Lapin liitto. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava

Transkriptio

1 Lapin liitto Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava Kaavaselostus Rovaniemi 2010

2 Yhteystiedot Lapin liitto, PL 8056, Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh , fax (016) , Pöyry Environment Oy, PL 50, Vantaa, Jaakonkatu 3, puh , fax , sähköposti: Fennovoima Oy ( Salmisaarenaukio 1, Helsinki, puh , fax , sähköposti:

3 Esipuhe Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava käsittää Simon Karsikkoniemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Suunnittelualue ulottuu osin Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueelle. Ydinvoimalaitoshankkeen tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Ydinvoimalaitoksen toteuttaminen edellyttää erityisen merkittävyytensä vuoksi ylikunnallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamista. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen ja sen edellyttämän infrastruktuurin sijoittaminen Simon Karsikkoniemeen. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa Simon Karsikkoniemen alueelle on osoitettu energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos (EN-1). Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu laitoksen edellyttämät tieyhteydet, satama-alue, laivaväylä, suojavyöhyke ja voimajohtokäytävä. Ydinvoimalaitoshankkeen YVA-menettely päättyi yhteysviranomaisen (työja elinkeinoministeriö eli TEM) annettua YVA-selostuksesta lausuntonsa. Lausunnossa edellytettiin jatkosuunnittelua varten lisäselvityksiä, joista osa valmistui huhtikuussa 2009 ja osa lokakuussa Suurhiekan merituulipuistohankkeen päättyneessä YVA-menettelyssä tutkittiin ydinvoimalaitoshankkeen voimajohtokäytävään liittyvää, Karsikkoniemen kautta kulkevaa sähkönsiirron reittivaihtoehtoa. Maakuntakaavan laatimisessa on hyödynnetty edellä mainittujen YVA-menettelyjen selvityksiä sekä työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämiä lisäselvityksiä. Lapin liitossa maakuntakaavoituksesta ovat vastanneet suunnittelujohtaja Voitto Tiensuu ( asti) sekä aluesuunnittelijat Riitta Lönnström (suunnittelujohtaja alkaen), Juha Piisilä ja Marjaana Yläjääski ( lähtien). Pöyry Environment Oy:ssä maakuntakaavan laatimisesta ovat vastanneet DI Pasi Rajala, DI Juha Nurmi, FM Arto Ruotsalainen, arkkitehti Sampo Perttula, maisema-arkkitehti Mariikka Manninen ja arkkit. yo Perttu Pulkka sekä FM Sakari Grönlund ( asti), FM Lauri Erävuori ( asti) ja DI Saija Miettinen ( asti). Ydinvoimalaitoshankkeesta vastaa Fennovoima Oy, jossa yhteyshenkilönä on toiminut rakentamisjohtaja Timo Kallio. Maakuntakaavan ohjausryhmään ovat kuuluneet Simon, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Tornion ja Haaparannan kuntien, Kemi-Tornio Kehittämiskeskuksen, Lapin ympäristökeskuksen ja Lapin tiepiirin sekä asiantuntijajäsenenä Lapin pelastuslaitoksen edustajat. Lapin liiton valtuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan

4 Sisältö 1 JOHDANTO Maakuntakaavan lakiperusta Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan suunnittelu- ja vaikutusalue Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan tarkoitus Perustietoja ydinvoimalaitoksesta ja sen edellyttämästä infrastruktuurista Voimajohtoreitti Rajoitukset voimalaitosalueella ja ydinvoimalaitoksen lähialueella Ydinvoimamaakuntakaavan laatimisorganisaatio Työn kulku. vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Nykyinen maankäyttö Suunnittelutilanne Seutu- ja maakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Maakuntakaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia Luonnonympäristö Maisema ja kulttuuriympäristö Väestö Elinkeinorakenne Työmarkkinat Kuntatalous Aluekehitys ja tulevaisuuden näkymät MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ Maakuntakaavan keskeinen sisältö Maakuntakaavamääräykset ja -suositukset MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleistä Ydinvoimamaakuntakaavan ympäristövaikutukset Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset Ruotsiin Vesistövaikutukset Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutukset Kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Voimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset Voimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset Vaikutusselvitysten tulosten huomioon ottaminen kaavaratkaisussa... 60

5 1 5 MAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Maakuntakaavan sisältövaatimusten toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen MAAKUNTAKAAVAN SUHDE LÄNSI-LAPIN SEUTUKAAVAAN OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Tiedottaminen Viranomaisyhteistyö Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Kuntakaavoitus Viranomaistoiminta Maakuntakaavan rakentamisrajoitus MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN, AJOITUS JA SEURANTA Kuntakaavat Hankkeen edellyttämät luvat Ydinvoimalaitoksen toteutusaikataulu Seuranta LÄHTEET LIITTEET: o Liite 1. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi o Liite 2. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta esitetyt lausunnot ja muistutukset sekä niihin annettavat vastineet o Liite 3. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta esitetyt kansainvälisen kuulemismenettelyn lausunnot ja niihin annettavat vastineet o Liite 4. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu , muistio

6 2 1 JOHDANTO 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus (MRL /132, MRA /895). Seuraavassa on esitetty keskeisiä MRL:n säädöksiä maakuntakaavoitusta koskien. Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. (MRL 1, Lain yleinen tavoite) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (MRL 5 I mom, Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

7 3 Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. Valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet (VAT) Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Aluekehityslaki (AKL) Maakuntasuunnitelma (MRL) keskeiset kehittämistavoitteet toiminta ja alueiden käyttö pitkä tähtäys joustava, nopeasti reagoiva määräajoin tarkistettava laajapohjainen valmistelu Maakuntakaava (MRL) aluevaraukset alueiden käytön periaatteet yhteydet pitkä tähtäys oikeusvaikutukset Maakuntaohjelma (AKL) alueellinen kehittämisohjelma toiminnallinen kehittämishankkeita keskipitkä ja lyhyt tähtäys Kuntakaavoitus yleiskaavat asemakaavat Kuva 1. Maakunnan suunnittelu, prosessikuvaus. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin maakuntasuunnitelma Lappi 2020, joka hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa vuonna 2002, antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. Päivitetty Lapin maakuntasuunnitelma 2022 hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa Lapin maakuntasuunnitelmaa 2030 laaditaan parhaillaan. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä. Lisäksi valmistella on Lapin energiastrategia, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2009 loppuun mennessä.

8 4 Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL mom.) Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja - määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (MRL 29, Maakuntakaavan esitystapa) Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja, kuten Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan tapauksessa ydinvoimalaitosta koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Kaavaselostus (MRA 10 ): Maakuntakaavan selostuksessa esitetään: 1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta; 2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot; 3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä; 4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset; 5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun; 6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä; 7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; ( /348) 8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; 9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia. Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. ( /348)

9 5 1.2 Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan suunnittelu- ja vaikutusalue Pohjois-Lapin maakuntakaava Tunturi-Lapin seutukaava Länsi-Lapin seutukaava Itä-Lapin maakuntakaava Rovaniemen maakuntakaava Suunnittelualue Kuva 2. Lapin maakuntakaavoitustilanne ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Lapin maakuntakaavoitus etenee seutukunnittain (ks. edellinen kuva). Rovaniemen seudun, Itä-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavat sekä Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu. Tunturi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan osauudistuksen ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan luonnokset valmisteluaineistoineen ovat olleet nähtävillä keväällä Tunturi-Lapin ja Länsi-Lapin alueella on voimassa seutukaava. Länsi-Lapin maakuntakaavan laatiminen on tarkoitus aloittaa vuonna Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava sijaitsee Länsi-Lapin seutukaava-alueella. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava käsittää Simon kunnan Karsikkoniemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Osa suunnittelualueesta ulottuu Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueelle. Suunnittelualue sijaitsee Perämeren rannikolla noin 20 kilometriä Simon keskustasta länteen ja noin 15 kilometriä Kemin keskustasta kaakkoon. Suunnittelualueen laajuus on noin 95 neliökilometriä. Suunnittelualueen keskeisin osa, Karsikkoniemi, sijaitsee

10 6 Simon kunnan länsirajalla. Karsikkoniemen luoteisin osa sijaitsee Kemin kaupungin alueella. Suunnittelualue ulottuu johtokäytävän osalta rannikolta noin 20 kilometriä sisämaahan Kemin ja Simon lisäksi osittain Keminmaan kunnan alueelle, jonka kautta ydinvoimalaitos liittyy Keminmaa-Pikkarala ja suunniteltuun Keminmaa-Pyhänselkä voimajohtoihin. Suunnittelualueen merkittävimmät taajama-alueet ovat Simon Maksniemi ja Kemin Hepola. Karsikkoniemen lähiympäristössä ei ole teollisuustoimintaa. Kemin kaupungin alueella, alle kymmenen kilometrin etäisyydellä suunnitellusta voimalaitosalueesta länteen sijaitsevat Veitsiluodon teollisuusalue ja Kemin Ajoksen satama. Valtatie 4 kulkee suunnittelualueen kautta, Karsikkoniemen pohjoispuolitse. Valtatieltä erkaneva Karsikontie johtaa Karsikkoniemen kalasatamaan. Ydinvoimalaitoksen rakentamisella on huomattava merkitys koko Kemi-Tornio -seudulle sekä potentiaalisia välillisiä vaikutuksia Ruotsin Norrbottenin läänin, erityisesti Haaparannan kunnan alueelle. Oletettu vaikutusalue on esitetty seuraavalla kartalla. Vaikutusten alueellinen laajuus vaihtelee huomattavasti riippuen asiakokonaisuudesta. Ruotsi Sverige Haaparanta/ Haparanda Tornio Kemi Keminmaa Simo Ii Kuva 3. Maakuntakaavan oletettu vaikutusalue on osoitettu paksulla katkoviivalla, suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti ohuella katkoviivalla

11 7 1.3 Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan tarkoitus Valtioneuvoston selonteossa Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008) tehtyjen laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina eli jo nykyisen hallituskauden aikana ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta, jolloin päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvoimakapasiteettia korvattaisiin päästöttömällä kapasiteetilla ja samalla kohennettaisiin sähkön hankinnan omavaraisuutta. Ydinvoimalaitoshankkeen tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Ydinvoimalaitoksen toteuttaminen edellyttää erityisen merkittävyytensä vuoksi sekä ylikunnallisten että maakunnallisten tavoitteiden lisäksi myös valtakunnallisten tavoitteiden yhteensovittamista. Fennovoima selvitti vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja uudelle ydinvoimalaitokselle vuosina 2007 ja Alustavissa selvityksissä tarkasteltiin yli 30 eri alueen soveltuvuutta ydinvoimalaitoksen mahdolliseksi sijaintipaikaksi. Vaiheittain alueiden määrä karsittiin kolmeen, joita varsinainen YVA-menettely koski (Pyhäjoen Hanhikivi, Ruotsinpyhtään Gäddbergsö ja Simon Karsikkoniemi). Tarkasteltavat ydinvoimalaitosyksiköt ovat tyypiltään kevytvesireaktoreita, kuten valtaosa maailmassa käytössä olevista kaupallisista ydinreaktoreista. Myös Suomessa tällä hetkellä käytössä ja rakenteilla olevat ydinvoimalaitokset ovat kevytvesityyppisiä. Ydinvoimalaitoksen toimintaperiaatteet on esitetty YVA-selostuksessa. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen tavoitteena on: - tutkia sähköteholtaan noin MW:n suuruisen ydinvoimalaitoksen, joka voi koostua yhdestä tai kahdesta voimalaitosyksiköstä, alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Karsikkoniemen alueella - osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle. - osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen toiminnalle tarpeelliset voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle - osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeellinen suojavyöhyke - tarvittaessa ratkaista alueen muuta maankäyttöä yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla - tulkita ja toteuttaa aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 1.4 Perustietoja ydinvoimalaitoksesta ja sen edellyttämästä infrastruktuurista Ydinvoimalaitos ja sen tukitoiminnot sijoittuvat alueelle, jonka pinta-ala on yhteensä noin 335 hehtaaria. Voimalaitoksen rakentaminen kestää arviolta 6-8 vuotta, ja enimmillään laitoksen rakennustyömaalla työskentelee yksiköiden määrästä riippuen henkilöä. Voimalaitosalueen läheisyyteen rakennetaan pysäköintialue ja majoitusalue, johon majoittuu osa rakennustyömaan työntekijöistä. Ydinvoimalaitokseen kuuluvien rakennusten ja rakenteiden alustava yleispiirteinen sijoittuminen laitosalueelle on esitetty seuraavassa kuvassa 4. Lisäksi rakennetaan jäähdytysvesien otto- ja purkutunnelit suuaukkorakenteineen.

12 8 1.5 Voimajohtoreitti Kuva 4. Ydinvoimalaitosalueen rakennukset ja rakenteet (Lähde: Ydinvoimalaitoksen PAP-hakemus, Fennovoima 2009) Rakennusvaiheen kuljetuksia ja käyttövaihetta varten rakennetaan noin 100 metriä pitkä ja 30 metriä leveä laituri laitosalueen länsipuolelle, josta on hyvä yhteys syvemmille vesialueille. Laituria varten merenpohjaa on ruopattava ja kalliota louhittava. Laiturilta rakennetaan noin 500 metrin pituinen ja 5,5 6 metriä syvä laivaväylä Veitsiluotoon suuntautuvalle väylälle. Laitosalueelle valtatie 4 johtavaa Karsikontietä levennetään vajaan viiden kilometrin matkalta. Lisäksi rakennetaan uusi, noin kilometrin mittainen Karsikontieltä laitosalueelle johtava tie. Pelastusreittejä varten toteutetaan uusi tieyhteys laitosalueen pohjois- ja länsipuolelle sekä Hepolan suuntaan. Ydinvoimalaitoksen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan vähintään kaksi jännitteeltään 400 kilovoltin ja yksi 110 kilovoltin voimajohto. Kahden ydinvoimalaitosyksikön tapauksessa tarvitaan kv:n ja kaksi 110 kv:n voimajohtoa. Voimalaitoksella tarvittava makea vesi voidaan hankkia Kemin Vesi Oy:ltä, joka hankkii raakaveden edelleen Meri-Lapin Vesi Oy:ltä. Tarvittavien vesihuoltolinjojen pituus on noin kuusi kilometriä. Fingrid Oyj on selvittänyt alustavasti voimalaitoksen voimajohtoyhteyksiä laatimalla selvityksen Fennovoiman Simon laitospaikan kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliityntä Selvitys maakuntakaavoitusta varten (Fingrid Oyj ). Fingridin suunnittelemat 400 kv ja 110 kv lähiliityntäjohdot Simon Karsikkoniemestä sijoittuvat Kemin kaupungin sekä Keminmaan ja Simon kuntien alueille. 400 kv johtoreitin pituus on 22 kilometriä ja 110 kv 12 kilometriä, johtuen kantaverkon lähimpien voimajohtojen sijoittumisesta. 400 kv voimajohtoreitti ylittää valtatie 4:n (Torviaavantien) kahdesti, 110 kv voimajohdon ja radan Simon ja Kemin rajan tuntumassa. Voimajohtoreitti kiertää Marostenmäen taajama-alueen luoteesta.

13 9 Johtoreitin välittömään läheisyyteen ei sijoitu asutusta, lähimmät asuinrakennukset ovat yli 200 metrin päässä suunnitellusta reitistä. Johtoreitti ei myöskään ylitä tiedossa olevia suojeltuja luontokohteita. Fingrid on tutkinut ydinvoimalaitokseen liittyvää uutta johtokäytävää siten, että kyseessä on niin sanottu maksimivaihtoehto sähkön siirron osalta. Johtoalueen leveys olisi tällöin noin metriä. Wpd Finland suunnittelee Suurhiekan alueelle tuulipuistoa, jonka pohjoisessa sähkönsiirtoratkaisussa merikaapelin rantautumispaikka on Karsikkoniemen länsirannalla. Lähelle rantautumispaikkaa sijoittuvalta uudelta sähköasemalta eteenpäin tuulipuiston voimajohdon on suunniteltu kulkevan ilmajohtona. Fennovoima Oy:n ja wpd Finland Oy:n kesken on sovittu johtolinjauksien yhteensovittamisesta, mikäli Karsikon kautta kulkeva tuulivoimapuiston sähkönsiirtoreittivaihtoehto toteutuu. Siinä tapauksessa tuulipuiston ilmajohdot sijoittuvat samaan maastokäytävään ydinvoimalaitoksen voimajohtojen kanssa. Suurhiekan tuulipuiston voimajohto kasvattaisi johtoaukeaa noin metrillä. Kuva 5. Suunniteltu 2x400kV voimajohto on esitetty sinisellä katkoviivalla ja suunniteltu 110kV voimajohto punaisella katkoviivalla. Mahdollinen meri-maakaapeliyhteys Suurhiekan merituulipuistoon on esitetty vihreällä pistekatkoviivalla. Nykyinen 110kV voimajohto on esitetty punaisella ja nykyinen 400 kv voimajohto sinisellä viivalla.

14 Rajoitukset voimalaitosalueella ja ydinvoimalaitoksen lähialueella Säteilyturvakeskuksen (STUK) YVL-ohjeet ovat sääntöjä, joita yksittäisen luvanhaltijan tai muun kyseeseen tulevan organisaation on noudatettava, ellei Säteilyturvakeskukselle ole esitetty muuta hyväksyttävää menettelytapaa tai ratkaisua, jolla YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso saavutetaan. Ydinvoimalaitoksen voimalaitosalueesta ja sen lähiympäristöstä on todettu YVL ohjeessa mm. seuraavaa. Ydinvoimalaitoksen normaali käyttö tai odotettavissa olevat käyttöhäiriöt eivät aiheuta rajoituksia maankäytölle laitosalueen ulkopuolella. Ydinvoimalaitoksen ympäristössä on kuitenkin varauduttava alueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevin suunnitelmin myös vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen. Tämä merkitsee mm. sitä, että ydinvoimalaitoksen lähiympäristössä ei saa olla laitoksia tai asutuskeskuksia, joissa olisi vaikea toimeenpanna tarpeellisia suojautumistoimenpiteitä, kuten suojautumista sisätiloihin tai suojaväistöä alueelta. Ydinvoimalaitoksen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi ulkoisesti aiheuttaa vaaratilanteen laitoksessa. Kun valitaan ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa. Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevien vaatimusten YVL 1.10 ( ) mukaisesti voimalaitosalue (Plant Site): määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Ydinvoimalaitoksen käytöstä vastaavan luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaan kuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Voimalaitosalueella voi olla muuta laitoksen käyttöön liittymätöntä toimintaa edellyttäen, ettei siitä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle. Alueen kautta voi kulkea liikenneväylä, jos liikenne on vähäistä ja se voidaan tarvittaessa pysäyttää. Vierailuja voimalaitosalueelle voidaan tehdä edellyttäen, että laitoksen käyttäjän on mahdollista valvoa vierailijoiden liikkumista. Suojavyöhykkeellä (Protective Zone) STUK:n ohjeen YVL 1.10 mukaisesti: on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Sisäministeriön asetuksen Säteilytilanteiden varalle laadittavissa suojelutoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta ( /520) mukaan Pelastuslain 9 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen pelastusviranomaisten, alueen pelastustoimen ja ydinlaitoksen haltijan tulee yhdessä laatia säteilyvaaratilanteessa mahdollisesti altistuvalle väestölle ennalta annettava tiedote, joka sisältää seuraavat tiedot: 1) perustiedot radioaktiivisuudesta ja säteilyn vaikutuksesta ihmiseen sekä ympäristöön; 2) erilaiset säteilyvaaratilanteet ja niiden vaikutukset väestöön ja ympäristöön; 3) väestön hälyttämiseksi, suojelemiseksi ja auttamiseksi säteilyvaaratilanteessa suunnitellut toimenpiteet sekä tiedot näistä toimenpiteistä vastaavista viranomaisista;

15 11 4) ohjeet väestölle toiminnasta säteilyvaaratilanteissa. Lääninhallituksen tulee valvoa, että 1 momentissa mainitut tiedot päivitetään jatkuvasti ja jaetaan vähintään kolmen vuoden välein säteilyvaaratilanteessa mahdollisesti altistuvalle väestölle ja aina, kun niissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Tiedon on jatkuvasti oltava väestön saatavilla. Mitä edellä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin tiedottamista säteilyvaaratilanteessa mahdollisesti altistuvalle väestölle myös pelastuslain 9 :n 1 momentissa tarkoitetuissa suunnitelmissa. YVL 1.10 ohjetta laadittaessa on pidetty silmällä lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen oloja, eikä niitä sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. Säteilyturvakeskus tulee tarkistamaan YVL ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Mikäli esitetyistä säännöistä poiketaan, on Säteilyturvakeskukselle esitettävä muu hyväksyttävä menettelytapa tai ratkaisu, jolla saavutetaan YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso. Sisäasianministeriön määräyskokoelman ohjeen VAL 1.1 mukaisesti on määritelty noin 20 kilometrin etäisyydelle laitoksesta ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat pelastuslain (468/2003) 9 :n 2 momentin mukaisesti. Varautumisaluetta ei osoiteta maakuntakaavassa. Viranomaiset vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota voimalaitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja loma-asutukseen. Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Varautumisalue 20 km Suojavyöhyke 5 km Voimalaitosalue 1km Kuva 6. Periaatekuva suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa huomioon otettavista vyöhykkeistä ydinvoimalaitoksen ympärillä. Suojavyöhykkeen säde on noin 5 kilometriä ja sen rajaus määritellään erikseen.

16 Ydinvoimamaakuntakaavan laatimisorganisaatio Kaavoitustyötä varten on perustettu ohjausryhmä, jonka jäsenet, varajäsenet ja asiantuntijat on esitetty seuraavassa taulukossa. Norrbottenin lääninhallitusta pyydettiin nimeämään edustajansa ohjausryhmään. Lääninhallitus ilmoitti päätöksestään , ettei se nimeä edustajaa ohjausryhmään. Taulukko 1. Ohjausryhmä. Varsinaiset jäsenet Simon kunta Simon kunta Simon kunta Kemin kaupunki Kemin kaupunki Keminmaan kunta Tervolan kunta Tornion kaupunki Haaparannan kaupunki Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Tiehallinto, Lapin tiepiiri Lapin ympäristökeskus Reijo Nurmela asti, Pentti Alakärppä lähtien Esko Tavia Markku Rimali Tapani Onkalo Riitta Vallin Raimo Vulli Veikko Kähkölä Matti Lankila Bengt-Olov Innala Martti Ruotsalainen Jorma Leskinen Tarja Outila Varajäsenet Simon kunta Simon kunta Simon kunta Kemin kaupunki Keminmaan kunta Tervolan kunta Tornion kaupunki Haaparannan kaupunki Tiehallinto, Lapin tiepiiri Lapin ympäristökeskus Asiantuntijat Fennovoima Oy Lapin pelastuslaitos Pöyry Environment Oy Lapin liitto Päivi Ruotsalainen Seppo Lämsä Mika Tiiro Esko Näätsaari Aapo Mäenpää Virpi Mäki-Iso Jarmo Lokio Lars Spolander Risto Uusipulkamo Antti Pihkala Timo Kallio Martti Soudunsaari (Harri Paldanius) Pasi Rajala, Juha Nurmi Riitta Lönnström, Juha Piisilä, Marjaana Yläjääski

17 Työn kulku. vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely YVA-menettelyt ja ydinvoimalaitoksen tekninen suunnittelu Fennovoima käynnisti 2007 loppupuoliskolla alustavan teknisen suunnittelun vireille tullutta ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyä varten. YVA-menettelyssä tutkittiin kolmea vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ydinvoimalaitokselle: Pyhäjoen Hanhikivi, Ruotsinpyhtään Kampuslandet ja Gäddbergsö sekä Simon Karsikkoniemi. YVAohjelmavaiheessa tarkasteltavan oli myös Kristiinankaupungin Norrskogen, jonka osalta selvitykset lopetettiin kesäkuussa Alustavat tekniset suunnitelmat valmistuivat huhtikuussa YVA-selostus valmistui lokakuussa YVA-menettely päättyi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) annettua lausuntonsa YVA-selostuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö edellytti Fennovoimalta ydinenergia-asetuksen nojalla periaatepäätöshakemusta varten lisäselvityksiä, joista osa valmistui huhtikuussa 2009, osa lokakuussa Suurhiekan merituulipuistohankkeessa tutkittiin Karsikkoniemen kautta kulkevaa sähkönsiirron reittivaihtoehtoa, joka yhdistyisi ydinvoimalaitoshankkeen voimajohtokäytävään. Suurhiekan merituulipuiston YVA-menettely päättyi Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan eteneminen 1. Lapin liiton hallitus päätti ydinvoimamaakuntakaavan laatimisesta. 2. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Rovaniemellä 3. Ohjausryhmän 1. kokous Simossa (alustava OAS) 4. Maakuntakaavan vireilletulokuulutus sekä OAS nähtäville Ohjausryhmän 2. kokous Simossa (alustava kaavaluonnos) 6. Ohjausryhmän 3. kokous Kemissä (alustava kaavaluonnos) 7. Kaavaluonnos Lapin liiton hallituksessa Kaavaluonnos nähtävillä (laatimisvaiheen kuuleminen) 9. Ohjausryhmän 4. kokous Simossa (palaute kaavaluonnoksesta ja vastineet) 10. Epävirallinen työneuvottelu viranomaisten kanssa Vastineet valmisteluvaiheen palautteeseen hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa 12. Ohjausryhmän 5. kokous Simossa (kaavaehdotusluonnos) 13. Kaavaehdotusluonnos Lapin liiton hallituksessa Kaavaehdotus nähtävillä Ohjausryhmän 6. kokous Simossa (palaute kaavaehdotuksesta ja vastineet) 16. Vastineet palautteeseen hyväksyttiin Lapin liiton hallituksessa Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu Rovaniemellä. 18. Ohjausryhmän 7. kokous Simossa 19. Kaavaehdotus Lapin liiton hallituksessa Kaavan hyväksymiskäsittely Lapin liiton valtuustossa Lapin liiton hallitus antoi vastineet ympäristöministeriölle kaavaa koskevista valituksista ja lausunnoista Lapin liiton hallitus hyväksyi ympäristöministeriön esityksen vähäisestä muutoksesta EN-1-alueen määräyksen suunnittelumääräykseen Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Maakuntakaavoituksen suunnittelun vaiheet on kuvattu tarkemmin luvussa 7 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt.

18 14 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nykyinen maankäyttö Nykyiseen maankäyttöön liittyvien lähtötietojen kuvaus perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Keskeisin osa suunnittelualueesta sijoittuu Karsikkoniemen alueelle, joka on pääosin rakentamaton lukuun ottamatta ranta-aluetta, jolla sijaitsee runsaasti loma-asutusta. Karsikkoniemessä on yksittäisiä ympärivuotisia asuinrakennuksia Hepolan ja Maksniemen eteläpuolella sekä niemen kaakkoisosassa, Karsikon kalasataman tuntumassa. Pääasialliset maankäyttömuodot ovat metsätalous ja ulkoilu. Karsikkoniemen ranta-alueen lisäksi ympäröivillä saarilla on runsaasti loma-asuntoja. Maastotietokannan mukaan 5 km etäisyydellä voimalaitoksesta on noin 230 lomarakennusta. Itella on väestötietojärjestelmään perustuen laskenut alueella olevan alle 100 loma-asunnon omistavaa taloutta. Laskelmassa yksityinen henkilö, joka omistaa kaksi loma-asuntotonttia vierekkäin, on laskettu vain yhteen kertaan. Lisäksi loma-asukkaiden lukumäärästä on poistettu henkilöt, joilla on myös vakituinen asunto alueella. Suunnittelualueeseen kuuluvat Kemin Hepolan ja Rytikarin sekä Simon Maksniemen asuintaajamat, jotka sijaitsevat noin 5-6 kilometrin etäisyydellä Karsikkoniemeen suunnitellusta voimalaitoksesta. Karsikkoniemestä noin 20 kilometrin sisämaahan ulottuva, voimajohtokäytävää varten varattava suunnittelualueen osa on rakentamatonta metsätalousvaltaista aluetta. 5-6 kilometrin säteellä ydinvoimalaitoksen sijantipaikasta on noin asukasta (Hepola, Rytikari ja Maksniemi). Kahdenkymmenen kilometrin säteellä voimalaitoksen sijaintipaikasta asuu noin henkilöä. Tämän alueen sisälle sijoittuu Kemin kaupunki. Sadan kilometrin etäisyydellä suunnitellusta voimalaitosalueesta asuu noin henkilöä. Suurin osa ympäristön peruspalveluista ja vähittäiskauppatarjonnasta sijoittuu Simon kunnan ja Kemin kaupungin keskustoihin sekä Hepolaan ja Maksniemeen. Simon keskusta on valtatie 4 varrella. Karsikkoniemeen ja alueella sijaitsevaan Karsikon kalasatamaan johtava Karsikontie liittyy suoraan valtatiehen. Karsikontien lisäksi Karsikkoniemeen on Hepolan suunnasta tieyhteys valtatieltä 4, joka palvelee lähinnä Karsikkoniemen länsirannan loma-asutusta. Vesijohtoverkosto ulottuu Simon kunnan alueella Puntarniemen ja Kitinniemen kautta Karsikkoniemen kalasatamaan ja viemäriverkko Maksniemeen. Kemin kaupungin alueella vesi- ja viemäriverkko ulottuu Hepolan asuinalueelle. Sähkönjakelusta Simon kunnan alueella vastaa Rantakairan sähkö Oy ja Kemin kaupungin alueella Kemin energia. Lähin rautatie (Oulu-Tornio) sijaitsee valtatien 4 pohjoispuolella. Kemissä sijaitsevalle lähimmälle rautatieasemalle on maanteitse matkaa noin 15 kilometriä Karsikkoniemestä. Lähin lentokenttä on Kemi-Tornio, jonne on matkaa noin 20 kilometriä Karsikkoniemestä. Karsikkoniemi sijaitsee Kemi-Tornio lentokentän tarkkaillun ilmatilan alueella. Karsikkoniemen välittömässä läheisyydessä kulkee lentoreittejä. Karsikkoniemen kaakkoisosassa on Karsikon kalasatama ja Karsikon entinen kalastajakylä. Lähin merkittävä tuonti-/vientisatama on noin 8 kilometriä Karsikkoniemestä länteen sijaitseva Kemin Ajoksen satama.

19 Suunnittelutilanne Seutu- ja maakuntakaavat Kuva 7. Ote Länsi-Lapin seutukaavasta. Länsi-Lapin seutukaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Suurin osa suunnittelualueesta on seutukaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Simon kunnan Maksniemen sekä Kemin kaupungin Hepolan ja Rytikarin asuin alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A 8, 10). Lisäksi seutukaavassa on osoitettu Karsikkoniemen keskialueelle teollisuustoimintojen aluevaraus T 708 (1,4 km 2 ). Karsikkoniemessä sijaitseva Karsikon kalasatama on osoitettu satama-alueen kohdemerkinnällä (LV 1704). Karsikon itäiseen osaan on osoitettu Leuannokan lomaasutuksen aluevaraus. Maksniemen alueen eteläpuolelle on osoitettu Maksniemen I luokan pohjavesialue. Valtatie 4 on osoitettu moottoritienä. Oulu-Tornio-rata on osoitettu pääratana. Voimajohdot Keminmaa-Pikkarala ja Isohaara-Raasakka on osoitettu sähkölinjoina. Karsikkoniemen ympärille ja edelleen Karsikkoniemestä em. eteläisemmälle sähkölinjalle on osoitettu moottorikelkkailureitti, myös sähkölinjojen viereen on osoitettu moottorikelkkailureitit. Lisäksi seutukaavassa on osoitettu Karsikkoniemen ympärille laiva- ja veneväylät viivamerkinnöin. Sähkölinjojen välisellä alueella on kaksi luonnonsuojelualueeksi osoitettua aluetta (SL 4052 Musta-aapa ja SL 4053 Kirvesaapa).

20 16 Kuva 8. Ote Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavasta Ympäristöministeriö on vahvistanut Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Tuulivoimatuotantoon soveltuvilla alueilla (tv) kaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavassa osoitetut tuulivoimatuotantoa koskevat aluevaraukset Yleis- ja asemakaavat Simon Karsikkoniemen yleiskaava on hyväksytty Simon kunnanhallitus on määrännyt Karsikkoniemen yleiskaavan tulemaan voimaan MRL 201 :n nojalla lukuun ottamatta tiloja, joita koskevat valitukset olivat Rovaniemen hallintooikeuden käsiteltävänä. Kunnanhallitus on yleiskaavan tarkistamisesta johtuen kumonnut tekemänsä päätöksen, jolla yleiskaava oli määrätty tulemaan voimaan. Rovaniemen hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valitukset yhtä lukuun ottamatta. Päätöksen perusteella yleiskaava on saanut lainvoiman. Yleiskaava-alueella on voimassa rakennuskielto Karsikkoniemen ydinvoimaosayleiskaavan laatimisen johdosta. Karsikkoniemen yleiskaavassa on osoitettu niemen eteläisen osan rannat pääasiassa loma-asumisen alueiksi. Karsikkoniemen koillisosaan on varattu pientalovaltaisia asuinalueita. Laitakarin vapaa-alueet on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Muuten ranta-alueen vapaat alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Niemen sisäosat on varattu maa- ja metsätalousalueeksi. Karsikkoniemen yleiskaavassa on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden varauksia, kuten rantaniityt Sauvalaisenperän ja Papinkarin

21 17 rannassa, Röyttänhiekan dyyni- ja hiekkaranta-alue, Laitakarin rakka, Munakallion kalliot sekä linnuston kannalta arvokas Teponlahden ranta. Yleiskaavassa on myös osoitettu Karsikkoniemen sisäosassa sijaitseva Karsikkojärvi, joka on maankohoamisen seurauksena umpeen kasvaneine nevarantoineen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. Karsikkoniemen yleiskaava-alueen itäpuolella on voimassa vuonna 1998 vahvistettu Merenrannikon yleiskaava, jossa Karsikkoniemen itäpuolisen Ykskuusen niemen rannat on varattu loma-asumiseen ja virkistykseen, niemen sisäosat maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta. Ykskuuseen on osoitettu pysyvää asumista varten noin 20 rakennuspaikkaa. Kuva 9. Ote Karsikkoniemen yleiskaavasta.

22 18 Kemin eteläisten alueiden yleiskaava on saanut lainvoiman ja valituksen alaisilta osin Kaavassa on osoitettu nykyisten Hepolan ja Rytikarin taajamien lisäksi uutta asutusta Hepolan eteläpuolisen Satamankankaan alueelle. Simon kuntaan rajautuva Aaltokankaan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, josta osalla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja. Kaavassa on osoitettu seutukaavan mukainen moottorikelkkareitti. Kuva 10. Ote Kemin oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta. Lisäksi osalla alueesta on voimassa oikeusvaikutteinen Merenrannikon yleiskaava, joka on vahvistettu v Simon kunta ja Kemin kaupunki ovat käynnistäneet Karsikkoniemeä ja sinne suunniteltua ydinvoimalaitosta koskevan yleis- ja asemakaavoituksen alkuvuodesta Kaavaluonnokset olivat nähtävillä Karsikkoniemen alueen ja sen ympäristön yleis- ja asemakaavoitetut alueet on esitetty seuraavassa kuvassa. Luettelo kaavoista on esitetty selostuksen luvussa 10 Lähteet.

23 19 Kuva 11. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä voimassa olevia kaavoja. 2.3 Maakuntakaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia Ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyssä on laadittu seuraavia selvityksiä: Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Pöyry Energy Oy, lokakuu 2008 Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin , YVA Oy; Hannu Lauri, Jorma Koponen, 36 s. Ydinvoimalaitoksen YVA, luontoselvitys ja vaikutusarvio, Simo, Pöyry Environment Oy 2008 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, Pöyry Environment Oy 2008 Asukaskysely (33 s.) ja teemahaastattelut osana sosiaalisten vaikutusten arviointia. Pöyry Energy Oy, Pöyry Environment Oy Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys. Pöyry Energy Oy Melumallinnus, rakentaminen, käyttö, erikoistilanteet, Pöyry Energy Oy 2008 Suurhiekan kalatalousselvitys. PKL ry 2008, Jyrki Oikarinen & Olli-Veikko Kurkela (relevantti Suurhiekan pohjoisen voimajohdon/kaapeliyhteyden kannalta) Ydinvoimalaitoksen YVA-menettely päättyi työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) annettua lausuntonsa YVA-selostuksesta. TEM edellytti lausunnossaan lisäselvityksiä, joista osa valmistui (Ydinenergia-asetuksen 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, Fennovoima Oy, huhtikuu 2009), osa valmistui lokakuussa Lisäselvitysten maakuntakaavan laatimisen kannalta olennaiset tulokset on sisällytetty tähän kaavaselostukseen ja sen liitteeseen.

24 20 Fingrid Oyj on selvittänyt alustavasti ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellyttämiä voimajohtoyhteyksiä laatimalla selvityksen Simon laitospaikan kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliityntä Selvitys maakuntakaavoitusta varten (Fingrid Oyj ). Mikäli Karsikkoniemi valitaan uuden ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi, arvioidaan uuden voimajohtokäytävän vaikutukset omassa YVA-menettelyssään. Wpd Finland Oy suunnittelee merituulipuiston rakentamista Suurhiekan alueelle, joka sijaitsee osittain Iin ja osittain Haukiputaan kunnassa. Suurhiekan merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui keväällä Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta saatiin , mikä päätti YVA-menettelyn. YVAmenettelyssä tutkittiin mm. vaihtoehtoisia sijainteja merituulipuiston edellyttämille voimajohdoille. Merituulipuiston johtoreittivaihtoehto RVE 1C kulkee Karsikkoniemen kautta ja se katsottiin YVA-menettelyssä reittivaihtoehdoista suositeltavimmaksi. Sähkön siirto merisähköasemalta mantereelle tapahtuu kv jännitetasossa merikaapeleita pitkin. Matalissa vesisyvyyksissä sekä laivaväylien risteyskohdissa kaapelit upotetaan pohjaan vähintään noin yhden metrin syvyyteen tai käytetään painoankkurointia. Kaapeliojan leveys on luokkaa 2,5 metriä. Mikäli merituulipuistohanke toteutuu vaihtoehdon 1C mukaisesti, merituulipuistosta sähkö siirretään merikaapelilla Karsikkoniemen länsirannalla sijaitsevaan rantautumispaikkaan. Rantautumiskohdasta kaapeli jatkaa maakaapelina noin 500 metrin etäisyydelle rannasta rakennettavalle uudelle sähköasemalle, jossa sähkö muunnetaan 400 kv jännitteelle. Sähköaseman tarvitsema pintaala on suuruusluokaltaan enintään 100 x 50 metriä ja korkeus 10 metriä. Sähköasemalta eteenpäin reittivaihtoehto kulkee ilmajohtona uudessa johtokadussa Fennovoima Oy:n suunnitellun ydinvoimalaitoksen voimajohtoreitin yhteyteen, mistä molempien hankkeiden johdot jatkuvat ilmajohtona yhteisessä uudessa johtokadussa noin 20 kilometrin pituisen osuuden olemassa olevalle 400 kv voimajohdolle asti. Tarkkoja liityntäpaikkoja, pylväsratkaisuja ja johtokadun tarkkaa leveyttä ei vielä ole tiedossa. Alustavan arvion mukaan molempien hankkeiden voimajohdot sisältävän johtokäytävän leveys olisi maksimissaan noin 150 metriä. (Lähde: wpd Finland Oy, Suurhiekan merituulipuisto ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2009, Fingrid Oyj, Simon laitospaikan kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliityntä Selvitys maakuntakaavoitusta varten ) Kuva 12 a, b. Suurhiekan merituulipuiston sijainti ja siihen liittyvä sähkönsiirron reittivaihtoehto 1 C. (Lähde: wpd Finland Oy, Suurhiekan merituulipuisto ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2009)

25 21 Fortum Power and Heat Oy suunnittelee merituulipuistojen rakentamista Maakrunnin ja Pitkämatalan alueille Iin, Simon ja Kemin merialueelle. Yksi merikaapelin alustavasti suunnitellusta neljästä rantautumispaikkavaihtoehdosta on Karsikkoniemi. Hankkeen YVA-menettely on käynnistynyt syksyllä Perämeren alueella on käynnissä myös lukuisia pienempiä tuulivoimahankkeita, mutta niillä ei ainakaan tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ole suoraa yhteyttä ydinvoimalaitoshankkeeseen. Muut käytössä olleet, aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat on listattu tämän selostuksen luvussa 10 Lähteet. 2.4 Luonnonympäristö Luonnonympäristön kuvauksessa on hyödynnetty soveltuvin osin Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostusta ja vuoden 2009 aikana laadittuja lisäselvityksiä. Ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyssä on keskitytty Karsikkoniemeen, valtatie 4:n eteläpuoliseen alueeseen. Voimajohdon valtatie 4:n pohjoispuolista osuutta koskien tulee Fingrid suorittamaan erillisen YVA-menettelyn. Tässä vaiheessa Fingrid on laatinut erillisen selvityksen Fennovoiman voimalaitospaikkojen kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliitynnät maakuntakaavoitusta varten, jossa on tutkittu voimajohdon sijainti ja maastokäytävään liittyvät reunaehdot maakuntakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Edellisten lisäksi käytössä on ollut Suurhiekan merituulipuiston YVA:n materiaalia, jossa on yleispiirteisesti tutkittu johtoreitti merituulipuistosta nykyiselle 400 kv voimajohdolle asti, sekä ydinvoimalaitoksen YVA-selostusta varten laaditut selvitykset. Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet Simon alueen kallioperä kuuluu Pudasjärven yli 2,5 miljardia vuotta vanhaan, arkeeiseen graniittigneissikompleksiin. Kalliokkoa löytyy useilta alueilta, laaja-alaisimpia esimerkiksi Laitakarista ja Mustakalliosta, Karsikkoniemen länsireunasta. Valtaosa alueen kivilajeista on koostumukseltaan ja ulkoasultaan vaihtelevia syväkivilajeja. Alueen pääkivilajit ovat yleisnimeltään arkeeinen graniittigneissi ja metadiabaasi. Rakennusgeologisesti kivilajit ovat rapautumattomia ja pääosin keskirakeisia. Kallion pintarakoilu on keskimäärin runsasrakoista. Kallioperä on hyvin paljastunutta Karsikkoniemen ja Laitakarin länsiosissa. Muualla paljastuneisuus on heikkoa tai olematonta, ja kallioperä on paksuhkojen maakerrosten peitossa. Simon alue sijaitsee Suomen oloihin nähden seismisesti aktiivisella alueella. Simon lähialueella, Suomen rajojen ulkopuolella, on tapahtunut useita maanjäristyksiä, joiden voimakkuus on ollut yli 4 Richterin asteikolla. Suurimman todetun maanjäristyksen (Perämeren maanjäristys vuonna 1882) voimakkuudeksi on arvioitu 4,9. Sen keskus on ollut aivan Simon alueen länsipuolella. (Härmä ym. 2007) Geologisen tutkimuskeskuksen lausunnon mukaan kallioperä soveltuu hyvin ydinvoimalaitoksen rakentamiseen. Maksniemen pohjavesialue sijaitsee Karsikkoniemen juuressa, noin 2 kilometrin päässä voimalaitoksen sijoituspaikasta. Alueen muodostaa lähes pohjois-eteläsuuntainen harjujakso, jota peittää 1,5 2 metriä paksu isokivinen moreenipatja. Moreenin alla on paksut hiekka- ja sorakerrokset. Pohjavesipinta on paikoin näkyvissä. Alueella muodostuu pohjavettä hyvin (noin 400 m 3 /d) ja moreenin alainen harjun osa on hyvin vettä läpäisevää. Reuna-alueilla on heikommin vettä läpäiseviä silttejä ja moreenia. Pohjaveden päävirtaussuunta on mereen päin. Pohjaveden laatu on hyvä. Ajoksen pohjavesialue sijaitsee voimalaitoksen sijaintialueen suhteen merenlahden toisella puolella ja kuuluu Kemin kuntaan. (Ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä 2008)

26 22 Kuva 13. Pohjavesialueet. (Hertta-tietojärjestelmä) Ilmanlaatu ja sääolosuhteet Perämeren alueella on pitkä talvi ja suurimman osan vuotta vallitsee suhteellisen alhainen lämpötila. Perämeren sijainti suuren mantereen länsiosassa ja toisaalta lähellä Atlantin valtamerta saa aikaan sen, että ilmasto vaihtelee meri- ja mannerilmaston välillä riippuen vallitsevista tuulista. Kemi-Tornion lentokentän vuoden keskimääräinen lämpötila oli 1,2 C vuosina Sademäärä oli keskimäärin 513 millimetriä vuodessa. (Ilmatieteen laitos 2002) Erilaisten ilmastovyöhykkeiden läheisyys aiheuttaa sen, että Perämeren alueella tuulet ovat etenkin talvella vaihtelevia. Kesäisin vallitsevat eteläiset ja lounaiset tuulet. Talvella myös pohjoiset tuulet ovat yleisiä. Yleensä tuulet ovat kohtalaisia. (Perämeri Life 2007.) Ilmanlaatu Kemi-Keminmaan alueella on suoritettujen mittausten sekä bioindikaattoriseurannan perusteella hyvä. Kemin sellu- ja paperiteollisuuden savukaasupäästöjen ympäristövaikutukset ovat vähentyneet 1990-luvun alusta lähtien. Vuosien ilmanlaadun mittausten mukaan rikkidioksidi on tasolla, jossa se ei enää ole ilmansuojelullinen ongelma. Karsikkoniemi sijaitsee varsin kaukana päästölähteistä, joten ilmanlaatu alueella on hyvä.

27 23 Merialueen kuvaus Karsikkoniemi sijaitsee Perämeren pohjukassa. Niemen kaakkoispuolella aukeaa Simojokisuun saaristo ja länsipuolelle jää Ajoksen saari. Karsikkoniemen edustalla sijaitsee Laitakarin saari sekä pienempiä saaria ja luotoja. Rannikko on kuitenkin Perämerelle tyypilliseen tapaan pääpiirteissään avoin ja ulappa avautuu suoraan niemen eteläpuolelta. Karsikkoniemeä ympäröivät karikkoiset matalikot, joiden syvyys jää suurimmaksi osaksi alle viiden metrin. Myös niemen itä- ja länsipuolelle jäävät lahdet ovat pääpiirteiltään varsin matalia (alle 10 metriä). Matalikon eteläpuolella, noin kahden kilometrin päässä rannikosta, päästään yli 10 metrin syvyyksiin sekä esteettömään yhteyteen Perämeren varsinaiseen vesipatsaaseen. Karsikkoniemen länsipuolella kulkee Veitsiluodon satamaan johtava 7 metrin väylä. Karsikkoniemen itäpuolelle noin 15 kilometrin päähän laskee Simojoki ja länsipuolelle yli 15 kilometrin päähän Kemijoki, jotka vaikuttavat voimakkaasti Karsikon edustan merialueeseen. Vuodelle 2008 mallinnettu vedenkorkeuden maksimiarvo on +238 keskivedenpinnasta laskettuna. Vuodelle 2075 laskettu maksimivedenkorkeus on mallinnuksen mukaan välillä Veden laatu, vesiluonto ja kalasto Karsikkoniemen edustan veden laadussa näkyvät jokivesien ja lähialueen jätevesien purkupaikkojen vaikutus erityisesti Karsikon ja Ajoksen välisellä Veitsiluodonlahdella. Merialueen veden laatu on kuitenkin parantunut jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. Happitilanne on parantunut eikä hapettomuutta ei ole enää vuosiin todettu. Myös fosforipitoisuudet ovat pienentyneet. Avovesikautena 2009 tehtyjen veden laatu selvitysten perusteella perustuotanto oli Karsikkoniemen edustalla sekä kesä- että elokuussa pääosin fosforirajoitteista. Pohjien happitilanne oli pääosin erinomainen tai hyvä. Fosforipitoisuuksien perusteella alue luokiteltiin karuksi ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karuksi tai lievästi reheväksi. Karsikkoniemen länsipuolista Veitsiluodon lahtea voidaan aiempien tarkkailujen tulosten perusteella pitää lievästi rehevänä alueena. Tätä arviota tukevat myös vuonna 2009 tehtyjen kasviplanktonselvitysten tulokset. Pintavesien ekologisen tilan mukaisessa tyypittelyssä Karsikkoniemen edustan merialue kuuluu Perämeren sisempiin rannikkovesiin. Vesien tilan ekologisen luokittelun mukaan Karsikkoniemen edustan merialueen tila on tyydyttävä. Tilaa huonontavat joki- ja jätevedet. Ulomman rannikkoalueen tila sen sijaan on hyvä. Karsikon edustalla pohjaeläimistön valtalajeja ovat etenkin harvasukasmadot ja surviaissääskien toukat. Veitsiluodon lahden lajistossa näkyy alueen rehevyyden vaikutus ja lajistossa vallitsevat muun muassa hyvin rehevyyttä sietävä surviaissääskentoukkiin kuuluva laji. Kyseisen lajin yksilömäärät ovat kuitenkin olleet laskussa alueen veden laadun parantumisen myötä. Vedenlaadun suhteen kohtalaisen vaateliasta valkokatkaa tavataan lähinnä Karsikon edustan syviltä pohjilta. Vuoden 2009 selvityksessä sitä tavattiin ainoastaan Karsikkoniemen kaakkoispuolen näytepaikoilta. Tehdyn selvityksen perusteella Karsikon edustan pohjaeläinyhteisön ekologinen tila vaihtelee hyvästä huonoon näytteenottopaikasta riippuen. Alueen vesikasvilajisto on Perämerelle tyypillistä ja levien kasvun alaraja sijaitsee noin kahdeksan metrin sekä putkilokasvien ja näkinpartaislevien noin kahden metrin syvyydessä. Monimuotoisimmillaan lajisto on yleisesti matalassa vedessä, ja erityisesti Kar-

28 24 sikkoniemen luoteis- ja Ajoksen länsipuolen suojaisilla matalikoilla. Karsikkoniemellä havaituista lajeista vellamonsammal ja ahdinsammal ovat luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi ja alueellisesti uhanalaisiksi. Alueella tavataan myös hentosätkintä, joka on niin ikään luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi. Ammattikalastajien mukaan Karsikkoniemen ympäristön matalat karialueet ovat merkittäviä karisiian, muikun ja silakan kutualueita. Näitä ovat muun muassa Karsikonniemen kaakkoisranta, Selkä- ja Nikumatalan alueet sekä Keminkraaselin lounaispuoliset matalikot. Kesän 2009 lisääntymisaluekartoitukset vahvistavat tätä käsitystä. Alueelta saatiin muikunpoikasia saaliiksi runsaasti ja siianpoikasia paikoin paljon. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi koko alueelta, mutta poikasmäärät olivat suhteellisen pieniä. Selvitysten perusteella alue ei ole merkittävä hauen, ahvenen eikä mateen lisääntymisalue. Kasvillisuus Simon rannikon ja saariston kasvillisuus on sekä lajistoltaan että kasvillisuustyypistöltään monipuolista. Monimuotoisuutta luovia tekijöitä ovat muun muassa nopea maankohoaminen, rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys, Perämeren murtovesiominaisuus sekä kulttuurin luomat biotoopit. Karsikkoniemi kohoaa suhteellisen jyrkästi merestä eikä alueella tämän vuoksi esiinny laajalti primäärisukkessiometsien sarjoja. Rantavyöhykkeestä sisämaahan mentäessä lehtipuuvaltaiset sukkessiovaiheet lähes puuttuvat ympäristön muuttuessa mäntykankaaksi. Lisäksi merkittävä osa rannoista on rakennettuja. Niemen keskiosien metsät ovat talouskäytössä ja alueella on useita hakkuualueita ja nuoria taimikoita. Lehtipuuvaltaisia ja pensaikkoisia alueita, jotka vaihettuvat havupuuvaltaisiin metsiin, esiintyy Heittokarin pohjoispuolella sekä Puntarniemessä, ja näillä alueilla sukkessiosarja on havaittavissa. Kohteet ovat kuitenkin osittain pirstaleisia metsätaloustoimista sekä rakentamisesta johtuen. Karsikkoniemen alueen rantaniityt ovat pääosin kapeita ja kivikkoisia. Laajimmat merenrantaniityt on rajattu luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi luontotyypeiksi. Hiekkarantaa on muun muassa Röynin alueella. Karsikkoniemellä on myös kallioisia rantoja. Rantaniityt vaihettuvat mantereen puolella pajupensaikoiksi ja merenrantalehdoiksi. Laajoja, koivuvaltaisen lehtimetsän alueita on esimerkiksi Karsikkoniemen eteläosissa ja Laitakarin saarella. Koivun lisäksi metsissä kasvaa muun muassa harmaaleppää, pihlajaa ja haapaa. Karsikkoniemen rannat nousevat melko nopeasti kangasmaaksi varsinaisen rantavyöhykkeen ollessa pääosin melko kapea. Alueen metsät ovat metsätalouskäytössä eikä niissä ole havupuustoa pystyssä tai maapuuna. Metsäkuvioiden ikä on vaihteleva. Alueella on runsaasti iäkkäitä kuusikoita, mutta myös runsaasti hakkuualoja ja taimikoita. Karsikkoniemen metsistä suurin osa on tuoreita kankaita, pääpuulaji on kuusi. Paikoin kuusen seassa kasvaa mäntyä ja hieskoivua. Kosteammilla paikoilla on korpea. Niemen keskiosissa sekä kalliokkoisilla ja hiekkaisen maaperän alueilla on karumpia, kuivempia mäntymetsiä. Kitiniementien varrella on laaja Röyttänhiekan hiekkakenttä. Paikoin alueella on avointa hiekkapintaa. Alue on hyvin kulutusherkkää. Karsikkoniemen kärjessä on useita pienialaisia, metsän ympäröimiä kosteikkolaikkuja. Suurin osa niistä on suursaraisia, osa luhtaisia nevoja. Alueella on myös pieniä lettoja. Niemen kärjen alueella kosteikoita ei ole juurikaan ojitettu. Merkittävin suo on Karsikkojärveä ympäröivä avoin neva. Järven eteläpuoleinen suo on pullosaran hallitsemaa suursaranevaa. Karsikkojärven rannat ovat tiheää järviruovikkoa. Karsikkojärven pohjoispuolella on lettoa.

29 25 Prusinperässä on kallioista merenrantaa. Kalliorantaa seuraa kiiltopajuvyöhyke. Pajukkoa seuraava kivinen mäntykangas on tältä kohdalta hakattu. Ahvenlahden ympäröivä suoalue on rimpilettoa. Ahvenlahden pohjoispuolella kasvillisuus muuttuu lähinnä kuivemmaksi kankaaksi. Pirttirakassa maasto on hyvin kivikkoista ja vaikeakulkuista kangasta, jossa on rämeisiä juotteja eli pitkänomaisia suomuodostumia. Lahdenojan molemmat puolet ovat reheväkasvuista lehtoa, jossa on myös lähteisiä lehtokorpijuotteja. Puron reunat ovat metsäalvejuuren peittämiä. Valtatie 4 pohjoispuoleinen alue on mäntytaimikkoa. Karsikkoniementien varret ovat lähinnä taimikoita ja koivua kasvavia pensaikkoja, paikoin myös tuoretta kuusikangasta. Lahdenojan molemmilla puolilla on rehevää koivikkoa. Röyttänlammen kohdalla tien länsipuolella on pienialainen suo. Niemennokka on kallioista ja vaikeakulkuista. Voimajohtokäytävän alue sijoittuu pääosin käsitellyille metsä- ja suoalueille. Voimajohtokäytävällä on joitakin luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita, ei kuitenkaan suojelualueita. Uhanalaiset ja huomioitavat kasvilajit Simon Karsikkoniemen inventoinneissa havaitut uhanalaiset ja muutoin huomionarvoiset lajit ja niiden suojelustatus sekä esiintymätiedot on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). Taulukossa on käytetty lajien suojelustatuksesta seuraavia lyhenteitä: uhanal. = uhanalainen (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, NT = silmälläpidettävä, RE = alueellisesti hävinnyt, RT = alueellisesti uhanalainen) rauh. = rauhoitettu erit. = erityisesti suojeltava laji dir. = luontodirektiivin liitteen IV laji vast. = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji.

30 26 Taulukko 1. Simon Karsikkoniemellä havaitut uhanalaiset ja muutoin huomioitavat putkilokasvilajit ja niiden esiintymätiedot. laji uhanal. rauh. erit. dir. vast. tuorein havainto Alisma wahlenbergii upossarpio VU X X X X 2004 Alnus glutinosa tervaleppä RT (3c) 1991 Artemisia campestris ssp. bottnica perämerenmaruna CR X X X X 1992 Calypso bulbosa neidonkenkä VU X X X Carex heleonastes lettosara VU X X 1991, 2009 Carex livida vaaleasara X 2009 Crassula aquatica paunikko NT X 1991, 2001 Dactylorhiza incarnata ssp. cruenta veripunakämmekkä VU X 2009 Dactylorhiza incarnata ssp. incarnata suopunakämmekkä NT, RT (3a) 2002, 2008, 2009 Eriphorum latifolium lettovilla RT (3a) 2009 Hammarbya paludosa suovalkku RT (3a) X 2006 Hippophae rhamnoides tyrni RT (3c) 2002, 2008, 2009 Iris pseudacorus kurjenmiekka RT (3c) 2009 Lathyrus jabonicus ssp. maritimus merinätkelmä RT (3c) 1991, 2000, 2009 eiintymien lkm elinvoimaisuus ei tarkistettu 2009, esiintymä ei sijaitse hankealueella 1 esiintymä, esiintymätieto epätarkka, ei löydetty esiintymää, esiintymätiedot epätarkkoja, ei löydetty esiintymää, ei 2009 tarkistetuilla alueilla 2 esiintymää, toisen esiintymätieto epätarkka, 2009 tarkistetun elinvoima kohtalainen 5 esiintymää, esiintymät eri kokoisia, elinvoima hyvä-erinomainen 2 esiintymää, esiintymätiedot epätarkkoja, ei löydetty 2009 kymmeniä esiintymiä, yksittäisiä - n. 20 yksilöä, elinvoimaisuus hyvä-erinomainen kymmenkunta esiintymää, 1-15 kpl/esiintymä, elinvoima pääosin hyvä 5 esiintymää, runsaita, elinvoima hyvä 1 esiintymä, ei löydetty 2009 kymmeniä esiintymiä, esiintymät runsaita elinvoimaisuus pääosin eri nomainen 1 esiintymä, esiintymä kookas, elinvoimaisuus erinomainen 6 esiintymää, v löydettiin 2 esiintymää, neljä esiintymätietoa epätarkkoja, löydetyttyjen elinvoimaisuus hyvä ja erinomainen Ophioglossum vulgatum käärmeenkieli RT (3c) 2000, 2002, 2008, 2009 Pinguicula vulgaris siniyökönlehti RT (3a) 2008, 2009 Polygonatum odoratum kalliokielo RT (3a, 3c) 2000 Potamogeton friesi otalehtivita NT 1983, 1991 Primula nutans var. jokelae ruijanesikko EN X X X 2000, 2002, 2006, 2007, 2008, 2009 Ranunculus confervoides hentosätkin RT (3c) 1984, 1991 Silene nutans nuokkukohokki NE (3a), RT (3c) 1903 Trifolium spadiceum musta-apila NT 2007 n. 15 esiintymää, v löydettiin 12 esiintymää, esiintymien koko vaihtelee, elinvoimaisuus hyvä-erinomainen 5 esiintymää, muutamia yksilöitä, elinvoimaisuus erinomainen 1 esiintymä, esiintymätieto epätarkka, ei löydetty 2009 esiintymätiedot epätarkkoja, ei löydetty 2009 useita kymmeniä esiintymiä, esiintymät erikokoisia, muutamia yksilöitä - satoja elinvoimaisuus pääosin hyväerinomainen 2 esiintymää, esiintymätiedot epätarkkoja, ei löydetty vanha esintymätieto, esiintymätieto hyvin epätarkka, ei löydetty v esiintymä, VT4:n pohjoispuolella, ei tarkistettu 2009 Tiukasti suojeltuihin lajeihin on sisällytetty luontodirektiivin liitteeseen IV kuuluvat lajit ja erityisesti suojeltavat lajit. Nämä lajit ovat valtakunnallisesti uhanalaisia ja osa niistä on myös rauhoitettuja.

31 27 Karsikkoniemen alueella sekä Laitakarin saarella uhanalaisista lajeista runsaimpana esiintyy ruijanesikko. Ruijanesikkoa kasvaa Karsikon rannoilla lähes aina kun kasvupaikka on lajille soveltuva matalakasvuinen merenrantaniitty tai kasvipeitteinen kivikkoranta. Perämerenmarunaa ei vuoden 2009 kartoituksissa löydetty (uhanalaisrekisterin havaintotiedot ovat epätarkkoja). Esiintymät ovat saattaneet hävitä VT4:n varrella tehtyjen tienrakennustöiden takia. Rauhoitettujen lajien luokkaan kuuluvat ne rauhoitetut uhanalaiset lajit, jotka eivät ole erityisesti suojeltavia tai kuulu luontodirektiivin liitteen IV lajeihin. Huomioitaviin lajeihin on luettu kuuluvaksi silmälläpidettäviä ja alueellisesti uhanalaisia lajeja. Monet Karsikon alueen uhanalaiset lajit kuuluvat lisäksi Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin. Ruijanesikon kanssa samoilla kasvupaikoilla kasvaa usein myös käärmeenkieltä (huomioitava) ja kämmeköitä. Suurin osa rantojen kämmekkäesiintymistä on veripunakämmekkää (rauhoitettu) tai veripunakämmekän ja suopunakämmekän (huomioitava) risteymiä. Tyrni (huomioitava) on hyvin yleinen laji Karsikon rannoilla. Karsikkoniemen keskiosien suoalueilla havaittiin useita veri- ja suopunakämmekän esiintymiä sekä useiden silmälläpidettävien, alueellisesti uhanalaisten ja Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvien lajien esiintymiä. Selvitysalueella esiintyvät myös rauhoitetut lettosara ja suovalkku (valtakunnallisesti uhanalainen). Linnusto ja muut eläimistö Alueella ei sijaitse kansallisesti (FINIBA) tai kansainvälisesti (IBA) arvokkaiksi katsottuja lintualueita. Linnustollisesti merkittävimmät kohteet ovat Karsikkojärvi ympäristöineen sekä Karsikkoniemen edustan luodot ja saaret. Saarista tärkeimpiä ovat Länsikari, Laitakari, Junnankarit ja Peurankallio. Myös Laitakarin pohjoispuolella sijaitseva Korppikarinnokan alue on paikallisesti linnustollisesti arvokas kohde. Karsikkoniemen itäpuolella sijaitseva Röynin-Keppimatalan alue sekä länsipuolella oleva Kotakarin lahti ovat vesilinnustolle keskeisiä pesimis- ja levähdysalueita. Karsikkoniemen ja voimajohtoreitin maaeläimistö koostuu tyypillisistä Perämeren rannikkoseutujen metsälajeista kuten hirvi, metsäjänis ja orava. Piennisäkkäistä alueen tyypillisiä lajeja ovat muun muassa kärppä, lumikko ja metsämyyrä. Alueella tavataan myös metsäkauriita. Uusi johtoreitti sijoittuu maaeläimistönsä puolesta tavanomaisille alueille. Simon riistanhoitoyhdistyksen tietojen mukaan johtoreitin lähialueet ovat tavanomaisia riista-alueita, eikä niillä sijaitse merkittäviä riistaeläinten lisääntymis- tai laidunalueita. Alueella ei ole suurpetojen tai saukon pesiä. Karhuhavainnot keskittyvät Kemin-Simon alueella enemmän sisämaahan Kivalon suuntaan johtoreitin koillispuolisille alueille. Ilveksiä esiintyy riistanhoitopiirin alueella jonkin verran ja myös Karsikosta on tehty jälkihavaintoja ilveksestä. Sen sijaan susihavaintoja alueella ei ole tehty ja lähimmät havainnot lajista sijoittuvat Kivalojoen ympäristöön. Alueen selkärangattomista eläimistä ei ole tehty yhtenäisiä kartoituksia. Alueelta ei ole havaintoja liitooravista, viitasammakoista tai lepakoista. (Lähde: wpd Finland Oy, 2009.)

32 28 Suojelualueet ja muut arvokkaat kohteet Ajoksen niemessä, lähimmillään noin 3,5 kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta sijaitsee useita yksityisiä luonnonsuojelualueita: Lautiosaaren luonnonsuojelualue, Inakarin luonnonsuojelualue, Murhaniemen luonnonsuojelualueet 1 ja 2 ja Ajoksen letto. Noin kahdeksan kilometrin säteellä sijaitsevat lisäksi Ison Ruonaojan purolehto, Mäkelän luonnonsuojelualue ja Länsi-Ervastin luonnonsuojelualue. Karsikkoniemen alueella ei sijaitse Natura 2000 alueverkoston kohteita. Lähin Naturaalueeseen kuuluva rajaus (Perämeren saaret) sijaitsee Kemissä Ajoksen niemessä, noin 3,5 kilometrin etäisyydellä. Noin 10 kilometrin etäisyydellä Karsikkoniemen edustalla sijaitsee Natura-alueverkostoon kuuluva Perämeren kansallispuisto. Naturaalueverkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvat Musta-aapa ja Kirvesaapa sijaitsevat noin km Karsikkonimestä koilliseen, suunnittelualueen pohjoisosaan suunnitellun voimajohtolinjauksen länsipuolella. Maksniemestä noin 2 kilometriä koilliseen sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Karsikkoniemen alueelta on rajattu Lapin ympäristökeskuksen toimesta kolme luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaa luontotyyppiä. Kahden hehtaarin kokoinen Kitiniemen hiekkaranta- ja dyynialue sijaitsee Karsikkoniemen itärannalla noin kilometrin verran kalasataman pohjoispuolella. Teponlahden merenrantaniitty sijaitsee Karsikkoniemen länsirannalla, Ruumiskarinnokan pohjoispuolella. Karsikkoniemen itärannalla sijaitsevat Karsikkoniemen pohjoinen ja eteläinen merenrantaniitty. Myös Ykskuusesta, noin neljän kilometrin etäisyydellä Karsikkoniemen itäpuolelta on rajattu useita luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja luontotyyppejä: Tiironhiekan merenrantaniitty, Tiironhiekan hiekkaranta ja Tiironhiekan eteläinen merenrantaniitty. Lisäksi Hepolan eteläpuolella, noin kahden kilometrin päässä suunnitellusta voimalaitosalueesta, sijaitsevat luonnonsuojelulain nojalla suojellut Letonnokan ja Lallinperän merenrantaniityt. Karsikkoniemen alueella sijaitsee useita metsälain mukaisia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Näihin kuuluvat muun muassa pienialaiset, luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, pienten lampien ja purojen ympäristöt ja rantaluhdat.

33 29 Kuva 14. Luonnonsuojelu- ja Natura-alueet. Suurhiekan merituulipuiston YVA:n luontoselvityksessä on voimajohtoreitiltä (merituulipuiston sähkönsiirron reittivaihtoehto 1C) osoitettu kolme luontoarvoiltaan huomionarvoista kohdetta: (14.) Kivimaan lounaanpuoleinen suo, (15.) Lahdenojan varsi Karsikossa ja (16.) Aaltokangas (suo) Karsikossa. Kohteiden numerointi viittaa seuraaviin karttaotteisiin. Lisäksi merikaapelin rantautumisalue on osoitettu linnuston ja muun eläimistön kannalta huomioitavaksi kohteeksi. Edellä mainittu kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia; kohteilla esiintyy useita uhanalaisia luontotyyppejä, metsälain 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä sekä huomioitavien kasvilajien esiintymiä. Lajiesiintymistä merkittävin on kohteella 16 esiintyvä valtakunnallisesti vaarantuneeksi lajiksi luokiteltu lettosara. Rantautumisalueet ovat linnustoltaan huomionarvoisia paikallisesti arvokkaita kohteita. Uhanalaisten lajien esiintymät

34 30 sekä luonnon monimuotoisuuden säilyminen on pyrittävä turvaamaan maankäytön suunnittelussa. Kuva 15. Otteita Suurhiekan merituulipuiston YVA:n luontoselvityksestä, huomionarvoiset kohteet voimajohtoreitin alueella (kartat ei mittakaavassa). Lähde: wpd Finland Oy, 2009.

35 Maisema ja kulttuuriympäristö Karsikkoniemi sijaitsee Perämeren pohjukan tasaisella, monilta osin rakennetulla maankohoamisvyöhykkeellä. Seudun rakennetut ympäristöt vaihtelevat kookkaista teollisuus-, voimala- ja satamaympäristöistä pienipiirteiseen loma-asumiseen. Karsikkoniemi on osa rannikon niemien ja saarien ketjua. Niemi liittyy suoraan avomerivyöhykkeeseen ilman välissä olevaa saaristovyöhykettä. Kuva 16. Näkymiä Karsikkoniemeltä keväällä Karsikkoniemen rantoja seurailee rakennettu vyöhyke. Pääosa alueen rakentamisesta on loma-asutusta, mutta myös pysyvää asutusta on jonkin verran. Niemen kaakkoisosassa on Karsikon kalasatama ja Karsikon entinen kalastajakylä. Muilta osin niemi on pääosin luonteeltaan luonnonaluetta, jota hakkuut ovat muokanneet. Välittömästi niemenkärjen eteläpuolella on Laitakarin saari, jolle on myös sijoittunut loma-asutusta. Lähimmät laajemmat asuinalueet (Hepola, Marostenmäki, Maksniemi) sijaitsevat noin 4 5 kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta. Karsikkoniemen länsipuolisille saarille ja niemille Kemin Tornion alueella on sijoittunut raskasta teollisuutta, satamatoimintoja ja tuulivoimaloita, joiden rakenteet erottuvat maisemassa kauas. Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa on Karsikkoniemen ympäristöön osoitettu kolme aluetta, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimalaitosalueella maaston korkeustasot vaihtelevat välillä 0 8 metriä merenpinnan yläpuolella. Maasto kohoaa suhteellisen tasaisesti kohti pohjoista, ja valtatie 4 eteläpuolella korkeimmat maastonkohdat ovat noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Oman maisemassa erottuvan kokonaisuutensa muodostaa Marostenmäen Kirnuvaaran harjuselänne (korkein kohta 17,5 metriä merenpinnan yläpuolella) sekä siihen liittyvä Puntarniemen alue.

36 32 Näkymät Karsikkoniemen alueella ovat ranta-alueilta aukeavia merinäkymiä lukuun ottamatta pääosin sulkeutuneita, sillä kasvillisuus ja rakenteet katkaisevat näkymiä tehokkaasti. Pidempiä näkymiä alueen sisällä aukeaa lähinnä avohakkuualueiden, tielinjausten, johtoaukeiden, muutamien pienialaisten peltojen ja niittyjen sekä harvapuustoisten tai puuttomien soiden kautta. Avoimia näkymiä alueen ulkopuolelta kohti Karsikkoniemeä avautuu meren suunnasta sekä ympäröiviltä ranta-alueilta, sillä näkymiä katkaisevia saaria ei juuri ole. Maastonmuodoista ja metsänhakkuista johtuen myös valtatie 4 aukeaa paikoitellen näkymiä kohti voimalaitosaluetta. Alustavasti suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu valtatie 4 pohjoispuolella metsäisille ja soisille, maastonmuodoiltaan suhteellisen tasaisille luonnonalueille. Näkymät alueella ovat puustosta johtuen pääosin sulkeutuneita. Kuva 17. Rakennetut vyöhykkeet Karsikkoniemen ja voimajohtoreitin alueella ja lähiympäristössä, pelkistys. Lähde: Maastotietokanta. Rakennuksia kuvaavien symbolien kokoa on liioiteltu kartan luettavuuden parantamiseksi. Pysyvä asutus on esitetty tummanpunaisella, loma-asutus oranssilla, teollisuus harmaalla ja palvelut violetilla symbolilla.

37 33 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Käytössä olleen selvitysmateriaalin perusteella suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevat seuraavat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet: Karsikkoniemen kaakkoisosassa sijaitsee Karsikon entinen kalastajakylä, joka on ollut valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Sen merkitys on kuitenkin vähentynyt mm. rakennusten purkamisen vuoksi. Samaan kalastajakylämiljööseen kuuluu yksi rakennusinventointikohde (Villentalo rantatontti) ja yksi rakennusperinnön hoitoavustuskohde. (Lähde: Hertta tietojärjestelmä, Rakennettu kulttuuriympäristö, Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke) Museovirasto on lausunnossaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta todennut seuraavaa: Karsikkoniemen entisestä kalastajakylästä on Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hankkeen inventointien yhteydessä todettu, että sen valtakunnallinen merkitys on uhanalainen useiden rakennusten purkamisten vuoksi. Jäljellä olevien rakennusten säilyminen on turvattava yksittäisinä kohteina Museovirasto on lausunnossaan Simon kunnan ja Kemin kaupungin ydinvoimayleiskaavan sekä Simon kunnan ydinvoima-asemakaavan valmisteluaineistosta todennut seuraavaa: Ydinvoimayleiskaavakarttaan on Karsikon entinen kalastajakylä merkitty valtakunnallisesti merkittävänä alueena...aluerajaus ja merkintä kohteen valtakunnallisesta arvosta voidaan poistaa ja korvata se jäljellä olevien, kalastajakylän rakennusperintöön liittyvien rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisen turvaavalla kaavamääräyksellä. Karsikon kalastajakylä ei sisälly Museovirastossa parasta aikaa tarkistettavana olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen valikoimaan (nk. RKY ei virallista nimeä). (Museovirasto / sähköposti Johanna Forsius) Seudun rakennuskantaa on inventoitu Lapin ympäristökeskuksen Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen yhteydessä. Suunnittelualueella rakennusinventointikohteita on useita. Ydinvoimalaitoshankkeen lähialueelle sijoittuvat seuraavat kohteet: Villentalo rantatontti Karsikon kylässä, Teppo (& Takajänkä) ja Maksniemi Karsikkoniemen länsiosassa, Karsikontie kivirauniot Karsikontien varressa sekä Metsola ja Kestilä valtatie 4:n pohjoispuolella alustavasti suunnitellun voimajohtoreitin läheisyydessä. Kohteiden arvotus on esitetty seuraavassa taulukossa. Mikään kohteista ei inventointihankkeen yhteydessä tehdyn arvotuksen perusteella ole kaikkien arviointikriteerien perusteella erityisen arvokas. Merkittävin kohteista on Maksniemi, joka on sekä maisemallisesti että rakennushistoriallisesti merkittävä. (Lähde: Hertta tietojärjestelmä, Lapin ympäristökeskus, Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke/ Tiina T. Elo).

