RYYDYNPOHJA , TURVESUONKATU 17, TEOLLISUUSTONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN RAUTAKAUPAN TARPEISIIN, KAAVA NRO 8274.

Transkriptio

1 RYYDYNPOHJA , TURVESUONKATU 17, TEOLLISUUSTONTIN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN RAUTAKAUPAN TARPEISIIN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä helmikuuta 2010 päivättyä ja 29. maaliskuuta 2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2677 tonttia nro 11, jonka pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu koillispuolelta Turvesuonkadun katualueiseen, kaakkoispuolelta liikerakennusten korttelialueeseen (KL-1) ja Myllypuronkadun katualueeseen, lounaispuolelta rautatiealueeseen (RL) ja luoteispuolelta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T-24). Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Teuvo Vastamäki, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 4347/ /2008. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Ratahallintokeskus ilmoittautui viranomaisena kaavan osalliseksi. Hankkeen aikana laadittu asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Kaavan laatija tarkensi asemakaavan selostusta Ratahallintokeskuksen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntojen, sekä asemakaavakarttaa Tampereen kaupungin kiinteistötoimen lausunnon perusteella. 1.3 Kaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla muutetaan tontin käyttötarkoitusta. Tontin tulevaksi käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Alueelle saa sijoittaa vain paljon tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloja (ptvl-1). Oheistuotteiden liiketilaa saa olla enintään 20 % kunkin myymälän myyntipinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2. Varastotiloja saa rakentaa vain toimipaikan omia käyttötarpeita varten. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista ja varastokatoksia varten. Tontin kerrosalaksi

2 on osoitettu m 2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,4. Tontin suurin sallittu kerrosluku on III. 1.4 Kaavan toteuttaminen Hanke on toteutettu poikkeamisluvalla, jonka edellytyksenä oli, että tontille laaditaan asemakaava. 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Infratuotanto Liikelaitos, Suunnittelupalvelut, Yhdyskuntasuunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 2.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Ryydynpohja , Turvesuonkatu 17, Teollisuustontin käyttötarkoituksen muuttaminen rautakaupan tarpeisiin, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero:TRE: 4347/ /2008. Tilaajan verkkonumero: Tuottajan verkkonumero: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Ryydynpohjan kaupunginosan korttelin nro 2677 tonttia nro 11, jonka pinta-ala on m 2. Kaava-alue sijaitsee noin 5 km länteen Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu koillispuolelta Turvesuonkadun katualueiseen, kaakkoispuolelta liikerakennusten korttelialueeseen (KL-1) ja Myllypuronkadun katualueeseen, lounaispuolelta rautatiealueeseen (RL) ja luoteispuolelta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T-24). Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Teuvo Vastamäki, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 4347/ /2008.

3 2.6 Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavoittajan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 2.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kiinteistö Oy Turvesuonkatu 17 (kaavamuutoksen hakija), c/o Hartela Oy Kiinteistö Oy Tampereen Turvesuonkatu 20 ( ) Jonasson Invest Oy ( ) Hämeen Kuljetus Oy ( ) Tampereen kaupunki/ Kiinteistötoimi ( ) Plantagen Österleden Ab, c/o API Finland Oy ( ) Leppälahti Mikko ( ) M-real Oyj ( ) Tampereen Autokuljetus Oy, ( M602, M605, , M601) kaavan lähivaikutusalueen yritykset ja kiinteistönhaltijat Lielahden Yrittäjät ry Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Ratahallintokeskus Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hakijan asemakaavan muutoshakemukseen kirjattuna tavoitteena on muuttaa teollisuustontti käyttötarkoitukseltaan liiketontiksi rautakaupan toimintaa varten. Hakemuksen perusteluissa hakija toteaa, ettei rautakauppatoimintoja ole mielekästä sijoittaa Lielahden keskusta-alueelle, vaan kaupallisen keskuksen reuna-alueelle. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus.

