaattien määrittäminen Marjahavaintojen tarkan sijainnin tunteminen on erittäin tärkeää. Tarkka sijainti ei selviä kuvailemalla, jopa kartalta osoittaminen voi olla epävarmaa mm. mittakaavaongelmien
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMarttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus
Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware
LisätiedotMatematiikan tukikurssi, kurssikerta 2
Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotSuomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.
Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin
LisätiedotHarjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi
Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotRiekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset
Riekkisten suvun alkuvaiheet ja DNA-tulokset 15.7.2017 kolehmainen.ari@gmail.com Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Kotoisin Juvalta, asun Mikkelissä. Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto
LisätiedotHelsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla
LisätiedotKemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto
21.12.2018 Kemijoen Sihtuunan ja Rautuojan taimenten geneettinen analyysi Jarmo Koskiniemi, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Näytteet Jarmo Huhtala toimitti syksyllä 2018 Helsingin yliopiston
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotProject group Tete Work-time Attendance Software
Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Software project 2(5) Muutosloki
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotYhdessä vai erillään?
Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMatematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.
Väitelause Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta. Tässä P:tä kutsutaan oletukseksi ja Q:ta väitteeksi. Jos yllä oleva väitelause on totta, sanotaan, että P:stä
Lisätiedot1. Tilastollinen malli??
1. Tilastollinen malli?? https://fi.wikipedia.org/wiki/tilastollinen_malli https://en.wikipedia.org/wiki/statistical_model http://projecteuclid.org/euclid.aos/1035844977 Tilastollinen malli?? Numeerinen
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KAKSIULOTTEISEN EMPIIRISEN JAKAUMAN TARKASTELU Jatkuvat muuttujat: hajontakuvio Koehenkilöiden pituus 75- ja 80-vuotiaana ID Pituus 75 Pituus 80 1 156
LisätiedotSEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA
SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA Matti Estola 8. joulukuuta 2013 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Ratkaistaan sukupuolten välinen taistelu sekastrategioiden avulla 5 Teksti on suomennettu kirjasta: Gibbons: A Primer
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotTilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotMiten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa?
Miten kulttuuritaustat näkyvät uraohjauksessa? Pohdiskelua Pohjois- Karjalan TE-toimisto psykologi Mirja Kuiri 1 13.4.2016 LÄHTOKOHTIA Mitä ajattelemme kulttuurista? Ajattelemmeko kotoutumista enemmän
LisätiedotVäliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1
Väliestimointi (jatkoa) Heliövaara 1 Bernoulli-jakauman odotusarvon luottamusväli 1/2 Olkoon havainnot X 1,..., X n yksinkertainen satunnaisotos Bernoulli-jakaumasta parametrilla p. Eli X Bernoulli(p).
LisätiedotHAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT
HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotAvaimet aina hukassa? Kartan luku mahdoton tehtävä? Kyse voi olla hahmotushäiriöstä
Avaimet aina hukassa? Kartan luku mahdoton tehtävä? Kyse voi olla hahmotushäiriöstä Eriasteiset hahmottamisen vaikeudet tekevät arjesta selviytymistaistelua. Hahmotushäiriöstä kärsivä saattaa eksyä toistamiseen
LisätiedotA L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien
Lisätiedot2 vielä yleisimmin käytetty on 67 markkerin tutkimus, jolla testattavien välille löytyy yleensä jo eroja.
DNA Ihmisessä on 30 biljoonaa solua. Solussa on useita osia, mm. tuma, jonka tehtävänä on säilyttää perinnöllistä aineistoa. Tuma sisältää kromosomipareja, joita ihmisellä on 23 kpl. Naisilla kaikki kromosomiparit
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
LisätiedotMaahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti
Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
Lisätiedot1 of 4 1.12.2015 8:11
1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
Lisätiedot