ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus. AIKA kello 15:00-16:52. PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus AIKA kello 15:00-16:52 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 137 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastus Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I Kasvun ja oppimisen toimialan talouden toteutuma Perheryhmäkotipalvelujen hankinta Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitys vuosille Sopimus Keski-Suomen sote- ja aluehallintouudistuksen 27 valmistelusta 145 Hallintojohtajan virka Palvelujohtajan virka Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginjohtajan päätökset 37

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 15:00-16:52 puheenjohtaja Halttunen Jari 15:00-16:52 jäsen Kainu Keijo 15:00-16:52 jäsen Lindell Leila 15:00-16:52 2. varapuheenjohtaja Martins Sirpa 15:00-16:52 jäsen Piilonen Pentti 15:00-16:52 jäsen Tuominen Marke 15:00-16:52 jäsen Lång Kyllikki 15:00-16:52 varajäsen POISSA Lunttila Tommi 1. varapuheenjohtaja Närhi Merja jäsen MUU Tiusanen Matti 15:00-16:52 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 15:00-16:52 valtuuston 1. varapuh.joht. Tani Jaana 15:00-16:52 valtuuston 3. varapuh.joht. Tuononen Matti 15:00-16:52 kaupunginjohtaja Kurkela Jouni I 15:00-16:52 va. hallintojohtaja Ruuska Tuula 15:00-16:52 tekninen sihteeri Hämäläinen Tapani 15:00-16:18 talousjohtaja läsnä Kinnunen Olli 15:00-15:30 kaavoituspäällikkö läsnä ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Puheenjohtaja Jouni Kurkela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Kyllikki Lång Marke Tuominen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 137 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH 138 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtajan muutettu ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi viimeistään per jan tai na 10. päivänä kesäkuuta 2016 klo 15 mennessä ja tar kaste tun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 13. päi vä nä kesäkuuta 2016 klo 9:00-12:00 Ää ne kosken kau pun gin talol la. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Tommi Lunttila ja Merja Närhi. Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja pu heenjoh ta ja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi viimeistään per jan tai na 10. päivänä kesäkuuta 2016 klo 15 mennessä ja tar kaste tun pöytäkirjan pidettäväksi yleisesti nähtävänä maanantaina 13. päi vä nä kesäkuuta 2016 klo 9:00-12:00 Äänekosken kau pun gin talol la. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Kyllikki Lång ja Marke Tuominen.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos 217/ /2014 KH Ääneniemen koillisrannalle noin 1,5 km etäisyydelle Äänekosken keskustasta on laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos. Vajaan 70 ha:n laajuinen suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa ja se sijoittuu Keiteleen rannalle käsittäen 1,3 km rantaviivaa. Kaava muodostaa viidennen ja viimeisen vaiheen Ääneniemen alueen kaavoittamisesta asumiskäyttöön. Alue on Äänemäen laskettelurinnettä lukuunottamatta rakentamaton ja pääosiltaan vailla asemakaavaa. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä. Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa Suunnittelualueen itäreuna avautuu koillisen suuntaan Keitele-järvelle ja alueelle on tyypillistä huomattavat korkeuserot. Korkeuseroa Keitele-järven tasolta kaava-alueen eteläosassa sijaitsevan Äänemäen laskettelurinteen päälle on 80 metriä. Näkymien pituus suunnittelualueelta Keiteleen vastarannoille on jopa 2-5 km. Alueelle on laadittu keväällä 2014 luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan luontotieto), jossa on nostettu esille kahdeksan huomionarvoista luontokohdetta. Pohjoisosan maasto on kuivahkoa ja paikoin kivikkoista kangasta, mutta alueen eteläosassa esiintyy myös tuoretta lehtometsää ja mm. kosteaa saniaislehtoa. Kasvillisuudesta puuttuu kaikkein vaateliain lehtolajisto. Eteläosasta on löydetty yksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Huomionarvoisia ovat myös rannan hiekkaiset poukamat, mm. Hernevalkama. Alueelle on kaavaluonnoksessa suunniteltu noin 130 pientalotonttia, joista 20 on omarantaisia. Tonttimäärä on riippuvainen muutamien kookkaiden korttelialueiden toteutuksesta: alueet on mahdollista jakaa pienemmiksi tonteiksi tai toteuttaa laajempina kokonaisuuksina. Kolmisenkymmentä tonttia sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan Mörtin alueen jatkeeksi pääasiassa Jaakopintien alueelle. Mörtin alueella ei ole omarantaisia tontteja. Selänteen päälle loivaan rinnemaastoon sijoittuvilta tontelta on avarat näkymät Äänekosken sataman ja/tai Keiteleen suuntaan koilliseen. Ääneniementien päähän on suunniteltu laaja kortteli ryhmämuotoista

