... Seppo Elo -. Ceofvsiikan osasto Qaportti KALPEA-tvörvhmtille. Alueellisen tutkimuksen yksikkö

Transkriptio

1 020/ I Geologian Tutkimuskeskus Seppo Elo -. Ceofvsiikan osasto Qaportti KALPEA-tvörvhmtille Alueellisen tutkimuksen yksikkö GEOFYSIKAALISEN TIEDON K#YTOST# KALLIOPER#KARTOITUKSESSA...

2 LUKU 1 Sivu 1-1 Geofysikaalisesta aine?-stosta on kallioperägeologille seka iloa etta riesaa. Geofysikaaliset kartat antavat hvvan yleiskuvan kallio~eran laadusta ja rakenteesta. Tämä vleiskuva auttaa kenttätöiden tavoitteita asetettaessa, kenttxtöita tehtäesss seka kallio~erxkarttaa laadittaessa. Aihepiiri on kuitenkin rasittavan monipuolinen ja sisältä2 useita ratkaisettomia kysymvksix. Geofvsikaalista aineistoa tulkitta- essa on tunnettava mittaussuureet ja tulkintamenetelmien perusteet. Anomaliat on luokiteltava johtuviksi joko kallioperän pintaosista, ~intaan puhkeamattomista l2hteistx tai irtomaan paksuuden tai ominaisuuksien vaihtelusta. On kyettavä erottamaan metamorfisten, litologisten ja tektonisten elementtien aiheuttamat anomaliat toisistaan. On ymmärrtitteva, mitka geofysikaaliset anomaliat viittaavat malmien tai teollisuusmineraalien esiintymiseen. Kaikesta tastä kartoittava kallio~erageologi ei yksin selvia, vaan hanen pästehtävxkseen jz2 kerätä, luokitella ja esittaa ne kallio~eratiedot, jotka myöhemmin * mahdollisimman hyvin palvelevat em. pa3maaria. Ihanteellinen tilanne olisi,,jos ka7lio~erageo?ogi, malmiqeologi, teollisuusmineraalige01~0- gi, geokemisti, geofyysikko ja mahdollisesti myös maaperageolo~i voisivat työskennellä samaan aikaan samalla alueella. Todellisuudessahan he joskus toimivat toisistaan onnellisen tietamattömina si.113 seurauksella, etta pdlytys ei oikein onnistu ja sato ja# vaatimattomaksi. Atk-.i#r,jestelmiin talletetun tiedon sel-aamis-, analvsointi- Ia graafiset käsittelvmahdo7lisuudet ovat huimasti parantuneet viimeisten 20 vuoden aikana ja kehrttvvxt jatkuvasti. Siksi nxist# j3rjestelmistä on ~aljon adua kun halutaan lisäta tutkimustyön tuottavuutta. Annan tunnustuksen Ahti SiSvennoise,-Se ja Kalevi Heiliölle siitä, ett3 heidän aloitteestaan n8its mahdol-lisuuksia ollaan nvt ottamassa kayttöön mvös kallioper2itietojen kxsittelvssä. Oleel-lisia tvökohteita tässa vaiheessa ovat (1) tietorekisterit ja (2) graafiset ja muut menetelmät, joilla atk-.iär,iestelmätin talletettu,ia tietoja esitet28n eri tarkoituksia varten mahdol-lisimman edullisella tavalla. Samalla tulee ryhtvä hakemaan yhteyksis muilla osastoilla kehitettvihin järjestelmiin. Talon kannalta on tarkeaa, että eri osasto,jen työt eivxt kovin e* pahasti mene päal lekkäin. Geofvsiikan osastolla on viimeisten kolmenkymmenen vuoden a,jan tehtv tvötä geofysikaalisten mittaus- ja tulkintamenetelmien kehitthiseksi. Geofvsikaaliset tutkimukset, eritvisesti aerogeofysikaalinen aineisto, ovat osoittautuneet hvvin tarkeiksi kallio~erygeoloqian näkökulmasta. Mvös alueelliset ~ainovoimamittaukset ja petrofvsikaaliset tutkimukset ovat edenneet huomionarvoisella tavalla. Yavaintoaineistoa on karttunut, atk-rekistereihin sijoitetut mittaustulokset ovat entista hel~ommin kavtettävissa eri tarkoituksiin, automaattiset kartan~iirtomenetelmat tuottavat tehokkaasti ~rofiili-, k#vry-, harmaaszvy- ia vxris8.vvkarttoja. Mittaustulosten käsittelv- ja analvsointimenetelmtit ovat parantuneet tietokoneiden kapasiteetin kasvun myötä. Kvantitatiiviset tulkintamenetelmät ovat saavuttaneet varsin tvydyttavan tason ja kehittvvat edelleen. On aiheelllsta tutkia miten geofvsiikan osastolla kehltettvia karttatvvppeis ja tu7- kintamenetelmiä voidaan hyödvntäa kallioperskartoituksen vhtevdessä.

