Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU

Transkriptio

1 1 Kalevi Wiik Lokakuu 2012 POJOISMAALAISTEN ALKU Sisällys Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka ne ovat syntyneet? Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Minkälainen oli Pohjoismaiden alue eem-kaudella vuotta sitten? Pohjoismaat ja niiden väestöt jääkauden maksimin aikana Eurooppa jääkauden maksimin aikana Pohjoismaiden maa-alueen muotoutuminen jääkauden maksimin jälkeen Pohjoismaiden ilmasto-, kasvillisuus ja villieläinvyöhykkeistä Miltä suunnilta pohjoismaiset väestöt ovat alkujaan tulleet? Tiedosto Pohjoismaalaisten alku A. Mitä tarkoitetaan Pohjoismailla ja kuinka tämä kokonaisuus on syntynyt? Pohjoismailla tarkoitetaan perinteisesti alueita, jotka nykyään kuuluvat Tanskaan, Norjaan, Islantiin, Ruotsiin ja Suomeen. Pohjoismaiden väestöihin kuuluvat myös valtiottomat saamelaiset, jotka asuvat Norjan, Ruotsin ja Suomen (ja myös Venäjän) alueilla. Kuitenkaan Grönlantia, joka kuuluu itsenäisenä alueena Tanskaan, ei yleensä lueta Pohjoismaihin. Kartta Pohjoismaat 2011 copy. Perinteiset Pohjoismaat: Islanti (I), Tanska (T) (siihen kuuluvat Fäärsaaret, F), Norja (N), Ruotsi (R) ja Suomi (S). Saamelaisia asuu Pohjois-Norjassa, -Ruotsissa ja -Suomessa.

2 2 Pohjoismaiden väestöt eivät muodosta biologisesti (antropologisesti/geneettisesti) yhtenäistä väestöä. Väestöt eivät muodosta myöskään kielellisesti yhtenäistä aluetta, vaan niiden alueilla puhutaan kahteen eri kielikuntaan, indoeurooppalaiseen (tarkemmin pohjoisgermaaniseen) ja suomalais-ugrilaiseen (tarkemmin itämerensuomalais-saamelaiseen eli varhaiskantasuomalaiseen) ryhmään kuuluvia kieliä. Se, että Pohjoismaiden kaikista suurista hallinnollisista, väestöllisistä ja kielellisistä eroistaan huolimatta katsotaan muodostavat kulttuuurisesti yhtenäisen alueen, perustuu pääasiassa historiallisen aikana eli viimeksi kuluneen tuhannen vuoden aikana tapahtuneisiin historiallisiin kehityksiin, ei niinkään näitä vanhempiin kehityksiin. Pohjoismaalaiset ovat kulttuurisesti yhtenäinen mutta biologisesti ja kielellisesti epäyhtenäinen väestö. Pohjoismaiden perusväestöjä voidaan tulkita olleen ennen historiallisen ajan alkua eli vajaat tuhat vuotta sitten kuusi: tanskalaiset, islantilaiset+fäärsaarelaiset, norjalaiset, ruotsalaiset, suomalaiset ja saamelaiset. Niitä valtiollisia vaiheita, joiden kautta nämä väestöt ovat vuosituhannen aikana kehittyneet erillisiksi, eri valtioden väestöiksi, voidaan tulkita olleen viisi: 1) Ensimmäisessä vaiheessa (n ) kyseiset Pohjois-Euroopan kuusi väestöä olivat jakautuneet jo kolmeen valtakuntaan, Tanskaan, Norjaan (johon kuului myös Islanti+Fäärsaaret) ja Ruotsi (johon kuului myös Suomi); saamelaisia kuului kuhunkin kolmeen valtakuntaan ja lisäksi Venäjään. 2) Toisessa vaiheessa ( ) kolme valtiota yhdistyivät Kalmarin unionin ajaksi yhtenäiseksi kolmen valtion liitoksi. Tässä vaiheessa nykyisten Pohjoismaiden alue kuului siis samaan valtioon tai ainakin samaan valtioiden liittoon. 3) Kolmannessa vaiheessa Kalmarin unionin aikainen valtioiden liitto jakautui vuosiksi kahtia siten, että toisen muodosti Tanska-Norja ja toisen Ruotsi (johon Suomikin edelleen kuului). Tämän vaiheen Tanska-Norjan ja Ruotsin alueet laajimmillaan nähdään kartoista T-N ja Ruotsi laajimmillaan. 4) Neljännessä vaiheessa Tanska-Norja hajosi siten, että vuosiksi Norja siirtyi Ruotsin alaisuuteen (Islanti+Fäärsaaret kuului kuitenkin edelleen Tanskaan), ja Suomi siirtyi vuosiksi Venäjän suurruhtinaskunnaksi. 5) Viidennessä vaiheessa tapahtui joukko itsenäistymisiä: a) Norja itsenäistyi Ruotsista vuonna 1905, b) Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917, ja c) Islanti itsenäistyi Tanskasta lopullisesti vuonna Tuloksena oli viisi itsenäistä pohjoismaista valtiota. Yhteisten Pohjoismaiden käsite perustuu siis siihen, että niiden alueet ja väestöt ovat viimeksi kuluneen vuosituhannen aikana kuuluneet ainakin jossakin vaiheessa