4 3.2 Selvitys kaava-alueen olosuhteista Luonnonympäristö Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön vuonna 2002 laatiman, Lielahden osayleiskaava-alueen eliöstö- ja biotooppiselvityksen mukaan Lielahden alueella on erittäin vähän luonnontilaista ympäristöä. Selvityksen mukaan Pohjanmaantien itäreunalla, kaavaalueena olevan tontin länsipuolisella vyöhykkeellä kasvaa kuitenkin alueellisesti suhteellisen iäkästä ja luonnontilaista männikköä. Selvityksen mukaan kaava-alue on ollut alun perin karuhkoa puolukkaturvekangasta, jota on hyödynnetty turpeenottoalueena. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmässä kaava-alueen maalajitiedoksi on ilmoitettu turve, mikä ei vastaa tarkasteluhetkellä vallitsevaa tilannetta. Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaavaaluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Kaava-alueena oleva tontti on maastonmuodoiltaan tasainen. Tampereen ympäristölautakunta myönsi määräalaa Multiala II RN:o 1:109 koskevan toimenpideluvan RakL 124a :n mukaisten täyttö- ja maanrakennustöiden suorittamiseksi. Tampereen ympäristölautakunta myönsi (203 ) määräalaa Multiala II RN:o 1:109 koskevan ympäristöluvan purkujätteiden lajittelemiseksi ja jalostamiseksi sekä rakennustontin täyttämiseksi täyttöön soveltuvilla kiviainespohjaisilla materiaaleilla. Ennen tontin täyttämistä puhtaalla maa- ja kiviaineksella sekä hyödyntämiskelpoisella betoni- ja tiilijätteellä tontilta oli ympäristölupahakemuksen mukaan tarkoitus poistaa välisenä aikana pehmeä turvekerros, jonka paksuus on noin 3-4 metriä. Tampereen Autokuljetus Oy:n Tampereen ympäristölautakunnalle osoittamassa kirjeessä (Dnro TRE: 11698/ /2008) todetaan määräalaa Multiala II RN:o 1:109 koskevan ympäristöluvan käyneen tarpeettomaksi, koska alueen massavaihto on jo suoritettu. Tampereen Autokuljetus Oy:ltä saadun tiedon perusteella kaava-alueelta on kuorittu pois pehmeä turvekerros ja läjitetty lähinnä moreenipohjaisia maa-aineksia sekä vähäisessä määrin muuta kiviaineista rakennusjätettä. Hakijan kanssa sovittiin, että hakija toimittaa kaavan laatijalle ja Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksikköön kaava-aluetta ja viereisiä määräaloja koskien kattavat tiedot alueella tehdyistä massavaihdoista ennen ehdotusvaihetta. Tampereen Autokuljetus Oy toimitti kaavan laatijalle ja kaupungin ympäristösuojeluyksikköön valmisteluvaiheen aikana päivätyn arvion kaava-alueelta ja viereisiltä määräaloilta nostetun turpeen tilalle tuoduista materiaaleista. Arvion mukaan kaavaalueelle on tuotu myönnetyn ympäristöluvan voimassaoloaikana moreenipitoista maata m 3, silttiä/savea m 3, soraa m 3, betonia/tiiltä m 3 ja louhetta 500 m 3. Arvion mukaan kaava-alueelle ei ole otettu vastaan lainkaan rakennus- tai purkujätettä.