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: omakotiasutusta, paritaloja tai rivitaloja varten. Korttelin alapuolelle rantaan on kaavoitettu erillinen saunan paikka. Noin sata pientalotonttia on kaavoitettu Äänemäen koillispuolelle. Kulkuyhteys järjestetään Äänemäen laskettelurinteen alapuolitse Äänemäentietä jatkamalla. Itään ja koilliseen avautuvat omarantaiset tontit sijoittuvat Hernevalkaman pohjoispuolelle ja myös tällä alueella on mahdolisuus ryhmämuotoiseen rakentamiseen. Torpparintien omakotitalojen koillispuolelle sijoittuu ilta-aurinkoon ja mäen päälle myös koilliseen Keiteleen suuntaan avautuvia tontteja. Kaavamuutoksessa on muutettu Riitantien pään korttelialuetta puistoksi toteutuneen tilanteen mukaisesti ja esitetty yhden uuden omakotitontin muodostamista Turpeisentien päähän. Ääneniemen ja Mörtin alueiden pääkokoojakatua Ääneniementietä ei ole yhdistetty lenkkiratkaisuna Äänemäentiehen itärannan huomattavien korkeuserojen johdosta. Luonnoksessa on kuitenkin varauduttu huoltoliikenteen ja pelastusajoneuvojen läpiajomahdollisuuteen lähivirkistysalueen kautta. Kaavan virkistysalueet yhdistyvät laajoina kokonaisuuksina Suomenniemenselkä - nimiseen lähivirkistysalueeseen, joka sijoittuu Ääneniemen-Mörtin asuntoalueen keskelle. Alueelle on mahdollista muodostaa ulkoilureittejä ja myös kevyen liikenteen kulkuyhteys Häränvirran sillan kautta kaupungin keskustaan. Suomenniemenselän lähivirkistysalueelle on suunniteltu myös uusi leikkipaikka. Kaava-alueen pohjoisin niemi, josta avautuu koilliseen jopa 5 km:n näkymä Keitele-järvelle, on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Niemen kärkeen näköalapaikalle on mahdollista rakentaa paviljonkityyppinen rakennus virkstyskäyttöön. Ääneniementien ja Abrahaminkadun päihin on varattu pienet pysäköintialueet autolla alueelle tulevia vierailijoita varten. Äänemäen laajentamista varten kaavassa on varaus kolmannen rinteen rakentamiselle. Kaava-aineisto toimitetaan oheismateriaalina. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan päivätyn luonnoksen perusteella. Oikeutetaan kaavoituspäällikö tekemään kaavaluonnokseen teknisluonteisia tarkistuksia.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta ja Äänekosken Energia Oy:ltä sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. KH Valmisteluvaiheen kuuleminen on järjestetty Pyy det ty jen lausuntojen lisäksi kaavaluonnoksesta on toimitettu kaupun gil le kaksi mielipidettä. Kaavaehdotuksessa alueen maankäyttöä on täsmennetty siten, että pien ta lo tont tien lukumäärä on 110 kpl. Viisi pientalorakentamiseen osoi tet tua korttelia (kaavamerkintä AP) on mahdollista toteuttaa myös rivitalokohteina. Keiteleen rannan omarantaisia AO-tontteja eh do tuk ses sa on 17 kpl, joiden lisäksi yhdelle kookkaalle oma ran taisel le AP-tontille on mahdollista rakentaa joko omakotitaloja tai ri vi talo ja. Jaakopintien alueella Ääneniementien päässä on muodostettu ka tuverk ko lenkkiratkaisuksi ja kaavoitettu kadunvarsittain erikokoisten tont tien ryhmiä tonttikokojen vaihdellessa välillä noin m 2. Äänemäen pohjoispuolella Aurinkorinne - kadun alueella kaa va ehdo tus perustuu luonnoksen mukaiseen maankäyttöratkaisuun, mutta Ää ne mä en tien päässä Keiteleen rannassa on merkittäviä tar kis tuksia katuverkossa ja rantatonttien järjestelyissä. Ääneniementie on linjattu alueella olevaa polkuverkostoa hyö dyntäen siten, että kadun pituuskaltevuus muodostuu ohjeiden mu kaisek si. Katu johdetaan Keiteleen rantaan liito-oravametsikön läpi vastaa val la periaatteella kuin Mörtissä: kapea katulinja halkaisee liito-ora vien lisääntymis- ja levähdysalueeksi osoitetun lä hi vir kis tys alueen (VL-1), jolla metsiä saa käsitellä vain harvennushakkuuna. Suurimmat muutokset luonnosvaiheen kaavaan esitetään Keiteleen ran taan sijoittuvan Aamusaraste - kadun tonttijärjestelyissä. Ka tu linja on siirretty kauemmaksi rannasta ja osoitettu kaikki alueen tontit oma ran tai si na. Tonttien lukumäärä pienenee, kun toistakymmentä "kak kos ri vin" tonttia on poistettu, mutta toisaalta ratkaisu muodostaa kort te liin 1258 luonnosta helpommin toteutettavissa olevat kookkaat ja tasamaalle sijoittuvat tontit. Näille tonteille esitetään mah dol li suut-

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: ta rakentaa pääasunnon lisäksi myös sivuasunto rannan lä hei syyteen esimerkiksi saunan tai talousrakennuksen yhteyteen. Ääneniemen olemassa olevalle pientaloalueelle Turpeisentien päähän luonnoksessa esitetty uusi tontti on poistettu ja sen sijaan laajen net tu hieman alueella sijaitsevaa omakotitalotonttia. Kaavaan ei liity erillisiä rakennustapaohjeita, mutta kaa va mää räyksil lä edellytetään rakennukset rakennettaviksi rakennusryhmittäin yh den mu kai sel la ja toisiinsa sopeutuvalla tavalla. Katon väri on mää ri tel ty yhdistäväksi tekijäksi: Mörtin suunnalla punainen, Ää nemä en tien suunnalla musta tai tumman harmaa. Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hy väk symäl lä alueella. Piha- ja hulevesisuunnitelma on esitettävä ra ken nuslu van hakemisen yhteydessä. Mörtin alueelle on rakennettu kaukolämpöverkosto ja kaava-alueen poh joi sil le kortteleille on asetettu velvoite liittyä olemassa olevaan kau ko läm pö verk koon. Sen sijaan Äänemäentien suunnan alueella on tarkoitus tutkia Keski-Suomen liiton käynnistämässä hankkeessa maa läm mön hyödyntämistä rakennusten lämmityksessä. Katunimistössä Äänemäen alueella on käytetty aurinkoisia nimiä: Au rin ko rin ne, Päivänkehrä, Päivänsäde, Aurorantie ja Aamusaraste. Alustavasta kaavaehdotuksesta on pyydetty Turvallisuus- ja ke mikaa li vi ras ton (Tukes) lausunto. Lausunnon mukaan läheisillä teol lisuus lai tok sil la tunnistetut suuronnettomuusvaarat vaikutusalueineen ei vät ole sellaisia, että ne estäisivät nyt esitetyn mukaisen kaa voi tuksen. Kaavassa konsultointivyöhykkeelle ei esitetä päiväkoteja, vanhain ko te ja tai muita vaikeasti evakuoitavissa olevia kohteita. Pa himmis sa onnettomuustapauksissa väestön suojautuminen sisätiloihin saat taa olla tarpeen myös nyt kaavoitettavana olevalla alueella. Tällai set onnettomuudet ovat kuitenkin erittäin epätodennäköisiä. Myöskään Metsä Fibre Oy:n uusi biotuotetehdas ei Tukesin näkemyksen mu kaan estä kaavoitusta. Kaavakartta ja kaavoittajan vastine lausuntoihin ja mielipiteisiin on liit tee nä. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaa voi tus yk si kös sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy kaavoittajan vastineen luonnosvaiheen