3 3 samoihin valtioihin tai valtioiden liittoihin. Tämä puolestaan on saanut aikaan sen, että alueiden yhteiskuntajärjestykset ja kulttuurit (myös uskonto) ovat kehittyneet suuressa määrin samanlaisiksi. Historialliselta kehitykseltään lähimpänä Pohjoismaita on Viro, joka kuului Ruotsin valtakuntaan Ennen tätä vaihetta Viro oli kuulunut lähinnä Saksalaiselle ritarikunnalle ja tämän jälkeen ( ) Venäjään. Viro itsenäistyi samoihin aikoihin (1918) kuin Suomi, mutta joutui puoleksi vuosisadaksi ( ) osaksi Neuvostoliittoa, kunnes maa itsenäistyi uudestaan vuonna Kaavio Pohjoismaat vaiheet väri b. Kaaviossa aika kulkee alhaalta ylös; väestöt ja valtiot sijaitsevat vaaka-akselilla. Kolme pystysuoraa valkoista tolppaa kuvaavat saamelaisia. Sa = saksalainen ritarikunta, Ta = tanskalaiset. Mukana ovat myös virolaiset, vaikka näitä ei luetakaan pohjoismaalaisiin; perustelu on se, että virolaiset kuuluivat suuren osan 1600-lukua Ruotsin valtakuntaan.

4 4 Kartta Ruotsi laajimmillaan 8. Ruotsin valtakunta laajimmillaan /1710/1721. Kartta Tanska-Norja copy. Tanska-Norjan kuningaskunta 1700-luvun lopulla. Kuningaskuntaan kuului myös Grönlanti, mutta tätä ei ole osoitettu kartassa. Lähde: Kasper Holl, 2006.

5 5 B. Kuinka Pohjoismaiden maa-alue on syntynyt? Eem-kausi Kartta MST 8. Fennoskandian saari ja Susiluolan paikka eem-kaudella vuotta sitten. Musta ympyrä osoittaa Susiluolan paikan.

6 6 Kartta Eem-kausi. Eem-kaudella merenpinta oli korkeammalla kuin nykyään, koska ilmasto oli lämpimämpää ja vettä ei ollut sitoutunut jäätiköihin niin paljon kuin nykyään. Fennoskandia oli eem-kaudella Fennoskandian saari. Kartta Neandertalilaiset b. Neandertalinihmisen summittaiset asuinalueet. Vaalean harmaa alue kuvaa sitä lisäaluetta, joka perinteiseen alueeseen on lisättävä, jos Susiluolan asukkaat tulkitaan neandertalilaisiksi. Jos Susiluolassa asui suomalaisia tai pohjoismaalaisia, nämä olivat neandertaaleja, eivät homo sapiens lajin ihmisiä eivätkä siis nykyisten suomalaisten tai pohjoismaalaisten geneettisiä

7 7 esivanhempia. Tosin uusimman käsityksen mukaan (Pääbo, Portin) neandertaalit olisivat saattaneet risteytyä homo sapiens ihmisten kanssa, ja ainakin teoriassa Susiluolankin ihmiset olisivat voineet jättää nykyihmisiin omaa geneettistä perimäänsä. Euraasia jääkauden maksimin aikana Kartta Jääkausi yleiskuva. Kartasta nähdään summittaisesti ne alueet, jotka jääkauden maksiminkin aikaan olivat vapaat jäätiköstä ja jotka olivat ihmisen asuttavissa; vrt. kartan vihreät alueet. Eurooppa jääkauden maksimin aikana.