5 3.2.2 Rakennettu ympäristö Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi tekemällään päätöksellä ( 165) Tampereen Autokuljetus Oy:lle rakennusluvan kaksikerroksisen, kerrosalaltaan m 2 :n suuruisen myymälärakennuksen ja kahden varastokatoksen rakentamiseksi kaava-alueena olevalle, ennestään rakentamattomalle tontille Rakennustyöt on saatettu valmiiksi vuoden 2009 aikana Muut paikkatietojärjestelmään kirjatut havainnot Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmän mukaan kaava-alue sijoittui vuonna 2003 tehdyissä melumittauksissa 55 db:n ja 65 db:n vyöhykkeiden rajalle. Paikkatietojärjestelmän mukaan kaava-alueelle sijoittuu ympäristönsuojelun valvontakohteeksi luokiteltu rakennuspurkujätteiden lajittelu- ja jalostusalue. Tampereen Autokuljetus Oy jätti kaava-alueelle sijoittunutta ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevan lopetusilmoituksen Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan kaava-alueena olevan tontin omistaa Kiinteistö Oy Turvesuonkatu 17 (Y-tunnus: ). 3.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu Tampereen aluekeskukseksi määritellyn Lielahden kaupunginosan työpaikka- ja keskustatoimintojen alueelle (TP, ca). Aluekeskukseen pyritään sijoittamaan Tampereen keskustan palvelutarjontaa täydentäviä ja korvaavia palveluita. Työpaikka-alue (TP)-merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita, joille voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Keskustatoimintojen alakeskus (ca)-kohdemerkinnällä osoitetaan palvelurakenteeltaan kuntatasoiset Tampereen kaupungin alakeskukset. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa enempää kuin kaksi seudullisesti merkittävää päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Kaava-alueen kaakkoispuoliselle Myllypuronkadulle on osoitettu Viheryhteystarve. Merkinnällä osoitetaan taajamiin liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia viheryhteyksiä, joilla on erityistä merkitystä alueellisen virkistysalueverkoston ja/tai ekologisten yhteyksien kannalta. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän

6 riittävä leveys, jotta alueellinen viheralueiden muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäisenä kokonaisuutena Yleiskaava Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymän ja voimaantulleen Lielahden osayleiskaavan kartta 1:ssä tontti on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-4), joka varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville liike- ja varastotiloille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä eikä myyntipinta-alaltaan yli 400 m 2 suuruisia päivittäistavarakaupan myymälöitä. Myyntipinta-alaa voidaan rakentaa enintään 1/3 toimistojen kerrosalasta. Lielahden osayleiskaavan kartta 2:ssa on esitetty mm. Lielahden alueen hulevesien hallintaan, kaupunkikuvaan ja joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset tekijät, tavoitteet ja määräykset. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma ja hulevesien hallintaa varten tulee varata riittävästi tilaa tonteilta ja katualueilta. Myllypuronkadun ja Turvesuonkadun varteen on osoitettu kevyen liikenteen pääreitit. Turvesuonkatu on merkitty vähäisin toimenpitein kehitettäväksi liikennealueeksi ja joukkoliikenteen kehityskäytäväksi. Merkinnöillä osoitetaan keskeinen liikennealue, jolla edellytetään liikenteen toimivuutta edistäviä ratkaisuja. Alueella on lisättävä kasvillisuuden ja valaistuksen määrää. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee lisäksi luoda edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle. Myllypuronkadun kaakkoispuoliset tontit on osoitettu osayleiskaavan kartta 2:ssa vähäisin toimenpitein kehitettäväksi palvelujen alueeksi. Merkintä osoittaa keskeisen palvelujen alueen, jota kaavoitettaessa edellytetään kaupunkikuvan ja liikenteen eheytymistä edistäviä ratkaisuja. Alueelle muodostuva jalankulkuympäristö tulee toteuttaa viihtyisäksi ja turvalliseksi. Alueella tulee pyrkiä huoliteltuun katu- ja tonttirajaukseen ja yhtenäiseen opasteiden esittämiseen Asemakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 7202 tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-24) tonttitehokkuudella e=0,5. Korttelialueen kokonaiskerrosalasta saadaan käyttää enintään 15 % liike- ja toimistotiloina. Rakennuksen etäisyyden toisen tontin rajasta on oltava vähintään puolet rakennuksen korkeudesta. Tontin ulkovarastoalueet on aidattava vähintään 180 cm korkealla rakenteellisella aidalla. Tontilta on varattava autopaikkoja 1 ap/as, 1ap/lto 50 m 2, 1 ap/te 100 m 2 ja 1 ap/va 150 m 2.