38 34 kohde Villentalo rantatontti Teppo (& Takajänkä) Maksniemi arvotus RH= rakennushistoriallinen,h= historiallinen, M= maisemallinen arvo, pisteytys +, ++, = luokittelematon (ei erityistä kulttuurihistoriallista arvoa tai kohteesta ei ole saatu inventoinnin yhteydessä riittävästi tietoa) RH+,H+,M+ RH+, H+, M++.RH ++, H+, M+++ Karsikontie kivirauniot - Metsola RH+, H+ Kestilä RH, H+ Karsikon kylän pohjoispuolella on pienialainen perinnemaisemakohde (Karsikon peltoheitto) (Lähde: Hertta tietojärjestelmä), Voimalaitoksen lähialueella, Karsikkoniemen pohjoisosassa sekä Ajoskrunnin saarella on joitakin muinaisjäännöskohteita. (Alustavan tarkastelun perusteella Aaltokangas nimellä tunnettu muinaisjäännöskohde sijoittui voimajohtoreitin alueelle (lähde: Hertta-tietojärjestelmä) Seudun merialueelta ei tunneta vedenalaisia muinaisjäännöksiä (Lähde: Herttatietojärjestelmä). Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena vähintään sadan vuoden ajan, sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaisrakenteet. Lähimmillään noin viiden kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta sijoittuva Simojoen suun kulttuurimaisema on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. (Lähde: Hertta-tietojärjestelmä). Alueen kulttuurimaisema koostuu peräkkäisistä, pienten metsiköiden tai niitä laajempien metsäalueiden toisistaan erottamista tienvarren kylä- ja peltoaukeista. Viljelyaukeilla näkymiä hallitsevat vanhat talot useita talousrakennuksia käsittävine pihapiireineen. Merenrantamaisemat ovat suojaisia jokisuun edustalla olevan sokkeloisen saariston ja useissa kohdin lähelle rantaviivaa yltävän kuusimetsän vuoksi. (lyhentäen lähteestä Arvokkaat maisema-alueet, maisema-aluetyöryhmän mietintö II) Noin 5,5 kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta luoteeseen on sijainnut valta-kunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, Veitsiluodon tehdas-alueeseen kuuluva Veitsiluoto Oy:n konttori ja työväenasunnot (Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö, Herttatietojärjestelmä). Kohde on purettu. Noin yhdeksän kilometriä voimalaitosalueesta itään sijaitsee Simoniemen kylä, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. (Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö, Herttatietojärjestelmä)

39 35 Museoviraston toimesta on laadittu arkeologiset inventoinnit maakuntakaavan kanssa samanaikaisesti laadittavan ydinvoimayleiskaavan suunnittelualueelle kesällä Selvitysalueeseen sisältyy laitosalue sekä voimajohtokäytävä valtatie 4:lle asti. Inventointiraportti valmistuu talvella , mutta selvitysten alustavat tulokset ovat olleet käytettävissä jo syksyllä Inventoinnissa jo tiedossa olleiden muinaisjäännösten sijaintitietoja voitiin tarkentaa parantuneen mittaustekniikan johdosta. Yhtä aiemmissa selvityksissä mainituista kohteista (Aaltokangas) ei inventoinnissa löytynyt, joten se tullaan poistamaan muinaisjäännösrekisteristä (lähde: Museovirasto, Katja Vuoristo). Lisäksi inventoinnin yhteydessä löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde (Lahdenoja, kylätontti, historiallinen aika). Valtatie 4 pohjoispuolisella voimajohtoreittiosuudella mahdolliset muinaisjäännökset selvitetään Fingridin voimajohto-yvan yhteydessä. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen osalta Museovirastossa on käynnissä vuoden 1993 kohdevalikoiman ajantasaistaminen ja tarkistaminen. Tavoitteena on, että tarkistettu aineisto korvaa vuoden 1993 julkaisun aineiston (nk. RKY 1993). Tämänhetkisen tiedon (huhtikuu 2009) mukaan uudistetussa kohdeluettelossa tulisi maakuntakaavan suunnittelualueella olemaan yksi kohde, Pohjanmaan rantatie. Kuvauksen mukaan Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. Lapin läänin alueella lähes koko rantatien pituus (70 km) on paikallistettavissa maastossa. Inventoinnin perusteella parhaiten säilyneet yli kilometrin mittaiset tieosuudet, joissa sekä vanhan tien linjaus että maasto ovat säilyneet, ovat Simossa Onkalonperäntie, Onkalontie, Simonkyläntie, Kirkkotie, Palokankaantie ja Viantie. Simonkyläntie, joka on toiminut kesätienä jo 1600-luvulla, on valittu Tielaitoksen museotievalikoimaan.

40 Kuva 18. Tiedossa olevat maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. (Lähde: Hertta tietojärjestelmä). Voimajohtokäytävän ohjeellinen sijainti on merkitty kuvaan harmaalla peittorasterilla. 36

41 37 Kuva 19. Karttaote Karsikkoniemen pohjoisosasta: muinaisjäännökset (Museovirasto 2008, arkeologinen inventointi 2009) ja Pohjanmaan rantatie (Museoviraston valmisteilla oleva nk. RKY 2009 aineisto). 2.6 Väestö Väestön kuvauksessa hyödynnetään soveltuvin osin Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostusta, siihen liittyvää taustaselvitystä (Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy 2008) sekä Kemi Tornio - Haaparanta -alueen seudullisen maankäytön kehityskuvaa 2025 (Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry 2008). Väestömäärä Simon kunnassa vakituisia asukkaita vuonna 2007 oli hieman alle ja koko Kemi- Tornion alueella noin Suurin osa tarkastelualueen väestöstä asuu Kemin ja Tornion kaupungeissa. Nämä kaupungit ovat väestömäärältään lähentyneet toisiaan viimeisten vuosien aikana. Kemissä asukkaita vuonna 2007 oli noin ja Torniossa noin

42 38 Kemi-Tornion alueen väestömäärä lisääntyi aina 1990-luvun alkupuolelle saakka, mutta sen jälkeen väestömäärä kääntyi laskuun kuten koko Lapin läänissä. Simon väestömäärä on 2000-luvulla vähentynyt muutamalla kymmenellä vuosittain. Koko Lapin läänin väestömäärä lähti 1990-luvun laman jälkeen jyrkkään laskuun ja vuoden 2007 lopulla Lapissa asukkaita oli noin Vuonna 2007 nettoväestönmuutos Lapissa oli -545 henkilöä. Kemi-Tornion talousalueella asui kolmannes koko Lapin läänin asukkaista. Simoa suhteellisen lähellä olevia suurempia kaupunkikeskuksia ovat Oulu noin 80 km etäisyydellä (noin asukasta) ja Rovaniemi hieman kauempana (noin asukasta). Lisäksi Ruotsin puolella on Haaparannan rajakaupunki (noin asukasta) ja Luulajan kaupunki (noin asukasta). Kemi-Tornion talousalueen väestön väheneminen on johtunut väestön poismuutosta. Väestön luonnollinen kasvu on ollut positiivista viimeisen 20 vuoden ajan. Pahimmat muuttotappiovuodet osuivat 90-luvun taitteen laman jälkeiseen aikaan, 1990-luvun puolesta välistä 2000-luvun alkuun. Aivan viime vuosina väestönmuutos on tasaantunut ja vuonna 2005 väestönmäärä jopa lisääntyi talousalueella. Kemi-Tornio-Haaparanta seudun väkiluvun ennustettu kehitys vuoteen 2025 on suhteellisen stabiilia, sillä tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan väkiluku vähenisi alle tuhannella asukkaalla (ks. taulukko 2). Taulukko 2. Kemi-Tornio-Haaparanta-alueen väkiluku kunnittain (Lähde: Kemi-Tornio- Haaparanta alueen maankäytön kehityskuva) Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Haaparanta Yht Alueen eri kuntien osalta kehityksessä on sen sijaan havaittavissa eroja. Ennusteen mukaan väkiluku vähenee Kemissä, Simossa ja Tervolassa. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan Keminmaan ja Tornion väestön kasvaisi hieman. Ennusteeseen on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä se perustuu menneeseen väestökehitykseen eikä ota huomioon uusia mahdollisuuksia. Väestörakenne Kemi-Tornion talousalueen väestörakenne ei merkittävästi eroa maan keskiarvoista. Talousalueella on hieman enemmän yli 64-vuotiaita mutta myös alle 15-vuotiaita kuin maassa keskimäärin. Talousalueen väestöstä yli 64-vuotiaita oli 16,9 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 16,2 prosenttia. Väestöstä yli 64-vuotiaiden osuus oli Torniossa ja Keminmaalla keskimääräistä pienempi ja vastaavasti Kemissä, Tervolassa ja Simossa keskimääräistä suurempi. Talousalueen väestöstä alle 15-vuotiaita oli 17,9 prosenttia,

43 39 kun koko maan keskiarvo oli 17,2 prosenttia. Ainoastaan Kemissä alle 15-vuotiaiden osuus oli selvästi alle maan keskiarvon. Koulutus Kemi-Tornion talousalueella perusasteen jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2006 suorittanut 63 prosenttia koko väestöstä, kun koko Suomessa vastaava luku oli 64 prosenttia. Kemin ja Tornion kaupungeissa sekä Keminmaassa väestö on hieman koulutetumpaa pienempiin kuntiin verrattuna. Asuminen Simon kunnan alueella väestöstä lähes 85 prosenttia asuu omistamissaan omakotitaloissa, mikä on tyypillistä pienille kunnille. Loput väestöstä asuu rivi- ja kerrostaloissa. Vuokra-asuntokuntia Simossa vuonna 2006 oli 245 ja niissä asui vain noin 12 prosenttia koko kunnan väestöstä. Kemin ja Tornion kaupungeissa asutaan kaupunkimaisemmin kuin muissa talousalueen kunnissa, mikä näkyy kerrostalo- ja vuokra-asumisen yleisyydestä. Kemissä vuokraasuntokuntia vuonna 2006 oli noin 4 000, mikä on lähes puolet koko talousalueen määrästä. Torniossa vuokra-asuntokuntia oli vuonna 2006 noin ja koko talousalueella noin Elinkeinorakenne Elinkeinorakenteen kuvauksessa hyödynnetään soveltuvin osin Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostusta sekä siihen liittyvää taustaselvitystä (Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy 2008). Yritykset ja toimipaikat Kemi-Tornion talousalue (tässä tarkoitetaan Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, ja Tornion muodostamaa aluetta) on yksi teollistuneimmista alueista Suomessa, mikä näkyy myös alueen elinkeinorakenteessa. Alue tuottaa noin 90 prosenttia Lapin ja noin kahdeksan prosenttia koko Suomen vientituloista. Teollinen toiminta alueella pohjautuu vahvaan metalli- ja metsäteollisuuteen sekä näiden ympärille muodostuneeseen klusteriin. Kemi-Tornion talousalueella on myös painoarvoa Lapin kaupallisena keskuksena, ja asemaa ovat viimeaikaiset investoinnit vahvistaneet. Kaupan markkina-alue ulottuu Keski-Suomesta Pohjois-Norjaan ja Luoteis-Venäjälle saakka. Suurimmat teollisuusyritykset Kemi-Tornion talousalueella ovat Outokummun Tornion tehtaat, Stora Enso Oy:n Veitsiluodon tehtaat ja Metsä-Botnia Oy:n Kemin tehtaat. Outokumpu tarjoaa työpaikan noin hengelle ja Stora Enso ja Metsä-Botnia yhteensä noin 2000 hengelle. Alueen suhdannekehitys on paljolti riippuvainen suurteollisuuden menestyksestä. Talousalueella on myös paljon puutaloteollisuutta ja puusepänteollisuutta (muun muassa Lapponia House, Muurametalot, PolarHouse ja Lappli-Talot). Lähialueella on kaksi SEVESO-direktiivin mukaista laitosta: StoraEnso Oy Veitsiluodossa ja Ajoksen satama. Konsultointivyöhyke StoraEnson alueella on säteeltään 1,5 km ja Ajoksessa 0,5 km. Näillä alueilla edellytetään kaavoituksen yhteydessä lausuntoa Turvatekniikan keskukselta ja pelastusviranomaiselta.

44 40 Toimipaikoilla mitattuna Kemi-Tornion talousalueen yrityksistä suurin osa sijaitsee Kemissä ja Torniossa. Yhteensä talousalueelle oli vuonna 2006 vajaa yritystoimipaikkaa. Suurteollisuus dominoi liikevaihtomääriä ja Torniossa näkyy selvästi Outokummun terästehtaan vaikutus ja Kemissä metsäteollisuussektorin vaikutus. Toimipaikkojen määrä talousalueella on vuosina lisääntynyt 180:lla. Palvelut Yksityisistä palveluista kauppa-, majoitus ja ravintolatoimialat ovat vahvistaneet ja vahvistavat asemaansa Kemi-Tornion talousalueen elinkeinorakenteessa. Tornion ja Haaparannan kaupunkikeskusten yhdistämiseen liittyy merkittäviä kaupan alan investointeja, joiden myötä seudulle kohdistuva ostosmatkailu on voimakkaassa kasvussa. Kemissä avattiin kauppakeskus Corona vuoden 2005 lopulla ja Ikea avattiin Haaparannalla vuoden 2006 lopulla. Myös Keminmaassa on iso kauppakeskittymä. Elinkeinorakenteesta yhteiskunnalliset palvelut, johon kuuluvat muun muassa kouluja sivistystoimi sekä terveys- ja sosiaalipalvelut, on suurin työllistävä toimiala ja se tarjoaa yhteensä noin työpaikkaa. Simossa keskiasteen oppilaitoksista on lukio, muut keskiasteen oppilaitokset sijaitsevat lähimpänä Kemissä. Kemissä ja Torniossa toimii myös Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu sekä Meri-Lappi Instituutti. Meri-Lappi Instituutti on Lapin ja Oulun yliopistojen yhteinen yksikkö. Lähimmät yliopistot sijaitsevat Oulussa ja Rovaniemellä. Sosiaali- ja terveydenhoitopalveluista vastaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Länsi-Pohjan keskussairaala sijaitsee Kemissä. Kalastus, maatalous ja porotalous Kemi-Tornion talousalueen merialue kuuluu Perämereen ja myös Lapin TE-keskuksen merialueeseen. RKTL:n mukaan vuonna 2006 Lapin TE-keskuksen merialueella oli 69 ammattikalastajaa, joista 26:lle kalastustulot muodostivat yli 30 prosenttia kokonaistuloista. Kalastusaluksia oli yhteensä 88, joista lähes kaikki pienimuotoisia rannikkokalastusaluksia. Simon ympäristössä merkittävin saaliskala taloudellisessa mielessä on lohi. Erityisesti Kemijokisuun ympäristöllä on merkitystä paikallisille lohenkalastajille. Kalastuksen merkitys elinkeinona on koko Perämeren alueella vähentynyt. Saalismäärällä mitattuna Perämeren alueen osuus kokonaissaalismäärästä oli vuonna 2006 noin 3,5 prosenttia laskettuna Perämeren, Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden yhteissaalismäärästä. Kemin ja Simon edustalla harjoitti kotitarvekalastusta vuonna 2006 vajaa 400 taloutta ja ammattimaista kalastusta 38 kalastajaa. Ammattikalastajien pyynti oli lähes täysin rysäja verkkokalastusta. Kalastuksen painopiste oli selvästi rysäkalastuksessa. Kotitarvekalastajilla suosituimpia pyyntimuotoja olivat vetouistelu, heittovapakalastus ja pilkkionginta, joita harjoitti yli puolet kalastajista. Kokonaissaalis Kemin-Simon edustalla oli vuonna 2006 ilman troolisaalista noin 150 tonnia, josta muikkua oli 27 prosenttia, lohta 20 prosenttia, siikaa 18 prosenttia ja ahventa 15 prosenttia. Ammattikalastajilla tärkeimmät saalislajit olivat lohi, siika, muikku ja ahven ja kotitarvekalastajilla vastaavasti ahven, hauki, siika ja muikku. Ammattikalastajien osuus kokonaissaaliista oli kolme neljännestä. Taloudellisesti merkittävimpien saalislajien eli lohen, siian, ja muikun kokonaissaaliista ammattikalastajien osuus oli vielä suurempi eli yli 90 prosenttia.

45 41 Kalastustietoja tarkennettiin vuonna 2009 tehdyin ammattikalastajahaastatteluin ja -kyselyin. Kalastusta Karsikkoniemen edustalla noin 5 kilometrin säteellä suunnitellusta jäähdytysvesien purkualueesta selvitettiin henkilökohtaisin haastatteluin. Karsikonniemen edustalla 5 kilometrin säteellä suunnitellusta jäähdytysvesien purkualueesta kalasti neljä TE-keskuksen ammattikalastajarekisterissä olevaa rysäkalastajaa. Kalastajista kaksi kalasti samassa kalastusporukassa. Kalastajista kaksi oli pääammattikalastajia ja toiset kaksi sivuammattikalastajia. Kalastus oli lähes täysin rysäkalastusta. Verkkokalastusta harjoitti vain yksi kalastaja. Haastateltujen ammattikalastajien kokonaissaalis Karsikonniemen edustalla oli vuonna noin tonnia, josta lohta oli keskimäärin 39 prosenttia, muikkua 24 prosenttia, silakkaa 19 prosenttia ja siikaa 7 prosenttia. Kalastajakohtainen saalis oli varsin pieni eli 2,5 3,0 tonnia. Kokonaissaalista tarkasteltaessa on huomioitava, että se kuvastaa saalista nykytilanteessa, jossa rysäkalastusta on rajoitettu. Etenkin lohisaaliit voisivat olla huomattavan erilaiset ilman pyyntirajoituksia. Kalastuskysely lähetettiin 31 alueella kalastavalle 1- ja 2- ryhmän ammattikalastajalle. Kyselyssä mukana olivat Simossa ja Kemissä asuvat kalastajat, sekä pyyntiruuduilta kaksi ja kolme saaliita ilmoittaneet rannikkokalastajat ja kalastuspäiväkirjalla saaliinsa ilmoittavien kalastusalusten omistajat. Kyselyyn vastasi 15 kalastajaa, joten vastausprosentti oli 48,4 prosenttia. Vastanneista yhdeksän ilmoitti kalastavansa alueella pääammattinaan ja kuusi ilmoitti, ettei kalasta alueella. Vastanneista kolme pääammattikalastajaa ilmoitti harjoittavansa alueella muun kalastuksen lisäksi troolikalastusta. Suurin osa kalastuksesta tapahtui katiskoilla, harvoilla verkoilla sekä siika- ja lohirysillä. Kyselyyn vastanneet kalastajat saivat vuonna 2008 saalista yhteensä yli kiloa. Selvästi eniten saaliiksi saatiin muikkua sekä lohta, joita saatiin vuonna 2008 yhteensä yli kiloa. Kalastus keskittyi selvästi Kemijokisuun lohenkalastuksen terminaalialueelle, jossa saa pyytää lohta varhaistetusti muuhun alueeseen verrattuna, mutta kalastusta harjoitettiin pitkin rannikkoa koko tiedustelualueella. Kemi-Tornion talousalueella on jonkin verran maatiloja, maitotiloja ja porotalouksia. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus kaikista on noin 4 prosenttia. Suomen poronhoitoalue käsittää lähes koko Lapin läänin ja osan Oulun läänistä. Poronhoitolain määrittelemänä Lapin lääni on kokonaan poronhoitoaluetta lukuun ottamatta Kemin ja Tornion kaupunkeja sekä Keminmaan kuntaa. Oulun läänistä poronhoitoalueeseen kuuluvat Kuusamon ja Pudasjärven kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuivaniemen (liitetty Iihin 2007), Suomussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kuntien alueet. Lisäksi Kiiminkijoen ja Puolanka-Hyrynsalmi maantien pohjoispuolelle jäävät alueet Puolangan, Utajärven ja Ylikiimingin kunnista ovat poronhoitoaluetta. Ruotsissa poronhoitoalue käsittää Taalainmaan, Länsi-Norlannin, Jämtlannin, Västerbottenin ja Norrbottenin läänit sekä Norjassa Finnmarkin, Tromssan, Nordlandin ja Trøndelagin läänit. Karsikkoniemi ja suunnitellun voimajohtoreitin alue on poronhoitoaluetta, kuten koko Simon kunta. Suunnittelualue kuuluu Simon osalta Isosydänmaan paliskuntaan, jossa on osakkaana 74 ruokakuntaa (kahdeksan päätoimista). Paliskunnan suurin sallittu porojen määrä on 2000 syksyllä tapahtuvan teurastuksen jälkeen. Karsikkoniemen kalastajakylässä on poroaitaus, jossa aidataan poroja talvisin.

46 42 Matkailu Matkailuelinkeinon merkittävyys on kasvanut Kemi-Tornion alueella viime vuosina. Ennen Haaparannan Ikean avaamista vuoden 2006 lopulla alueen merkittävin yksittäinen matkailukohde oli Kemin Lumilinna, jossa vuonna 2006 kävi noin vierasta. Aiempina vuosina kävijöitä on ollut vielä huomattavasti enemmän. Yöpymisvuorokausia pelkästään Kemin kaupungissa oli vuonna 2006 lähes , yöpyjistä noin neljännes oli ulkomaalaisia. Viime vuosina etenkin Tornio-Haaparannan kaupunkikeskukseen kohdistuva ostosmatkailu on ollut voimakkaassa kasvussa. Tornion matkailumäärä kolminkertaistui vuonna Syy matkailumäärien lisääntymiseen oli Ikean avaaminen Haaparantaan ja siihen liittyvän ostosmatkailun lisääntyminen. Vuonna 2007 Ikeassa kävi noin kaksi miljoonaa asiakasta, osa Venäjältä ja Norjasta saakka. Kemi-Tornio-Haaparanta- alueen maankäytön kehityskuvassa tunnistettiin seuraavat potentiaaliset matkailun kehittämisalueet: maaseutumatkailu, erämatkailu, suojelualueet ja kansallispuistot matkailun vetovoimatekijöinä (esim. Kivalo, Perämeren ja Haparanda- Sandskärin kansallispuistot, merellisyys, meriluonnon hyödyntäminen), kalastusmatkailu (Simojoki, Kemijoki, Tornionjoki, jokisuut, meri), kaupunkimatkailu, elämysmatkailu, ostosmatkailu, risteily- ja veneilymatkailu sekä kulttuuriperintö. 2.8 Työmarkkinat Työmarkkinoiden kuvauksessa hyödynnetään soveltuvin osin Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostusta sekä siihen liittyvää taustaselvitystä (Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy 2008). Työllisyys ja työssäkäynti Kaivostoiminnan ja teollisuuden merkitys työllistäjänä on suuri Kemi-Tornion talousalueella. Toimiala tarjosi vuonna 2005 työpaikan yli työntekijälle. Teollisuuden työpaikat ovat pääosin metalli- ja metsäteollisuustoimialoilla. Yhteiskunnalliset palvelut oli määrällisesti eniten työllistävä toimiala (noin työllistä). Yhteensä talousalueella oli vuonna 2005 työpaikkoja noin ja työllisiä noin Teollisuuden lisäksi Kemin ja Tornion kaupungit ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat erittäin merkittäviä yksittäisiä seudullisia työllistäjiä. Huomioitava on myös kauppa-, majoitus- ja ravintolapalveluiden suuri merkitys paikallisena työllistäjänä. Vuonna 2005 yli henkilöä työllistyi tälle sektorille ja määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Tilastossa ei vielä näy Ikean vaikutus koko talousalueen kauppa- ja majoitusliiketoiminnassa. Kemi-Tornion talousalueella ainoastaan Kemin kaupunki oli vuonna 2005 työpaikkojen suhteen selvästi yliomavarainen eli siellä oli työpaikkoja lähes 25 prosenttia enemmän verrattuna työllisten määrään. Toisin sanoen Kemiin tullaan töihin muista kunnista. Tornion kaupunki tarjoaa myös alueellaan paljon työpaikkoja, mutta se on juuri ja juuri työpaikkaomavarainen. Muut kunnat talousalueella jäivät selvästi alle täyden omavaraisuuden. Käytännössä esimerkiksi Simosta lähes puolet työllisistä käy toisen kunnan alueella töissä. Lapin Liiton selvityksen mukaan vuonna 2004 Simon työllisistä noin kolmannes kävi Kemin kaupungin alueella töissä.

47 43 Työttömyys Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Kemi-Tornion talousalueella työttömiä työnhakijoita oli yhteensä hieman yli vuoden 2008 lopussa. Työttömistä työnhakijoista suurin osa asui Kemin tai Tornion kaupungeissa. Lapin TE-keskuksen alueella työttömyysaste (11 prosenttia) oli maan korkeimmalla tasolla ja Kemi-Tornion alueella työttömyys vuonna 2008 oli keskimäärin 12,3 prosenttia. Koko Suomen työttömyys vuoden 2008 lopussa oli 7,6 prosenttia. 2.9 Kuntatalous Kemi-Tornion talousalueen kunnat olivat vuonna 2008 velkaantuneempia ja heikommassa taloudellisessa kunnossa kuin Suomen kunnat keskimäärin. Keskimääräinen kuntien lainakanta Suomessa vuoden 2006 lopussa oli euroa asukasta kohti, kun tarkastellulla talousalueella se oli euroa asukasta kohti. Verotulot talousalueella jäivät Kemiä ja Keminmaata lukuun ottamatta koko maan keskiarvon alapuolelle. Kemi-Tornion talousalueen kunnista erityisesti Kemi on useamman vuoden ollut suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Sekä Kemi että Keminmaa määritellään tällä hetkellä kriisikunniksi eli erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleviksi kunniksi. Kemin ongelmana ovat olleet suuret menot. Esimerkiksi vuonna 2008 kaupungin alijäämä oli noin 0,3 miljoonaa euroa. Kumulatiivista alijäämää oli tätä ennen kertynyt yli 17 miljoonaa euroa. Simossa vuoden 2008 tilikausi oli ylijäämäinen 0,5 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää vuoden 2008 lopussa 0,9 miljoonaa euroa. Kunnallisvero oli vuonna 2008 kaikissa talousalueen kunnissa selvästi suurin verotulojen lähde. Myös valtionosuuksilla oli suuri merkitys ja esimerkiksi Simon tapauksessa se oli lähes kokonaisverotulojen suuruinen. Myös Tervolassa valtionosuudet olivat euromääräisesti lähes kokonaisverotulojen suuruiset. Kunnallisveroasteet ovat vuonna 2008 jokaisessa Kemi-Tornion talousalueen kunnassa maan keskiarvoa korkeampia. Voimalaitoksia koskeva kiinteistövero on jokaisessa kunnassa, jossa voimalaitoksia on, korkein mahdollinen eli 2,50 prosenttia Aluekehitys ja tulevaisuuden näkymät Aluekehityksen ja tulevaisuuden näkymien kuvauksessa hyödynnetään soveltuvin osin Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostusta sekä siihen liittyvää taustaselvitystä (Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy 2008). Kuntaliitokset Kemi-Tornion talousalueella ei ole varsinaisesti kuntaliitoshankkeita vireillä.

48 44 Yhteistyöhankkeet Käynnissä olevia ja toteutuneita Kemi-Tornion talousaluetta koskevia seudullisia yhteistyöhankkeita ovat: - Kemi, Keminmaa ja Simo muodostavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueen (asukkaita alueella noin ) - Kemi-Tornionjokilaakson koulutuksen kuntayhtymä Lappia (asukkaita alueella noin ) - Rajalla-hanke Tornion ja Haaparannan ydinkeskustojen yhdistämiseksi Kemi-Tornion seutu on mukana aluekeskusohjelmassa kaudella Talousalueen kehitysnäkymät Työ- ja elinkeinoministeriön ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksen julkaisussa Alueelliset talousnäkymät keväällä 2008 Kemi-Tornion seutukunta sai seuraavat luokitukset asteikolla tilanne paranee voimakkaasti (++), paranee jonkin verran (+), pysyy ennallaan (0), heikkenee jonkin verran (-), heikkenee voimakkaasti (--): - Elinkeinoelämän kehitysnäkymät: + - Työllisyyden kehitysnäkymät: + - Työttömyyden kehitysnäkymät: + - Tasapainoisen aluerakenteen kehitysnäkymät: 0 Kokonaisuutena Lapin näkymät ovat Itä-Lappia lukuun ottamatta suhteellisen positiiviset. Lapin alueella on käynnissä tai sinne on suunnitteilla mittavia investointeja lähivuosina. Investointien toteutuessa niiden yhteenlaskettu arvo on noin 3,5 miljardia euroa pelkästään Suomen Lapin alueella. Huomioitava on, että myös Pohjois-Ruotsin, Pohjois- Norjan ja Luoteis-Venäjän alueilla on meneillä tai suunnitteilla useita mittavia investointeja. Pohjois-Suomea koskettaa myös Talvivaaran kaivoshanke (500 miljoonaa euroa) Sotkamossa. Esimerkkejä käynnissä olevista tai vuoteen 2015 mennessä mahdollisesti toteutuvista investointihankkeista ja paikkakunnista Suomen Lapin alueella (Rautajoki, Timo. Lapin kansainvälistymisen visiot ): - Northland Resources, Kolari ja Pajala, 1 miljardi euroa - Agnico-Eagle, Kittilä, 150 miljoonaa euroa - Kevitsa Mining Oy, Sodankylä, 150 miljoonaa euroa - Kemi-Tornion talousalueen teollisuusinvestoinnit, 200 miljoonaa euroa - Yara (entinen Kemira GrowHow), Sokli, 150 miljoonaa euroa - North American Palladium, Suhanko, 500 miljoonaa euroa - Kaupan investoinnit Torniossa ja Rovaniemellä, 300 miljoonaa euroa - Lapin matkailuinvestoinnit, 1 miljardi euroa

49 45 Näiden lisäksi Lapissa ja Kemi-Tornion talousalueella on menossa tai suunnitteilla useita liikenne- ja infrastruktuuriin liittyviä investointeja. Valtatien 4 kehittämiseksi on käynnissä ohituskaistatie- ja moottoritiehankkeet. Kemin ja Tornion välisen moottoritien (valtatie 4) jatkaminen Simon Maksniemeen saakka valmistuu vuonna 2010, jolloin Torniosta pääsee moottoritietä lähes koko matkan suunnitellulle ydinvoimalaitokselle. Northland Resources Inc. tutkii Ruotsin Pajalan ja Kolarin kuntien alueella sijaitsevien rautaesiintymien hyödyntämistä. Erilaisia vaihtoehtoja malmin tai rautapellettien kuljettamiseksi rautateitse satamiin mm. Kemi-Tornio -alueelle tutkitaan, mutta mitään varsinaisia päätöksiä kaivostoiminnan aloittamisesta tai kuljetusreiteistä ei ole tehty. Pohjois-Suomen muut suuret energiahankkeet Tulevaisuudessa Pohjois-Suomen teollisuus- (lähinnä teräs- ja paperiteollisuus), kaivosja matkailuhankkeet tulevat lisäämään energiankulutusta. Väestönkasvulla ei odoteta olevan energiakulutuksen suhteen kasvupaineita Lapissa. Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan talousalueella on meneillään merkittäviä tuulivoimahankkeita. Suurimmat niistä sijoittuvat merialueille; Fortum Power and Heat Oy:n Pitkämatalan ja Maakrunnin hanke on alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimayksikön suuruinen ja yhteenlasketulta teholtaan noin MW. wpd Finland Oy kehittää tuulipuistohanketta Iin ja Haukiputaan kunnissa sijaitsevalle Suurhiekan matalikon alueelle. Alueelle voidaan sijoittaa voimalaa, kokonaisteholtaan noin MW. Suurhiekan hankkeessa on yhtenä vaihtoehtona tutkittu sähkönsiirtoreitin yhteensovittamista Simon Karsikkoniemessä ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään. Lisäksi Pohjolan Voima suunnittelee Oulun ja Haukiputaan edustalle maksimissaan 162 tuulivoimalan 800 MW tuulipuistoa, Metsähallitus ja Oulunseudun Sähkö Oulunsalo- Hailuoto välialueelle maksimissaan 75 voimalan 225 MW puistoa sekä Rajakiiri Oy Raahen- Pyhäjoen edustalle maksimissaan noin 100 voimalan 500 MW tuulipuistoa ja Tornioon Outokumpu Oyj:n terästehtaan edustalle maksimissaan noin 40 voimalan 200 MW tuulipuistoa. Ajoksen 200 MW tuulipuiston YVA-menettelyssä on mahdollisesti yhtenä vaihtoehtoisena verkkoliityntäpaikkana Karsikkoniemi. Tuulivoiman kehityksen myötä vesivoiman käyttö säätövoimana korostuu. Kemijoki Oy:n investointisuunnitelmissa on 88 MW tehonnostot nykyisiin vesivoimalaitoksiin vuosina Pohjolan Voima Oy:n suunnitelmissa on 11 MW tehonnostot Isohaarassa ja Jumiskossa. Kollaja-hankkeessa tutkitaan noin 46 kilometrin laajuisen tekojärven ja vesivoimalaitoksen rakentamista Pudasjärven kaupungin alueelle. Lapin liiton Kemi- Ounasjoki-työryhmä julkisti väliraporttinsa keväällä Työryhmä toteaa, että yksi Rovaniemen tulvasuojelun päävaihtoehdoista on sulamisvesien kiinni ottaminen Kemijoen yläjuoksulla. Lapin liiton tarkoituksena on selvittää, miten mahdollisesta tulvasuojelualtaasta voitaisiin tehdä ympäristötekijät huomioonottava monikäyttöallas. Tulvasuojelun ohella allasta voitaisiin hyödyntää energian tuotannossa, kalataloudessa ja matkailussa. Sähkönsiirron kantaverkon parantamiseksi Fingrid Oyj:llä on suunnitelmissa rakentaa pitkällä aikavälillä 400 kv voimajohto Muhoksen Pyhänselästä Tornion seudulle ja edelleen Ruotsiin. Suomen ja Ruotsin välisen siirtokapasiteetin lisäämiseksi olisi tarpeen tämän vaihtosähköyhteyden rakentaminen, koska sähkön tuontitarve Pohjoismaista Suomeen tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Kyseisestä voimajohtoyhteydestä YVAmenettely on päättynyt kesällä Simon kohdalla Yli-Olhavasta Kukkolaan välisellä reitillä on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa, joista toinen sijoittuu nykyiseen linjaukseen ja

50 46 toinen kiertää sen itäpuolelta. Mikäli ydinvoimalaitoshanke toteutuu kahden 1250 MW yksikön suuruisena, toteuttaminen edellyttää lisäksi mahdollisesti uutta 400 kv yhteyttä Pirttikoskelta etelään. Pohjois-Suomen muista suurista energiahankkeista vain wpd Finland Oy:n Suurhiekan tuulipuistohanke liittyy välillisesti Simon Karsikkoniemen ydinvoimalaitoshankkeeseen mahdollisen yhteisen voimajohtokäytävän osalta. Lapin liiton maakuntasuunnitelma 2022:ssa todetaan, että energian kulutus lisääntyy teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvun vuoksi. Maakuntasuunnitelmassa linjataan, että Lapin teollisuuden kohtuuhintainen perusenergiahuolto on turvattava valtakunnallisilla ratkaisuilla ja vesivoiman täydennysrakentamisella. Maakunnan omien uusiutuvien luonnonvarojen, vesi-, bio- ja tuulivoiman, tuotantoa lisätään ja myös jätteistä tehdään energiaa. Lapin liiton valtuusto on hyväksyessään toimintasuunnitelman vuodelle 2008 päättänyt muun muassa: "Lapin energiaohjelmassa selvitetään kunkin energiamuodon osalta nykytilanne tuotannon ja kulutuksen osalta, kartoitetaan toimintaympäristön muutokset ja asetetaan kehittämistavoitteet. Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa ja sen käytön ja tuotannon kehittämisessä. Lisäksi otetaan huomioon Simo mahdollisena ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkana selvittämällä mm. työvoima ja teollisuuden energiatarpeet." Talousalue laitoksen sijoituspaikkana Kemi-Tornion talousalueen mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia hankkeen kannalta aluetaloudellisesta näkökulmasta ovat: + Vahva teollinen perinne näkyy yrityskannassa, elinkeinorakenteessa ja työvoimarakenteessa. + Alueen yrityksillä on kokemusta suuriin hankkeisiin osallistumisesta Suomessa ja ulkomailla. + Oulun läheisyys tarjoaa työvoimaa ja osaamista. + Kemi-Tornion talousalueella on vapaata palvelukapasiteettia ja asuntoja vapaana johtuen väestön poismuuttamisesta. + Kemi-Tornion seutu on koko Lapin logistinen keskus (lentokenttä, E4, satama, rata). + Kansainvälinen ympäristö ja rajan läheisyys tarjoavat mahdollisuuden käyttää resursseja Ruotsin puolelta (Haaparanta, Luulaja). Kemi-Tornion talousalueella kuten koko Lapin alueella on tulevaisuudessa yhä enemmän pulaa osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Erityisesti Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan huono taloudellinen tilanne voi vaikuttaa alueen vetovoimaan sekä kykyyn investoida palveluihin ja infrastruktuurin rakentamiseen Oulu voi imeä osan työntekijöistä ja samalla verotuloista.

51 47 3 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ 3.1 Maakuntakaavan keskeinen sisältö Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa on osoitettu varaukset ydinvoimalaitosta ja sen edellyttämää infrastruktuuria varten Simon Karsikkoniemeen. Maakuntakaavassa on osoitettu seuraavat aluevaraukset, viiva- ja kohdemerkinnät: o Satama-alue (EN-1-alueella) o Yhdystie (Karsikontie) o Ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystie (voimalaitos-hepola-valtatie 4) o Moottorikelkkailureitit (suunnittelualueen itäpuolelta kohti Hepolaa ja Maksniemeä/Puntarniemeä suuntautuvat reitit, 110 kv:n ja 400 kv:n nykyisiä voimajohtoja seuraavat seutukaavan mukaiset reitit) o Laivaväylä (seutukaavassa esitettyjen väylien lisäksi olemassa oleva väylä kaakosta Karsikon kalasatamaan sekä uusi väylä lännestä voimalaitoksen satamaalueelle) o Ohjeellinen päävoimalinja (merialueella merikaapelina, mantereella maakaapelina ja ilmajohtona) o Energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos (EN-1) o Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke (sv-1) Maakuntakaavassa Karsikkoniemen eteläosaan on osoitettu EN-1-merkinnällä energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos. Merkinnällä on osoitettu ydinvoimalaitoksen ja sen tukitoimintojen alueet. Alue on varattu energiantuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteita sekä energiantuotannon tutkimukseen ja kehittämiseen tarvittavia rakennuksia ja rakenteita varten. Lisäksi alueelle saa sijoittaa ydinvoimalaitoksen tukitoimintoja, kuten tilapäistä asumista ja vesien käsittelyyn liittyviä laitoksia ja rakenteita. Alueelle tullaan sijoittamaan kaasuturbiinitekniikkaan perustuva varavoimajärjestelmä, joka on sähköteholtaan noin 100 MW. Alueelle tullaan sijoittamaan matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustiloja. Alueella varastoidaan käytettyä ydinpolttoainetta tilapäisesti (20 40 vuotta), kunnes se voidaan siirtää loppusijoituspaikkaan. Energiahuollon alueeseen liittyy määräyksiä, jotka on esitetty luvussa 3.2. Maakuntakaavalla kumotaan Länsi-Lapin seutukaavassa Karsikkoniemeen osoitettu teollisuustoimintojen aluevaraus (T 708) sekä EN-1- alueen sisään jääviltä osiltaan seutukaavan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M 4504). EN-1-alueesta itään sijoittuvat valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Simojoen suun kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään n. 5 km) sekä valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Simoniemen kylä, etäisyys lähimmillään noin 9 km). Arvokkaiden aluekokonaisuuksien ranta-alueilta aukeaa näkymiä kohti Karsikkoniemeä. Yleis- ja asemakaavoituksessa sekä rakennuslupamenettelyssä tulee ydinvoimalaitokseen liittyvien rakennusten, rakenteiden ja voimajohtolinjan maisemavaikutukset arvioida tarkemmin sekä pyrkiä sopeuttamaan ydinvoimalaitoksen rakenteet merelliseen maisemakokonaisuuteen.

52 48 Energiahuollon alueelle (EN-1) on osoitettu satama-alue ydinvoimalaitoksen tarvitsemia merikuljetuksia varten. Satama-alueelta länteen on osoitettu uusi laivaväylä, joka liittyy nykyiseen laivaväyläverkostoon. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavassa osoitetut laiva- tai veneväylät suunnittelualueella. Maakuntakaavassa on seutukaavassa osoitettujen väylien lisäksi osoitettu edellä mainittu uusi laivaväylä ydinvoimalaitoksen satama-alueelle sekä nykyinen laivaväylä Karsikon kalasatamaan. Uuden laivaväylän merkintään on liitetty seuraava suositus: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. Karsikontie on osoitettu yhdystienä valtatieltä 4 voimalaitosalueelle. Karsikontietä täydentävänä vaihtoehtoisena pelastusyhteytenä on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystie Karsikkoniemen länsirannalla sijaitsevaa, pääosin olemassa olevaa tieyhteyttä pitkin valtatielle 4. Tieyhteys kulkee Kemin puolella Rytikarin ja Hepolan asuinalueiden kautta. Lisäksi on osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen poikittaistieyhteys yhdysteiden välille laitosalueen pohjoispuolelle. Voimalaitosalueelta on osoitettu päävoimalinja nykyisille voimajohtolinjoille (noin 10 ja 20 kilometriä voimalaitokselta koilliseen). Johtokäytävään sijoitetaan voimalaitoksen edellyttämät 110 kv:n ja 400 kv:n voimajohdot. Päävoimalinja seuraa Kemin, Simon ja Keminmaan kuntarajaa ja sijoittuu Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden (Mustaaapa ja Kirvesaapa) itäpuolelle. Johtokäytävään liittyy Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä 400 kv:n voimajohto, joka merialueella rakennetaan merikaapelina sekä mantereella maakaapelina (rantavyöhyke) ja ilmajohtona (voimalaitoksen voimajohtokäytävä). Maakuntakaavan sähkölinjamerkintä sisältää tarvittavat sähkönsiirtoon liittyvät laitteet kuten sähköasemat. Niiden tarkempi sijoitus tullaan tutkimaan alueen yleiskaavoituksen ja voimajohdon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavassa osoitetut moottorikelkkailureitit suunnittelualueella. Moottorikelkkailureitit on maakuntakaavassa osoitettu seutukaavan mukaisesti lukuun ottamatta Karsikkoniemen ympäri seutukaavassa linjattua moottorikelkkailureittiä, jolle on osoitettu korvaava yhteys Karsikkoniemen kautta. Seutukaavassa osoitettu yhteys joudutaan siirtämään mantereelle ydinvoimalaitoksen merialuetta lauhduttavan vaikutuksen johdosta. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke on osoitettu sv-1-merkinnällä. Suojavyöhyke on osoitettu likimääräisesti noin viiden kilometrin etäisyydelle voimalaitoksesta. Suojavyöhykkeen yksityiskohtainen sijainti tarkentuu kuntakaavoituksessa. Valtioneuvoston asetuksen ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä ( /735) 2 :n mukaan suojavyöhykkeellä tarkoitetaan aluetta, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta. Maakuntakaavan esitysmittakaavasta johtuen ei ole mahdollista esittää yksityiskohtaista suojavyöhykkeen rajausta. Suojavyöhykkeen osoittaminen maakuntakaavassa on tarpeen lähinnä kuntakaavoituksen ohjaamiseksi sekä osoittamaan vyöhykettä, johon liittyy voimalaitosalueen ympäristöön ulottuvia maankäytön rajoituksia. Suojavyöhykkeeseen kuuluvat Karsikkoniemen ja sitä ympäröivän merialueen (mukaan lukien Laitakarin ja Ajoskrunnin saaret) lisäksi Kemin Hepolan ja Rytikarin sekä Simon Maksniemen taajamat. Suojavyöhykkeeseen liittyy maankäyttöä rajoittavia suunnittelumääräyksiä, jotka on esitetty luvussa 3.2.

53 49 Ohjeellinen päävoimalinja ylittää historiallisesti arvokkaan Pohjanmaan rantatien Simon Maksniementien ja Kemin Marostenmäentien kohdalla. Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjauksista. Keväällä 2009 käytössä olleen tiedon mukaan kohde on mukana parhaillaan Museovirastossa ajantasaistettavassa ja tarkistettavassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen kohdeluettelossa (RKY). Kohde on kuvattu tarkemmin luvussa Maakuntakaavamääräykset ja -suositukset Maankäyttö- ja rakennuslain 30 :n mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Maakuntakaavamääräykset ovat osa oikeusvaikutteista maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai halutessa tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta ja antaa tällä tavoin kaavalle täsmällisempää sisältöä. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa on annettu maankäyttöluokittaisia määräyksiä EN-1-aluetta (Energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos) koskien sekä osa-aluemerkinnällä sv-1 (Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke) rajattua aluetta koskevia määräyksiä. Seuraavassa esitetään Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan määräykset perusteluineen. Määräysten lisäksi on annettu seuraava suositus maakuntakaavassa osoitettua uutta laivaväylää ja EN-1-aluetta koskien: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Suositus koskee EN-1-alueella lähinnä rantaan sijoitettavia voimalaitoksen rakenteita. Suosituksella ei ole oikeusvaikutuksia. Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. Uutta laivaväylää koskee seuraava suositus: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi.

54 50 EN-1-aluetta koskevat seuraavat määräykset: Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräykset: o Alue on tarkoitettu toteuttavaksi asemakaavaan perustuen. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suoja-aluein. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon rantavyöhykkeen luonnonarvot ja LSL 49 1 mom. mukaisesti alueella olevat luontodirektiivin liitteen IV (b) lajit, joiden heikentäminen tai hävittäminen ei saa tapahtua ilman LSL 49 3 mom. mukaista menettelyä. o Alueen suunnittelussa tulee Säteilyturvakeskukselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. EN-1-aluetta koskee seuraava suositus: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Ydinvoimalaitosten sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset on esitetty Säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 ( ). Ohjeen mukaan ydinvoimalaitoksen voimalaitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Se määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Ydinvoimalaitoksen käytöstä vastaavan luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaan kuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Voimalaitosalueella voi olla muuta laitoksen käyttöön liittymätöntä toimintaa edellyttäen, ettei siitä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle. Alueen kautta voi kulkea liikenneväylä, jos liikenne on vähäistä ja se voidaan tarvittaessa pysäyttää. Vierailuja voimalaitosalueelle voidaan tehdä edellyttäen, että laitoksen käyttäjän on mahdollista valvoa vierailijoiden liikkumista. Voimalaitosalue sisältyy maakuntakaavan EN-1-alueeseen. Ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristön lentoliikennereittien on oltava sellaisia, etteivät ne aiheuta vaaraa ydinvoimalaitokselle eikä laitoksen normaalitoiminnasta ole kohtuutonta haittaa niille. Suunnittelun yhteydessä on varmistettu, ettei lentokieltoalue häiritse normaalia lentotoimintaa. Ilmailulain (1242/2005) 8 :n mukaan ydinvoimalaitoksen ympärille voidaan määrätä lentokieltoalue. Lentokieltoalueesta säädetään tapauskohtaisesti valtioneuvoston asetuksella. Lainsäädännössä ei kuitenkaan vaadita, että ydinvoimalaitoksen ympärille olisi aina määrättävä lentokieltoalue. Kemi-Tornio lentokentän eteläinen lähestymissuunta ja siihen liittyvät alueet sijoittuvat Karsikon läheisyyteen niin, että ydinvoimalaitoksen ympärille voidaan määritellä tarkoituksenmukainen lentokieltoalue, joka ei aiheuta merkittäviä rajoituksia lentoliikenteelle. Finavian mukaan Kemi-Tornion kentälle laskeutuvat tai sieltä nousevat koneet eivät normaalisti lennä mahdollisen voimalaitosalueen yli, mutta ylilentoja nousujen ja laskujen aikana tapahtuu satunnaisesti. Finavian Fennovoimalle antaman lausunnon mukaan Kemin lentoaseman mittarilentoliikenteen lentomenetelmät voidaan suunnitella niin, että lennot eivät lennä ydinvoimalalle mahdollisesti ehdotettavan tarkoituksenmukaisen lentokieltoalueen lävitse. Lausunnon mukaan vuodesta 2015 eteenpäin vain muutama ilma-alus vuodessa voi harhautua reitiltään

55 51 niin, että alus saattaisi lentää Karsikon ydinvoimalaitokselle mahdollisesti ehdotettavan lentokieltoalueen yli. Lentoliikenne ei näin ollen ole esteenä ydinvoimalaitoksen rakentamiselle Karsikkoniemelle. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä (sv-1) koskevat seuraavat määräykset: Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräykset: o Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on ne taajamat tai muut tiheän asutuksen alueet, jotka ulottuvat noin 5 km etäisyydelle ydinvoimalaitoksesta, sisällytettävä kokonaisuudessaan ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeeseen. o Suojavyöhykkeeseen kuuluvalle alueelle ei saa suunnitella sijoitettavaksi uutta tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä tai sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Lomaasutuksen tai vapaa-ajan toiminnan sijoittamista suunniteltaessa alueelle tulee varmistua, etteivät edellytykset asianmukaiselle pelastustoiminnalle vaarannu. o Alueen suunnittelussa tulee Säteilyturvakeskukselle ja pelastusviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suojavyöhykkeellä on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus, mistä johtuen lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta ( rahat tai lupa -periaate). Rakentamisen edellytykset ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä. Suojavyöhykkeeseen liittyvä suunnittelumääräys ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Suojavyöhykkeellä tapahtuvaa rakentamista ja maankäytön suunnittelua koskevilla määräyksillä pyritään rajoittamaan suojavyöhykkeellä asuvien ja työskentelevien ihmisten määrää mahdollisten voimalaitoksen häiriöja onnettomuustilanteiden sekä niihin liittyvien pelastusjärjestelyjen varalta.

56 52 4 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslaissa (9 ) edellytetään, että kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (1 ) todetaan, että maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty ydinvoimalaitoksen sekä sen edellyttämien tukitoimintojen ja rakenteiden rakentamisen mahdollistavan EN-1-aluevarauksen, voimajohtokäytävän, ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen sekä uusien tieyhteyksien, sataman ja uuden laivaväylän ympäristövaikutusten arviointiin. Kaavassa osoitettu merialueelle sijoittuva ohjeellinen päävoimalinja liittyy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoon ja sen vaikutukset on arvioitu kyseessä olevan hankkeen YVAssa. Ydinvoimalaitoksen edellyttämän voimajohdon osalta vaikutukset tullaan arvioimaan omassa YVA:ssaan Fingrid Oyj:n toimesta, mikäli Simo valitaan ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty soveltuvin osin Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen YVA-selostusta, siihen liittyviä erillisselvityksiä sekä työ- ja elinkeinoministeriön Fennovoimalta ydinenergia-asetuksen nojalla periaatepäätöshakemusta varten edellyttämiä lisäselvityksiä (osa valmistui huhtikuussa 2009, osa lokakuussa 2009) sekä wpd Finland Oy:n Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostusta. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty Fingridin voimalaitoksen lähiliitynnästä laatimaa selvitystä. Työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämiä lisäselvityksiä laadittaessa otettiin huomioon myös kaavoituksen selvitystarpeet. Laaditut selvitykset toimivat myös yleis- ja asemakaavoituksen tietopohjana. Maakuntakaavan suorat ympäristövaikutukset kohdistuvat Karsikkoniemelle, ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeelle, voimajohtokäytävän alueelle, sekä toiminnassa olevan ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalueelle. Epäsuorat vaikutukset esimerkiksi aluetalouteen kohdistuvat Kemi-Tornion talousalueelle sekä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaan Iin kuntaan ja Ruotsin puolella sijaitsevaan Haaparannan kaupunkiin.

57 Ydinvoimamaakuntakaavan ympäristövaikutukset Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto maakuntakaavan ympäristövaikutuksista. Taulukossa kuvataan kaavamerkintäkohtaisesti maakuntakaavan mahdollistaman maankäytön seurauksena aiheutuvat ympäristövaikutukset. Yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3. Ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin yhteenveto. Maakuntakaavamerkintä Satama-alue Moottorikelkkailureitti Yhdystie Ohjeellinen yhdystie Uusi laivaväylä Ohjeellinen päävoimalinja Keskeisimmät ympäristövaikutukset Satamarakenteiden rakentaminen aiheuttaa tilapäistä ja paikallista veden samenemista. Muuttaa Karsikkoniemen länsirannan maisemaa. Ei merkittäviä vaikutuksia Ei merkittäviä vaikutuksia Ei merkittäviä vaikutuksia Laivaväylän ruoppaaminen aiheuttaa tilapäistä ja paikallista veden samenemista EN-1 alueelta koilliseen suuntautuva noin 20 kilometrin pituinen voimajohtokäytävä rajoittaa maankäyttöä enimmillään noin metriä leveällä johtoaukealla. Lisäksi samaan johtokäytävään mahdollisesti sijoittuva Suurhiekan tuulipuiston erillinen voimajohto aiheuttaa metrin lisälevennystarpeen. - Voimajohto muuttaa maisemaa, mutta vaikutukset jäävät pääosin paikallisiksi (johtoreitin alue). - Voimajohtokäytävän välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä luonnonsuojelualueita tai kohteita tai muinaisjäännöksiä. - Voimajohtokäytävän rakentaminen haittaa linnustoa pesimä- ja muuttoaikoina erityisesti linnustollisesti arvokkaan Karsikkojärven ympäristössä. - Voimajohdot lisäävät muuttolintujen törmäysriskiä. - Voimajohtokäytävän sijoittuminen ja vaikutukset selvitetään tarkemmin voimajohdon ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. EN-1 (energiahuollon alue) Merituulipuiston sähköverkkoon liittämiseksi tarvittava maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Maakuntakaavan sähkölinjamerkintä sisältää tarvittavat sähkönsiirtoon liittyvät laitteet kuten sähköasemat tms. Niiden tarkempi sijoitus tullaan tutkimaan alueen yleiskaavoituksen ja voimajohdon tarkemman suunnittelun yhteydessä. EN-1-aluemerkintä mahdollistaa ydinvoimalaitoksen ja sen tukitoimintojen sijoittamisen Karsikkoniemen eteläkärkeen. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaiset keskeisimmät ympäristövaikutukset ovat: - Karsikkoniemen eteläosan käyttötarkoitus muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta ja osin loma-asuntoalueesta energiahuollon alueeksi. - Melulle asetettu päiväajan ohjearvo ylittyy muutamalla kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä voimalaitoksen ympäristössä. Rakentaminen häiritsee myös eläimistöä ja osa elinympäristöstä muuttuu pysyvästi. - Jäähdytysvesirakenteiden rakentamisen ruoppaustyöt aiheuttavat tilapäistä ja paikallista veden samenemista. - Liikenne lisääntyy Karsikontiellä, tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi. - Simon kunnan kiinteistöverotulot kasvavat merkittävästi ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan.

58 54 - Laitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus on talousalueella henkilötyövuotta vuodessa, talousalueen kuntien elinkeinoelämä piristyy, palveluiden kysyntä kasvaa. Ydinvoimalaitoksen käytön aikaiset keskeisimmät ympäristövaikutukset: Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset: - Kalastukselle voi aiheutua paikallista haittaa pyydysten limoittumisesta ja rysien pyyntitehon heikkenemisestä jäähdytysveden vaikutusalueella. - Talvinen sula-alue vaikeuttaa jäältä kalastusta, mutta toisaalta se pidentää avovesikalastuskautta ja houkuttelee alueelle talvisin siikaa ja taimenta. - EN-1-alueella liikkuminen ja virkistystoiminta on kielletty. - Voimalaitosalue rajoittaa porotalouden toimintaedellytyksiä Karsikkoniemen eteläosassa. - Melun yöajan ohjearvo ylittyy voimalaitoksen ympäristössä enintään kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee kuitenkin poistumaan hankkeen toteutumisen myötä. - Voimalaitoksen normaalikäytöstä ei aiheudu säteilystä johtuvia vaikutuksia lähiympäristön ihmisten terveyteen, elinoloihin tai virkistykseen. Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset: - Voimalaitoksen jäähdytysveden purkaminen mereen lämmittää Karsikkoniemen edustan merialuetta. Lämpenevän merialueen koko riippuu voimalaitoksen koosta sekä jäähdytysveden otto- ja purkupaikoista. Sulan ja heikon jään alueen koko on 5-12,5 neliökilometriä voimalaitos- ja sekä jäähdytysveden otto- ja purkuvaihtoehdoista riippuen. - Ympäristön pohjavesien laatuun tai määrään voimalaitoksella tai siihen liittyvillä kallioluolilla ja -tunneleilla ei ole vaikutusta. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset: - Jäähdytysveden vaikutusalueella vesikasvillisuuden ja kasviplanktonin tuotanto kasvaa. - Jäähdytysvesillä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia kalojen vaellukseen. - Karsikkoniemellä on uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä. Rakentaminen voi vaikuttaa niin, että osa esiintymistä häviää alueelta. - Luonnonsuojelualueisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia. EN-1 alue rajautuu Karsikon eteläiseen merenrantaniittyyn, jonka suojeluarvojen turvaaminen voidaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Suojeltujen rantaniittyjen umpeenkasvu voi kuitenkin voimistua merialueen lämpenemisestä johtuen. - Karsikon alueella luontoarvot keskittyvät rantavyöhykkeelle, jolla on muun muassa uhanalaista ja huomioitavaa kasvilajistoa. Hankkeeseen liittyvät toiminnot on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa EN-1-alueen sisällä suunniteltu keskitettäviksi pääosin Karsikon niemen keskiosiin. Näillä toimenpiteillä pyritään säästämään rantavyöhykkeen luonnonarvoja. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset: - Voimalaitoksen käyttövaiheen kiinteistöverotulot Simon kunnalle ovat 3,8 5,0 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle 1,9 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Työllistävä vaikutus talousalueella on henkilötyövuotta vuodessa. Verotulot kasvavat uusien asukkaiden, piristyneen elinkeinotoiminnan ja lisäänty-

59 55 neen rakentamisen seurauksena. Yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. - Kemi-Tornio seudun merkitys vahvana teollisuusseutuna vahvistuu, mikä voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset: - Voimalaitos sijoittuu näkyvälle paikalle ulkosaaristo-avomerivyöhykkeeseen rajautuvalle niemelle. Maisemassa tapahtuva muutos on merkittävä nykyisen luonnon-/loma-asumisen alueen muuttuessa voimalaitosmiljööksi Karsikkoniemen eteläosassa. - Voimalaitos sijoittuu Kemin alueen teollisen vyöhykkeen jatkoksi. Seudun rannikkovyöhykkeen maisema on muutostilassa (teollisen toiminnan vyöhykkeet, laajat tuulivoimavaraukset esimerkiksi Simoniemen edustalla, satamien liikenne). Suojavyöhykkeeseen kuuluvat Karsikkoniemi, sitä ympäröivä merialue mukaan lukien Laitakarin ja Ajoskrunnin saaret sekä Kemin Hepolan ja Rytikarin sekä Simon Maksniemen taajamat. - Suojavyöhyke ja siihen liittyvät määräykset ohjaavat kuntien yleis- ja asemakaavoitusta sekä asettavat suojavyöhykkeen maankäytölle rajoituksia. 4.3 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset Ainoa ydinvoimalaitoksen normaalitoiminnan vaikutus, joka ulottuu Suomen rajojen ulkopuolelle, on Haaparannan seutuun kohdistuva aluetaloudellinen vaikutus. Äärimmäisen epätodennäköisen vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden tapauksessa vaikutukset voisivat niin ikään ulottua Suomen rajojen ulkopuolelle. Osa sosiaalisista vaikutuksista kohdistuu koko Haaparanta-Tornio-Kemin talousalueelle, esimerkiksi osa asukkaista myös Ruotsin puolella kokee ydinvoimalaitoshankkeen huolestuttavana ja viihtyvyyttä alentavana tekijänä Aluetaloudelliset vaikutukset Ruotsiin Ydinvoimalaitoksen rakentaminen vahvistaisi Kemi-Tornio-alueen merkitystä vahvana teollisuusseutukuntana. Hankkeen välitön ja välillinen työllisyysvaikutus ulottuisi valtakunnan rajan läheisyyden vuoksi myös Ruotsin puolelle Haaparantaan ja sen lähiseudulle. Nykyiselläänkin yhteistyö etenkin Tornion ja Haaparannan välillä on laajaa ja monet kunnalliset peruspalvelut sekä vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat yhteisiä. Myös työvoiman koulutus ja rekrytointi suunnitellaan osittain yhdessä. Riippuen esimerkiksi Haaparannan omista toimenpiteistä (esimerkiksi työvoiman koulutus ja tarjonta, palvelujen tarjonta ja asuntojen tarjonta), se voi hyötyä hankkeesta merkittävästikin. Poissuljettua ei myöskään ole vakituisten työntekijöiden sijoittuminen asumaan Haaparannalle tai muualle Ruotsin puolelle. Haaparannalta Karsikkoniemeen on maanteitse vain noin 40 kilometriä, ja käynnissä olevan tiehankkeen valmistuttua melkein koko matka on moottoritietä. Ydinvoimalaitoshankkeella voisi toteutuessaan olla vaikutuksia myös Outokummun Tornion tehtaiden investointeihin, mistä myös Haaparanta hyötyisi. Elinkeinoelämän vilkastuessa edellytykset myönteiselle väkiluvun kehitykselle paranisivat myös Haaparannassa ja sen lähikunnissa. Maakuntakaavan toteuttamisella ei ole suoria vaikutuksia Perämeren ja Haparanda- Sandskärin kansallispuistojen matkailupotentiaalin hyödyntämismahdollisuuksiin. Ydinvoimalaitoksen rakentamisvaihe vilkastuttaa Kemi-Tornio alueen matkailu- ja virkistyspalveluelinkeinoja ja todennäköisesti lisää myös luontomatkailupalvelujen kysyntää.

60 Vesistövaikutukset Maakuntakaavan mahdollistaman ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttamalla vesien lämpenemisellä ei voida mallitarkastelujen perusteella katsoa olevan suoria vaikutuksia muiden valtioiden alueelle, sillä jäähdytysveden vaikutukset rajoittuvat muutaman kilometrin päähän purkupaikasta, eikä niillä katsota olevan vaikutusta Perämeren tilaan laajemmin. Lohen merkkipalautusten mukaan rannikon lähellä vaeltavat lohet vaeltavat Perämeren pohjoisosassa pääasiassa Hailuodon länsipuolitse ilmeisesti merivirtojen mukaan suoraan Simon Karsikkoniemen edustalle. Sieltä pääosa jatkaa matkaa edelleen pohjoiseen Kemijokisuulle sekä Tornion- ja Kalixjokeen. Osa lohista kääntyy Karsikkoniemen edustalta takaisin etelään ja vaeltaa Ii- ja Oulujoen suualueille asti. Siten pintaveden lämpiämisellä Laitakarin länsipuolisella alueella ja Veitsiluodonlahdella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Karsikkoniemen ohi vaeltavan lohen ja vaellussiian vaelluskäyttäytymiseen tai vaelluskalojen nousuun Simojokeen eikä Tornion- ja Kalixjokeen. Yksinkertaistettu kaavio nousevan lohen vaellusreiteistä rannikon lähialueella Hailuodon pohjoispuolisella Perämerellä on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 20. Yksinkertaistettu kaavio nousevan lohen rannikon läheisistä vaellusreiteistä pohjoisella Perämerellä.

61 Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutukset Vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutuksia on kuvattu hankkeen YVAselostuksessa ydinvoimalaitoksen lähialueelta 1000 kilometrin etäisyydelle saakka. Vakavan ydinonnettomuuden todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Ravinnoksi käytettävien paikallisten maataloustuotteiden osalta tyypillisissä sääoloissa laskeuma jää niin pieneksi, että maataloustuotteiden pitkäaikaisille käyttörajoituksille ei ole tarvetta. Jos kotieläimiin tai ravinnontuotantoon kohdistuvia suojelutoimenpiteitä ei tehdä, voidaan joutua antamaan lyhytaikaisia, korkeintaan muutamia viikkoja kestäviä käyttörajoituksia jopa tuhannen kilometrin etäisyydellä sijaitseville alueille siksi aikaa, kunnes säteilyannosten muodostumisen kannalta merkittävän jodi-131:n pitoisuudet ovat laskeneet riittävästi. Jodi-131:n määrä maataloustuotteissa puolittuu noin kahdeksassa päivässä. Epäedullisten sääolosuhteiden vallitessa on todennäköistä, että onnettomuuden seurauksena myös eri luonnontuotteita koskevia käyttörajoituksia joudutaan antamaan niillä alueilla, joille suurin laskeuma tapahtuu. Esimerkiksi joidenkin sienten ravintokäyttöä voidaan joutua rajoittamaan pitkäaikaisesti enintään kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla alueilla. Poronhoitoalueella radioaktiivisten aineiden laskeuma voi olla haitallisempi kuin muualla varsinkin, jos Cs-137:n osuus laskeumasta on suuri. EU:n komission suosituksen mukaan luonnonvaraisten elintarvikkeiden kaupassa EU-alueella on noudatettava pitoisuusrajaa 0,6 kbq/kg (suositus 2003/274/Euratom). Laskeuman ja säteilyannosten kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa poronlihan radioaktiivisuus saattaa paikoin ylittää tämän rajan korkeintaan 50 kilometrin etäisyydellä, joten poronlihan kaupalle ei todennäköisesti aiheudu merkittävää haittaa. Sääolosuhteista riippuen onnettomuus ei välttämättä aiheuta lähiympäristön poroissa pitoisuusrajan ylittävää radioaktiivisuutta. Epäedullisissa sääoloissa pahasti saastuva alue on hyvin rajallinen, jolloin suojelutoimenpiteeksi käy esimerkiksi porojen laiduntamisalueen rajaaminen. Ydinvastuulain perusteella ydinvoimalaitoksen toimiluvan haltija on velvollinen korvaamaan onnettomuudesta aiheutuvat vahingot, joihin myös poronlihan pilaantumisen voidaan katsoa kuuluvan. Mallinnetulla vakavalla ydinvoimalaitosonnettomuudella ei ole välittömiä terveysvaikutuksia ympäristön väestölle missään sääolosuhteissa. Kilpirauhasen säteilyannoksen rajoittamiseksi lasten tulisi viranomaisten suosituksesta nauttia joditabletteja 100 kilometrin etäisyydellä onnettomuuspaikasta kaikissa sääolosuhteissa. Tämä vaikutus voisi siis ulottua Ruotsin koilliskulmaan mm. Haaparannan, Övertorneån, Kalixin ja Luulajan kuntien alueelle. Muihin väestönsuojelutoimenpiteisiin ei olisi tarpeen ryhtyä muiden maiden alueilla. Vakavan onnettomuuden lisäksi on arvioitu niin sanotun oletetun onnettomuuden vaikutuksia (INES 4). Sen vaikutukset eivät ulottuisi Suomen rajojen ulkopuolelle.

62 Kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Voimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisvaiheessa meluhaittaa tai muuta häiriötä laitoksen lähialueella voidaan lieventää ajoittamalla mahdollisimman paljon rakentamisen aikaisista erityisen meluisista tai muuten häiritsevistä toimenpiteistä päiväsaikaan sekä tiedottamalla niiden aikataulusta ja kestosta. Lisäksi toimintojen sijoittelulla ja tilapäisillä melusuojauksilla voidaan lieventää työmaan aiheuttamaa meluhaittaa merkittävästi. Rakennustyömaan ja -liikenteen aiheuttamaa pölyämistä voidaan minimoida päällystämällä alueen pysyvät tiet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kestopäällysteellä. Päällystämättömiä tieosuuksia ja murskekasoja voidaan tarpeen mukaan kastella kuivina kausina. Jäähdytysvesirakenteiden ja -teiden sekä satamalaiturin ja väylän läheisyydessä rakentamistöistä aiheutuvia biologisia haittoja vesistöihin, kuten veden samenemisesta aiheutuvat biologiset haitat, voidaan vähentää ajoittamalla rakennustyöt biologisesti epäaktiivisimpaan aikaan. Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset. Alueelta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. Rakennustyön aikaisia sosiaalisia vaikutuksia voidaan lieventää hajauttamalla työntekijöiden majoittumista sijaintipaikkakunnan lisäksi myös lähikuntiin ja järjestämällä rakennustöihin osallistuville riittävästi vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kulttuurieroista syntyviä vaikutuksia voidaan lieventää ulkomaalaisille järjestettävän koulutuksen avulla. Vaikutuksia luonto- ja kulttuuriarvoihin voidaan lieventää ottamalla arvokohteet ja -kokonaisuudet huomioon rakenteiden tarkemmassa suunnittelussa. Työmaa-alueen lähiympäristössä sijaitsevat arvokohteet tai säilytettävät kohteet voidaan merkitä tai suojata. Voimajohtojen vaikutuksia maankäyttöön, maisemaan ja luonnonarvoihin voidaan lieventää ottamalla vaikutukset mahdollisimman hyvin huomioon johtoreitin suunnittelussa ja pylväsratkaisuissa. Voimajohdon vaikutukset ja mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet selvitetään voimajohto-yva:n yhteydessä. Teiden rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tielinjausten ja rakennustöiden hyvällä suunnittelulla. Rakennustyön vaiheiden ja vaikutusten aktiivisella tiedottamisella voidaan lieventää etenkin lähiasutukselle kohdistuvia vaikutuksia Voimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset Ainoa merkittävä tapa vähentää vesistöön johdettavaa lämpökuormaa olisi niin sanottu yhteistuotanto, eli voimalaitos, joka tuottaisi sähkön lisäksi kaukolämpöä tai teollisuushöyryä. Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen toteuttaminen yhdistettynä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksena olisi teknisesti mahdollista ja riittävän suuren lämmöntarpeen tapauksessa mahdollisesti taloudellisestikin perusteltua. Fennovoima on selvittänyt kaukolämmön tuotannon teknisiä edellytyksiä eri laitosvaihtoehdoissa ja lämmön siirtämistä sekä kulutusta. Potentiaalisen kaukolämpökuorman vaikutus mereen johdetta-

63 59 vaan lämpötehoon on vain noin 0 1 prosenttia ympäri vuoden (kun kaukolämpöä toimitettaisiin Kemiin, Tornioon ja Haaparantaan). Jäähdytysveden käytön aiheuttamia paikallisia vesistövaikutuksia voidaan lieventää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Jäähdytysvesien vaikutusalueen sijoittumiseen ja muotoon voidaan vaikuttaa otto- ja purkurakenteiden sijoittelulla, joka ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kalojen kulkeutumista jäähdytysveden ottoon voidaan vähentää erilaisin teknisin keinoin sekä jäähdytysveden ottorakenteiden suunnittelulla. Ydinvoimalaitoksen käytön aikaisia vaikutuksia luontoon ja eläimiin voidaan lieventää huomioimalla toiminnassa erityisesti alueen linnusto. Esimerkiksi voimajohtolinjan näkyvyyden parantaminen huomiopalloilla vähentää lintujen törmäysriskiä linjoihin. Törmäysriskiä voidaan edelleen pienentää pylväsratkaisuilla. Mikäli alueella on merkittäviä eläinten kulku- tai vaellusreittejä, voidaan nämä ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suunniteltaessa aidattujen alueiden muotoa sekä teitä. Voimalaitoksen asemaan seudun maisemakuvassa voidaan tarkemmissa jatkosuunnitteluvaiheissa pyrkiä vaikuttamaan pintamateriaalien ja -värien valinnalla, rakennusten ja rakennelmien sijoittelun suunnittelulla, valaistuksen suunnittelulla ja istutuksilla. Lähiympäristön maisemakuvan kannalta merkitystä on myös ydinvoimalaitoksen alueelle jäävän rakennuskannan kunnolla. Vaikutuksia lähialueen liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen voidaan vähentää erilaisin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantavin teknisin ratkaisuin sekä esimerkiksi järjestämällä henkilökunnalle linja-autokuljetukset työpaikalle. Meluvaikutuksia voidaan lieventää melua aiheuttavien toimintojen ja melun leviämistä ehkäisevien rakennusten sijoittelulla sekä melun vaimenemista edesauttavien rakennusmateriaalien ja -tekniikan valinnoilla. Radioaktiivisten aineiden päästöjä vähennetään asianmukaisin teknisin keinoin ja niiden päästöjä tarkkaillaan jatkuvasti mittauksin ja näytteenotoin. Sekä ydinvoimalaitoksen rakentamisen että käytön aikana syntyvät jätteet ja jätevedet käsitellään asianmukaisesti. Syntyvien jätteiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Syntyvistä jätteistä mahdollisimman suuri osa hyödynnetään kierrättämällä tai energiantuotannossa. Kemikaalivarastot rakennetaan kemikaalilain vaatimusten sekä sen nojalla annettujen määräysten mukaan. Mahdollisiin vuotoihin varaudutaan rakenteellisin keinoin. Kemikaalivahinkoja ehkäistään turvallisuusohjein sekä henkilökunnan opastuksen avulla. Ydinvoimalaitoksia kohtaan tunnettua pelkoa voidaan lieventää tiedottamalla ydinvoimaan liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista aktiivisesti, asiallisesti ja selkeästi. Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa varaudutaan myös käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien mahdollisuuteen. Ydinvoimalaitokselle ja sen lähiympäristölle laaditaan ajantasainen valmiussuunnitelma ja sen käyttöä harjoitellaan säännöllisin väliajoin. Ydinvoimalaitoksen ympäristöasiat kytketään ympäristöjohtamisjärjestelmänavulla voimalaitoksen kaikkiin toimintoihin ja ympäristönsuojelun tasoa pyritään parantamaan jatkuvasti.

64 60 Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoa koskeva suunnitelma tehdään jo laitoksen käytön alkuvaiheessa. Sen tarkoituksena on varmistaa, ettei purettavista radioaktiivisista laitososista aiheudu vaaraa ympäristölle. 4.5 Vaikutusselvitysten tulosten huomioon ottaminen kaavaratkaisussa Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin ja hankkeiden vaikutusselvitysten (ydinvoimalaitoksen YVA-menettely sekä siihen liittyvät erillisselvitykset, työ- ja elinkeinoministeriön Fennovoimalta ydinenergia-asetuksen nojalla periaatepäätöshakemusta varten edellyttämät lisäselvitykset, Suurhiekan merituulipuiston YVA-menettely) perusteella on voitu varmistaa, että ydinvoimalaitoksen sijoittamiselle Simon Karsikkoniemeen on alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden johdosta vaikutusselvitysten tulokset voidaan ottaa huomioon lähinnä alueen tarkemman suunnittelun (yleis- ja asemakaavoitus) sekä lupamenettelyjen yhteydessä. Vaikutusselvitysten tulosten perusteella on luonnoksessa EN-1-alueeksi osin osoitettu Laitakari poistettu EN-1- alueesta mm. alueen linnustollisen merkityksen johdosta. Lisäksi maakuntakaavamääräyksiä on tarkennettu.