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kuu le mi ses ta ja päättää asettaa päivätyn ehdotuksen Ää ne nie men koillisrannan asemakaavaksi nähtäville. Oikeutetaan kaa voi tus pääl lik kö hyväksymään täydennykset nähtävillepantavaan kaa va eh do tuk seen. Pyydetään ehdotuksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja vapaa-aikalautakunnalta sekä Äänekosken Energia Oy:ltä ja Keski-Suomen ELY-keskukselta. KH 139 Kaavamuutos on ollut ehdotuksena nähtävillä Eh dotuk ses ta on saatu kuusi lausuntoa (Keski-Suomen ELY- keskus, Kes ki-suo men liitto, Äänekosken Energia Oy, tekninen lautakunta, va paa-ai ka lau ta kun ta ja ympäristölautakunta), muistutuksia ei ole kau pun gil le toimitettu. ELY:n ja ympäristölautakunnan lausuntojen perusteella kaa va eh dotuk seen esitetään tehtäväksi nähtävilläolon jälkeen seuraavat tar kistuk set: - Lisätään Äänemäentien katualueelle noin 50 metrin matkalle ka-1 - mer kin tä Katualueen osa, jolla tulee huolehtia liito-oravan kul ku yhtey den säilymisestä". Kaavaselostuksessa kuvataan millä käytännön toi men pi teil lä määräystä voidaan toteuttaa. Katualue kulkee po. kohdas sa ka pea na aluevarauksena luontoselvityksessä havaitun liito-ora van li sään ty mis- ja levähdyspaikan (VL-1) halki. Merkintä turvaa lii to-ora van liitämismahdollisuuden VL-1 - alueelta toiselle kapeak si suun ni tel ta van ja kapeana toteutettavan kadun yli. - Levennetään kortteleiden 1258 ja 1259 välistä puistokaistaa Kei teleen rannalle sijoittuvan lähivirkistysalueen VL liittämiseksi pa remmin Aamusaraste - katuun. Ympäristölautakunta ehdottaa puistoon ra joit tu van kahden tontin poistamista kaavasta, mutta kaavoittajan nä ke myk sen mukaan tontit ovat kaavataloudellisesti erittäin edul lises ti käyttöönotettavissa eikä niiden poistamisella kaa va eh do tukses ta ole huomattavaa luonnonsuojelullista tai virkistyskäytöllistä mer ki tys tä. Tonttien kaventaminen 30 m:iin mahdollistaa vi her yh teyden muodostamisen m leveäksi. Lisäksi teknisluonteisena tarkistuksena muutetaan ni mis tö toi mi kunnan esityksen mukaisesti Aurorantie Aurinkotieksi ja lisätään Au rinko rin ne - kadun ja kortteleiden 1265, 1267 ja 1268 rajaaman lä hi virkis tys alu een VL nimeksi Aurinkopuisto.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Merkintäteknisenä tarkistuksena muutetaan korttelissa 1258 mer kintä t100 muotoon t-2 ja osoitetaan rakennusoikeus entistä sel keämmin erillisenä lukuna. Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on ase tet tu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Uu del leen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muu tok set koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutok set koskevat, kuullaan erikseen. Kaavaehdotukseen tässä esi tettä viä tarkistuksia ei ole katsottava olennaisiksi. Ehdotusta ase makaa van muu tok sek si ei ole näin ollen tarpeen asettaa uudelleen näh tä vil le. Kaavakartta sekä kaavoittajan vastineluettelo ehdotusvaiheen osalta on liitteenä. Muuhun kaava-aineistoon voi tutustua kaupungintalolla kaa voi tus yk si kös sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että päivät ty ehdotus Ääneniemen koillisrannan asemakaavaksi ja ase makaa van muutokseksi hyväksytään. Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Liitteet Liite 1 Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava-aineisto, kh

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I 628/ /2015 KH Äänekosken kaupunki ja alueen yksityiset maanomistajat ovat käynnistämässä asemakaavan muuttamista alueella, joka sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella. Alue rajautuu Kautonkatuun, Torikatuun ja Työskintiehen ja sillä sijaitsee entinen valtion virastotalo ja seurakuntatalo sekä Kauppakadun varrella Niskasen liiketalo. Suunnittelualueen koko on noin 2 ha. Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä alueen muiden maanomistajien kanssa. Valtion virastotalon omistava Kiinteistö Oy Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta laadittavana olevan ydinkeskustan visiosuunnitelman pohjalta. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen. Kaupungin omistuksessa alueella on seurakuntatalon tontti sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita. Äänekosken keskustaan on laadittavana oikeusvaikutukseton kehittämissuunnitelma Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta, jonka osalta kaupunginhallitus on valinnut jatkosuunnittelun pohjaksi ns. Etelätori - vaihtoehdon. Asemakaavan muutosalue käsittää kehittämissuunnitelman pohjoisen puoliskon. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on kehittää suunnittelualueelle Etelätori vaihtoehtoon tukeutuva maankäyttö ja luoda edellytykset sen toteuttamiselle. Etelätori visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-, palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan nykyisen rakennuskannan tilalle on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärellä kaupungin ytimessä. Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh )

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että asemakaavan muutos nimellä Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I saatetaan vireille. Käsittely: KH Käydyn keskustelun yhteydessä sovittiin yksimielisesti, että pykälän liitteeseen, Liite 2 (Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I, kh ) lisätään tekstinä edellisen kaupunginhallituksen kokouksen ( ) asiaa käsitellyt päätöspykälä, 228 ja siihen kokouksessa kirjattu päätös : Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto Etelätori. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on k-m2. Suunnittelualueelle on laadittu yhteistyössä alueen maanomistajien (Art te kon Oy, T.A.Niskanen Oy ja Äänekosken kaupunki) kanssa maan käyt tö suun ni tel ma, jonka yhteydessä on selvitelty mm. alueelle suun ni tel tu jen ra ken nus ten massoittelua ja kerroslukuja sekä py säköin nin järjestämistä. Suun nit te lu työn keskeisenä lähtökohtana on ol lut kau pun gin val tuus ton hyväksymä Uudistuvan Ää nekos ken ydinkeskustan ke hit tä mi sek si laadittu Master Plan - suun nitel ma. Konsulttina suun nit te lu työs sä on ollut Arkkitehtuuritoimisto AT. Kaupunki on laatinut suun ni tel man perusteella ase ma kaa valuon nok sen. Kaavaluonnoksen mukaan Keskusaukion vastapuolelle Kaup pa kadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori, jonka poh joispuo lel le Kau ton ka dun reunaan on suunniteltu nelikerroksista asuin-, lii ke- ja toi mis to ra ken ta mis ta (AL). Kauppakadulta avautuvan nä kemän päät tee nä olisi torin ja Työskintien välissä pistetalo, jonka kerros lu ku olisi Master Plan - suun ni tel maa korkeampi (VIII). Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Kes kus aukion kanssa laajan aukion, joka jatkuu Työs kin tien suuntaan uusien ra ken nus ten väleistä muodostaen jalankulkijalle eri lai sia tilasarjoja. Muo dos tu vil le aukioille on mahdollista rakentaa eri lai sia oles ke lu ti loja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia vir kis täy ty mis koh tei ta. Torin ja Viiskulman väliselle alueelle on Master Planissa suunniteltu mat ka kes kus ja pienimuotoinen kauppakeskus, johon liittyy myös mer kit tä väs ti asuntorakentamista. Tuon alueen asemakaavan laa timis työ tä ei ole vielä käynnistetty.

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Torikadun varrella kaavaluonnos mahdollistaa entisen valtion vi rasto ta lon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itä siipeä voidaan saneerata Torikujaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän var rel la mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Tontti on osoitettu AL-merkinnällä, mikä sallii myös mm. palveluasuntojen sijoittamisen rakennukseen. Työskintien varteen on suunniteltu Arttekon Oy:n ja kaupungin tonteil le kolme viisikerroksista pistetaloa ja vastaavankokoinen asuinker ros ta lo sijoittuisi myös kaupungin omistamalle entisen seu ra kunta ta lon tontille. Kaupunkimaisesta toteutustavasta ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavaluonnoksen mukainen maankäyttö edellyttää piha- ja oles ke lu aluei den toteuttamisessa yhteisjärjestelyjä kaavassa osoi tetuil la yhteiskäyttöisillä korttelialueilla (AH). Myös autopaikoituksen toteut ta mi nen vaatii erityisjärjestelyjä. Lähes kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat (noin 100 kpl) sijoittuvat suunnitelman mukaan torin alle rakennettavaan maan alai seen tilaan, joka jat kos sa laajenisi myöhemmin suun ni tel tavan kauppakeskuksen alle Viis kul man suuntaan. Nykyiset seu ra kunta ta lon kohdalla Työskintiellä sijaitsevat autopaikat esitetään käännet tä vik si pituussuuntaan kadun pis te ta lo jen puoleiselle reunalle. Viisikerrokset pistetalot on suunniteltu rakennettaviksi siten, että kulla kin tontilla noin puolet mitoitusnormin mukaisesta au to paik ka velvoit tees ta on mah doll lis ta sijoittaa rakennusten alle osittain maanalai seen kyl mään tilaan. Paikoitustilasta olisi suora hissiyhteys asuin ker rok siin. Pysäköintipaikkoja sijoittuu myös tonttien piha-alueille sekä nykyisen Kau ton ka dun päässä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueeksi muu tet ta val le pysäköintialueelle. Autopaikkojen vähimmäismääriksi esitetään AK-asumisessa 1 ap/90 k-m2, palveluasumisessa 1 ap/150 k-m2 sekä liike- ja toi mis to ti loissa 1 ap/60 k-m2. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus suunnittelualueella on 9100 k-m2 ja Master Plan - suunnitelmassa alueelle suunniteltiin k-m2. Asemakaavaluonnoksen mitoitus on k-m2. Rakennusten hyvin alustavan luonnostelun perusteella alueelle sijoittuisi noin 200

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Va. hallintojohtajan ehdotus: asun toa. Kun Master Plan esittää alueen eteläpuolelle Viis kul man suun taan myöhemmin asemakaavoitettavalle alueelle k-m2, täyt tää mitoitus kaupunginhallituksen suunnittelulle aset ta man tavoit teel li sen kokonaisalan k-m2. Rakennusten ulkonäköön yms. liittyvät kaavamääräykset merkitään kaa vaan ehdotusvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa on myös tarkoi tus tehdä kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyviä maankäyt tö so pi muk sia. Liitteenä toimitetaan kaavakartta sekä havaintokuvat. Muuhun kaava-ai neis toon voi tutustua kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan ydinkeskustan ase makaa va I:n valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan päi vätyn kartan perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Ää ne kos ken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pe las tus lai tok sel ta, Kesko Oyj:l tä, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vam mais neuvos tol ta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) sekä kasvun ja op pi mi sen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, tek ni sel tä lau ta kun nalta, vapaa-aikalautakunnalta ja ym pä ris tö lau ta kun nal ta. Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. KH 140 Kaava on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Luonnoksesta on tähän mennessä saatu kahdeksan lausun toa ja yksi mielipide. Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaupunki on hankkinut omis tuk seen sa suunnittelualueelta T.A. Niskanen Oy:n kiinteistöt, mi kä luo edellytykset Äänekosken ydinkeskustan nopeallekin uu distu mi sel le kohti kaupunginvaltuuston hyväksymässä Master Planissa suun ni tel tua tavoitetilannetta. Kaavaluonnoksen pysäköintiratkaisu T.A.Niskanen Oy:ltä han kit tujen kiinteistöjen osalta perustuu maanalaiseen pysäköintiin, mikä oli-