7 3.3.4 Poikkeamislupa Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta myönsi tekemällään päätöksellä ( 158) Tampereen Autokuljetus Oy:lle luvan saada poiketa Lielahden osayleiskaavan ja voimassa olevan asemakaavan määräyksistä liike- ja varastorakennuksen rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olleiden suunnitelmien periaatteiden mukaisesti kaava-alueena olevalle tontille Yhdyskuntalautakunta edellytti hulevesiselvityksen ja suunnitelman laatimista rakennusluvan yhteyteen sekä tonttikohtaisen käsittelyn toteuttamista suunnitelman mukaisesti. Lupahakemuksen perusteluissa hakija toteaa hankkeen yleisiin lähtökohtiin liittyen: "Koska suunniteltu rautakauppa ei sovellu kaikilta osiltaan (varastomainen noutopiha yms.) osayleiskaavassa merkittyjen Lielahden kaupallisten palvelujen alueelle esitetään toiminnan sijoittamista edellä mainitun alueen reunalle. Hanke ei haittaa alueen tulevaa asemakaavaa." Lupahakemuksen perusteluissa hakijan käyttämä konsultti (FCG Planeko Oy) toteaa hankkeen kaupallisiin ja liikenteellisiin vaikutuksiiin liittyen: "Starkin toiminnan siirtyminen Lielahdessa Sellukadulta Turvesuonkadulle vaikuttaa myymälän saavutettavuuteen asiakkaiden näkökulmasta sekä myymälän toiminnan järjestämiseen ja sitä kautta sen kehittymis- ja toimintaedellytyksiin. Liikenteelliset vaikutukset ovat myös keskeisiä. Sijoittuminen uudelle tontille mahdollistaa myymälän toiminnan kehittämisen halutulla/ kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla, mihin ei nykyisellä tontilla ole mahdollisuuksia johtuen mm. tilanpuutteesta ja piha-alueen maastonmuodoista (rinne). Uudella tontilla toimintaa voidaan laajentaa sekä sisätilojen että pihamyynnin osalta. Asiakaspysäköinti voidaan myös toteuttaa nykyistä väljemmin ja toimivammin. Em. tekijöiden lisäksi sijoittuminen keskeiselle paikalle, yhden Lielahden alueen sisääntuloyhteyden varrelle ja kilpailijoiden välittömään läheisyyteen parantaa myymälän asemaa kilpailutilanteessa merkittävästi. Myymälän tavaraliikenne, joka tapahtuu isolta osin raskailla kuormaja yhdistelmäajoneuvoilla, on sujuvammin hoidettavissa uudella tontilla, joka sijaitsee Vaasantien (seudullisesti merkittävä tieyhteys) liittymän välittömässä läheisyydessä. Liittymäjärjestelyt ovat uudelle tontille sujuvammat (ei liikennevaloja) ja katuverkon mitoitus väljempi verrattuna Sellukadun tilanteeseen. Myymälän toiminnan siirron myötä raskas liikenne vähenisi liikenteellisesti ruuhkaisilta Lielahden kaakkoisilta katuosuuksilta (Sellukadun tontille suunniteltuun Retail Parkiin sijoittuviin toimintoihin ei todennäköisesti liity vastaavaa raskasta tavaraliikennettä). Myymälän suunniteltu uusi sijaintipaikka on Lielahden muiden saman toimialan myymälöiden (Plantagen ja Rauta-Otra) vieressä.