65 61 5 MAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATI- MUKSIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 5.1 Maakuntakaavan sisältövaatimusten toteutuminen Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on esitetty luvuissa 5.2 ja 5.3. Kaavaa laadittaessa on kiinnitetty huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin (mm. Kemi-Tornio alueen erityispiirteisiin työssäkäyntialueena, alueen maiseman ja luonnon erityispiirteisiin, alueen valtakunnalliseen sijaintiin sekä teollisuuden keskittymänä) ja energiahuollon valtakunnallisiin tarpeisiin. Kaavan suhde sitä ympäröivän alueen maakuntakaavatasoiseen suunnitteluun on esitetty luvussa 6. Kaavan laatimisen pohjaksi on selvitetty luonnonsuojelulain mukaisten luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten sekä maisema-alueita koskevat perustamispäätökset ja niiden maakuntakaavoitukselle asettamat reunaehdot. Hankkeen YVA-menettelyn ja sitä täydentävien selvitysten avulla on voitu tunnistaa luontoon ja maisemaan liittyvät reunaehdot ja tutkia laitokseen ja sen oheistoimintoihin liittyviä sijoitusratkaisuja, esimerkiksi jäähdytysvesien otto- ja purkupaikkavaihtoehtojen valintaan on luonto- ja maisematekijöillä ollut suuri ohjaava merkitys. Kaavan suhde alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen on selvitetty kaavan tarkoitus huomioon ottaen YVA-menettelyn tulosten ja täydentävien kaavoituksen yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella. Ydinvoimamaakuntakaavassa painottuvat sen erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Maa-

66 62 kuntakaavassa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavaa varten laadittujen selvitysten (ks. luku 2) ja vaikutusten arviointien (ks. luku 4) avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuun. Kaavaa laadittaessa on otettu huomioon alueiden käytön taloudellisuus muun muassa siten, että ydinvoimalaitokseen ja lähistölle suunniteltuun Suurhiekan tuulivoimapuistoon liittyvät voimajohtovaraukset on yhdistetty samaan johtokäytävään. Olemassa olevia tieyhteyksiä on hyödynnetty tehokkaasti. Kaavaratkaisua ja erityisesti ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä (sv-1) koskevia määräyksiä laadittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohdistu kohtuutonta haittaa, joka ei ole perusteltua maakuntakaavan tarkoitus sekä sille asetetut tavoitteet ja vaatimukset huomioon ottaen. Kaavaa laadittaessa on selvitetty kaavan toteuttamisvastuut. Kaavan toteuttamista on kuvattu tarkemmin luvussa Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisältö ja merkitys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: - aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; - merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai - valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä maakuntakaavaa) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueiden käyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta.

67 63 Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut ), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista on kuitenkin säilynyt ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Seuraavassa on arvioitu sitä, miten ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ydinvoimalaitoshankkeessa toteutuvat. Toimiva aluerakenne Hanke edistää alueiden kilpailukykyä sekä kansainvälistä asemaa vahvistamalla alueen energiantuotantoa ja energian saatavuutta. Laitoksen rakentaminen edistää seudullista elinkeinotoimintaa ja voi muuttaa väestökehitystä alueilla positiivisemmaksi. Energian tuontiriippuvuus vähenee. Hanke sijoittuu Simon ja Kemin raja-alueelle, rajavyöhykkeen maankäyttö voidaan ratkaista yhteistyössä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Hankkeella voi olla välillisiä vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen seudulla elinkeinotoiminnan ja alueiden kilpailukyvyn edistymisen myötä. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke rajoittaa jossain määrin uusien, olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvien asuinalueiden toteuttamista ja laajentamista (Kemin Hepolan ja Rytikarin asuinalueet sekä Simon Maksniemen asuinalue valtatien 4 eteläpuolella) voimalaitoksen suuntaan. Laitoksen rakentaminen edistää seudun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä muun muassa hankkeen johdosta lisääntyneiden työpaikkojen sekä verotulojen ja yksityisten ja julkisten palvelujen kysynnän kasvun myötä. Hankkeella voi olla positiivisia vaikutuksia erityisesti läheisen Maksniemen työpaikka-alueen kehittymiseen. Hankkeen suunnittelun ja YVA-menettelyn yhteydessä odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot on tunnistettu sekä suunniteltu haittojen lieventämistoimenpiteitä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon hankkeen yhteydessä selvittämällä sään ja meren ääri-ilmiöiden vaikutuksia laitoksen toimintaan. Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit ja niiden muutokset on otettu huomioon alueen kaavoituksessa. Ydinvoimalaitoksen rakentamisessa varaudutaan poikkeuksellisten sääolosuhteiden, kuten tulvien, esiintymiseen. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon selvittämällä sään ja meren ääri-ilmiöiden kehittymistä ilmastonmuutoksen vuoksi ja niiden vaikutuksia laitoksen suunnitteluperusteisiin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon hankkeen yhteydessä selvittämällä sään ja meren ääri-ilmiöiden vaikutuksia laitoksen suunnitteluperusteisiin.

68 64 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka on valittu siten, että se sijoittuu riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Säteilyturvakeskus tulee arvioimaan laitospaikkojen soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on täsmentänyt alueiden suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä näkemystään laitoksen suojavyöhykkeen laajuudesta ja vaikutuksista maankäyttöön. Alueella on luontoarvoja, jotka voivat häiriintyä hankkeen toteuttamisesta. Karsikkoniemellä on alueellisesti merkittäviä luontokohteita sekä uhanalaisten lajien esiintymiä laitosalueen läheisyydessä. Alueella on jonkin verran loma-asutusta, joka poistuu tai häiriintyy hankkeen toteuttamisesta. Alueen maa- ja kallioperän ominaisuudet on selvitetty ja otettu huomioon voimalaitoksen sijoituspaikkaa valittaessa. Alue soveltuu maa- ja kallioperän puolesta hankkeen toteuttamiseen. Hankkeesta aiheutuvat haitat on selvitetty sijoituspaikkaa valittaessa ja hankkeen suunnittelussa sekä YVA-menettelyn yhteydessä. Laitoksen rakentamisesta aiheutuu tärinä- ja meluhaittoja. Simossa melutason päiväajan ohjearvo ylittyy muutamalla kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä voimalaitoksen ympäristössä tai sinne johtavan tien läheisyydessä. Suurin osa näistä loma-asunnoista poistuu, mikäli hanke toteutuu. Fennovoima tutkii yhtenä mahdollisuutena sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksen rakentamista, jolloin voimalaitoksella tuotettaisiin sähkön lisäksi myös kaukolämpöä. Vedenhankinnan tarpeet ja jätevesihaittojen ehkäisy on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Alueella on tarjolla riittävät vesivarat hankkeen tarpeisiin. Jätevesien haittoja ehkäistään käsittelemällä syntyvät jätevedet asianmukaisin menetelmin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Näkymät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta muuttuvat paikoitellen jonkin verran, mutta vaikutukset eivät ole merkittävästi haitallisia ottaen huomioon arvokohteen luonne ja etäisyys ydinvoimalaitokselle. Arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuus ei merkittävästi heikkene. Hankkeen suunnittelun ja YVA-menettelyn yhteydessä vesistöjen nykytila on selvitetty ja niihin kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu. Hanke voi jäähdytysvesien vaikutusalueella paikallisesti heikentää vesien tilaa. Hankkeesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia lievennetään teknisen suunnittelun avulla. Hanke sijoittuu pääosin metsätalousvaltaisille alueille, joilla ei ole merkittäviä luonnon- tai virkistysarvoja. Alueella ei sijaitse vesiluonnon tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativia vesistöjä. Alueen rantaluonnon arvot on selvitetty. Arvokkaiden rantaluonnon kohteiden säilyminen pääosin voidaan turvata yleis- ja asemakaavoituksessa. Ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamisen edellytykset on otettu huomioon suunnittelussa. Alueella ei ole merkittäviä, vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia pohjavesiin.

69 65 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Hanke sijaitsee lähellä valtakunnallista pääliikenneyhteyttä (valtatie 4). Hanke tähtää energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden tyydyttämiseen. Hankkeen vaikutuksista Kemi-Tornion lentoaseman kehittämiseen on neuvoteltu Finavian ja Ilmailuhallituksen kanssa. Lentokieltoaluerajaus on esitetty hankkeen periaatepäätöshakemuksen liitteenä. Hanke ei estä lentoaseman kehittämistä ja olemassaoloa. Voimajohtolinjaukset ovat hankkeen kannalta olennaisia ja niitä suunnitellaan yhteistyössä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa. Wpd Finland Oy:n suunnitteleman Suurhiekan tuulivoimapuiston voimajohdot ja Fennovoiman ydinvoimalaitoksen tarvitsemat voimajohdot on tarkoitus sovittaa samaan maastokäytävään. Toteutettavasta voimajohdosta laaditaan erillinen YVA-menettely. Voimajohtojen vaikutuksia sekä linjauksia on arvioitu kaavoituksen yhteydessä. Suojavyöhykkeen osoittamisen tarve ja merkintätapa on selvitetty suunnittelun yhteydessä, mistä on neuvoteltu Säteilyturvakeskuksen kanssa. Suojavyöhyke osoitetaan maakuntakaavassa. Aluetta koskevissa kuntakaavoissa täsmennetään suojavyöhykettä koskevia maankäyttörajoituksia. Matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoituksesta annetaan aluetta koskevissa kaavoissa määräyksiä. Sijoittamisen periaatteet on lisäksi kuvattu hankkeen YVAselostuksessa. Korkea-aktiivinen käytetty polttoaine sijoitetaan Suomessa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen. Tällä hetkellä Suomen ainoa loppusijoituslaitos on Posiva Oy:n Olkiluodossa sijaitseva laitos. Ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet, lähiympäristö sekä luonto- ja maisema-arvot on selvitetty hankkeen suunnittelun yhteydessä. Arvot on pääosin mahdollista säilyttää tai ottaa huomioon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Sään ja meren ääri-ilmiöt sekä tulvien riskit on huomioitu hankkeen suunnittelussa ja YVA-menettelyssä. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (rannikkoalue/maankohoamisrannikko) Alueen erityispiirteet ja hankkeen vaikutukset arvokkaisiin kokonaisuuksiin ja kohteisiin on tunnistettu. Karsikkoniemen pienialaiset maankohoamisrannikon kehityssarjat säilyvät. Simon kunta on poronhoitoaluetta. Karsikonniemellä on pienimuotoista poronhoitoa, johon hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat ydinvoimalaitoshanketta vain osin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisiä ovat muun muassa energiantuotantoon, elinkeinoelämään, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön, virkistykseen ja loma-asutukseen kohdistuvat vaikutukset sekä voimalaitoksen rakentamiseen ja toimintaan liittyvät haitat ja riskit. Hanke edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia.

70 66 6 MAAKUNTAKAAVAN SUHDE LÄNSI-LAPIN SEUTUKAAVAAN Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava on laadittu osa-aluetta koskevana vaihemaakuntakaavana, jonka alueella voimassa olevat seutu- ja maakuntakaavat jäävät voimaan muutoin paitsi kumottavilta osin. Ydinvoimamaakuntakaavan alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava sekä osin vaihemaakuntakaavana laadittu Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, johon ydinvoimamaakuntakaavalla ei ole vaikutuksia. Kuva 21. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan merkinnät Länsi-Lapin seutukaavan päällä. Ydinvoimamaakuntakaavan suunnittelualueeseen osittain sisältyvät Länsi-Lapin seutukaavan taajamatoimintojen alueet (A) Simon Maksniemen (A 10, Maksniemi) sekä Kemin Hepolan ja Rytikarin alueella (A 8, Kemin taajama) säilyvät. Suunnittelualueeseen sisältyvä seutukaavan loma-asuntoalueen aluevaraus (RA 7260, Leuannokka) säilyy. Niiltä osin kuin ydinvoimamaakuntakaavan suojavyöhyke ulottuu edellä mainittujen taajamatoimintojen alueille, on niille annettu suunnittelua ja rakentamista rajoittavia määräyksiä, jotka on tarkemmin kuvattu luvussa 3.2. Suojavyöhyke rajoittaa lisäksi seutukaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M 4503, 4504) rakentamista. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet säilyvät (M 4503, 4504, 4507) lukuun ottamatta vaihemaakuntakaavan EN-1-alueelle jäävää aluetta (M 4504).

71 67 Länsi-Lapin seutukaavassa Karsikkoniemeen osoitettu noin 1,4 neliökilometrin laajuinen teollisuustoimintojen aluevaraus (T 708, Karsikkoniemi, pinta-ala 1,4 neliökilometriä) kumoutuu. Seutukaavan Maksniemen kalasataman kohdemerkintä (LV 1704) säilyy. Ydinvoimamaakuntakaavalla kumotaan Länsi-Lapin seutukaavassa ydinvoimamaakuntakaavan alueelle osoitetut moottorikelkkailureitit ja laiva- tai veneväylät. Ydinvoimamaakuntakaavassa on osoitettu seutukaavan Karsikkoniemen kiertävälle moottorikelkkailureitille korvaava yhteys. Muilta osin moottorikelkkailureitit on osoitettu seutukaavan mukaisesti. Ydinvoimamaakuntakaavassa Karsikkoniemen länsipuolelle osoitettu uusi laivaväylä yhdistyy muuten ydinvoimamaakuntakaavassa seutukaavan mukaisesti esitettyyn laivaväyläverkostoon. Lisäksi Karsikon kalasataman (seutukaavassa kohdemerkintä LV 1704) olemassa oleva laivaväyläyhteys on osoitettu seutukaavassa osoitetulta väyläverkostolta. Seutukaavassa osoitetut moottoritie sekä päärata säilyvät. Karsikontie on osoitettu moottoritieltä voimalaitosalueelle yhdystienä. Lisäksi on esitetty ohjeellinen/vaihtoehtoinen yhdystie vaihtoehtoista pelastusreittiä varten voimalaitosalueelta Hepolan ja Rytikarin kautta valtatielle 4. Ydinvoimamaakuntakaavassa ei osoiteta muutoksia seutukaavan sähkölinjoihin (Keminmaa-Pikkarala ja Isohaara-Raasakka). Ydinvoimamaakuntakaavan ohjeellinen päävoimalinja liitetään em. sähkölinjoihin. Seutukaavan mukaiseen Maksniemen pohjavesialueen varaukseen ei aiheudu muutoksia. Uusi ohjeellinen/ vaihtoehtoinen yhdystie valtatielle 4 Uusi päävoimalinja Uusi energiahuollon alue Uusi laivaväylä ja satama-alue Karsikontie osoitettu yhdystienä osoitettu Uusi moottorikelkkareittiyhteys T-aluevaraus poistuu Karsikkoniemen kiertävä moottorikelkkareitti poistuu Olemassa oleva laivaväylä Karsikon kalasatamaan osoitettu Kuva 22. Keskeiset Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa Länsi-Lapin seutukaavaan osoitetut muutokset.

72 68 7 OSALLISTUMIS- JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT 7.1 Tiedottaminen Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen on tiedotettu seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla radiossa Lapin liiton ( ja kuntien internet-kotisivulla Viralliset kuulutukset on laadittu suomen ja ruotsin kielellä. Kuulutukset on julkaistu Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä seuraavissa lehdissä: Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kaleva, Lounais-Lappi, Meri-Lapin Helmi, Torniolainen, Tornion ilmoituslehti ja Haparandabladet. 7.2 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Maakuntakaavaa valmisteltaessa on järjestetty tarpeen mukaan työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Laajempi epävirallinen työneuvottelu viranomaisten kanssa pidettiin Säteilyturvakeskuksen kanssa on pidetty työneuvotteluja , ja Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Aloitusvaihe Maakuntakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin Ilmoittamiseen kytkettiin myös kansainvälinen kuulemismenettely, jota ydinvoimalaitoksen kaavoituksessa sovelletaan suhteessa muihin valtioihin MRL 199 :n mukaisesti. Ympäristöministeriö ilmoitti kaavoituksen vireille tulosta ja mahdollisuudesta ottaa osaa kaavoitusta koskeviin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyihin kahdeksalle valtiolle (Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Puola, Liettua, Latvia ja Viro). Ympäristöministeriö lähetti kaavoituksen valmistelu- ja ehdotusvaiheissa kaavoitusta koskevaa aineistoa niille valtioille, jotka ilmoittivat halukkuudestaan osallistua vuorovaikutusmenettelyihin. Kaikki ilmoituksen saaneet valtiot ovat vastanneet Suomelle. Simon sijoitusalueen kaavoitusprosesseihin ovat ilmoittaneet osallistuvansa maakuntakaavoituksen osalta Ruotsi, Norja, Viro ja Puola sekä yleis- ja asemakaavoituksen osalta Ruotsi, Viro ja Puola. Kansainvälisen kuulemismenettelyn palaute on esitetty luvuissa 7.6 ja 7.7. Seuraavassa taulukossa on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetut osalliset ja työn aikana käytetyt osallistumismenettelyt.

73 69 Taulukko 4. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan osalliset ja osallistuminen, ote osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osalliset Osallistuminen Maanomistajat: Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, jakokunnat, yhteismetsät, muut maakuntakaavaneistosta sekä luonnoksesta valmistelu- Kommentit tavoitteista ja valmisteluaialueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat vaiheessa mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan neistosta sekä luonnoksesta valmistelu- Kommentit tavoitteista ja valmisteluai- vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja valuonnoksesta ja muistutukset ja lauvaiheessa mielipiteet ja lausunnot kaa- työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät sunnot kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Viranomaiset: Maakuntakaava-alueen kunnat ja naapurikunnat, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Haaparannan kunta Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Säteilyturvakeskus (STUK), POSIVA, Ratahallintokeskus, Geologian tutkimuskeskus, Finavia, Fingrid, Lapin lääninhallitus, Lapin pelastuslaitos, Lapin TE-keskus, Lapin yliopisto, Lapin ympäristökeskus, Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjoinen tullipiiri, Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta, Suomalais- Ruotsalainen rajajokikomissio, Tiehallinto Lapin tiepiiri, Torniolaakson maakuntamuseo, sekä muut valtion alue- ja keskushallinnon viranomaiset Ruotsin alue- ja hallintoviranomaiset (Länstyrelsen i Norrbottens län, Vägverket Region Norr) Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Lapin Luonnonsuojelupiiri, Lapin läänin rakennusperinne ry, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset, ym. yhdistykset, energiayhtiöt, jätehuoltoyhtiöt, kalastuskunnat, kylätoimikunnat, paliskunnat, paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset ym. paikalliset yhdistykset Ruotsin puolen yhteisöt Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa, naapurimaiden viranomaisten kanssa erilliset neuvottelut Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa 7.4 Valmisteluvaihe Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Esittelytilaisuudet pidettiin Simossa ja Torniossa Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja kunnilta ja viranomaisilta 23 kappaletta ja mielipiteitä yhteisöiltä ja yksityisiltä 25 kappaletta. Maakuntakaavan ohjausryhmä käsitteli kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja vastineet Lapin liiton hallitus hyväksyi vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen Palautetta ja vastineita käsiteltiin lisäksi viranomaisten kanssa pidetyssä epävirallisessa työneuvottelussa. Ympäristöministeriö ja Säteilytur-

74 70 vakeskus pitivät neuvottelun ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen laajuudesta ja siihen liittyvistä määräyksistä. Palautetta kaavaluonnoksesta saatiin seuraavilta tahoilta: o Kunnilta kuusi lausuntoa (Haaparanta, Kemi, Keminmaa, Ranua, Tervola, Tornio) o Viranomaisilta 17 lausuntoa (Finavia, Fingrid Oyj, Ilmailuhallinto, Lapin lääninhallitus/sosiaali- ja terveysosasto, Lapin pelastuslaitos, Lapin ympäristökeskus, Länsi-Suomen merivartiosto, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjoinen tullipiiri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ratahallintokeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Säteilyturvakeskus, Tiehallinto/ Lapin tiepiiri, Turvatekniikan keskus) o Yhteisöiltä yhdeksän mielipidettä (Birdlife Suomi, Hepolan pientaloyhdistys ry, Karsikon puolesta ry, Kemin lintuharrastajat Xenus ry, Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, Lapin luonnonsuojelupiiri ry, Lappilaiset uraanivoimaa vastaan kansanliike, Maksniemen Erämiehet ry, Simon mökkiläisyhdistys) o Yksityisiltä 16 mielipidettä Palautteessa korostuivat seuraavat näkökulmat: o MRL:n, VAT:n ja maakuntaohjelman vastaisuus o Hankkeen riskit, alueen luontoarvot, kestävän kehityksen vastaisuus, eri kaavatasojen laatimisen yhdenaikaisuus, vaihtoehtotarkastelun puuttuminen, energiamuodot o Säteilyturvakeskuksen YVL 1.10-ohjeen vastaisuus o Suojavyöhykkeen ja ympäröivän alueen asukasmäärät, pelastusjärjestelyt, turvallisuus o Ympäristö- ja terveysriskit ja haitat o Ydinpolttoaineen ja -jätteen tuotantoketju, käsittely, kuljetukset ja loppusijoitus, laitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset, toimintahäiriöt ja vuosihuollot o Selvitysten ja vaikutusten arviointien riittämättömyys o Luonto, linnusto, vesistöt, kalatalous, maisema, lentoliikenne, elinkeinot, matkailu o Laitoksen edellyttämän infrastruktuurin sijoittaminen o Voimajohto, tieyhteydet, satama, jäähdytysvesien purku- ja ottopaikat o Tarkastelualueen laajennustarpeet o Ruotsi, Oulun seutu, muu Pohjois-Suomi Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella kaava-asiakirjoihin tehtiin seuraavat tarkistukset: o Kaavakartta, -merkinnät ja -määräykset o Suojavyöhykettä on laajennettu siten, että se käsittää Kemin Rytikarin ja Hepolan sekä Simon Maksniemen taajamat o Suojavyöhykkeen määräystä on tarkistettu ympäristöministeriön ja Säteilyturvakeskuksen neuvottelun perusteella: Suojavyöhykkeelle on lisätty MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus.

75 71 Suojavyöhykettä koskevia suunnittelumääräyksiä on tarkistettu. Alueen suunnittelussa edellytetään lausunto Säteilyturvakeskuksen lisäksi pelastusviranomaiselta o Karsikontielle vaihtoehtoisen pelastusyhteyden linjaus on muutettu kulkemaan Rytikarin kautta o EN-1-alueesta on poistettu Laitakari o Kaavaselostus o Haaparantaa/Ruotsia, Pohjois-Suomea (mukaan luettuna Oulun seutu) koskevat vaikutukset on selostettu tarkemmin. o Pohjois-Suomen muut suuret energiahankkeet on lisätty. o Turvallisuusvaikutuksia on tarkennettu o Johtokäytävään liittyvät hankkeet on kuvattu tarkemmin ydinvoimalaitoshankkeen ja Suurhiekan merituulipuiston YVA-menettelyjen tulosten perusteella o Maakuntakaavan suhde voimaan tulleisiin tarkistettuihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on tarkistettu o Asiantuntija-arvio maakuntakaavan vaikutuksista maankohoamisrannikon erityispiirteisiin (sukkessiometsät) on lisätty o Lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossaan YVA-selostuksesta edellyttämien lisäselvitysten tulosten perusteella. o Maisemaa, kulttuuriympäristöä ja muinaismuistoja koskevia lähtötietoja ja vaikutuksia on tarkistettu Museoviraston palautteen perusteella o Maakuntakaavan ja Länsi-Lapin seutukaavan keskinäinen suhde on kuvattu tarkemmin. o Maakuntakaavan suojavyöhykkeellä tapahtuva rakentaminen on kuvattu tarkemmin. o Arvio hankkeen vaikutuksista vesihuoltojärjestelmiin on lisätty. o Kaavaselostusta on tarkistettu Länsi-Suomen merivartioston perusteella (tiedottaminen heikoista jäistä) sekä Sisäasiainministeriön pelastusosaston (viittaukset voimassaoleviin säädöksiin) ja Säteilyturvakeskuksen (termit, säädökset) palautteen perusteella. o Ilmasto- ja energiastrategian osalta o Vaikutukset porotalouteen on lisätty. Ympäristöministeriö toimitti valmisteluvaiheessa kansainväliseen kuulemismenettelyyn liittyen Ruotsille, Norjalle, Virolle ja Puolalle kaavaluonnoksen ja kaavaselostuksen tiivistelmän. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti muilta valtioilta saadun palautteen keskeinen sisältö: o Norja: ei palautetta o Puola: ei palautetta o Ruotsi: palautetta saatu Ylitornion ja Haaparannan kunnista: o Ylitornion kunta viittaa aiemmin YVA-selostuksesta antamaansa lausuntoon, jossa edellytetään tarkempia tietoja mm. Pohjanlahden ja Tornionjoen nykytilasta ja niihin kohdistuvista vaikutuksista, sijoituspaikan nykyisen säteilytasosta sekä vaikutuksista Tornionjoen Natura alueeseen.

76 72 o Haaparannan kunta viittaa aiemmin maakuntakaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon, jossa edellytetään tarkempia tietoja muun muassa rajat ylittävistä vaikutuksista, vaikutuksista Haaparannan pelastustoimeen onnettomuus- ja riskitilanteissa sekä niistä tiedottamiseen, materiaalissa (muun muassa kartat) tulisi olla mukana myös Haaparantaa koskevat tiedot, koko aineisto tulisi olla ruotsiksi, jotta kansalaiset voivat osallistua yhtäläisesti suomalaisten kanssa. Lisäksi Haaparanta toteaa lausunnossaan, että laitoksen riskit tulee ottaa huomioon ennen kuin laitoksen sijoittamisesta päätetään. o Viro: palautteessa toivotaan tarkempia tietoja rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista (ainakin keskeiset johtopäätökset), mahdollisista riskeistä ja riskiarvioinnin tuloksista, miten suunnitteluratkaisuun on päädytty, mitkä ovat ydinvoimalaitoksen rakennusten ja ydinjätteen loppusijoitustilojen tekniset ratkaisut ja tarkemmat sijainnit alueella, onko mahdollista sijoittaa ydinjätteet Posiva Oy:n säilytystiloihin vai tarvitaanko oma säilytystila, mikä on suunniteltujen reaktoreiden määrä sekä missä suunnittelun vaiheessa suunnitelmaratkaisu tulee olemaan konkreettisempi. Tarkempaa tietoa tarvitaan, jotta hankkeen raportoinnista voitaisiin antaa objektiivinen mielipide. Kansainvälisen kuulemismenettelyn valmisteluvaiheen palautteen perusteella selostuksen tiivistelmää täydennettiin rajat ylittävien vaikutusten osalta. Merkittävä osa palautteesta koski asioita, joita ei ratkaista maakuntakaavoituksen yhteydessä, vaan YVAmenettelyn, tarkemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. 7.5 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Esittelytilaisuudet pidettiin Haaparannassa sekä Kemissä ja Simossa Kaavaehdotuksesta saatiin kunnilta ja viranomaisilta 35 lausuntoa sekä yhteisöiltä ja yksityisiltä 10 muistutusta. Maakuntakaavan ohjausryhmä käsitteli kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja vastineet Lapin liiton hallitus hyväksyi vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen Vastineita tarkistettiin pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella. Palautetta kaavaehdotuksesta saatiin seuraavilta tahoilta: o Kunnat/kuntayhtymät 10 kuusi lausuntoa (Iin kunta, Kemin kaupunki, Keminmaan kunta, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Ranuan kunta, Simon kunta, Tervolan kunta, Tornion kaupunki, Tornion kaupungin ympäristölautakunta, Ylitornion kunta) o Viranomaiset 25 lausuntoa (Finavia, Fingrid Oyj, Geologian tutkimuskeskus, Ilmailuhallinto, Lapin kauppakamari, Lapin pelastuslaitos, Lapin TE-keskus, Lapin ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Länsi-Suomen merivartiosto (Rajavartiolaitos), Merenkulkulaitos, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjoinen tullipiiri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta, Puolustusministeriö, Ratahallintokeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Säteilyturvakeskus, Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Turvatekniikan keskus, Valtiovarainministeriö) o Yhteisöiltä 7 muistutusta (Hepolan pientaloyhdistys ry, Karsikon puolesta ry, Kemin lintuharrastajat Xenus ry, Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys ry, La-

77 73 pin luonnonsuojelupiiri ry, Lappilaiset uraanivoimaa vastaan kansanliike, Lounais-Lapin Vihreät) o Yksityisiltä 3 mielipidettä Palautteessa korostuivat seuraavat näkökulmat: o Ydinvoimalaitoshankkeen maakuntaohjelman, maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuus (kestävä kehitys, energiamuodot) o Säteilyturvakeskuksen YVL 1.10-ohjeesta poikkeaminen (suojavyöhykkeen ja ympäröivän alueen asukasmäärät, Ajoksen sataman ja suurten yritysten läheisyys Ajoksessa ja Veitsiluodossa) o Voimalaitoksesta johtuvia ympäristö- ja terveysriskejä ja haittoja (ydinpolttoaineen ja -jätteen valmistus, käsittely, kuljetukset ja loppusijoitus) ei ole selvitetty riittävästi. o Ydinjätehuollon ratkaisuja, vakavan onnettomuuden vaikutuksia ja muita vaihtoehtoja sähkön tarpeen tyydyttämiseksi (mm. sähkön säästäminen, uusiutuvat energianlähteet) ei ole selvitetty riittävästi o Selvitysten ja vaikutusten arviointien puutteellisuus (mm. luonto, linnusto, vesistöt, kalatalous, maisema, maankohoama-alue, lentoliikenne, vedenalainen luonto) o Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle mm. luonnon (uhanalaiset kasvilajit ja luontotyypit, jäähdytysvesien vaikutukset vesistöön ja kalastoon jne.), maiseman ja linnuston arvojen, asutuksen läheisyyden sekä elinkeino- ja imagohaitan johdosta. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaava-asiakirjoihin tehtiin seuraavat tarkistukset: o Kaavakartta, -määräykset ja suositukset o Lisättiin uuden laivaväylän ja EN-1-alueen merkintään Museoviraston palautteen perusteella seuraava suositus: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. o Kaavaselostus o Simon kunnan tasetiedot sekä tiedot Simon, Kemin ja Keminmaan palveluiden yhteistoiminnan osalta on tarkistettu. o Täydennetty TEM:n YVA-selostuslausunnossaan ydinenergialain nojalla edellyttämien, periaatepäätöshakemusta varten tehtyjen lisäselvitysten tulosten perusteella. o Täydennetty kantaverkon voimajohtojen kuvauksen osalta. o Täydennetty merikuljetusten vaikutusten osalta o Täydennetty kesällä 2009 tehtyjen arkeologisten inventointien tulosten perusteella o Täydennetty vedenalaisten muinaisjäännösten kuvauksen osalta o Täydennetty muinaismuistoihin liittyvän neuvottelu- ja lupamenettelyn osalta.

78 74 o Lisätty tiedot siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset sekä kansainvälisen kuulemisen pohjalta annetut palautteet on otettu huomioon. o Täydennetty YVL 1.10-ohjeeseen liittyvillä, ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan valintaa koskevilla tiedoilla. Ympäristöministeriö toimitti ehdotusvaiheessa kansainväliseen kuulemismenettelyyn liittyen Ruotsille, Norjalle, Virolle ja Puolalle kaavaehdotuksen ja kaavaselostuksen tiivistelmän. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti muilta valtioilta saadun palautteen keskeinen sisältö: o Norja: ei huomauttamista. o Puola: ei huomauttamista. Esitetty seuraavia kysymyksiä ydinvoimalan rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyen: o Voitaisiinko muita halvempia ja turvallisempia energiavaihtoehtoja, kuten uusiutuvia energialähteitä hyödyntää o Tietoa vaaravyöhykkeestä onnettomuustilanteessa ja käytetyn ydinpolttoaineen varastoinnista o Tietoa ydinjätteiden loppusijoituksen sijainnista o Tietoa lauhdeveden mahdollisista vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin o Tietoa turvallisuusjärjestelmän käyttöönotosta, mikä on ydinvoimalan rakentamisen ja käyttöönoton kannalta paras saatavilla teknologia o Ruotsi: lausunnot saatu Norrbottenin lääninhallitukselta sekä Haaparannan ja Ylitornion kunnilta. Lausunnoissa todetaan, että aikaisempia lausuntoja ei ole huomioitu. Tarkastelusta puuttuu edelleen sosiaalisia näkökohtia, kuten ydinvoimalaitoksen lähellä asumiseen liittyvät epävarmuudet. Lisäksi tarkastelusta puuttuu arvio onnettomuuteen varautumiseen liittyvistä kustannuksista Ruotsin osalta. Raportissa ei myöskään ole riittävää kuvausta vaikutuksista meriympäristöön ja kalastukseen. Lausunnoissa esitetään myös, että kaikki tieto täytyy olla saatavilla ruotsiksi kaikille ruotsin kansalaisille sekä viranomaisille koko prosessin aikana. o Norrbottenin lääninhallitus tuo lausunnossaan lisäksi esille mm. seuraavaa. Rajat ylittävät vaikutukset tulisi kuvata tarkemmin mm. sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä (mm. lauhdevedet) näkökulmista. o Ylitornion lausunnossa kaivataan lisäksi tarkempia tietoja alueen säteilytilanteesta, Perämeren ja Tornionjoen tilasta ja mahdollisista niihin kohdistuvista vaikutuksista sekä arviota mahdollisista vaikutuksista Tornionjoen Natura 2000-alueeseen ja linnuston suojeluun. Lisäksi on tuotu esille lintukuolemat Itämerellä B1-vitamiinin puutteeseen liittyen, leväkukinnot Itämerellä sekä valkokatkan ja ahvenen hedelmällisyyden heikkeneminen. o Haaparannan kaupunki tuo lausunnossaan esille lisäksi laitoksen toimintaan liittyvät riskit, Itämeren herkkyyden ympäristöongelmille, vaikutukset rannikkokaloihin ja villilohen vaellukseen, uraanivarojen rajallisuuden, tiedotustarpeet kriisitilanteissa sekä vaikutusten arvioinnin puutteet kielteisten rajat ylittävien vaikutusten osalta. o Viro: Toivotaan tarkempia tietoja alueen maankäyttöön liittyen. Lausunnon mukaan suurinta osaa Viron edellisessä vaiheessa esittämistä huomautuksista ei ole otettu huomioon, joten tältä osin viitataan valmisteluvaiheessa annettuun lausuntoon (ks. luku 7.7). Kansainvälisestä kuulemismenettelystä ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella täydennettiin käännettävää selostuksen tiivistelmää.

79 pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella tarkistettiin kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen laadittuja vastineita lentokieltoalueeseen ja ydinjätehuoltoon liittyen. Lisäksi selostukseen tehtiin viranomaisneuvottelun perusteella seuraavat muutokset: o Kohtaan 3.2 lisättiin kuvaus siitä, miten Kemi-Tornio lentoaseman toiminta- ja kehittämisedellytykset ovat turvattavissa. o Lisättiin Fingrid Oyj:n esittämät tarkistukset kantaverkon mahdolliseen vahvistamistarpeeseen (Pirttikoskelta etelään) sekä Ajoksen tuulipuiston mahdolliseen verkkoliityntäpaikkaan (Karsikkoniemi) liittyen o Lisättiin Turvatekniikan keskuksen esittämät maininnat SEVESO-direktivin mukaisista konsultointivyöhykkeistä (Ajoksen satama ja StoraEnso/Veitsiluoto) Lapin liiton hallitus hyväksyi kansainväliseen kuulemiseen laaditut vastineet ja kaavaehdotuksen Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely Lapin liiton valtuusto hyväksyi maakuntakaavan Hyväksymispäätöksestä saatiin lausunnot Lapin aluehallintovirastolta (ei huomautettavaa), liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriöltä (mukana Museoviraston lausunto) (ei huomautettavaa), puolustusministeriöltä (ei huomautettavaa), sisäasiainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriö (ei huomautettavaa), valtiovarainministeriöltä ja Lapin ympäristökeskukselta (ei huomautettavaa). Hyväksymispäätöksestä jätettiin valituksia Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:ltä, Karsikon puolesta ry:ltä sekä yksityisiltä (2 valitusta). Lausunnoissa tuotiin esille mm. seuraavaa: o Mahdollinen lentokieltoalue voi aiheuttaa rajoituksia Kemi-Tornion lentoaseman toiminnalle. Toiminnan turvaaminen tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. (LVM) o Kalastukselle ja kalastuselinkeinolle aiheutuvat haitalliset vaikutukset tulee minimoida. (MMM) o Kaikilla ydinvoimalaitosten sijoituspaikoilla tulee noudattaa yhdenmukaisia varautumis- ja turvallisuuskriteerejä (SM) o Hankkeessa tulee arvioida sen mahdolliset vaikutukset pelastustoimen järjestelyihin ja mahdollisiin lisäresurssitarpeisiin, muuttuviin alueellisiin riskeihin sekä riittävän pelastustoimen palvelutason ja valmiuden ylläpitämiseen. Lisäksi, hankkeessa tulee huomioida väestön suojaaminen tai evakuointi onnettomuustilanteessa sekä näiden vaikutukset esimerkiksi liikennejärjestelyihin. (SM) o Ydinvoiman lisärakentaminen perusteltua mm. ilmastonmuutoksen, energian saatavuuden ja hinnan sekä kilpailukyvyn kannalta perusteltua (VVM) Valituksissa tuotiin esille mm. seuraavaa: o Maankäyttö- ja rakennuslain, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuus ja perustuslain vastaisuus o Selvitysten puutteellisuus o Turvallisuus- ja terveysriskit o Vaikutukset luonnon arvokohteisiin

80 76 o Jäähdytysvesikierron vaikutukset meriveden laatuun, kalastoon ja kalastuselinkeinolle o Vaikutukset Karsikon kalastajakylän kulttuuriympäristöön sekä arkeologisiin kohteisiin (voimajohto, liikenneväylät) o Korkea-aktiivisen jätteen käsittelyä ja loppusijoitusta ei ole ratkaistu o Ydinvoima on vastoin Lapin liiton energiantuotannon tavoitteita o Muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi ovat jääneet selvittämättä Lapin liiton hallitus antoi vastineet ympäristöministeriölle kaavaa koskevista valituksista ja lausunnoista Lapin liiton hallitus katsoi, ettei lausunnot ja valitukset anna aihetta kaava-asiakirjojen tarkistamiseen. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ympäristöministeriö teki Lapin liiton suostumuksella (Lapin liiton hallitus ) maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 6 momentin mukaisen vähäisen muutoksen EN-1-aluetta koskevaan suunnittelumääräykseen maa- ja metsätalousministeriön antaman lausuntoon perustuen.

81 77 8 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 8.1 Kuntakaavoitus Pääsääntö maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksesta kuntakaavoitukseen on esitetty maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 :ssä: "Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi". Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on osoittaa eri kaavamuodoille selkeästi omat tehtävänsä alueiden käytön suunnittelujärjestelmässä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on siten yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka jättää paikalliset alueidenkäyttöä koskevat kysymykset kuntakaavoituksen ratkaistaviksi. Kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavan ohjausperiaate toteutuu, kun maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu täsmentyy kuntakaavoituksessa. Jos liikenneväylä tai teknisen huollon johtolinja on esitetty ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen merkinnällä, tulee ratkaisua pyrkiä kuntakaavoituksessa tarkentamaan. Jos väylän tai linjan tarve osoitetaan yhteystarvemerkinnällä, on asia syytä todeta yksityiskohtaisemman kaavan kaavaselostuksessa. Maakuntakaavassa käytetyt alueen ominaisluonnetta kuvaavat merkinnät, kuten merkittävät kiviainesvarannot, eivät kumoa samalle alueelle aluevarausmerkinnöin osoitettua käyttötarkoitusta. Nimityksensä mukaisesti ominaisuusmerkinnät osoittavat jotakin alueen erityisominaisuutta, jonka vaalimiseksi annettu suunnittelumääräys tulee ottaa huomioon suunniteltaessa alueelle aluevarausmerkinnän mukaista maankäyttöä. Maakuntakaava on joustava. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua. Edellytyksenä on, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan tavoitteet on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriitainen kaavaratkaisu kuntakaavoituksessa ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Myös maakunnallisesti tai seudullisesti vaikuttavan uuden kaavaratkaisun esittäminen vain kuntakaavoituksessa synnyttää ristiriitatilanteen maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevien vaikutusten osalta. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa kuntakaavan muuttamistarpeeseen. Esimerkiksi kuntakaavassa oleva ristiriita maakuntakaavassa esitettyjen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa osoittaa, ettei kuntakaava ole enää ajan tasalla.

82 Viranomaistoiminta Maankäyttö- ja rakennuslain 32.2 :n mukaisesti viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan ottaminen huomioon ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka harjoittavat alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua tai toteuttamista. Velvoitteen on katsottu koskevan myös valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987) tarkoitettuja valtion liikelaitoksia. Maakuntakaavan huomioon ottaminen tarkoittaa toimimista tavalla, joka ei vähennä maakuntakaavan toteuttamismahdollisuuksia. Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen edellyttää puolestaan aktiivisempaa, maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa. Kuntia koskevana säännös tarkoittaa lähinnä kaavoituksen suuntaamista maakuntakaavan tarkoituksenmukaista toteuttamista edistäville alueille. 8.3 Maakuntakaavan rakentamisrajoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 33.1 :n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueella taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Kun kaava saa lainvoiman, tulee rakentamisrajoitus automaattisesti voimaan näillä alueilla. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavamääräyksellä supistaa tai laajentaa. Kohdemerkinöillä osoitettuihin yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen aluevarauksiin ei kuitenkaan sisälly rakentamisrajoitusta. Kohteina osoitettujen alueiden toteutumisen turvaamisen ei ole katsottu edellyttävän rakentamisrajoitusta, koska ne ovat pinta-alaltaan pieniä ja niiden tarkka sijainti ja laajuus voidaan määritellään vasta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa suhteessa muuhun ympäröivään maankäyttöön. Alueen ominaisluonnetta kuvaavalla merkinnällä osoitetut alueet eivät ole suojelualueita eikä rakentamisrajoitus koske niitä. Alueen ominaisluonnetta kuvaavalla merkinnällä on vaihemaakuntakaavassa osoitettu alueet, joilla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Suojelualueilla lunastus- tai korvausvelvollinen yhteisö on yleensä valtio. Kun liikenneväylä tai teknisen huollon johtolinja on esitetty ohjeellisen tai vaihtoehtoisen linjauksen merkinnällä, ei alueelle tule rakentamisrajoitusta. Rakentamisrajoitukseen ei myöskään johda liikenteen tai teknisen huollon yhteystarvemerkintä. Mikäli hakijalle aiheutuu rakennusluvan epäämisestä huomattavaa haittaa, on lupa rakentamiseen edellä mainituin edellytyksin myönnettävä. Haitan arvioinnissa otetaan luonnollisesti huomioon vain sellainen este rakentamiselle, joka johtuu nimenomaan maakuntakaavasta. Mikäli rakentaminen olisi estynyt, vaikka maakuntakaava ei olisikaan voimassa, kyseessä ei ole maakuntakaavasta aiheutuva este.

83 79 9 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN, AJOITUS JA SEURANTA 9.1 Kuntakaavat Maankäyttö- ja rakennuslain säätelemän kaavajärjestelmän perusperiaatteiden mukaan yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetty maankäyttöratkaisu täsmentyy kuntakaavoituksessa siten, että kuntakaavoissa (asema- ja yleiskaavat) ratkaistaan paikalliset alueidenkäyttöä koskevat kysymykset. Kuntakaavoissa tarkennetaan maakuntakaavassa osoitettuja liikenneyhteyksiä ja reittejä, teknisen huollon johtolinjoja, aluevarauksia sekä luonnon, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön suojelua koskevia ratkaisuja. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava ohjaa maankäyttöä yleispiirteisesti ohjauksen tarkentuessa asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaava sitoo asemakaavoitusta vain yleiskaavassa ratkaistavaksi tarkoitettujen asioiden osalta. Kunnan osaa koskevassa osayleiskaavassa tutkitaan koko kuntaa koskevaa yleiskaavaa tarkemmin eri toimintojen, kuten tässä tapauksessa energiahuollon alueiden ja loma-asumisen alueiden sijoittumista alueelle. Osayleiskaavalla ohjataan alueen yksityiskohtaista asemakaavoitusta. Yleiskaava hyväksytään kunnassa. Yleiskaava voidaan laatia myös kuntien yhteisenä, jolloin se vahvistetaan ympäristöministeriössä. Yleiskaavassa ratkaistaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen pääperiaatteet ja toimintojen yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset. Asemakaavoituksessa keskitytään yleiskaavan määrittelemien periaatteiden toteuttamisen suunnitteluun asemakaavoitukselle ominaisin keinoin. Asemakaavalla ohjataan yksityiskohtaista maankäyttöä ja luodaan edellytykset rakentamiselle. Asemakaavassa esitetään eri käyttötarkoituksiin rakennettavat korttelialueet, katuverkko sekä palvelujen ja virkistystoiminnan alueet. Asemakaavalla ohjataan rakennusten sijoittumista ja rakentamistapaa, esimerkiksi kerroslukuja ja käytettäviä rakennusmateriaaleja sekä piha- ja katualueiden järjestämistä. Asemakaavalla säädellään mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää sekä kuinka paljon ja millä tavalla saa rakentaa. Määräykset koskevat myös rakennusten korkeuksia, katujen leveyksiä sekä muita alueen rakenteeseen ja taajamakuvaan vaikuttavia seikkoja. Asemakaavassa osoitetaan suojeltavat luonnon, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet yleiskaavaa tarkemmin. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kunta laatii asemakaavat maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen. Asemakaavat hyväksyy kunnanvaltuusto tai erikseen määrätty kunnan lautakunta.

84 Hankkeen edellyttämät luvat Muut periaatepäätöshakemukseen liitettävät selvitykset YVA-menettely Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ydinenergialain mukainen PERIAATEPÄÄTÖS - Alustava turvallisuusarvio Säteilyturvakeskukselta - Puolto sijoituskunnalta - Periaatepäätös valtioneuvostolta - Hyväksyntä eduskunnalta Ympäristönsuojelulain mukaiset luvat Vesilain mukaiset luvat Ydinenergialain mukainen rakentamislupa valtioneuvostolta Rakennuslupa Laitoksen ja infrastruktuurin rakentaminen Ydinenergialain mukainen käyttölupa valtioneuvostolta Laitoksen käytön aloitus Valvonta ja mahdolliset lupien uudistamiset Kuva 23. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu-, päätös- ja lupaprosesseja.

85 81 Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät päätökset ja luvat Hankkeen toteuttaminen edellyttää, että Fennovoiman aikanaan valitseman sijaintialueen maakuntakaavassa, yleiskaavassa ja asemakaavassa on osoitettu sitä varten aluevaraukset ja että kuntakaavat on hyväksytty, maakuntakaava vahvistettu ja kaikki kaavat ovat lainvoimaisia. Voimalaitoksen sisältämille uudisrakennuksille haetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukainen rakennuslupa. Rakennuslupa haetaan hankkeen sijaintikunnan rakennuslupaviranomaiselta, joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on vahvistetun asemakaavan ja rakentamismääräysten mukainen. Suurien hankkeiden yhteydessä, kuten voimalaitosta rakennettaessa, rakennuslupa voidaan hakea sekä voimalaitosrakennukselle että muille siihen liittyville rakenteille ja rakennuksille yhdessä tai useammassa osassa. Rakennuslupa tarvitaan ennen rakentamisen aloittamista. Rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on loppuun suoritettu. Ydinenergialain mukaiset luvat; periaatepäätös, rakentamislupa, käyttölupa Ydinenergialain mukaan yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen, kuten ydinvoimalaitoksen, rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että ydinvoimalaitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöstä haetaan valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella. Ydinvoimalaitoshanke, jota varten periaatepäätöstä haetaan, voi käsittää yhden tai useampia ydinvoimalaitoksia, jotka muodostavat toiminnallisista tai muista syistä yhtenäisen kokonaisuuden. Hakemus voi myös koskea kahta tai useampaa vaihtoehtoista ydinvoimalaitoshanketta esimerkiksi eri sijaintipaikkakunnilla. Ydinvoimalaitoksen rakentamisluvan myöntää valtioneuvosto. Rakentamislupa voidaan myöntää, mikäli laitoksen rakentaminen on eduskunnan hyväksymässä periaatepäätöksessä katsottu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja mikäli ydinenergialain 19 :ssä säädetyt edellytykset ydinlaitoksen rakentamisluvan myöntämiselle täyttyvät. Luvan ydinlaitoksen käyttämiseen myöntää valtioneuvosto. Lupa ydinlaitoksen käyttämiseen voidaan myöntää sen jälkeen kun lupa sen rakentamiseen on myönnetty edellyttäen, että ydinenergialain 20 :ssä luetellut edellytykset täyttyvät. Säteilyturvakeskus tekee alustavan turvallisuusarvion periaatepäätöksestä, rakentamisja käyttölupahakemuksista turvallisuusarviot sekä antaa lausunnot työvoima- ja elinkeinoministeriölle. Euratomin perustamissopimuksen mukaiset tiedonannot ja ilmoitukset Euroopan Atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus edellyttää, että toiminnanharjoittaja tekee komissiolle investointi-ilmoituksen (41 artikla) ja turvavalvontaa varten ilmoituksen laitoksen teknisistä tiedoista (78 artikla). Sopimus edellyttää, että jäsenvaltio toimittaa komissiolle ydinjätteen hävittämistä koskevat suunnitelmat (37 artikla).

86 82 Lentoestelupa ja lentokieltoalue Rakennelman tai merkin asettamiseen tarvitaan lentoestelupa. Lupa tarvitaan rakennusluvan liitteeksi. Lentoestelupaa haetaan Ilmailuhallinnolta. Hakemukseen tulee liittää asianomaisen ilmaliikennepalvelujen tarjoajan (Ilmailulaitoksen) antama lausunto. Lentoestelupa tullaan hakemaan rakentamisen aikana muun muassa isoille nostureille. Ilmailulain mukaan ydinvoimaloiden läheisyyteen voidaan valtioneuvoston asetuksella määrätä lentokieltoalue. Lentokieltoalueella tarkoitetaan valtakunnan maa-alueen tai aluevesien yläpuolella olevaa, rajoiltaan määrättyä ilmatilan osaa, jossa ilma-alusten lentäminen on kielletty. Kieltoaluetta ei kuitenkaan suoraan edellytetä ydinvoimalaitoksille, eikä sen kokoa ole laissa määritelty. Ilmailuhallinnon kanssa käydyn neuvottelun perusteella lentokieltoaluetta ei esitetä kaavakartassa. Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset luvat Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Luvanvaraisuus perustuu ympäristönsuojelulakiin (86/2000) ja sen nojalla annettuun ympäristönsuojeluasetukseen (169/2000). Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lupaviranomaisena toimii alueen ympäristölupavirasto, alueellinen ympäristökeskus tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen riippuen mm. hankkeen merkittävyydestä ja hankekokonaisuudesta. Vesilailla (264/1961) säännellään vesitaloushankkeiden lupa-asioita. Niitä ovat esimerkiksi laiturin, sillan, padon, vesijohdon ja kaapelin rakentaminen vesistöön, laivaväylän ruoppaaminen ja siihen liittyvä läjittäminen sekä veden johtaminen nesteenä käytettäväksi. Lupaviranomaisena taloushankkeissa toimii ympäristölupavirasto. Vesistön pilaamisasiat käsitellään ympäristönsuojelulain nojalla. Käyttövaiheen edellyttämät luvat Ydinvoimalaitoksen käyttöä varten on haettava ympäristölupa. Ympäristölupa kattaa kaikki ympäristövaikutuksiin liittyvät asiat kuten päästöt ilmaan ja veteen, laitoksen jätehuollon sekä meluvaikutukset. Hankkeen lupaviranomainen on se ympäristölupavirasto, jonka alueella sijaintialue on. Lupaviranomainen myöntää ympäristöluvan, mikäli toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja muun lainsäädännön asettamat vaatimukset. Hanke ei myöskään saa olla ristiriidassa alueen kaavoituksen kanssa. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on oltava päättynyt ennen kuin lupa voidaan myöntää. Voimalaitoksen toimintaan liittyvälle vesien johtamiselle vesistöstä tarvitaan vesilain mukainen lupa. Luonnonsuojelulaki Luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 ja 66 mukaan Natura verkoston alueisiin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida, mikäli hankkeen katsotaan todennäköisesti merkittävästi heikentävän alueen Natura-arvoja. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen, mikäli arviointimenettely osoittaa hankkeen todennäköisesti merkittävästi heikentää näitä arvoja. Lupa voidaan kuitenkin myöntää, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tulee toteuttaa erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi

87 83 eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Mikäli alueella on luontodirektiivin (92/43/ETY) mukainen ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai -laji, kohdistuu poikkeuksen myöntämiseen vielä erityisvaatimuksia ja asiasta on hankittava EU-komission lausunto. Suoraan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeuksen kiellosta, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteutumisen. Yksityinen suojelualue voidaan lakkauttaa tai sen rauhoitusmääräyksiä lieventää, jos alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteutumisen. Lupaa suojelupäätöksen muuttamiseen haetaan alueelliselta ympäristökeskukselta. Muinaismuistolaki Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain (256/1963) nojalla ilman erillistä rauhoituspäätöstä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää laissa säädettyjen neuvottelu- ja lupamenettelyjen noudattamista. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo Museovirasto. Maantielaki Yleisten teiden perustamista säädellään maantielailla (503/2005). Tiehankkeen laajuudesta riippuen voidaan edellyttää muun muassa yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman laatimista. Lupaviranomaisena toimii tiehallinto. Voimajohtojen rakentamisen edellyttämät luvat 400 kv:n ja 110 kv:n voimajohtojen rakentaminen vaatii sähkömarkkinalain (386/95) mukaisen rakentamisluvan. Lupaviranomainen on Energiamarkkinavirasto. Yli 15 kilometriä pitkän yli 220 kilovoltin voimajohdon rakentaminen edellyttää lisäksi YVAmenettelyä. Fingrid Oyj käynnistää 400 kv voimajohtoa koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kun voimalaitoksen sijaintipaikka on varmistunut. Pienempien voimajohtojen, kuten 110 kv voimajohdon rakentamislupahakemukseen on liitettävä sähkömarkkinalain mukaisesti selvitys ympäristövaikutuksista. Muut luvat Muita tähän hankkeeseen liittyviä lupia ovat muun muassa ydinpolttoaineen maahantuontia ja kuljetuksia koskevat luvat, jätevesien viemäriverkkoon johtamista koskeva lupa, kemikaalilainsäädännön mukaiset luvat ja painelaiteluvat.

88 Ydinvoimalaitoksen toteutusaikataulu Mikäli valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen ja eduskunta sen hyväksyy sekä myöntää Fennovoiman hankkeelle luvan, Fennovoima valitsee voimalaitosalueen ja hakee ydinvoimalaitokselle ydinenergialain mukaista rakentamislupaa ja muita rakentamisen aloittamiseksi tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on aloittaa rakennusluvan varaiset rakennustyöt valitulla voimalaitosalueella vuonna Ennen ydinvoimalaitoksen tuotannon käynnistämistä Fennovoima hakee laitokselle ydinenergialain mukaista käyttölupaa, ympäristölupaa ja muita tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on käynnistää uuden ydinvoimalaitoksen tuotanto vuonna Seuranta Seurantavelvoitteet ja vastuutahot määritellään eri luvissa asianomaisen lainsäädännön mukaisilla menettelytavoilla. Alueidenkäytön suunnittelun kannalta seurannan kohteena voisi alustavasti olla kaavoituksen ja muiden menettelyjen yhteensovittamisen onnistuminen.

89 85 10 LÄHTEET Fennovoima Oy, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, huhtikuu 2009 Fennovoima Oy, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, lokakuu 2009 Fennovoima Oy, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, 2009 Fennovoima Oy, Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, 2008 Fingrid Oyj, Fennovoiman voimalaitospaikkojen kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliitynnät maakuntakaavoitusta varten, Jyrki Oikarinen & Olli-Veikko Kurkela, PKL ry, Suurhiekan kalatalousselvitys, 2008 (relevantti Suurhiekan pohjoisen voimajohdon/kaapeliyhteyden kannalta) Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus, Kemi Tornio - Haaparanta -alueen seudullisen maankäytön kehityskuva 2025, 2008 Lapin liitto, Eläköön Lappi 2022, maakuntasuunnitelma, 2005 Lapin liitto, Lapin liikenne 2020, 2000 Lapin liitto, Lapin maakuntaohjelma , 2006 Lapin liitto, Lapin matkailustrategia , 2007 Lapin liitto, Lapin tietoyhteiskuntastrategia 2010, 2003 Lapin liitto, Maa ponteva, Lapin maaseutuohjelma 2013, 2005 Lapin liitto, Manner-Suomen ESR-ohjelma , 2007 Lapin liitto, Nuorten ohjelma - Tällainen Lappi me tehdään, 2005 Lapin liitto, Pohjois-Suomen EARK-ohjelma , 2007 Lapin liitto, Puoli Suomea samalle viivalle, Strategia Pohjois-Suomen kehittämiseksi 2010, 2001 Lapin lääninhallitus, Lapin läänin liikenneturvallisuussuunnitelma , 2007 Lapin metsäkeskus, Lapin metsäohjelma , 2006 Lapin TE-keskus /TEKES, Lapin teknologiastrategia, 2005 Lapin ympäristökeskus, Lapin kulttuuriympäristöohjelma, 1997 Lapin ympäristökeskus, Lapin Natura verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, 2005 Lapin ympäristökeskus, Lapin Natura-opas, 2005 Lapin ympäristökeskus, Lapin perinnemaisemat, 1999 Lapin ympäristökeskus, Natura-alueiden arviointiohjelma Lapin ympäristökeskus, Vesihuollon yleissuunnitelmat Lapin ympäristökeskus, Vesilaitosten toiminta-alueet Lapin ympäristökeskus, Ympäristön tila Lapissa, 1999 Lapin ympäristökeskus,, Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hanke (osin vielä käynnissä) Liikenne- ja viestintäministeriö, Kohti kestävää ja terveellistä liikennettä, 2001 Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneskenaariot 2025, 2000 Liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen liikennejärjestelmä 2020, 1998 Maa- ja metsätalousministeriö, Kansallinen metsäohjelma 2015, 2008 Merenkulkulaitos, Meri- ja sisävesiväylien kehittämisohjelma , 2006 Metsähallitus, Länsi-Lapin luonnonvarasuunnitelma, 2006 Museovirasto, Ympäristöministeriö, Rakennettu kulttuuriympäristö valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16, Helsinki, 1993 Pöyry Energy Oy, Fennovoiman ydinvoimalaitoksen YVA, Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitys, Pöyry Energy Oy, Fennovoiman ydinvoimalaitoksen YVA, Melumallinnus, rakentaminen, käyttö, erikoistilanteet, 2008

90 86 Pöyry Energy Oy, Pöyry Environment Oy, Fennovoiman ydinvoimalaitoksen YVA, Asukaskysely (33 s.) ja teemahaastattelut osana sosiaalisten vaikutusten arviointia, Pöyry Environment Oy, Fennovoiman ydinvoimalaitoksen YVA, luontoselvitys ja vaikutusarvio, Simo, 2008 Pöyry Environment Oy, Fennovoiman ydinvoimalaitoksen YVA, Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön, 2008 Ratahallintokeskus, Rautatieliikenne 2030, 2006 Rautajoki, Timo. Lapin kansainvälistymisen visiot Seitap Oy, Sami Mäkikyrö, Karsikkoniemen luontoselvitys, 2006 Sustainable Transport in the Barents Region (STBR) hankkeen asiakirjat Säteilyturvakeskus (STUK), ohje VAL 1.1 ( ). Säteilyturvakeskus (STUK), ohje YVL 1.10 ( ). Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Keskikaiteellinen ohituskaistan rakentaminen vt 4 välillä Simo-Viantie, hanke Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Keskikaiteellinen ohitustiejakso vt 4 välillä Viantiejoki-Maksniemi, suunnitelma 2007 Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Lapin tiepiirin pitkän aikavälin suunnitelma (PTS 2015), 2004 Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Lapin tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma , 2007 Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Liikenne-ennusteet , 1999 Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Röyttän sataman parantaminen, suunnitelma 2006 Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Tienpidon linjaukset 2015, 2000 Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Valtatie 4 Kemin kohta ja Kemijoen sillat, valtatien parantaminen moottoritieksi, hanke Tiehallinto, Lapin tiepiiri, Yleiset tiet Lapin tiepiirissä , 2005 Työ- ja elinkeinoministeriö, Työvoima- ja elinkeinokeskus, Alueelliset talousnäkymät keväällä 2008 wpd Finland Oy, Suurhiekan merituulipuisto ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot, Ympäristövaikutusten arviointi, arviointiselostus, 2009 Ympäristöministeriö, Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992 Ympäristöministeriö, Kaavamerkinnät, 2000 Ympäristöministeriö, Kansallinen kestävän kehityksen strategia, 1998 Ympäristöministeriö, Kansallismaisema, 1993 Ympäristöministeriö, Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, 2002 Ympäristöministeriö, Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa, 2002 Ympäristöministeriö, Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, 1999 Ympäristöministeriö, Natura ohjelma (VNp ) Ympäristöministeriö, Ohjeet suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 1998 Ympäristöministeriö, Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa, 2002 Ympäristöministeriö, Rantojensuojeluohjelman alueet, 1993 Ympäristöministeriö, Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, 2001, 2008 YVA Oy, Hannu Lauri, Jorma Koponen, Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin, KAAVAT, KAAVASELOSTUKSET, KAAVOJEN TAUSTASELVITYKSET Länsi-Lapin seutukaava, 2003 Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, 2005 Simon Karsikkoniemen yleiskaava, 2007 Simon Merenrannikon yleiskaava, 1998, 2001 Kemin eteläisten alueiden yleiskaava, 2006 Kemin merialueen yleiskaava, 2000 Kemin Ajoksen yleiskaava, Simon Maksniemen asemakaava, vahvistettu (muutoksia 2001)

91 87 Simon Laitakarin ranta-asemakaava, 1983 Kemin Satamakankaan asemakaavaehdotus, käsittely keskeytetty Kemin Hepolan kaupunginosan asemakaavat vv Kemin Paavonkarin kaupunginosan asemakaavat vv Kemin Ajoksen kaupunginosan ja sataman asemakaavat Kemin Rytikarin kaupunginosan asemakaavat vv Kemin Veitsiluodon kaupunginosan asemakaavat Hertta-tietojärjestelmä, ympäristöhallinto Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (735/2008) Sisäasiainministeriön asetus säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta (520/2007)

92

93 1 LIITE 1. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLTÖ Liitteessä 1 esitettävä aineisto perustuu ydinvoimalaitoksen YVAselostukseen (2008) ja periaatepäätöstä varten tehtyihin selvityksiin (2009). Vaikutusselvitys on yksityiskohtainen, ja sitä on käytetty hyödyksi maakuntakaavan suunnittelussa. Vaikutusselvitys muodostaa samalla tärkeän tietopohjan alueen yleis- ja asemakaavoitukselle. Maakuntakaavan vaikutusten kannalta olennaiset tiedot, maakuntakaavan yleispiirteisyys ja tehtävä huomioiden, on esitetty varsinaisessa kaavaselostuksessa, sen luvussa 4. 1 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja infrastruktuuri Aluerakenne ja aluetalous Taloudelliset vaikutukset Nettovaikutukset kunnalle Kiinteistömarkkinat ja asuminen Rakennusvaihe Käyttövaihe Vaikutukset pelastustoimintaan Väestömäärä ja -rakenne Elinkeinorakenne ja palvelujen kysyntä Luontaiselinkeinot Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisvaiheen aikainen liikenne Käyttövaiheen aikainen liikenne Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen LUONTOON KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Voimalaitoksen rakennustöiden vaikutukset Ydinvoimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Teiden rakentamisen vaikutukset Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Radioaktiiviset päästöt ilmaan Varavoiman ja varalämmön tuotannon päästöt ilmaan Kuljetusten päästöt ilmaan Vesistövaikutukset Jäähdytysvesien vaikutus jäätilanteeseen Jäähdytysvesien vaikutukset veden laatuun ja ekologiaan Laivaväylän ja satamalaiturin rakentaminen Jäähdytysvesirakenteiden rakentaminen... 23

94 2 2.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset kalastoon Ydinvoimalaitoksen jätevesien vaikutukset Vaikutukset virtauksiin Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset Rakentamisvaiheen vaikutukset Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Vaikutukset eläimistöön Vaikutukset Natura-alueisiin MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Terveysvaikutukset Lähiympäristön asukkaiden säteilyannokset Muut terveysvaikutukset Melu Pölyn vaikutukset ilmanlaatuun Ihmisten elinolot Suhtautuminen hankkeeseen Asukaskyselyn tulokset Lähialueen toimijoiden näkemykset hankkeesta Paikkakunta- ja seutukuntatason näkemyksiä hankkeesta VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN 1.1 Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja infrastruktuuri Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arviointia on täydennetty ydinvoimamaakunta-, yleis- ja asemakaavojen laatimisen yhteydessä tarkentuneiden lähtötietojen ja vaikutusten perusteella. Karsikkoniemellä laitoksen rakentaminen muuttaa maankäyttöä sekä varsinaisella voimalaitosalueella että sen ympäristössä. Varsinainen voimalaitosalue rakennetaan ja aidataan, jolloin maankäyttö ja reitit Karsikkoniemen eteläosassa muuttuvat. Alueen käyttötarkoitus muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta ja loma-asuntoalueesta energiahuollon alueeksi. Varsinaisella voimalaitosalueella ei tällä hetkellä ole aktiivista maankäyttöä loma-asumista lukuun ottamatta, joten muutos ei ole tässä mielessä merkittävä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus poistuu Karsikon kalasataman ja länsirannalle rakennettavan voimalaitoksen sataman välisellä alueella. Lisäksi Karsikkoniemestä noin 20 kilometriä koilliseen rakennettava

95 3 voimajohtokäytävä ja voimalaitoksen pohjois- ja länsipuolelle rakennettava uusi tieyhteys muuttavat ja rajoittavat maankäyttöä. Muualla Karsikkoniemessä maankäyttö säilyy pääosin nykyisellään. Maakuntakaavassa on osoitettu noin 5 kilometrin päähän voimalaitoksesta ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke, jolla rakentamista sekä maankäytön kehittämistä on rajoitettu. Suojavyöhykkeeseen kuuluvat Karsikkoniemen ja sitä ympäröivän merialueen (mukaan lukien Laitakarin ja Ajoskrunnin saaret) Kemin Hepolan ja Rytikarin sekä Simon Maksniemen taajamat. Suojavyöhykkeellä on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta ( rahat tai lupa -periaate). Rakentamisen edellytykset ratkaistaan tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä. Suojavyöhykkeellä on voimassa suunnittelumääräys, joka ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta eri viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua sekä asettaa alueen maankäytölle rajoituksia. Suojavyöhykkeelle ei saa suunnitella sijoitettavaksi uutta tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä tai sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Loma-asutuksen tai vapaa-ajan toiminnan sijoittamista suunniteltaessa alueelle tulee varmistua, etteivät edellytykset asianmukaiselle pelastustoiminnalle vaarannu. Suojavyöhykkeen ulkopuolella voimalaitos ei rajoita maankäyttöä. On kuitenkin suositeltavaa, että pelastusviranomaiselta pyydetään lausunto kaikista merkittävistä ydinvoimalaitoksen varautumisalueelle (20 kilometrin etäisyys voimalaitoksesta) sijoittuvista maankäytön kehittämishankkeista. Maakuntakaavan suojavyöhykkeellä on voimassa olevissa yleiskaavoissa osoitettu uusia asemakaavoittamattomia asuinalueita, joita ei voida toteuttaa. Näitä ovat Kemin eteläisten alueiden yleiskaavassa osoitetut Lallinperän, Satamakankaan, Paavonkarin ja Hepolan uudet ja täydentyvät asuinalueet sekä Simon Karsikkoniemen yleiskaavassa Maksniemen eteläpuolelle osoitetut Saaren, Lahdenojan, Sauvalaisenperän, Kirnuvaaran ja Leuannokan uudet asuinalueet. Näiden alueiden maankäyttö tullaan tarkemmin tutkimaan valmisteilla olevassa Karsikkonniemen ydinvoimayleiskaavassa. Suojavyöhykettä koskeva suunnittelumääräys tulee ottaa huomioon muutettaessa alueen yleis- ja asemakaavoja. Kemi-Tornion seudun merkitys vahvana teollisuusseutukuntana vahvistuu ja alueen maankäytön kehittämisedellytykset ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen ulkopuolella paranevat. Voimalaitoksen rakentaminen muuttaa maankäytön kehittämisen tarpeita ja lähtökohtia erityisesti Simon ja Kemin taajama-alueilla. Voimalaitos toteutuessaan lisää seudulla asuntojen ja pal-

96 4 velujen kysyntää, mikä saattaa edellyttää uusien asuinalueiden ja palvelujen toteuttamista. Karsikontie toimii voimalaitoksen pääasiallisena tieyhteytenä. Karsikontielle vaihtoehtoiseksi pelastusyhteydeksi rakennetaan uusi tie voimalaitosalueen pohjois- ja länsipuolelle, joka jatkuu nykyistä tietä pitkin Hepolaan ja edelleen valtatielle 4. Voimalaitokselle johtava voimalinja rajoittaa maankäyttöä johtokäytäväalueella. Tavallisia aitoja lukuun ottamatta johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä niitä lähemmäksi ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita. Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita. Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai laitteita eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean välittömään läheisyyteen. Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Yleiskaavassa on syytä tarkentaa voimalinjan sijaintia Karsikkoniemen alueella. Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä voimajohto voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään, jolloin voimajohtokäytävän leveys kasvaa käytettävistä pylvästyypeistä riippuen metriä. Suurhiekan merituulipuiston maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Simon Vesihuolto Oy:n laatiman rakentamissuunnitelman "Jätevesien johtaminen välillä Asemanseutu-Kemi, siirtoviemärit välillä Asemanseutu- Simonkylä-Simoniemi ja Maksniemi-Karsikkoniemi-Kemi" perusteella voimalaitoksen toteuttamisella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia jo toteutettujen tai suunnitteilla olevien vesi- ja viemärilinjastojen mitoitukseen tai Kemin jätevedenpuhdistamon toimintaedellytyksiin. Rakennettava Maksniemi-Rytikari siirtoviemäri tulee kulkemaan suunnitellun voimalaitoksen läheltä, mikä edesauttaa alueen vesi- ja viemärihuollon järjestämistä. Voimalaitoksen normaalin talous- ja teollisuusjäteveden käsittelyä ja puhdistusta varten tarvitaan laitokselle erillinen oma vedenkäsittelylaitos. Voimalaitoksella tarvittava makea vesi voidaan hankkia Kemin Vesi Oy:ltä, joka hankkii raakaveden edelleen Meri-Lapin Vesi Oy:ltä. Tarvittavien vesihuoltolinjojen pituus on noin kuusi kilometriä. (Lähde: Fennovoima Oy, Periaatepäätöshakemus, 2009, Simon Vesihuolto Oy.) Voimalaitos voidaan rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä. Tällöin ympäristöön jäähdytysveden mukana menevän hukkalämmön määrä vähenee. Toisaalta kaukolämmön tuotanto pienentää ydinvoimalaitoksen sähkötehoa noin yhdellä megawatilla jokaista 4 5 kaukolämpömegawattia kohti. Fennovoima on selvittänyt kaukolämmön tuotannon teknisiä edellytyksiä eri laitosvaihtoehdoissa ja lämmön siirtämistä sekä kulutusta. Potentiaalisen kaukolämpökuorman vaikutus mereen johdettavaan lämpötehoon on vain noin 0 1 prosenttia ympäri vuoden (kun kaukolämpöä toimitettaisiin Kemiin, Tornioon ja Haaparantaan).