8 8 Kartta Jääkausi maksimi. Laajimmillaan jäätikkö (kartan sininen) peitti Euroopan koko pohjoispuoliskon. Kartta Jääkausi eri alueita. Jäätikkö peitti mm. kaikki pohjoismaat.

9 9 Lähde: Suuri joki. Kokemäenjoen laakson esihistoria. Kuva X. Jäätikkö ja pohjola. Pohjoismaiden maa-alueen muotoutuminen jääkauden maksimin jälkeen Kartta Jääkauden maksimi 8. Jääkauden aikana koko Pohjois-Eurooppa oli jäätikön peittämä. Kartta Fennoskandia A ekr. Kartta Fennoskandia 7000.

10 10 Kartta Fennoskandia Kartta Jäätikönreuna. Jäätikön reunan siirtyminen jääkauden maksimin jälkeen vuotta sitten. Kartan mukaan Fennoskandian pohjoisin osa ja Luoteis-Norjan rannikko alkoivat vapautua jäätiköstä jo noin vuotta sitten eli vaiheessa, jossa mm. koko Suomi ja Keski- ja Pohjois- Ruotsi olivat vielä jäätikön peittäminä. Pohjois-Euroopan ilmasto-, kasvillisuus ja villieläinvyöhykkeistä

11 Kartta Grichuk Keski- ja Itä-Euroopan jääkauden maksimin aikaiset kasvillisuusvyöhykkeet. valkoinen = mannerjää ja meri valkoinen + pisteet = napajäätiköitä (polar deserts) sininen = jääjärviä keltainen = tundraa ja ruohoaroa, jolla kasvaa myös mm. koivua ja mäntyä vihreä = metsäaroa punainen = tundraa ja alppiniittyjä ruskea = aroa värittämättömät alueet: vinoviivat = eteläistä metsäaroa pystyviivat = havumetsää ja metsäisiä vuoristoalueita Fennoskandian länsi- ja pohjoisrannikolla olevat pisteviivoin merkityt alueet = nunatakeja eli mannerjäätiköstä esiin pistäviä jäättömiä vuorenhuippujen alueita. Grichuk, V.P., 1973, Results of the palynol ogical study of continental Pleistocene and historical-floristic criteria of its stratigraphical subdivision, in, M.1. Neustadi, (Ed.) Problems of Palynology: Proceedings of the 3rd International Palynological Congress, Moscow, Nauka, p

12 12 Kartta Kasvillisuus Eur nrot. Euroopan nykyisiä kasvillisuusvyöhykkeitä. 1 = tundra 2 = kylmyysaavikko 3 = boreaalinen vyöhyke 4 = lauhkea lehti- ja sekametsä 5 = heinäaro 6 = vuoriston havumetsä 7 = nahkealehtisen kasvillisuus 1+2 = kylmä vyöhyke = lauhkea vyöhyke 7 = subtropiikki Ilmastovyuöhykkeet vastaavat paljolti kasvillisuusvyöhykkeitä, ja nämä taas vastaavat villieläinvyöhykkeitä: Ilmastosta riippuu paljolti se, minkälaista kasvillisuutta alueella on, ja kasvilliosuudesta riippuu paljolti se, minkälaisia villieläimiä alueella on. Villieläimistä päästään edelleen ihmisväestöihin: väestöt ovat usein erikoistuneet ruaoanhankinnassaan tiettyjen villieläinten metsäsätykseen ja heidän koko kulttuurinsa muokkautuu ruaonahnakintamenetelmien perusteella. Näin siis viime kädessä ilmasto on se tekeijä, josta riippu, mitä väestöä alueella asuu. Esimerkiksi karhunmetsästäjiä ja hirvenmetsästäjiä asuu sellaisilla alueilla, joilla ilmasto on tarpeeksi kylmää sopiakseen karhuille ja hirville, mutta villisian ja saksanhirven metsäsätäjiä alueilla, jotka ovat tarpeeksi lauhkeita villisioille ja saksanhirville. Vrt. kartat karhun levikki b, hirven levikki, villisian levikki ja saksanhirven levikki. Ilmasto, kasvillisuusvyöhykkeet ja villieläinten levikit ovat paljolti muokanneet myös niitä pohjoismaisia väestöjä, jotka asuvat Pohjolassa. Neljä esimerkkiä Pohjolan nykyisistä villieläinvyöhykkeistä