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: si kustannusvaikutuksiltaan kalliina hidastamassa kaavassa suun nitel lun monitoimitorin ja siihen liittyvien uudisrakennusten to teut ta misai ka tau lua. Vaihtoehtoisena ja merkittävästi halvempana ratkaisuna kaupungin maan käyt tö esittää nykyisen torialueen ja siihen liittyvän os to kes kuksen edustan pysäköintialueen kaavoittamista autopaikkojen kort te lialu eek si (LPA-3). LPA-3 - alueelle sallittaisiin kahden py sä köin ti tason rakentaminen, jolloin alueelle olisi mahdollista sijoittaa kan si ratkai su na yli 200 autopaikkaa. Pysäköintikannen eteen Torikadun ja Kaup pa ka dun kulmaukseen sijoittuisi kaksikerroksinen liike- ja toimis to ra ken nus, jonka tulisi olla näyttävällä paikalla arkkitehtonisesti kor kea ta soi nen. Tavoitetilanteessa kulku LPA-3 - alueen ensimmäiselle tasolle on suun ni tel tu tapahtuvaksi nykyisen pysäköintialueen liittymistä To ri kadul ta ja Sammonkadulta, yläkannelle liittymä järjestyisi Sam mon kadul ta. LPA-3 - alueen toteutus tapahtuisi vaiheittain monitoimitoriin liit ty vän asunto- ja liikerakentamisen edistymisen myötä. Liitteenä on kaavamuutoksen laajennusalueen asemakaavakartta se kä havaintokuva Toriparkin alueelle Kauppakadun suun nas ta avautuvasta näkymästä. Muuhun kaava-aineistoon voi tu tus tua kaupungintalolla kaavoitusyksikössä nähtävillä ollut kaavaluonnos ja tässä suunnitellun To ri par kin alueen kaavaluonnos on tarkoitus yhdistää eh do tus vaihees sa, jolloin myös samalla kertaa käsitellään molempien kuu lemis vai hei den lausunnot ja mielipiteet. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että asemakaavan muutokseen nimellä Uu dis tu van ydinkeskustan asemakaava I lisätään liitteenä olevalla kaa va kar tal la värillisenä esitetty alue ja kaavamuutos saatetaan vireil le myös näiltä osin. Val mis te lu vai heen kuuleminen laa jen nus alueen osalta suoritetaan päi vä tyn kartan perusteella. Pyydetään päivätystä luonnoksesta lausunnot Äänekosken Yrit tä jät ry:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pe las tuslai tok sel ta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vam mais neu vostol ta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) sekä kasvun ja op pi mi sen lautakunnalta, perusturvalautakunnalta, tekniseltä lau takun nal ta, vapaa-aikalautakunnalta ja ympäristölautakunnalta.

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Annetaan kaavoituspäällikölle oikeus tehdä teknisluonteisia tar kistuk sia nähtäville asetettavaan kaava-aineistoon. Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Liitteet Liite 2 Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I, kh

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen toimialan talouden toteutuma KASVOPPI Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on informoitava siten, et tä talouden seuranta tehtävät ovat mahdollisia. Määräysten mukaan lauta kuntaa on infor moitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: en sim mäi sen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden ko ko nais tu lok sen val mistuttua. Kasvun ja op pimi sen toimiala ta menot tot menot 4/2016 tot % ta tulot tot tulot 4/2016 Lasten ja perheiden palvelut , ,4 Nuorisopalvelut , ,6 Opetuspalvelut , ,4 Yhteensä , ,5 Kasvun ja oppimisen toimialan vuoden 2016 talousarvion menot ovat eu roa ja tu lot eu roa. Ko ko toi mialan huhti kuun to teu tu mis ver tai lun mu kaan me noja on to teu tu nut 9,3 mil joonaa eu roa eli noin 32,1 % talous ar viosta. Henkilöstöme nojen to teutu ma oli 31,9 %, mikä on 0,2 % yli henkilöstömenojen tasaisen ku lutuk sen las kel maa, jossa on huomioitu myös lo marahat. Tu loista oli ker ty nyt 42,5 %. Lasten ja perheiden palveluiden vastuualueen talousarviomenot ja -tu lot ovat toteutuneet seuraavasti: tot % Tulosalue ta menot tot menot 4/2016 tot % ta tulot tot tulot 4/2016 tot % Johto- ja tukipalvelut , Lasten päivähoito , ,5 Esiopetus , ,9 Lasten ja perheiden terveyspalvelut , ,4 Perheneuvola , ,3 Muut lasten ja perheiden palvelut , ,8 Yhteensä , ,4 Lasten ja perheiden palveluiden määrärahat ovat toteutuneet niin,

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus et tä ko ko nais mää rä ra hat riit tävät koko toimintavuodelle. Hen ki lös töku lu jen to teu tu mis pro sentti on koko vastuualueella 31 %.Edelliseen vuo teen vastaavaan ajankohtaan verrattuna henkilöstömenoja on enem män sekä päivähoidossa että neuvola- ja terapiapalveluissa. Uu te na alkuvuoden palkoissa näkyy mm. toinen puheterapeutti ja yli mää räi sen ryhmän 3 työntekijää Teken Valloittajissa. Lisäksi koval la rahalla on jouduttu palkkaamaan työntekijöitä erityisen tuen lap sil le ja alle 3 -vuotiaiden ryhmiin, koska työllistämisrahoilla ei ole saa tu välttämätöntä lisäresurssia. Valtran työvuoro alkaa arkisin kuu del ta ja sen takia tarvittiin lisäresurssia mm. Tiitelän päiväkotiin Su miai siin. Sekä Konginkankaalla että Sumiaisissa on päiväkodissa hoi det tu tarpeen mukaan myös alle 3 -vuotiaita lapsia ja neljää alle kol mevuo ti as ta kohti tarvitaan yksi kasvatushenkilö. Myös tu ki pal velui den (mm. ruokatilaukset, ruokailu, tiskaaminen) hoitaminen pie nissä yksiköissä vie päivähoitajien ja lastentarhanopettajien työ pa nosta. Lisäksi muutama pitkä sairausloma on tuonut odottamattomia lisä kus tan nuk sia. Lasten ja tarvittavien lapsiryhmien määrä loppuvuoden ai kana ei näil lä nä ky min ole vä he nemäs sä al ku vuoden tilanteesta. Lasten kotihoidontuen määrä ra han, joka on erik seen si to va, toteutumisaste on 28,7 ja koko avustusten toteutuma 28,6 %.Tu lot ker ty nevät edellisen vuoden mukaisesti. Opetuspalveluiden tulot ja menot ovat kertyneet ensimmäisellä neljän nek sel lä seuraavasti: Tulos alue Ta menot Tot menot 4/2016 Tot % Ta tulot Tot tulot 4/2016 Tot % Hallinto , Hankkeet , Perusopetus ja ap-ip , ,3 Lukio , ,3 Yhteensä , ,4 Opetuspalveluiden henkilöstömenot ensimmäisellä neljänneksellä ovat (32,3 %), mikä on 0,6 % yli tasai sen kulutuksen ar vio ta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen henkilöstökulut ovat euroa. Valmistavaan opetukseen ei ole varattu mää rära haa. Kun vähennetään valmistavan opetuksen vaikutus hen ki löstö me noi hin, on opetuspalveluiden henkilöstömenot kehittymässä talous ar vion mukaisesti. Oppilaskuljetuksiin on budjetoitu To teu tu mis pro sent ti on 37,3, joka ei ennakoi määrärahan ylitystä.