97 5 1.2 Aluerakenne ja aluetalous Aluerakenteeseen ja aluetalouteen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sekä YVA-menettelyn yhteydessä laadittuun aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin taustaselvitykseen (Pöyry Energy, lokakuu 2008). Ydinvoimalaitos on erittäin suuri rakennushanke ja toteutuessaan merkittävä alueellinen työnantaja. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen, käyttö ja vuosittaiset huoltotoimenpiteet vaikuttavat monella tavalla paitsi sijoituspaikkakunnan ja ympäröivän talousalueen niin myös koko Suomen yritystoimintaan, palveluiden tarjontaan sekä työmarkkinoihin. Nämä tekijät heijastuvat alueelliseen muuttoliikkeeseen, väestörakenteeseen ja väestökehitykseen, jotka vaikuttavat edelleen esimerkiksi asunto- ja kiinteistömarkkinoihin Taloudelliset vaikutukset Rakentamisaikana hankkeen on arvioitu työllistävän Kemi-Tornion talousalueella (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio) ja mahdollisesti laajemminkin (muun muassa Ii ja Ruotsin Haaparanta) keskimäärin henkilötyövuoden verran. Tämä tarkoittaa kunnallisverotulojen lisäystä seudulla noin 3,5 4,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi Simon kunta saa kiinteistöverotuloja jo rakentamisaikana laitoksen valmistumisasteen mukaan, ja koko seutu hyötyy yhteisöverojen kasvusta. Lisäksi verotulot kasvavat muun muassa kulutuksen kasvun ja lisääntyneen rakentamisen myötä. Käyttövaiheessa laitoksen on arvioitu työllistävän henkilötyövuoden verran vuodessa. Seudulle kohdistuva kunnallisverotulokertymä kasvaa vuositasolla 1,9 2,4 miljoonaa euroa, joka kohdistuu eri kuntiin asuinpaikan mukaisesti. Simon kunnan saama vuosittainen nettohyöty ydinvoimalaitoksen kiinteistöverotuloista on luokkaa 2,6 3,6 miljoonaa euroa. Tässä on huomioitu valtiontasausjärjestelmän vaikutus. Näiden lisäksi kasvavat kiinteistö-, kunnallis- ja yhteisöverotulot vilkastuneen elinkeinotoiminnan, asuntorakentamisen ja uusien työpaikkojen myötä. Vuonna 2006 Simon kokonaisverotulot olivat noin 8,5 miljoonaa euroa. Näin kunnan ydinvoimalaitoksesta vuosittain saama kiinteistövero olisi noin puolet kokonaisverotuloista. Kemi-Tornion talousalueen kunnallisverotulot olivat vuonna 2006 noin 165 miljoonaa euroa. Aluetaloudelliset vaikutukset voivat kohdistua myös Ruotsin puolelle, erityisesti Haaparannan kaupunkiin (ks. luku 4.7.1) Nettovaikutukset kunnalle Sijoituspaikkakunnan verotulot kasvavat merkittävästi kiinteistö-, kunnallisja yhteisöverojen vuoksi. Kunnallis- ja yhteisöverojen kasvusta hyötyy koko ympäröivä talousalue, mutta kiinteistöverotulot jäävät ensisijaisesti sijoituspaikkakunnalle. Etenkin kiinteistöverotuloilla on sijoituspaikka-kunnalle

98 6 suuri merkitys, vaikka verotulojen tasaus otetaan huomioon. Vuosittainen kiinteistöverotulo mahdollistaa kunnalle muihin kuntiin verrattuna vahvan katteen ja liikkumavaraa suunnitella talouttaan ja tulevaisuuttaan. Kunta voi käyttää lisääntyneitä verotulojaan palveluiden laadun ja määrän lisäämiseen myös nykyisille asukkaille. Samalla parantunut palvelutaso houkuttelee kuntaan myös uusia asukkaita. Kunta voi käyttää kasvanutta veropohjaa myös kunnallisveroprosentin alentamiseen, mikä myös kanavoituisi kuntalaisten hyödyksi. Sijoituspaikkakunta ja muut lähikunnat joutuvat kasvaneiden verotulojen lisäksi myös investoimaan muun muassa palveluiden tuotantoon, pelastustoimeen sekä infrastruktuurin rakentamiseen uusille kuntalaisille ja asukkaille. Uusiin kiinteistöihin ja myös ydinvoimalaitokselle on rakennettava kunnallistekniikkaa. Kunnan asukasluvun kasvaessa on tuotettava myös lisää palveluita, jotta aikaisempien asukkaiden palvelulaatu ei laske. Lisäksi talousalueen kuntien on mahdollisesti investoitava jo rakennusvaiheessa päiväkoteihin, kouluihin ja vapaa-ajan palveluihin. Talousalueelle muuttavat vakituiset työntekijät asettuvat asumaan usean kunnan alueelle, joten kuntakohtainen palvelunlisäystarve ei välttämättä nouse kovin suureksi. Huomioitavaa on, että tarkastelluilla sijoituspaikkakunnilla ja talousalueilla on väestö viime vuosina vähentynyt, joten palveluiden tuotannossa voi olla tarjolla vapaata kapasiteettia. 1.3 Kiinteistömarkkinat ja asuminen Rakennusvaihe Rakennusvaiheessa asuntokysyntää kohdistuu sekä lyhytaikaisempaan tilapäismajoitukseen lähellä rakennustyömaata että kaukomajoitukseen seudullisissa asutuskeskuksissa. Ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelee enimmillään noin henkilöä. Määrät ovat niin suuria, että majoitukseen joudutaan käyttämään sekä lähimajoitusta, parakkimajoitusta asutuskeskusten yhteydessä, vuokra-asumista lähiseudulla että kaukomajoitusta lähellä sijaitsevissa suuremmissa kaupungeissa. Lähimajoituksen eli niin kutsuttujen parakkikylien vaihtoehtona on vuokraasuminen lähiseudulla tai yhteisasuminen 5 10 parakin yksikköinä asutuskeskusten läheisyydessä. Simon kunnassa on vuokra-asuntoja niukasti, mutta Kemin kaupungilla vuokra-asuntotarjonta on runsaampaa. Vuokraasuntokuntia oli Kemissä vuonna 2006 noin Lisääntynyt kysyntä vuokra-asuntomarkkinoilla voi näkyä alueen vuokratason kohoamisena. Rakennusvaiheella voi puolestaan alentava vaikutus kaavaillun sijoituspaikan lähistöllä sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen hintatasoon.

99 Käyttövaihe Käyttövaiheessa laitoksella tulisi käyttötehtävissä ja ulkopuolisissa palveluissa työskentelemään täysipäiväistä työntekijää laitoskoosta riippuen. Näistä työntekijän (85 prosenttia) on oletettu jäävän asumaan talousalueelle pysyvästi. Mikäli näiden kaikkien työntekijöiden oletetaan muuttavan seudulle talousalueen ulkopuolelta, tarkoittaisi tämä kysyntää noin 400 uudelle asuinhuoneistolle tai talolle. Tonttien ja asuntojen kysyntä voi hieman nostaa hintoja kiinteistömarkkinoilla, mutta toisaalta tarkastelluilla talousalueilla hinnat ovat selvästi maan keskitasoa alhaisemmat ja kaavoitettavaa tonttimaata löytyy riittävästi. Kiinteistömarkkinoiden voidaan arvioida jonkin verran vilkastuvan hankkeen myötä. 1.4 Vaikutukset pelastustoimintaan Valtioneuvoston ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjä koskevan päätöksen (735/2008) mukaan ydinvoimalaitoksen rakentamis- ja käyttöluvan haltijan on huolehdittava ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä. Luvanhaltija laatii lupaprosessin (PAP-hakemus-rakentamislupahakemuskäyttölupahakemus) yhteydessä vaiheittain tarkentuvan valmiusjärjestelysuunnitelman, jossa esitetään selvitys valmiusjärjestelyjen suunnittelusta, toteutuksesta ja ylläpidosta. Valmiusjärjestelmien toteuttamiseen liittyen kuvataan toimenpiteet, joihin valmiustilanteessa (säteilyvaara tai säteilyvaaran uhka) ryhdytään. Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen ja pelastusviranomaisten kanssa niin, että ydinvoimalaitoksen toiminnasta mahdollisten aiheutuvien ydinvahinkojen vaikutuksia voidaan tehokkaasti rajoittaa. Valmiusjärjestelmät sovitetaan yhteen viranomaisten ydinvoima-laitosonnettomuuden varalta laatimien pelastus- ja valmiussuunnitelmien kanssa. Maakuntakaavassa osoitetun ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen tarkoitus on selkiyttää valmiussuunnittelua ja varmistaa, että vakavan vaaratilanteen uhatessa väestö voidaan siirtää turvaan nopeasti ydinvoimalaitoksen lähialueelta. Pelastustoiminnan tehokkuuteen vaikuttaa käytännössä muun muassa liikenneyhteydet ja liikennesuunnat. Maakuntakaavassa on voimalaitokselle johtavan yhdystien lisäksi osoitettu vaihtoehtoinen yhdystie sekä poikittaisyhteys näiden kahden välille. Vaihtoehtoinen yhdystie toimii poikkeustilanteessa vaihtoehtoisena pelastusreittinä. Ydinvoimalaitoksen toimintaan oikeuttavan luvan haltija toteuttaa yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa lisäksi turvajärjestelyihin liittyvät toimenpiteet ja järjestelyt. Turvajärjestelyt laaditaan suojaamaan laitosta ja siellä olevia ydinaineita oikeudettomalta haltuunotolta ja vahingolliselta toiminnalta. Turvajärjestelyä koskevat myös ydinaineiden kuljetuksia. Turvajärjestelyt muodostavat olennaisen osan ydinvoimalaitoksen ja ydinaineiden kuljetusten turvallisuutta.

100 8 Ydinvoimalaitoksen oman valmiusorganisaation ja pelastusviranomaisten toiminta sovitetaan yhteen, jotta laitoksella, laitosalueella, suojavyöhykkeellä ja varautumisalueella suoritettavat toimenpiteet ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia. Yhteensovittamisen varmistamiseksi luvanhakija osallistuu pelastustoimen suunnitelmien laatimiseen pelastuslain (468/2003) 9 :n mukaisesti. (Lähde: Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (735/2008), Sisäasiainministeriön asetus säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta (520/2007), Fennovoima Oy.) 1.5 Väestömäärä ja -rakenne Ydinvoimalaitoksella on vaikutusta sekä sijoituspaikkakunnan että ympäröivän talousalueen väestömääriin ja väestön rakenteeseen muun muassa työpaikkojen ja työllisyyden muutoksista johtuen. Käyttövaiheen vakituiset työpaikat houkuttelevat alueelle pysyvästi asumaan asettuvia työntekijöitä. Mikäli kaikki käyttövaiheen työntekijää oletettaisiin tulevan kokonaan talousalueen ulkopuolelta ja 85 prosenttia heistä asettuisi asumaan talousalueelle, tarkoittaisi tämä keskimääräisellä perhekoolla (2,1) laskettuna noin uutta asukasta seudulle. Kemi-Tornion talousalueella väestön lisäys on alle neljä prosenttia. Käytännössä ainakin osa laitoksen työntekijöistä olisi kanta-asukkaita, jotka nyt ovat työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia. Kanta-asukkaiden työllistyminen ei siis lisäisi alueen väestöpohjaa, mutta vaikuttaisi toki kyseisen talousalueen työllisyyteen. Sijoituspaikkakunnan seudulle työskentelemään muuttava väestö olisi keskimääräistä koulutetumpaa ja nuorempaa. Voimalaitos tarjoaisi työpaikkoja myös paikallisista ammattikorkeakouluista ja lähialueiden yliopistoista valmistuneille, jolloin he voisivat jäädä seudulle työskentelemään. Sijoituspaikkakunnan ja talousalueen väestöpohja laajenisi ja väestön ikärakenne nuorentuisi. Myönteiset väestölliset vaikutukset voivat kohdistua myös Ruotsin puolelle, erityisesti Haaparannan kaupunkiin. 1.6 Elinkeinorakenne ja palvelujen kysyntä Rakennusvaihe aiheuttaa kysyntää rakennus- ja metallialalle sekä erilaisten palveluiden tuotantoon. Näiden toimialojen merkitys vahvistuu Kemi- Tornio-alueen elinkeinorakenteessa. Myös erilaisten palveluiden tuottamisen merkitys elinkeinorakenteessa kasvaa. Palvelukysyntää syntyy sekä työmaan välittömästi tarvitsemien palveluiden (siivous, ruokahuolto, vartiointi, kuljetus) että välillisten palveluiden (kauppa-, majoitus- ja ravitsemusliiketoiminta) johdosta. Rakennusvaiheen aikana lisääntyy myös yhteiskunnallisten ja julkisten palveluiden sekä vapaa-ajan palveluiden kysyntä. Käyttövaiheessa uusien vakituisten työntekijöiden muutto alueelle perheineen aiheuttaa kysyntää julkisten palveluiden tuotantoon. Nuoret perheet

101 9 tarvitsevat muun muassa päivähoito- ja koulutuspalveluita. Kemi-Tornioalueen kunnat ovat viime vuosina menettäneet väestöään, joten vapaata kapasiteettia on jonkin verran valmiiksi vapaana. Kunnat joutuvat lisäksi investoimaan julkisiin palveluihin. Lisääntynyt väestömäärä ja ostovoima vilkastuttavat talousalueen elinkeinoelämää. Tämä näkyy muun muassa kauppa- ja ravitsemusliiketoiminnan kasvamisena. 1.7 Luontaiselinkeinot Kalatalous Karsikkoniemen edustan merialueella kalastetaan nykyisin pääasiassa rysillä. Jäähdytysveden vaikutuksesta kohonneen lämpötilan alueella levänkasvu lisääntyy ja aiheuttaa sitä kautta seisovien pyydysten lisääntyvää limoittumista ja puhdistustarvetta sekä rysien pyyntitehon heikkenemistä. Jäähdytysvesistä rysäkalastukselle aiheutuva merkittävä haitta rajoittunee Laitakarin etelä- ja länsipuolella sekä Ajoskrunnissa oleville pyyntipaikoille. Kesäaikana kylmää vettä suosivat lohikalat karttavat jäähdytysvesien selvää vaikutusaluetta ja vallitsevia kalalajeja ovat silloin alueella kevätkutuiset, vähempiarvoiset ja lämmintä vettä suosivat kalalajit. Tämä voi aiheuttaa kesällä pyyntimatkojen pitenemistä esimerkiksi siian pyynnin osalta. Kalojen käyttökelpoisuuteen jäähdytysvesillä ja niiden seurannaisvaikutuksilla ei ole vaikutusta. Kalastuksen kannalta jäähdytysvesien konkreettisin vaikutus ajoittuu talvikauteen, jolloin sulan ja heikon jään alue rajoittaa jäältä tapahtuvaa kalastusta. Karsikkoniemen edustalla talviaikainen verkkokalastus on melko vähäistä. Samalla kun jäältä tapahtuvan kalastuksen mahdollisuudet heikkenevät paranevat toisaalta mahdollisuudet pitkäaikaiseen sulavesikalastukseen sekä talviaikaiseen kalastukseen sula-alueelta. Sula-alue houkuttelee talvella kylmän veden kalalajeista muun muassa siikaa ja taimenta. Porotalous Voimalaitos aiheuttaa rajoituksia porotaloudelle etenkin voimalaitosalueella Karsikkoniemen eteläkärjessä. Voimalaitosalue aidataan, mikä estää porojen liikkumisen noin 3-4 neliökilometrin laajuisella alueella pienentäen tältä osin porotalouden käytössä olevaa laidunmaata. Voimalaitosalueen pohjoispuolelle rakennettava uusi tieyhteys Karsikontieltä länteen ja voimajohtokäytävä pienentävät laidunmaata yhteensä noin 2-3 neliökilometriä voimajohtokäytävän ja tiealueen leveydestä riippuen (tarkentuu jatkosuunnittelussa). Liikenteen lisääntyessä porojen liikennekuolemat lisääntyvät. Voimalaitoksen rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat porojen laiduntamisen ja poronhoidon harjoittamisen häiriintymiseen rakennustyömaan lähialueella

102 10 melun, tärinän ja pölyämisen johdosta. Voimalaitoksen käyttövaiheen aikainen melu aiheuttaa häiriötä voimalaitosalueen lähialueella. Hankkeella ei ole todennäköisiä vaikutuksia poronlihan ja muiden porotuotteiden imagon muutoksiin markkinoiden näkökulmasta. Voimalaitoksen mahdollisesta säteilyonnettomuudesta johtuen saatettaisiin joutua asettamaan väliaikaisia ja paikallisia poronlihan myyntirajoituksia. Periaatepäätöshakemuksen liitteeksi Fennovoima Oy on laatinut erillisen lisäselvityksen (Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, huhtikuu 2009). Lisäselvityksessä on esitetty arviot säteilyannoksille, jotka aiheutuvat erityisesti poronlihan syönnistä onnettomuuden jälkeen. Lapin karu ja niukkaravinteinen luonto edistää laskeuman radioaktiivisten aineiden kulkeutumista ravintoketjuihin. Lapin jäkälä-poro -ravintoketju on tehokas radioaktiivisen cesiumin kerääjä ja voi siten aiheuttaa huomattavia määriä poronlihaa nauttiville henkilöille muista poikkeavan annoskertymän. Lisäselvityksessä on esitetty poronlihan syönnistä aiheutuva säteilyannos sekä keskimääräisen ruokavalion mukaisen määrän poronlihaa syövälle suomalaiselle (0,6 kiloa) että hyvin paljon poronlihaa syövälle henkilölle (180 kiloa vuodessa). Sääolosuhteista riippuen onnettomuus ei välttämättä aiheuta lähiympäristön poroissa pitoisuusrajan ylittävää radioaktiivisuutta. Laskeuman ja säteilyannosten kannalta epäedullisissa sääolosuhteissa (A2) poronlihan radioaktiivisuus saattaa paikoin ylittää tämän rajan korkeintaan 50 kilometrin etäisyydellä, joten poronlihan kaupalle ei todennäköisesti aiheudu merkittävää haittaa. Ydinvastuulain perusteella ydinvoimalaitoksen toimiluvan haltija on velvollinen korvaamaan onnettomuudesta aiheutuvat vahingot, joihin myös poronlihan pilaantumisen voidaan katsoa kuuluvan. 1.8 Vaikutukset liikenteeseen Liikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen Rakentamisvaiheen aikainen liikenne Rakentamisvaiheen aikana työmatkaliikenne laitokselle on huomattava verrattuna nykytilanteeseen. Työmatkaliikenteen lisäksi laitokselle suuntautuu maksimissaan 50 raskasta kuljetusta päivässä. Maanteitse kuljetetaan muun muassa rakennusmateriaaleja, laitteita ja osia. Kaiken kaikkiaan rakennusaikana maanantain ja perjantain välillä henkilöliikenteen määrä on noin henkilöajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan liikenteen määrä noin 100 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.

103 11 Kuva 1. Nykyiset arkivuorokausien liikennemäärät Simossa ja Kemissä, tiehallinnon kasvuennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2015 ja ydinvoimalaitoksen rakentamisen aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2015 liikennemääriin. Raskaan liikenteen määrä on esitetty sulkeissa. Rakentamisaikana liikenne lisääntyy valtatiellä 4 Karsikkoniemen pohjoispuolella arkivuorokausina noin ajoneuvolla vuorokaudessa ja eteläpuolella noin ajoneuvolla vuorokaudessa. Karsikkoniemen pohjoispuolella valtatien liikennemäärien lisäys on jopa 50 prosenttia verrattuna liikennemääriin ilman ydinvoimalaitosta, kun taas eteläpuolella lisäys on 20 prosentin luokkaa. Raskaat kuljetukset lisääntyvät pohjoispuolella noin viisi prosenttia ja eteläpuolella noin kaksi prosenttia. Liikennemäärien lisäys erityisesti Karsikkoniemen pohjoispuolella on merkittävä. Karsikontien risteyskohdasta alkava moottoritie parantaa valmistuttuaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Liikennemäärien kasvu saattaa edellyttää Karsikontien ja valtatien liittymän parantamista eritasoliittymäksi. Liittymän parantaminen ei liity voimassa oleviin toteutusohjelmiin. Laitosalueelle tai sen läheisyyteen rakennetaan satamalaituri rakennusvaiheen raskaiden ja suurikokoisten komponenttien merikuljetuksia varten. Merikuljetuksien määrä jää pieneksi, sillä pääosa kuljetuksista toteutetaan todennäköisesti maitse. Tästä johtuen vaikutukset meriliikenteeseen arvioidaan vähäisiksi. Rakentamisaikaisten kuljetusten tarkka määrä selviää laitoksen toimittajan valinnan jälkeen.

104 Käyttövaiheen aikainen liikenne Käytön aikana laitoksella työskentelee noin henkilöä. Työmatkaliikenteen määräksi on arvioitu noin 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Voimalaitospaikalle järjestetään säännöllinen bussikuljetus. Lisäksi laitokselle tulee huolto- ja tavarakuljetuksia, joista aiheutuva liikennemäärä on noin 30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Käytettyä polttoainetta kuljetetaan noin neljä kertaa vuodessa loppusijoituspaikkaan. Vuosihuoltojen aikana laitoksella käyvien työntekijöiden määrä kasvaa noin 500 henkilöllä, mikä lisää ajoneuvoliikenteen määrää tilapäisesti noin ajoneuvolla vuorokaudessa. Taulukko 1. Ydinvoimalaitoksen arvioidut liikennemäärät rakentamis- ja käyttövaiheessa. Käytetty ydinpolttoaine voidaan kuljettaa ydinvoimalaitokselta loppusijoitustilaan maantie-, rautatie- tai merikuljetuksena. Kuljetustapaa ei ole vielä valittu. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus meriteitse edellyttää tarkoitukseen soveltuvaa alusta. Ruotsissa on jo vuodesta 1982 kuljetettu käytettyä ydinpolttoainetta m/s Sigyn nimisellä erikoisaluksella, joka on suunniteltu nimenomaan runsasaktiivisen ydinmateriaalin siirtämiseen. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten riskejä on tarkasteltu TEM:lle toimitetuissa lisäselvityksissä Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Ydinvoimalaitoksen liikennemääristä noin 70 prosentin on arvioitu tulevan pohjoisesta ja 30 prosentin etelän suunnasta Kemi-Tornion talousalueen väestön sijoittumisen mukaan. Oheisella kartalla on kuvattu ydinvoimalaitoksen toiminnan aiheuttaman liikennemäärän vaikutus sijaintipaikalle johtavien teiden liikenteeseen. Kartalla on esitetty kolmet luvut: alueen nykyiset arkivuorokausien liikennemäärät, tiehallinnon kasvuennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2030 ja ydinvoimalaitoksen aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2030 liikennemääriin. Raskaan liikenteen määrät on esitetty sulkeissa.

105 13 Ydinvoimalaitoksen liikenteellä on vain vähäinen vaikutus valtatien 4 liikennemääriin. Valtatien kokonaisliikennemäärä lisääntyy noin 3 6 prosenttia ja raskas liikenne noin 2 4 prosenttia. Uusi moottoritie parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta eikä ydinvoimalaitoksen liikenne juuri muuta tilannetta. Karsikontien liikennemäärät muuttuvat merkittävästi ja liikenneturvallisuus voi heikentyä. Tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi, jolloin turvallisuus ja liikenteen sujuvuus otetaan huomioon. Kuva 2. Nykyiset arkivuorokausien liikennemäärät Simossa ja Kemissä, tiehallinnon kasvuennusteen mukaiset liikennemäärät vuonna 2030 ja ydinvoimalaitoksen aiheuttama liikennemäärien muutos vuoden 2030 liikennemääriin. 2 LUONTOON KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, YVA-menettelyn yhteydessä laadittuihin luontoarvokartoituksiin, Nature-tarveharkintaarvioon, vesistövaikutusarviointiin (Virtausmalli Simon edustalle lämpöpäästöjen leviämisen arviointiin , YVA Oy; Hannu Lauri, Jorma Koponen, 36 s) sekä Fingridin laatimaan selvitykseen Fennovoiman voimalaitospaikkojen kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliitynnät maakuntakaavoitusta varten (luonnos ) ja vuoden 2009 lisäselvityksiin.

106 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Voimalaitoksen rakennustöiden vaikutukset Suurimmat vaikutukset maakuntakaava-alueen maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin aiheutuvat ydinvoimalaitoksen rakentamisvaiheessa. Maaperän kantavuuden suhteen alue on pääosin hyvin rakennettavissa. Laadittujen maaperätutkimusten mukaan alueen perustamisolosuhteet ovat hyvät. Rakentamisen aikana voimalaitosalueella tehdään räjäytys-, louhinta- ja kivenmurskaustöitä tarvittavia teitä sekä voimalaitos- ja muita rakennuksia varten. Rakennusaikana syntyvät kaivuu-, louhinta- ja ruoppausmassat on tarkoitus hyödyntää rakennuspaikalla erilaisissa täytöissä ja tasauksissa. Työmaalta johdettavat perustusten kuivatusvedet ja sadevedet sisältävät kiintoainetta ja mahdollisia öljy- ja typpiyhdisteitä enemmän kuin normaalisti asvaltoiduilta piha-alueilta johdettavat vedet. Työmaalta mereen johdettavan veden laatua ja määrää tarkkaillaan. Jätevesien mahdollisesta johtamisesta viemäriin sovitaan sijaintipaikkakunnan vesi- ja viemärilaitoksen kanssa. Ydinvoimalaitoksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tärkeitä tai muita pohjaveden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Kalliopohjaveden esiintyminen on kuitenkin otettava huomioon alueella tehtävien maanalaisten rakennustoimien takia. Kallion louhinta vaikuttaa ensisijaisesti kallion pohjaveteen ja siitä edelleen maaperän pohjaveteen Ydinvoimalaitoksen käytön aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Ydinvoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat pohjavesien ja maaperän pilaantumisriskit minimoidaan rakenteellisin ratkaisuin ja prosessien vuoto- ja jätevesien viemäröintijärjestelyin. Vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitusluoliin ja tunneleihin tihkuu pohjavettä niiden käytön aikana tilan koosta, ympäröivän kallion tiiveydestä, pohjaveden pinnan tasosta sekä louhinnan yhteydessä tehdyistä tiivistämistoimenpiteistä riippuen. Tällä ei ole haitallista vaikutusta ympäristön pohjavesien laadun tai määrän kannalta, koska loppusijoitustilojen sekä niiden tunneleiden perustuksiin kertyvät vedet kerätään erillisillä vuodonkeräilyjärjestelmillä ja johdetaan jätevesien käsittelyyn. Vesien laatua, myös radioaktiivisuutta, seurataan näytteenotoilla. Ydinvoimalaitoksen rakenteet ja laitteet suunnitellaan maanjäristyksen kestäviksi. Maanjäristyksiä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Näin varmistetaan, ettei maanjäristyksistä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle.

107 Teiden rakentamisen vaikutukset Karsikontietä on levennettävä vajaan viiden kilometrin matkalta. Lisäksi on rakennettava uusi, noin kilometrin mittainen Karsikontieltä voimalaitosalueelle johtava tie. Voimalaitosalueen länsi- ja pohjoispuolelle rakennetaan uusi tieyhteys pelastusreitiksi Hepolan suuntaan. Karsikontien parannustyöt aiheuttavat tilapäistä haittaa ja häiriötä tien käyttäjille ja mahdollisesti tien varren asutukselle. Eläinten kannalta nykyisen tien parantaminen ei sanottavasti poikkea nykyisestä tilanteesta. Uusien osuuksien rakentaminen aiheuttaa paikallista häiriötä eläimistölle Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset Ydinvoimalaitoksen liittämiseksi valtakunnan sähköverkkoon tarvitaan kaksi jännitteeltään 400 kilovoltin voimajohtoa ja yksi 110 kilovoltin voimajohto, jotka sijoittuvat maakuntakaavassa osoitettuun ohjeelliseen päävoimalinjaan. Voimajohtoreitti on pylväsratkaisuista riippuen noin metriä leveällä maastokäytävällä. Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä voimajohto voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään, jolloin voimajohtokäytävän leveys kasvaa käytettävistä pylvästyypeistä riippuen metriä. Suurhiekan merituulipuiston maakaapeli rajoittaa maankäyttöä noin 10 metriä leveällä kaistaleella noin 500 metrin matkalla rannasta voimajohtokäytävälle. Yli 15 kilometriä pitkän ja yli 220 kilovoltin voimajohdon rakentaminen edellyttää YVA-menettelyä. Uusi voimajohtoreitti rakennetaan noin 20 kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle nykyiselle voimajohtolinjalle saakka. Voimajohtoreitti kulkee laitokselta pääosin metsäisten suo- ja selännealueiden kautta Marostenmäen asuinalueen länsipuolelta kohti koillista. Suunnitellun voimajohtolinjauksen länsipuolella, noin km Karsikkonimestä koilliseen sijaitsevat Natura-alueverkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvat Musta-aapa ja Kirvesaapa. Maksniemestä noin 2 kilometriä koilliseen sijaitsee soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue. Fingrid Oyj:n laatiman alustavan selvityksen (Fennovoiman voimalaitospaikkojen kantaverkon 400 kv ja 110 kv lähiliittymät, selvitys maakuntakaavoitusta varten, ) mukaan voimajohtoreitin välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä suojelukohteita tai alueita. Selvityksessä on johtoreittien läheisyydessä todettu sijaitsevan seuraavat ympäristön arvokohteet (vaikutukset arvioitu alustavasti):

108 Taulukko 2. Ympäristön arvokohteet voimajohtoreitin läheisyydessä. (Fingrid Oyj 2008) 16

109 17 Voimajohdon rakentamisesta voi aiheutua haittaa alueen linnustolle pesimäja muuttoaikoina. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää ajoittamalla työt mahdollisuuksien mukaan elo- ja huhtikuun väliseen aikaan. Tämän lisäksi johtoreitin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja sijoittelussa tulee huomioida Karsikkojärven linnustollinen merkitys sekä siellä pesivien suojelullisesti merkittävien lajien reviirien sijoittuminen. Voimajohdon ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan erillisessä YVA-menettelyssä, mikäli valtioneuvoston periaatepäätös on myönteinen ja Simo valitaan voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Wpd Finland Oy:n Suurhiekan merituulipuistohankkeen YVA:ssa tutkittu sähkönsiirron reittivaihtoehto 1C kulkee Karsikkoniemen kautta ensin merikaapelina, sitten noin 500 metrin matkan maakaapelina ja siitä eteenpäin ilmajohtona samassa johtokäytävässä ydinvoimalaitoksen voimajohtojen kanssa. Merikaapelin rantautumispaikka on Karsikkoniemen länsirannalla Lallinperän alueella. Alustavien suunnitelmien mukaan merikaapeli kaivetaan kaapeliojaan matalissa vesisyvyyksissä (alle 12 metriä). Sähkönsiirtoyhteyden rakentamisen aikaiset vaikutukset veden laatuun ovat yleisesti ottaen lyhytaikaisia ja rajoittuvat suppealle alueelle kaapelireitin läheisyyteen. Vaikutuksista merkittävin tulee olemaan kaapeliojan kaivamisesta aiheutuva kiintoaineen lisäys vesipatsaassa (veden samentuminen). Muita mahdollisia vaikutuksia ovat ravinteiden ja haitta-aineiden vapautuminen ruopattavasta sedimentistä. Sähkönsiirtokaapelin käytön aikaset vaikutukset veden laatuun, vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön ovat hyvin vähäisiä. Maakaapelin kaivaminen maahan edellyttää puiden poistoa noin 25 metriä leve-

110 18 ältä työmaa-alueelta. Kaapelin asentamisen jälkeen sen ympäristö voidaan maisemoida, joskin minimietäisyys kaapelikaivannosta lähimpiin puihin on kolme metriä. Siten puuttoman aukon suurin vaadittava leveys on noin 11 metriä (kaapelikaivanto viisi metriä ja kolmen metrin varoalueet molemmin puolin). Suurhiekan merituulipuistohankkeen sähkönsiirron vaikutuksia on tarkemmin arvioitu merituulipuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. (Lähde: wpd Finland Oy, 2009.) 2.2 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Radioaktiiviset päästöt ilmaan Normaalikäytön aikana ydinvoimalaitos päästää ilmaan ja veteen pieniä määriä radioaktiivisia aineita kuten jalokaasuja (ksenon ja krypton), kaasumaisia aktivoitumistuotteita (hiili-14), halogeeneja (jodit) sekä aerosolimuodossa olevia aktiivisia aineita. Laitoksesta ulos laskettavat radioaktiiviset vesi- ja ilmapäästöt puhdistetaan suodattamalla ja viivästetään siten, että niiden säteilyvaikutus ympäristössä on hyvin pieni verrattuna luonnossa normaalisti olevien radioaktiivisten aineiden vaikutukseen. Kaasumaiset päästöt johdetaan voimalaitosten ilmastointipiippuihin ja vesipäästöt jäähdytysveden mukana mereen. Päästöt mitataan ja varmistetaan, että ne alittavat asetetut raja-arvot Varavoiman ja varalämmön tuotannon päästöt ilmaan Varavoimageneraattoreiden ja varalämpölaitoksen käytöstä syntyy polttoaineen palaessa rikkidioksidia, typen oksideja, hiukkasia ja hiilidioksidia. Varavoimageneraattoreiden ja varalämpölaitoksen vuotuiset päästöt ovat normaalitilanteessa hyvin pieniä Kuljetusten päästöt ilmaan Rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttamien päästöjen lisääntyminen on kaikissa vaihtoehdoissa huomattavaa. Liikenne on kuitenkin erityisen vilkasta ainoastaan rakentamisen neljäntenä tai viidentenä vuonna. Muina rakennusvuosina liikennemäärät ja liikenteen päästöt ovat selvästi vähäisempiä. Rakentamisajan liikenteen päästöillä ei arvioida olevan pitkällä aikavälillä merkittäviä vaikutuksia sijoitusvaihtoehtojen lähialueiden ilmanlaatuun. 2.3 Vesistövaikutukset Jäähdytysvesien vaikutus jäätilanteeseen Perämerellä talviaikainen pinnan läheinen virtaus kulkee rantoja pitkin kiertäen vastapäivään, Suomen rannikolla pääasiassa pohjoiseen ja Ruotsin rannikolla etelään. Kierron aiheuttaa jokien tuoma makea vesi, pinnankorkeu-

111 19 den vaihtelu sekä suolaisuuserot Merenkurkussa. Hailuodon ja Kemin välisellä alueella virtaus on pohjan mataluudesta johtuen vaihtelevaa ja pyörteistä. Syvemmillä alueilla virtaussuunta on kuitenkin edellä kuvatun mukainen. Ydinvoimalaitoksen YVA:n tulosten mukaan talvella jäättömänä pysyvä vesialue keskittyy purkupaikan lähistölle. Heikenneen jään alue sijaitsee pääasiassa Ajoksen ja Karsikkoniemen välillä sekä Karsikkoniemestä etelään. Sulan ja heikon jään alueen koko on noin 5 12,5 neliökilometriä voimalaitos- ja jäähdytysveden purkuvaihtoehdosta riippuen. Maakuntakaavalla ei kuitenkaan ratkaista purku- eikä voimalaitosvaihtoehtoa Jäähdytysvesien vaikutukset veden laatuun ja ekologiaan Veden laatu Jäähdytysveden laatu ei lämpötilan nousua lukuun ottamatta muutu voimalaitoksen läpi virratessaan. Veden laadussa voi kuitenkin olla eroja otto- ja purkualueiden välillä, joten vaikutukset purkualueeseen riippuvat ottopaikan veden laadusta. Vaihtoehtoiset jäähdytysveden ottopaikat sijaitsevat molemmat niemen länsipuolella. Purkupaikoista toinen sijaitsee niemen itäpuolella Veitsiluodonlahdella ja toinen niemen eteläkärjessä. Alueiden vedenlaatua selvitettiin vuonna 2009 vesinäytteen otoin. Tehdyissä veden laatuselvityksissä ei havaittu kovin suuria eroja Karsikkoniemen itä- ja länsipuolten välillä. Tehtyjen aiempien tarkkailujen perusteella tiedetään kuitenkin Veitsiluodonlahden olevan ympäröivää merialuetta ravinteikkaampi. Veden johtaminen Karsikkoniemen itäpuolelta Veitsiluodon lahdelle voi näin ollen hieman parantaa alueen veden laatua, mutta tämä vaikutus arvioidaan pieneksi. Tällä perusteella jäähdytysvesien vaikutuksen purkualueen veden laatuun arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän vähäiseksi. Kasvi- ja eläinplankton Perämerellä kasviplanktontuotantoa rajoittaa erityisesti avovesikauden lyhyys. Lämpimät jäähdytysvedet pidentävät avovesiaikaa ja näin edelleen kasvukautta, joten kasviplanktonin vuosituotanto purkualueella kasvaa. Lämpimän veden hajotustoimintaa kiihdyttävä vaikutus voi nopeuttaa ravinteiden kiertoa tuottajien ja hajottajien välillä ja osaltaan kasvattaa kasviplanktontuotantoa purkualueella. Tuotannon kasvun on kuitenkin tutkituilla lämpimän veden purkualueilla havaittu rajoittuvan ainoastaan lämmenneelle vesialueelle. Kesän 2009 selvityksissä Karsikkoniemen edustan kasviplanktonbiomassa ilmensi vesialueen karua luonnetta lukuun ottamatta sisimpänä Veitsiluodonlahdella sijaitsevaa havaintopaikkaa, joka oli kasviplanktonbiomassan osalta lievästi rehevä.

112 20 Sinilevien massakukinnat ovat tyypillisimmillään rehevöityneillä merialueilla varsinkin loppukesäisin, jolloin typpi toimii kasvua rajoittavana ravinteena. Perämerellä sinilevien massakukintoja on vähän muun muassa alueen niukkaravinteisuuden ja fosforirajoittuneisuuden vuoksi. Sinileviä havaittiin kesän 2009 selvityksissä vain vähän. Jäähdytysvesien ei alueen ravinnesuhteiden vuoksi arvioida lisäävän sinileväkukintojen määrää lukuun ottamatta mahdollisesti Veitsiluodonlahden pohjukkaa, jossa veden laatu on aiempien havaintojen mukaan muuta aluetta huonompi ja perustuotanto voi olla ajoittain typpirajoitteista. Jäähdytysvesien lämpökuorman arvioidaan nostavan kasviplanktonin vuosituotantoa purkualueella. Eläinplanktonyhteisöön hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Vesikasvillisuus ja makrolevät Jäähdytysvesi johdetaan mereen kanavaa pitkin, jossa veden virtausnopeus kanavan suulla on noin metri sekunnissa. Virtauksen vaikutuksesta purkupaikan edustan pohjan hienojakoinen sedimenttiaines kulkeutuu pois noin muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Tällä alueella kasvillisuus muuttuu, ja rihmalevät korvaavat juurilla kiinnittyvät vesikasvit. Merkittävämpi kasvillisuutta muuttava vaikutus on kuitenkin kasvun kiihtyminen lämmenneellä vesialueella. Tutkimuksissa havaittu kehitys muistuttaa paljolti rehevöitymistä. Lajiston on havaittu yksipuolistuvan ja tuotannon kasvavan. Tyypillisesti purkualueella runsastuvat rihmalevät kuten ahdinparta sekä muutamat lämpökuormaa hyvin sietävät putkilokasvilajit muiden lajien taantuessa. Veitsiluodon lahdella sijaitsee lajistoltaan monimuotoisia matalia ja suojaisia rantoja. Jäähdytysvesien lämpökuorma voi vaikuttaa näiden alueiden lajistoon rehevöittävästi ja lajikoostumusta muuttavasti. Havaituista lajeista esimerkiksi viherahdinparta voi runsastua ja merihaura sekä näkinpartaiset taantua. Näiden vaikutuksien arvioidaan ulottuvan suunnilleen alueelle, jolla lämpötilan nousu on vähintään yhden asteen. Rehevöityminen voimistaa lämpökuorman vaikutuksia kasvillisuuteen. Alueen veden laatu on kuitenkin viime vuosina parantunut eikä sen katsota hankkeen tai Perämeren alueen yleisen kehityksen vaikutuksesta muuttuvan merkittävästi. Jäiden kasvillisuutta irrottavan vaikutuksen puuttuminen voi näkyä lajistomuutoksina rantavyöhykkeen kasvillisuudessa. Sulalla alueella monivuotiset lajit, kuten järviruoko, voivat vallata tilaa muilta lajeilta. Sula alue jää Karsikkoniemen alueella kuitenkin varsin pieneksi, joten vaikutuksen arvioidaan jäävän vähäiseksi ja rajoittuvan purkukanavan läheisyyteen.

113 21 Pohjaeläimistö Purkualueen edustan eroosio muuttaa alueen pohjanlaatua. Tällä alueella pehmeille pohjille tyypilliset lajit, kuten valkokatkat ja hyönteisten toukat, korvautuvat kovien pohjien lajistolla, kuten runkopolyypeilla. Tämä vaikutus rajoittuu kuitenkin hyvin rajatulle alueelle purkupaikan edustalle. Jäähdytysvesien vaikutukset pohjaeläimistöön ovat lähinnä välillisiä ja ovat suurimmaksi osaksi seurausta perustuotannossa tapahtuneista muutoksista. Lämpökuorman on havaittu lisäävän pohjaeläinyhteisöjen epävakautta. Lisääntyvä orgaanisen aineksen määrä suosii rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Vaikutusalueella esimerkiksi surviaissääsken toukkien määrät voivat kasvaa ja valkokatkojen määrät pienentyä. Hankkeen vaikutukset pohjaeläinyhteisöihin arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi ja paikallisiksi. Hankkeen ei katsota heikentävän pohjaeläinkantoja siten, että sillä voisi olla vaikutuksia niitä ravintonaan käyttävään kalastoon. Tulokaslajit Amerikanmonisukasmatoa tavataan nykyään Karsikkoniemen edustalla. Hankkeen vaikutuksesta se voi paikallisesti lisääntyä jäähdytysvesien vaikutusalueella. Amerikanmonisukasmadon on kuitenkin havaittu lisääntyneen koko Itämeren alueella, eikä jäähdytysveden purkamisen arvioida vaikuttavan lajin yleistymiseen Perämerellä yleensä. Amerikankampamaneettia ei ole ainakaan toistaiseksi tavattu Perämereltä. Sen leviämistä sinne rajoittavat todennäköisesti vähäinen eläinplanktonin määrä ja mahdollisesti myös suolapitoisuus yhdistettynä muihin ympäristötekijöihin kuten kylmyyteen. Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus kohdistuu ranta-alueen tuntumaan ja pintakerrokseen, kun taas amerikankampamaneettien esiintyminen on Itämerellä rajoittunut syviin vesiin. Jäähdytysveden purkamisen ei näin arvioida edistävän amerikankampamaneetin leviämistä vaikutusalueelle. Itämeren tulokaslajeihin kuuluvat myös vaeltajasimpukoihin kuuluvat vaeltajasimpukka sekä valekirjosimpukka. Kumpaakaan vaeltajasimpukkalajeista ei tiettävästi tavata Perämeren alueella. Voimalaitoksen jäähdytysvesien purkaminen voisi luoda lämpiävälle alueelle sopivat elinolosuhteet vaeltajasimpukoille. Perämeren kylmyys kuitenkin rajoittaa vaeltajasimpukoiden menestymistä lämpiävän alueen ulkopuolella eli jäähdytysvesien ottoalueilla tai Perämerellä laajemmin. Valekirjosimpukan menestymistä alueella todennäköisesti rajoittaa myös matala suolapitoisuus. Sedimentti Purkukanavan edustan lähialueelta sedimentti huuhtoutuu pois virtauksen vaikutuksesta. Tämä alue on kuitenkin varsin rajattu, ja sijaitsee heti Kar-

114 22 sikkoniemen tuntumassa alueella, jossa haitta-aineiden pitoisuuksien arvioidaan olevan matalia. Muuten hankkeeseen ei arvioida liittyvän sellaisia virtauksien muutoksia, jotka johtaisivat sedimentin liikkeelle lähtemiseen. Jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus kohdistuu lähinnä pintakerroksiin, eikä sillä purkupaikan välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta ole vaikutusta suoraan sedimenttiin. Välillisesti jäähdytysvesien aiheuttaman perustuotannon kasvun arvioidaan johtavan sedimentoitumisen lisääntymiseen ja näin haitta-aineiden pitoisuuksien laimenemiseen sedimentissä. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan mahdollisten haitallisten sedimenttiin varastoituneiden aineiden palautumista takaisin vesipatsaaseen tai biologiseen kiertoon Laivaväylän ja satamalaiturin rakentaminen Laivaväylän ja satamalaiturin rakentaminen edellyttää vesialueella tehtäviä ruoppaustöitä. Ruoppausten vaikutuksia on tässä kuvattu yleisellä tasolla, sillä hankealueiden merenpohjan sedimentin koostumusta ei ole tutkittu. Vesirakentamisen vaikutuksia tullaan selvittämään tarkemmin hankkeen lupavaiheessa vesilain edellyttämällä tavalla. Ruoppaustöiden vaikutukset riippuvat paljolti ruopattavan sedimentin laadusta ja ruoppausten laajuudesta. Ruopattavalta alueelta poistetaan pohjasedimenttiä, mikä hävittää kasvillisuuden ja eläimistön käsitellyltä alueelta. Ulommalla alueella tehtävissä ruoppauksissa (laivaväylä) suoria vaikutuksia on käytännössä ainoastaan pohjaeläimistöön. Pohjaeläimistö palautuu ruoppauksia edeltäneelle tasolle yleensä muutaman vuoden kuluessa. Ruoppauksen välillisiä vaikutuksia ovat tilapäinen veden sameneminen (kiintoaineksen määrä kasvaa) ja nousu ravinnepitoisuuksissa. Sameneminen ja ravinnepitoisuuksien nousu ovat suurempia ruopattaessa paljon orgaanista aineista sisältävää sedimenttiä (kuten muta- tai liejupohjaa). Pääosin mineraaliaineksesta koostuvaa sedimenttiä (kuten hiekka- ja sorapohjaa) ruopattaessa vaikutukset veden laatuun jäävät pienemmiksi. Valitsemalla ruoppausmenetelmä ruopattavan sedimentin mukaan, ja käyttämällä muita tarkoituksen mukaisia menetelmiä (kuten silttiverhosuojauksia), voidaan vielä merkittävästi pienentää vaikutuksia veden laatuun. Tilapäisellä veden samenemisella ja vastaavasti lisääntyneellä sedimentaatiolla voi olla haitallisia vaikutuksia rantavyöhykkeen eläimistöön, kuten kalanpoikasiin ja kalojen kutuun. Rakennustöistä aiheutuva melu ja tärinä voivat tilapäisesti karkottaa esimerkiksi kaloja ja lintuja alueelta. Muiden olosuhteiden ollessa suotuisat myös perustuotanto voi hieman kasvaa ruoppausalueen lähistöllä sedimentistä vapautuvien ravinteiden seurauksena. Vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja paikallisia. Samentuneen veden alueen koko riippuu ruoppausten laajuuden ja sedimentin koostumuksen lisäksi muun muassa vallitsevista virtauksista. Yleensä samentumista voidaan havaita noin metrin päässä ruoppausalueelta.

115 23 Ruoppauksessa syntyvät sedimenttimassat on tarkoitus käyttää voimalaitosalueen maanrakennuksessa tai läjittää mereen sopivalle alueelle niiden määrästä ja laadusta riippuen. Mikäli massoissa havaitaan raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, käsitellään ne ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Ruoppaukset pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan yhden vuoden aikana. Ne pyritään myös ajoittamaan siten, ettei niistä aiheudu merkittäviä haittoja esimerkiksi mahdolliselle pesimälinnustolle tai kalojen kutualueille. Samentumista voidaan myös tarvittaessa tarkkailla reaaliaikaisesti toimivilla veden laadun mittareilla, jolloin ruoppaustyöt voidaan keskeyttää, mikäli kiintoainespitoisuudet nousevat liikaa mahdollisten herkkien alueiden läheisyydessä. Ruoppauksen aiheuttamat vedenlaatuvaikutukset ovat tilapäisiä ja paikallisia, ja niiden vaikutukset arvioidaan olemassa olevan tiedon perusteella vähäisiksi Jäähdytysvesirakenteiden rakentaminen Rantaottovaihtoehdoissa vaikutuksia aiheutuu lähinnä ottopaikan edustan ruoppauksista. Ruoppausten vaikutusten voidaan olettaa vastaavan edellä kuvattuja laivaväylän ja satamalaiturin ruoppauksen vaikutuksia. Myös muut rantaottovaihtoehdon rakentamisen kuten mahdollisten louhinta- ja muiden rakennustöiden vaikutukset vastaavat laivaväylän ja satamalaiturin kohdalla kuvattuja vaikutuksia. Pohjaottovaihtoehdossa vaaditaan merenpohjan alla kulkevan jäähdytysvesitunnelin rakentamista laitokselta vedenottopaikalle. Tunnelin louhintatyöt tapahtuvat merenpohjan alapuolella, joten niistä ei arvioida merenpohjan alaisen maakerroksen hyvän äänen- ja tärinän eristävyyden ansiosta aiheutuvan häiriötä. Louheen kuljetus tunnelista tapahtuu kuorma-autoilla voimalaitosalueelle. Tämä lisää jonkin verran raskasta liikennettä voimalaitosalueella. Suurin osa louheesta on tarkoitus käyttää erilaisiin täyttöihin voimalaitosalueella, joten liikenteen ei arvioida merkittävästi lisääntyvän voimalaitosalueen ulkopuolella. Merenpohjaan rakennettavan pohjaoton ottorakenteiden rakentaminen voi vaatia ruoppauksia rakenteen sijoitusalueella. Ruoppauksen vaikutukset vastaavat laivaväylän ja satamalaiturin kohdalla kuvattuja vaikutuksia.

116 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset kalastoon Kalakannat Vesistön lämpötilan lievä nousu, varsinkin jos siihen liittyy myös rehevyyden kasvua, suosii periaatteessa kevätkutuisia vähäarvoisia kalalajeja vaateliaampien syyskutuisten kalalajien kustannuksella. Pintaveden lämpötila kohoaa jäähdytysvesien vaikutuksesta purkualueen välittömässä läheisyydessä kesällä ajoittain säätilanteesta riippuen noin 30 asteeseen, millä on käytännössä jo kaloja karkottava vaikutus. Meren pintakerros (0 1 metriä) lämpiää kesällä yli kolme astetta enimmillään noin neljän neliökilometrin alueella ja yli viisi astetta enimmillään alle kahden neliökilometrin alueella. Pintaveden paikallisella lämpenemisellä ei kuitenkaan arvioida olevan haitallista vaikutusta alueen kalakantoihin, sillä syvemmät vesikerrokset ovat viileämpiä ja kalat voivat aktiivisesti hakeutua sopivaan lämpötilaan. Kesällä jäähdytysvesien vaikutusalueella viihtyvät kevätkutuiset lämpimän veden kalalajit, mutta talvella alue houkuttelee myös kylmän veden lajeja kuten siikaa ja taimenta. Karsikkoniemen ympäristön matalat karialueet ovat merkittäviä karisiian, muikun ja silakan kutualueita. Kesän 2009 lisääntymisalueselvityksissä alueelta saatiin muikunpoikasia saaliiksi runsaasti ja siianpoikasia paikoin paljon. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että alueella on runsaammin muikkuja kuin siikoja. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi koko alueelta, mutta poikasmäärät olivat suhteellisen pieniä. Jäähdytysvesien aiheuttama syvempien vesikerrosten haitallinen lämpeneminen kyseisten kalalajien kutualueilla rajoittuu purkualueen lähelle eikä sillä arvioida olevan haitallista vaikutusta kyseessä olevien kalalajien kantoihin laajemmin. Selvitysten perusteella alue ei ole merkittävä hauen, ahvenen eikä mateen lisääntymisalue. Lohen ja vaellussiian vaellusreitti menee osin Karsikkoniemen editse. Mallitarkastelun mukaan pintaveden merkittävä lämpiäminen rajoittuu kesällä keskimääräisessä tuulitilanteessa purkupaikkavaihtoehdosta riippuen Laitakarin länsipuolelta lähtien Veitsiluodonlahdelle. Sopivilla tuulilla ja sopivissa virtausolosuhteissa joidenkin asteiden lämpiämistä voi tapahtua ajoittain myös Laitakarin eteläpuolella. Lohi vaeltaa pääasiassa muutaman metrin syvyisessä pintakerroksessa. Yli kahden metrin syvyydessä lämpiäminen jää vähäiseksi kaikissa vaihtoehdoissa. Jäähdytysvesien purkualueelta on matkaa Simojokisuulle lähes 20 kilometriä. Vaelluskalojen vaellusreitti jatkuu Karsikkoniemestä Simojokisuuta kohti Laitakarin ja Ajoskrunnin eteläpuolitse ja sijoittuu siten lämpiävän alueen eteläpuolelle. Vaeltaminen Ajoskrunnin pohjoispuolitse Veitsiluodonlahden suun kautta on todennäköisesti vähäistä. Siten pintaveden

117 25 lämpiämisellä Laitakarin länsipuolisella alueella ja Veitsiluodonlahdella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Karsikkoniemen ohi vaeltavan lohen ja vaellussiian vaelluskäyttäytymiseen tai vaelluskalojen nousuun Simojokeen. Lämpötilan kohoamisella on erisuuntaisia vaikutuksia kalakantoihin. Ottaen huomioon merkittävästi lämpiävän vesialueen pinta-alan koon sekä kalojen liikkuvuuden ja kyvyn hakeutua aktiivisesti sopivaan lämpötilaan jäähdytysvesien ei arvioida kokonaisuutena aiheuttavan merkittäviä tai laajaalaisia haittoja alueen kalakannoille. Lämpötilan kohoaminen seurausilmiöineen kuitenkin suosii pitkällä aikavälillä kevätkutuisia kalalajeja kuten muun muassa haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Jäähdytysveden mukana voimalaitokselle kulkeutuvat kalat Karsikkoniemen edustalla laitokselle tuleva kala olisi pohjaottovaihtoehdossa ilmeisesti lähinnä silakkaa, jota voisi tulla laitokselle merkittävästi lähinnä keväällä kutuaikana. Rantaottovaihtoehdoissa kala olisi pääasiassa kevätkutuista vähäarvoisempaa kalaa kuten särkeä, ahventa ja kiiskeä. Lisäksi voimalaitokselle kulkeutuu jäähdytysveden mukana myös siian-, muikun- ja silakanpoikasia. Poikasia voi kulkeutua voimalaitokselle myös pohjaottovaihtoehdossa, mutta vähemmän kuin rantaottovaihtoehdolla. Kalojen tuloa laitokselle voidaan vähentää pitämällä keväällä kutuaikana esteverkkoja tulokanavan suulla tai erilaisin teknisin estein. Kokonaisuutena laitokselle tulevan kalan määrällä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta merialueen kalakantoihin Ydinvoimalaitoksen jätevesien vaikutukset Hankkeessa syntyy sekä sosiaalijätevesiä, että prosessijätevesiä. Osa jätevesistä käsitellään voimalaitosalueella ja osa voidaan tarvittaessa johtaa käsiteltäväksi kunnalliseen vedenpuhdistamoon. Hankkeesta aiheutuva ravinnekuormitus on niin vähäistä, ettei sillä voi arvioida olevan haitallista vaikutusta Karsikkoniemeä ympäröivän merialueen tai Perämeren tilaan yleensä. YVA:n lisäselvitysessä on tutkittu ydinvoimalaitoksen jätevesien ja jäähdytysvesien yhteisvaikutuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, voimalaitoksen jätevesikuormituksesta ei aiheudu havaittavia eikä haitallisia rehevyystason muutoksia, vaikutuksia happitalouteen eikä vaikutuksia kasvillisuuteen tai kalatalouteen vaikka otetaan huomioon jäähdytysvesien aiheuttama meriveden lämpötilan nousu purkualueella Vaikutukset virtauksiin Jäähdytysveden oton- ja purun vaikutukset virtausnopeuksiin on hankkeen YVA-selostuksessa todettu pieniksi.

118 Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset Rakentamisvaiheen vaikutukset Alueen tiestön ja rakennuskannan uudistaminen aiheuttaa rakentamisvaiheessa paikallista häiriötä (melu, tärinä, työkoneiden päästöt) eläimistölle ja paikoin alkuperäiset elinympäristöt muuttuvat pysyvästi. Suurimmat rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat alueen linnustoon. Rakentamisen aiheuttama häiriö vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen ja voi haitata niiden pesintää. Voimakkaimmin muuttuvat alueet sijoittuvat Karsikkoniemen sisäosissa paikoille, joilla ei Karsikkojärveä lukuun ottamatta sijaitse linnustollisesti tai muun eläimistön kannalta merkittäviä kohteita. Rakentamisaikaisia vaikutuksia pyritään lieventämään muun muassa ajoittamalla maansiirto- ja rakennustyöt mahdollisuuksien mukaan lintujen pesimäajan ulkopuolelle, jolloin rakennustöistä aiheutuva häiriövaikutus jää vähäisemmäksi. Alueilla, joiden merkitys muuttavalle linnustolle on suuri, rakennustöitä pyritään ajoittamaan myös vilkkaimpien kevät- ja syysmuuttokausien ulkopuolelle Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Karsikkoniemen alueen uhanalaisten luontotyyppien kartoitus (seuraava kuva) perustuu vuoden 2009 lisäselvitysten yhteydessä tehtyihin inventointeihin. Kuvassa on esitetty uhanalaisten luontotyyppien alueellinen esiintyminen Karsikkoniemen alueella. Kartalla on esitetty edustavat kuviot, mutta esim. ojitusten ja voimakkaan metsäkäytön alaiset kuviot (hakkuut) on käsitelty pelkästään taulukossa 3.

119 27 Kuva 3. Karsikkoniemen alueen uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen. Maakuntakaavan EN-1-aluevarauksen yleispiirteinen rajaus on kuvattu kartassa harmaalla ääriviivalla. Taulukossa on lueteltu Karsikkoniemen alueella esiintyvät uhanalaiset luontotyypit ja niiden esiintymisalueet sekä lisäksi arvioitu luontotyyppien edustavuutta.

120 28 Taulukko 3. Karsikkoniemen uhanalaisten luontotyyppien esiintyminen ja edustavuus. Suojelustauksen lyhenteet: (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä ei uhanalainen, DD = puutteellisesti tunnettu, LC = elinvoimainen). Karsikkoniemen rannat ovat pääasiassa kasvipeitteisiä kivikko- ja lohkarerantoja. Merenrantaniityt ovat pääosin kapeina muodostumina. Suurin osa rantaniityistä on matalakasvuisia vihvilä-, heinä- ja saramerenrantaniittyjä

121 29 ja ne edustavat luontotyyppiä erinomaisesti. Korkeakasvuiset merenrantaniityt ovat alueella pienialaisia ja vähälukuisia. Rantaniittyjen lomassa ja niemen länsipuolella esiintyy kivikko- ja lohkarerantoja, joiden edustavuus on erinomainen. Ruijanesikon kasvupaikat sijoittuvat sekä matalakasvuisille merenrantaniityille että kivikko- ja lohkarerannoille. Karsikon niemi on osittain luettavissa maankohoamisrannikon metsien kehityssarjojen luontotyyppiin. Luontotyypin edustavuus rantavyöhykkeessä sukkession alkuvaiheissa on hyvä, Karsikon niemen rannat nousevat melko nopeasti kangasmaaksi varsinaisen rantavyöhykkeen ollessa pääosin kapea. Metsätaloustoimien johdosta edustavuus sukkession loppuvaiheissa on heikko. Suurin osa niemen metsistä on talouskäytössä olevia rannikon tuoreen kankaan kuusikoita. Koska kuusikot ovat suurimmaksi osaksi hakattuja, ne eivät ole edustavia. Myös kuivan kankaan männiköt on suurimmalta osin hakattu. Niemen länsiosan metsät ovat kallioisia ja kivisiä, ja niistä puuttuvat pensaikko- ja leppävyöhykkeet. Rannikon murtovesivaikutteisista vesistä Karsikon eteläosassa sijaitsee yksi edustava flada, jonka rannat ovat matalakasvuisia ja korkeakasvuisia merenrantaniittyjä. Lisäksi Karsikossa ja Laitakarin saaren alueella esiintyy pieniä, edustavuudeltaan hyviä kluuveja. Karsikkoniemen alueella olevat Itämeren hiekkarannat ja harmaat dyynit ovat pääosin pienialaisia ja vähälukuisia. Röynin hiekkarannat ovat luonnontilaisia ja edustavat luontotyyppiä hyvin. Harmaita dyynejä esiintyy hiekkarannan yhteydessä. Karsikkoniemen suot ovat pienialaisia, mutta suurelta osin luonnontilaisia. Suurin osa Karsikon soista on saranevoja. Ruoho- ja heinäkorpia sekä lettorämeitä esiintyy pienialaisesti niemen alueella. Karsikkojärven ympäristössä ja Ahvenlahdella esiintyy välipintalettoja. Isovarpurämeitä ja tupasvillarämeitä esiintyy pienialaisesti. Voimajohtokäytävän alueella esiintyvät suot ovat pääosin pienialaisia saranevoja ja isovarpurämeitä. Lisäksi alueella esiintyy pienialaisia ruoho- ja heinäkorpia. Metsät ovat eri-ikäisiä, pääosin talouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Ydinvoimamaakuntakaavan toteuttamisesta ei kohdistu luonnonsuojelualueisiin suoria eikä välillisiä haitallisia vaikutuksia, koska ne sijaitsevat sivussa rakennettavista alueista. Karsikon alueella luontoarvot keskittyvät rantavyöhykkeelle, jossa on runsaasti huomioitavien lajien esiintymiä sekä huomioitavia luontotyyppejä. Hankkeeseen liittyvät toiminnot on EN-1-alueen sisällä suunniteltu keskitettäviksi pääosin Karsikkoniemen keskiosiin. Näillä toimenpiteillä pyritään säästämään rantavyöhykkeen luonnonarvoja. Rantaan sijoitetaan jäähdytysveden otto- ja purkurakenteet sekä satamalaituri. Näiden toimintojen huolellisella sijoittelulla on mahdollista lieventää luontokohteisiin kohdistuvia vaikutuksia.

122 30 Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppirajausten ulkopuoliset merenrantaniityt ovat Karsikossa suhteellisen pienialaisia. Merenrantaniityillä viihtyvä tiukasti suojeltu ruijanesikko kasvaa kuitenkin runsaana lähes kaikilla Karsikon rannoilla. Ruijanesikon ja muiden huomioitavien lajien (mm. rauhoitettu ja valtakunnallisesti uhanalainen veripunakämmekkä) kasvupaikat tullaan huomioimaan rantarakenteiden sijoittelussa. Suorien vaikutusten lisäksi hankkeesta voi aiheutua epäsuoria vaikutuksia rantaniittyjen lajiesiintymille. Jäähdytysvesien lämpövaikutuksista voi seurata rantaniittyjen umpeenkasvua. Rantaniittyjä on mahdollista tarvittaessa kunnostaa esimerkiksi niiton avulla. Vaikka luontoarvot huomioidaan EN-1 alueen yksityiskohtaisemmassa jatkosuunnittelussa osana toimintojen suunnittelua, aiheutuu hankkeesta kuitenkin pirstoutumista ja elinympäristömuutoksia Karsikon niemen alueella. Tämä heikentää kokonaisuudessaan alueen luonnon monimuotoisuutta. Voimajohtokäytävän kasvillisuusvaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä maastokäytävä kulkee pääosin käsitellyillä metsä- ja suoalueilla. Karsikkojärven osalta voimalinjan vaikutuksia lievennetään linjaamalla voimajohtokäytävä siten, että se kiertää järven. Johtokäytävällä on vain vähän muita luontoarvojen kannalta huomioitavia kohteita Vaikutukset eläimistöön Voimakkaimmin muuttuvat alueet sijoittuvat Karsikkoniemen sisäosissa alueille, joilla ei Karsikkojärveä lukuun ottamatta sijaitse linnustollisesti tai muun eläimistön kannalta merkittäviä kohteita, sekä välillisesti Laitakariin ja Korppikarinnokalle, jotka ovat linnustoltaan huomioitavia kohteita. Satamalaiturin rakentamisenaikaiset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Prusinperälle, joka ei ole linnustoltaan poikkeavan edustava kohde. Rakentamisaikaiset muuhun maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat elinolojen muuttumisesta sekä rakentamistöistä aiheutuvasta häiriön lisääntymisestä. Vaikutukset eivät kokonaisuudessaan ole muun eläimistön osalta kuitenkaan merkittäviä, koska korvaavia elinalueita säilyy myös Karsikkoniemen alueella. Voimalaitosalue ja siihen liittyvät tiejärjestelyt vaikeuttavat eläinten (muun muassa hirvien) liikkumista Karsikkoniemen eteläosissa. Voimalaitosyksikön rakentamisenaikaisten toimien seurauksena Karsikkojärvellä ja sen ympäristössä pesivien suojelullisesti merkittävien lajien (direktiivilajeista erityisesti laulujoutsen, sääksi, kurki) pesimisolot häiriintyvät tilapäisesti. Karsikkojärven vesi- ja rantalintujen parimäärät tulevat rakentamisaikana todennäköisesti pienenemään lisääntyneen häiriön ja elinympäristömuutosten seurauksena. Lintudirektiivin lajeista vaikutus koskee erityisesti laulujoutsenta, kurkea ja liroa. Karsikkojärven alueelle kohdistuvia vaikutuksia pyritään lieventämään suunnittelemalla voimajohtojen reitti siten, että se kiertää järven.

123 31 Rakentamisesta aiheutuva häiriö vaikuttaa lintujen käyttäytymiseen. Länsikarin lokkiyhdyskuntaan rakentamistoimenpiteet vaikuttavat lähinnä lisääntyvän häiriön välityksellä. Laitakarin alueella välilliset vaikutukset (lisääntyvät häiriöt) kohdistuvat direktiivilajeista erityisesti teereen, pikkulokkiin, kalatiiraan ja lapintiiraan. Voimalaitoksen jäähdytysvesien lämpövaikutus voi vaikuttaa paikallisesti vesilintujen elinoloihin jäähdytysvesien lämpövaikutusalueella. Jäähdytysvesien vaikutusalueella säilyy myös talvella keskimäärin muutaman neliökilometrin laajuinen sula-alue, jota vesilinnut voivat käyttää levähdys- ja ruokailualueena. Lämpövaikutuksen seurauksena on mahdollista, että esimerkiksi kaloja ravintonaan käyttävien lajien kuten kalatiiran ja lapintiiran ravinnonsaantimahdollisuudet paranevat ja vesi- ja rantalintujen pesintäajankohta jäähdytysvesien vaikutusalueella aikaistuu. Pesinnän ajoittuminen riippuu kuitenkin myös muista alueella vallitsevista ympäristötekijöistä. Karsikkoniemen kautta ei kulje muuttavien lintujen johtoreittejä, joille muutto esimerkiksi voimajohtotörmäysherkkien lajien osalta keskittyisi. Suuri osa Perämerellä pohjoiseen muuttavista linnuista suuntaa muuttomatkansa kohti sisämaata jo Iin-Simon välisellä alueella, jolloin Karsikkoniemi jää vilkkaimman muuttoreitin pohjoispuolelle. Mannerta suosivia lajeja ja ryhmiä, joiden muutto on Karsikossa vähäistä, olivat metsähanhi, haukat, kuovi ja varpuslinnut. Aiempien havaintotietojen perusteella tiedetään, että myös syysmuutto on Perämeren pohjoisosassa varsin hajanaista, eikä selvää muuton keskittymistä voida Karsikkoniemen alueella havaita. Voimajohdot sijoittuvat samansuuntaisesti vallitsevien muuttosuuntien kanssa etelä-pohjoissuuntaan, mikä pienentää linnustolle aiheutuvaa törmäysriskiä. Törmäysriskiä voidaan pienentää merkitsemällä voimajohdot huomiopalloin. Voimajohtojen aiheuttaman törmäysriskin vaikutukset alueen linnustoon arvioidaan vähäisiksi Vaikutukset Natura-alueisiin Perämeren saarten Natura-alue (yhteensä hehtaaria) muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-alue on suojeltu sekä luontodirektiivin mukaisena SCI- että lintudirektiivin mukaisena SPAalueena. Karsikkoniemeen nähden läheisin Perämeren saarten Naturaalueeseen kuuluva rajaus sijaitsee Ajoksen niemessä, reilun kolmen kilometrin etäisyydellä selvitysalueesta. Voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalue ulottuu Natura-alueen yhden osan rannoille. Lämmönnousut jäävät kuitenkin pieniksi ja ajoittaisiksi, eikä hankeen mallinnusten perusteella arvioida vaikuttavan merkittävästi alueen jääpeitteeseen. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu Natura-alueelle.

124 32 YVA-selostuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. Valtatie 4 pohjoispuolella, voimajohtoreitin läheisyydessä sijaitsevien Natura-alueiden osalta (Musta-aapa, Kirvesaapa) Suurhiekan merituulipuiston YVA:ssa on arvioitu, ettei voimajohdon toteuttaminen aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueiden arvoihin. Vaikutukset selvitetään tarkemmin Fingridin voimajohto-yvan yhteydessä. 3 MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyn yhteydessä suoritettuun vaikutusten arviointiin sekä YVA-vaiheen jälkeen tarkentuneisiin suunnitelmiin ja selvityksiin. Karsikkoniemen kärjen nykyinen luonnonalue muuttuu raskaasti rakennetuksi voimalaitosmiljööksi. Suurikokoinen voimalaitos poikkeaa luonteeltaan ja mittasuhteiltaan merkittävästi Karsikkoniemen muusta ympäristöstä ja muodostaa kauas avomerelle erottuvan maamerkin alueella, joka kaukomaisemassa hahmottuu luonnonalueena ja/tai loma-asumisen vyöhykkeenä. Meren suunnasta katsottuna näkymiä katkaisevia elementtejä on hyvin vähän. Vesialueen lisäksi voimalaitosta kohti aukeaa näkymiä myös ympäröivien niemien ja saarien ranta-alueilta. Visuaalisen maisemavaikutuksen merkittävyys kustakin katselupisteestä riippuu sekä tarkasteluetäisyydestä että laitoksen hallitsevuudesta näkymäsektorilla. Karsikkoniemen asemaan laajemmassa maisemakokonaisuudessa vaikuttavat Kemin Tornion rannikkoalueen tehdas-, satama- ja voimalaitosalueet, jotka erottuvat maisemakuvassa kaukaa avomeren suunnasta katsottaessa. Seudun loivat maastonmuodot eivät juuri anna mittakaavallista tukea suurelle rakennukselle, mutta maasto on toisaalta suurimittakaavaista mannerrannikkoa, jolloin kaukomaisemassa voimalaitos tukeutuu mannerrannikon metsäiseen ja lännessä teollisten rakenteiden jäsentämään siluettiin ja laajaan avoimeen vesipintaan. Voimalaitosrakenteiden luonne ja mittasuhteet poikkeavat selkeästi lähivaikutusalueen muusta rakentamisesta. Laajemmassa tarkastelussa voimalaitos kuitenkin jatkaa Tornion ja Kemin rantavyöhykkeen saarille ja niemille sijoittuneiden kookkaiden satama- ja teollisuusalueiden ja tuulivoimalaalueiden ketjua ja laajentaa teollisen vyöhykkeen maisemallista vaikutusaluetta nykyistä idemmäksi. Karsikkoniemen länsipuolella, Ajosta ympäröivän avoimen maisematilan alueella maisema on jo nykyisellään raskaiden rakenteiden (tehdas, tuulivoimalat, voimajohdot, satama) jäsentämää. Karsikkoniemen itäpuoli on luonteeltaan luonnonaluetta ja pienipiirteistä asumisen ja loma-asumisen vyöhykettä. Tältä suunnalta tarkasteltuna Karsikkoniemi on eräänlainen puskuri ennen Ajoksen ja Veitsiluodon teollista

125 33 vyöhykettä; vaikka teollisuuden tai voimalaitosten rakenteita näkyykin horisontissa, ovat ne osa kaukomaisemaa. Uusi voimalaitos tuo voimakkaasti rakennetun ihmistoiminnan vyöhykkeen osaksi myös Karsikkoniemen itäpuolen maisematilaa. Tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvat maakuntakaavan tuulivoimavaraukset muuttavat meri- ja rannikkoalueen luonnetta kuitenkin myös Karsikkoniemen itäpuolisella alueella toteutui ydinvoimala tai ei. Kuva 4. Ilmakuvasovite, näkymä etelästä kohti Karsikkoniemeä. Kuvaan on sijoitettu kahden reaktorin ydinvoimalaitosyksikkö muine rakenteineen alustavien suunnitelmien mukaisesti. Kuvassa taustalla vasemmalla näkyy Tornion Kemin rantavyöhykkeen olemassa olevaa teollisuutta. Asuntojen ja loma-asuntojen osalta merkittäviä vaikutuksia päänäkymäakseleihin kohti merta aiheutuu lähialueella Puntarniemen ja Laitakarin suunnista katsottaessa. Myös Ykskuusen länsirannalta merinäkymät muuttuvat merkittävästi, vaikka etäisyyttä voimalaitokselle on jo noin 4,5 kilometriä, sillä ranta on suuntautunut suoraan kohti voimalaitosaluetta. Näkymät muuttuvat myös Ajoksen, Ajoskrunnin ja Koivuluodon ranta-alueiden asunnoilta ja loma-asunnoilta. Käytössä olleiden lähteiden (Tuulivoimalat ja maisema) mukaan virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön. Näkymiä muuttava teollinen rakennelma saatetaan monesti kokea häiritsevänä.

126 34 Kuva 5. Valokuvasovite: näkymä koillisesta Puntarniemen suunnasta kohti Ydinvoimalaitosta. Etäisyyttä kuvauspisteestä voimalaitokselle on noin 3,5 kilometriä. Kuva 6. Valokuvasovite: näkymä kaakosta kohti Karsikkoniemen eteläosaa ja ydinvoimalaitosta. Etäisyyttä kuvauspisteestä voimalaitokselle on noin 1,7 kilometriä.

127 35 Karsikkoniemen sisällä näkymiä kohti voimalaitosta avautuu avoimien alueiden (avohakkuualueet, voimalaitosaluetta kohti suuntautuneet tiet, avoimet niityt ja suot, voimajohtokäytävät) kautta. Näkymiä avautuu myös niemen pohjoisosan uudehkojen asuinrakennusten yläkerroksista sekä paikoitellen valtatie 4 suunnasta. Karsikkoniemen länsirannalle rakennetaan satamalaituri kookkaita kuljetuksia varten. Mahdollisen merikaapelin rantautumispaikka sijaitsee jonkin verran satamasta pohjoiseen. Rakenteiden vaikutuksesta Karsikkoniemen länsirannan luonne muuttuu nykyistä rakennetummaksi ja rakenteet poikkeavat luonteeltaan ja mittakaavaltaan nykyisestä ympäristöstä. Toisaalta tulevassa tilanteessa rantarakenteet suhteutuvat varsinkin kauempaa tarkasteltuna myös alueen kookkaisiin voimalaitosrakenteisiin ja miljöön teolliseen luonteeseen, eivät pelkästään rantavyöhykkeen nykyiseen rakennuskantaan ja luonnonalueisiin. Voimalaitokseen liittyy jäähdytysveden otto- ja purkupaikkoja, mutta näiden sijaintia ei ole vielä suunniteltu. Lämpimän veden vaikutuksesta purkupaikan edustalla meri säilyy sulana myös talvella vaihtelevan laajuisella alueella. Sulan ylle voi tyyninä pakkaspäivinä syntyä sumupilvi. Mahdolliset rantavyöhykkeeseen sijoittuvat vedenottorakenteet muuttavat rantamaiseman luonnetta ja maisemakuvaa. Voimalaitoksen tiivis majoitusalue sijoittuu EN-1 aluevarauksen alueelle. Vaikka majoitusalue poikkeaa merkittävästi alueen nykyisestä luonteesta, ei sen maisemavaikutus tulevassa tilanteessa ole todennäköisesti merkittävä majoitusalueen ollessa osa laajempaa voimalaitosmiljöökokonaisuutta. Uusien voimajohtojen myötä metsä-/suoalueille syntyy uusi, teknisistä ratkaisuista riippuen noin metriä leveä avoin voimajohtokäytävä. Suurhiekan merituulipuiston edellyttämä voimajohto voidaan sijoittaa ydinvoimalaitoksen voimajohtokäytävään, jolloin voimajohtokäytävän leveys kasvaa käytettävistä pylvästyypeistä riippuen metriä. Sulkeutuneessa metsämaastossa vaikutus on yleensä melko paikallinen voimajohtokäytävää pitkin avautuvia pitkiä näkymäakseleita lukuun ottamatta. Voimajohtokäytävän vaikutukset maisemakuvaan korostuvat teiden ylityskohdissa sekä avoimilla alueilla. Alustavien suunnitelmien mukaan toteutuessaan voimajohtoreitti ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia alueen asutuksen kannalta. Voimajohtoreitin vaikutukset arvioidaan tarkemmin voimajohdon YVA-menettelyn yhteydessä. Pimeään aikaan valaistu voimalaitos erottuu selvästi muuten suhteellisen pimeällä alueella ja valaistuksen aiheuttama kajo saattaa näkyä kauaskin. Karsikkoniemen länsipuolen maisematilassa vaikutus ei saman maisematilan alueella olevista muista vastaavista kohteista johtuen ole aivan yhtä merkittävä kuin niemen itäpuolen maisematilassa, jossa voimalaitos erottuisi selvästi yksittäisenä valaistuna kohteena muuten lähes pimeässä ympäristössä.