13 13 Kartta karhun levikki b. Ursus arctos on Euroopan suurin petoeläin. Kartta hirven levikki. Euroopan lauhkeiden lehtimetsien nisäkäseläimistöä kuvaavat mm. villisika ja saksanhirvi. Kartta villisian levikki. Kartta saksanhirven levikki.

14 14 Miltä suunnilta pohjoismaiset väestöt ovat alkujaan tulleet? Kartta Euraasia jääkaudella nuolet. Euraasia jääkauden maksimin aikaan. Lähde: Grosswald, M.G. Kartta edustaa viimeisimmän jääkauden maksimikautta noin vuotta sitten, jolloin mannerjää oli laajimmillaan (M.G.Grosswald 1980, Quartenary Research 13, 1-32). Sen noin vuoden aikana, jolloin nykyihmisiä on jo asunut Euroopassa, mannerjään eteläreuna oli välillä etelämpänä ja välillä pohjoisempana aina sen mukaan, mikä oli vallitseva lämpötila. Yleisen käsityksen mukaan ensimmäiset nykyihmiset tulivat Eurooppaan vuotta sitten Aasiasta. Heillä oli käytettävissään kolme tuloporttia ; 1) Siperiasta Mansi-järven (Mansi Lake) eteläpuolitse Turgain (Turgai Channel) poikki Kamalle ja Volgalle, 2) Lounais-Aasiasta Kaukasuksen kautta eli Mustanmeren ja Kaspianmeren altaiden välisen kannaksen kautta Donille ja Dnieprille, ja 3) Lähi-idästä Anatolian kautta eli Marmoran meren (Sea of Marmora) ja Mustanmeren altaan (Novo-Euxinic Basin) välitse Balkanille ja Tonavalle (Danube). Eurooppaan saapujat käyttivät todennäköisesti kaikkia näitä tuloportteja. Kaksi saapujien ryhmää (Y-kromosomin haploryhmien N ja R1a) käytti Mansin järven ja Kaspianmeren altaan välistä kannasta (kartan keltainen ja ruskea nuoli), johon nykyään viitataan tavallisesti aroalueena, yksi

15 ryhmä (Y-kromosomin ryhmä R1b) käytti Kaukasuksen reittiä (kartan punainen nuoli) ja yksi (haploryhmä I) Anatolian reittiä (sininen nuoli). Kartan Euraasia jääkaudella nuolet mukaan niitä väetöjä, jotka ikään kuin odottivat jääkauden päättymistä ja pääsyä Pohjois-Eurooppaan, oli neljäätyyppiä; nämä edustivat Y-kromosomin haplotyhmiä N, R1a, I ja R1b. Nämä ryhmät ovat geneettisessä mielessä nykyisten pohjoismaalaisten päätyypit. 1. Ryhmä N on peräisin Siperiasta. Sitä esiintyy kaikissa pohjoismaalaisissa väestöissä, ylivoimaisestgi eniten kuitenkin suomalaississa ja saamelaisissa. 2. Ryhmä R1a on peräisin Keski-Aasiasta. Sitä esiintyy eniten norjalaisissa ja vähiten suomalaisissa. 3. Ryhmä I on peräisin Lähi-idästä. Sitä on eniten skandinaavisissa väestöissä ja vähiten suomalaisissa. 4. Ryhmä on peräisin Lounais-Aasiasta, ja sitä on eniten norjalaisissa ja vähiten suomalaisissa. Käsittelen tarkemmin pohjoismaisten väestöjen genetiikkaa jäljempänä. 15