8 Näin niistä yhdessä muodostuu rautakaupan ja puutarha-alan tuotteiden keskittymä. Asiakkaan näkökulmasta tämä helpottaa asiointia useammassa myymälässä samalla kertaa (lyhyet välimatkat) esimerkiksi haettaessa jotakin tiettyä tuotetta tai vertailtaessa hintoja. Starkin ja viereisten, muiden, saman toimialan myymälöiden tuotteet edellyttävät asiakkailta oman auton käyttöä ja usein myös tavarakuljetusta esimerkiksi peräkärryllä. Uudessa sijaintipaikassa asiointi on nykyistä paikkaa sujuvampaa. Kohteeseen on suora yhteys Vaasantieltä, jolloin voidaan välttää ajaminen Lielahden keskustan ja kaakkoisosien paikoin hyvinkin ruuhkaisilla ja ahtailla kaduilla. Pysäköinnille on myös järjestettävissä uudella tontilla paremmat edellytykset, mikä helpottaa myös asiointia. Kuvatuista näkökulmista Starkin toiminnan siirtämisellä uudelle tontille on monia myönteisiä vaikutuksia ja siksi siirtymistä voidaan pitää perusteltuna. Myös Lielahden kokonaisuutta ajatellen soveltuu tarkasteltu uusi sijaintipaikka nykyistä paikkaa paremmin kyseiselle toiminnalle. Lisäksi Starkin sijoittuminen Turvesuonkadulle voi parhaimmillaan nostaa alueen statusta entisestä turpeenottoalueesta, joka lisäksi sijaitsee rautatien ja vilkkaasti liikennöidyn Vaasantien vaikutuspiirissä. Suunnitellulla toiminnalla on todennäköisesti kyseisessä kohteessa myönteisempi kaupunkikuvallinen vaikutus Lielahden keskeisen sisääntuloväylän varrella kuin monella muulla toiminnalla (esim. pienteollisuus)." Lupahakemuksen perusteluissa Tampereen kaupunki/maankäytön suunnittelu/arkkitehti Eeva Heimovala toteaa hankkeen lähtökohtiin ja vaikutuksiin liittyen: Hankkeen myönteisiä kaupallisia vaikutuksia on rautakauppojen ja puutarha-alan myymälän muodostama tuotteiden keskittymä, joka helpottaa asiointia. Uusi tontti mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja myymälä sijoittuu keskeisesti Lielahden sisääntuloyhteyden varteen. Asiakaspysäköinti voidaan hoitaa väljemmin ja toimivammin ja myymälä on hyvin saavutettavissa. Hanke ei lisää merkittävästi rautakaupan myyntipinta-alaa Lielahden alueella. Myymälän tavara- ja asiointiliikenne on sujuvampaa ja väljempää uudella tontilla. Poikkeamishakemuksesta on kuultu naapureita. Asiasta ei tullut mielipiteitä. Hankkeesta on jätetty asemakaavan muutoshakemus. Hankkeessa poiketaan osayleiskaavan TP-4 määräyksen käyttötarkoituksesta sekä myyntipinta-alan suurimmasta sallitusta määrästä (1/3 kerrosalasta), voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksesta (T-24) sekä kaavamerkinnän yhteydessä esitetyistä määräyksistä, varastokatosten sijoittumisesta rakennusalan ulkopuolelle istutusalueelle, kaavaan merkitystä istutusvelvoitteesta (i-5), määräyksestä rakennuksen rakentamiseksi kiinni Turvesuonkadun reunaan, kaavamerkinnästä I ja 15% liiketilan enimmäismäärästä liike- ja varastorakennuksen rakentamiseksi.