128 36 Vaikutukset arvokohteisiin Voimalaitoksen toteuttaminen ei aiheuta suoria vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävän Karsikon entisen kalastajakylän aluekokonaisuuteen. Kylän asema maisemassa muuttuu kuitenkin merkittävästi, kun sen viereinen luonnonalue muuttuu suurimittakaavaiseksi voimalaitosmiljööksi. Maiseman hierarkia ja aluekokonaisuuden luonne muuttuvat kookkaan voimalaitoksen hallitessa niemenkärjen maisemaa. Museovirasto on lausunnossaan maakuntakaavaluonnoksesta todennut, että Karsikkoniemen entisen kalastajakylän valtakunnallinen merkitys on uhanalainen useiden rakennusten purkamisten vuoksi ja että jäljellä olevien rakennusten säilyminen tulee turvata yksittäisinä kohteina. Maakuntakaavassa esitetty ratkaisu mahdollistaa rakennusten säilymisen. Yksittäisten rakennusten suojelu ratkaistaan kuntakaavojen laatimisen yhteydessä. Karsikkoniemi ei sisälly Museovirastossa tarkistettavana olevaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen valikoimaan (niin kutsuttu RKY ei virallista nimeä) (Lähde: Museovirasto / Johanna Forsius, sähköposti ). Näkymät Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta kohti länttä ja Karsikkoniemeä muuttuvat paikoitellen, lähinnä Karsikkoniemeä kohti suuntautuneilta ranta-alueilta. Uusi teollinen maamerkki heikentää merellisen maisemakokonaisuuden yhtenäisyyttä. Etäisyyden (lähimmillään noin viisi kilometriä) ja arvokkaan maisemakokonaisuuden piirteiden (tienvarren kylä- ja peltoaukeat, suojaisa merenranta- /saaristomaisema) perusteella muutoksen ei voida kuitenkaan katsoa olevan valtakunnallisesti arvokkaan maisemakokonaisuuden arvojen kannalta merkittävästi haitallinen. Hanke ei myöskään aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia Simoniemessä sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön (Simoniemen kylä), vaikka näkymiä kohti Karsikkoniemeä ranta-alueilta paikoin avautuukin, sillä alueen arvot perustuvat vanhan rakennuskannan, tiestön ja viljelymaisemien muodostamaan kokonaisuuteen. Näkymät Simoniemen suunnasta tulee ottaa huomioon ydinvoimalaitoksen tarkemmassa suunnittelussa ja arvioida tarkempien suunnitelmien maisemavaikutukset suhteessa Simoniemen maisema- ja kulttuuriarvoihin. Uudet rakenteet tulee pyrkiä huolellisesti sopeuttamaan merelliseen maisemakokonaisuuteen. Alueen tiedossa oleviin muinaisjäännöskohteisiin ei alustavan, maakuntakaavan ohjeellisiin aluevarauksiin perustuvan tarkastelun perusteella aiheudu vaikutuksia. Museovirasto totesi ydinvoimalaitoshankkeen YVAselostuksesta antamassaan lausunnossa ( ), että Aaltokangas - kohteen osalta muinaisjäännöksen suojelu edellyttää kohteen laajuuden tarkempaa selvittämistä hyvissä ajoin ennen rakentamista ja muita maaperää muokkaavia toimenpiteitä. Lisäksi Museovirasto edellytti ydinvoimalaitoshankealueen arkeologista inventointia ennen rakennusvaihetta, jotta inventoinnissa mahdollisesti ilmenevät ennestään tuntemattomat muinaisjäännökset voidaan ottaa huomioon suunnittelussa, ja toteuttaa myös mahdolliset tarkemmat tutkimukset. Karsikkoniemen alueen arkeologinen inventoin-

129 37 ti tehtiin kesällä 2009, minkä jälkeen inventoinnin tuloksia on voitu hyödyntää kaava-aineiston viimeistelyssä. Uuden inventoinnin myötä aiemmin tiedossa olleiden kohteiden sijaintitietoja voitiin tarkentaa parantuneen mittaustekniikan johdosta. Voimajohtoreitille alustavien tarkastelujen mukaan sijoittunutta muinaisjäännöskohdetta ei kesän 2009 arkeologisessa inventoinnissa löydetty, joten kohde tullaan poistamaan muinaisjäännösrekisteristä (lähde: Museovirasto 2009). Lisäksi inventoinnin yhteydessä löytyi yksi uusi muinaisjäännöskohde (Lahdenoja, kylätontti, historiallinen aika). Valtatie 4:n pohjoispuolelle sijoittuvan voimajohtokäytävän osalta vaikutukset muinaisjäännöksiin selvitetään voimajohto-yvan yhteydessä. Ohjeellinen moottorikelkkareitti sivuaa useampaa muinaisjäännöskohdetta, joten reitin tarkemmassa suunnittelussa sen suhde lähialueen muinaisjäännöksiin tulee tarkistaa. Suunnitelluilla väylä- ja rantarakentamisalueilla on kesällä 2009 tehty viistokaikuluotaustutkimukset Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Alueilta ei löytynyt muinaismuistolain tarkoittamia kohteita. Tulokset ja viistokaikuluotausmateriaali toimitetaan Museovirastolle. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen rakennusinventointikohteista yksi (Villentalo rantatontti) sijoittuu EN-1 aluevarauksen alueelle. Kohde on osa Karsikon entistä kalastajakylää, jonka jäljellä olevan rakennuskannan säilyttämistä Museovirasto on edellyttänyt, kuten edellä todettiin. Muut rakennusinventointikohteet sijoittuvat EN-1 aluevarauksen ulkopuolelle. Em. kohteisiin ei aiheudu suoria vaikutuksia, mutta niiden lähiympäristön luonteen muuttuminen muuttaa kohteiden asemaa maisemakokonaisuudessa. Karsikkoniemen länsirannan kohteiden lähiympäristö muuttuu mahdollisen merikaapelin rantautumispaikan myötä. Voimajohtoreitti ylittää Pohjolan rantatien, joka tullee sisältymään uudistettuun luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä (nk. RKY luettelo). Tien kanssa risteävä voimajohtoreitti muuttaa tiemaisemaa paikallisesti, mutta ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kohteen arvoihin. Voimajohtoreitin vaikutukset valtatie 4 pohjoispuolisiin rakennusinventointikohteisiin jäänevät vähäisiksi etäisyydestä ja näkymiä katkaisevasta puustosta johtuen. Voimajohtoreitin vaikutukset arvioidaan tarkemmin voimajohto-yva:n yhteydessä. 4 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRIS- TÖÖN Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääosiltaan ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen sekä YVA-menettelyn yhteydessä laadittuun asukaskyselyraporttiin.

130 Terveysvaikutukset Lähiympäristön asukkaiden säteilyannokset Valtioneuvoston päätöksen (395/1991) mukaan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä saa vuoden aikana aiheutua yksittäiselle ympäristön asukkaalle korkeintaan 0,1 msv:n eli 100 Sv:n vuosiannos. Raja-arvo on ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkakohtainen ja kattaa kaikki sijaintipaikan voimalaitosyksiköt ja muut toiminnot. Tämän raja-arvon perusteella määritetään nuklidikohtaiset rajat ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöille ilmaan ja veteen. Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten ympäristön asukkaiden saamaa säteilyaltistusta arvioidaan vuosittain voimalaitosten päästötietojen, ympäristönäytteiden ja meteorologisten mittausten perusteella. Sekä Loviisan että Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristön väestön eniten altistuneen (kriittisen) ryhmän laskennallinen säteilyannos vuonna 2007 oli noin 0,05 Sv. Suomalaisista ydinvoimalaitoksista aiheutunut ympäristön väestön säteilyannos on vastannut vain murto-osaa siitä annoksesta, jotka suomalaiset saavat keskimäärin vuodessa muista lähteistä (3 700 Sv). Fennovoiman ydinvoimalaitoksen käytön aikaisista päästöistä aiheutuvan säteilyannoksen lähiympäristön eniten altistuvalle asukkaalle arvioidaan olevan korkeintaan samaa luokkaa kuin nykyisistä ydinvoimalaitoksista. Säteilyannos jää siis alle sadasosaan ydinvoimalaitoksen toiminnalle asetetusta vuotuisesta 100 Sv:n säteilyannosrajasta ja murto-osaan suomalaisen saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta. Näin ollen ydinvoimalaitoksen normaalin käytön radioaktiivisista päästöistä ei tule aiheutumaan havaittavissa olevia terveydellisiä haittavaikutuksia Muut terveysvaikutukset Kaikki sähkönsiirtoon käytettävät johdot aiheuttavat ympärilleen pientaajuisen sähkö- ja magneettikentän. Suurjännitteiset voimajohdot voivat aiheuttaa altistuksen kannalta merkittävän sähkökentän ja oleskeltaessa pysyvästi suoraan suurimman jännitetason johdon eli 400 kilovoltin (kv) johdon alapuolella väestölle asetettu raja-arvo voi jopa ylittyä. Tämä ei kuitenkaan rajoita satunnaista oleskelua kuten marjojen poimimista tai maanviljely- tai metsätöiden tekemistä johtojen alla, sillä raja-arvo koskee ainoastaan pitkäaikaista oleskelua. Magneettikenttä esiintyy ainoastaan voimajohtojen välittömässä läheisyydessä eikä väestölle asetettu raja-arvo ylity edes suoraan johtojen alla metrin päässä 400 kilovoltin johdoista altistustaso on alle sadasosan väestölle asetetusta raja-arvosta (100 mikroteslaa). Pientaajuisilla sähkö- ja magneettikentillä ei ole vakavia haittavaikutuksia lyhytaikaisessa altistuksessa.

131 Melu Meluvaikutuksia on arvioitu nykyisten ydinvoimalaitosalueiden lähiympäristöissä tehtyjen melumittausten tulosten, suunnittelutietojen, ympäristön melutasoa koskevien tietojen ja meluohjearvojen avulla. Melun laskenta-alueiden maasto on Simossa yleisesti akustisesti neutraali, sillä melun leviäminen muun muassa meluherkkiin loma-asutuskohteisiin tapahtuu pääasiassa osin puuston ja aluskasvillisuuden peittämää maanpintaa pitkin. Rakentamisen aikainen melu YVA:n melumallinnustulosten mukaan Karsikkoniemen sijoituspaikan ympäristössä ydinvoimalaitoksen rakentamisesta aiheutuva melu aiheuttaa rakentamisen meluisimman vaiheen aikana loma-asutusalueiden päiväajan ohjearvon 45 db(a) ylityksiä niemen etelä- ja länsirannalla sijaitsevilla muutamalla kymmenellä lomakiinteistöllä. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus tulee kuitenkin poistumaan ydinvoimalaitoshankkeen etenemisen myötä. Rakentamisen aikaisen liikenteen melu ei aiheuta päiväajan ohjearvon ylityksiä lomakiinteistöillä. Käytön aikainen melu Laitoksen peruskäytön aikana voimalaitosalueelta meluherkkiin kohteisiin emittoituva melu on varsin vähäistä mukaan lukien liikenteen melu. Laitoksen läheisyydessä melu saattaa sisältää muuntajien kapeakaistaisia komponentteja, mutta kokonaisäänitasoltaan pysytään ohjearvojen alapuolella lukuun ottamatta aivan voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä olevia lomakiinteistöjä, joissa ylitetään loma-asutusalueiden yöajan ohjearvo 40 db(a). Dieselgeneraattoriyksiköiden sekä varavoimalaitoksen ollessa käynnissä kokonaismeluemissio on normaalikäyttöä suurempi, jolloin lähimmissä loma-asutuskohteissa ylitetään loma-asutusalueiden yleinen päiväajan ohjearvo 45 db(a). Koekäyttöjä tehdään kuitenkin vain muutamia tunteja vuosittain. 4.3 Pölyn vaikutukset ilmanlaatuun Maanrakennustyöt, liikenne työmaalla ja eräät toiminnot, kuten kivenmurskaus, aiheuttavat pölyämistä ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikana. Pölyn lähteet ovat yleensä matalalla, jolloin pöly ei pääse leviämään kauas ja vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähinnä työmaa-alueelle.

132 Ihmisten elinolot Ydinvoimalaitoksen voimalaitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Karsikkoniemen etelärannan loma-asutus poistuu Kalasataman ja länsirannalle rakennettavan voimalaitosta palvelevan sataman välialueella, muualla Karsikkoniemessä säilyy maankäyttö pääosin nykyisellään. Ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke ulottuu noin viiden kilometrin etäisyydelle laitoksesta ja rajoittaa joiltain osin maankäyttöä tällä alueella. Hepolan ja Maksniemen kylien eteläpuolella on uuden asutuksen tai muiden asutukseen liittyvien yhdyskuntatoimintojen, kuten sairaaloiden, päiväkotien ja koulujen rakentaminen tulisi olemaan rajoitettua. Voimalaitosalueella ydinvoimalaitostoimijan on voitava määrätä kaikesta toiminnasta ja liikkuminen alueella on kiellettyä tai ainakin rajoitettua. Muuten ydinvoimalaitoksen normaalikäyttö ei rajoita liikkumista tai muuta virkistystoimintaa ympäristössä lukuun ottamatta sulan ja heikon jään aluetta. Ydinvoimalaitoksen normaalikäytöstä ei aiheudu säteilystä johtuvia vaikutuksia ihmisten elinoloihin tai virkistykseen lähiympäristössä. Ydinvoimalaitoksen ympäristössä voi liikkua sekä kerätä ja syödä marjoja ja sieniä turvallisesti. Myös kalojen syönti on turvallista. Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvontaan kuuluu jatkuva näytteiden otto maa- ja vesiympäristöstä. Maaympäristön näytekohteisiin kuuluvat muun muassa luonnonmarjat, sienet ja riista sekä maatalous- ja puutarhatuotteet. Suomalaisten ydinvoimalaitosten säteilyvalvonnassa maidossa, viljassa, lihassa sienissä, marjoissa, omenoissa tai laidunruohossa ei ole ollut suomalaisista ydinvoimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Muissa näytteissä on satunnaisesti havaittu pieniä pitoisuuksia, mutta tavallisesti tällöin on ollut kyseessä niin sanottu indikaattorinäyte (esimerkiksi poronjäkälä), joka kerää tehokkaasti radioaktiivisia aineita. Meriympäristön näytekohteita ovat muun muassa hauki, silakka ja ahven sekä voimalaitosten jäähdytysvesissä kasvatetut lohenpoikaset. Kaloissa on havaittu vain satunnaisesti pieniä merkkejä ydinvoimalaitoksilta peräisin olevista radioaktiivisista aineista. Vakavassa onnettomuustilanteessa ydinvoimalaitoksen ympäristössä tehtäisiin väestönsuojelutoimenpiteitä ja ravintotuotteiden käyttöä rajoitettaisiin. On kuitenkin muistettava, että vakavan onnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni. Ydinvoimalaitoksen normaalikäytön aikana voimalaitoksen ympäristöön määritetyillä suojavyöhykkeellä (alle noin 5 kilometriä) tai varautumisalueella (5 20 kilometriä) ei ole vaikutusta niillä asuvien normaaliin arkeen. Ydinvoimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus syntyy jäähdytysvesistä. Konkreettisimmin tämä näkyy talvikaudella, jolloin sulan ja heikon jään alue rajoittaa jäällä tapahtuvaa toimintaa Karsikkoniemen edustalla, kuten erilaista virkistyskäyttöä. Tuulien ja virtausten ja talvien välisten erojen vuoksi heikon jään alueiden koko ja sijoittuminen vaihtelee vuosien välillä.

133 41 Sulan ja heikon jään alueet tullaan merkitsemään asianmukaisesti, jotta niitä osataan välttää. Näillä alueilla ei voi kulkea moottorikelkoilla tai muilla moottoriajoneuvoilla. Heikon jään alueella jään paksuus on alle 10 senttimetriä, joten myös sillä talvikalastus ja jäällä hiihtäminen on rajoitettua. Toisaalta mahdollisuudet sulavesikalastukseen talviaikana paranevat. Heikenneen jään alue sijaitsee pääasiassa Ajoksen ja Karsikkoniemen välillä, sekä Karsikkoniemestä etelään. Sulan ja heikon alue estäisi Karsikkoniemen ympäri menevän moottorikelkkareitin käytön. Heikenneen jään alue ei kuitenkaan ulotu Karsikkoniemen itäpuolelle Puntarniemestä itään rannikon suuntaisesti kulkevalle moottorikelkkareitille. Jääalueella ei ole tiereittejä, joiden käyttö estyisi. Sulan vesialueen ylle syntyy kylminä pakkaspäivinä sumua. Sumusta ei kuitenkaan ole haittaa alueen laiva- tai tieliikenteelle. Voimajohtokäytävä merkitsee maanomistajille asetettavia rajoituksia käytäväalueen maa-alueiden ja puuston vapaan käytön suhteen. Maastokäytävän sisäpuolella ei saa sijaita rakennuksia eikä alueella voi harjoittaa metsänkasvatusta. Puiden kasvukorkeutta rajoitetaan myös käytävän reunavyöhykkeillä, jotta puu kaatuessaan ei ulottuisi johtoon. Monet toiminnat kuten maanviljely ovat mahdollisia voimajohtokäytävän alueella, kunhan asetetuista rajoituksista huolehditaan erilaisten rakenteiden osalta (esimerkiksi ojaa ei saa perustaa eikä rakenteita tai laitteita pystyttää kolmea metriä lähemmäksi pylväitä). Peltoalueisiin kohdistuva haitta aiheutuu pääasiassa vähäisenä viljelyalan menetyksenä ja maatalouskoneiden liikkumista haittaavana vaikutuksena pylväiden läheisyydessä. Rakentamisen aikana salaojien rikkoontuminen on mahdollista. Haitallisia vaikutuksia pyritään lieventämään esimerkiksi erilaisten pylvästyyppien avulla ja niiden sijoittelulla. 4.5 Suhtautuminen hankkeeseen Karsikkoniemen lähialueen asukkaiden ja muiden alueella toimijoiden sekä Kemi-Tornio-alueen seudun edustajien näkemyksiä ydinvoimalaitoksesta kartoitettiin hankkeen YVA-prosessin kuluessa asukaskyselyllä ja ryhmähaastatteluilla Asukaskyselyn tulokset Karsikkoniemen lähialueilla tehtiin ydinvoimalaitoshankeen YVA:n yhteydessä asukaskysely, joka lähetettiin otanta-alueilla asuville tai lomaasunnon omistaville henkilöille. Asukaskyselyllä pyrittiin kartoittamaan ydinvoimalaitoshankkeen lähialueiden asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä etenkin hankkeen mahdollisista vaikutuksista elämään ja viihtyvyyteen. Simon vaihtoehtoa koskevia asukaskyselyitä lähetettiin yhteensä 1648 kappaletta ja vastauksia saatiin 487 kappaletta. Koko asukaskyselyyn vastausaktiivisuus oli kohtalainen, sillä noin kolme kymmenestä (29,6 %) kyselyn

134 42 saaneista lähetti vastauksensa. Lähialueen, eli alle viiden kilometrin säteellä ydinvoimalaitoksesta, vastausprosentti oli korkeampi (38,3 %) kuin kauempana asuvien keskuudessa. Asukaskyselylomakkeita lähetettiin Simon Karsikkoniemeen suunnitellun ydinvoimanlaitoksen lähialueelle (5 kilometrin vyöhyke) ja laajemmalle 20 kilometrin etäisyysvyöhykkeelle. Laajempi otantavyöhyke ulottui Simon, Kemin, Keminmaan ja osin Iin ja Tornion kuntien alueille. Taulukossa 4 on esitetty otanta-alueet ja niiden koko. Taulukko 4. Otanta-alueet ja otannan koko alueittain. Otanta-alue Alle 5 kilometrin vyöhyke ydinvoimalaitokselta (alueet Simon kunnassa) 5-20 kilometrin vyöhyke ydinvoimalaitokselta (alueet Simon, Kemin, Keminmaan, Tornion ja Iin kunnissa) Yhteensä 1648 Otannan koko 339 (kaikki vakituiset ja loma-asukkaat alle 5 kilometrin säteellä) 1309 (otanta kattoi 10 prosenttia kaikista alueella asuvista) Asukaskysely lähetettiin satunnaisotannalla yli 18-vuotiaille asukkaille siten, että kuhunkin otantaan kuuluneeseen kotitalouteen kohdistettiin yksi kysely. Ydinvoimalaitoksen YVA:n yhteydessä järjestetyn asukaskyselyn jakelussa tapahtui virhe, jonka vuoksi osa Karsikkoniemen vapaa-ajan asunnon omistajista jäi kyselyn ulkopuolelle. Vapaa-ajan asukkaat ovat yksi ryhmä, jota ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on analysoitu vakituisten lähiasukkaiden ja kauempana asuvien ihmisten lisäksi. Jo ennen koko arvioinnin aloittamista tehtiin ennakkoarvio, jossa arvioitiin vapaa-ajan asukkaiden todennäköisesti suhtautuvan hankkeeseen negatiivisesti. Asukaskysely vahvisti tämän arvion selkeästi ja merkittävimmiksi vapaa-ajan asukkaiden huolenaiheiksi osoittautuivat ennakko-odotusten mukaisesti vapaa-ajan asunnon käyttöarvon, tunnearvon ja rahallisen arvon heikkeneminen, maiseman muuttuminen, vesistöjen ja muun luonnon virkistyskäyttöarvon heikkeneminen sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät pelot ja huolet. Nämä asiat on raportoitu YVA-selostuksessa sekä tässä kaavaselostuksessa. Edellä esitetyn perusteella on selvää, että mikäli alle viiden kilometrin päässä vapaa-aikaansa viettäviin ihmisiin kohdistuva otanta olisi ollut aiotut 100 prosenttia, edellä esitettyihin johtopäätöksiin ei olisi tullut muutoksia. Otannassa tapahtuneella virheellä ei näin ollut vaikutusta arvioinnin lopputulokseen. Vastaajilta tiedusteltiin heidän asuinalueensa viihtyisyyttä nykyisin sekä arviota viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Kaikista vastaajista 91 prosenttia piti asuinaluettaan nykyisin viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Ei kovinkaan viihtyisänä tai erittäin epäviihtyisänä asuinalueensa koki vain yhdeksän prosenttia vastaajista. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen 41 prosenttia kaikista vastaajista arvioi asuinalueensa viihtyisäksi tai erittäin viihtyisäksi. Puolet kaikista vastaajista arvioi asuinalu-

135 43 eensa ei kovinkaan viihtyisäksi tai epäviihtyisäksi voimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Naiset kokivat vaikutukset viihtyvyyteen miehiä kielteisemmin. Loma-asukkaat kokivat ydinvoimalaitoksen rakentamisen vaikutukset alueen viihtyisyyteen selvästi vakituisia asukkaita kielteisemmin. Suunniteltua ydinvoimalaitosta lähellä asuvat vastaajat kokivat viihtyisyysvaikutukset muita vastaajia kielteisimpinä. Kuva 7. Kyselyyn vastanneiden näkemykset asuinalueensa viihtyisyydestä nykytilanteessa. Kuva 8. Kyselyyn vastanneiden arviot asuinalueensa viihtyisyydestä ydinvoimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaisille työllisyysvaikutuksille antoi suuri osa vastaajista melko tai erittäin suuren merkityksen. Kaikista vastaajista 65 prosenttia, naisista 55 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia, koki rakentamisajan työllisyysvaikutukset merkitykseltään melko tai erittäin suureksi. Vastaavasti vajaa kolmannes kaikista vastaajista, naisista 36 prosenttia ja miehistä 25 prosenttia, katsoi rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkityksen melko tai erittäin vähäiseksi. Naisista yhdeksän prosenttia katsoi, että rakentamisen aikaisilla työllisyysvaikutuksilla ei ole merkitystä lainkaan. Miehillä vastaava käsitys koski kolmea prosenttia vastaajista. Loma-asukkaat arvioivat rakentamisen aikaisten työllisyysvaikutusten merkityksen jossain määrin vähäisemmiksi verrattuna vakituisten asukkaiden näkemyksiin. Kauempana asuvat pitivät työllisyysvaikutuksia merkittävimpinä.

136 44 Kuva 9. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia ei arvioitu merkittäviksi yhtä usein kuin rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Kaikista vastaajista lähes puolet arvioi toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset melko tai erittäin merkittäviksi. Sukupuolten välillä oli havaittavissa näkemyseroja. Miehistä 48 prosenttia ja naisista 37 prosenttia katsoi toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset melko tai erittäin merkittäviksi. Miehistä 46 prosenttia ja naisista 55 prosenttia arvioi niiden merkityksen melko tai erittäin pieneksi. Vakituiset asukkaat antoivat toiminnan aikaisille työllisyysvaikutuksille suuremman merkityksen kuin loma-asukkaat. Vastaavasti kauempana asuvat pitivät toiminnan aikaisia työllisyysvaikutuksia merkittävämpinä kuin lähiasukkaat. Kuva 10. Ydinvoimalaitoksen toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset, kaikki vastaajat, miehet ja naiset. Vastaajia pyydettiin nimeämään myös ydinvoimalaitoksen kolme merkittävintä rakentamisen aikaista ja kolme merkittävintä normaalin toiminnan aikaista ympäristövaikutusta. Merkittävimmiksi rakentamisen aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan, vaikutukset vesistöön ja vedenlaatuun sekä vaikutukset työllisyyteen. Merkittävimmiksi normaalin toiminnan aikaisiksi ympäristövaikutuksiksi nousivat vaikutukset vesistöön ja veden laatuun, vaikutukset terveyteen ja

137 45 viihtyisyyteen, vaikutukset turvallisuuden tunteeseen sekä vaikutukset kalastukseen ja kalatalouteen. Reilu kolmasosa kaikista vastaajista arvioi, että hanke ei vaikuta virkistystai harrastusmahdollisuuksiin. Noin joka kymmenes vastaajista arvioi vaikutusten olevan myönteisiä ja lähes puolet vastaajista arvioi vaikutusten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksiin olevan kielteisiä. Useimmiten tämän vaikutuksen kohteena arvioitiin olevan kalastus, marjastus ja veneily. Näiden ohella hankkeen koettiin vaikuttavan kielteisesti myös ulkoiluun. Loma-asukkaat uskoivat vakituisia asukkaita useammin vaikutusten virkistysja harrastusmahdollisuuksiin olevan kielteisiä. Hankkeen ei yleensä katsottu vaikuttavan liikenne- ja kulkuyhteyksiin. Uuden ydinvoimalaitosyksikön vaikutukset muuttohalukkuuteen alueelta pois jakautuivat epätasaisesti. Noin puolet sekä lähiseudun asukkaista että loma-asukkaista arvioi muuttohalukkuuden lisääntyvän hankkeen toteutuessa. Pidemmällä asuvien ja vakituisten asukkaiden keskuudessa noin puolet oli sitä mieltä, ettei ydinvoimalaitoksella ole vaikutusta muuttohaluun. Hankkeen uskottiin vaikuttavan kiinteistöjen arvoa alentavasti. Kuva 11. Suhtautuminen väittämään "mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni". Asukaskyselyssä esitettiin väittämä Mielestäni ydinvoimalaitoksen rakentamisesta on hyötyä asuinseudulleni, jonka paikkaansa pitävyyttä pyydettiin arvioimaan. Väittämän suhteen eri vastaajaryhmien välillä oli suhteellisen suurta hajontaa. Enemmistö miehistä, vakituisista asukkaista ja kauempana asuvista olivat väittämän kanssa samaa mieltä, kun taas naiset, lomaasukkaat ja lähialueen asukkaat olivat eri mieltä väittämän kanssa. Miehistä

138 46 ja kauempana asuvista yli puolet oli sitä mieltä, että ydinvoimalasta on heidän asuinseudulleen hyötyä Lähialueen toimijoiden näkemykset hankkeesta Ydinvoimalaitoshankkeen suunnittelunaikaisista vaikutuksista ryhmähaastattelussa esille nousi lähialueen asukkaiden ja mökkiläisten epävarmuus alueensa tulevaisuudesta. Suunnitteluvaiheen vaikutusten arveltiin kohdistuvan etenkin laitoksen lähialueelle Karsikkoniemellä, Hepolassa ja Maksniemessä. Simon kirkonkylässä merkittäviä vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa. Vaikka hanke on saanut sekä vastustajia että kannattajia, se ei ole heikentänyt naapurisopua. Hankkeen vastustajien todettiin olevan äänekkäämpiä kuin hankkeeseen neutraalisti tai myötämielisesti suhtautuvien. Ryhmähaastattelussa todettiin, että voimalaitosalueen alle jää vapaa-ajan asutusta. Viiden kilometrin suojavyöhykkeellä on myös vapaa-ajan asutusta, lisäksi sen sisäpuolelle sijoittuu osia Hepolan pientaloalueesta ja Maksniemen kylästä. Etenkin Hepolassa suojavyöhykekysymys on herättänyt huolta asukkaiden keskuudessa. Suunnitellun ydinvoimalaitoksen lähialueen asukkaat haluaisivat ratkaisuja asian suhteen mahdollisimman pian. Hepolan alueella hankkeen kerrottiin laskeneen pientaloalueen kiinteistöjen hintoja ja vähentäneet alueen kiinnostavuutta asuinalueena. Kemin puolelle suunnitellun Satamakankaan asuinalueen suunnittelu on myös pysähtynyt. Karsikkoniemellä ydinvoimalaitoshankkeen suunnittelun todettiin estäneen jo aiemmin varattujen tonttien rakentamista. Myös niemellä toimivan matkailualan yrittäjän investointimahdollisuudet ovat olleet jäissä. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen pienentäisi Karsikkoniemen metsästysalueita oleellisesti. Karsikkoniemi on erityisen tärkeä hirvenmetsästysalue. Haastateltavat arvelivat myös, että marjojen ja sienien keräilyhalukkuus niemellä vähenisi. Karsikkoniemen eteläisimmät osat sekä Laitakari ympäristöineen ovat merkittävää lintualuetta ja tämän ympäristöarvon arvioitiin kärsivän merkittävästi ydinvoimalahankkeen toteutuessa. Lähimmän koulun arvioitiin sijoittuvan suojavyöhykkeen sisälle. Ydinvoimalaitoshankkeen arveltiin vaikuttavan lasten turvallisuuden tunteeseen: Miten lapset suhtautuvat pelastus- ja evakuointisuunnitelmiin ja harjoituksiin? Hankkeeseen kriittisesti suhtautuneet haasteltavat olivat huolissaan ydinvoimalaitoksen pitkäaikaisista vaikutuksista tuleville sukupolville. Lähialueella on asukkaita, jotka ovat huolissaan voimalaitoksen terveysvaikutuksista. Erityisesti käytettyä ydinpolttoainetta pidetään ympäristöriskinä. Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisaikaiset huomautukset, puutteet ja viivästykset huolestuttavat osaa asukkaista ja huonontavat ydinvoiman turvallisuusimagoa. Kriittisesti hankkeeseen suhtautuneet epäilivät, onko hankevastaavalla kattavia vakuutuksia mahdollisten onnettomuuksien

139 47 varalle. Lisäksi vastustajien näkemyksien mukaan seudulla on saastuttajia omasta takaa. Hepolan alueen pientaloyhdistyksen suorittamassa jäsenkyselyssä (kolmasosa jäsenistä vastasi) kolme neljäsosaa vastaajista ilmaisi vastustavansa ydinvoimalaitoksen rakentamista Karsikkoniemelle. Laitoksen nähtiin sijoittuvan liian lähelle asutusta. Asukkaat ovat huolissaan säteilystä ja onnettomuusriskistä. Merkittävänä ydinvoimalaitoksen aiheuttamana vaikutuksena nähtiin myös vesien lämpeneminen. Lisäksi epävarmuus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikasta on huolestuttanut alueen asukkaita. Rakentamisvaiheen sosiaalisista vaikutuksista keskusteltaessa haastatellut arvelivat, että oikealla tavalla varautumalla myös paikalliset yritykset ja työntekijät pääsevät hyötymään hankkeesta. Lähiasukkaiden huolena olivat kuitenkin suuren työntekijäjoukon aiheuttamat mahdolliset levottomuudet. Kansainvälisissä rakentajissa nähtiin myös potentiaalia: Kulttuurit voivat aluksi törmätä, mutta myös hyötyjä tulee. Alueen kouluissa opetetaan enemmän kieliä, se rikastuttaa kulttuuria. Lähialueen kiinteistöjen hintojen osa haasteltavista koki laskevan, osa oli sitä mieltä, että talojen ja tonttien hinnat nousevat lopulta kysynnän kasvaessa. Maksniemessäkin rakennustoiminnan arvioitiin vilkastuvan. Lähialueen houkuttelevuus asuinalueena nousee, kun laitokseen ollaan totuttu. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien pelättiin johtavan Karsikkoniemen lähivesien rehevöitymiseen ja houkuttelevan lämpimän veden roskakaloja perinteiselle vaelluskalojen alueelle. Myös kalojen kulkeutumisen jäähdytysvedenottoon arvioitiin vaikuttavan haitallisesti alueen kalakantoihin. Karsikkoniemen vesillä toimii kahdesta kolmeen ammattikalastajaa. Meriveden lämpenemisen pelätään karkottavan saaliskalat pois pyyntivesiltä, minkä lisäksi Karsikkoniemen ja Laitakarin edustan pyyntipaikkojen nähtiin käytännössä häviävän ydinvoimalaitoksen toteutuessa. Sulan merialueen arvioitiin aiheuttavan sumua etenkin kovilla pakkasilla. Myös moottorikelkkailijoiden olosuhteiden arveltiin heikkenevän. Karsikkoniementien ja valtatien 4 liittymäalue tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun ydinvoimalaitoshankkeen edetessä. Ydinvoimalaitoshankkeen myönteisinä vaikutuksina haastateltavat näkivät yritystoiminnan vilkastumisen ja kuntatalouden kohenemisen. Toisaalta hankkeen arveltiin tuovan myös kustannuksia kunnalle. Haastateltavat halusivatkin tietää, kuka lopulta vastaa rakennusvaiheen palvelujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksista. Kiinteistö- ja tuloveroja pidettiin kuitenkin merkittävinä hankkeen hyötyinä. Hankkeen arvioitin monipuolistavan seudun työmarkkinoita ja lisäävän koulutuksen tarvetta. Seutukunnan nuorten nähtiin hyötyvän lisätyöllistymisvaihtoehdosta. Hanke nähtiin myös mahdollisuutena vahvistaa seutukunnan ammattikorkeakoulun asemaa.

140 48 Ydinvoimalaitoksen toteuttamatta jättämisen arvioitiin johtavan seutukunnan näivettymiseen. Ydinvoimalaitoshankkeeseen myötämielisesti suhtautuneet luottivat kotimaiseen ydinvoimaosaamiseen ja pitivät tärkeänä, että Suomen sähköntarve tyydytetään kotimaisella tuotannolla. Kaikkea ei tarvitse pelätä etukäteen. Maailmanlopun syitä on muitakin, ydinvoima ei ole ainoa peikko. Ydinvoimalla turvattaisiin lisäksi seudun teollisuuden tulevaisuutta ja tuettaisiin Lapin kaivoshankkeita. Ydinvoima ei myöskään haastateltavien mukaan sulje pois muiden energiantuotantomuotojen kehittämistä Paikkakunta- ja seutukuntatason näkemyksiä hankkeesta Pohjois-Suomen ja Meri-Lapin aluekehitysennusteet ovat olleet varsin huonoja, mutta viime vuosina alueella on tapahtunut myönteistä kehitystä matkailussa, kaivostoiminnassa ja korkeaa osaamista vaativassa teollisuudessa. Ydinvoimalaitoksen vaikutukset seudun elinkeinojen ja kuntien kehitykselle nähtiin erityisen myönteisinä. Ydinvoimalaitoksen katsottiin sopivan alueelle erinomaisesti, sillä seudun teollisuuden lisäinvestoinnit edellyttävät lisäenergiaa. Lisäksi Pohjois- Suomen kaivoshankkeiden ja kehittyvien tunturikeskusten arvioitiin lisäävän sähköntarvetta tulevaisuudessa. Ydinvoimalaitoshanke monipuolistaisi ja vahvistaisi Meri-Lapin energistä imagoa. Alueesta muodostuisi energiakeskus, jossa tuotettaisiin energiaa monipuolisesti eri energialähteistä. Kemi-Tornio -alueella on nykyisin korkean osaamisen puunjalostus- ja metalliteollisuutta. Haastatellut kokivat, että ydinvoimala sopisi hyvin seudun elinkeinoelämän toimintaympäristöön ja että alueen oppilaitoksilla olisi hyvät valmiudet järjestää myös ydinenergiaalan koulutusta. Näin seudun omat nuoret voisivat kouluttautua ja työllistyä ja näin ollen hyötyä hankkeesta. Hankkeen toteutumisen vaikutukset seudun väestörakenteeseen arvioitiin erityisen myönteisiksi, sillä seudulla on nykyisin huono väestön huoltosuhde ja ennusteet ovat synkkiä. Alueen toimijoilta peräänkuulutettiin kuitenkin aktiivisuutta, jotta seutukunta ja koko työssäkäyntialue hyötyisi mahdollisimman paljon hankkeesta. Myös kuntien välinen yhteistyö nähtiin tarpeelliseksi. Täysin kotimaisin voimin hankkeen ei uskottu toteutuvan muun muassa kilpailutuksen ja suomalaisten tekijöiden puutteen vuoksi. Alueen osaamistarve muuttuu, jos hanke tulee seudulle, koulutuslaitosten tulisi olla valmiudessa Kuntien ja elinkeinoelämän on oltava hereillä, muuten rakentamisen aikaiset työpaikat valuvat muualle Seudun valmiudet hankkeen toteuttamiseen nähtiin hyviksi. Lisäksi päätösprosessin arvioitiin etenevän hitaasti, mikä antaisi seudun toimijoille aikaa rakentaa tarvittavia palveluja. Asumispalvelujen järjestämiseksi voitaisiin

141 49 hyödyntää seudulla tyhjänä olevia asuntoja. Kemissä niitä arvioitiin olevan tällä hetkellä noin 200 kappaletta. Kansainvälistyminen olisi luontevaa seudun rajasijainnin ansiosta. Joukkoliikenteen järjestäminen nähtiin tarpeelliseksi. Toteutuessaan hanke synnyttäisi rakennus- ja työsuojelutarkastajien rekrytointitarvetta. Alueella on toiminnassa seudullinen palo- ja pelastustoimien organisaatio, jolla on kokemusta isoista teollisuuslaitoksista. Turvallisuuskysymysten ratkaiseminen teettää kuitenkin viranomaisille työtä ja aiheuttaa kustannuksia, jotka olisi jaettava kuntien ja hankevastaavan kesken. Myös pelastustoimen alalle syntyisi rekrytointitarve. Tarvitaan henkilöstöä valistamaan ja kouluttamaan asukkaita. Hankevastaavan ja viranomaisten on tarpeen laatia väestönsuojelusuunnitelmia sekä järjestää tiedotustilaisuuksia ja harjoituksia. Koko Pohjois-Suomen öljykuljetukset tapahtuvat Karsikkoniemen lähistöllä olevan Ajoksen sataman kautta, minkä vuoksi on varauduttava mahdollisiin öljyonnettomuuksiin. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien konkreettisten kielteisten ympäristövaikutusten nähtiin kohdistuvan Karsikkoniemen kalastus- ja matkailuelinkeinoihin sekä niemen mökkiläisiin ja asukkaisiin. Vesistövaikutuksia tulisi minimoida ottamalla ja purkamalla jäähdytysvesi mahdollisimman kaukana kalastuksen kannalta tärkeiltä alueilta. Vesistövaikutusten mallintaminen todettiin haasteelliseksi tehtäväksi, sillä alueen vesien virtaukset ovat haastateltavien mukaan arvaamattomia. Ydinvoimalaitoksen arveltiin lisäksi heikentävän Karsikkoniemen lähialueen kalan mainetta ja myyntimenekkiä vuosikausiksi. Kalastajat ovat huolissaan myös rakentamisen aikaisista vaikutuksista, sillä heidän mukaansa Ajoksen tuulimyllyjä rakennettaessa kalat siirtyivät muualle. Niistä mökkiläisistä ja kalastajista, jotka kokevat kärsivänsä, tulisi pitää huolta ja maksaa kunnollinen kompensaatio.

142

143 1/58 LIITE 2 KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Ehdotusvaiheen kuuleminen o Vastineet on hyväksytty Lapin liiton hallituksessa o Vastineita on tarkistettu pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella Kunnat / kuntayhtymät Lausunto Esitys vastineeksi Iin kunta Iin kunnanhallitus toteaa, ettei Iin kunnalla ole Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta huomautettavaa. Kemin kaupunki Lapin liitto on pyytänyt Kemin kaupungin lausuntoa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kaavaehdotus käsittää Karsikkoniemen alueen sekä Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat. Maakuntakaava koskee tieverkkoa, laivaväyliä, moottorikelkkareittejä, päävoimalinjoja, energiahuollon alueita, satama-alueita ja ydinvoimalaitoksen suojavyöhykettä. Päävoimalinjan johtokäytävä mahdollistaa myös Suurhiekan / Maakrunnin merituulipuiston tuottaman sähkön siirtämisen valtakunnan verkkoon. Merituulipuiston merikaapeli rantautuu Karsikkoniemen kärkeen, josta se jatkuu ilmajohtona ydinvoimalaitoksen johtokäytävää pitkin. Vaihtoehtoinen tieyhteys ydinvoimala-alueelta valtatielle E75 on esitetty Paavonkarin-Rytikarin kautta. Noin viiden kilometrin suojavyöhyke sisältää Rytikarin-Hepolan ja Maksniemen asuntoalueet. Se on esitetty STUK:n hyväksymällä tavalla. Ydinvoimalaa palveleva uusi laivaväylä ja satama on esitetty Karsikkoniemen länsipuolelle. Moottorikelkkareitti on siirretty mereltä Karsikkoniemeen ydinvoimalaitoksen pohjoispuolelle. Tekninen palvelukeskus esittää, että kaavaehdotuksesta ei tehdä muistutusta ja että Lapin liitolle annetaan ehdotuksesta yllä oleva lausunto. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen palvelukeskuksen esityksen. Keminmaan kunta Keminmaan kunnalla ei ole huomautettavaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Pyydettynä lausuntonaan Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Ranuan kunta Kunnanhallitus päättää lausuntonaan ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Simon kunta Simon kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomauttamista ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kunnanhallitus pyytää kuitenkin korjaamaan tekstissä olevat virheet sivuilla 39 ja 40. Simon kunnalla taseessa on ylijäämää 0,9 milj. euroa (s.39). Kemi, Keminmaa ja Simo muodostavat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaalueen (asukkaita alueella noin 35000). Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Kaavaselostusta tarkistetaan palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi.

144 2/58 Tervolan kunta Tervolan kunnanhallitus esitti lausunnossaan Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta, että yleiskaavassa merkintää EN-1 tulee tarkentaa siten, ettei alueelle sallita ydinjätteiden loppusijoitusta. Lausuntonaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta Tervolan kunnanhallitus uudistaa kaavaluonnoksesta antamansa lausunnon ja esittää, että yleiskaavassa ei tule sallia alueelle ydinjätteiden loppusijoitusta. Tornion kaupunki Tornion kaupungilla ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta. Tornion kaupungin ympäristölautakunta Luku 1. Ydinjätehuolto on kattavasti selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon ydinvoimamaakuntakaavan laadinnassa Ydinvoimalan käytöstä väistämättä seuraa, että syntyy käytettyä polttoainetta ja muuta ydinjätettä. Niinpä sellaisen kaavan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen, vaikutuksena on tämän laitoksen käytöstä aiheutuvan ydinjätteen olemassaolosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvat riskit ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoitukseen" liittyvät ongelmat ovat siis tällaisen kaavan vaikutuksia. Korkea-aktiivinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalaitoksen mahdollistavan kaavan on täytettävä vaatimukset: ekologisesta kestävyydestä; mahdollisuuksista terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön sekä energia- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen mm. ympäristön- ja luonnonarvojen kannalta kestävällä tavalla; ympäristöhaittojen vähentämisestä ja luonnonarvojen, kuten arvokkaiden luontokohteiden, vaalimisesta ja siitä, että ei aiheudu oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Lisäksi maakuntakaavan olisi oltava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen [10: s. 2, 7]: erityistä huomiota olisi siis kiinnitettävä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja kaavoitettaessa aluetta ydinvoimalaitoksen käyttöön pitäisi samalla myös varautua laitoksen tuottaman korkeaaktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Fennovoiman ydinlaitoshankkeen osalta korostuu tämä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen varautumisen vaatimus kaavojen laatimisen yhteydessä, koska Fennovoima ei ole esittänyt käytettävissään olevia menetelmiä loppusijoituksen ratkaisemiseksi [9]. Suomessa ei ole päätöstä kaiken Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta yhteen loppusijoituspaikkaan [9: s. 3, 5, 6], vaikka Fennovoima on sellaista esittänyt [26: s. 11, 105, ]. Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoitustilaa hallitseva Posiva Oy on ilmoittanut, että Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoittamista on käsiteltävä liittämättä siihen Olkiluodon loppusijoituslaitosta [9: s. 1]. Kaavan yhteydessä pitäisi esittää, kuinka laitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan - mukaan lukien korkea-aktiivisen jätteen jätehuolto n vuoden ajan. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa mitenkään kestävää näyttöä siitä, että mikään ihmisyhteisö kykenisi hallitsemaan mitään toimintaa tai tapahtumia näin pitkää aikaa - ei ihmistoimintaa, ei muiden eliöiden toimintaa, ei teknisten välineiden ja ratkaisujen toimivuutta eikä luonnonvoimia. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä ei ole osoitettu, miten korkea- Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain

145 3/58 aktiivisen ydinjätteen "loppusijoittaminen" onnistuisi riittävän kestävällä, turvallisella ja terveellisyyden vaatimuksen täyttävällä tavalla näin pitkän aikaa. Niinpä ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei täyttäne edellä mainittuja MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia vaatimuksia. Jos kaava hyväksytään, ilman että selvitetään jätehuollon varmuutta koko sinä aikana, kun korkea-aktiivinen ydinjäte on vaarallista, niin rikottaneen ympäristöperusoikeutta: sillä alueella, minne ydinjätteet jätetään tai päätyvät, tulevaisuudessa elävien ihmisten ja heidän jälkeläistensä oikeutta terveelliseen ympäristöön ja oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon. (PL 20 ) Luku 2. Ydinvoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on riittävästi selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi kuin ydinvoimalaitos Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Sähkön tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu kuitenkin uusiutumattomien uraanivarojen käyttöön ja näitä uraanivaroja riittää nykykulutuksella vain muutamaksi kymmeneksi - muutamaksi sadaksi vuodeksi [26: s. 289]. Niinpä ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö ja ydinvoimamaakuntakaavaluonnos eivät ole tämän valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen (4.4) mukaisia. Ydinvoimalaitos ei ole sellainen toiminto, joka olisi välttämättä sijoitettava jonnekin: ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen mahdollistavan kaavan tarkoituksena on tyydyttää sähkön tarvetta ja tämän tarpeen tyydyttämiseksi on muitakin edullimukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttöja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Ydinvoimamaakuntakaavalla tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä Simon Karsikkoniemeen. Energiapoliittiset päätökset energian tuotantotapoihin liittyen ratkaistaan muissa yhteyksissä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arvi-

146 sia vaihtoehtoja kuin ydinvoimalat [11: s ; 16; 17; 18] - sellaisia, jotka täyttävät em. MRL 28 :n vaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä vaihtoehtoja ovat mm. toimenpiteet ja tekniikka sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoima, sähkön tuottaminen biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä muu uusiutuvan energian tuotanto [11, 14]. Nämä vaihtoehdot sähköntuotannolle ovat toteutettavissa paljon suuremmassa laajuudessa ja pitemmäksi aikaa kuin ydinvoima, koska uusiutuvat energianlähteet perustuvat auringon energiaan joko suoraan (aurinkovoima) tai auringon energian aikaansaamiin luonnollisiin ilmiöihin maapallolla (tuuli ja biopolttoaineet) eli ehtymättömiin luonnonvaroihin. Vaihtoehtojen laajamittainen käyttöönotto on toteutettavissa vastaavassa ajassa, mitä vaatii ydinvoimapäätösten valmistelu ja ydinvoimaloiden suunnittelu ja toteuttaminen [11, 14]. Koska ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen esittämä ydinvoimalaitosrakentaminen ja ydinvoima eivät täytä suurta osaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä MRL 28 :n vaatimuksista korkea-aktiivisen jätteen käsittelyongelman ja muiden ympäristövaikutustensa takia sekä ehtyvien uraanivarojen kulutuksen takia, ydinvoimamaakuntakaava voisi ehkä olla hyväksyttävä vain, jos ei olisi olemassa sellaisia vaihtoehtoja sähkön tarpeen tyydyttämiseksi, jotka eivät aiheuta yhtä ongelmallisia haittoja näiden vaatimusten täyttämisen suhteen (MRL 9, 24, 28 ). Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä ei ole kuitenkaan osoitettu, että tällaisia vaihtoehtoja ei olisi ja että ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi välttämätöntä. Luku 3. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähkön ja muun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen panostamalla täytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet paremmin kuin ydinvoimalla Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön ja muun energian tuotannon (ja energiatehokkuuden parantamisen) suunnittelulla ja toteuttamisella edistetään seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita - paremmin kuin ydinvoimalla [12: s. 56, 57, 61]: - Toimiva aluerakenne (4.2) [10: s. 1]: Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja sähkönkäytön tehostaminen edistäisi luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä [10: s. 1, kohta 4.2]. Kullakin alueella uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen pohjautuu kyseiselle alueelle luontaisiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin: esim. tuulivoimaa sinne, missä tuuliolosuhteet ja tuulivoiman rakennettavuus ovat suotuisat; esim. biopolttoaineiden hyödyntämistä sinne, missä olosuhteet niiden tuotannolle ja käytölle ovat suotuisat. - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3): Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja energiankäytön tehostaminen perustuvat luonnon voimavarojen kestävään hyödyntämiseen ja niillä edistetään seuraavia tavoitteita: edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä; olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään; edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöedellytyksiä [10: kohta 4.3, s. 2, 4; 12: s. 57]). - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4) [10: s. 4]: Uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Vaikka Suomessakin on viime vuosina pyritty energiatehokkuuden parantamiseen, niin energian käytössämme on edelleen paljon tehostamisen varaa [19; 11: s. 18, 19]. Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa energian käyttö suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina paljon enemmän kuin Suomessa [19]. Energian käytön tehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin panostamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja voidaan vastata myös valtioneuvoston strategisiin linjauksiin energian kulutuksen kääntämiseksi laskuun ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi [26: s. 97]. Lisäydinvoima ei palvele näitä tavoitteita, koska sen myötä sähkömarkkinoille vain tulee suuri määrä lisää uusiutumattomalla energianlähteellä tuotettua sähköä myytäväksi ja kulutettavaksi, minkä myötä sähkönkuluttajien kiinnostus sähkönkäytön tehostamiseksi todennäköisesti vain laskee. - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) [10: s. 6, 7]: Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön panostamalla edistetään uusiutuvien enerointimenettelyssä. 4/58 Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVAmenettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.

147 gianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja varaudutaan uusiutuvia polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa. Sähkönhankintaan liittyvän kokonaisriskin [26: s. 40] eli sen strategisen hajauttamisen ja sähköntuotannon toimintavarmuuden kannalta poikkeustilanteissakin on parempi, että sähköntuotanto mahdollisimman paljon perustuu hajautettuun, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon, ei ydinvoimalaitosten kaltaisiin suuryksiköihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassakin todetaan, että Suomeen sijoitetun sähköntuotantokapasiteetin tulee olla monipuolista ja hajautettua ja että etusijalle asetetaan tuotantokapasiteetti, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä [26: s. 97]. Näiden tavoitteiden mukaista on nimenomaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto - erityisesti tuulivoima, siksikin koska tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä erittäin pieni. Ydinvoima ei niinkään vastaa näihin tavoitteisiin, koska se perustuu valtavan suuriin yksikköihin ja sen osuus jo vanhoilla päätöksillä (Olkiluoto 1-3 ja Loviisa 1 ja 2) tulee olemaan sähköntuotantomuodoista suurin eli n. 40 % Suomen sähköntuotannosta [26: s. 86, 95]. Uusiutuvilla energianlähteillä energian tuontiriippuvuus vähenee enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla, koska uusiutuvat energianlähteet ovat täysin kotimaista alkuperää, kun taas "ydinpolttoaine" täytyy tuoda ulkomailta. Mikäli sähköntuotanto merkittävässä määrin perustuisi uusiutuviin energianlähteisiin ja siten suhteellisen pieniin tuotantolaitoksiin, niin sähköntuotantoon voisivat ryhtyä pienetkin ja jopa uudet toimijat. Tämä mahdollistaisi todellista kilpailua sähköntuotannossa. Ei voida luotettavasti arvioida, onko ydinsähkö halvempaa vai kalliimpaa kuin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö: ydinsähkön hinta riippuu niin paljon vaihtelusta siinä, kuinka halvalla, nopeasti ja hyvin ydinvoimalat saadaan rakennettua ja purettua ja ydinjätehuolto hoidettua - sekä vallitsevasta korkotasosta [17]. Koska suurin osa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta johdetaan lauhdeveden mukana lämpönä mereen, millä on mm. rehevöittävää vaikutusta, niin ydinvoimakaava on myös sen alueidenkäyttötavoitteen vastainen, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4) [10: s. 4]. Hajautetulla uusiutuvien energianlähteiden käytöllä ei ole tätäkään ristiriitaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. Luku 4. Ydinvoima ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto ovat merkittävässä määrin toisiaan pois sulkevia Sähköntuotantoon liittyvien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina Suomessa ovat paljolti samat yhtiöt riippumatta sähköntuotantotavasta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takana on enimmäkseen samoja yhtiöitä kuin ydinvoimahankkeidenkin takana. Jos nämä yhtiöt käyttävät suuren osan investointimahdollisuuksistaan ydinvoimahankkeisiin, niin jää paljon vähemmän mahdollisuuksia sijoittaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin ja energiankäytön tehostamiseen. Myös sähkön kysynnän rajallisuuden takia eri sähköntuotantohankkeet ovat toistensa kilpailijoita: jos uusien ydinvoimaloiden myötä suurin osa sähkön tuotannosta ja kysynnästä katetaan ydinvoimalla, niin vähenee sähkön kysyntään perustuva tarve muulle, myös uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle. Edellä mainitun johdosta Suomessa vireillä olevat suuret energiahankkeet, kuten ydinvoimahankkeet ja suuret tuulivoimahankkeet vaikuttavat toistensa toteutumiseen ollen merkittävässä määrin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Tämä johtuu jo siitäkin, että valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa [33: s ] nähty uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 2020-luvulle voitaisiin kattaa jo tällä hetkellä Suomessa vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla [34: s. 16, 19-22] tai yhdellä lisäydinvoimalalla. Lisäksi 2020-luvulle mennessä voitaisiin sähkönkulutusta vähentää edullisemmin kuin luoda uutta sähköntuotantoa ja sähkönkulutusta voitaisiin vähentää paljon suuremmassa määrin kuin mitä on edes tavoitteeksi asetettu valtioneuvoston strategiassa [11: s. 4-9, 22-24]. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on syytä tarkastella ydinvoimahankkeen vaikutuksia muiden suurten energiahankkeiden, kuten suurten tuulivoimahankkeiden, toteutumiseen [32]. Luku 5. Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman 5/58

148 vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) [10: s. 4] siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita on esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristössä sekä Fennovoimankin YVAselostuksessaan esittämillä alueilla ainakin Ruotsinpyhtäällä ja ehkä Pyhäjoella - sekä varmaankin monin paikoin muuallakin Suomen rannikolla. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi, jossa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen haittaisi erityisesti merkittävää linnustoa Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin - Keppimatalan -alueella [2: s. 25; 3: s. 25, 28, 29]. Karsikon ydinvoimakaava-alueella pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, suopöllö [23]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esim. Peurankallion alueella pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulisi turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua. Karsikkoniemessä on myös edellä mainittuja vaihtoehtoisia alueita enemmän uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s ; 4: s. 22; 2: s , 32, 33; 3: s ; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä enemmän kuin ainakin edellä mainituilla alueilla Ruotsinpyhtäällä ja Loviisan ydinvoimalaitosten ympäristössä [7: s. 5; 4: s. 19]. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 13] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa. Esitetyn ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä muutaman kilometrin säteellä on Karsikkoniemen ympäristössä taajaa asutusta lähempänä esitettyä ydinvoimalaitosaluetta sekä enemmän kuin muissa edellä mainituissa vaihtoehtoisissa paikoissa - asukkaita yli kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä esitetään säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 [2: s. 14; 15: s. 4] - minkä takia ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen aiheuttaa laitoksen mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen suuremman riskin väestön turvallisuudelle kuin sijoittaminen johonkin em. vaihtoehtoisista paikoista. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen lienee vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta [10: s. 4, 5, 7, 8]: alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). Karsikkoniemen ympäristön asukasmäärän takia ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen lienee myös vastoin valtakunnallista tavoitetta 4.3 [10. s. 3]: suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Se lienee myös vastoin tavoitetta, että alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimalaitoksen edellyttämät suojavyöhykkeet (4.5) [10: s. 7]. 6/58 Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura 2000-suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siinä suunniteltavan ja muiden mahdollisten ydinvoimalaitosten sijoituspaikkojen väliseen paremmuuteen. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat.

149 Luku 6. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita ja siten myös ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittämisessä (YVAA 10, MRL 9 ) YVA-yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on vaatinut kyseisen ydinvoimahankkeen YVA-selostuksen johdosta lisäselvityksiä [24: s. 49, 50, 52-61, 12: s. 6-8, 10-12, 15, 17, 35-37, 40, 54; 2 : s. 24, 25, 38; 3 : s. 9]. Näiden lisäksi on muitakin ydinvoimalaitoshankkeelle välttämättömien toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäselvitystarpeita, jotka tuovat esiin hankkeen soveltuvuutta suunnitellulle alueelle, mm. voimajohtokäytävien ympäristövaikutusten ja arkeologisten inventointien osalta sekä tarvittavien uusien liikenneväylien (tiet, satamaväylä ja moottorikelkkareittien siirtäminen) sijainti suhteessa merkittäviin luonnonesiintymiin [2: s. 8, 20, 24, 32, 48, 52; 3: s. 28, 30, 35; 4: s. 157, 158; 30 : s. 5]. Edellä viitatut selvitykset ovat olennaisia myös tarkasteltaessa kaavoitukseen liittyviä vaatimuksia riittävästä ympäristövaikutusten selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä (mm. MRL 9, 28, [10: s. 2; 29]). Johtokäytäviin ja liikenneväyliin liittyviä ympäristövaikutusarviointeja on tarpeen tarkentaa jo maakuntakaavan yhteydessä, koska maakuntakaavassa esitetään näiden sijoittumista, millä ohjataan näiden sijoittumisvaihtoehtoja ja siten rajataan niitä myös muissa kaavoissa ja hankesuunnitteluissa. Hankkeeseen liittyvät kaavat voidaan hyväksyä vasta, kun edellä mainitut lisäselvitykset on annettu ja arvioitu niiden riittävyys. Ilman tässä luvussa mainittuja lisäselvityksiä maakuntakaavaehdotuksen [1, 2] mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa ei ole riittävästi tunnistettu odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä, kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (4.3) edellytetään [10: s. 2]. Ydinvoimahankkeen YVA-selostusta olisi täydennettävä ja täydennysten riittävyyttä arvioitava myös seuraavassa mainittujen seikkojen osalta, ennen kuin ydinvoimalaa koskevia kaavoja voidaan hyväksyä: Ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit Ydinjätehuollon ympäristövaikutuksia ja riskejä ei ole esitetty riittävästi, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen osalta (ks. luku 1). YVA-selostus ja muut ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ovat sikäli puutteellisia, että niissä ei ole käsitelty sitä, onko YVA-selostuksessa lyhyesti mainittua loppusijoitusratkaisua [4: s. 90, ] varmempaa keinoa estää radioaktiivisten aineiden vapautumista ydinjätteistä elolliseen luontoon. Tarkastelussa pitäisi käsitellä myös mahdollisuutta välittää ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa noin vuodeksi, jotta paikan ympäristössä ei tiedostamatta tai vahingossa tehtäisi toimia, joista seuraisi radioaktiivisten aineiden vapautumista elolliseen luontoon. Tarkastella pitäisi myös sitä, onko kyseisen ydinlaitoksen ydinjätehuoltovelvollisella käytettävissään osaamista ja ratkaisuja, joita tarvitaan korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon järjestämiseksi. Ydinvoimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksen käytöstä johtuvat välilliset päästöt ja riskit Ydinvoimalaitoshankkeen päästöjä ja riskejä ei ole esitetty kattavasti YVAselostuksessa eikä ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä. Tämä pitää erityisesti paikkaansa ydinvoimalaitoksen käytölle välttämättömän korkeaaktiivisen jätteen jätehuollon sekä ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöjen ja riskien osalta. Selvittämättä on jäänyt osa kuormituksesta ja riskeistä ympäristölle, kuten typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ja vesiin (mm. räjäytysaineiden käytöstä) ja ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöt vesiin ja muu kuormitus. Esimerkkeinä ydinpolttoaineen valmistusketjun riskeistä ja kuormituksesta ovat: uraanilouhinnan, uraanirikasteen konversion ja muun ydinpolttoaineen valmistuksen jätteet ja niiden määrät, myrkyllisyys ja radioaktiivisuus; näiden jätteiden vuodot ja pölyäminen ympäristöön sekä uraanirikasteen konversiosta jäävä köyhdytetty uraani ja sen käsittely ja käyttö (mm. sotilaallinen käyttö). Esimerkiksi Australiassa ja Poh- 7/58 Maakuntakaavassa osoitetulle energiahuollon alueelle, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, on osoitettu ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön kesken käydyn neuvottelun perusteella. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta antaman lausunnon perusteella viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Voimajohdon osalta käynnistetään erillinen YVA-menettely, kun laitospaikka on varmistunut. Arkeologisia inventointeja on täydennetty kesällä 2009 Museovirastolta ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta saadun lausunnon perusteella. Uusien liikenneyhteyksien tarkempi sijainti ja ympäristövaikutukset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä alueen ympäristöarvot huomioiden. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinpolttoaineen tuottamiseen, kuljettamiseen tai ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Asia tutkitaan ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusprosessissa, jonka yhteydessä Säteilyturvakeskus tulee antamaan lausuntonsa näihin näkökohtiin liittyen.

150 jois-amerikassa on luvuilla tapahtunut lukuisia uraanikaivosten jätealtaiden vuotoja ja muita ydinpolttoainetuotantoon liittyvien laitosten kemikaalivuotoja ympäristöön [37-40]. Ydinvoimalaitoksen käytöstä johtuvia päästöjä ilmaan ja veteen (myös kasvihuonekaasupäästöjä) pitäisi verrata ensisijaisesti vaihtoehtoihin, joissa sähkön tarve tyydytetään toimenpiteillä sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoimalla ja uusiutuvilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä, sillä nämä ovat ydinvoiman merkittävimmät vaihtoehdot Suomessa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi [11: s ]. Edellytykset väestön turvaamiseksi ydinvoimalan poikkeustilanteissa Karsikkoniemi ei ole ympäröivän asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 vaatimusten mukainen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka [15: s. 4]. Jotta Karsikkoniemeä voitaisiin harkita turvallisuuden suhteen hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan ohjeen YVL 1.10 mukainen turvallisuustaso [27: s. 2; 28 : s. 3]. Selvitys siitä, että tällaiset ratkaisut ovat olemassa, on annettava myös ydinvoimalaitosta koskevan maakuntakaavan yhteydessä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava vaatimuksia mm. ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemisen suhteen [10: s. 2, 3, 7]. Osana tätä selvitystä on oltava myös Säteilyturvakeskuksen lausunto näistä ratkaisuista. Suhteellisen todennäköiset ympäristövaikutuksiltaan vakavat poikkeustilanteet YVA-selostuksessa tai muissa ydinvoimalaitoshankkeen kaavoihin liittyvissä selvityksissä olisi tullut tarkastella mahdollisena poikkeustilanteena myös tilannetta, jossa ydinvoimalaitos on suoran aseellisen vahingoittamispyrkimyksen kohteena. Kun katsotaan historiaan, kuinka usein Suomessa on ollut sodan kaltainen aseellinen selkkaus, niin on melko todennäköistä, että käyttöikänsä aikana ydinvoimalan kaltainen suuri sähköntuotantoyksikkö joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisen hyökkäyksen seurauksena on merkittävä riski INES-luokan 7 tapahtumalle. Tällaisista ja muista suhteellisen todennäköisistä poikkeustilanteista johtuvat vakavimmat ympäristövaikutukset ja -riskit olisi esitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Niinpä ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi esitettävä myös INES-luokitusasteikon luokan 7 mukaisen tapahtuman seurauksia. Merkittävimmät vaihtoehdot uudelle ydinvoimalalle ovat energiankäytön tehostaminen, tuulivoima ja biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Näihin ei liity vastaavaa riskiä aseellisessa kriisitilanteessa kuin ydinvoimalaitokseen: tuulivoimalat tai ydinvoimalaan verrattuna pienitehoiset biopolttoainetta käyttävät energiantuotantolaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia aseellisen tuhoamisyrityksen kohteita kuin ydinvoimala. Myöskään mahdollinen hyökkäys ei aiheuttaisi tällaisissa kohteissa vastaavaa vakavan ja laaja-alaisen ympäristövahingon riskiä kuin ydinvoimalaitoksen kyseessä ollen. On perusteltua, että ydinvoimalan YVA:ssa käsitellään myös aseellisen hyökkäyksen aiheuttamaa riskiä ja sen seurauksena mahdollisesti syntyviä ympäristövaikutuksia, koska ydinvoimala vastaisi merkittävän suuresta osasta Suomen sähköntuotantoa ja siten on Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä poikkeuksellisen houkutteleva hyökkäyskohde. Niinpä aseellinen hyökkäys on erityisesti ydinvoimalaitokseen liittyvä riski - suuremmassa määrin kuin sen vaihtoehtoihin. Vähäisempi sähkön tarve osana ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamatta jättämistä YVA-selostuksessa ja muissa ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, miten vähäisempi sähkön tarve liittyy siihen vaihtoehtoon, että ydinvoimalaitoshanketta ei toteuteta. Sähkön säästäväisempi käyttö on käytännössäkin todellinen vaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle. Lisäksi viime vuosina on tullut mm. EU:ssa ja Suomessakin voimakkaasti esiin tarve ja pyrkimys lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä myös sähköntuotannossa. Varteenotettava nollavaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle on se, että sähkön kulutuksen kasvu olisi ilman lisäydinvoimaa vain noin 1/3-1/2 siitä, mitä sen on arveltu olevan lisäydinvoiman kanssa, ja että tämä vähäisempi sähkön tarve katettaisiin muilla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla sähköntuotantohankkeilla. Tällaisen realistisen nollavaihtoehdon tarkastelun pitäisi sisältyä YVAselostukseen ja ydinvoimalaitosmaakuntakaavaan liittyviin selvityksiin. [11] Lauhdevesien ja jätevesien vaikutukset On syytä esittää myös missä määrin jäähdytysvesikierto tappaa kaloja ja muuta vesieliöstöä ja tämän vaikutuksen merkitystä alueen kalastolle ja muulle eliöstölle ja 8/58 Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia kalastolle.