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Nuorisopalveluiden tulot ja menot ovat kertyneet ensimmäisellä nel jän nek sel lä seuraavasti: Tulos alue Ta menot Tot % Ta tulot Tot % Tot menot 4/2016 Tot tulot 4/2016 Hallinto , Projektit , , 5 Nuorisoti lat , ,6 Muu nuorisotoiminta , Yhteensä , ,6 Nuorisopalveluiden henkilöstökulut ovat 33,9 %. Henkilös tömenojen ke hi tys on 2,15 % yli tasaisen kulutuksen arvion, mikä tarkoittaa noin euron ylitystä palkkamenoissa. Tulojen ylitys johtuu neljän nen etsivän työntekijän rahoituksen saamisesta. Muilta osin nuori so pal ve lu iden tulot ja menot ovat talousarvion mukai sia. LISÄMÄÄRÄRAHATARVE Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistavaan opetukseen ei ole varattu talous- arvi oon rahoitusta vuodelle Telakkakadun koululla toimii kaksi val mis ta van opetuksen ryhmää (32 nuorta), joissa kummassakin on opet ta jan ja kahden ohjaajan henkilöstö. Opettajat ovat palkattu koko työvuodeksi ja ohjaajat 10 kuukaudeksi. Ensimmäisen nel jän neksen aikana valmistavaan opetukseen on kulunut euroa, josta hen ki lös tö me no jen osuus on euroa. Syksyllä tulee to den näköi ses ti jatkamaan edelleen kaksi opetusryhmää. Vuoden 2016 aika na tulee valmistavaan opetukseen kulumaan noin euroa. Val mis ta van opetuksen valtionosuus on noin euroa oppilasta koh ti. Valtionosuutta tulee kertymään vuodelle 2016 noin eu roa. Vastuualuetasolla opetuspalvelut tulee ylittämään talousarvion johtuen lähinnä valmistavan perusopetuksen kustannuksista, joita ei ole vuo den 2016 talousarviossa huomioitu. Tällä hetkellä näyttää siltä, et tä osa valmistavan opetuksen kustannuksista voidaan kattaa talous ar vios ta. Selittävänä tekijänä on mm. perusopetuksen tuntimää rän lasku syksyllä Vastaavasti perhepalvelut näyttää edellis ten vuosien tapaan alittavan talousarvion. Syksyllä tiedämme varmuu del la valmistavan opetuksen ja päivähoidon loppuvuoden kustan nuk set, jolloin voimme siirtää määrärahaa toimialan sisällä vastuu alu eel ta toiselle tai tarvittaessa esittää kaupunginhallitukselle ano muk sen lisämäärärahasta.

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Telakkakadun koulun fysiikan ja kemian opetusvälineiden hankin ta Vuoden 2015 talousarvion investointiosassa oli määrärahavaraus Te lak ka ka dun koulun fysiikan ja kemian opetusvälineiden hankintaan. Hankinta on viimeinen Telakkakadun koulun ensikertaiska lusta mi ses ta. Hankinta on kertaalleen keskeytetty markkinaoi keu den ratkaisulla. Viime vuonna hankintaa ei toteutettu osin sääs tö syis tä ja osin aikatauluongelmien vuoksi. Vuodelle 2016 ei ole mää rä ra ha varaus ta ko. opetusvälineiden hankkimiseksi. Te lak ka ka dun koulun vanhat opetusvälineet ovat erittäin puutteellisia eivätkä vas taa nykyisen eikä tulevan opetussuunnitelman vaatimuksia, joten esi tetään, että hankintaan varataan lisämääräraha talousarvion in ves tointi osaan em. hankinnan toteuttamiseksi. Valmistelu: opetus- ja kasvatusjohtaja V.Härtsiä, perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen, Kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsee tiedoksi vuoden 2016 ta lous ar vion to teu tu mi sen ensimmäi seltä vuosineljännek sel tä. 2. Toimialan käyttötalouden lisämäärärahan tarve arvioidaan syksyllä Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle investointiosaan lisämäärärahaehdotuksen euroa Telakkakadun koulun fysiikan ja ke mian opetusvälineiden hankkimiseksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 141 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää vuoden 2016 talousarvion investointiosaan euron lisämäärärahan Telakkakadun koulun fysiikan ja ke mian opetusvälineiden hankintaan kustannuspaikalle