9 Edellä mainittujen näkökohtien perusteella poikkeaminen ei aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista Rakennuslupa Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi tekemällään päätöksellä ( 165) Tampereen Autokuljetus Oy:lle rakennusluvan kaksikerroksisen, kerrosalaltaan m 2 :n suuruisen myymälärakennuksen ja kahden varastokatoksen rakentamiseksi kaava-alueena olevalle, ennestään rakentamattomalle tontille Rakennustyöt on saatettu valmiiksi vuoden 2009 aikana. Rakennusluvan päätöspöytäkirjan liitteessä todetaan, että hulevedet johdetaan luvan hakijan omistaman naapuritilan määräalalle M602 rakennettavaan avo-ojaan ja ettei rakennusta saa ottaa käyttöön ennen kuin on perustettu rasite hulevesien johtamisesta em. määräalalle Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Hankkeen aikana tuotettava selvitysaineisto Asemakaavan muutoksen hakijan on tuotettava asemakaavoituksen yhteydessä erilliset lisäselvitykset hulevesien hallintaa, liikennejärjestelyjä, ratamelua ja tärinää, sekä hankkeen kaupallisia vaikutuksia koskien, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sitä edellyttäessä. Laadittavien selvitysten tausta-aineistona voidaan soveltuvilta ja ajantasaisilta osin hyödyntää kaava-alueeseen tai sen lähiympäristöön liittyen aiemmin tuotettua dokumentaatiota. Hakija vastaa hankekohtaisten selvitysten laadinnasta aiheutuvista kustannuksista. Kaavan laatija on hyödyntänyt suunnittelussa ja vaikutustenarvioinnissa Lielahden osayleiskaava-aineiston lisäksi mm. seuraavia suunnitelmia, selvityksiä ja dokumentaatiota: Hulevesiselvitys, Taratest Oy/Mäkinen, Hulevesiselvitys, Taratest Oy/Mäkinen, Hulevesien viivästyssuunnitelma, Taratest Oy/Mäkinen, (tark ) Kaupallisten ja liikenteellisten vaikutusten arviointi, FCG Planeko Oy/Lehtikangas, Toivonen, 2008 (poikkeamisluvan perusteluissa viitatuilta osin) Starkin alueen hulevesijärjestelyt, Tampereen kaupunki/kajanus, Havainnekuva Starkin alueen hulevesien viivytyksestä, Tampereen kaupunki/kajanus,

10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Teuvo Vastamäki, joka jätti tonttia koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 4347/ /2008. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Ratahallintokeskus ilmoittautui viranomaisena kaavan osalliseksi. 4.2 Valmisteluvaihe Kaava-alueelta tulevien hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa koskien järjestettiin valmisteluvaiheen aikana kaksi erillispalaveria ( , ), joissa päätettiin maastossa tehtävästä yhteiskatselmoinnista ja suunnitelmien tarkentamisesta. siten, että ne vastaavat Lielahden alueella yleisesti sovellettuja periaatteita ja kaava-alueella sovellettavaa hule-9-määräystä. Asemakaavan muutoksen hakijan tarkentama päivätty hulevesiselvitys ja päivätty hulevesisuunnitelma perustuvat hulevesien viivyttämiselle ja imeyttämiselle kaava-alueen länsirajalla, osin kaava-alueena olevalla tontilla, osin kaava-alueen viereisellä rautatiealueella, kulkevassa avo-ojassa. Ratahallintokeskus myönsi Tampereen Autokuljetus Oy:lle luvan viivästyttää hulevesiä radan sivuojassa luvassa mainituin ehdoin. Hankkeen aikana laadittu asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Asemakaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Liikenneviraston lausunnossa todettiin, että vireillä olevassa asemakaavassa on varauduttava yhden lisäraiteen ja huoltotien rakentamiseen nykyisen raiteen pohjois-/itäpuolelle. Lausunnossa todettiin lisäksi, ettei Liikennevirasto osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin meluntorjunnan ja mahdollisen tärinäntorjunnan kustannuksiin, eikä tärinälle herkällä maaperälle tule kaavoittaa tärinälle herkkää maankäyttöä. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa nähtiin tarpeellisena, että kaava-asiakirjoja täydennetään myönnettyjen poikkeamis- ja rakennuslupien sisältö, sekä ne perusteet, joilla muutos on poikkeamisluvin toteutettu. Lausunnossa kehotettiin liittämään kaava-asiakirjoihin myös tiedot käytettävissä olevista selvityksistä ja esittää selvitysten perusteella kaavaselostuksessa johtopäätökset kaavamuutoksen ympäristövaikutuksista. Tampereen kaupungin kiinteistötoimen lausunnossa kiinnitettiin huomiota siihen, että asemakaavaluonnoksessa esitetty,