151 9/58 mihin pohjautuu tämän vaikutuksen suuruuden ja merkityksen arviointi [25: s. 11, 20]. On syytä myös esittää, minkälainen vaikutus on BHK- ja ravinnekuormalla, joka aiheutuu siitä, että voimalaitoksen vedenottoon päätynyttä eliöstöä purkautuu kuolleena jäähdytysvesien mukana mereen. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ja jätevesien ekologista vaikutusta vesistöön eli tämän vaikutuksen suuruutta olisi syytä arvioida tarkemmin mallintamalla [30: s. 2, 3]. Mallintamalla voitaisiin tarkastella sekä lämpökuorman että jäähdytysveden mukana purkautuvan kuolleen biomassan sekä ydinvoimalaitoksen jätevesien yhdessä aiheuttaman rehevöitymisvaikutuksen suuruutta. Tähän mennessä esitetystä aineistosta ei juurikaan saa käsitystä tämän vaikutuksen suuruudesta. Olisi syytä mallintaa myös Karsikon ydinvoimalaitokselta purettavien vesien yhteisvaikutusta Veitsiluodon tehtailta purettavien jäte- ja jäähdytysvesien kanssa [21]. Mallinnus vaatii taustatietojen hankintaa [12: s. 116], mutta ottaen huomioon hankkeen suuruuden ja lauhde- ym. vesipäästöjen suuruuden ja sen, että hankkeen toteutus ja sen edellyttämät kaavoitus- ja lupaprosessit kestäisivät joka tapauksessa vielä useita vuosia, niin mallinnukseen ja sen taustatietoihin tarvittavaa työmäärää voidaan pitää kohtuullisena - myös mallinnuksella saatavilla olevaan lisäinformaatioon nähden. Ei ole myöskään arvioitu (ks. mm. [4: s ; 12: s. 119, 120]), miten ydinvoimalan vedenotto ja lämmenneen jäähdytysveden purku vaikuttavat Simojoen virtaaman ilmenemiseen Perämerellä. Tällä voisi olla merkitystä ajatellen ydinvoimalan vaikutuksia Simojoen vaelluskalakantaan ja sen kykyyn nousta Simojokeen kutemaan. Lohet eivät välttämättä osaisi enää entiseen tapaan suunnistaa Simojokeen Karsikkoniemen ympärillä lämmenneen veden takia. Siian ja lohen hapen tarve on suuri verrattuna muihin kaloihin. Siksi ne suosivat runsashappisempaa kylmää vettä [35: s. 54]. Lisäksi jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannan vesivirtaamasta m³/s nopeudella heikentää vaelluskalojen poikasten ja muiden kalojen selviytymismahdollisuuksia alueella. Ydinvoimalan jäähdytysveden otto voi tappaa vuosittain jopa kymmeniä tonneja kalaa [25: s. 11]. Erilaisten kerrannaisvaikutusten vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia lohien parveilukäyttäytyminen häiriytyy [36, 22]. Pitäisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman hyvin, kuinka todennäköinen tällainen haitta on ja missä määrin se voi esiintyä - mm. selvittämällä ja mallintamalla Simojoen virtauksen ilmenemistä Perämeressä sekä ilman ydinvoimalaa että sen vaikutuksen kanssa - sekä tarkemmin tutkimalla Simo- ja Tornionjoen vaelluskalakantojen vaellusreittejä ja -syvyyksiä merellä Karsikkoniemen ympäristössä. YVA-selostuksessa [4: s. 209] esitetään, että lohiparvet vaeltaisivat muutaman metrin syvyydessä ja koska lauhdevedet lämmittäisivät vain lähinnä meren pintakerrosta, niin lauhdevesillä ei olisi haitallisia vaikutuksia kutukalaparvien vaelluskäyttäytymiseen. Tämä väite lohiparvien vaellussyvyydestä Karsikkoniemen alueella ei ole luotettava. Alueen kalastajien mukaan Karsikkoniemen alueella lohi vaeltaa joko aivan pinnassa tai vain hieman pinnan alapuolella [36, 22]. Alueen ammattikalastajat myös tietävät, että Simojoen lohikanta parveilee Karsikkoniemen edustalla ennen nousuaan kutujokeensa [36, 22]. Mitä tapahtuu vanhoille Veitsiluodon-tehtaiden saastuttamille pohjasedimenteille Karsikon, Veitsiluodon ja Ajoksen ympäristössä, kun Karsikkoniemen länsi- ja luoteispuolelle pääsee lämmintä lauhdevettä? Tällöin pohjasedimenttien luona fysikaalis-kemialliset olosuhteet muuttuvat. Muuttuvat vesivirtaukset nostavat sedimenttejä ylös pohjasta. Purkuvesien vaikutus pohjasedimentteihin ja niiden vaikutuksiin ympäristössä tulisi tarkemmin arvioida ja tutkia. [36; 6: s. 6; 3: s. 21] Karsikon alueen merkitys lintujen syysmuutossa ja ydinvoimalahankkeen vaikutus siihen Lintujen syysmuuton reittinä Karsikkoniemellä lienee olennaisesti suurempi merkitys kuin kevätmuutossa, koska syysmuutto suuntautuu Lapin mantereelta Pohjanlahdelle ja muualle Itämerelle päin ja tällöin mantereelta merelle päin suuntautuvassa muutossa Karsikkoniemen kaltaisen merelle työntyvän niemen kautta kulkenee merkittävästi enemmän lintuja kuin kevätmuuton aikana. Niinpä on tarpeen selvittää myös lintujen syysmuuton aikaista lintujen määrää ja muuttoreittien ja levähdys- ja ruokailualueiden sijoittumista Karsikon alueella suhteessa esitettyihin ydinvoimalaitosalueeseen ja voimalinjareitteihin. [30: s. 3; 12: s. 36] Karsikkoniemen ja sen luonnon monimuotoisuuden maakunnallinen merkitys Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen virtaamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Jäähdytysveden vaikutukset kohdistuvat tehtyjen selvitysten mukaan meren pintakerroksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta antaman lausunnon perusteella viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Linnustosta on tehty ja tehdään täydentäviä selvityksiä kevään, kesän ja syksyn 2009 aikana. Selvitysten perusteella alueen muuttavasta linnustosta voidaan saada maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten riittävä kuva. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennetään tarvittaessa lisäselvitysten tulosten perusteella. Karsikkoniemellä ei ole todettu tehty-

152 10/58 Ympäristövaikutusten arviointiin on syytä sisällyttää Karsikkoniemen alueen luonnon merkityksen arviointi osana kokonaisuutta, jonka muodostavat Perämeren avoin ulappa-alue, Möylyn suojelualue, Perämeren kansallispuisto, viereinen Tiurasen saari ja Ajoksen saaren Natura alue, maankohoamisrannikon luonto ja sen kehityssarjat. Karsikkoniemi rajoittaa tässä maisemallisessa kokonaisuudessa teollisuuden ja satamatoimintojen leimaaman Veitsiluoto - Ajos - Kemi - Karihaara - Röyttä- alueen siten, että maankohoamisrannikko avautuu yhtenäisenä ja luonnonvaraisena kokonaisuutena Perämerelle. Maakuntakaavoitukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi arvioida ja esittää Karsikkoniemen, sen luonnon ja tämän monimuotoisuuden sekä maiseman merkitys maakunnan ja seutukunnan tasolla - myös rannikon ja merialueen uhanalaisten luontotyyppien kannalta [31: s. 1, 4, 5; 32; 20: s. 3]. Olisi siis myös esitettävä, missä määrin Karsikkoniemeä vastaavia luonnon-, maisema- ja virkistysarvoja sisältäviä alueita löytyy muualta seutukunnasta ja maakunnasta [20: s. 4]. Päätöksenteon pohjaksi uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä Karsikkoniemellä olisi selvitettävä täsmällisemmin kuin mitä YVA-lisäselvityksessä [12: s. 43, 49-54] on toistaiseksi tehty: esim. maankohoamisrannikon metsien uhanalaisten luontotyyppien osalta lisäselvityksessä on lähinnä vain taulukossa ilmaistu, että näitä on varsin runsaastikin Karsikkoniemellä, mutta tarkempaa tietoa niiden sijainnista ei ole esitetty. jen selvitysten perusteella olevan erityisiä arvoja osana lausunnossa todettua laajempaa aluekokonaisuutta, maankohoamisrannikon luontoa ja sen kehityssarjoja. Vaikutukset maisematilojen rajautumiseen on todettu kaavaselostuksessa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisema-arvoja. Vaikutukset lähiseudun maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntijaarvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta todennut tehdyistä selvityksistä ja arvioinneista mm. seuraavaa tehtyjen selvitysten täydennyksistä: Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulujoutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös lai-

153 Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden arviointiin liittyvänä yksityiskohtana esitämme vielä, että alueen luonnon nykytilan lisäkartoituksessa [12: s ; 20: s. 2] on tarpeen myös selvittää lajien välisiä runsaussuhteita. 7. Pyydämme Lapin liitolta perusteltua kannanottoa tähän esittämäämme lausuntoon ja että Tornion kaupungin ympäristölautakunnalle lähetetään tieto mahdollisesta ydinvoimamaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). 11/58 tosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Naturaalueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVAselostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Lisäselvityksenä laadittavan vedenalaisen luonnon kartoitus toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) esitetyin menetelmin. Kaavaselostusta täydennetään tarvittaessa lisäselvityksen perusteella. Ylitornion kunta Lausuntonaan kunnanhallitus päättää todeta, että sillä ei ole erityistä huomautettavaa ydinvoimamaakuntakaavasta. Hanke parantaa energian huoltovarmuutta hajasijoitettuna Simoon. Länsi-Lapissa energian kysyntä kasvaa Outokumpu Oy:n ja kaivoksiin liittyvien rautamalmin jatkojalostushankkeiden vuoksi. Valmistuttuaan ydinvoimalaitos voisi saada myös merkittävän matkailukohteen sijaitessaan lähellä vilkasliikenteistä moottoritietä. Matkailukohde voisi sisältää mm. atomimuseon. Nämäkin pitäisi huomioida seutukaavassa. Lausunto merkitään tiedoksi. Ydinvoimalaitoksen matkailuun liittyviä näkökohtia ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

154 12/58 Viranomaiset Lausunto Esitys vastineeksi Finavia Kaavaehdotuksen vaikutusalueella on yksi valtakunnallista merkitystä omaava lentoasema: Kemi-Tornio. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan sen kehittämismahdollisuudet tulee kaavoituksella turvata. Finavia on antanut Työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon koskien Fennovoima OY:n ydinvoimalaitoshanketta koskevaa periaatepäätöshakemusta. Lausunto on liitteenä, ja se on edelleen kaikilta osin ajankohtainen. Lentokieltoalueen tarvetta ja laajuutta ei ratkaista maakuntakaavassa. Lentokieltoalueen tarve ja laajuus tullaan määrittelemään ydinvoimalaitoksen rakentamislupaprosessin yhteydessä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Finavian kanssa. Ydinvoimalan ympärille mahdollisesti perustettava lentokieltoalue voi aiheuttaa erittäin suuria rajoituksia Kemi-Tornion lentoaseman toiminnalle ja kehittämismahdollisuuksille. Mahdollisen lentokieltoalueen sivu- ja korkeusrajoista tulee tehdä ratkaisu ennen kuin voidaan arvioida vaikutukset lentoaseman toimintaan ja kehittämismahdollisuuksiin. Sitä ennen maakuntakaavaa ei tule hyväksyä. Ydinvoimalaitoksen suunniteltu sijaintipaikka Karsikossa on noin 16 kilometrin etäisyydellä Kemi-Tornion lentoasemasta, sen tarkkaillun ilmatilan alueella. Lentokentän eteläinen lähestymissuunta ja siihen liittyvät alueet sijoittuvat Karsikon läheisyyteen niin, että ydinvoimalaitoksen ympärille voidaan määritellä tarkoituksenmukainen lentokieltoalue, jolla voidaan estää ydinvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä tarpeettomat lentotoiminnasta aiheutuvat riskit ja häiriöt. Suunnittelun aikana on neuvottelujen avulla saatu varmuus siitä, että mahdollinen lentokieltoalue on toteutettavissa siten, että siitä ei aiheudu toiminnallista haittaa Kemi-Tornion lentoasemalle. Fingrid Oyj Yleistä Fennovoima Oy on laatinut ympäristövaikutusten arvioinnin ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta kolmelle paikkakunnalle: Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle ja Simoon. Fingrid Oyj on selvittämässä kaikkien paikkakuntien osalta ydinvoimalaitosten liittämistä kantaverkkoon ja kantaverkossa tarvittavia vahvistustarpeita. Lisäksi Fingrid Oyj on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntonsa kaikista vireillä olevista ydinvoimahankkeiden periaatepäätöshakemuksista. Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa on lähtökohtaisesti huomioitu ja arvioitu riittävästi Fingrid Oyj:n voimajohtoreittejä. Simossa ydinvoimalaitos liittyy 400 kilovoltin (kv) voimajohtoon Keminmaa - Pikkarala (Muhos) ja suunniteltuun 400 kv voimajohtoon Keminmaa - Pyhänselkä. Kantaverkon kytkinlaitoksen sijainti sekä sen ja voimalaitoksen välisten virtapiirien lukumäärä riippuu toteutettavasta laitosvaihtoehdosta. Lisäksi on Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä siirtoverkkoa vahvistettava. Vahvistustarve riippuu voimalaitoksen teknisistä ominaisuuksista kuten kokonaistehosta. Yksityiskohtainen liityntäratkaisu on mahdollista suunnitella sen jälkeen, kun voimalaitoksen tekniset arvot on määritetty ottaen huomioon voimajärjestelmän vaatimukset. Maakuntakaavaehdotuksessa on myös otettu riittävästi huomioon Suurhiekan tuulipuiston YVAselostuksessa esitetty sähkön siirtoyhteysvaihtoehto RVE1C. Kantaverkon vahvistamiseksi tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arvioinnit voidaan käynnistää sen jälkeen, kun verkkoselvitykset ovat valmistuneet ja laitospaikkaan liittyvät ratkaisut täsmentyneet. Tällöin selvitetään tarkemmin maakuntakaavaselostuksessa mainittujen mm. luonto-, muinaismuistokohteiden ja voimajohtoaukeiden yhteensovittaminen. Suunnitellun Keminmaa-Pyhänselkä 400 kv voimajohdon YVAmenettely päättyi vuonna Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 Tarkoituksena on jatkossakin turvata Kemi-Tornio lentoaseman toiminta- ja kehittämisedellytykset. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

155 tarkoittamia voimajohtoja. Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen kaavamääräykset Uusille ja nykyisille voimajohdoille on pääpiirteissään esitetty riittävät aluevaraukset ohjeellinen päävoimalinja (Z) - merkinnällä. Merkinnän tulisi kuitenkin mahdollistaa myös sähkönsiirtoon liittyvien laitteiden toteuttamisen, esimerkiksi uuden sähköaseman toteuttamisen. Lisätäsmennyksellä yhtiö haluaa varmistaa, että se pystyy hoitamaan sille määrätyn sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen liittämisvelvollisuuden rakentamalla tarkoituksenmukaisen paikkaan kytkinlaitoksen ja samalla optimoimaan tarvittavien voimajohtojen lukumäärän. Muuten Fingrid haluaa tarkentaa, että kaavaselostuksen kohdassa 1.1 (s.6) on virheellisesti mainittu kantaverkon 400 kv voimajohtojen nimet. Kohdan tulisi kuulua "ydinvoimalaitos liittyy Keminmaa-Pikkarala ja suunniteltuun Keminmaa- Pyhänselkä -voimajohtoihin." Pyydämme, että lausunnossa esitetyt seikat huomioidaan maakuntakaavan jatkotyössä. Lisäksi pyydämme lähettämään meille tietoa maakuntakaavan etenemisestä osoitteella Fingrid Oyj, PL 530, HELSINKI. Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus kiittää tarjotusta tilaisuudesta saada esittää lausuntonsa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä kaavaselostuksesta ja haluaa kunnioittaen tuoda esille seuraavaa: Geologian tutkimuskeskuksella ei ole aineistoista huomautettavaa. Kaavaalueen geologiset perustiedot on esitetty suppeasti, mutta kaavoitusvaiheen tavoitteisiin nähden riittävästi. Geologian tutkimuskeskuksella ei ole alueen maankamarasta tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista. Alueelta ei myöskään tunneta viitteitä sellaisista geologisten luonnonvarojen esiintymistä, joiden mahdollinen tuleva hyödyntäminen olisi ristiriidassa rakentamissuunnitelmien toteuttamisen kanssa. Lähimpänä sijaitsevat Kemin kromimalmi sekä joukko tutkimusvaiheessa olevia platinaryhmän metallien ja kullan esiintymiä sijoittuvat toisiin geologisiin muodostumiin kuin maakuntakaavan suunnittelualue. Ydinvoimala on rakennuspohjansa suhteen hyvin vaativa rakennustyö, joten maankamaran kaikkien ominaisuuksien yksityiskohtainen tutkiminen lopullisella rakennuspaikalla on tärkeää. Saatavissa olevien kiviainesten laatuun ja määrään kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta pystytään jo ennakkoon suunnittelemaan irrotettavien ainesten hyötykäyttö. Voimalan sijainti maankohoamisalueella tulee ottaa huomioon. Koska toiminta alueella saattaa jatkua hyvinkin kauan, kannattaa merenpinnan lyhytaikaisten vaihtelujen ääriarvojen lisäksi varautua myös maankohoamisen vaikutukseen, joskaan se ei sadassa vuodessakaan ole lyhytaikaisiin vaihteluihin verrattuna kovin merkityksellinen. Laitoksen sijainti maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tärkeän matkailuväylän lähellä tekee siitä automaattisesti vetovoimaisen käyntikohteen, mikä kannattaa kaikessa suunnittelussa aivan alusta asti ottaa huomioon. Yrityksen kannattaa nähdä uteliaat julkisuuskuvan kannalta merkityksellisenä kohderyhmänä, jolle valmisteltu esittelymateriaali laitoksen toimintaan liittyvistä luonnon ja yhteiskunnan perusasioista sekä järjestetty ammattitaitoinen opastus ovat yritykselle eduksi ja hyvä lisä sekä lähialueen että koko Pohjois- Suomen matkailuelinkeinon ohjelmatarjontaan. Ilmailuhallinto Ilmailuhallinto viittaa kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon (lausunto ei muutu edellisestä): Ilmailuhallinto on vastaanottanut Lapin liiton lausuntopyynnön liittyen Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta. Ilmailuhallinto haluaa lausua, että esitetyllä ydinvoimalan sijoituksella saattaa olla suuriakin vaikutuksia Kemi-Tornion lentoaseman lentomenetelmiin sekä lentoesteettä perustettavan lentokieltoalueen suhteen. 13/58 Ydinvoimamaakuntakaava ei estä sähkön siirtoon liittyvien laitteiden kuten sähköaseman toteuttamista. Maakuntakaavan sähkölinjamerkintä sisältää tarvittavat sähkönsiirtoon liittyvät laitteet. Niiden tarkempi sijoitus tullaan tutkimaan alueen yleiskaavoituksen ja voimajohdon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Selostusta tarkistetaan palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Ydinvoimalaitoksen teknisiä ratkaisuja ja matkailuun liittyviä näkökohtia ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan laitoksen jatkosuunnittelun yhteydessä. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lentokieltoalueen tarvetta ja laajuutta ei ratkaista maakuntakaavassa. Lentokieltoalueen tarve ja laajuus tullaan määrittelemään ydinvoimalaitoksen rakentamislupaprosessin yhteydessä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Finavian kanssa. Ydinvoimalaitoksen suunniteltu sijaintipaikka Karsikossa on noin 16 kilometrin etäisyydellä Kemi-Tornion lentoasemasta, sen tarkkaillun ilmatilan alueella. Lentokentän eteläinen lähestymissuunta ja siihen liittyvät alueet sijoittuvat Karsi-

156 Lapin kauppakamari Ydinvoimalahankkeen sijoittuessa Simoon olisivat aluetaloudelliset vaikutukset Kemi-Tornion talousalueelle erittäin merkittävät. Aiempien selvitysten mukaan ydinvoimalan rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat reilusti yli henkilötyövuotta. Lisäksi alihankintojen ketju synnyttää lähes henkilötyövuoden vaikutuksen. Valmiin laitoksen suorien työpaikkojen on arveltu olevan noin 300. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan tuotannon kerrannaisvaikutus on vähintään 3.5-kertainen alkuperäiseen välittömään työllisyyteen verrattuna, eli yli työpaikkaa. Eri selvitysten mukaan ydinvoimalan vuosihuoltotöihin osallistuu yhtiön oman henkilökunnan lisäksi yhteensä ulkopuolista työntekijää, joiden vaikutus paikkakunnan majoitus-, ravintola- kauppa- ja liikennepalveluihin on huomattava. Lapin elinkeinoelämän energiantarve lisääntyy tulevaisuudessa. Lappiin sijoittuessaan ydinvoimala turvaisi maakunnan säilymisen energia-omavaraisena. Lapin kauppakamari katsoo, että ydinvoimalan toteuttaminen maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti tukee maakunnallisia elinkeinoelämän tavoitteita. Hanke edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja alueiden kilpailukykyä. Kemi-Tornion alueelle sijoittuessaan hanke näyttää positiiviselta myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. Alue sijaitsee keskellä merkittävää Barentsin alueen länsiosan investointialuetta, jossa jokaiselle naapurialueelle on tulossa kymmenien miljardien eurojen arvoisia teollisuus-, kaivos- ja energiainvestointeja toteutusvaiheeseen. Ydinvoiman rakentaminen Simoon ja sen huolto- ja kunnossapitotyöt vahvistaisivat alueen pk-teollisuuden mahdollisuuksia osallistua myös edellä mainittuihin kansainvälisiin hankkeisiin. Sen kautta alueen yritykset voisivat kasvaa sekä kehittyä ja alueelle voisi sijoittua myös uusia alan yrityksiä. Tämä voisi kääntää alueen kuntien väkiluvun kasvuun ja kohentaa reippaasti niiden viime vuosina ongelmalliseksi osoittautunutta ja tulevaisuudessa vielä heikentyvää kuntataloutta. Ydinvoimahanke aiheuttaa liikennepaineita Kemi-Tornion alueella nyt jo vilkkaaseen valtatie 4:n ympäristöön erityisesti rakennusaikana. Maakuntakaavassa tulee varata riittävät tieyhteydet alueelle. Muilta osin kauppakamarilla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Lapin pelastuslaitos 1.Johdanto Pelastuslaitos on arvioinut ydinvoimalahankkeen turvallisuusvaikutuksia aiemmin kolmessa lausunnossa; ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA), Kemi-Tornio alueen maakuntakaavaluonnoksesta ja Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta. Lausunnot ovat tämän lausunnon liitteenä. Pelastuslaitoksen kannalta keskeisiä arvioitavia seikkoja ovat: miten suunniteltu hanke täyttää erityisesti Säteilyturvakeskuksen antaman ohjeen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevista vaatimuksista (YVL ) kuinka mahdollisessa onnettomuustilanteessa väestön varoittaminen ja evakuointi ja muut suojelutoimenpiteet väestölle on järjestettävissä miten kaavaehdotuksessa on huomioitu pelastustoiminnan toimintaedellytykset 14/58 kon läheisyyteen niin, että ydinvoimalaitoksen ympärille voidaan määritellä tarkoituksenmukainen lentokieltoalue, jolla voidaan estää ydinvoimalaitoksen välittömässä läheisyydessä tarpeettomat lentotoiminnasta aiheutuvat riskit ja häiriöt. Suunnittelun aikana on neuvottelujen avulla saatu varmuus siitä, että mahdollinen lentokieltoalue on toteutettavissa siten, että siitä ei aiheudu toiminnallista haittaa Kemi-Tornion lentoasemalle. Tarkoituksena on jatkossakin turvata Kemi-Tornio lentoaseman toiminta- ja kehittämisedellytykset. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Maakuntakaavassa on osoitettu vaihtoehtoiset tieyhteydet voimalaitokselta valtatielle 4, joiden on katsottu olevan riittävät. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

157 huomioiden jo rakentamisvaiheen vaikutukset onnettomuusriskeihin onko alueella ulkoisia uhkatekijöitä, joilla voi olla vaikutusta ydinvoimalan toiminalle 1.1.Maakuntakaavaehdotus Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen tarkoituksena on mm.: * tutkia sähköteholtaan noin megawatin suuruisen ydinvoimalaitosyksikön alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Karsikkoniemen alueella * osoittaa ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle ja osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnalle tarpeelliset voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle * osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset suojavyöhykkeet * ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta. Maakuntakaavoituksen taustalla on vuosina 2007 ja 2008 käynnissä ollut ympäristövaikutusten arviointimenettely. Ydinvoimalaitosalueen turvallisuuden arvioinnin lähtökohtana ovat YVL Ohje 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset sekä valtioneuvoston määräykset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008) ja ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (734/2008). Esitetyssä kaavaehdotuksessa poiketaan eräiltä osin YVL -ohjeen sijoituspaikkaa koskevista vaatimuksista. Sen vuoksi on esitettävä tarkentavia muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan YVL -ohjeen turvallisuustaso. Esitetyt perustiedot ydinvoimalaitosalueesta ja kaavaluonnoksessa esitetty keskeinen sisältö, kaavamerkinnät ja määräykset ovat riittävät. 1.2.Ydinvoimalaitoksen sijoittuminen asutukseen nähden Suunnitellun laitoksen suojavyöhykkeellä (5 km) asuu vakituisesti n asukasta, jotka ovat sijoittuneet lähinnä suunnitellun laitosalueen pohjois- ja koillissektoreille. Pelastuslaitos on saanut paikkatietojärjestelmään pohjautuvat asukastiedot koskien sekä suojavyöhykettä että sitä ympäröiviä alueita (liite 1). Viiden kilometrin suojavyöhykkeen raja halkaisee Kemissä Rytikarin ja Hepolan sekä Simossa Maksniemen kylän asuintaajamat. Tästä johtuen pelastuslaitos esittää, että ko. alueet sijoitetaan kokonaisuudessaan suojavyöhykkeen sisään. Tällöin suojavyöhykkeen, käytännössä n. 6 km, kokonaisväkimääräksi muodostuisi n asukasta. Maakuntakaavanehdotuksessa ( ) suojavyöhyke on muodostettu juuri näin. Lisäksi suojavyöhykkeellä sijaitsee noin 160 vapaaajanasuntoa, joiden käyttöaste on kaupunkitaajamien läheisyyden vuoksi korkea, usein ympärivuotinen. Noin vapaa-ajan asuntoa sijaitsee Karsikon lähisaarissa. Varautumisalueen (20 km) väestö jakautuu seuraavasti (liite 1 ja 2): 7 kilometrin säteellä voimalasta asuu n asukasta ja alueelle sijoittuu Veitsiluodon tehdasalue, jossa yhteensä n.1300 työpaikkaa (suuri osa vuoro-työssä) 9 kilometrin säteellä asuu 3530 asukasta ja alueelle sijoittuu Ajoksen satama- ja öljyterminaalialue, jossa n. 330 työpaikkaa (suuri osa vuorotyössä) 10 kilometrin säteellä asuu n asukasta 15 kilometrin säteellä asuu n asukasta ja alueelle sijoittuu mm. Kemin keskusta-alue, sairaala, hoitolaitoksia, kouluja, päiväkoteja 20 kilometrin säteellä (varautumisalue) asuu n asukasta Simon Karsikko ei täytä vakinaisen asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevaa vaatimusta suojavyöhykkeen rajaustavasta riippumatta. Hakemuksessa poiketaan näiltä osin YVL -ohjeen sijoituspaikkaa koskevista vaatimuksista. Sen vuoksi on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan YVL -ohjeen turvallisuustaso Ydinvoimalaonnettomuuden vaikutukset lähialueella YVA:ssa sekä periaatepäätöshakemuksen lisäselvityksissä on esitetty erilaisia vaihtoehtoisia laskelmia, joissa kuvataan vakavan onnettomuuden (INES 6) vaikutuksia lähialueella. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä laitosalueelle ja suojavyöhykkeelle, mutta suojelutoimenpiteisiin on varauduttava myös erityisesti varautumisalueella. Säteilyturvakeskuksella on onnettomuustilanteessa valmius laatia ennusteita onnettomuuden vaikutuksista ja tehdä suosituksia tarvittavista toimenpiteistä. Ennusteiden laskelmissa on mukana useita eri muuttujia. Evakuoimis- ja suojauspäätöksissä pelastusviranomainen toimii etupainotteisesti ja varautuu myös suosituksia laajempiin suojaus- ja pelastustoimenpiteisiin Rakennusten antama suoja säteilytilanteessa Vakavan ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys on erittäin pieni. Ydinenergialain 7 d edellyttää, että ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on varauduttava 15/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat.

158 käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien mahdollisuuteen. Lisäksi YVL ohjeessa 1.10 todetaan, että Ydinvoimalaitoksen ympäristössä on kuitenkin varauduttava alueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevin suunnitelmin myös vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen. Tämä merkitsee mm. sitä, että ydinvoimalaitoksen lähiympäristössä ei saa olla laitoksia tai asutuskeskuksia, joissa olisi vaikea toimeenpanna tarpeellisia suojautumistoimenpiteitä, kuten suojautumista sisätiloihin tai suojaväistöä alueelta. Suojautuminen sisätiloihin on ensisijainen toimenpide, mutta evakuointi toteutetaan kuitenkin ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeellä aina, jos on olemassa uhka merkittäville päästöille ympäristöön. Epäsuotuisissa olosuhteissa (mm. sateinen sää) evakuoiminen on tarpeen laskeumasektorilla n. 10 km etäisyydelle asti, mutta siihen tulee varautua koko varautumisalueella (20 km). Varautumisalueella, suojavyöhykkeen ulkopuolella, ensisijainen suojautumiskeino on sisälle suojautuminen. Jos aikaa on riittävästi, evakuointi toteutetaan tarvittaessa ennen radioaktiivisen pilven saapumista alueelle. Jos aikaa ei ole, suojaudutaan sisätiloihin, ja evakuointi toteutetaan vasta, vasta kun pilvi on ohittanut alueen. Varsinaisia väestönsuojia lukuun ottamatta asuinalueella paras suoja saadaan kerrostalojen sisemmissä osissa ja kellareissa. Heikoin suojaustaso on vaatimattomissa lomamökeissä. Suunnitellun voimalan suojavyöhykkeellä Rytikari on kerrostalovaltainen alue. Hepolassa sijaitsee rivi- sekä omakotitaloja. Maksniemeen on sijoittunut lähinnä omakotiasutusta. Kemin keskusta-alue on kerrostalovaltaista aluetta ja laitakaupungit rivitalo- ja omakotivaltaisia asuinalueita. Asuintaajamissa on paljon kerrostaloalueita. Pelastussuunnitelmia laadittaessa ja evakuointipäätöstä tehtäessä voidaan huomioida myös laskeuma-alueen rakennuskanta. Myös olemassa olevien väestönsuojien kunto ja nopea käyttöönottomahdollisuus on varmistettava Hälytysjärjestelmät Pelastustoimen palvelutaso on määritelty alueen nykyisten riskien ja uhkakuvin mukaan. Tämän hetkinen palvelutaso ei tietysti vastaa mahdollisia tulevia riskejä eikä nykyinen väestönhälytysjärjestelmä tavoita alueen kaikkia asukkaita luotettavasti. Ajoksen satama-alueelle on jo vireillä suurtehohälyttimen hankinta lähivuosille. Hälytinjärjestelmää on tarkoitus täydentää myös Keminmaassa ja Torniossa. Pelastuslaitoksen käsityksen mukaan evakuoitumismääräyksen ja -ohjeiden välitys asukkaille voi onnistua tehokkaasti erityisesti asutustaajamissa ja tiheästi asutuissa omakotiyhteisöissä. Haasteellisinta on saada tieto uhkaavasta vaarasta luotettavasti vapaa-ajan asuntojen asukkaille ja käyttäjille erityisesti saarissa. Evakuoinnin toteutuksen ja seurannan kannalta suurimpana ongelmana on harvaan asutut alueet ja vapaa-ajan asukkaat erityisesti siltä osin, kun asukkaiden evakuoitumisesta ei saada varmuutta. Pelastuslaitoksella ja yhteistyöviranomaisilla ei ole kaikissa olosuhteissa resursseja huolehtia rakennuskohtaisesta tiedottamisesta ja evakuoinnista. Perinteisten hälytysjärjestelmien tueksi erityisesti suojavyöhykkeellä tulisi ottaa käyttöön nykytekniikan uusia sovellutuksia. Hälytyksen perillemenon varmistamiseksi tulisi ottaa käyttöön erityisesti hajallaan olevan asutuksen sekä vapaa-ajan asutuksen käyttöön asuntokohtaisia hälyttimiä. Hälytystiedon vastaanoton varmistaminen ja mahdollisen evakuoitumiskäskyn toteutuminen on evakuoitumisen seurannan kannalta avainasioita. Siksi järjestelmän tulisi olla kaksisuuntainen ja seurannan kannalta automaattinen. 1.6 Evakuointi Suojavyöhykkeen evakuoinnin suunnittelussa voidaan lähteä arviosta, että % asukkaista pystyy evakuoitumaan omatoimisesti omilla ajoneuvoillaan. Noin % väestöstä tarvitsee järjestetyn kuljetuksen. Pelastussuunnittelussa tulee varautua myös tätä suurempaan evakuoitavien määrään, ehkä % evakuoimiseen viranomaisten toimin. Esitettyjen selvitysten perusteella pelastuslaitos ei pidä 5 km suojavyöhykkeen rajaa turva-aitana, vaan tarkastelee rajaa ohjeellisena rajana maankäytön suunnittelulle. Pelastustoimien ja evakuointien kannalta asukasmääriä ja lähialueen muita merkittäviä toimintoja tulee arvioida laajemmin myös suojavyöhykkeen ulkopuolella erityisesti varautumisalueella. Valmiussuunnittelussa tulee huomioida kokonaisuudessaan erityisesti Hepolan, Rytikarin ja Maksniemen asutusalueet sekä tehostetusti Ajoksen asutusalueet sekä Stora Enson tehdasalue ja Ajoksen satama- ja öljyterminaalialue. Kuntien evaku- 16/58

159 ointisuunnitelmissa on yleisellä tasolla kuvattu evakuointiin liittyvät tarvittavat toimenpiteet ja vastuut erilaisissa normaaliajan onnettomuuksissa ja poikkeusolojen tilanteissa sekä alustava sijoitussuunnitelma vastaanotettavalle väestölle. Nykyiset suunnitelmat eivät anna valmiuksia suurten henkilömäärien laajoihin ja lyhyellä aikavälillä toteutettaviin evakuointeihin Nykyaikaisen voimalan onnettomuuden vaatiman evakuoinnin suunnittelussa voidaan ajallinen kehitysennuste arvioida siten, että onnettomuuden päästövaikutukset alkavat n. 6 tunnin kuluttua onnettomuustapahtuman käynnistymisestä (STUK). Tällöin onnettomuus kehittyy poikkeuksellisen epäedullisesti ja päällekkäiset turvajärjestelmät eivät jostain syystä toimi. Todennäköisempää on, että aikaa pelastustoimille on 1 vrk. Valtioneuvoston asetus ydinvoimalan valmiusjärjestelyistä edellyttää luvanhaltijalta, että se on varautunut säteilymittaukseen valmiustilanteessa voimalaitosalueella ja suojavyöhykkeellä. Suojavyöhykkeen liikennemääräksi evakuointitilanteessa on arvioitu n henkilöautoa. Lisäksi tiestöä käyttävät evakuointiin tarvittavat kuljetusajoneuvot, voimalaitoksen henkilöstö sekä pelastuslaitoksen ja yhteistyöviranomaisten ajoneuvot. Evakuointisuunnittelussa voidaan hyödyntää valmistuvaa E4-tien perusparannusta, mikä auttaa poispäin suuntautuvaa liikennevirtojen sujuvaa hallintaa. Hätätilanteessa liikennettä voidaan ohjata erityisin järjestelyin myös Veitsiluodon tehtaiden kautta. Liikennemäärien suhteen evakuoinnin ja pelastustoiminnan edellyttämä liikenne on hallittavissa suojavyöhykkeellä Kohteen sijainti ja saavutettavuus Suunnitellulle alueelle on toteutumassa kaksi toisistaan riippumatonta tieyhteyttä. Tämä mahdollistaa sen, että pelastustoiminnan ja evakuoinnin vaatima toiminta voidaan turvata paremmin huomioiden vallitsevat tuuliolosuhteet sekä mahdolliset rajoitukset tiestön käytössä. Erityisesti laitoksen rakentamisvaiheessa nousee alueen tiestön käyttöaste, joten kaksi tieyhteyttä on tarpeellista olla jo rakentamisvaiheen alussa. Simon Karsikkoon nähden lähin pelastuslaitoksen vakinainen paloasema sijaitsee Kemissä n.15 km:n ajomatkan päässä. Suunniteltu kohde saavutetaan noin 15 minuutissa. Simossa toimii VPK-pohjainen palokunta, jonka toimintavalmiusaika kohteeseen on n.25 min. Pelastustoiminnan kannalta laitoksen etäisyys on kaksitahoinen tekijä. Pelastustehtävien kannalta pelastus- ja sairaankuljetusyksiköiden läheisyydestä voimalaan on hyötyä. Ydinvoimaonnettomuuden suojautumistoimenpiteiden kannalta suurten asutuskeskusten läheisyys tuo taas lisähaasteita. Luvan haltijan täytyy huolehtia riittävästä omatoimisesta varautumisesta päivittäisiin onnettomuuksiin ja tapaturmiin alueellaan, jotka kuitenkin muodostavat koko laitostoiminnassa todennäköisimmän turvallisuusriskin. Erityisesti rakennusvaiheessa riski erilaisiin onnettomuuksiin on suuri Ulkoiset uhkatekijät laitosturvallisuudelle Lähempänä kuin 10 kilometrin päässä Simon Karsikosta sijaitsee useita vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia. Kemikaalien varastointiin, käyttöön, valmistukseen ja kuljetuksiin liittyy aina onnettomuusriski. Pelastuslaitos on arvioinut, että pahimmassa tapauksessa voi kemikaalionnettomuus aiheuttaa vaaraa tai haittaa metrin päässä onnettomuuskohteesta. Näiden laitosten sisällä ei ole mitään teollista tai vastaavaa toimintaa, joka voisi aiheuttaa vaaraa ulkoista vaaraa voimala-alueelle. Maantie- tai rautatiekuljetuksista aiheutunut vakava vaarallisten aineiden onnettomuus voisi aiheuttaa alueelle johtaville teille enimmillään noin 12 tunnin käyttörajoituksen. Alusöljyvahingon sattuessa voi öljyntorjuntatehtävä luonnonolosuhteiden, vuodenajan, sattumisajankohdan sekä olemassa olevien resurssien vuoksi olla torjuntaviranomaisille erittäin haasteellinen. Hakijan tulee suunnitella ja toteuttaa voimalan vedenottojärjestelyt siten, että laitoksen turvallinen käyttö kaikissa olosuhteissa on mahdollista myös alusöljyvahingon sattuessa lähialueella. Hakijan tulee varautua omatoimiseen öljyntorjuntavalmiuteen vedenoton turvaamiseksi. Öljyntorjuntaviranomaisilla tulee olla käytettävissä riittävät paikalliset ja alueelliset resurssit Kaavoitus ja rakentamisen ohjaus tulevaisuudessa Pelastussuunnittelun kannalta keskeinen tekijä on alueen väestön määrä ja sen sijoittuminen voimalan lähialueella. Riski- ja uhkatekijät sekä pelastustoimen resurssit ja mahdollisuudet huomioon ot- 17/58 Maakuntakaavan suojavyöhykkeeseen liittyvillä määräyksillä rajoitetaan ydinvoimalaitoksen lähialueen asuinrakentamista, millä voidaan estää ydinvoimalai-

160 taen ei pysyvän asutuksen määrä suojavyöhykkeellä ja sen välittömässä läheisyydessä saa olennaisesti lisääntyä. Suojavyöhykkeen välittömään läheisyyteen liittyvä rakentaminen tulisi rajata mahdollisimman vähiin. Lisäksi tulee välttää loma-asutuksen lisärakentamista, koska runsas ja laajalle sijoittunut loma-asutus, erityisesti saarissa, muodostaa tosiasiallisesti suurimman haasteen evakuoinnissa Pelastuslaitoksen palvelutaso Lapin pelastuslaitoksella on voimassaoleva palvelutasopäätös vuosille Päätöksessä pelastuslaitoksen resurssit on mitoitettu tällä hetkellä tiedossa olevien uhkien ja riskien mukaan. Päätöksessä ei ole erikseen huomioitu mahdollista ydinvoimalaonnettomuutta. Pelastuslaitoksen väestön varoittamis- ja evakuointisuunnitelmat sekä Kemin kaupungin ulkoinen pelastussuunnitelma on laadittu kemikaali- ja suuronnettomuuden varalle SEVESO II direktiivin mukaan. Lisäksi mahdollisen P-pato-onnettomuuden varalle on olemassa omat suunnitelmat. Poikkeusolojen varautumis- ja evakuointisuunnittelu on kesken. Mikäli ydinvoimala päätetään rakentaa Simon Karsikkoniemeen Lapin pelastuslaitos päättää palvelutasonsa vastaamaan ydinvoimalan edellyttämiä tarpeita. Pelastuslaitos laatii yhdessä toiminnan harjoittajan sekä muiden viranomaisten kanssa toimivan väestön varoittamis- ja evakuointisuunnitelman mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden varalle. Ydinvoimalan rakentamis- ja toimintavaihe huomioidaan myös pelastuslaitoksen palotarkastus-, valistus- ja neuvontatyön suunnittelussa sekä toteutuksessa. Lapin TE-keskus Ydinenergia on suurin yksittäinen energialähde Suomen sähköntuotannossa. Vuonna 2008 ydinenergian osuus sähkön kokonaishankinnasta oli noin neljännes. Suomessa on neljä ydinvoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu bruttoteho on megawattia ja nettoteho megawattia. Voimalaitokset sijaitsevat etelä- ja länsirannikolla Loviisassa ja Olkiluodossa. Yhteensä voimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yli 22 terawattituntia (TWh) vuonna Niillä on merkitystä myös maamme sähköhuollon huoltovarmuudelle. Suomi tarvitsee jatkossakin paljon energiaa. Syynä tähän on Suomen teollinen rakenne, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. Hallituksen tarkoituksena on parantaa jatkossa energiaomavaraisuutta, varmistaa turvallinen energian saanti kaikissa olosuhteissa ja huolehtia myös siitä, että energian hinta on kilpailukykyinen kaltaisiimme maihin verrattuna. Energiastrategian näkemys on, ettei ydinvoiman rakentamista Suomeen mitoiteta pysyvää ydinsähkön vientiä varten. Mikäli valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen ja eduskunta sen hyväksyy sekä myöntää Fennovoiman hankkeelle luvan, Fennovoima valitsee laitosalueen vaihtoehtoisista sijoituspaikkakunnista sekä hakee ydinvoimalaitokselle ydinenergialain mukaista rakentamislupaa ja muita rakentamisen aloittamiseksi tarvittavia lupia. Fennovoiman tavoitteena on aloittaa rakennuslupaa edellyttävät rakennustyöt valitulla laitosalueella vuonna Fennovoiman tavoitteena on käynnistää uuden ydinvoimalaitoksen tuotanto vuonna Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava käsittää Simon kunnan Karsikkoniemen alueelle suunnitellun ydinvoimalaitoksen sekä siihen liittyvää ympäröivää aluetta. Osa suunnittelualueesta ulottuu Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan alueelle. Ydinvoimalaitoksen rakentamisella on huomattava merkitys koko Kemi-Tornio seudulle, mukaan lukien Norrbottenin läänin ja erityisesti Haaparannan kunnan alue. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan laatimisen tarkoituksena on: * tutkia sähköteholtaan noin megawatin suuruisen yhdestä tai kahdesta laitosyksiköstä koostuvan ydinvoimalaitoksen alueidenkäytöllisiä edellytyksiä Karsikkoniemen alueella * osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen sijoittuminen alueelle " osoittaa yleispiirteisesti ydinvoimalaitoksen toiminnalle tarpeelliset voimajohtokäytävät sekä liikenneyhteyksien sijoittuminen alueelle * osoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliset suojavyöhykkeet * tarvittaessa ratkaista alueen muuta maankäyttöä yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla * tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita 18/58 toksen lähialueen väestömäärän merkittävä kasvu. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

161 19/58 * ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta. Lapin liiton maakuntasuunnitelmassa todetaan, että energian kulutus lisääntyy teollisuuden, kaivostoiminnan ja matkailun kasvun vuoksi. Maakuntasuunnitelmassa linjataan, että Lapin teollisuuden kohtuuhintainen perusenergiahuolto on turvattava valtakunnallisilla ratkaisuilla ja vesivoiman täydennysrakentamisella. Maakunnan omien uusiutuvien luonnonvarojen, vesi-, bio- ja tuulivoiman, tuotantoa lisätään ja myös jätteistä tehdään energiaa. Kemi-Tornion talousalueen mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia hankkeen kannalta aluetaloudellisesta näkökulmasta ovat: + Vahva teollinen perinne näkyy yrityskannassa, elinkeinorakenteessa ja työvoimarakenteessa. + Alueen yrityksillä on kokemusta suuriin hankkeisiin osallistumisesta Suomessa ja ulkomailla. + Oulun läheisyys tarjoaa työvoimaa ja osaamista. + Kemi-Tornion talousalueella on vapaata palvelukapasiteettia ja asuntoja vapaana johtuen väestön poismuuttamisesta. + Kemi-Tornion seutu on koko Lapin logistinen keskus (lentokenttä, E4, satama, rata). + Kansainvälinen ympäristö ja rajan läheisyys tarjoavat mahdollisuuden käyttää resursseja Ruotsin puolelta (Haaparanta, Luulaja). Kemi-Tornion talousalueella kuten koko Lapin alueella on tulevaisuudessa yhä enemmän pulaa osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Erityisesti Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan huono taloudellinen tilanne voi vaikuttaa alueen vetovoimaan sekä kykyyn investoida palveluihin ja infrastruktuurin rakentamiseen Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty ydinvoimalaitoksen sekä sen edellyttämien tukitoimintojen ja rakenteiden rakentamisen mahdollistavan EN-1-aluevarauksen, voimajohtokäytävän, ydinvoimalaitoksen suojavyöhykkeen sekä uusien tieyhteyksien, sataman ja uuden laivaväylän ympäristövaikutusten arviointiin. EN-1-aluemerkintä mahdollistaa ydinvoimalaitoksen ja sen tukitoimintojen sijoittamisen Karsikkoniemen eteläkärkeen. Ydinvoimalaitoksen rakentamisen aikaiset keskeisimmät ympäristövaikutukset ovat: - Karsikkoniemen eteläosan käyttötarkoitus muuttuu maa- ja metsätalousvaltaisesta alueesta ja osin loma-asuntoalueesta energiahuollon alueeksi - Melulle asetettu päiväajan ohjearvo ylittyy muutamalla kymmenellä nykyisellä lomakiinteistöllä voimalaitoksen ympäristössä. Rakentaminen häiritsee myös eläimistöä ja osa elinympäristöstä muuttuu pysyvästi. - Jäähdytysvesirakenteiden rakentamisen ruoppaustyöt aiheuttavat tilapäistä ja paikallista veden samenemista. - Liikenne lisääntyy Karsikontiellä, tietä kuitenkin parannetaan ydinvoimalaitoksen liikenteeseen sopivaksi - Simon kunnan kiinteistöverotulot kasvavat merkittävästi ydinvoimalaitoksen valmistumisasteen mukaan - Laitoksen rakentamisen työllistävä vaikutus on talousalueella henkilötyövuotta vuodessa, talousalueen kuntien elinkeinoelämä piristyy, palveluiden kysyntä lisääntyy. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset toiminnan aikana ovat: - EN-1-alueella liikkuminen ja virkistystoiminta on kielletty. - Voimalaitoksen käyttövaiheen kiinteistöverotulot Simon kunnalle ovat 3,8 5,0 miljoonaa euroa vuodessa ja kunnallisverotulot talousalueelle 1,9 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Työllistävä vaikutus talousalueella on henkilötyövuotta vuodessa. Verotulot kasvavat uusien asukkaiden, piristyneen elinkeinotoiminnan ja lisääntyneen rakentamisen seurauksena. Yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa. - Kemi-Tornio seudun merkitys vahvana teollisuusseutuna vahvistuu, mikä voi lisätä maankäytön kehittämisen edellytyksiä. Lapin TE-keskus toteaa,että Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava- selostus antaa monipuolisen pohjan hankkeen etenemiselle yleis -ja asemakaavatasolle. Lapin ympäristökeskus Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

162 Maakuntakaavaehdotus (kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen sekä selostus ) koskee Simon kunnan Karsikkoniemen aluetta, johon on tarkoitus sijoittaa ydinvoimalaitos, sekä siihen liittyvää Kemin kaupungin kaakkoisosaa. Vireillä on samanaikaisesti myös alueen ydinvoimayleiskaava, joka koskee Simon kunnan lisäksi Kemin kaupungin aluetta. Lisäksi Simon kunnassa on laadittavana ydinvoima-aluetta koskeva asemakaava. Kaavoilla on tarkoitus mahdollistaa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Simon Karsikkoniemeen. Energiayhtiö Fennovoima Oy:n toimesta on myös ollut vireillä ydinvoimalaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jossa sijoituspaikkavaihtoehtoina tarkastellaan Simon Karsikkoniemen lisäksi Pyhäjokea ja Ruotsinpyhtäätä. YVA-menettely päättyi TEM:n annettua lausuntonsa YVAselostuksesta. TEM edellytti lausunnossaan lisäselvityksiä, joista osa valmistui , osa valmistuu vasta mennessä. Kemin ja Simon maakunta-, yleis- ja asemakaavoitus sekä YVA kytkeytyvät prosessiksi, jossa valmisteluvaiheen asiakirjat ovat osin yhteisiä. Kaavaehdotukset laaditaan erikseen kuntien ja Lapin liiton käsittelyä varten. Lapin ympäristökeskus on antanut lausunnon maakuntakaavaluonnoksesta Lapin liitolle , yleiskaavaluonnoksesta Kemin kaupungille ja Simon kunnalle , asemakaavaluonnoksesta Simon kunnalle ja YVA-selostuksesta työ- ja elinkeinoministeriölle Luontoselvitykset MRL 9 edellyttää, että kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lapin ympäristökeskus toteaa selvitysten täydennyksistä seuraavaa. Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulujoutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös laitosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Naturaalueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVA-selostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia (vrt. Suurhiekan merituulipuiston YVA-selostus). Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Täydennysten riittävyys Maakuntakaavatasolla ratkaistaan ydinvoimalaitoksen periaatteellinen sijoittuminen Karsikkoniemeen. Maakuntakaava toimii yleiskaavan ohjeena. Yleiskaava tulisi hyväksyä vasta kun ydinvoimamaakuntakaava on saanut lainvoiman. Selvitysten täydennystarpeen osalta maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomi- 20/58 Voimajohtolinjaus on osoitettu Fingrid Oyj:n laatiman selvityksen perusteella. Selvityksessä on määritelty voimajohdon rakentamista ja linjausvaihtoehtoja ohjaavat reunaehdot. Ohjeellinen ja likimääräinen maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu voimajohtolinjaus perustuu tähän tarkasteluun. Voimajohtolinjaus on osoitettu ohjeellisena ja sen sijainti tulee tarkentumaan myöhemmin laadittavan YVA- ja lunastuslupamenettelyjen yhteydessä. Ohjeellinen merkintä mahdollistaa myöhemmin laadittavassa YVA- ja lupamenettelyissä parhaan linjauksen etsimisen maastossa voimajohdon teknisten suunnitelmien ja voimajohtolinjaukseen liittyvien selvitysten tarkennuttua. Näin ollen myös vaihtoehtotarkastelu on mahdollista tehdä YVA-menettelyn yhteydessä. Voimajohdon linjaukseen vaikuttaa myös Suurhiekan merituulipuistohanke, jonka YVA-menettelyssä on tutkittu kolmea sähkönsiirron reittivaihtoehtoa, joista Karsikkoniemen kautta linjattu reittivaihtoehto RVE1C on todettu lyhimpänä sekä kalastuksen, maisemallis-

163 oon luonnosvaiheesta saatu palaute. Lapin ympäristökeskus huomauttaa kuitenkin seuraavaa. Kaavaselostuksessa on todettu, että mikäli Karsikkoniemi valitaan uuden ydinvoimalaitoksen sijoituspaikaksi, arvioidaan uuden voimajohtokäytävän vaikutukset erillisessä YVA-menettelyssä. Maakuntakaavaehdotuksessa voimajohtokäytävälle ei ole esitetty vaihtoehtotarkastelua eikä linjavalinnan perusteluja. Linjauksen ohjeellisuus ei poista vaihtoehto- ja sijoitustarkastelun tarvetta. Lausunnon laatimiseen ovat Lapin ympäristökeskuksessa osallistuneet ylitarkastaja Eira Luokkanen ympäristönsuojelun ja ylitarkastaja Pekka Herva luonnonsuojelun tulosalueilta. Liikenne- ja viestintäministeriö LVM on saanut lausunnolle Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen. Päädyimme siihen, että emme anna siitä tässä vaiheessa ministeriön lausuntoa, koska lausuntopyynnöt ovat menneet myös paikalliselle liikennehallinnolle. Lausuntomme perustuisi kuitenkin heidän paikallistuntemukseensa. Länsi-Suomen merivartiosto (Rajavartiolaitos) Länsi-Suomen merivartiostolla ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen. Toteutuessaan ydinvoimala-alueen vaikutukset merivartioston tehtäväkenttään, niin rakennusaikana kuin valmistumisen jälkeenkin, painottuisivat lähinnä erilaisiin turvaamistehtäviin yhteistoiminnassa poliisin kanssa. Merenkulkulaitos Lapin liitossa on valmistunut lausuntopyynnön mukaisesti Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus. Kaavaehdotus on MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä Tässä lausunnossa merenkulkulaitoksen Länsi-Suomen väyläyksikkö ottaa kantaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen vain merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä satamatoimintoja koskevien asioiden osalta. Merenkulkulaitoksen hallinnassa ei ole maa-alueita kaavaehdotuksen mukaisella suunnittelualueella. Merenkulkulaitoksella ei ole näköpiirissä uusia veneväylä tai satamahankkeita ko. merialueen rannikolle, jota aluetta suunnitteilla oleva kaavaluonnos koskee. Kuitenkin Kemin Ajoksen nykyistä 10 m väylää tutkitaan ja suunnitellaan mahdollisen 1-4 m syventämisen tarpeita varten. Syventäminen toteutetaan ensi vuosikymmenen alkupuolella, mikäli suunnitteilla olevat pohjoisen kaivoshankkeiden kuljetukset sitä vaativat. Väylän sijainti säilyy kuitenkin pieniä levennyksiä ja oikaisuja lukuun ottamatta entisellä paikallaan. Nyt esillä olevassa kaavoitusta koskevassa kartassa on tehty riittävät varaukset voimalaitosalueelle rakennettavaa meriyhteyttä varten. Satamapaikka on suunniteltu purku- ja lastauslaiturialueeksi merikuljetuksia varten. Väyläyhteys on suunniteltu silmälläpitäen lyhyttä ja vesisyvyyksiltään helppoa meriosuutta olemassa olevalle Veitsiluodon satamaan johtavalle 7,0 m väylälle. Kaavaselostuksen liitteessä; MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI on riittävän kattava kuvaus väylähankeen toteuttamisesta. Liitteen kohdassa 1.8 Vaikutukset liikenteeseen; voisi olla myös lyhyt kuvaus merikuljetusten vaikutuksista meri- ja vesiliikenteeseen sekä mahdollisesti myös meriturvallisuuteen. Merikuljetukset ovat joka tapauksessa oleellinen osa ainakin ydinvoimalaitoksen rakennusaikaisia kuljetuksia. Merenkulkulaitos muistuttaa lisäksi, että varsinainen vesilain mukainen väylän perustamislupa sekä ruoppaus- ja läjityslupa haetaan erikseen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta. Väylän ja sataman rakentamista koskevat toimenpiteet määräytyvät myöhemmin myönnettävässä vesilain mukaisessa lupapäätöksessä. Merenkulkulaitoksen Länsi-Suomen väyläyksiköllä ei ole edunvalvontansa puolesta muuta huomauttamista Kemi - Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta. Kaavan vahvistamiseen johtavaa prosessia voidaan Merenkulkulaitoksen mielestä siten jatkaa esillä olleen kaavaehdotuksen pohjalta yllä olevat kommentit huomioiden. Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi yleisiä vesialueita sekä suojelutarkoitukseen varattuja valtion omistuksessa olevia maa-alueita Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen kuuluvalla alueella. Metsähallitus on aiemmin Työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa ( ), koskien Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitosten ympäristövaikutusten 21/58 ten vaikutusten, luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta haitattomimpana suositeltavimmaksi vaihtoehdoksi. Tältä pohjalta on ollut perusteltua yhdistää suunnitellut voimajohtolinjaukset. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Selostusta tarkistetaan palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön

164 arviointiselostusta, tuonut kattavasti ilmi Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen kuuluvan alueen luontotyyppeihin ja lajistoon liittyvät arvot sekä niihin liittyvät lisäselvitystarpeet. Edellä mainittu lausunto on toimitettu myös Lapin liittoon kannanottona Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnokseen. Lisäksi Metsähallitus on aiemmin antanut lausunnon ( ) Simon kunnalle ja Kemin kaupungille ydinvoimayleiskaavojen valmisteluaineistosta. Lausunnossaan Metsähallitus on todennut, että kaavojen toteutuminen heikentäisi merkittävästi alueen luontoarvoja sekä vaarantaisi jatkossa alueen uhanalaisten lajien ja luontotyyppien olemassaolon. Lausunnossa on myös todettu, että kaava-alueella tulisi tehdä vedenalaisten luontotyyppien kartoitus mm. mahdollisten uhanalaisten vesisammallajien paikantamiseksi. Aiempiin lausuntoihinsa viitaten Metsähallitus toteaa, että osa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa mainituista luontoarvoihin kohdistuvista vaikutuksista perustuu edelleen puutteelliseen tietoon tarvittavien lisäselvitysten valmistuessa kaavaehdotuksen mukaan vasta mennessä. Kaavaehdotuksen mukaan vielä valmistelussa olevat lisäselvitykset koskevat alueen linnustoa, veden laatua ja vesiluonnon nykytilaa, sekä luontotyyppejä ja lajistoa. Kyseiset selvitykset ovat keskeisiä arvioitaessa alueen luontoarvoihin kohdistuvia vaikutuksia. Näin ollen Metsähallituksella ei ole tässä vaiheessa mahdollisuutta ottaa edellä mainittuja aiempia lausuntojaan tarkemmin kantaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen luontoarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. Maakuntakaavaehdotuksesta voidaan kuitenkin todeta, että ehdotuksen mukainen EN-1 varausalueen pienentäminen aiempaan kaavaluonnokseen verrattuna on kannatettava ratkaisu Laitakarin linnustonsuojelullisiin arvoihin kohdistuvien haittojen pienenemisen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä hankkeen muita luontoarvojen kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat etenkin alueen uhanalaisiin lettoihin, merenrantaniittyihin ja merenrannan uhanalaisiin kasvilajeihin, kuten ruijanesikkoon joka kuuluu luontodirektiivin liitteen II ja liitteen IV lajeihin. 22/58 YVA-selostuksesta antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. vesiluonnon nykytilan osalta, ottaem huomioon uhanalaiset vesisammallajit viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa Selostusta tarkistetaan lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tullaan tarkemmin tutkimaan uhanalaisten lajien ja luontotyyppien säilymisen edellytykset suunnittelun muut tavoitteet huomioon ottaen. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia luonnon arvokohteisiin voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa lieventää erilaisin luonnonympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Museovirasto Museovirasto on erityisistunnossaan käsitellyt Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan ehdotuksen ja antaa siitä seuraavan lausunnon. Aiemmin Museovirasto on lausunut ydinvoimamaakuntakaavan luonnosvaiheesta lausunnossaan 188/303/2008. Rakennetun ympäristön osalta Museovirastolla ei ole asiaan lisättävää. Muinaisjäännösten osalta Museovirasto toteaa, että maakuntakaavan vaikutusten arviointiliitteestä käyvät riittävällä tavalla ilmi ne toimet ja selvitykset, joita Museovirasto on edellyttänyt maakuntakaavan mahdollistaman hankkeen toteuttamiselta. Todettakoon lisäksi, että Karsikkoniemen alueen arkeologisen inventoinnin (kesäkuu 2009) perusteella muinaisjäännöskohteita ei todettu. Kaavaselostuksen sivulla 72 on todettu, että kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain (295/1963) nojalla ilman erillistä rauhoituspäätöstä. Koska laissa säädetään erikseen menettelystä yleisten rakennus- ja kaavoitushankkeiden osalta, Museovirasto ehdottaa, että kohdan toinen virke muutetaan seuraavasti: Hankkeen toteuttaminen edellyttää laissa säädettyjen neuvottelu- ja lupamenettelyjen noudattamista. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo Museovirasto. Lausunnossaan 188/303/2008 Museovirasto totesi, että hankealueella voi olla entuudestaan tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, ja että ennen Lausunto merkitään tiedoksi. Selostusta täydennetään kesäkuussa 2009 tehdyn arkeologisen inventoinnin tulosten perusteella. Selostusta täydennetään palautteen perusteella.

165 laivaväylään ja satamaan liittyvien vesirakennustöiden toteuttamista on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Tämä on kaavaehdotuksen selostusosassa huomioitu liitteen 1 "Maakuntakaavan vaikutusten arviointi" sivulla 35 sanomalla asiallisesti, että kun rakennustöiden suunnitelmat ovat täsmentyneet, ollaan yhteydessä Museovirastoon inventointitarpeen arvioimiseksi. Jotta asia tulee esiin myös kaavamerkinnöissä, Museovirasto esittää kaavan EN-1 ja Uusi laivaväylä -merkintöihin seuraavaa suunnittelumääräystä: Ennen alueella tapahtuvaa rakennus-, ruoppaus- tai muuta merenpohjaa muuttavaa työtä tulee olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisinventointitarpeen arvioimiseksi. Kaavaehdotuksen selostustekstin "Suunnittelun lähtökohdat" -lukuun sivulle 32, jossa mainitaan hylkyrekisterikohteet, Museovirasto ehdottaa seuraavaa täsmennystä: Hankealueelta tai sen läheisyydestä ei tunneta vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Museovirastolla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa alueen löydöistä, koska vedenalaisinventointia ei ole tehty. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena vähintään sadan vuoden ajan, sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaisrakenteet. Pohjoinen tullipiiri Pohjoinen tullipiiri ei näe kyseisen lausuntopyynnön liitteenä toimitetulla Kemi- Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksella (joka on nähtävillä julkisesti ) olevan vaikutuksia Pohjoisen tullipiirin toimintaan tai toimintaympäristöön. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kemi - Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaava on vaihekaava, jolla tutkitaan Fenno-voima Oy:n ydinvoimalahankkeen maankäytölliset edellytykset Simon Karsikkoniemen alueella. Hankkeen muut paikkavaihtoehdot ovat Pohjois- Pohjanmaalla Pyhäjoen ja Raahen rajalla sijaitseva Hanhikiven niemi ja Itä- Uudellamaalla Ruotsinpyhtään Kampuslandet. Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan ehdotus tulee nähtäville syksyn 2009 aikana. Yhteysviranomaisen (TEM) lausunto hankkeen YVA-selostuksesta on annettu Fennovoiman ja kahden muun ydinvoimayhtiön hakemuksia koskeva periaatepäätös on parhaillaan TEM:ssä valmisteltavana. Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta lausunnon. Siinä todettiin Simoon sijoittuvalla hankkeella olevan vaikutuksia myös Pohjois-Pohjanmaan alueelle, lähinnä Iin kuntaan ja Oulun seudulle. Lausunnossa esitettiin täsmennyksiä mm. hankkeen energiapoliittisiin lähtökohtiin, ydinvoimalan suojavyöhykkeen asukasmääriin ja perusteisiin, valtakunnallisesti arvokkaiden maankohoamis-rannikon luontokohteiden keskinäisen merkityksen arviointiin sekä hankkeen vaikutuksiin kantaverkon kapasiteettiin ottaen huomioon Pohjois-Suomen muut suuret energiahankkeet. Kaavaehdotuksessa on suojavyöhykettä laajennettu Säteilyturvakeskuksen ja YM:n ohjeistuksen mukaisesti niin, että merkinnän piiriin tulee koko asutuksen alue, joka osittainkin ulottuu 5 km säteelle (Kemin Hepolan asuntoalue). Muutos laajentaa myös vaihekaavan aluerajausta. Suojavyöhykemerkinnän sisällä olevaa asukasmäärää ei ole esitetty, mutta STUK:n mukaan suurikaan YVL-ohjeen mukaisen määrän ylitys ei ole este hankkeelle, mikäli pelastustoimet voidaan hoitaa asianmukaisesti. Kaavaehdotuksen selostusta on täydennetty ja tarkistettu mm. edellä mainitussa liiton lausunnossa esitettyjen kysymysten osalta. Pohjois-Pohjanmaan alueelle kohdistuvia vaikutuksia aluetalouteen, energiahankkeisiin ja sähköverkkoon on tarkasteltu maakuntakaavan mukaisella tarkkuudella. Ydinpolttoaineen kuljetukseen liittyviä vaikutuksia ei ole käsitelty kaavassa, mutta vaihtoehdot on selvitetty hankkeen YVA:ssa. Käytetyn korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka on vielä ratkaisematta, mutta todennäköinen kulje-tusreitti Simon Karsikkoniemestä Olkiluotoon kulkisi Pohjois-Pohjanmaan alueen kautta meri-, maantie- tai rautatiekuljetuksena. Osa TEM:n edellyttämistä Fennovoiman hankkeen lisäselvityksistä valmistuu vasta lokakuussa, joten niitä ei ole maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olevassa aineistossa. Puuttuvilla tiedoilla ei kuitenkaan katsota olevan vaikutusta maakuntakaavan ratkaisuihin, ja tiedot ovat käytettävissä kaavan hyväksymisvaiheessa. Hankkeeseen liittyy yleisiä epävarmuustekijöitä ja ristiriitoja mm. valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin nähden, joita myös Hanhikiven maakuntakaavan yhteydessä on tuotu esille: ydinvoiman lisärakentamisen hyväksyttävyys ja sen vai- 23/58 Yhteydenottotarve Museovirastoon todetaan kaavaselostuksessa. Maakuntakaavakartalle lisätään vastaava suositus. Kaavaselostusta täydennetään palautteen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

166 kutus uusiutuviin energiamuotoihin, alueen asukkaiden elinoloihin ja alueen ympäristöarvoihin. Hankkeen merkitys ja myönteisten vaikutusten painoarvo suhteessa haittoihin ratkaistaan ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen yhteydessä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta valtioneuvoston ja eduskunnan tasolla. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaavan ehdotuksesta huomautettavaa. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta on yhteistyössä Pohjois-Suomen Huoltorykmentin kanssa tutustunut ko. kaavaehdotukseen. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Puolustusministeriö Puolustusministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksen suhteen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin liitto on pyytänyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta lausuntoa ehdotuksesta Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavaksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kiinnittää lausunnossa huomiota vain kaavaselostusluonnoksen niihin kohtiin, jotka liittyvät tutkimuslaitoksen toimialaan. Kaavaehdotuksessa on useassa kohdassa mainittu talvikalastusmahdollisuuksien heikkenemisestä, mutta toisaalta tuotu esille avovesikalastuskauden piteneminen. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan avovesialueen talviaikainen hyödyntäminen kalastuksessa on kuitenkin kyseenalaista. Ilman kylmyys, jäiden liikkuminen ja satamapaikkojen jäätyminen vaikeuttavat verkkopyyntiä. Ongelmaksi saattavat tulla myös hylkeet, joita sulavesialue muuten ehjän jääkentän keskellä voi vetää puoleensa. Pyydysten limoittuminen hyvin todennäköisesti lisääntyisi voimalan lähialueilla, mikä vaikeuttaisi rysäkalastusta alueella. Uusia korvaavia paikkoja voi olla vaikea lähistöltä löytää. Kaavaehdotuksessa mainitaan lämpötilan kohoamisen suosivan pitkällä aikavälillä kevätkutuisia lajeja. Esimerkiksi särkikalojen määrä alueella saattaisi lisääntyä selvästi ja niiden levittäytyminen jäähdytysvesien vaikutusalueen ulkopuolelle voisi vaikuttaa kalastukseen myös lähiympäristön rannikkoalueilla. Vaikutusarviointeja on tarkoitus täsmentää lisääntymisaluekartoituksilla ja ammattikalastajahaastatteluilla. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan kutualueiden ohella on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin syönnösalueisiin. Lisääntymis- ja syönnösaluekartoituksia on tehtävä myös ympäröivällä rannikkoalueella oletetun vaikutusalueen ulkopuolella, jotta oletetun vaikutusalueen alueellinen merkitys esimerkiksi tietyn lajin lisääntymis- tai syönnösalueena saadaan selvitetyksi. Myös muiden kuin taloudellisesti arvokkaiden lajien esiintymistä alueella on tarpeen selvittää koekalastusten avulla. Kaavaehdotuksessa on mainittu, että jäähdytysveden vaikutuksista lohen vaellukseen on hyvin vähän tutkimustietoa. Myöhemmin tekstissä oletetaan, että vaikutuksia ei ole. Tutkimuslaitos katsoo kuitenkin, että asian luotettava selvittäminen on tarpeen, sillä tärkeät lohijoet Tornion- ja Simojoki ja myös Kemijoki sijaitsevat kaava-alueen lähialueilla. Veden lämpötilan nousulla ei kaavaselostusluonnoksessa katsota olevan merkitystä kaloille, koska ne voivat siirtyä pois alueelta. Tutkimuslaitoksen käsityksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kalojen kaikkien elinkierron vaiheiden kohdalla. Pienikin lämpötilan nousu saattaa häiritä esimerkiksi syyskutuisten kalojen mädin kehitystä. Jos kuoriutuminen tapahtuu liian aikaisin keväällä, poikaset todennäköisesti kuolevat sopivan ravinnon puuttuessa. Tutkimuslaitos toteaa lopuksi, että ammattikalastajien haastattelut ja yhtenä vuonna jäähdytysvesien vaikutusalueella tehtävät suppeahkot lisääntymisaluekartoitukset eivät anna riittävästi tietoa voimalaitoksen mahdollisista vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Epävarmuutta vaikutusten arvioinnissa lisää myös se, että aiempaa tietoa vastaavanlaisen hankkeen vaikutuksista Perämeren pohjoisosan kaltaisista olosuhteista ei ole, vaan maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa käytetään hyvin paljon oletuksia. Siksi on erityisen tärkeää, että kalaston ja kalastuksen Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. 24/58 Ydinvoimalaitoksen YVA-menettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalojen lisääntymisalueisiin liittyen viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.

167 nykyisestä tilasta tehtäisiin riittävän tarkat ja alueellisesti kattavat selvitykset, jotka aikanaan myös helpottaisivat rakennusaikaisten ja käyttöön liittyvien vaikutusten seurantaa, mikäli voimalaitos rakennetaan. Sisäasiainministeriö, pelastusosasto Perehdyttyään lausuntopyynnön kohteena olevaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen, sisäasiainministeriön pelastusosasto toteaa, että ehdotus asianmukaisesti laadittu, eikä pelastusosastolla ole siihen oman toimialansa osalta merkittäviä muutosehdotuksia tai kannanottoja. Sisäasiainministeriön pelastusosasto on aiemmin antanut lausunnon Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta. Kaavaehdotuksessa on huomioitu, mm. 1.6 Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeet sekä sisäasiainministeriön asetus säteilyvaaratilanteiden varalle laadittavista pelastustoimen suunnitelmista ja säteilyvaarasta tiedottamisesta, 520/2007. Kaavaehdotuksen liitteessä 1, kohdassa 1.4 on kuvattu hankkeen vaikutuksia pelastustoimintaan. Sisäasiainministeriön pelastusosasto pitää tärkeänä alueen pelastustoimen sekä pelastustoimeen osallistuvien tahojen osallistumismahdollisuutta hankkeen kaikkiin vaiheisiin, jotta muuttuvat riskit voidaan arvioida ja huomioida pelastustoimen järjestelyissä pelastustoimen palvelutason varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole huomauttamista nyt lausuttavaan Kemi- Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaan. Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa kuitenkin, että kaavaehdotuksen hyväksyttävyys riippuu Säteilyturvakeskuksen myöhemmin syksyllä valmistuvasta alustavasta turvallisuusarviosta, kun pohditaan Simoon mahdollisesti rakennettavan ydinvoimalaitoksen ympäristön asukkaiden pelastussuunnitelmien hyväksyttävyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö oli myös päivätyssä lausunnossaan Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta muistuttanut, että alle viiden kilometrin säteellä ydinvoimalasta pysyvästi asuvien ihmisten määrä tulee olla alle 200 voimassa olevan ydinvoimalaitosohjeen mukaan. Lausunto merkitään tiedoksi. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. 25/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Säteilyturvakeskus Lapin liitto on toimittanut Säteilyturvakeskukselle (STUK) lausuntopyynnön, joka koskee Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaa valmisteluaineistoineen. STUK:n lausuntoa koskevat rajoitukset: o Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin soveltuvin osin Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta. STUK arvioi kaavaselostusluonnoksen ympäristövaikutuksia o koskevaa osuutta YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa Maakuntakaavaa laadittaessa on selvitetty kaavan vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, mutta siinä ei ole arvioitu kaavoitettavana olevan energiahuollon alueen soveltuvuutta ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kannalta. STUK arvioi laitospaikan soveltuvuutta alustavassa turvallisuusarviossaan periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskuksella ei ole huomautettavaa Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan ehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

168 26/58 Tiehallinto Tiehallinnolla ei ole huomautettavaa maakuntakaavaehdotuksesta. Ydinvoimalaitoksen rakentaminen lisäisi merkittävästi autoliikennettä Karsikontiellä ja valtatiellä 4. Käynnissä olevat ja suunnitellut valtatien 4 parantamistoimet sekä Karsikontien leventäminen riittävät tehtyjen selvitysten mukaan turvaamaan liikenteen sujuvuuden. Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus (Tukes) on vastaanottanut lausuntopyyntönne, joka koskee Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta siihen liittyvine kaavaselostuksineen. Tukesilla ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Ydinvoimalaitoksella tyypillisesti käsiteltävät kemikaalit ovat sellaisia, ettei niistä aiheudu onnettomuustilanteessa ydinvoimalaitoksen laitosalueen ulkopuolelle ulottuvia vaikutuksia. Ydinvoimalaitoksessa käsiteltävät ja varastoivat vaaralliset kemikaalit edellyttävät todennäköisesti kemikaaliturvallisuuslain 744/1989 mukaista lupaa Turvatekniikan keskukselta. Kemikaalionnettomuuksiin varautuminen otetaan tällöin huomioon lupakäsittelyssä. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriöllä ei ole oman toimialansa kannalta lausuttavaa maakuntakaavaehdotukseen. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

169 27/58 Yhteisöt Lausunto Esitys vastineeksi Hepolan pientaloyhdistys ry Lausuntomme koskee etupäässä po. kaavaehdotuksessa sijoitettavan ydinvoimalaitoksen sijaintia ja vaikutusta, sekä mahdollista rakentamista, myös mahdollisia riskitekijöitä, sekä oletetun ydinvoimalaitoksen vastuuta lähiasutusta kohtaan. Ensinnäkin ydinvoimalaa on alettu sijoittelemaan maakunnan alueelle, huomioimatta ollenkaan voimassa olevien, Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeiden vaatimuksia. Eli on ajateltu ydinvoimala sijoitettavaksi Simon Karsikkoniemeen, mutta ei ole silloin katsottu, salliiko Säteilyturvakeskuksen ohjeet ydinvoimalaa sinne sijoitettavaksi. Kun on huomattu, että sijoituspaikka on ristiriidassa em. ohjeen kanssa, on alettu venkuloimaan Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeissa mainitun suojavyöhykemääritelmän kanssa. Ensin tätä 5 km:n suojavyöhykettä on piirrelty aiotun ydinvoimalaitosalueen keskipisteestä, vaikkakin YVL.1.10 ohjeen mukaan tämä suojavyöhyke alkaa vasta laitoksesta, jolloinka suojavyöhyke tulisi olemaan ainakin 5,5km. Tässä mainitussa Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa suojavyöhykettä on hieman muotoiltu, laajennettu, mutta sekään ei täytä voimassa olevaa Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeita, väestömäärän suhteen, yli 200:n pysyvän asukkaan määrä suojavyöhykkeellä tulisi ylittymään moninkertaisesti, vaikkakin mainitun ohjeen mukaan se tulisi pitää alle 200:n. Myös seuraava Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikka- ohjeen edellytys ei Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa täyty. Kun valitaan ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa. Edelleen tässä Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole huomioitu sitä, että vallitsevien tuulien myötä mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttama ydin- laskeuma/-kulkeuma suuntautuisi siten, että Ajos, sekä Stora-Enson Veitsiluodon tehtaat jäisivät ns. mottiin. Tässä Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole suunniteltu näille alueille varapoistumistietä! Mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttama ydinlaskeuma saastuttaisi Stora-Enson Veitsiluodon tehtaiden ns. makeanveden altaan, jolloinka tuotanto Veitsiluodon tehtailla keskeytyisi, ehkä lopullisesti. Veitsiluodon tehtailla työskentelee myös yhdistyksemme jäseniä. Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa sivulla 51 kohdassa on mainintaa vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutuksista, mutta po. ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ei ole mitenkään mallinnettu vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutusta maakunnan alueeseen. Ei ole piirrosmaisesti esitetty vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden vaikutusta aiotun, Karsikon ydinvoimalaitoksen lähiympäristöön. Tämä olisi ollut helppo mallintaa v.1986 Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa sattuneen vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttamien laajojen tuhojen mukaisesti. Vakavaakaan ydinvoimalaitosonnettomuutta ei voida sulkea pois, koska näihin onnettomuuksiin on varauduttu, missään asiakirjoissa ei ole mainittu, ettei vakavaa ydinvoimalaitosonnettomuutta voi sattua, todennäköisyyttä on vain vähätelty. Myöskään suunniteltua ydinvoimala tyyppiä ei ole vielä missään maailmassa käytössä, joten riskit ovat normaalia suuremmat. Suomen sähkönkulutus on myös laskenut 10 % joten lisävoimaloiden rakentaminen on tarpeetonta. On huomioitava, että ydinvoimayrittäjillä ei ole kaiken, myös vakavan ydinvoimalaitosonnettomuuden kattavaa vastuuvakuutusta. Ydinvoima yrittäjä on vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa sälyttämässsä vastuutaan eri tahoille, jotka ovat luvanhaltijan lisäksi isäntämaa, siis esimerkiksi Suomi, erilaiset maaryhmät kahden erilaisen sopimuksen mukaan, Suomen tapauksessa ns. Wienin ja Pariisin sopimukset. Em. vastuiden jäädessä satojen miljoonien eurojen tasolle (lähde TEM- Aurela). Tällä summalla vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa voitaisiin ehkä korvata onnettomuuden aiheuttamat vammat ja sairaudet, aineellisen omaisuuden Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Pelastussuunnitelma tulee kattamaan myös Ajoksen ja Veitsiluodon alueet. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ydinvoimalaitoksen YVA-selostuksessa on kuvattu tarkemmin luvussa 8.15 vakavasta reaktorionnettomuudesta (INES 6) syntyvän radioaktiivisen päästön leviäminen.