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Perheryhmäkotipalvelujen hankinta PETUR Äänekosken kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan / 17, että Äänekosken kaupunki varautuu kotouttamaan vuosittain 30 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Äänekoskelle. Äänekoskella vastaanottokeskuksessa olevien turvapaikanhakijoiden määrä oli yhteensä 70 henkilöä. He ovat kaikki ilman huoltajaa maahan tulleita 17 -vuotiaita tai sitä nuorempia lapsia ja nuoria. Nuoret asuvat Keski-Suomen opistolle perustetussa vastaanottokeskuksessa, joko ryhmäkodissa tai sen yhteydessä olevissa tukiasunnoissa. Maahanmuuttovirasto on hankkinut ryhmäkoti ja tukiasumispalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi Äänekoskella oleskelee muutamia aikuisia turvapaikanhakijoita esim. yksityishenkilöiden luona. Telakkakadun koululla on kaksi valmistavan opetuksen ryhmää joissa käy koulua 32 nuorta. Lisäksi Keski-Suomen opistolla järjestetään Nuoret turvapaikanhakijat kansalaisopistossa/nutukka opetussuunnitelman mukaista koulutusta alaikäisille yli 17 -vuotiaille turvapaikanhakijoille. Kaikkiaan ryhmäkodissa ja tukiasumisessa on ( tilanne) vuotiasta, vuotiasta, vuotiasta ja vuotiasta nuorta. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita nuoria on viisi. Alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumisen ja koulunkäynnin jatkuminen Äänekoskella on heidän kotoutumisen kannalta paras vaihtoehto. Oleskeluluvan saatuaan alaikäinen nuori voi maahanmuuttoviraston linjauksen mukaan olla vastaanottokeskuksessa siihen saakka, kunnes hän saa kuntapaikan perheryhmäkodista tai tukiasuminen järjestyy. Nuorten kuntapaikan järjestäminen Äänekoskelle edellyttää perheryhmäkotia tai tukiasumisen järjestämistä. Perheryhmäkoti Perheryhmäkodeista säädetään kotouttamislain (1386/2010) 27 :ssä. Ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren, jolle on myönnetty oleskelulupa hänen haettua Suomesta alaikäisenä kansainvälistä suojelua tai, joka on otettu Suomeen ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Perheryhmäkodissa asuu oleskeluluvan saaneita ilman huoltajaa maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Perheryhmäkodeissa asuvat lapset ja nuoret ovat vakituisia kunnan asukkaita ja oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin kunnan asukkaat.

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Perheryhmäkodin perustaminen kuntaan perustuu alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrään ja siihen syntyvään tarpeeseen. Perheryhmäkodin perustaminen alkaa Ely-keskuksen ja kunnan sopimuksesta, joka perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulakiin. Kunnalla tulee olla sopimus pakolaisten vastaanotosta Ely-keskuksen kanssa. Ely-keskuksen tulee myös hyväksyä perheryhmäkotia koskeva hankintasopimus. Perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön toimitiloista ja kasvuolosuhteista, yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten määrästä ja henkilöstöstä on voimassa mitä lastensuojelulain säädetään. Lastensuojelulain mukaan yhdessä asuinyksikössä voi asua yhteensä enintään 7 lasta, jolloin yhdessä asuinyksikössä tulee työskennellä vähintään 7 hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Perheryhmäkodissa voi toimia useampi asuinyksikkö. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta, joten yhdessä perheryhmäkodissa voi toimia enintään kolme kokonaista asuinyksikköä. Jos perheryhmäkodissa toimii useampi asuinyksikkö, yhtä asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävässä toimivaa työntekijää. Lastensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa (Valvira) on lastensuojelulaitoksen tiloista annettu seuraavat, suuntaa antavat suositukset: jokaisella lapsella on oltava oma huone, yhden hengen huone vähintään 12 m2 asuinyksikössä on riittävästi yhteisiä tiloja ruokailuun ja yhdessäoloon, toiminta- ja harrastustiloja sekä neuvotteluja toimistotilaa oma pieni keittiö tytöille, pojille ja henkilökunnalle omat WC-tilat käytännössä kaksi lasta voi majoittua samaan huoneeseen esim. lasten omien toiveiden perusteella. Huoneen tulee olla tällöin m2. KEHA-keskus korvaa perheryhmäkodin kustannukset Ely-keskuksen ja kunnan välisen sopimuksen perusteella. Lisäksi kunnalle maksetaan laskennallista korvausta perheryhmäkodissa asuvista lapsista ja nuorista. Yli 7-vuotiaan laskennallinen korvaus on 2300 vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 3 vuoden ajan. Lisäksi voidaan korvata erityiskustannuksia, kuten pitkäaikaisesta sairastamisesta aiheutuvia kuluja. Suolahden vastaanottokeskuksen ja lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän arvion mukaan perheryhmäkoti olisi soveltuvin asumismuoto 22:n ja tukiasuminen 12:sta nyt vastaanottokeskuksessa olevalle ja Telakkakadun koulua käyvälle nuorelle. Tukiasuminen on tarkoituksenmukaisinta järjestää soluasumisena.

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Perusturvajohtajan ehdotus: Perheryhmäkotipalvelujen hankinta Kunta voi järjestää perheryhmäkotipalvelut joko omana toimintana tai tehdä sopimuksen perheryhmäkodin ylläpidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa. Kun lähtökohdaksi otetaan nyt Äänekoskella asuvien ja koulua käyvien nuorten palvelutarve, tarvitaan enintään 21 perheryhmäkotipaikkaa. Lisäksi tulee olla tukiasuntoja, jotta itsenäistyminen perheryhmäkodista omaan elämään on hallittua. Tukiasuminen tulee järjestää useamman nuoren soluasumisena, koska nuorista pääosalla ei ole riittäviä edellytyksiä yksin asumiseen. Tukiasuminen edellyttää ammatillista ohjausta ja tukea nuorille. Tukiasumisen järjestäminen voidaan toteuttaa kaupungin omana toimintana, jolloin kotoutumisen tueksi saadaan oman toimijaverkoston työ (koulu, vapaa-aika, työllistymisen edistäminen, sosiaalityö) tehokkaasti mukaan. Tukiasumisen järjestäminen edellyttää tähän kohdennetun 1-2 sosiaaliohjaajan palkkausta. Hankintamenettely Jos kunta hankkii perheryhmäkotipalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, tulee palveluntuottajat kilpailuttaa hankintalain ja kunnan hankintasäännön mukaisesti. Kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä palvelunhankinta. Perheryhmäkotipalvelu perustuu lakiin kotouttamisen edistämisestä (1386/2010) ja se ei ole sosiaalipalvelua. Hankinta toteutetaan avointa hankintamenettelyä käyttäen. Tarkoituksenmukainen sopimuskausi perheryhmäkotipalvelujen hankinnassa on noin kolme vuotta ja tavoiteaikataulu toiminnan aloittamiselle on Kunta sitoutuu hankkimaan vain kunkin ajanjakson tarpeen mukaiset hoitopaikat perheryhmäkodista. Perheryhmäkodin tulee sijaita Äänekosken alueella siten, että nuorten koulunkäynti jatkuu/voidaan järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Päätetään, että Äänekosken kaupunki hankkii perheryhmäkotipalvelut ostopalveluna palveluntuottajalta. Kaupunki avaa tarjouskilpailun perheryhmäkotipalveluiden hankkimiseksi ilman huoltajaa maahan saapuneiden ja oleskeluluvan saaneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ympärivuorokautisen hoidon järjestämiseksi Äänekosken kaupungin alueella. Kaupungin hankintatoimi käynnistää kilpailutuksen välittömästi joko omana työnä tai yhteistyössä ympäristökuntien kanssa.