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31 4 $8; "tpl 4 : C P ;", 4 0 a MGAL /~001-33*OOI -f3.00, 1 METR 11 nt 4% 4 C QI <D h) i (OM 00

32

33

34

35

36

37

38

39 Liite 5-2 ALUEELLINEN BOUGUFR-ANOYALIAN 2. ~rertiraalid3rivaa'v'akartta 3723 pienennetty mittakaavaan 1: Uin*IMVA 121acoPO m M.- BOUCUER-ANOU 2. ~ E R I V A A ' I T A wuumm mmel7,lml I I ~ W ~ O ISO ira- ies - Ua.m UD 'm GfflLOOuH GwwmmNMUSm,OLI I 70- II e6-70 e.3- as s 4s- so 40-4, 3s-.D SL ei - ZD & ofi ,o il6 -ta L I -Dd LL -5s II 1::: 1: = -8a -$O -.0-6, -.I - -.D.. *. I LO. ",:&% 8 &&&&, äni.e.oio.ioo*im.er.i.. 1 ALURELLINFV BOUGlJ99-AVOYALIAN 2. YORI~OVTAALIGRADLRVTTIRARTTA 3723 ~ienennetty mittakaavaan 1: I

40

41

42

43 Sivu 6-1 GEOFYSIKAALISTEN HAVAIVTOJEV TULKINVASTA Oli menetelrnii mik3 tahansa, tulosten k2yttökelpoisuus riippuu ihmisten ideointi-.ja ajattelukyvystti seka geolo~isen,ja Qeofvsikaalisen asiantuntemuksen laadusta ja mwr3st2. Henkilökohtaisten ominaisuuksiemrne lisiiksi olemme riippuvaisia kunkin tieteenalan perinteista ja tieteellisen tiedon luonteesta, jota Pentti Malaska (1979) on kirjassaan "Avoimet ja sumeat systeemitn kuvannut seuraavasti. TIETEELLINEN TIETO Sille on ominaista: Objekriivisuus Tietoa hankitaan kerrallaan vain maailman rajatuista osista eli objektcista; tiedon hankinnalta vaaditaan toistcttavuutta, jotta tietona esitettava todellisuus olisi uskottavaa; ja tiedon hankinnan on oltava menetelmallista, jotta todellisuus olisi muidenkin ja mydhemminkin tarhtettavissa. Hypoteettisuus. Tiedon hankinta perustuu aina kuitenkin jonkun valitsemiii 18htOkohtiin ja johonkin esiymmi4rtämisetn, ja tämän kautta myos tiedot, joita todellisuuksina esitetiign, ovat aina johonkin tarkastelukulmaan sitoutuneita ja enintaan siina patevia. Epdtdydellisyys Tieto, joka saadaan, on suuremmassa tai pienernmiissa rnitiirin tilannesidonnaista ja arvovaritteistä, ja aina on olemassa myös muulla tavalla tuntemattomaksi jaava poikkeama todellisuuden mahdollisuuksien ja luomamme todellisuuden vhlillh. Luonnollinen 13htökohta tulkinnalle ovat geofvsikaaliset kartat. Geofvsikaalisten karttojen analvsointi ja vertaaminen muihin tietoihin on tulkintarnenetelm3, joka on kaikkien ulottuvilla. Esirnerkkina olkoon Juha Korhosen artikkeli (19831, jossa han kuvaa geologisten muodostumien geofysikaalista korrelointia magneettisen menetelmiin kannalta. Karttojen 23rellX tapahtuvaan tulkintaan voidaan vhdisth3 wnvrkkis33ntöjen11 kgvttö. Vvrkkis#annöill3 tarkoitan nomogrammeja ja taskulaskime1.la hallittavia yksinkertaisia laskutoimituksia. Karttojen ominaisuuksia ja nvrkkis3antöj3 kssiteltiin jo luvussa 5. Graafinen tvöasema (p%ite+diqitointilaite) ja hyva oh,jelmisto varmasti parantavat mahdollisuuksia arvioida geofysikaalisia karttoja samanaikaisesti petrofvsikaalisten ja geologisten tietojen kanssa. Mutta ne eiv3t kasitgkseni mukaan korvaa edellx esitelty33 karttatyyppeja *

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61