170 menetyksen jäädessä vaille korvausta. Ydinvoimayrittäjillä ei ole kaiken kattavaa vastuuvakuutusta seuraavasta syystä: Suomessa on hyväksytty uusi ydinvastuulaki, joka perustuu ns. rajoittamattomaan ydinvastuuseen, mutta se ei ole tullut voi-maan, koska ko. järjestelmän mukaisille järjestelyille ei löydy vakuuttajia ja järjestelyjen ratifiointiprosessit ovat jäissä. (lähde TEM- Aurela). Emme myöskään voi olla mitenkään varma Simon Karsikkoniemeen mahdollisesti sijoitettavan ydinvoimalan turvallisuudesta lähiympäristöön/jäsenistömme asuinalueisiin, jäseniin ja heidän perheisiin. Etenkin kun Fennovoima oy:n YVA- selosteen 2008 mukaan s mainitaan ilmaan laskettavien radioaktiivisien päästöjen olevan Tritium, hiili-14, jodi(1-131ekv), jalokaasuja ja aerosoleja, sekä mereen laskettavien radioaktiivisien päästöjen olevan tritiumia ja muita beta ja gamma päästöjä. Näiden radioaktiivisten päästöjen pitkäaikaisten levittämisten vaikutuksista lähiympäristön suureen asukasmäärään ei tiedetä olevan turvallista, niin ei voida turvallisesti, vastoin Säteilyturvakeskuksen ohjeiden YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeita, sijoittaa ydinvoimalaitosta Simon Karsikkoniemeen. Saksan säteilyturvakeskuksen (BfS:n) tekemän tutkimuksen mukaan lähellä ydinvoimaloita asuvat lapset sairastuvat helpommin leukemiaan kuin etäämmällä asuvat. Myös Simon Karsikkoniemeen mahdollisesti sijoitetussa ydinvoimalassa tapahtuva vakava ydinonnettomuus olisi hyvin tuhoisa mm. yhdistyksemme jäsenistöä ja asuinympäristöä kohtaan ja mahdollisen ydinvoimayrittäjän vain nimellinen vastuu/vastuuvakuutus tulisi vakavassa ydinvoimaonnettomuudessa jättämään jäsenistön vaille täyttä korvausta niin henkilö-, kuten omaisuusvahinkojen osalta. Yhteiskunnan vastuuta ja mahdollisia korvauksia vakavan ydinvoimaonnettomuuden tapahtuessa saisi odottaa sukupolvien ajan ja yhteiskunnan korvaus tulisi olemaan vain nimellinen. Vaadimme YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjetta Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa noudatettavan Simon Karsikkoniemen osalta yhtä tarkoin, kuin mitä vaaditaan mm. nykyisinkin rakenteilla olevan Olkiluodon uuden ydinvoimalan rakenteiden ja laitteiden osalta, mm hitsaussaumojen suhteen. Tässä Säteilyturvakeskuksen YVL.1.10 ydinvoimalaitoksen sijoituspaikkaohjeessa kohdassa soveltamissäännöt mainitaan ihan selkeästi seuraavaa: Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Jo pelkkä ydinvoimalaitoksen suunnittelu Simon Karsikkoniemeen on keskeyttänyt Hepolan alueen kehittämisen, mm. Satamakankaalle suunnitellun omakotiasutusalueen kehittäminen on keskeytetty ydinvoimalasuunnitelmasta johtuvan Kemin eteläisen alueen rakennuskiellon vuoksi! Ei ole Fennovoima oy:n YVA- selosteen 2008 mukaan ja Kemi Tornio alueen ydinvoima-maakuntakaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisen po. ydinvoimahankkeen valtavien kalliolouhinnan ja maankaivuun mahdollisesti aiheuttamien radonpäästöjen määrää ja kulkeutumista läheiselle Hepolan asutusalueelle ja vaikutusta Hepolan alueen väestöön! Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa on liikaa painotettu mahdollisen ydinvoimalan tuomaan taloudelliseen hyötyyn/-kasvuun maakunnan alueelle, ydinvoima-laitoksen uhkatekijöiden jäädessä toissijaiselle osalle, vaikka länsimaisen sivistysperiaatteen mukaan täytyisi ajattelutavan olla juuri päinvastoin! Mm. mitä edellä mainituista seikoista johtuu, yhdistyksemme näin ollen antaa kielteisen lausunnon Kemi Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa aiotun ydinvoimalan sijoittamisesta Simon Karsikkoniemeen, emme halua ydinvoimalaa sijoitettavaksi mainittuun paikkaan! Karsikon puolesta ry Karsikon puolesta ry vastustaa jyrkästi kaavamuutoksia ja ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simon Karsikkoniemeen. Perustelumme ovat edelleen samat kuin Lapin Liitolle lähettämässämme kirjeessä.. Mielestämme Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus vähättelee kaikkien asioiden vaikutusta ympäristöön ja ihmisiin. Mikäli hanke kaikesta huolimatta toteutuu, tulemme vaatimaan huomattavia korvauksia menetetyistä loma-asunnoistamme ja niiden ympäristöstä, koska vastaavia paikkoja ei löydy lähimaillakaan. Lapin Liiton tulisi näin ollen tukea vaatimuksiamme, koska tämä alue on monessa mielessä ainutlaatuinen. 28/58 Laitoksen päästöihin liittyviä teknisiä ratkaisuja ei ratkaista maakuntakaavassa. Ydinvoimalaitosten toimintaa Suomessa rajoittavat päästöille asetetut raja-arvot, joiden noudattamista Säteilyturvakeskus valvoo. Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia.

171 29/58 Maakuntakaavan laatija ottaa omalta osaltaan huomattavan vastuun paitsi luonnon tuhoamisesta myös ihmishengistä, koska tällä suoja- ja varoalueella asuu huomattava määrä ihmisiä, jotka pitäisi hätätilanteen sattuessa evakuoida muutaman tunnin kuluessa. Tämä vaatii monia kymmeniä linja-autoja. Mistä ne kaikki yhtäkkiä otetaan käyttöön? Ydinvoimalan vaikutusaluetta on maakuntakaavassa todellakin liioiteltu mm. työllisyyden suhteen; alihankkijat tuovat omat työntekijänsä tullessaan. Vain vähäinen määrä lähipaikkakuntien ihmisistä tulee saamaan työtilaisuuksia ydinvoimalahankkeen tiimoilta. On ihmeellistä, että Fennovoima ei ole edes päättänyt laitoksen koosta ja sille ollaan tästä huolimatta antamassa rakennuslupaa. Pohjoiseen ollaan suunnittelemassa mm. tuulivoimaa ja vesivoiman tehostamista, jotka ovat huomattavasti ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia vaihtoehtoja kuin ydinvoima. Kuusi suurinta hanketta ovat maakuntakaavaehdotuksen mukaan yhteensä noin MW eli huomattavasti suurempi kuin ydinvoimalan tuottama energiamäärä. Miksi ydinvoimalaa näin ollen tarvitaan, kun vielä ottaa huomioon, että energian kulutus pieneni 10 % ? Tutkimusten mukaan tällä alueella on ollut useitakin voimakkaita maanjäristyksiä, viimeisin Pohjois-Ruotsissa Kaliksin korkeudella viime viikolla, noin 3,5 Richterin asteikolla. Kuka takaa, ettei näitä tule lisää? Maakuntakaavaehdotuksessa vähätellään monien asioiden merkitystä, mm. radioaktiivisten jätteiden loppusijoitusta, radioaktiivisten vesien vaikutusta, vaikutusta kalakantoihin, maisemaan, linnustoon ja kasvistoon jne. Monessa kohdassa todetaan vain, että ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Kuinka tämä voi olla mahdollista, kun on kysymys näin suuresta hankkeesta? Ydinvoimalan vaikutus maisemaan ja ja matkailuun tulisi olemaan erittäin negatiivinen; miten voidaan viimeinenkin osa hienosta Perämeren pohjukasta muuttaa energiatalousalueeksi Päättäjät niin Simossa, Lapin Liitossa kuin valtioneuvostossakin ovat vastuussa tulevista ympäristövaikutuksista ja mahdollisista onnettomuustilanteen tuhoista. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Rakennuslupaa haetaan vasta, kun valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen ydinvoiman lisärakentamisesta, rakentamislupa on myönnetty ja laitostyyppi on valittu. Maakuntakaava ei suoraan mahdollsita rakennusluvan myöntämistä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Säteilykeskus ja Geologinen tutkimuskeskus ovat ydinvoimakaavaluonnoksista antamissaan lausunnossa todenneet, ettei alueen maankamarasta ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalojen lisääntymisalueisiin liittyen viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että Karsikkoniemen maisema ja näkymät kohti aluetta muuttuvat merkittävästi. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry on tutustunut kaavaehdotukseen ja lausuu Lausunto merkitään tiedoksi

172 sen johdosta seuraavaa: Todettiin, että Karsikon alueen saaret ovat hyviä lintujen muutto- ja pesimäsaaria. Kesällä 2009 alueen saaret, Karsikkojärvi ja sitä ympäröivä suoalue ja seitsemän kilometriä Karsikon rantaa on takseerattu ja linnusto selvitetty Xenuksen toimesta sekä tehty yksi linjalaskenta. Ranta tulisi säilyttää rakennusvaiheessa mahdollisimman luonnontilaisena. Karsikkojärven kalasääsken pesä jäänee ydinvoima-alueelle ja sähkön siirtolinjojen alle. Kemi-Tornion lintuharrastajat edellyttää, että Fennovoima Oy hakee maanomistajien luvat ja tekee tai teettää (esim. lintuharrastajilla) omalla kustannuksellaan sääkselle lähialueelle uudet tekopesät. Muuten kaavaehdotus ai anna aihetta erityiseen muistuttamiseen. Kemin seudun luonnonsuojeluyhdistys ry 1. Ydinjätehuolto on kattavasti selvitettävä, esitettävä ja otettava huomioon ydinvoimamaakuntakaavan laadinnassa Ydinvoimalan käytöstä väistämättä seuraa, että syntyy käytettyä polttoainetta ja muuta ydinjätettä. Niinpä sellaisen kaavan, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ydinvoimalaitoksen rakentaminen (tietylle alueelle), vaikutuksena on tämän laitoksen käytöstä aiheutuvan ydinjätteen olemassaolosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvat riskit ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. Myös korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoitukseen" liittyvät ongelmat ovat siis tällaisen kaavan vaikutuksia. Korkea-aktiivinen jäte on terveydelle ja ympäristölle vaarallista jopa satoja tuhansia vuosia. Ydinvoimalaitoksen mahdollistavan kaavan on täytettävä vaatimukset: ekologisesta kestävyydestä; mahdollisuuksista energia- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen mm. ympäristön- ja luonnonarvojen kannalta kestävällä tavalla sekä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön; ympäristöhaittojen vähentämisestä ja luonnonarvojen, kuten arvokkaiden luontokohteiden, vaalimisesta ja siitä, että ei aiheudu oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Lisäksi maakuntakaavan olisi oltava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen [10: s. 2, 7]: erityistä huomiota olisi siis kiinnitettävä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja kaavoitettaessa aluetta ydinvoimalaitoksen käyttöön pitäisi samalla myös varautua laitoksen tuottaman korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen. Fennovoiman ydinlaitoshankkeen osalta korostuu tämä korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitukseen varautumisen vaatimus kaavojen laatimisen yhteydessä, koska Fennovoima ei ole esittänyt käytettävissään olevia menetelmiä loppusijoituksen ratkaisemiseksi [9]. Suomessa ei ole päätöstä kaiken Suomessa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta yhteen loppusijoituspaikkaan [9: s. 3, 5, 6], vaikka Fennovoima on sellaista esittänyt [26: s. 11, 105, ]. Olkiluotoon rakennettavaa loppusijoitustilaa hallitseva Posiva Oy on ilmoittanut, että Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoittamista on käsiteltävä liittämättä siihen Olkiluodon loppusijoituslaitosta [9: s. 1]. Kaavan yhteydessä pitäisi esittää, kuinka laitoksen ympäristövaikutuksia hallitaan - mukaan lukien korkea-aktiivisen jätteen jätehuolto n vuoden ajan. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ei ole olemassa mitenkään kestävää näyttöä siitä, että mikään ihmisyhteisö kykenisi hallitsemaan mitään toimintaa tai tapahtumia näin pitkää aikaa - ei ihmistoimintaa, ei muiden eliöiden toimintaa, ei teknisten välineiden toimivuutta eikä luonnonvoimia. Merkittävimmän vaikeuden korkea-aktiivisen jätteen jätehuollolle aiheuttaa se, että ihmisten loppusijoituspaikan ympäristössä tekemiä toimia ei kyetä ennakoimaan murto-osaakaan tästä ajasta eikä ihmiskunnalla ole edes luotettavaa keinoa, kuinka se kykenisi välittämään ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa sukupolvesta toiseen tuhansien sukupolvien päähän. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen yhteydessä esitetyissä selvityksissä ei ole osoitettu, miten korkea-aktiivisen ydinjätteen "loppusijoittaminen" onnistuisi riittävän kestävällä, turvallisella ja terveellisyyden vaatimuksen täyttävällä tavalla näin pitkän aikaa. Niinpä ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei täytä edellä mainittuja MRL 28 :n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia vaatimuksia. Jos kaava hyväksytään, ilman että selvitetään jätehuollon varmuutta koko sinä aikana, kun korkea-aktiivinen ydinjäte on vaarallista, niin rikottaneen ympäristöperusoikeutta: sillä alueella, minne ydinjätteet jätetään tai päätyvät, tulevaisuudessa elävien ihmisten ja heidän jälkeläistensä oikeutta terveelliseen ympäristöön ja oikeutta vaikuttaa elinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon. (PL 20 ) 2. Ydinvoimamaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on riittävästi selvitettävä, esi- Maakuntakaavassa ei voida ottaa kantaa yksityiskohtaisiin kompensaatiotoimenpiteisiin. Lausunto merkitään tiedoksi. 30/58 Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huolto- ja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikko-

173 tettävä ja otettava huomioon muut vaihtoehdot sähkön tarpeen tyydyttämiseksi kuin ydinvoimalaitos Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä tulee edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Sähkön tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu kuitenkin uusiutumattomien uraanivarojen käyttöön ja näitä uraanivaroja riittää nykykulutuksella vain muutamaksi kymmeneksi - muutamaksi sadaksi vuodeksi [26: s. 289]. Niinpä ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja käyttö ja ydinvoimamaakuntakaavaluonnos eivät ole tämän valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen (4.4) mukaisia. Ydinvoimamaakuntakaavaluonnos ei ole hyväksyttävissä, koska ydinvoimalaitos ei ole sellainen toiminto, joka olisi välttämättä sijoitettava jonnekin: ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja sen mahdollistavan kaavan tarkoituksena on tyydyttää sähkön tarvetta ja tämän tarpeen tyydyttämiseksi on muitakin edullisia vaihtoehtoja kuin ydinvoimalat [11: s ; 16; 17; 18] - sellaisia, jotka täyttävät em. MRL 28 :n vaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näitä vaihtoehtoja ovat mm. toimenpiteet ja tekniikka sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoima, sähkön tuottaminen biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä muu uusiutuvan energian tuotanto [11, 14]. Nämä vaihtoehdot sähköntuotannolle ovat toteutettavissa paljon suuremmassa laajuudessa ja pitemmäksi aikaa kuin ydinvoima, koska uusiutuvat energianlähteet perustuvat auringon energiaan joko suoraan (aurinkovoima) tai auringon energian aikaansaamiin luonnollisiin ilmiöihin maapallolla (tuuli ja biopolttoaineet) eli ehtymättömiin luonnonvaroihin. Vaihtoehtojen laajamittainen käyttöönotto on toteutettavissa vastaavassa ajassa, mitä vaatii ydinvoimapäätösten valmistelu ja ydinvoimaloiden suunnittelu ja toteuttaminen [11, 14]. Koska ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksen esittämä ydinvoimalaitosrakentaminen ja ydinvoima eivät täytä suurta osaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä MRL 28 :n vaatimuksista korkea-aktiivisen jätteen käsittelyongelman ja muiden ympäristövaikutustensa takia sekä ehtyvien uraanivarojen kulutuksen takia, ydinvoimamaakuntakaava voisi ehkä olla hyväksyttävä vain, jos ei olisi olemassa sellaisia vaihtoehtoja sähkön tarpeen tyydyttämiseksi, jotka eivät aiheuta yhtä ongelmallisia haittoja näiden vaatimusten täyttämisen suhteen (MRL 9, 24, 28 ). Ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksessa ja siihen liittyvissä selvityksissä ei ole kuitenkaan osoitettu, että tällaisia vaihtoehtoja ei olisi ja että ydinvoimalaitoksen rakentaminen olisi välttämätöntä. 3. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähkön ja muun energian tuotantoon ja energiatehokkuuteen panostamalla täytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet paljon paremmin kuin ydinvoimalla Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan energiantuotannon suunnittelulla ja toteuttamisella ja energiankäytön tehokkuuden parantamisella edistetään seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita enemmänkin kuin ydinvoimalla: edistetään kohdeseutujen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mm. lisääntyneiden työpaikkojen sekä verotulojen kasvun myötä ja turvataan energiahuollon valtakunnallisia tarpeita. Lisäksi uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähkön ja muun energian tuotannon (ja energiatehokkuuden parantamisen) suunnittelulla ja toteuttamisella edistetään myös seuraavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toisin kuin ydinvoimalla [12: s. 56, 57, 61]: - Toimiva aluerakenne (4.2) [10: s. 1]: Uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja sähkönkäytön tehostaminen edistäisi monilla alueilla elinkeinotoimintaa ja vahvistaisi monien alueiden energiantuotantoa ja/tai energian saatavuutta eli ydinvoimaan verrattuna useampien ja laajempien Suomen alueiden kilpailukykyä ja tarjoaisi enemmän työmahdollisuuksia [13, 14: s. 36; 11: s. 30, 39, 42, 47; 26: s. 90, 91] - samalla edistäen luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Kullakin alueella uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen pohjautuu kyseiselle alueelle luontaisiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin: esim. tuulivoimaa sinne, missä tuuliolosuhteet ja tuulivoiman rakennettavuus ovat suotuisat; esim. biopolttoaineiden hyödyntämistä sinne, missä olosuhteet niiden tuotannolle ja käytölle 31/58 niemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä. Ydinvoimamaakuntakaavalla tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen edellytyksiä Simon Karsikkoniemeen. Energiapoliittiset päätökset energian tuotantotapoihin liittyen ratkaistaan muissa yhteyksissä. Ydinvoimalaitoksen toteuttamisen edellytykset ja vaikutukset on tutkittu erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutki-

174 ovat suotuisat. Näin uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähkön ja muun energian tuotanto auttaa useilla alueilla hyödyntämään myös harvaan asutun maaseudun ja taantuvien alueiden rakenteita ja monipuolistamaan niiden elinkeinotoimintaa. Energian tuontiriippuvuus vähenee enemmän kuin ydinvoimaa rakentamalla, koska uusiutuvat energianlähteet ovat täysin kotimaista alkuperää, kun taas "ydinpolttoaine" täytyy tuoda ulkomailta. Tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin energianlähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa on myös merkittäviä mahdollisuuksia vientimarkkinoihin. Suomessa on pystynyt syntymään ja kehittymään merkittävää tuulivoimatekniikkaan liittyvää osaamista ja tuotantoa lähinnä vientimarkkinoihin perustuen vaikka kotimainen tuulivoiman kysyntä on ollut tähän asti hyvin vähäistä. Tällä hetkellä alan edelleen kehittyminen ja kasvaminen Suomessa on kuitenkin kyseenalaista, koska täkäläisillä tuulivoimatekniikan yrityksillä ei ole vastaavaa etua merkittävistä kotimarkkinoista, kuten esimerkiksi saksalaisilla, tanskalaisilla, espanjalaisilla, ranskalaisilla, yhdysvaltalaisilla, kiinalaisilla, intialaisilla, japanilaisilla kilpailijoilla on. Ydinvoimaloiden myötä sähköntuotantoon liittyvä taloudellinen toimeliaisuus painottuu parille - kolmelle ydinvoimalaitospaikkakunnalle ja tästä taloudellisesta panostuksesta suuri osa päätyy ulkomaisille laitetoimittajille ja ulkomaiselle työvoimalle. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuva eli hajautunut energiantuotanto edistää myös seuraavia tavoitteita: tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä, aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana kokonaisuutena ja alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (4.3): Uusiutuvien energianlähteiden käyttö ja energiankäytön tehostaminen perustuvat luonnon voimavarojen kestävään hyödyntämiseen ja niillä edistetään seuraavia tavoitteita: edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä; olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään; edistetään energian säästämistä sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttöedellytyksiä [10: s. 2, 4]. Ydinvoimarakentaminen ei ole ekologisesti kestävää. (Ks. kappaleet 1 ja 2 edellä, [12: s. 57]). Uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä työpaikkoja syntyy paljon useammille paikoille ja enemmän kuin ydinvoimaa käyttäen [13, 14: s. 36; 11: s. 30, 39, 42, 47; 26: s. 90, 91]. Niinpä työpaikkoja syntyy myös paremmin eri väestöryhmien saavutettaville useille alueille. Näin uusiutuvien energianlähteiden hyödyntäminen tukee tavoitetta kehittää yhdyskuntarakennetta siten, että työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa [10: s. 2]. - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (4.4): Uusiutuvia energianlähteitä käyttämällä ja energiatehokkuutta parantamalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Vaikka Suomessakin on viime vuosina pyritty energiatehokkuuden parantamiseen, niin energian käytössämme on edelleen paljon tehostamisen varaa [19; 11: s. 18, 19].Esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Tanskassa energian käyttö suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viime vuosina paljon enemmän kuin Suomessa [19]. Energian käytön tehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin panostamalla voidaan vastata myös valtioneuvoston strategisiin linjauksiin energian kulutuksen kääntämiseksi laskuun ja uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi [26: s. 97]. Lisäydinvoima ei palvele näitä tavoitteita, koska sen myötä sähkömarkkinoille vain tulee suuri määrä lisää uusiutumattomalla energianlähteellä tuotettua sähköä myytäväksi ja kulutettavaksi, minkä myötä sähkönkuluttajien kiinnostus sähkönkäytön tehostamiseksi todennäköisesti vain laskee. - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (4.5) [10: s. 6, 7]: Uusiutuvien energianlähteiden käyttöön panostamalla edistetään uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja 32/58 taan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.

175 33/58 varaudutaan uusiutuvia polttoaineita käyttävien energialaitosten aluetarpeisiin osana alueen energiahuoltoa. Sähkönhankintaan liittyvän kokonaisriskin [26: s. 40] eli sen strategisen hajauttamisen ja sähköntuotannon toimintavarmuuden kannalta poikkeustilanteissakin on parempi, että sähköntuotanto mahdollisimman paljon perustuu hajautettuun, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan tuotantoon, ei ydinvoimalaitosten kaltaisiin suuryksiköihin. Suomen ilmasto- ja energiastrategiassakin todetaan, että Suomeen sijoitetun sähköntuotantokapasiteetin tulee olla monipuolista ja hajautettua ja että etusijalle asetetaan tuotantokapasiteetti, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä [26: s. 97]. Näiden tavoitteiden mukaista on nimenomaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto erityisesti tuulivoima, siksikin koska tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on tällä hetkellä erittäin pieni. Ydinvoima ei niinkään vastaa näihin tavoitteisiin, koska se perustuu valtavan suuriin yksikköihin ja sen osuus jo vanhoilla päätöksillä (Olkiluoto 1 3 ja Loviisa 1 ja 2) tulee olemaan sähköntuotantomuodoista suurin eli n. 40 % Suomen sähköntuotannosta [26: s. 86, 95]. Merkittävä sähkömarkkinoiden kilpailuongelmien aiheuttaja on keskittynyt sähköntuotannon omistus [26: s. 80]. Johtuen ydinvoimalaitosten valtavasta yksikkökoosta ne ovat yleensä useiden sähköntuottajien yhdessä omistamia. Kilpailullisistakin syistä tulee välttää ydinvoimaloiden kaltaisia valtavia sähköntuotantoyksiköitä, joiden käyttö edellyttää yhteistyötä keskenään kilpailevien yhtiöiden kesken [26: s. 82]. Jos sähköntuotanto suurelta osin perustuu ydinvoimaloihin, niin sähkömarkkinoita hallitsevat parin - kolmen konsernin ydinosaamisen ympärille rakentuneet yhteenliittymät ja kilpailu sähkömarkkinoilla jää enimmäkseen näiden paljolti omistajapohjaltaan samojen - yhteenliittymien väliseksi näennäiskilpailuksi (suurin osa TVO:n omistajista omistaa myös Fennovoimaa ja päinvastoin). Jos suuriin yksikköihin, kuten ydinvoimaloihin, perustuva sähköntuotanto hallitsee sähkömarkkinoita ja siten paljolti määrittää sekä sähköenergian että sähkönsiirron ja sähköverkkoon liittymismaksujen hinnoittelua, niin pienimuotoisemman sähköntuotannon on vaikea tulla sähkömarkkinoille [26: s. 83, 84; 20: s. 18, 21, 24]. Tämä on näkynyt Suomen sähköntuotannossa: edellisen ydinsähkön markkinoilletulobuumin jälkeen ja 1980-lukujen vaihteessa sähkön- ja lämmön yhteistuotannon rakentaminen väheni paljon noin kymmeneksi vuodeksi [21: s. 2]. Jos taas sähköntuotanto merkittävässä määrin perustuisi uusiutuviin energianlähteisiin ja siten suhteellisen pieniin tuotantolaitoksiin, niin sähköntuotantoon voisivat ryhtyä pienetkin ja jopa uudet toimijat. Tämä mahdollistaisi todellista kilpailua sähköntuotannossa. Periaatepäätöshakemuksessa annetaan ymmärtää, että ydinsähkö on kohtuu- ja vakaahintaista [26: s. 2, 5, 37-39]. Kuitenkin ydinsähkön kustannusten arviointi on vaikeaa. Jo pelkästään ydinsähkön tuottamiseen liittyviä kustannuksia toiminnanharjoittajalle on melko vaikea arvioida, mikä ilmenee esimerkiksi Olkiluoto 3 -ydinvoimalahankkeesta ja siinä jo rakentamisvaiheessa syntyneessä toimittajan ja tilaajan välisestä parin miljardin euron kiistasta [18]. Vaihtelut arvioissa ydinvoimaloiden rakentamiskustannuksissa ja rakentamisajoissa vaikuttavat niin paljon ydinvoimalatoiminnan pääomatarpeeseen, että jo näistä tekijöistä aiheutuu yli kertaluokan vaihteluväli arvioihin ydinsähkön hinnasta [17]. Rakentamisen jälkeisiin tuotantokustannuksiin liittyy vähemmän epävarmuutta, mutta ydinjätehuollon kustannuksista arviot vaihtelevat taas kertaluokkia [17]. Niinpä ydinsähkölle ei voida määrittää luotettavaa hintaa varsinkin kun ottaa huomioon, että ydinvoimaloista ja ydinjätteistä aiheutuu riskiä ydinvoimalatoiminnan harjoittajan lisäksi myös muulle yhteiskunnalle ja riskien myötä odotusarvoa kustannuksista, joita on vielä vaikeampi määrittää kuin toiminnanharjoittajalle koituvia kustannuksia. Ei voida luotettavasti arvioida, onko ydinsähkö halvempaa vai kalliimpaa kuin uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö: ydinsähkön hinta riippuu niin paljon vaihtelusta siinä, kuinka halvalla, nopeasti ja hyvin ydinvoimalat

176 saadaan rakennettua ja purettua ja ydinjätehuolto hoidettua sekä vallitsevasta korkotasosta [17]. Lisäksi tuulisähkön tuotantokustannukset ovat halpenemassa, niin että ensi vuosikymmenellä tuulisähköstä tullee selkeästi edullisempaa verrattuna ydinsähköön, jonka kohdalla hinta-arviot ovat epäluotettavampia [16]. Koska suurin osa ydinvoimalassa tuotetusta energiasta johdetaan lauhdeveden mukana lämpönä mereen, millä on mm. rehevöittävää vaikutusta, niin ydinvoimakaava on myös sen alueidenkäyttötavoitteen vastainen, että edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4). Hajautetulla uusiutuvien energianlähteiden käytöllä ei ole tätäkään ristiriitaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin nähden. 4. Ydinvoima ja uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto ovat merkittävässä määrin toisiaan pois sulkevia Sähköntuotantoon liittyvien hankkeiden toteuttajina ja rahoittajina Suomessa ovat paljolti samat yhtiöt riippumatta sähköntuotantotavasta. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden takana on enimmäkseen samoja yhtiöitä kuin ydinvoimahankkeidenkin takana. Jos nämä yhtiöt käyttävät suuren osan investointimahdollisuuksistaan ydinvoimahankkeisiin, niin jää paljon vähemmän mahdollisuuksia sijoittaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin hankkeisiin ja energiankäytön tehostamiseen. Myös sähkön kysynnän rajallisuuden takia eri sähköntuotantohankkeet ovat toistensa kilpailijoita: jos uusien ydinvoimaloiden myötä suurin osa sähkön tuotannosta ja kysynnästä katetaan ydinvoimalla, niin vähenee sähkön kysyntään perustuva tarve muulle, myös uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle. Edellä mainitun johdosta Suomessa vireillä olevat suuret energiahankkeet, kuten ydinvoimahankkeet ja suuret tuulivoimahankkeet vaikuttavat toistensa toteutumiseen ollen merkittävässä määrin toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Tämä johtuu jo siitäkin, että valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa [33: s ] nähty uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve 2020-luvulle voitaisiin kattaa jo tällä hetkellä Suomessa vireillä olevilla tuulivoimahankkeilla [34: s. 16, 19-22] tai yhdellä lisäydinvoimalalla. Lisäksi 2020-luvulle mennessä voitaisiin sähkönkulutusta vähentää edullisemmin kuin luoda uutta sähköntuotantoa ja paljon suuremmassa määrin kuin mitä on edes tavoitteeksi asetettu valtioneuvoston strategiassa [11: s. 4 9, 22 24]. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on syytä tarkastella ydinvoimahankkeen vaikutuksia muiden suurten energiahankkeiden, kuten suurten tuulivoimahankkeiden, toteutumiseen [32]. 5. Karsikkoniemi ei ole sopiva paikka ydinvoimalaitokselle Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) [10: s. 4] siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita on esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristössä sekä Fennovoimankin YVA-selostuksessaan esittämillä alueilla ainakin Ruotsinpyhtäällä ja ehkä Pyhäjoella - sekä varmaankin monin paikoin muuallakin Suomen rannikolla. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi, jossa ydinvoimalaitoksen sijoittaminen haittaisi erityisesti merkittävää linnustoa Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin Keppimatalan -alueella [2: s. 25; 3: s. 25, 28, 29]. Karsikon ydinvoimakaava-alueella pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, suopöllö [23]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. 34/58 Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa siinä suunniteltavan ja muiden mahdollisten ydinvoimalaitosten sijoituspaikkojen väliseen paremmuuteen.

177 Esim. Laitakarin läheisyydessä pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulee turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua. Karsikkoniemessä on myös edellä mainittuja vaihtoehtoisia alueita enemmän uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s ; 4: s. 22; 2: s , 32, 33; 3: s ; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä enemmän kuin ainakin edellä mainituilla alueilla Ruotsinpyhtäällä ja Loviisan ydinvoimalaitosten ympäristössä [7: s. 5; 4: s. 19]. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 22] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa. Fennovoima on esittänyt Keppimatalan vierustaa mahdolliseksi Karsikon ydinvoimalan vedenottopaikaksi [4: s. 200; 12: s. 212], minkä mukaisesti maakuntakaava- yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan Maakuntakaava on luonteeltaan ehdotuksessa [1] energiahuollon alue on ulotettu Karsikkoniemen itärannallekin rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoitta- Keppimatalan vierustalle Röynin alueelle. Voimalan vedenottopaikan sijoittaminen tänne on kuitenkin huono ajatus [6: s. 5]. Keppimatala on ensinnäkin lintusaari. Toisekseen Keppimatalalle pystyy kahlaamaan normaalivedenkorkeudella. Vesi alueella set. Karsikkoniemen ympäristöarvomisen alueidenkäytölliset edellytyk- on matalaa ja sen tähden kesäaikaan myös lämmintä. Veden syvyys on vain 1 2 m jen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisem- [4: s. 195, kuva 8-32]. Keppimatala on Kitiniemenhiekan edustalla, jossa käydään uimassa ja aurinkoa ottamassa. Ennen kuin pääsee uintisyvyyksiin täytyy kahlata man suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tu- muutama sata metriä nilkkapolvivedessä. Sitten kun luulee, että vesi syvenee, alkaakin pohja taas nousta, kun saavutaan seuraavalle hiekkasärkkänauhalle. Hiekka on losten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava tässä kohtaa aina liikkeessä, joten jos sieltä vettä imetään, tulee hiekkaa melko varmasti mukana. Jos taas aluetta ruopataan, on kohta ruopattava uudestaan merenpohjan tasoituttua. Menettäisimme vähitellen vedenalaisia hiekkasärkkämuodostumia heutuvat ympäristövaikutukset ovat voidaan toteuttaa siten, että siitä ai- Kitiniemen edustalla. hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla. Jäähdytysveden ottoa varten merenpohjaan ruopataan vedenottokanava, jonka toteutus ja ruoppauksen laajuus suunnitellaan hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa ottaen huomioon pohjaolosuhteet ja mahdollinen hiekan siirtyminen. Esitetyn ydinvoimalaitoksen sijoituspaikan lähiympäristössä muutaman kilometrin säteellä on Karsikkoniemen ympäristössä taajaa asutusta lähempänä esitettyä ydinvoimalaitosaluetta sekä enemmän kuin muissa edellä mainituissa vaihtoehtoisissa paikoissa asukkaita yli kymmenkertaisesti verrattuna siihen, mitä esitetään säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 [2: s. 14; 15: s. 4] - minkä takia ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Karsikkoniemeen aiheuttaa laitoksen mahdollisia poikkeustilanteita ajatellen suuremman riskin väestön turvallisuudelle kuin sijoittaminen johonkin em. vaihtoehtoisista paikoista. Karsikkoniemeen johtava tie kulkee 1-luokan pohjavesialueen päällä [8]. Ydinvoimalan huoltotieksi parannettava tie vaarantaa pohjavesialuetta [30: s. 4, 5]. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta [10: s. 4, 5, 7, 8]: (4.4) alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä; alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnitte- 35/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK

178 36/58 lussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). Karsikkoniemen ympäristön asukasmäärän takia ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on myös vastoin valtakunnallista tavoitetta (4.3) [10. s. 3]: suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Se lienee myös vastoin tavoitetta, että alueidenkäytössä on varmistettava ydinvoimalaitoksen edellyttämät suojavyöhykkeet (4.5) [10: s. 7]. 6. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on puutteita ja siten myös ydinvoimamaakuntakaavan vaikutusten ja vaihtoehtojen selvittämisessä (YVAA 10, MRL 9 ) YVA-yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on vaatinut kyseisen ydinvoimahankkeen YVA-selostuksen johdosta lisäselvityksiä [24: s. 49, 50, 52 61, 12: s. 6 8, 10 12, 15, 17, 35 37, 40, 54; 2 : s. 24, 25, 38; 3 : s. 9]. Näiden lisäksi on muitakin ydinvoimalaitoshankkeelle välttämättömien toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäselvitystarpeita, jotka tuovat esiin hankkeen soveltuvuutta suunnitellulle alueelle, mm. voimajohtokäytävien ympäristövaikutusten ja arkeologisten inventointien osalta sekä tarvittavien uusien liikenneväylien (tiet, satamaväylä ja moottorikelkkareittien siirtäminen) sijainti suhteessa merkittäviin luonnonesiintymiin [2: s. 8, 20, 24, 32, 48, 52; 3: s. 28, 30, 35; 4: s. 157, 158; 30 : s. 5]. Edellä viitatut selvitykset ovat olennaisia myös tarkasteltaessa kaavoitukseen liittyviä vaatimuksia riittävästä ympäristövaikutusten selvittämisestä ja haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä (mm. MRL 9, 28, [10: s. 2; 29]). Johtokäytäviin ja liikenneväyliin liittyviä ympäristövaikutusarviointeja on tarpeen tarkentaa jo maakuntakaavan yhteydessä, koska maakuntakaavassa esitetään näiden sijoittumista, millä ohjataan näiden sijoittumisvaihtoehtoja ja siten rajataan niitä myös muissa kaavoissa ja hankesuunnitteluissa. Hankkeeseen liittyvät kaavat voidaan hyväksyä vasta, kun edellä mainitut lisäselvitykset on annettu ja arvioitu niiden riittävyys. Karsikkoniemen ydinvoimalahankkeen YVA-selostuksessa [4, 12] ja siten myös ydinvoimalaitosmaakuntakaavan vaikutusten selvittämisessä on edelleen työ- ja elinkeinoministeriön esiin tuomia sekä muita puutteita. Niinpä maakuntakaavaehdotuksen [1, 2] mukaisessa alueidenkäytön suunnittelussa ei ole riittävästi tunnistettu odotettavissa olevia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia ehkäistä niitä, kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (4.3) edellytetään [10: s. 2]. Ydinvoimahankkeen YVA-selostusta olisi täydennettävä ja täydennysten riittävyyttä arvioitava myös seuraavassa mainittujen seikkojen osalta, ennen kuin ydinvoimalaa koskevia kaavoja voidaan hyväksyä: Ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit Ydinjätehuollon ympäristövaikutuksia ja riskejä ei ole esitetty riittävästi, erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen osalta (ks. kpl 1). YVA-selostus ja muut ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvät selvitykset ovat sikäli puutteellisia, että niissä ei ole käsitelty sitä, onko YVA-selostuksessa lyhyesti mainittua loppusijoitusratkaisua [4: s. 90, ] varmempaa keinoa estää radioaktiivisten aineiden vapautumista ydinjätteistä elolliseen luontoon. Tarkastelussa pitäisi erityisesti käsitellä myös ydinjätteiden pitkäaikaiseen loppusijoitukseen liittyvää merkittävintä riskiä eli ihmisten toimintaa loppusijoituspaikan ympäristössä vähintään vuoden aikana ja mahdollisuutta välittää ydinjätteen loppusijoituspaikkaan liittyvää tietoa näin pitkäksi aikaa, jotta paikan ympäristössä ei tiedostamatta tai vahingossa tehtäisi toimia, joista seuraisi radioaktiivisten aineiden vapautumista elolliseen luontoon. Tarkastella pitäisi myös sitä, onko kyseisen ydinlaitoksen ydinjätehuoltovelvollisella käytettävissään osaamista ja ratkaisuja, joita tarvitaan korkea-aktiivisen jätteen jätehuollon järjestämiseksi. Ydinvoimalaitoshankkeesta ja voimalaitoksen käytöstä johtuvat välilliset päästöt ja riskit Ydinvoimalaitoshankkeen päästöjä ja riskejä ei ole esitetty kattavasti YVAtulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Maakuntakaavassa osoitetulle energiahuollon alueelle, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, on osoitettu ydinvoimalaitoksen suojavyöhyke Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön kesken käydyn neuvottelun perusteella. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta antaman lausunnon perusteella viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Voimajohdon osalta käynnistetään erillinen YVA-menettely, kun laitospaikka on varmistunut. Arkeologisia inventointeja on täydennetty kesällä 2009 Museovirastolta ydinvoimamaakuntakaavaluonnoksesta saadun lausunnon perusteella. Uusien liikenneyhteyksien tarkempi sijainti ja ympäristövaikutukset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä alueen ympäristöarvot huomioiden. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinpolttoaineen tuottamiseen, kuljettamiseen tai ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Asia tutkitaan ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemusprosessissa, jonka yhteydessä Säteilyturvakeskus tulee antamaan lausuntonsa näihin näkökohtiin liittyen.

179 selostuksessa eikä ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä. Tämä pitää erityisesti paikkaansa ydinvoimalaitoksen käytölle välttämättömän korkeaaktiivisen jätteen jätehuollon sekä ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöjen ja riskien osalta. Selvittämättä on jäänyt osa kuormituksesta ja riskeistä ympäristölle, kuten typpiyhdisteiden päästöt ilmaan ja vesiin (mm. räjäytysaineiden käytöstä) ja ydinpolttoaineen valmistusketjun päästöt vesiin ja muu kuormitus. Esimerkkeinä ydinpolttoaineen valmistusketjun riskeistä ja kuormituksesta ovat: uraanilouhinnan, uraanirikasteen konversion ja muun ydinpolttoaineen valmistuksen jätteet ja niiden määrät, myrkyllisyys ja radioaktiivisuus; näiden jätteiden vuodot ja pölyäminen ympäristöön sekä uraanirikasteen konversiosta jäävä köyhdytetty uraani ja sen käsittely ja käyttö (mm. sotilaallinen käyttö). Esimerkiksi Australiassa ja Pohjois- Amerikassa on luvuilla tapahtunut lukuisia uraanikaivosten jätealtaiden vuotoja ja muita ydinpolttoainetuotantoon liittyvien laitosten kemikaalivuotoja ympäristöön [40-43]. Ydinvoimalaitoksen käytöstä johtuvia päästöjä ilmaan ja veteen (myös kasvihuonekaasupäästöjä) pitäisi verrata ensisijaisesti sähkön tarpeen tyydyttämiseen toimenpiteillä sähkön kulutuksen vähentämiseksi, tuulivoimalla ja uusiutuvilla biopolttoaineilla yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä, sillä nämä ovat ydinvoiman merkittävimmät vaihtoehdot Suomessa sähkön tarpeen tyydyttämiseksi [11: s ]. Edellytykset väestön turvaamiseksi ydinvoimalan poikkeustilanteissa Karsikkoniemi ei ole ympäröivän asukasmäärän suhteen Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 vaatimusten mukainen ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka [15: s. 4]. Jotta Karsikkoniemeä voitaisiin harkita turvallisuuden suhteen hyväksyttäväksi ydinvoimalaitoksen sijaintipaikaksi, on esitettävä tarkentavia, muutoin hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla saavutetaan ohjeen YVL 1.10 mukainen turvallisuustaso [27: s. 2; 28 : s. 3]. Selvitys siitä, että tällaiset ratkaisut ovat olemassa, on annettava myös ydinvoimalaitosta koskevan maakuntakaavan yhteydessä, jotta voidaan arvioida, täyttääkö kaava vaatimuksia mm. ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemisen suhteen [10: s. 2, 3, 7]. Osana tätä selvitystä on oltava myös Säteilyturvakeskuksen lausunto näistä ratkaisuista. Suhteellisen todennäköiset ympäristövaikutuksiltaan vakavat poikkeustilanteet YVA-selostuksessa tai muissa ydinvoimalaitoshankkeen kaavoihin liittyvissä selvityksissä olisi tullut tarkastella mahdollisena poikkeustilanteena myös tilannetta, jossa ydinvoimalaitos on suoran aseellisen vahingoittamispyrkimyksen kohteena. Kun katsotaan historiaan, kuinka usein Suomessa on ollut sodan kaltainen aseellinen selkkaus, niin on melko todennäköistä, että käyttöikänsä aikana ydinvoimalan kaltainen suuri sähköntuotantoyksikkö joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaisen hyökkäyksen seurauksena on merkittävä riski INES-luokan 7 tapahtumalle. Tällaisista ja muista suhteellisen todennäköisistä poikkeustilanteista johtuvat vakavimmat ympäristövaikutukset ja -riskit on esitettävä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Niinpä ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi esitettävä myös INES-luokitusasteikon luokan 7 mukaisen tapahtuman seurauksia. Merkittävimmät vaihtoehdot uudelle ydinvoimalalle ovat energiankäytön tehostaminen, tuulivoima ja biopolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Näihin ei liity vastaavaa riskiä aseellisessa kriisitilanteessa kuin ydinvoimalaitokseen: tuulivoimalat tai ydinvoimalaan verrattuna pienitehoiset biopolttoainetta käyttävät energiantuotantolaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia aseellisen tuhoamisyrityksen kohteita kuin ydinvoimala. Myöskään mahdollinen hyökkäys ei aiheuttaisi tällaisissa kohteissa vastaavaa vakavan ja laaja-alaisen ympäristövahingon riskiä kuin ydinvoimalaitoksen kyseessä ollen. On perusteltua, että ydinvoimalan YVA:ssa käsitellään myös aseellisen hyökkäyksen aiheuttamaa riskiä ja sen seurauksena mahdollisesti syntyviä ympäristövaikutuksia, koska ydinvoimala vastaisi merkittävän suuresta osasta Suomen sähköntuotantoa ja siten on Suomea tai suomalaista yhteiskuntaa vastaan tehtävässä hyökkäyksessä poikkeuksellisen houkutteleva hyökkäyskohde. Niinpä aseellinen hyökkäys on erityisesti ydinvoimalaitokseen liittyvä riski - suuremmassa määrin kuin sen vaihtoehtoihin. Vähäisempi sähkön tarve osana ydinvoimalaitoshankkeen toteuttamatta jättämistä YVA-selostuksessa ja muissa ydinvoimamaakuntakaavaan liittyvissä selvityksissä ei ole riittävästi otettu huomioon sitä, miten vähäisempi sähkön tarve liittyy siihen vaihtoehtoon, että ydinvoimalaitoshanketta ei toteuteta. Reaalinen nollavaihtoehto ydinvoimalan rakentamiselle on se, että sähkön kulutus ei kasva siinä 37/58 Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset.

180 tapauksessa, että ydinvoimalaa ei rakenneta, niin paljoa kuin siinä tapauksessa, että ydinvoimala rakennetaan. Tällaisen nollavaihtoehdon realistisuutta havainnollistaa osaltaan Ruotsin esimerkki luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliin sähkönkulutuksen suhteellinen kasvu oli Suomessa lähes kolminkertainen Ruotsiin verrattuna ja vastaavasti sähkönkulutuksen suhteellisen kasvun arvellaan Suomessa edelleen olevan noin kaksinkertaista Ruotsiin verrattuna [44; 45; 46; 7: s. 21]. Ruotsissa teollisuus arvelee, että Ruotsin sähkökulutus kasvaa n. 1 TWh/a vuoteen 2020 asti [46], kasvua olisi siis noin 0,6 %/a. Suomessa Energiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat arvelleet, että sähkönkulutus Suomessa kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2020 noin 1,1-1,3 % vuosittain ja 2020-luvullakin edelleen nopeammin kuin, mitä sen oletetaan Ruotsissa kasvavan [7: s. 21; 4: s. 348]. Kuitenkin olosuhteiltaan (mm. ilmasto, väestön elintottumukset ja väentiheys, teollisuuden rakenne, nykyinen sähkön kulutus asukasta kohti) Suomi ja Ruotsi ovat varsin samanlaiset. Mistä siis johtuu, että Suomessa sähkönkulutuksen kasvun ei arvella hidastuvan vastaavalla tavalla kuin Ruotsissa - ennen kuin vasta ehkä 2030-luvulla [7: s. 21; 4: s. 348]? Ruotsissa sähkön kulutuksen kasvu on noin vuodesta 1986 alkaen ollut selvästi vähäisempää kuin ennen tätä [47]. Merkittävästi tähän on varmaan vaikuttanut se, että Ruotsissa päätettiin luvulla olla rakentamatta lisää ydinvoimaloita. Tämä viittaa siihen, että sähkön säästäväisempi käyttö on käytännössäkin todellinen vaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle. Lisäksi viime vuosina on tullut mm. EU:ssa ja Suomessakin voimakkaasti esiin tarve ja pyrkimys lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä myös sähköntuotannossa. Varteenotettava nollavaihtoehto ydinvoimalaitoshankkeelle on se, että sähkön kulutuksen kasvu olisi ilman lisäydinvoimaa vain noin 1/3-1/2 siitä, mitä sen on arveltu olevan lisäydinvoiman kanssa, ja että tämä vähäisempi sähkön tarve katettaisiin muilla, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvilla sähköntuotantohankkeilla. Tällaisen realistisen nollavaihtoehdon tarkastelun pitäisi sisältyä YVA-selostukseen ja ydinvoimalaitosmaakuntakaavaan liittyviin selvityksiin. Lauhdevesien ja jätevesien vaikutukset Lauhdevesien vaikutuksien osalta pitäisi esittää myös, missä määrin jäähdytysvesikierto tappaa kaloja ja muuta vesieliöstöä ja tämän vaikutuksen merkitystä alueen kalastolle ja muulle eliöstölle ja millä perusteella tämän vaikutuksen suuruutta ja merkitystä on arvioitu [25: s. 11, 20]. Pitäisi myös esittää, minkälainen vaikutus on BHK- ja ravinnekuormalla, joka aiheutuu siitä, että voimalaitoksen vedenottoon päätynyttä eliöstöä purkautuu kuolleena jäähdytysvesien mukana mereen. Ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien ja jätevesien ekologista vaikutusta vesistöön eli tämän vaikutuksen suuruutta olisi syytä arvioida tarkemmin mallintamalla [30: s. 2, 3]. Mallintamalla voitaisiin tarkastella sekä lämpökuorman että jäähdytysveden mukana purkautuvan kuolleen biomassan sekä ydinvoimalaitoksen jätevesien yhdessä aiheuttaman rehevöitymisvaikutuksen suuruutta. Tähän mennessä esitetystä aineistosta ei juurikaan saa käsitystä tämän vaikutuksen suuruudesta. Olisi syytä mallintaa myös Karsikon ydinvoimalaitokselta purettavien vesien yhteisvaikutusta Veitsiluodon tehtailta purettavien jäte- ja jäähdytysvesien kanssa [48]. Mallinnus vaatii taustatietojen hankintaa [12: s. 116], mutta ottaen huomioon hankkeen suuruuden ja lauhde- ym. vesipäästöjen suuruuden ja sen, että hankkeen toteutus ja sen edellyttämät kaavoitus- ja lupaprosessit kestäisivät joka tapauksessa vielä useita vuosia, niin mallinnukseen ja sen taustatietoihin tarvittavaa työmäärää voidaan pitää kohtuullisena myös mallinnuksella saatavilla olevaan lisäinformaatioon nähden. Ei ole myöskään arvioitu (ks. mm. [4: s ; 12: s. 119, 120]), miten ydinvoimalan vedenotto ja lämmenneen jäähdytysveden purku vaikuttavat Simojoen virtaaman ilmenemiseen Perämerellä. Tällä voisi olla merkitystä ajatellen ydinvoimalan vaikutuksia Simojoen vaelluskalakantaan ja sen kykyyn nousta Simojokeen kutemaan. Lohet eivät välttämättä osaisi enää entiseen tapaan suunnistaa Simojokeen Karsikkoniemen ympärillä lämmenneen veden takia. Siian ja lohen hapen tarve on suuri verrattuna muihin kaloihin. Siksi ne suosivat runsashappisempaa kylmää vettä [35: s. 54]. Lisäksi jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannan vesivirtaamasta m³/s nopeudella heikentää vaelluskalojen poikasten ja muiden kalojen selviytymismahdollisuuksia alueella. Ydinvoimalan jäähdytysveden otto voi tappaa vuosittain jopa kymmeniä tonneja kalaa [25: s. 11]. Erilaisten kerrannaisvaikutusten 38/58 Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia kalastolle. Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen virtaamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Jäähdytysveden vaikutukset kohdistuvat tehtyjen selvitysten mukaan meren pintakerroksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta antaman lausunnon perusteella viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.

181 vuoksi on vaarana, että ydinvoimalan lämpimien vesien takia lohien kutu- ja parveilukäyttäytyminen häiriytyy [36, 37]. Pitäisi pyrkiä selvittämään mahdollisimman hyvin, kuinka todennäköinen tällainen haitta on ja missä määrin se voi esiintyä - mm. selvittämällä ja mallintamalla Simojoen virtauksen ilmenemistä Perämeressä sekä ilman ydinvoimalaa että sen vaikutuksen kanssa - sekä tarkemmin tutkimalla Simo- ja Tornionjoen vaelluskalakantojen vaellusreittejä ja -syvyyksiä merellä Karsikkoniemen ympäristössä. YVA-selostuksessa [4: s. 209] esitetään, että lohiparvet vaeltaisivat muutaman metrin syvyydessä ja koska lauhdevedet lämmittäisivät vain lähinnä meren pintakerrosta, niin lauhdevesillä ei olisi haitallisia vaikutuksia kutukalaparvien vaelluskäyttäytymiseen. Tämä väite lohiparvien vaellussyvyydestä Karsikkoniemen alueella ei ole luotettava. Alueen kalastajien mukaan Karsikkoniemen alueella lohi vaeltaa joko aivan pinnassa tai vain hieman pinnan alapuolella [36, 37]. Alueen ammattikalastajat myös tietävät, että Simojoen lohikanta parveilee Karsikkoniemen edustalla ennen nousuaan kutujokeensa [36, 37]. Mitä tapahtuu vanhoille Veitsiluodon-tehtaiden saastuttamille pohjasedimenteille Karsikon, Veitsiluodon ja Ajoksen ympäristössä, kun Karsikkoniemen länsi- ja luoteispuolelle pääsee lämmintä lauhdevettä? Tällöin pohjasedimenttien luona fysikaalis-kemialliset olosuhteet muuttuvat. Muuttuvat vesivirtaukset nostavat sedimenttejä ylös pohjasta. Purkuvesien vaikutus pohjasedimentteihin ja niiden vaikutuksiin ympäristössä tulisi tarkemmin arvioida ja tutkia. [36; 38: s. 6; 3: s. 21] Karsikon alueen merkitys lintujen syysmuutossa ja ydinvoimalahankkeen vaikutus siihen Lintujen syysmuuton reittinä Karsikkoniemellä lienee olennaisesti suurempi merkitys kuin kevätmuutossa, koska syysmuutto suuntautuu Lapin mantereelta Pohjanlahdelle ja muualle Itämerelle päin ja tällöin mantereelta merelle päin suuntautuvassa muutossa Karsikkoniemen kaltaisen merelle työntyvän niemen kautta kulkenee merkittävästi enemmän lintuja kuin kevätmuuton aikana. Niinpä on tarpeen selvittää myös lintujen syysmuuton aikaista lintujen määrää ja muuttoreittien ja levähdys- ja ruokailualueiden sijoittumista Karsikon alueella suhteessa esitettyihin ydinvoimalaitosalueeseen ja voimalinjareitteihin. [30: s. 3; 12: s. 36] Karsikkoniemen ja sen luonnon monimuotoisuuden maakunnallinen merkitys Ympäristövaikutusten arviointiin on syytä sisällyttää Karsikkoniemen alueen luonnon merkityksen arviointi osana kokonaisuutta, jonka muodostavat Perämeren avoin ulappa-alue, Möylyn suojelualue, Perämeren kansallispuisto, viereinen Tiurasen saari ja Ajoksen saaren Natura alue, maankohoamisrannikon luonto ja sen kehityssarjat. Karsikkoniemi rajoittaa tässä maisemallisessa kokonaisuudessa teollisuuden ja satamatoimintojen leimaaman Veitsiluoto - Ajos - Kemi - Karihaara - Tornio - Röyttä- alueen siten, että maankohoamisrannikko avautuu yhtenäisenä ja luonnonvaraisena kokonaisuutena Perämerelle: Karsikkoniemi on Perämeren luonnonvaraisten ranta-alueiden vartija. Maakuntakaavoitukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa pitäisi arvioida ja esittää Karsikkoniemen, sen luonnon ja tämän monimuotoisuuden sekä maiseman merkitys maakunnan ja seutukunnan tasolla - myös rannikon ja merialueen uhanalaisten luontotyyppien kannalta [31: s. 1, 4, 5; 32; 39: s. 3]. Olisi siis myös esitettävä, missä määrin Karsikkoniemeä vastaavia luonnon-, maisema- ja virkistysarvoja sisältäviä alueita löytyy muualta seutukunnasta ja maakunnasta [39: s. 4]. Päätöksenteon pohjaksi uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä Karsikkoniemellä olisi selvitettävä täsmällisemmin kuin mitä YVA-lisäselvityksessä [12: s. 43, 49 54] on toistaiseksi tehty: esim. maankohoamisrannikon metsien uhanalaisten luontotyyppien osalta lisäselvityksessä on lähinnä vain taulukossa ilmaistu, että näitä on varsin runsaastikin Karsikkoniemellä, mutta tarkempaa tietoa niiden sijainnista ei ole esitetty. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden arviointiin liittyvänä yksityiskohtana esitämme vielä, että alueen luonnon nykytilan lisäkartoituksessa [12: s ; 39: s. 2] on tarpeen myös selvittää lajien välisiä runsaussuhteita. 7. Pyydämme Lapin liitolta perusteltua kannanottoa tähän esittämäämme lausuntoon ja että meille lähetetään tieto mahdollisesta Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä (MRL 67 ). 39/58 Linnustosta on tehty ja tehdään täydentäviä selvityksiä kevään, kesän ja syksyn 2009 aikana. Selvitysten perusteella alueen muuttavasta linnustosta voidaan saada maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia varten riittävä kuva. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennetään tarvittaessa lisäselvitysten tulosten perusteella. Karsikkoniemellä ei ole todettu tehtyjen selvitysten perusteella olevan erityisiä arvoja osana lausunnossa todettua laajempaa aluekokonaisuutta, maankohoamisrannikon luontoa ja sen kehityssarjoja. Vaikutukset maisematilojen rajautumiseen on todettu kaavaselostuksessa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisemaarvoja. Vaikutukset lähiseudun maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntija-arvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Lapin ympäristökeskus on lausun-

182 40/58 nossaan ydinvoimamaakuntakaavaehdotuksesta todennut tehdyistä selvityksistä ja arvioinneista mm. seuraavaa tehtyjen selvitysten täydennyksistä: Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset on kuvattu riittävällä tavalla. Hyvänä selvityksenä voidaan mainita Karsikkoniemen eteläosan uhanalaisten luontotyyppien kartoitusta, joka tehtiin YVA:n yhteydessä ja perustuu kesän 2008 inventointeihin. Luontodirektiivin IV liitteen lajeihin ja erityisesti suojeltaviin lajeihin kohdistuvien ja jäähdytysvesien lämpökuorman aiheuttamien vaikutusten kuvauksia voidaan pitää riittävinä. Verikämmekän (uhanalainen, luokkaa vaarantunut VU) ja punakämmekän (silmälläpidettävä NT) esiintymät tulee mahdollisuuksien mukaan turvata ja viimeisenä keinona käyttää siirtoistutusta vastaavaan elinympäristöön. Lajien esiintyminen rannikon tuntumassa säästänee kuitenkin useimmat esiintymistä. Voimajohtokäytävän vaikutukset linnustoon on kuvattu oikein, mutta laulu-joutsenen ja kurjen pesimisolosuhteet muuttuvat pysyvästi voimajohdon aiheuttaman törmäysriskin osalta. Kalasääski siirtyy alueelta muille pesimisalueille voimajohdon sijainnin ja voimalinjan rakentamisen ja myös laitosalueen häiriön vaikutuksesta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin laulujoutseneen, kurkeen ja metsoon voimajohdon törmäysriski on suurin vaikutus. Selvitystä voidaan pitää näiltäkin osin riittävänä. Jäähdytysvesimallinnuksen perusteella sula-alue ei ulotu lähimmälle Natura-alueelle Ajoksen Murhaniemeen. YVA-selostuksen perusteella ydinvoimalaitoksella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura alueen suojeluperusteisiin. Musta- ja Kirvesaavan Natura-alueille voimajohdon toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Selvitystä maankohoamisrannikon sukkessiosarjasta ja niiden esiintymisestä voidaan kaavaselostuksessa pitää asianmukaisesti laadittuna, riittävänä ja maakuntakaavan muutosaluetta kuvaavana. Kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset on todettu oikein ja riittävästi. Vaikutusten arviointia voidaan

183 Lapin luonnonsuojelupiiri ry Lapin luonnonsuojelupiiri ry esittää Lapin liiton valtuustolle, ettei Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaa hyväksyttäisi. Perustelut: Kaavaehdotuksen sivulla 7 mainitaan, että ydinvoimalahankkeen toisena tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa. Nykyisessä taloustaantumatilanteessa energiatarve tulisi kuitenkin arvioida uudestaan. Lisäksi energiatarvetta tulisi pyrkiä ensisijaisesti vähentämään energiansäästötoimenpiteillä. Ehdotuksen sivulla 41 mainitaan, että tulevaisuudessa Pohjois-Suomen teollisuus-, kaivos- ja matkailuhankkeet tulevat lisäämään energiankulutusta. Kuitenkin monet näistä hankkeista ovat vasta suunnitteluvaiheessa eikä varmuutta niiden toteutumisesta ole. Energiansäästön lisäksi mahdollinen lisääntynyt energiantarve tulisi täyttää uusiutuvilla energiamuodoilla, mihin Suomi on EU: n tasolla sitoutunutkin. Kaavaselostuksessa mainitaan YVA: n lisäselvityksistä, jotka valmistuvat vasta mennessä eli kun lausuntoaika kaavaehdotukselle on jo päättynyt. Selostuksessa pitäisi mainita se, mitä nämä lisäselvitykset ovat. Tarkoitetaanko tällä uhanalaisista kasvilajeista ja luontotyypeistä tehtäviä selvityksiä? Maankäyttö- ja rakennuslain 1:9 : n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2:10 : n mukaan maakuntakaavan selostuksessa on esitettävä mm. kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan. Selostusluonnoksessa todetaan vain, ettei alueen selkärangattomista eläimistä ole tehty yhtenäisiä kartoituksia. Tällainen maininta ei ole riittävä; selvityksiin velvoittaa myös EU: n luontodirektiivi. Luonnoksessa todetaan myös, ettei alueelta ole havaintoja liito-oravista, viitasammakoista tai lepakoista, mutta viitasammakolle soveltuvia elinalueita voi sijaita seudun ranta-alueilla. (s. 25) Alueella sijaitsee EU:n lintu- ja luontodirektiiveihin kuuluvia lajeja sekä luonnonsuojelulain ja metsälain nojalla suojeltuja elinympäristöjä, kasvilajeja sekä luonnontyyppejä. Selostuksessa ei kunnolla arvioida niiden merkitystä kaavoitukselle. Yksittäistä rakennushanketta varten laadittavalta vaihemaakuntakaavalta voidaan odottaa tavallista kattavampia luontoselvityksiä. 41/58 pitää asianmukaisesti laadittuna ja selkeänä arviointina, joka merkittävällä tavalla konkretisoi kaavaselostuksen nykytilaa mm. vaikutusten kohdentumisen ja vaikutusten merkittävyyden osalta ydinvoimalahankkeen kokonaisuudessa. Lisäselvityksenä laadittavan vedenalaisen luonnon kartoitus toteutetaan vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa (VELMU) esitetyin menetelmin. Kaavaselostusta täydennetään tarvittaessa lisäselvityksen perusteella. Lausunto merkitään tiedoksi. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. YVA:n lisäselvityksillä tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen YVAselostuksesta työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon ( ) perusteella tehtyjä lisäselvityksiä. Lausunto on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta ( Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen, eikä ohjaa suoraan rakentamista. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Karsikkoniemen ympäristöarvojen säilyttämisen edellytykset tutkitaan tarkemmin yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyn tulosten perusteella on olemassa riittävä varmuus siitä, että maakuntakaava voidaan toteuttaa siten, että siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyväksyttäviä. Yksityiskohtaisemmin toteutusta ohjataan yleis- ja asemakaavoituksen sekä hankesuunnittelun yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla.

184 42/58 Kesällä 2009 on tehty lisäselvityksiä liittyen mm. kasvilajistoon ja linnustoon sekä luontotyyppeihin liittyen. Lisäselvitysten tulosten perusteella voidaan todeta, että maakuntakaavoitusta varten on olemassa riittävät tiedot. Liito-oravan, viitasammakon ja muiden luontodirektiivin liitteen IVa lajien, joita koskee lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämis- ja hävittämiskielto, suojelutavoitteet ja selvitykset toteutetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa eli lähinnä yleis- ja asemakaavoissa sekä lupamenettelyjen yhteydessä. Maakuntakaavassa on osoitettu yleispiirteisesti voimalaitoksen aluevaraus sekä tie- ja voimajohtoyhteyksiä, joiden tarkempaa sijaintia, rakentamisen määrää ja sijoitusta ei ratkaista maakuntakaavassa. Maakuntakaavatasolla ei ole tarkoituksenmukaista esittää yksityiskohtaisia, pistemäisiä lajistotietoja. Nämä tiedot selvitetään riittävällä tavalla ja otetaan huomioon suunnittelun tarkentuessa. Maakuntakaavassa esitettyjä ratkaisuja on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa mahdollista tarkentaa siten, että kyseisten tiukasti suojeltujen lajien suojelutavoitteet voidaan ottaa riittävällä tavalla huomioon. Lintudirektiivin liitteen I lajien osalta jokaisen EUn jäsenvaltion tulee turvata näiden lajien suotuisan suojelun tason säilyminen osoittamalla niille riittävä määrä Natura suojelualueita. Natura 2000 suojelualueiden ulkopuolella lintudirektiivin liitteen I lajeilla on merkitystä lähinnä maankäyttö- ja rakennuslain luonnonympäristön vaalimista koskevien tavoitteiden (muut tavoitteet huomioiden) huomioimisen kautta. Kemi-Tornio-Haaparanta- alueen maankäytön kehityskuvassa tunnistettiin mm. seuraavia potentiaalisia matkailun kehittämisalueita: maaseutumatkailu, erämatkailu, suojelualueet ja kansallispuistot matkailun vetovoimatekijöinä, kalastusmatkailu, elämysmatkailu, risteily- ja venematkailu sekä kulttuuriperintö. Selostuksen sivulla 50 mainitaan, että ydinvoimalaitoksen rakentamisvaihe vilkastuttaa Kemi-Tornio-alueen matkailu- ja virkistyspalveluelinkeinoja ja todennäköisesti lisää myös luontomatkailupalvelujen kysyntää. Mihin tällainen väite perustuu ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Aluetaloudellisesta näkökulmasta hankkeen uhkia Kemi-Tornion talousalueelle ovat jo mainittujen lisäksi ainakin muiden alojen kuten kalastuksen ja matkailun työpaikkojen mahdollinen väheneminen. Tätä ei ole luonnoksessa mainittu. Kaavaselostuksessa arvioidaan, ettei jäähdytysvesillä ole vaikutuksia kalojen vaellukseen ja että jäähdytysveden vaikutuksista lohen vaellukseen on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti tämän ei pitäisi olla hanketta ja sitä varten tehtävää kaavoitusta puoltava seikka vaan päinvastoin. Riittävän Arviot vaikutuksista matkailu- ja virkistyspalveluelinkeinoihin sekä luontomatkailupalvelujen kysyntään perustuvat hankkeen YVAmenettelyn yhteydessä laadittuihin aluetaloudellisiin selvityksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAselostuksessa on arvioitu jäähdytysvesikierron vaikutuksia. Jäähdytysveden vaikutuksia merialueen vir-

185 43/58 tutkimustiedon puuttuminen ei oikeuta johtopäätöksiin, joiden mukaan vaikutuksia ei ole. Vakavan ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutuksia on ydinvoimamaakuntataamiin on selvitetty jäähdytysvesimallinnuksin. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan toteuttaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, mutta yksittäisiin tavoitteisiin liittyy myös ristiriitaisia vaikutuksia. Kaavaselostuksessa esitetyt tiedot

186 kaavaluonnoksessa reilusti vähätelty (s. 51). Selvittämättä myös jää, mihin tiedot vaikutuksista perustuvat. Samoin ydinjätehuollon ympäristövaikutukset ja riskit jäävät kokonaan huomiomatta, vaikka MRA 2:10 sitä selvästi vaatii. Selostuksen vakava puute on se, ettei siinä ole käsitelty korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitusongelmaa. Posiva ei ole antanut Fennovoimalle suostumustaan jätteiden sijoittamiseksi Olkiluodon onkaloon. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen osalta todetaan, ettei alueella sijaitse vesiluonnon tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativia vesistöjä. Kuitenkin EU: n vesipolitiikan puitedirektiivikin velvoittaa jäsenmaita toimimaan kaikkien vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi. Kaavaselostuksen mukaan hankealueen luonto- ja maisema-arvot on mahdollista säilyttää hankkeen toteutumisesta huolimatta. Väite on vailla perusteluita, koska samassa selostuksessa todetaan useiden lajien esiintymien häviävän tai heikentyvän hankkeen myötä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden välisiä ristiriitoja ei ole selostuksessa riittävästi käsitelty vaan tavoitteita on käsitelty näkökulmasta, jossa jokaisesta tavoitteesta kerrotaan hanketta puoltavia asioita ja negatiivisia vaikutuksia vähätellen. MRL 4:28 : ssä luetellaan maakuntakaavan sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota myös alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maiseman, luonnonarvojen 44/58 mahdollisen ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutuksista perustuvat ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyn tuloksiin. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta antaman lausunnon perusteella viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Osa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämistä lisäselvityksistä on valmistunut huhtikuussa 2009, loput valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huolto- ja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suunnittelun muut tavoitteet huomioiden. Maakuntakaavaa laadittaessa on katsottu, että vaikka osa alueen luontoarvoista kaavan toteutumisen myötä saattaa hävitä, luontoja maisema-arvot kokonaisuutena suunnittelualueella ja sen ympäristössä tulevat riittävällä tavalla säilymään. Alueen maisema-arvot on kartoitettu olemassa olevista selvityksistä. Käytössä olleen lähtömateriaalin mukaan

187 45/58 ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. MRL 4:29 : n mukaan kaavaselostuksessa on esitettävä kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Karsikkoniemellä ei ole maakunnallisia tai valtakunnallisia maisemaarvoja. Vaikutukset Karsikkoniemen lähiseudun maakunnallisesti tai valta-kunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin on arvioitu perustuen sekä asiantuntija-arvioon että aiemmin muissa yhteyksissä tehtyihin selvityksiin suurikokoisten rakenteiden maisemavaikutuksista (esim. ympäristöministeriön selvitykset tuulivoimaloiden ja mastojen maisemavaikutuksista). Vaikutuksia on arvioitu suhteessa kohteiden arvokkaiksi määriteltyihin piirteisiin. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei ole todettu arvokohteille aiheutuvan. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2:10 : n 7. kohdan mukaan selostuksessa tulisi esittää perustelut kaavaratkaisun valinnalle sekä selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, samoin kuin selvitys toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaavaselostuksessa ei ole objektiivisesti esitelty eri kaavavaihtoehtoja saatikka riittäviä perusteluja valitulle kaavaratkaisulle. Nollavaihtoehdon puolueeton tarkasteleminen uuden energiatarvearvioinnin valossa olisi ollut MRL: n mukaista. Kaavaselostuksessa on esitetty perustelut kaavaratkaisun valinnalle sekä selvitys siitä, miten eri mielipiteet on otettu huomioon. Vaikutusten arvioinnissa on kerrottu tarkemmin, miten kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan lieventää. Vaihtoehtotarkastelu on tehty ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä Simon, Pyhäjoen ja Ruotsinpyhtään laitospaikkavaihtoehtojen välillä. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavassa tutkitaan laitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Selostuksesta ei käy mitenkään ilmi, miten kansainvälisen kuulemisen pohjalta annetut palautteet on otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Lupia koskevissa kappaleissa on vain lueteltu lupien myöntämisen lainsäädännölliset kehykset, mutta ei ole selvitetty, miten lupien edellytykset tässä hankkeessa täyttyisivät. Selostukseen lisätään tiedot siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset sekä kansainvälisen kuulemisen pohjalta annetut palautteet on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Luonnos on puolueellisesti kirjoitettu; mahdolliset negatiiviset vaikutukset on enimmäkseen sivuutettu maininnoilla, joiden mukaan niitä ei ole. Kaavaselostuksesta tulee kuva, jonka mukaan hanke olisi kaikilta osin vain positiivisia vaikutuksia omaava. Esimerkiksi arviota siitä, ettei hanke vaikuta poronlihan ja muiden porotuotteiden imagoon, ei ole mitenkään perusteltu. Samoin on asian laita vesistövaikutusten sekä vaikutusten kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin osalta. Kaavaselostus perustuu edelleen lähes yksinomaan YVA- menettelyssä saatuihin tietoihin. Myös muita lähteitä on saatavilla ja niitäkin pitäisi käyttää, jotta kaavaluonnosta voitaisiin pitää objektiivisena. Selostuksessa ei ole otettu huomioon hankkeen YVA-selvityksestä annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyjä tietoja niin kuin MRA 2:10.7 edellyttää. Esimerkiksi Lapin luonnonsuojelupiirinkin esille tuomat viralliset ulkomaiset tutkimukset, joiden mukaan lasten leukemiariski lisääntyy 5 km: n säteellä ydinvoimalasta, on jätetty täysin huomiotta. Lappilaiset uraanivoimaa vastaan -kansanliike Lappilaiset Uraanivoimaa Vastaan -yhdistys katsoo, että Simoon suunnitteilla olevalla ydinvoimalalla eli uraanivoimalalla olisi merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Yhdistyksemme haluaa korostaa, että uraanivoiman vaikutuksia olisi aina Lausunto merkitään tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain

188 tarkasteltava kattavasti koko tuotannon elinkaari huomioiden. Mielestämme uraanivoimalahanke on ristiriidassa maankäyttö- ja rakennuslain kanssa sekä yleisten tavoitteiden, että alueiden käytön tavoitteiden osalta. Millä tavoin ydinvoimala edistää lain tavoitteita ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä kehityksestä? Entä turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomista? Maakuntakaavaehdotuksessa siteerataan maakuntakaavoitusta ohjaavia maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta keskeisiltä osin seuraavasti: Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. (MRL 1, Lain yleinen tavoite) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (MRL 5 I mom, Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) Ilmaston suojelu ja Suomen energian tarve Maakuntakaavan luvussa 1.3. viitataan päästövähennystavoitteisiin. Päästöttömän uraanivoimalan avulla suunnitellaan korvattavan päästöjä aiheuttavaa lauhdutusvesi kapasiteettia. Päästövähennystavoitteisiin voitaisiin vastata tosiasiassa paljon paremmin ja nopeammin uusiutuvia energialähteitä käyttäen sillä ydinvoimalan rakentaminen on aikaa vievä prosessi ja koko uraanivoimalan elinkaarta tarkasteltaessa myös uraanivoima aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Saksan ympäristöministeriö on tiedottanut Berliinissä , että uraanivoimala ei ole ilmastonsuojelullinen ratkaisumahdollisuus. Tiedote pohjautui Ökoinstituutin tutkimukseen. Ökoinstituutin tutkimuksen mukaan sähkön ja lämmön tuottaminen moderneissa yhteistuotantolaitoksissa on edullisempaa ja parempi ilmastolle kuin energian tuottaminen uraanivoimalla. Kansainvälisesti uraanivoimalla toteutettavat kasvihuonekaasujen 46/58 yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen. Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Maakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin (MRL 28 ) ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on todettu kaavaselostuksessa. Mahdollisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta tekee Suomen eduskunta. Maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset. Maakuntakaavalla ei ratkaista energian tuotantotapoihin ja kulutukseen sekä sähkömarkkinoihin liittyviä kysymyksiä.