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Esitetään kaupunginvaltuustolle, että perusturvatoimialan vuoden 2016 budjetin sekä meno- että tuloarviota korjataan loppuvuoden kustannusarvion mukaisella n eurolla. Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistui asiantuntijana kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. KH 142 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki hankkii perheryhmäkotipalvelut ostopalveluna ja käynnistää perheryhmäkotipalveluiden kil pai lut ta mi sen joko omana työnään tai yhteistyössä ympäristökuntien kans sa valtuusto myöntää perusturvan toimialalle vuoden 2016 ta lousar vi oon sosiaalityö ja työelämän kuntoutumisen palveluiden vas tuu alu eel le euron lisämäärärahan menoihin sekä vastaavan summan tuloarvioon.

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitys vuosille KASVOPPI Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön ohjausryhmä on päivittänyt Läsnä -ohjelman. Työryhmä on kiinnittänyt erityistä huomiota ohjelman tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden selkiinnyttämiseen. Ohjelma pitää sisällään lakisääteisen lastensuojelusuunnitelman. Ohjelman edistymistä tullaan arvioimaan ohjausryhmän toimesta vuosittain. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Liite nro 1: Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Valmistelija: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy omalta osaltaan esitellyn Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asia jätettiin pöydälle. KASVOPPI Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman rakennetta on yhtenäistetty ja sisältöä stilisoitu lautakunnan toivomalla tavalla. Nuorien maahanmuuttajien kotouttamisen tavoitteita ei ole tavoitetaulukkoon lisätty, koska parhaillaan päivitetään Äänekosken kotouttamissuunnitelmaa, jonne em. asiat sisällytetään. Nuorten vammaisten palveluiden kehittämisen tavoitteita on kirjattu vammaispoliittiseen ohjelmaan. Lisäksi tulee huomioida, että lapsija nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet koskevat pääosin kaikkia nuoria ja lapsia. Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Valmistelija: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä, Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy omalta osaltaan esitellyn lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivityksen ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus KH 143 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivityksen vuosille (Läsnä - Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ) Kaupunginhallitus hyväksyy Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivityksen vuosille ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. (Läsnä - Äänekosken lapsija nuorisopoliittinen ohjelma ) Liitteet Liite 3 Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma , kh Liite 4 Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma , liite 4 tavoitetaulukko, kh

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ Kaupunginhallitus Sopimus Keski-Suomen sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelusta KH 144 Keski-Suomen sote-uudistuksen työvaliokunta on lähettänyt kun takir jeen, jossa pyydetään kunnilta mennessä tieto alue hallin to uu dis tuk sen valmistelua koskevan sopimuksen hyväksymisestä. Li säk si kuntia pyydetään lausumaan siitä, tulisiko Kuntakokouksen ni me tä erillinen poliittinen ohjausryhmä virkamiesvalmistelusta vastaa van Työvaliokunnan työn tueksi. Sote-uudistuksen valmistelua on Keski-Suomessa tehty kuntien ja maa kun ta lii ton asettamassa työvaliokunnassa. Työ va liokun ta on jatkanut työtään kesäkuun kuntakokouksen ohjeis ta ma na. Työvaliokunnan työn rinnalla on STM:n rahoittamassa Kes ki-suo men Sote 2020 hankkeessa valmisteltu sote-palvelujen tuo tan to mal lia, missä on keskitytty sote- palveluiden sisältöihin ja pal ve lu pro ses sei hin. Toukokuussa 2015 Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti uuden valmis te lun Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti siten, et tä uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne tulee pe rus tumaan kuntia suurempiin itsehallintoalueisiin. STM:n ja VM:n uudistusta valmisteleva projektiryhmä on ohjeistanut kun tia sitoutumaan alueellisen muutosvision ja toi meen pa no suun nitel man laadintaan, joka toteuttaa kansallisia tavoitteita. Ohjeistuksen mu kaan muutossuunnitelmalla tulee olla omistajuus, ja perustana oli si hyvä olla alueella tehty oma sopimus valmisteluorganisaatiosta, jol la maakunnallista muutosta lähdetään valmistelemaan ja to teut tamaan. Uudistuksen valmistelussa ovat Keski-Suomessa mukana tällä hetkel lä kunnat, kuntayhtymät, maakuntaliitto ja ELY-keskus. Val mis telu perustuu nykytilanteessa kuntien epäviralliseen järjestäytymiseen, ei kä toteutetun organisaation tehtävistä tai toimivallasta ole sovittu yk si tyis koh tai ses ti. Työvaliokunta on päättänyt laatia so pimuk sen valmisteluorganisaatiosta. Valmistellulla so pi mus luon noksel la pyritään selkiyttämään olemassa olevan val mis te lu or ga ni saation sisäistä työnjakoa ja tehtäviä sekä huomioimaan ministeriön ohjeis tuk sen maakunnallisen valmistelun edistämisestä kansallisten tavoit tei den mukaisesti. Työvaliokunnan lausuntopyynnön jälkeen kuntiin on tullut Val tio varain mi nis te riön ja Sosiaali- ja terveysministeriön päivätty kir je: Uusien maakuntien monitoimialaisen toimeenpanon esi val miste lun käynnistäminen. Valtiovarainministeriö pyytää, että maakuntien lii tot kutsuvat kokoon valmisteilla olevien uusien maakuntien mo nialai sen kokonaisuuden toimeenpanon käynnistämisen esi val mis telua varten ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja kun tien ja sairaanhoitopiirien johdon sekä maakuntien so te-uu dis-