189 päästövähennykset voisivat olla vain viiden prosentin luokkaa ydinvoimateollisuuden omienkin arvioiden mukaan. YK:n Hallitusten välisen ilmastopaneelin näkökanta oli, että ilmastomuutoksen hoitaminen laajamittaisella uraanivoimalla muodostaisi valtavan turvallisuusuhan. Tätä näkökulmaa tukevat uudet tutkimustulokset Antarktiksen, Andien, Alppien, Alaskan, Grönlannin ja Himalajan jäätiköiden sulamisvauhdin voimakkaasta lisääntymisestä. Entistä todennäköisemmin merenpinnat nousevat nopeammin kuin IPCC:n konservatiivisen B2 päästöskenaarion mukaiset mallinnukset osoittavat. Ilmastonmuutoksen tutkimusprofessori John Moore Lapin yliopiston ja Thule-instituutin Arktisesta keskuksesta on todennut, että uusimman tutkimustiedon valossa merenpinta voi nousta jopa kaksi metriä vuosisadassa. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ei ole järkevää tehdä näin vaarallisia investointeja ydinenergiaan merten rannoille. Meillä ei ole koulutettua työväkeä ja teknologiaa purkaa ydinreaktoreita nopeasti, jos erilaiset ilmastonmuutoksen seurannaisvaikutuksiin tai muihin kriisitilanteisiin liittyvät tapahtumat niin edellyttävät. Huomautamme tässä yhteydessä, että ydinvoimaloiden rakennusaika on 10 vuotta, käyttöikä 60 vuotta ja purkaminen vähintään 10 vuotta. Kaavaehdotuksen esipuheessa ja luvussa 1.3 todetaan myös, että Ydinvoimalahankkeen tarkoituksena on vastata kasvavaan energiatarpeeseen Suomessa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontisähköstä. Huomautamme kuitenkin, että sähkönkulutus on Suomessa laskussa. Lisäksi huomautamme, että Lapin energian tarvetta tyydyttämään uraanivoimalaa ei tarvita, koska Lappi on jo nyt sähkössä omavarainen. Ilmastonsuojelun kannalta olisi myös järkevintä panostaa energian säästämiseen kulutuksen lisäämisen sijaan. Energiatehokkuustoimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on selvittänyt mm. Gaia Consulting Oy:n raportti. Dokumentissa esitetään energiatehokkuustoimia sektoreilla, joista koostuu Suomen energian kokonaiskulutus: lämmitys, teollisuus, muu sähkönkulutus ja liikenne. Gaia Consulting Oy:n tekemän selvityksen pohjalta Suomi voi puristaa vuosittaisen sähkönkulutuksensa jopa 80 terawattitunnin (TWh) tuntumaan, kun työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut sähköntarpeen kasvavan 101 TWh:iin ja Energiateollisuus peräti 107 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Myös WWF:n Virtaa tulevaisuuteen - raportista löytyy vastauksia uusiutuvien energianlähteiden ja sähkönsäästön mahdollisuuksista. WWF:n mukaan heidän tarjoamansa malli voidaan toteuttaa järkeistämällä kuluttajasektorin sähkön käyttöä sekä lisäämällä bioenergian ja tuulivoiman käyttöä. Toimenpiteillä tuettaisiin kestävää kehitystä, työllisyyttä ja ympäristöteknologian vientiä uraanivoimalaa tehokkaammin. Suomella on myös EU:n velvoite lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Maakuntakaavan luvussa 1.3 mainitaan myös tavoite sähkön hankinnan omavaraisuuden kohentamisesta. Kysymme, millä tavoin ydinenergia lisää omavaraisuuttamme energiantuotannossa? Viitataanko tällä suunnitelmiin alkaa louhia uraania myös Suomessa? Jos näin on, pitäisi uraanivoimalahankkeen ja uraaninlouhintasuunnitelmien yhteys tuoda julkisuuteen jo tässä vaiheessa. Fennovoima itse on kuitenkin kiistänyt Suomessa meneillään olevien uraanihankkeiden liittymisen yhtiön omaan hankkeeseen ja vakuuttanut hankkivansa uraaninsa kansainvälisiltä markkinoilta7. Kuitenkin vaikka uraani louhittaisiinkin Suomessa se tulisi kuitenkin viedä ulkomaille jatkorikastettavaksi, koska Suomella ei ole kansainvälisten säädösten mukaan lupaa rikastaa uraania 1. asteen rikasteesta pidemmälle. Uraaninlouhinta uhkaa Simojokea Vaikka Fennovoiman periaatepäätöshakemuksessaan toteaakin, että uraanin hankintaketjun vaikutukset eivät kohdistu Suomeen, Suomen harjoittaman politiikan seurauksena uraanikaivoshankkeet ovat tulleet hyvin konkreettiseksi todellisuudeksi Lapin ihmisille. Samaan aikaan kun Fennovoima hakee periaatepäätöstä uraanivoimalan rakentamiseksi Simojoen suulle, on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriön kuulemiskierros Arevan uraanivaltaushakemuksesta Simojoen latvoilla. Simojoen latvoilla, Ranuan ja Rovaniemen rajalla valtaukseen haettu alue on poronhoito- ja hirvenmetsästysaluetta. Alueella on myös useita hyviä hillasoita. Alue on vesistöjen pilkkomaa, ja sen joet laskevat Simojokeen. Simojoki on suojeltu SAP-lohijoki, johon nousee uhanalainen Itämeren lohi. Kun Fennovoima suunnittelee uraanivoimalaa Simojoen suulle, etsii Areva uraania Simojoen latvoilta. Suunniteltu uraanivoimateollisuus on uhka Simojoen ympäristölle sekä kalastus- ja matkailuelinkeinon tulevaisuudelle sekä ylä- että alajuoksulla. Uraanikaivostoiminta aiheuttaisi toteutuessaan merkittävää haittaa erityisesti Lapin matkailuimagolle, marja-, luonnonyrtti- ja maataloudelle sekä vapaasti laiduntavalle poronhoidolle. 47/58 Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsit-

190 Myös luonnon virkistyskäyttö, metsästys ja kalastus kärsisivät. Nämä elinkeinot perustuvat tunnettuun, vuosia rakennettuun imagoon Lapin puhtaasta luonnosta. Uraanikaivostoiminnan haasteena on radioaktiivisen jätteen eristäminen ympäristöstä kaivostoiminnan aikana ja sen loputtua. Yhden kilon ensimmäisen asteen uraanirikasteen saamiseksi syntyy louhintapaikalle kiloa jätettä. Syntynyt jäte tulisi eristää ympäristöstä tuhansiksi vuosiksi. Maailmalla ei ole yhtään esimerkkiä uraanikaivostoiminnasta, joka olisi täysin hallittua ja saasteetonta. Nykyaikaista teknologiaakin käyttävillä uraanikaivoksilla on tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia aivan viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2007 Rangerin kaivos Australiassa tulvi ennakoimattomista rankkasateista johtuen.8 Samana vuonna uraanikaivos Kanadassa Port Hopessa Ontariojärvellä jouduttiin sulkemaan, kun uraania ja kemikaaleja oli päässyt vuotamaan saastuttaen maaperää ja aiheuttaen altistumisen yhdeksälle henkilölle. Ranualle uraanikaivosta suunnitteleva Ranskalainen atomikonserni Areva on toiminut erityisen vastuuttomasti maailmalla. Arevan harjoittamasta uraanikaivostoiminnasta kertoo paljon Ranskan Limousinin uraanikaivoksen epäonnistunut jälkihoito. 10 Limousin alueella ympäristö on saastunut kaivostoiminnan seurauksena ja Ranskaan on jäänyt 50 vuoden kaivostoiminnasta varastoitavaksi tonnia jätettä. Myös Afrikassa, Kanadassa ja Australiassa Arevan uraanikaivostoiminta on jättänyt jälkeensä ympäristön saastumisia. Uraanikaivosten jätteiden säilytyksen riskit ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja lupauksia vuosituhansien päähän on vaikea antaa. Mitä vesistöille tapahtuu sadantuhannen vuoden aikajänteellä? Uraanivoimala uhka Simo-, Tornio-, Kalix- ja Kemijoelle Myös uraanivoimala on uhka vesistölle. Uraanivoimalaa suunnitellaan tärkeiden lohijokien vaikutusalueelle. Kalix-, Tornio-, Kemi- ja Simojoen meritaimen ja lohi ovat uhanalaisia lajeja. Uraanivoimalan lämpimät lauhdevedet vaikuttaisivat ympäröivään ekosysteemiin. Muutokset vesiluonnossa näkyisivät rehevöitymisenä, kasviston yksipuolistumisena ja vaikutuksina kalakantoihin. Lämpövaikutuksen lisäksi voimalan aiheuttamat muutokset vesien virtauksissa tuottaisivat ongelmia. Lämpimät lauhdevedet saattavat häiritä vaelluskalojen vaellusreittejä. Kansanedustaja ja professori Erkki Pulliainen kertoo haastattelussa Pohjolan Sanomissa , että: Lohi nousee Perämerellä sen itärantaa pitkin, erikoisesti Simon kohdalla. Lämpövyöhykkeellä kalan suunta muuttuu ja vaellusvietti häiriintyy. Samassa lehtijutussa referoidaan RKTL:n lohitutkija Erkki Jokikokkoa: Vaikka hän ei oletakaan voimalalla olevan lohelle suuria vaikutuksia, hän myöntää, että luonnon kanssa on ennenkin erehdytty. - Ketjuvaikutuksista ei koskaan tiedä. Karsikkoniemen vesistö on matalaa, joten lämpimien lauhdevesien vaikutus saattaisi suuntautua laajalle alueelle. Loviisan uraanivoimalaa ympäröivät vedet ovat syvempiä, mutta siitä huolimatta laudevedet ovat vaikuttaneet laajalle. Loviisassa esimerkiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on mitannut 20 km:n päässä voimalasta veden lämpötilaksi 30 m:n syvyydessä +20 Cº ajankohtana, jolloin normaali lämpötila olisi ollut +4 Cº. Lohen nousua Simojokeen voi häiritä myös uraanivoimalan jäähdytysvesijärjestelmän aiheuttama virtaus. Uraanivoimalan synnyttämä virtauksen voimakkuus voisi olla kolme kertaa Simojoen keskivirtaama. Myös kalojen, kalan poikasten ja planktonin kulkeutuminen jäähdytysveden ottoaukkoihin aiheuttaa uhan meritaimenen ja lohen tulevaisuudelle. Tutkimusten mukaan Loviisan pieni uraanivoimala syö tonnia kalaa vuodessa. Jokainen meritaimenen ja lohen (smoltti) vaelluspoikanen joka tuhoutuu jäähdytysvesiputkistossa on vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita suojella uhanalaisia lajeja ja luonnon monimuotoisuutta. Loviisan uraanivoimalan ympäristössä ovat kalastajat todenneet mateen, kuhan, hauen ja ankeriaan vähentyneen. Silakan määrät ovat myös vähentyneet ja koko on pienentynyt. Lisäksi uraanivoimaloiden lauhdevesissä on HELCOM:in raporttien mukaan säteilyjäämiä jotka kertyvät ekosysteemiin ja kaloihin, erityisesti silakoihin joita lohet syövät. Itämeren silakat ovat jo nyt maailman radioaktiivisimpia. Säteilykuormituksen lisääminen entisestään on vaarallista ja haitallista. Muistutamme tässä STUK:in lausunnosta koskien uraanivoimalan mereen puskemia radionuklideita: Suora lainaus STUK:in lausunnosta : rajan ylittävät raportoidut mittausten tritium-pitoisuudet Suomen ydinvoimalaitosten lähiympäristöstä otetuissa merivesinäytteissä ovat pääosin peräisin ydinvoimalaitosten vesipäästöistä." Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu 48/58 tää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huolto- ja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). Hankkeen vaikutukset matkailuimagoon on tutkittu YVA-menettelyn yhteydessä. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVAselostuksesta antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalatalouteen liittyen viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella.

191 Maakuntakaavaluonnoksessa todetaan sivulla 63, että Matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoituksesta annetaan aluetta koskevissa kaavoissa määräyksiä. Sijoittamisen periaatteet on lisäksi kuvattu hankkeen YVA-selostuksessa. Korkea-aktiivinen käytetty polttoaine sijoitetaan Suomessa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen. Tällä hetkellä Suomen ainoa loppusijoituslaitos on Posiva Oy:n Olkiluodossa sijaitseva laitos. Korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa Fennovoima luottaa saavansa sijoittaa jätteensä Posivan ydinjätteenloppusijoituslaitokseen. Posiva on kuitenkin ilmoittanut etteivät Fennovoiman jätteet ole tervetulleita heidän luolastoonsa.15 Periaatepäätöshakemuksessa Fennovoima mainitsee, että: Mikäli Eurajoen Olkiluotoon rakennettavan loppusijoituslaitoksen asemaa Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa tulevaisuudessa muutettaisiin yhteiskunnallisilla päätöksillä, Fennovoimalla on vähintään 40 vuotta aikaa KBS-3 menetelmään tai muuhun pitkäaikaisturvallisuuden vaatimukset täyttävään menetelmään perustuvan loppusijoituslaitoksen suunnittelemiseen, lupien hakemiseen ja laitoksen rakentamiseen ennen loppusijoitustoiminnan suunniteltua aloittamista. Fennovoima tarkoittaa varmaankin että, jos Suomen valtio ei pysty pakottamaan Posivaa ottamaan Fennovoiman jätteitä tai Posivan loppusijoitussuunnitelma todetaan toteuttamiskelvottomaksi, heillä on silti 40 vuotta aikaa etsiä toinen loppusijoitus vaihtoehto. Minne Fennovoima siinä tapauksessa uskoo sijoittavansa jätteet? Lappiin lähelle Simon uraanivoimalaa? Siinä tapauksessa lappilaiset saisivat kaupanpäällisiksi vielä korkea-aktiiviset ydinjätteetkin. Näin suuressa hankkeessa ei voida jättää korkeaaktiivisen jätteen loppusijoitusta täysin avoimeksi kysymykseksi. Myös Posivan loppusijoitussuunnitelma voidaan hyvinkin todeta toimimattomaksi. Suomen tiedeakatemian pääsihteeri, Geologian tutkimuskeskuksen entinen pääjohtaja Matti Saarnisto totesi hiljattain televisiossa, että Posivan loppusijoitussuunnitelmassa on mm. jään tunkeutumissyvyys maaperään seuraavan jääkauden aikana arvioitu virheellisesti. Saarniston mukaan todennäköinen jään tunkeutumissyvyysolisi noin 700 metriä, kun taas Posiva olettaa ikiroudan ulottuvan 180 metriin. Säteilyturvakeskuksen Saarnistolta pyytämässä raportissa, Saarnisto toteaa että: "kaikki ennusteet loppusijoituspaikan turvallisuudesta - seuraavan jääkauden alun jälkeen ovat spekulaatiota eivätkä perustu tieteellisiin faktoihin. - Seuraavan vuoden aikana loppusijoituspaikka tulee olemaan mannerjäätikön tai veden peitossa noin vuoden ajan, ilman että sen kehitystä voitaisiin mitenkään hallita." Hänen mukaansa myös jääkausiin liittyvää seismistä toimintaa ei ole huomioitu riittävästi Posivan suunnitelmassa. Tukholman yliopiston paleogeofysiikan ja geodynamiikan laitostenjohtajana vuosina toiminut dosentti Nils-Axel Mörner on arvostellut ajatusta stabiilista peruskalliosta. Hänen mukaansa viime vuosikymmeninä on tullut esiin uutta tieto peruskallion käyttäytymisestä viimeisten vuoden aikana. Ajan jaksona on tapahtunut voimakkaita maanjäristyksiä. Ruotsissa on 58 maanjäristystä rekisteröity, ajoitettu ja kuvattu. Dosentin mukaan Olkiluodossa risteilee myös siirtolinjoja, jotka ovat liikkuneet viime jääkauden jälkeen. Myös korroosiottomat kuparikapselit, joihin Posivan loppusijoitussuunnitelma perustuu ovat olleet kritiikin alla. Uusin tutkimustieto kuparikapseleiden korroosioalttiudesta luo epäilyksen varjon Suomen loppusijoitussuunnitelman ylle. Tukholman teknillisen korkeakoulun dosentti Gunnar Hultquistin on yhdessä kahden kollegansa kanssa julkaissut tutkimuksensa kuparikapseleista kansainvälisessä julkaisussa "Electrochemical and Solid-State Letters". Pahimmassa tapauksessa kapselit kestäisivät vain tuhat vuotta sadantuhannen sijaan. Tuhat vuotta olisi täysin riittämätön aika korkea-aktiivisen jätteen eristämisessä. Ydinjätteen varastoinnin vaikeudesta kertoo myös Saksassa hiljattain paljastunut ydinjätteen varastoinnin katastrofi. Syyskuussa 2007 uutisoitiin, että osa Assenin suolakaivokseen varastoiduista ydinjätteen säilytysastioista on alkanut vuotaa ja koko kaivos on vaarassa sortua sinne valuvan veden johdosta. Säteilyvaaravyöhykkeen rikkomukset Simon Karsikkoniemessä Simon uraanivoimalahankkeelle muodostaa ongelman säteilyvaaravyöhykkeen sisälle jäävä suuri ihmismäärä. Suomen Säteilyturvakeskuksen määräysten mukaan uraanivoimalan 5km:n säteilyvaaravyöhykkeen sisällä saisi asua vain 200 henkilöä. Simossa uraanivoimalan 5km:n vaaravyöhykkeen alueelle jäisi noin 3200 asukasta. Lisäksi noin asukasta jää 20km:n varautumisalueen sisään. Varautumisalueen sisällä on koko Kemin kaupunki, Simon kuntakeskus ja osa Keminmaata. Myös 49/58 Säteilykeskus ja Geologinen tutkimuskeskus ovat ydinvoimakaavaluonnoksista antamissaan lausunnossa todenneet, ettei alueen maankamarasta ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista.

192 Länsi-Pohjan Keskussairaala, terveysasemia, päiväkoteja ja kouluja jää varautumisalueen sisään. Asukkaiden evakuointi onnettomuustilanteissa saattaa olla haasteellista. Säteilyturvakeskuksen YVL-1.10 ohjeen vaatimasta Suojavyöhykkeestä todetaan maakuntakaavassa sivulla 15, että: ohjetta laadittaessa on pidetty silmällä lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen oloja, eikä niitä sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. Mikäli esitetyistä säännöistä poiketaan, on Säteilyturvakeskukselle esitettävä muu hyväksyttävä menettelytapa tai ratkaisu, jolla saavutetaan YVL-ohjeessa esitetty turvallisuustaso. Mahdollisesti Simon uraanivoimalan ollessa kyseessä ollaan siis valmiita tinkimään tähän asti Suomessa voimassa olleista säteilyturvallisuuslaeista. Viime aikoina on maailmalla julkaistu kuitenkin useita tutkimuksia, joissa on todettu lasten leukemiatapausten lisääntyneen uraanivoimaloiden ympärillä. Saksan säteilyturvakeskuksen vahvistamat tutkimustulokset osoittavat syövän (erityisesti leukemian) lisääntyneen uraanivoimaloiden ympärillä.19 Asiasta esitettiin dokumentti YLE:n Ajankohtaisessa kakkosessa Dokumentissa Saksan säteilyviranomaiset selkeästi totesivat vahvan viitteen ja syy-yhteyden uraanivoimaloiden ja lasten leukemian välillä. Saksan tutkimustuloksia vahvistavat myös Britannian Sellafieldin, Ranskan La Haguen sekä Yhdysvaltain uraanivoimaloiden läheisyydessä todetut kohonneet syöpäriskit.21 Tutkimustulosten johdosta pitäisi mielestämme uraanivoimaloiden säteilyvaaravyöhykkeiden rajoja laajentaa väestön suojelemiseksi mahdolliselta syöpäriskiltä. Suunnitelmat, että uusien voimaloiden kohdalla tingittäisiin säteilyturvavyöhykkeiden nykyisistä rajoista ovat täysin ristiriidassa viimeaikaisten tutkimustulosten kanssa. EPR-reaktorin turvallisuusongelmat Fennovoima on valinnut markkinoilta jatkotarkasteluun kolme kevytvesireaktorityyppiä. Kaksi näistä reaktoreista on Arevan toimittamia. Vaihtoehtona on mm. Arevan EPR. Areva on parhaillaan rakentamassa EPR-reaktoria Suomeen Olkiluotoon. Koko rakennusprosessi on ollut täynnä ongelmia. Reaktorin on arvioitu olevan kolme vuotta myöhässä aikataulusta ja se tulee maksamaan huomattavasti arvioitua enemmän. Ongelmien taustalla on rakennustyömaan valvonnan epäonnistuminen ja työmaalla jatkuvasti esiintyneet poikkeamat laatuvaatimuksista. Vastaavia ongelmia Arevan uraanivoimalan rakennustyömaalla on havaittu myös Ranskassa. EPR on maailman suurin prototyyppireaktori. Viimeisimmän tiedon mukaan edes uraanivoimalan käytön kannalta keskeisin automaatiojärjestelmä ei ole valmis. Areva ei ole saanut toimitettua Suomen Säteilyturvakeskukselle sellaista suunnitelmaa automaatiojärjestelmän toteuttamisesta, jonka STUK voisi hyväksyä. Uraanivoimala tulee viivästymään yhä. Olkiluodon ydinvoimalatyömaan viivästyminen on jo nyt menossa välimiesmenettelyyn joka liittyy Teollisuuden Voiman ja laitostoimittajien, Arevan ja Siemensin välisiin näkemyseroihin lisäkustannusten korvaamisesta. EPR reaktori on saanut kritiikkiä myös Yhdysvalloista. Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisen NRC:n keväällä 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan reaktorityypin turvallisuuskriteerit eivät täyty.24 Reaktorin polttoainesauvojen rakennevaatimuksia tulisi muuttaa. NRC pyrkii löytämään ongelmaan ratkaisun kolmevuotisessa selvityksessä. Haluammeko tilata yhden EPR-reaktorin lisää Suomeen ja varautua siitä mahdollisesti aiheutuviin mittaviin lisäkustannuksiin ja turvallisuusongelmiin? Lopuksi Peräämme Lapin liitolta taloudellista, poliittista ja moraalista vastuuta. Lapin liiton nykyinen ja tuleva johto voisi henkilökohtaisesti sitoutua taloudelliseen ja poliittiseen vastuuseen ydinvoimaonnettomuudesta. Muistutamme myös etteivät vakuutusyhtiöt ole vielä tähänkään päivään mennessä lupautuneet täysimääräiseen takaukseen ydinvoimalaonnettomuudesta. Valtiolle, eli veronmaksajille on jäämässä jättivastuu ydinvoimalaonnettomuudesta, koska lain edellyttämille vastuille ei ole vieläkään sovittu vakuuksia. Vakuutusyhtiöt eivät ole vakuuksia antamassa, koska tietävät uraanivoimaloiden riskit. Onko Lapin liiton johto valmis maksamaan loput summat täysmääräisesti, kun uraanivoimayhtiöt ja vakuutusyhtiöt eivät ole siihen valmiita? Sellaisen sitovan kirjallisen ja julkisen lausunnon voi poliittisesti antaa, jos todella uskoo että uraanivoima on riskitöntä ja terveellistä. Uraanivoiman ratkaisemattomien radioaktiivisten jäteongelmien sekä ympäristö- ja terveysriskien johdosta esitämme, ettei uraanivoimalalle varata paikkaa maakunta- 50/58 Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVAselostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Maakuntakaavoituksessa ei ratkaista ydinvoimalaitoksen laitostyyppiä tai sen muita teknisiä ratkaisuja.

193 51/58 kaavassa. Toivomme Suomen jatkossa panostavan uusiutuvien energiantuotantomuotojen tutkimukseen ja kehittämiseen, sekä energian säästöön ja energiatehokkuuteen tähtääviin toimiin. Lounais-Lapin Vihreät ry Luonais-Lapin Vihreät ry yhtyy Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n lausuntoon Kemi-Tornio alueen ydinvoimakaavaehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. Ks. vastine Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n lausuntoon. Lausunto merkitään tiedoksi.

194 52/58 Yksityiset Muistutus Esitys vastineeksi Berry Eeva-Kaisa ym Me allekirjoittaneet Simon kesäasukkaat olemme seuranneet Fennovoima Oy:n pyrkimyksiä saada rakentaa ydinvoimala Simon Karsikkoniemeen. Olemme tutustuneet asiaa koskeviin selvityksiin, suunnitelmiin ja myös hanketta varten laadittuun Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaan. Ydinvoimamaakuntakaavasta esitämme muistutuksena seuraavaa: MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaavan tehtävä on ohjata yleiskaavan ja asemakaavan laatimista. Ydinvoimalaa koskeva maakuntakaava on laadittu Simon kunnan pyynnöstä. Sen on laatinut Pöyry Environment Oy ja sen selostusosa pohjautuu lähes kaikilta osin ydinvoimalaa koskevaan Fennovoima Oy:n laadituttamaan ja kustantamaan voimalan ympäristövaikutusten arviointiin ( YVA ). Maakuntakaavan laatimisen aikana Simossa ja Kemissä on laadittu ydinvoimaosayleiskaavaa ja Simossa ydinvoima-asemakaavaa, kaikki Fennovoima Oy:n aloitteesta ja kustannuksella. Nämä kaavat on laatinut Pöyry Environment Oy. Voimalan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA ) on laatinut Pöyry Energy Oy. Maakuntakaavan laadintamenettely herättää ihmetystä sekä kaavan laatijoiden osalta että maakunta-, osayleis- ja asemakaavan hierarkian suhteen. Nämä kaikki kaavat on laadittu Fennovoima Oy:n aloitteesta ja sen rahoituksen turvin. Maakuntakaavaluonnos on päivätty , Simon kunnan Karsikkoniemen ydinvoima-asemakaavaluonnos on päivätty samoin kuin Simon kunnan ja Kemin kaupungin Karsikkoniemen ydinvoima-osayleiskaavaluonnokset. Maakuntakaavalla on ohjattu alemman tason kaavoitusta kolmen päivän ajan! Lainsäädäntöön kirjattu kaavallinen hierarkia ja maakuntasuunnittelun ohjaava rooli ei ole toteutunut. YDINENERGIA EI SOVI PERÄMEREN RANNOILLE Lapin liiton maakuntaohjelmissa painotetaan kestävää kehitystä, ympäristön laatua ja sen turvaamista. Energian tuotannon tavoitteeksi asetetaan ympäristöystävällisten ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto. Lapin meri-ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava ( vahvistettu 2005 ) täyttää maakuntaohjelman tavoitteet. Samoin tavoitteet täyttää Simon ja Kemin aluetta koskeva Länsi-Lapin seutukaava ( vahvistettu 2003 ). Seutukaavassa Karsikkoniemi on pääasiassa maa-ja metsätalousaluetta, koillisosassa on pientalovaltainen asuinalue, alueen keskellä Karsikkoniemen kalasataman tarpeisiin tarkoitettu teollisuustontti, joka ei saa aiheuttaa haittaa rantojen loma-asutukselle. Lisäksi alueella on luonnon monimuotoisuuden ja suojelun kannalta tärkeitä aluevarauksia. Ydinvoimalan rakentaminen Perämeren luontoon ei sovi maakuntaohjelman tavoitteisiin. Ydinvoimala on korkean riskin teknologiaa. Se käyttää energian tuottamiseen ympäristölle ja ihmisten terveydelle vaarallista uusiutumatonta raakaainetta. Laitos itse ei ole kestävän kehityksen mukainen. Perämeri on Itämeren altaan parhaiten säilynyt alue ja vedet ovat puhtaita. Fennovoiman mukaan megawatin voimala käyttää kuutiometriä jäähdytysvettä sekunnissa eli kahden Simojoen virtaaman verran. Tämän suuruinen n 12 astetta normaalia merivettä lämpimämpi vesimassa pitää vesiä sulina ja rehevöittää niitä. Lämmin vesi ulottuu laajalle ja jäätön alue Karsikkoniemestä etelään 8 kilometrin päähän ja Ajokseen aina Sampo-murtajalle asti ( Fennovoima Oy YVA ). Voimalan rakenteet tuhoavat rantoja ja vesistöä. Rannikon arktinen luonto muuttuu. Muutos näkyisi erityisesti saariston matalilla rannoilla ja meriluonnon suojelualueilla kuten viereisessä Natura luonnonlusuojelu-ohjelmaan kuuluvassa Ajoksen Murhaniemessä, Tiurasen saaressa sekä vaikuttaisi myös 30:stä suojellusta saaresta muodostetussa Perämeren kansallispuistossa ja Möylyn hylkeiden suojelualueella. Lohistaan tunnetun Simo-joen vaelluskalat parveilevat Karsikkoniemen edustalla ja lähisaaristossa ennen jokeen nousua. Jäähdytysveden imeminen Karsikkoniemen itärannalta ( M3 / sek ) ja lämmennyt vesi vaikeuttaisivat lohien nousua sekä heikentäisivät merelle pyrkivien kalojen selviytymismahdollisuuksia. Perämeren kalastajat vastustavatkin ydinvoimalaa ja katsovat sen vaarantavan Perämeren lohijokien, Simo- ja Torniojokien kehityksen ja aiheuttavan rannikkoka- Ydinvoimamaakunta-, yleis- ja asemakaavaluonnokset on laadittu samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti ottaen huomioon eri kaavatasoilla ratkaistavat asiat. Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset ottaen huomioon hankkeen seudulliset, valtakunnalliset ja ylivaltakunnalliset ulottuvuudet. Ydinvoima-asema- ja yleiskaavat tullaan viemään hyväksymiskäsittelyyn vasta ydinvoimamaakuntakaavan tultua lainvoimaiseksi. Yleis- ja asemakaavojen ehdotusten mahdollinen tarkistamis- ja hyväksymiskäsittely tulevat perustumaan lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Lapin liiton valtuusto on hyväksyessään toimintasuunnitelman vuodelle 2008 päättänyt mm.: "Lapin energiaohjelmassa selvitetään kunkin energiamuodon osalta nykytilanne tuotannon ja kulutuksen osalta, kartoitetaan toimintaympäristön muutokset ja asetetaan kehittämistavoitteet. Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa ja sen käytön ja tuotannon kehittämisessä. Lisäksi otetaan huomioon Simo mahdollisena ydinvoimalan sijoituspaikkana selvittämällä mm. työvoima ja teollisuuden energiatarpeet." Lapin liiton hallitus on antanut Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simoon puoltavan lausunnon Maakuntakaavassa ei ratkaista voimalaitoksen teknisiä ratkaisuja, kuten jäähdytysjärjestelmää. Tekniset ratkaisut tutkitaan yksityiskohtaisemman suunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettelyssä alustavasti tutkittujen teknisten ratkaisujen perusteella alueelle laadittujen selvitysten ja jäähdytysvesimallinnusten mukaan voimalan merivettä lämmittävällä vaikutuksella ei ole merkitystä läheisten Natura 2000-alueiden suojeluperustei-

195 53/58 lastukselle ennalta arvaamattomia vaikeuksia. Radioaktiiviset hiukkaset tuovat ongelmia maataloudelle. Ja kuka haluaa ostaa ydinvoimala-alueen tuotteita? siin. Lapin ympäristökeskus on todennut tehdyt selvitykset riittäviksi tältä osin. Sulat jäähdytysvedet ja laajalle näkyvä ydinvoimala ympäristövaikutuksineen muuttaisi Kemin talvikaupungin imagoa ja karkoittaisi kalastusta ja retkeilyä harrastavat turistit myös Simon rannoilta. Valistuneet matkailijat etsivät Perämeren rannoilta puhdasta luontoa eikä ydinvoimalaa. VASTUU YDINJÄTTEISTÄ JÄÄ LAPPIIN Simon ydinvoimalan yhteyteen sijoitettaisiin tilat 500 vuotta säteileville matalaja keskiasteen ydinjätteille käsittelyä ja loppusijoitusta varten. Sinne sijoitetaan myös toistaiseksi - Fennovoiman mukaan 50 vuodeksi - korkea-asteiset vuotta säteilevät jätteet, joille ei ole loppusijoituspaikkaa. Suunnitelma on erittäin riskialtis. Riskiä lisää Simon, Suomen oloissa poikkeuksellinen, seismologisesti aktiivinen alue, missä on tapahtunut useita maanjäristyksiä. Suurin niistä Perämeren maanjäristys oli 1882, sen keskus oli Simon alueen eteläpuolella ja voimakkuus Richterin asteikolla 4,9 ( Fennovoima Oy YVA ). Ydinvoimalan käyttöaika on 60 vuotta. Toiminnan lopettamisen jälkeen jäljelle jää satoja vuosia säteilevä laitosrakennelma radioaktiivisine jätteineen, joille ei löydy purkajaa eikä jätteistä vastaavaa - yhtään käytöstä poistettua ydinvoimalaa ei ole purettu eikä jätteitä poistettu. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalatalouteen liittyen viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Hankkeen vaikutukset matkailuimagoon on tutkittu YVA-menettelyn yhteydessä. Maakuntakaavalla ei ohjata ydinjätteen loppusijoitukseen liittyviä ratkaisuja. Ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyvät asiat ratkaistaan ydinenergialain mukaisesti hankkeen jatkosuunnittelun ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Alueelle laadituissa asema- ja yleiskaavaluonnoksissa on sallittu ainoastaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen sijoittaminen laitosalueelle. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte käsittää mm. prosessivesien puhdistuksessa käytetyt suodattimet sekä huoltoja korjaustöissä syntyneen jätteen (esim. metalliromu, eristeet, suojamuovit, suoja-asusteet ja puhdistustarvikkeet). YDINVOIMALAN RISKIT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käyttö ja rakentaminen on järjestettävä siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Ydinvoimaloiden korkean riskin vuoksi niiden ympäristössä on varauduttava suuronnettomuuden varalta. Viranomaiset ( Suomessa Sisäasiainministeriö ja Säteilyturvakeskus ) ovatkin määritelleet niille onnettomuuksien varalta suojavyöhykkeet. Laitoksen tulee myös sijaita harvaan asutulla alueella etäällä asutuskeskuksista. Paikallisten viranomaisten on laadittava suojavyöhykkeille perusteelliset pelastussuunnitelmat ja vastattava niiden toteuttamisesta ( Fennovoima Oy YVA ). Ydinvoimamaakuntakaavassa voimala on sijoitettu suojavyöhykkeitä koskevien määräysten vastaisesti ja vastoin maankäyttölain henkeä. Simossa 5 kilometrin etäisyydelle voimalasta ns suojavyöhykkeelle jäisi 3000 asukasta. ( Fennovoiman mukaan 1250 ). Heitä saisi olla enintään 200. Onnettomuuksia varten heille jaetaan joditabletit. Varautumisalueelle 20 kilometrin etäisyydellä voimalasta, missä ei saisi olla isoja väkimääriä, jäisi noin asukasta, koko Kemin kaupunki Säteilykeskus ja Geologinen tutkimuskeskus ovat ydinvoimakaavaluonnoksista antamissaan lausunnossa todenneet, ettei alueen maankamarasta ole tiedossa seikkoja, jotka haittaisivat kaavoituksen lähtökohtana olevien rakennussuunnitelmien toteuttamista. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus pe-

196 teollisuuslaitoksineen, lentokenttineen ja satamineen sekä suurin osa Simon kuntaa. Alueen läpi 6 kilometrin etäisyydellä voimalasta kulkisivat rautatie ja valtatie 4 ( Fennovoima Oy YVA ). Viranomaisten vastuu tällaisen alueen pelastamisesta suuronnettomuuden sattuessa on valtava. ESITYS Edellä esitettyyn viitaten toteamme, että ydinvoimamaakuntakaava ei luo edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. Esitämme, että Lapin liiton valtuusto ei hyväksyisi Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaa ja estäisi ydinvoimalan rakentamisen Simon Karsikkoniemeen. Samalla säilyisivät Perämeren rannikon ainutlaatuinen luonto ja luontoon tukeutuvat elinkeinot. Toivomme, että Lapin liitto tukisi toimenpiteillään maakunnan uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä energialähteenä. Vesivoimaa, tuulta, haketta ja biomassaa Perämeren alueella on saatavissa. Maalämmön käyttö rakennusten lämmittämiseen on yleistymässä. Järvelä Rainer Oheisena on joitakin faktoja, joiden johdosta nyt esillä olevaa ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta ei tule hyväksyä. 1.Turvallisuus Kaavaehdotuksessa on täysin jäänyt huomioimatta Ajoksen sataman lisääntyvä laivaristeilymatkailu. Jos Karsikossa sijaitsevassa ydinvoimalassa tapahtuu vakava onnettomuus, niin läheisessä Ajoksen satamassa saattavat jopa tuhannet laivaristeilyllä olevat ihmiset joutua mottiin satamaan. Kaakkois/etelätuulella poistuminen ainoaa satamasta pois johtavaa tietä myöten olisi saasteiden vuoksi mahdotonta ja huonolla onnella juuri onnettomuuden sattuessa risteilylaivat olisivat esim. huollettavina eikä poistuminen satamasta olisi mahdollista. Ongelma tulee pahenemaan vuosi vuodelta, kun kansainväliset risteilyt Ajokseen jatkuvasti lisääntyvät ja laivat suurenevat. Myös vireillä olevat satamalaajennukset moninkertaistaisivat Ajoksen satamassa työskentelevien ihmisten määrän, joten satamasta on ydinvoimalan myötä muodostumassa huonolla tuurilla varsinainen surmanloukku. Turvallisuuden kannalta on myös hyvin arveluttavaa, että sekä ohjetta pysyvän asutuksen määrästä ydinvoimalan suojavyöhykkeellä että lentoliikenteelle laadittuja ohjeita lentoreiteistä ydinvoimala läheisyydessä jouduttaisiin Karsikon ydinvoimalan tapauksessa rikkomaan. Tällainen menettely huolestuttaa jo nyt alueen asukkaita ja murentaisi ihmisten luottamusta kaavoittajiin, virkamiehiin ja muihin päättäjiin. Suomesta löytyy Fennovoimankin tapauksessa paikkakuntia ydinvoimalalle, missä ko. ongelmia ei ole, joten nyt esillä olevaa kaavaehdotusta ei pidä hyväksyä. 2.Lohi Yhteysviranomainen (TEM) pyysi Fennovoimalta lisäselvityksiä YVAselosteeseen mm. lohen vaelluksesta. Fennovoiman antamien lisäselvitysten mukaan Karsikkoniemen edusta on vieläkin tärkeämpi lohivaelluksen keskittymä kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijoiden mukaan Karsikon edustan kautta kulkevat lähes kaikki Kalix-,Tornio- ja Simojokiin kutemaan pyrkivät nousulohet. Lisäksi syönnösvaellukselle syntymäjoistaan laskeutuvien lohenpoikasten tiedetään vaeltavan Karsikon rantoja pitkin. Noilla vaelluksilla sekä kutunousulohet että lohenpoikaset joutuvat väistämättä ydinvoimalan lämpimien/kuumien jäähdytysvesimassojen pyörteisiin. Siitä miten turmiollisia nuo vesimassat ovat lohien vaelluksille ja/tai muuhun hyvinvointiin on Fennovoiman mukaan hyvin vähän tutkimuksia, mutta se tutkimusten mukaan tiedetään, että ainakin lohen poikasilla äkkinäinen lämpötilan nousu voi johtaa menehtymiseen. Tällaisessa epävarmuudessa vähänkään vastuulliset päätöksentekijät eivät saa hyväksyä Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta. 54/58 rustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Lausunto merkitään tiedoksi. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Pelastussuunnitelma tulee kattamaan myös Ajoksen. Säteilyturvakeskus (STUK) tulee arvioimaan laitospaikan soveltuvuuden ydinenergialain 12 :n mukaisesti alustavassa turvallisuusarviossaan lain 4 luvussa tarkoitetusta periaatepäätöshakemuksesta. Säteilyturvakeskus on tuonut asian esille ydinvoimakaavoista ja YVA-selostuksesta antamissaan lausunnoissa. Maakuntakaavaehdotus perustuu STUK:n kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltyihin tulkintoihin YVL-ohjeen soveltamisesta. STUK:lla ei ole ollut huomauttamista maakuntakaavaehdotuksesta. YVL 1.10-ohjetta laadittaessa on tarkasteltu lähinnä nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen olosuhteita, eikä ohjetta sellaisenaan ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusien voimalaitospaikkojen suunnitteluun. STUK tulee tarkistamaan YVL 1.10-ohjetta lähivuosina siten, että ohjeessa otetaan huomioon nykyisten voimalaitosten sijaintipaikkojen lisäksi myös mahdolliset uudet voimalaitosten sijaintipaikat. Ydinvoimalaitoksen YVAmenettelyssä laadittuja selvityksiä ja

197 Myllyneva Pentti ja Marja-Leena Olemme tutustuneet Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotukseen. Toteamme että ydinvoimalan rakentamisesta Simon Karsikkoniemeen ja sen ympäristölle, aiheutuu alueen asukkaille ja luonnolle korvaamattomia vaurioita ja haittoja. Lisäksi liitämme STUK:n lausunnon 46/020/ Itä- Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksesta. Maakuntakaavan lakiperusteesta Maankäyttö- ja rakennuslain ( /132) tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Lain (32 ) mukaan maakuntakaavan tehtävä on ohjata yleiskaavan ja asemakaavan laatimista ja muuttamista. Aiemmin nähtävillä ollut Simon Karsikkoniemen ydinvoima-asemakaavaluonnos on päivätty , samoin kuin Simon ja Kemin ydinvoimaosayleiskaavaluonnokset. Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaluonnos on päivätty Kolme päivää on tuskin riittävä aika siihen että maakuntakaavalla olisi voitu ohjata alemman asteen suunnittelua. Käsittääkseni lain tarkoitus on että alemmat kaavat ohjautuvat lainvoimaisen maakuntakaavan ohjaamina. Näin ollen kaavallinen hierarkia ja maakuntasuunnittelun ohjaava rooli ei ole toteutunut. Alueen asukkaitten demokraattiset oikeudet vaikuttaa elinympäristönsä suunnitteluun ovat olleet vähäiset. Tämä Kemi-Tornio ydinvoimamaakuntakaavaehdotus on jatkoa aiemmin nähtävillä olleelle ydinvoima-asemakaavaluonnokselle joka oli laadittu Simon kunnan pyynnöstä. Samaan aikaan oli Simossa ja Kemissä ollut meneillään ydinvoima-osayleiskaavan ja Simossa asemakaavaluonnosten laatiminen, kuitenkin kaikki kaavat on käynnistetty Fennovoiman aloitteesta ja kustannuksella. Kaavat on laatinut Pöyry Environment Oy. Lisäksi samaan aikaan Pöyry Energy Oy on laatinut Fennovoiman Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Simon ja Kemin aluetta koskee Länsi-Lapin seutukaava, joka on saanut lainvoiman Siinä Karsikkoniemi on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta ja rannat loma-asutusta, koillisosassa on pientalovaltainen asuinalue sekä keskellä teollisuustontti, joka on tarkoitettu Karsikkoniemen kalasataman tarpeisiin ja joka ei saa aiheuttaa haittaa loma-asutukselle. Lisäksi alueella on erityisiä ympäristöarvoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä aluevarauksia. 55/58 arviointeja on täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön YVA-selostuksesta antaman lausunnon perusteella. Lisäselvityksiä on tehty mm. kalatalouteen liittyen viranomaisten kanssa pidetyssä ydinvoimakaavojen valmisteluvaiheen työneuvottelussa on todettu, että selvitysten ja arviointien täydentäminen ei aiheuta muutoksia kaavakarttaan ja määräyksiin. Lisäselvitysten tulokset otetaan huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä. Lisäselvitykset valmistuvat lokakuussa Kaavaselostusta tarkistetaan tarvittaessa lisäselvitysten perusteella. Muistutus merkitään tiedoksi. Maankäyttö- ja rakennuslain pykälät muodostavat säädöskokonaisuuden, jossa mm. MRL 1 :n mukaiset lain yleiset tavoitteet ja MRL 5 :n mukaiset alueidenkäytön tavoitteet täsmentyvät kaavatasoittain niitä koskevissa sisältövaatimuksissa (MRL 28, 39, 54 ). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavat laaditaan vastaamaan niitä tarkoituksia ja tarpeita, jotka ovat olleet kaavoitukseen ryhdyttäessä suunnittelun lähtökohtina. Kaavat ovat tästä johtuen sisällöltään erilaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että maankäyttöja rakennuslain kaavoille asettamien sisältövaatimusten merkitys painottuu eri tavoin eri kaavoissa. Kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa otetaan huomioon kaavan erityisluonne, tarkoitus ja ohjausvaikutus. Karsikkoniemen aluetta koskevissa kaavoissa painottuvat niiden erityisluonteen mukaisesti energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyvät tavoitteet. Kaavoissa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja energiahuollon järjestämiselle. Hallituksen esityksessä rakennuslainsäädännön uudistamiseksi (HE 101/1998) on sen yksityiskohtaisissa perusteluissa yleis- ja asemakaavojen sisältövaatimusten (MRL 39, 54 ) osalta todettu, että kaavoja laadittaessa tulee pyrkiä optimaaliseen ratkaisuun näiden erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin vaatimusten suhteen.

198 Alueella on myös voimassa lainvoimainen Lapin meri- rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Lapin maakuntaliiton maakuntaohjelmassa energian tuotannon tavoitteeksi asetetaan ympäristöystävällisten ja uusiutuvien energiatuotantomuotojen käyttöönotto. Lapin meri- rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava täyttää maakuntaohjelman tavoitteet. Sen sijaan ydinvoimalan rakentaminen Lapin puhtaaseen luontoon ei sovi näihin tavoitteisiin. Ydinvoimala on korkean riskin teknologiaa. Se käyttää energian tuottamiseen ympäristölle ja terveydelle vaarallista uusiutumatonta raaka-ainetta. Laitos itse ei ole kestävän kehityksen mukainen, sen käyttöaika on 60 vuotta. Tämän jälkeen se kuluttaa vielä kauan energiaa säteilevien jäänteittensä turvajärjestelyjen hoitamiseksi. Fennovoiman omistusuhteet Fennovoimalla on kaksi omistajaa: Voimaosakeyhtiö SF ja E.ON Nordic. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoimasta 66 prosenttia ja ydinvoimaosaaja E.ON Nordic 34 prosenttia. Suoria ja välillisiä osakkaita Fennovoimalla on kaikkiaan 64. Voimaosakeyhtiö SF:n 63 osakasta ovat suomalaisia paikallisia energiayhtiöitä ja Suomessa toimivia teollisuuden ja kaupan yrityksiä. Energiayhtiöt omistavat Voimaosakeyhtiö SF:stä 55 prosenttia ja loput osakkaat 45 prosenttia. Lähde: Mielestämme, vaikka Fennovoima vakuuttaa että yhtiö pysyy suomalaisena, on täysin mahdollista että E.ON hankkii jossakin vaiheessa osake-enemmistön joka ei ole hyvä asia. Fennovoiman ilmoituksen mukaan laitosprojekti hoidettaisiin ja johdettaisiin E.ON:n toimesta. Lisäksi kun Fennovoima saisi jalansijan Suomeen, niin silloin on täysin mahdollista että myös Saksan ydinjätteet tuodaan Suomeen! Näin on antanut ymmärtää varatoimitusjohtaja Natri. Työllisyysvaikutukset ja aluetalous Työllisyys- ja aluetalouteen liittyvät luvut ovat epärealistisia sillä suurin osa rakennusaikaisesta työvoimasta on ulkomaalaisia (esimerkkinä Olkiluoto 3). Vain pieni osa suomalaisista saatikka lähialueen työvoimasta työllistyisi hankkeesta. Rajoitukset laitosalueella ja ydinvoimalaitoksen lähialueella Ensimmäisessä kappaleessa on esitetty olettamuksia, ei vaadittavaa menettelytapaa. YVL 1.10 kohta 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö tulee esittää kokonaisuudessaan koska sen alkuosa, joka puuttuu kaavaselostuksesta, määrittelee ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan valinnan. Viimeinen kappale on virheellinen tulkinta YVL 1.10 ohjeesta. Katso liitetiedostona oleva STUK:n lausunto 46/020/ Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. 56/58 Maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) osalta perusteluissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu kaavoja varten laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien avulla, joilla on ollut huomattava vaikutus kaavaratkaisuihin. Ydinvoimamaakunta-, yleis- ja asemakaavaluonnokset on laadittu samanaikaisesti ja vuorovaikutteisesti ottaen huomioon eri kaavatasoilla ratkaistavat asiat. Kaavahierarkian mukaisesti maakuntakaavassa tutkitaan ydinvoimalaitoksen sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset ottaen huomioon hankkeen seudulliset, valtakunnalliset ja ylivaltakunnalliset ulottuvuudet. Ydinvoima-asema- ja yleiskaavat tullaan viemään hyväksymiskäsittelyyn vasta ydinvoimamaakuntakaavan tultua lainvoimaiseksi. Yleis- ja asemakaavojen ehdotusten mahdollinen tarkistamis- ja hyväksymiskäsittely tulevat perustumaan lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Lapin liiton valtuusto on hyväksyessään toimintasuunnitelman vuodelle 2008 päättänyt mm.: "Lapin energiaohjelmassa selvitetään kunkin energiamuodon osalta nykytilanne tuotannon ja kulutuksen osalta, kartoitetaan toimintaympäristön muutokset ja asetetaan kehittämistavoitteet. Pääpaino tulee olemaan bioenergiassa ja sen käytön ja tuotannon kehittämisessä. Lisäksi otetaan huomioon Simo mahdollisena ydinvoimalan sijoituspaikkana selvittämällä mm. työvoima ja teollisuuden energiatarpeet." Lapin liiton hallitus on antanut Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskevasta periaatepäätöshakemuksesta ydinvoimalaitoksen sijoittamista Simoon puoltavan lausunnon Kaavaselostusta täydennetään YVL 1.10-ohjeeseen liittyvillä, ydinvoimalaitoksen sijaintipaikan valintaa koskevilla tiedoilla.

199 Suojavyöhykettä ja varautumisaluetta on käsitelty useammassakin kohdassa viitaten myös YVA-selostukseen. YVA-selostus on tältä osin puutteellinen, lisäksi vihjaillaan että Säteilyturvakeskuksen (STUK) ohjeet tarkoitakaan sitä mitä niissä lukee. Tätä, mielestäni, virheellistä näkemystä on vahvistanut STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen lehtien palstoilla (Pohjolan Sanomat ) ja TV:n ajankohtaisohjelmissa (ajankohtainen kakkonen ). Ihmetyttääkin miten Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja, jonka johtaman laitoksen vastuulla on ohjeistaa ja valvoa Suomen ydinturvallisuuteen liittyvät asiat, antaa tämän suuntaisia lausuntoja. Nämä luonnosvaiheessa olleet loveukset on tästä kaavaehdotuksesta kylläkin poistettu. Mielestämme, sekä YVA että PAP vaiheessa on tätä täysin tietoisesti pidetty esillä, joten koko Fennovoiman tarkoitusperistä saa epärehellisen kuvan. Suojavyöhyke ja varautumisalue on määritelty STUK:n ohjeissa YVL Käsittääkseni ohjeet on laadittu alueen asukkaiden turvaksi ydinsäteilyä ja mahdollista onnettomuutta vastaan. Ohjeen mukaan, valittaessa ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on siten helpompi toteuttaa. Simon Karsikon laitoksen Suojavyöhykkeellä, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta, asuu Kemin Hepolan alueella, mukaan lukien Rytikarin ja Ajoksen asuinalueet, noin 2500 henkilöä, Simon Maksniemen kylässä noin 600 henkilöä eli yhteensä yli 3000 asukasta. Ydinvoimamaakuntaehdotukseen on toki, ilmeisesti STUK:n vaatimuksesta lisätty edellä mainitut alueet Ajosta lukuun ottamatta. Mielestämme Ajoksen asuinalue tulee kuulua suojavyöhykkeeseen, koska alueelta on vain yksi poistumistie. Alueella on myös kouluja ja päiväkoteja. Lain mukaan alueella ei saisi asua enempää kuin 200 henkilöä. Lisäksi Karsikossa on useita vakituisia asuntoja. Karsikossa, Laitakarissa ja Ajoskrunnissa on yhteensä yli 100 lomamökkiä. YVA-selostuksessa ja PAPhakemuksessa on virheellisesti kerrottu että suojavyöhykkeellä asuu vain 1250 henkilöä. Simon Karsikon laitoksen Varautumisalueella, joka ulottuu noin 20 kilometrin etäisyydellä laitoksesta, viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Viranomaiset myös vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja loma-asutukseen. Alueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Lain mukaan yhteiskunta eli me veronmaksajat joutuisimme ylläpitämään tätä valmiutta! YVA-selostuksessa ja PAP-hakemuksessa ei ole arvioitu valmiuden ylläpidon kustannuksia. Tämän alueen sisälle sopii koko Kemin kaupunki, sekä Simon ja Keminmaan kunnista taajaan asuttuja alueita, muun muassa kuntakeskukset. Alueella sijaitsee useita kouluja, päiväkoteja, sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhusten palvelutaloja ym. Lisäksi alueella sijaitsee Stora-Enson (noin 6km) ja Metsä-Botnian (noin 15km) puunjalostuslaitokset, Kemin satama (noin 6km) sekä monia muita yrityksiä. Alueella asuu yli henkilöä. Lisäksi Kemi on työssäkäyntialuetta joten lähikuntien asukkaita on paljon töissä alueella. Ote: Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset, /YVL 1.10 (Ydinvoimalaitosohjeet) Alleviivaukset ovat allekirjoittaneen lisäämiä 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö Ydinvoimalaitoksen normaali käyttö tai odotettavissa olevat käyttöhäiriöt eivät aiheuta rajoituksia maankäytölle laitosalueen ulkopuolella. Ydinvoimalaitoksen ympäristössä on kuitenkin varauduttava alueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevin suunnitelmin myös vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen [5, 6]. Tämä merkitsee mm. sitä, että ydinvoimalaitoksen lähiympäristössä ei saa olla laitoksia tai asutuskeskuksia, joissa olisi vaikea toimeenpanna tarpeellisia suojautumistoimenpiteitä, kuten suojautumista sisätiloihin tai suojaväistöä alueelta. Ydinvoimalaitoksen läheisyydessä ei myöskään saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi ulkoisesti aiheuttaa vaaratilanteen laitoksessa. Kun valitaan ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa, on yleisperiaatteena, että laitos sijaitsee harvaan asutulla alueella ja etäällä merkittävistä asutuskeskuksista. Laitoksen sijoittaminen harvaan asutulle alueelle on perusteltua siksi, että tällöin onnettomuuteen varautumista koskevat toimenpiteet kohdistuvat pienempään väestöryhmään ja ne on si- 57/58 Suojavyöhyke on osoitettu noin 5 kilometrin etäisyydelle YVL 1.10-ohjeen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa käytyjen neuvottelun perusteella. Säteilyturvakeskus ei ole katsonut tarpeelliseksi laajentaa suojavyöhykettä Ajokseen. Voimalaitoksen varautumisalueelle (säde 20 km) laaditaan myöhemmin tarvittavat pelastussuunnitelmat riittävän tehokkaan evakuoinnin järjestämiseksi. Pelastussuunnitelma tulee kattamaan myös Ajoksen. Ydinvoimalaitoksen edellyttämiä pelastusjärjestelyjä ei ole vielä tarkemmin määritelty, eikä pelastusjärjestelyistä aiheutuvien kustannusten määrää ole siten voitu arvioida.

200 58/58 ten helpompi toteuttaa. Ydinvoimalaitoksen laitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Se määritellään alueeksi, jolla saa olla pääsääntöisesti vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Kiinteä asutus on kielletty ja työntekijöiden majoitusta tai vapaa-ajan asutusta sallitaan vain erittäin rajoitetusti. Ydinvoimalaitoksen käytöstä vastaavan luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaan kuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Laitosalueella voi olla muuta laitoksen käyttöön liittymätöntä toimintaa edellyttäen, ettei siitä aiheudu uhkaa laitoksen turvallisuudelle. Alueen kautta voi kulkea liikenneväylä, jos liikenne on vähäistä ja se voidaan tarvittaessa pysäyttää. Vierailuja laitosalueelle voidaan tehdä edellyttäen, että laitoksen käyttäjän on mahdollista valvoa vierailijoiden liikkumista. Laitosaluetta ympäröi suojavyöhyke, joka ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia. Sille ei saa sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Sisäasiainministeriön määräyksen [3] mukaisesti on määritelty noin 20 km etäisyydelle laitoksesta ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava väestönsuojelua koskevat yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Viranomaiset myös vastaavat pelastussuunnitelmien toteuttamisesta. Toteutuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laitospaikan lähiympäristön erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi vaikeakulkuisiin saaristo-olosuhteisiin ja lomaasutukseen. Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. ***ote loppuu*** Loppupäätelmä Me allekirjoittaneet toteamme että Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavaehdotus ei ole kaikilta osin voimassaolevan lainsäädännön mukainen. Näin ollen Lapin liiton ei tule hyväksyä kaavaehdotusta. Pyydämme että saamme asialliset ja perustellut vastineet. Muistutus merkitään tiedoksi.

201 1/4 LIITE 3 KEMI-TORNIO ALUEEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA ESITETYT KANSAINVÄLISEN KUULEMISMENETTELYN LAUSUNNOT JA NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET o Vastineet on hyväksytty maakuntakaavan Lapin liiton hallituksessa Lausunto Norja Ei huomauttamista. Puola Ei huomauttamista. Esitetty seuraavia kysymyksiä ydinvoimalan rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyen: o Voitaisiinko muita halvempia ja turvallisempia energiavaihtoehtoja, kuten uusiutuvia energialähteitä hyödyntää o Tietoa vaaravyöhykkeestä onnettomuustilanteessa ja käytetyn ydinpolttoaineen varastoinnista o Tietoa ydinjätteiden loppusijoituksen sijainnista o o Tietoa lauhdeveden mahdollisista vaikutuksista Itämeren ekosysteemiin Tietoa turvallisuusjärjestelmän käyttöönotosta, mikä on ydinvoimalan rakentamisen ja käyttöönoton kannalta paras saatavilla teknologia Vastine Lausunto merkitään tiedoksi. Ei muutoksia. Lausunnossa mainitut seikat on tuotu esille YVA-selostuksessa ja tietoja on edelleen täydennetty työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämien lisäselvitysten perusteella lokakuussa Kaavaselostukseen on liitetty keskeiset tulokset selvityksistä. Kaava-asiakirjojen tiivistelmä, joka on toimitettu kansainvälistä kuulemista varten sisältää kokonaisuudessaan ne täydellisten kaava-asiakirjojen tiedot, jotka liittyvät hankkeen rajat ylittäviin vaikutuksiin. Aineiston sisältö on laadittu Suomen ympäristöministeriön ohjauksessa ja vastaa sekä Suomen lainsäädännön vaatimuksia että vastaavien kaavoitushankkeiden aiempia käytäntöjä. Ruotsi Lausuntoja saatu Norrbottenin lääninhallitukselta sekä Haaparannan ja Ylitornion kunnilta. Kyseisissä lausunnoissa todetaan, että osapuolien aikaisempia lausuntoja ei ole huomioitu. Tarkastelusta puuttuu edelleen sosiaalisia näkökohtia, kuten ydinvoimalaitoksen lähellä asumiseen liittyvät epävarmuudet. Lisäksi tarkastelusta puuttuu arvio onnettomuuteen varautumiseen liittyvistä kustannuksista Ruotsin osalta. Raportissa ei myöskään ole riittävää kuvausta vaikutuksista meriympäristöön ja kalastukseen. Lausunnoissa esitetään myös, että kaikki tieto täytyy olla saatavilla ruotsiksi kaikille ruotsin kansalaisille sekä viranomaisille koko prosessin aikana. Norrbottenin lääninhallituksen lausunto (referoitu): Lääninhallitus katsoo, että pelkkä tiivistelmä kaavaehdotuksesta ei riitä. Maakuntakaavan toteuttaminen voi aiheuttaa hyvin suuria vaikutuksia sekä normaalin toiminnan aikana että onnettomuustilanteessa, minkä takia kaiken tiedon täytyy olla ruotsalaisten kansalaisten ja viranomaisten saatavissa koko prosessin ajan. Lääninhallituksella ei ole huomautettavaa maakuntakaavan sisällöstä koskien kaava-aluetta. Kaavaselostuksen perusteella maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on arvioitu ainoastaan mahdollisia vaikutuksia maakuntakaava-alueella. Lääninhallitus katsoo, että vaikutusten arvioinnissa tulisi käsitellä rajat ylittävät vaikutukset yksityiskohtaisemmin. Tarkempi kuvaus tulisi olla sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista Ruotsin puolella; ydinvoimalaitos Simossa lähialueineen kuvattuna ruotsalaisesta näkökulmasta. Kaavaselostusta ja siitä käännettävää tiivistelmää täydennetään vaikutusten osalta perustuen lokakuussa 2009 valmistuneiden lisäselvitysten perusteella. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi pohjautuu hankkeen YVAmenettelyyn, jossa lausunnossa mainitut asiat on selvitetty. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa YVAselostuksesta on todettu, että täydentämällä selvityksiä lausunnossa edellytetyllä tavalla ovat selvitykset riittäviä ja menettely vastaa sille säädettyjä vaatimuksia. Maakuntakaava perustuu näihin selvityksiin ja niiden tulokset on keskeisiltä osiltaan referoitu kaavaselostuksessa ja sen liitteissä. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa ja YVA-menettelyn tulosten hyödyntämisessä on painotettu erityisesti niitä vaikutuksia, jotka liittyvät laitoksen sijoittamisen seudullisiin vaikutuksiin. Kaava-asiakirjojen tiivistelmä, joka on toimitettu kansainvälistä kuulemista varten sisältää kokonaisuudessaan ne

202 Rajat ylittävät vaikutukset kuvataan myönteisenä aluetaloudellisena mahdollisuutena Ruotsille, kun taas haitalliset vaikutukset jäävät huomaamatta. Käännätetyssä yhteenvedossa on arviointeja muun muassa ydinvoimalaitoksen vaikutuksesta Pohjanlahden ja Haaparannan saariston turismipotentiaaleihin vailla perusteluja. Kuvaus lauhdeveden rajat ylittävistä vaikutuksista on puutteellinen. Sosiaalisia vaikutuksia, kuten viihtyisyyden vähenemistä, mikä saattaa kasvaa lähellä asuvilla, ei ole kuvattu myöskään. Kaavaselostuksessa ei myöskään mainita vaikutuksista Ruotsin kannalta, jotka lääninhallitus aiemmin lausui YVA-prosessista koskien lauhdeveden vaikutuksia jääolosuhteisiin sekä radioaktiivisten aineiden kuljetuksiin liittyen. Uusi ydinvoimalaitos lisää Ruotsin osalta kustannuksia liittyen ydinonnettomuuteen varautumiseen. Kustannukset tulee ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa. Myös koottu taloudellisten vaikutusten arviointi ydinvoimaonnettomuudesta tulisi esittää, jossa kerrottaisiin taloudelliset vaikutukset yhdyskunnalle, elinkeinoelämälle ja yksityishenkilöille sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Ylitornion kunnan lausunto (referoitu): Ylitornio viittaa aikaisemmin antamiinsa kommentteihin ja toistaa näkökantojaan. Kunta katsoo, että mihinkään niistä asioista, jotka kunta lausui 1. joulukuuta 2008, ei ole vastattu tyydyttävästi. Ylitornio esittää että ympäristövaikutusten arvioinnista selvitetään seuraavat asiat ennen mahdollista lopullista päätöstä uuden ydinvoimalan rakentamisesta Simon kuntaan: o Selvitys Perämeren ja Tornionjoen kemiallisesta ja ekologisesta tilasta, ja miten mahdollisen uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaikuttaa tähän. o Selvitys alueen tämänhetkisestä säteilytilanteesta sekä radioaktiivisten o isotooppien esiintymisestä alueella. Arviointi siitä, miten uusi ydinvoimala Simon kunnassa vaikuttaa Tornionjoen Natura 2000-alueeseen ja vaatiiko lupa uudelleen tarkastelua siitä, aiheutuuko merkittäviä ympäristövaikutuksia Natura 2000-alueeseen ja lintujen suojeluun. Uusia kysymyksiä Lintukuolemat Itämerellä Ruotsalaisen tutkimusryhmän mukaan Ruotsissa kymmenet tuhannet linnut kuolevat luonnottomasti. Ryhmä on julkaissut tieteellisen tutkimuksen, joka osoittaa lintukuolemien johtuvan B1-vitamiinin puutteesta. B1-vitamiinin puute aiheuttaa lintujen halvaantumisen, jonka jälkeen ne kuolevat nälkään. Linnut eivät osaa lentää tai syödä vitamiinipuutteen aiheuttamien vakavien neurologisien vaurioiden vuoksi. Sama vitamiinipuute on iskenyt 70-luvusta lähtien useaan kertaan sekä lohenpoikasiin, viljelyloheen, että villiloheen. Oireet parantuvat B1-liuoksen avulla. Leväkukinnat, syanobakteerit Viime vuosina tutkijat ovat epäilleet, ovatko levä- ja syanobakteerikukinnat Itämeressä saaneet alkunsa ydinvoimalaitosten lauhdutusvedestä. Ruotsin ydinvoimalaitokset päästävät 12 kuutiota jäähdytysvettä 10 astetta lämmitettynä! Vesi lämmitetään ennen sen palauttamista mereen, jossa kevyempi lämmin jätevesi kerrostuu pinnalle ja kylmempi vesi merenpohjaan. Siten meriveden lämpötila nousee laajoilla alueilla. Kukinta alkaa korkeammissa veden lämpötiloissa, ja ilmiön ongelmat ovat kasvaneet viime vuosina. Ei ainoastaan Ruotsin ydinvoimalat, mutta myös Suomen ydinvoimalat Olkiluodossa ja Loviisassa, sekä Venäjän Sosnovyi Bor, käyttävät Itämerta jäähdyttääkseen hukkalämpöä. SMHI: n Pohjanlahden kartoista vuosilta selviää, että leväkukinnot alkavat usein Forsmarkin ydinvoimalan edustalla. Valkokatkan ja ahvenen hedelmällisyyden heikkeneminen Ruotsin ympäristönvalvonta on osoittanut, että valkokatka on vähentynyt reilusti koko Itämeren alueella. Vahingon on todettu johtuvan alkioiden solukalvojen vaurioista. Ahventen hedelmällisyyden on osoitettu olevan tasaisessa laskussa. Samaan aikaan toksiineja pilkkovan maksaentsyymin aktiivisuus on kasvanut ahvenissa. Vaatimukset Ylitornio vaatii, että Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta ei hyväksytä. Ylitornion kunta edellyttää edelleen, mikäli suunnittelu jatkuu, että koko projekti on arvioitava asianomaisella viranomaisella Suomessa. Arviointi on tehtävä 2/4 täydellisten kaava-asiakirjojen tiedot, jotka liittyvät hankkeen rajat ylittäviin vaikutuksiin. Aineiston sisältö on laadittu Suomen ympäristöministeriön ohjauksessa ja vastaa sekä Suomen lainsäädännön vaatimuksia että vastaavien kaavoitushankkeiden aiempia käytäntöjä. Kaavaselostusta ja siitä käännettävää tiivistelmää täydennetään vaikutusten osalta perustuen lokakuussa 2009 valmistuneiden lisäselvitysten perusteella.

203 3/4 o asetettujen ohjesääntöjen mukaisesti, jotka on laadittu toiminnalle merkittävällä ympäristövaikutuksella Natura2000 kohteille ja lintusuojelukohteille. Tornionjokihan on kokonaisuudessaan Suomen ja Ruotsin yhteinen Natura2000-kohde. Haaparannan kunnan lausunto (referoitu): Haaparannan kaupunki on aiemmin jo todennut että: o Uudet ydinvoimalaitokset Suomessa lisäisivät radioaktiivisten aineiden kuljetuksia. Riskit tulee nähdä louhinnasta loppusijoitukseen megawatin voimala tuottaa suuria määriä lämmitettyä jäähdytysvettä. o Itämeri on monille ympäristöongelmille herkkä sisämeri. Leväkukinta on jo nyt suuri ongelma. Merivesien lämmittäminen pahentaa leväkukintaongelmaa sekä vaikuttaa vesien jäähtymiseen ja meren ekosysteemiin laajoilla alueilla. o Ydinvoimalaitoksen sijoittaminen Simoon merkitsisi sitä, että Perämeren rannikkokaloihin olisi haitallisia vaikutuksia. Villilohen vaellukseen voi olla kielteisiä seurauksia veden lämpötilan noustessa. o Uraani on rajallinen luonnonvara, ja viimeistään 40 vuoden sisällä helposti louhittava uraani loppuu. Jos ydinvoiman käyttöä lisätään, uraani loppuu aiemmin, jonka jälkeen vaaditaan ympäristöön enemmän vaikuttavia uraaninlouhintamuotoja. o Ydinvoimalan toiminnassa on liian suuria riskejä toimintahäiriöiden sattuessa, jotka aiheuttavat kielteisiä seurauksia pitkään. Kaikki nämä riskit on otettava huomioon, ennen kuin Suomen valtio tekee päätöksen. Maakuntakaavasta puuttuu edelleen kuvaus näistä ongelmista/kommenteista ja sitä olisi täydennettävä niin, että kaikki toiminnan vaikutukset voitaisiin arvioida kattavammin. Haaparannan ja valtakunnan rajan välittömästä läheisyydessä johtuen, Haaparannan keskustan ollessa vain 33 km päässä suunnitellusta sijoituspaikasta, Haaparannan asukkaille on annettava samat mahdollisuudet tiedonsaantiin ja vaikuttamiseen kuin suomalaisille, sekä periaatepäätöshakemusprosessissa kuin itse mahdollisessa laitoksen käyttövaiheessakin. Ydinvoimalaitoksella on yhtä suuri vaikutus Haaparannan asukkaille, kuin esimerkiksi asukkaille, jotka asuvat 20 km päässä Simosta. Tämän vuoksi tulisi kaikki suunnittelumateriaali olla saatavilla kokonaisuudessaan myös ruotsiksi. Tämän lisäksi myös yleistilaisuudet olisi pidettävä ruotsiksi, niin että ne ihmiset, jotka eivät ymmärrä suomea, voivat osallistua prosessiin ja heillä olisi vaikutusmahdollisuus. Nyt esitettävä aineisto on vain osittain ruotsiksi. Suunnittelussa kuvataan mahdolliset myönteiset vaikutukset väestöön myös Haaparannan puolella, kuten työllisyyden ja infrastruktuurin parantuminen mahdollisen ydinvoimalaitoksen seurauksena. Kuvaus kielteisistä seurauksista Haaparannan kunnalle sen sijaan puuttuu. Edelleen puuttuu kuvaus siitä, miten ydinvoimala vaikuttaa ihmisen olemassaoloon / elämänlaatuun, tiedonsaanti molemmilla puolilla rajaa, riskit ja vaikutukset normaalikäytön ja onnettomuuksien aikana jne. Myös vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin sekä mahdollisuudet matkailun kehittämiseen alueella on tuotava esiin. Alueen houkuttelevuuteen voi tulla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, jotka tulee kuvata. Suunnitelmissa on myös esitettävä tarpeet Haaparannan kunnalle kuten; siviilisuojelu kriisitilanteissa, onnettomuuden tai voimalaa kohtaavan uhkatilanteen sattuessa. Miten Haaparannan asukkaille voidaan tiedottaa samalla tavalla kuin Suomen väestölle, esimerkiksi hätätilanteissa, joita saattaa syntyä ydinvoimalan käyttöaikana. Tämä kuvaus puuttuu kaavaselostuksessa. Koska maakuntakaava on tärkeä tulevalle suunnittelulle, tulisi Ruotsin sidosryhmälistaan lisätä ympäristökeskus, Norrbottenin lääninhallitus, sekä muut kunnat joita asia koskee. Viro Viro on antanut aiemmin lausunnon koskien Kemi-Tornio ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta (9.maaliskuuta 2009, No / ). Kemi-Tornio alueen maakuntakaavaehdotusta on täydennetty, mutta suurinta osaa Viron esittämistä huomautuksista ei ole otettu huomioon. Tästä johtuen kantamme on sama kuin kirjeessämme 9. maaliskuuta Mielestämme kyseinen asiakirja on liian yleisellä tasolla, ja tarvitsemme lisää yksityiskohtaisempaa tietoa ydinvoimamaakuntakaavaehdotusta koskien. Haluaisimme myös tietää miten Viro voi osallistua jatkossa prosessiin. Hankkeen sisältö ja oletukset laitoksen ratkaisuista on kuvattu YVAmenettelyn yhteydessä ja liitetty myös kaavaselostukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnossa on todettu, että hanke on YVA-selostuksessa kuvattu riittävällä tavalla. Yksityiskohtaisempia tietoja laitoksen ratkaisuista ei

204 Viron edellinen lausunto (referoitu): Viro toivoo tarkempia tietoja ydinvoimalaitoksen maankäyttösuunnitelmista. Suurinta osaa Viron valmisteluvaiheessa antamasta palautteesta ei ole otettu huomioon. Yleiset huomautukset Simno alueen maankäytön suunnitelmat ovat hyvin yleispiirteisiä, ydinvoimalan suunnitteluratkaisut ovat epäselviä - esimerkiksi suunnitelma ei anna tarkkaa kuvaa siitä, miten alueelle sijoitetaan voimalaitokseen liittyvät rakenteet tarkemmin, mikä on reaktorien määrä, jne. Myös osaa valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista ei ole kuvattu riittävän perusteellisesti. Vaikka Simon alueen maankäytön suunnitelmat viittaavat YYA-raporttiin, jossa valtioiden rajoja ylittäviä ympäristövaikutuksia on tutkittu tarkemmin, olemme sitä mieltä, että selkeyden vuoksi pitäisi todeta ainakin keskeiset johtopäätökset ympäristövaikutuksista asiakirjoissa. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että asiakirjoissa tulisi huomioida mahdolliset riskit sekä riskien arvioinnin tulokset. Lisäksi pitäisi kertoa miten suunnitteluratkaisuun on päästy. Tämän vuoksi pyydämme täydentämään Simon alueen maankäytön luonnoksia. Missä vaiheessa suunnittelusta tulee konkreettisempaa (esim. teknisen hankkeen vaiheessa, jne.) ja onko Virolla mahdollista päästä tutustumaan materiaaleihin. Tarkempia tietoja Simon alueen maakäytön suunnitelmista olisi syytä olla käytettävissä objektiivisen lausunnon antamiseksi. Käytetty ydinpolttoaine ja sen loppusijoitus: Ydinvoimayhtiöt ovat vastuussa turvallisesta radioaktiivisen ydinjätteen käsittelystä, kunnes jäte on loppusijoitettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. YYA-selostuksesta (Viron) ympäristöministeriö pyysi selvitystä, onko Fennovoima Oy:llä mahdollisuutta sijoittaa uuden ydinvoimalaitoksen käytetty ydinpolttoaine suunniteltuun Posiva Oy: n varastoon (Olkiluodon kallioperään) vai joudutaanko rakentamaan oma loppusijoitusvarasto. Valitettavasti myös Simon alueen suunnitelmista ei selviä, onko loppusijoitusvaraston rakentaminen alueelle otettu huomioon. Pyydämme ystävällisesti teitä täsmentämään asiakirjoja tältä osin. 4/4 ole vielä käytettävissä, eivätkä ne ole olleet tarpeenkaan hankkeen ympäristövaikutuksia selvitettäessä. Kaava-asiakirjojen tiivistelmä, joka on toimitettu kansainvälistä kuulemista varten sisältää kokonaisuudessaan ne täydellisten kaava-asiakirjojen tiedot, jotka liittyvät hankkeen rajat ylittäviin vaikutuksiin. Aineiston sisältö on laadittu Suomen ympäristöministeriön ohjauksessa ja vastaa sekä Suomen lainsäädännön vaatimuksia että vastaavien kaavoitushankkeiden aiempia käytäntöjä. Kaavaselostusta ja siitä käännettävää tiivistelmää täydennetään vaikutusten osalta perustuen lokakuussa 2009 valmistuneiden lisäselvitysten perusteella.

205 LIITE 4.

206 LIITE 4.

207 LIITE 4.

208 LIITE 4.

209 LIITE 4.

210 LIITE 4.

211 LIITE 4.

212

213

214 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin Regional Council of Lapland Rovaniemi Faksi