11 tonttitehokkuuden e=0,5 perusteella määritelty, tontin kerrosala on ristiriidassa lausujatahon ja asemakaavan muutoksen hakijan välisen maankäyttösopimuksen kanssa. Maankäyttösopimus perustuu tonttitehokkuuden e=0,4 perusteella määritellylle tontin kerrosalalle. Kaavan laatija tarkensi asemakaavan selostusta Ratahallintokeskuksen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntojen, sekä asemakaavakarttaa Tampereen kaupungin kiinteistötoimen lausunnon perusteella. Saadut lausunnot on kirjattu vastineluetteloon. 4.4 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto) vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavallisessa mielessä ennallaan, mutta on muuttunut kaavahankkeen vireilläoloaikana kaupunkikuvallisessa ja käyttötarkoituksellisessa mielessä olennaisesti lähtötilanteesta. Kaava-alueella jää voimaan ympäristöministeriön vahvistama asemakaava nro 7202, jossa tontti on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-24) tonttitehokkuudella e=0,5. Kaava-alueelle poikkeamisluvalla mahdollistettu käyttötarkoitus on ristiriidassa voimassaolevan asemakaavan kanssa. Kaavahankkeelle asetut tavoitteet eivät toteudu vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue muuttuu asemakaavallisessa mielessä olennaisesti lähtötilanteesta. Kaava-alue on muuttunut kaavahankkeen vireilläoloaikana kaupunkikuvallisessa ja käyttötarkoituksellisessa mielessä olennaisesti lähtötilanteesta. Kaavahankkeelle asetut tavoitteet toteutuvat. Kaava-alueella tulee voimaan asemakaava nro 8274, jossa tontti on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista ja varastokatoksia varten. Tontin kerrosalaksi on osoitettu m 2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,4. Tontin suurin sallittu kerrosluku on III. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K). Alueelle saa sijoittaa vain paljon

12 tilaa vaativan erikoiskaupan liiketiloja (ptvl-1). Oheistuotteiden liiketilaa saa olla enintään 20 % kunkin myymälän myyntipinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2. Varastotiloja saa rakentaa vain toimipaikan omia käyttötarpeita varten. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja. Tontille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksen mukaista rakentamista ja varastokatoksia (kat-1) varten. Tontin pääkäyttötarkoituksen mukaiselle rakentamiselle osoitetun rakennusalan kerrosalaksi on osoitettu m 2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,4. Pääkäyttötarkoituksen mukaiselle rakentamiselle osoitetun rakennusalan suurin sallittu kerrosluku on III. Tontin autopaikkamäärän mitoitusperusteena on tontille rakennettavaa liike- ja toimistotilan (lto) ja varastotilan (va) kerrosalaa. Tontille tulee rakentaa yksi autopaikka jokaista liike- ja toimistotilan 50 m²:iä ja varastotilan 150 m²:iä kohti. Tontille merkityn hulevesimääräyksen (hule-9) mukaan tontin vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin istutus-, polkupyöräpaikoitus- ja liikennejärjestelyjä ohjataan ist-6-, ist-7-ja 1pp/lto300m 2 merkinnöin alueen yleistä viihtyisyyttä, turvallisuutta ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa, ympärivuotista kevyttä liikennettä edistävään suuntaan. Vähintään puolet tontille rakennettavista polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Pysäköintialueet on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensasistutuksin. Ajoneuvojen kulkureitit tulee rakentaa hitaaseen ajotapaan ohjaaviksi. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä korkeatasoisesti. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaaleilla, istutuksilla ja/tai rakenteilla. Kaava-alueen reunavyöhyke on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. Myllypuronkadun ja Turvesuonkadun varteen on osoitettu istutettavat puurivit. Tontille ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Myllypuronkadun katualueen vastaisen tonttirajan osalta. 5.2 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Kaavan laatijan näkemyksen mukaan kaavan ihmisten elinoloihin kohdentuvien vaikutusten voidaan olettaa jäävän suhteellisen vähäisiksi, joskin myönteisiksi. Viimeiset kymmenen vuotta purkujätteiden lajittelu- ja turpeenottoalueena toiminut, suhteellisen lähelle tiivistä pientaloaluetta sijoittuva alue otetaan keskustatoimintojen alakeskukseksi osoitetulle Lielahdelle luontevaan liikekäyttöön,

13 minkä voidaan olettaa parantavan alueen yleisilmettä ja vähentävän alueen käyttötarkoituksesta lähialueen asukkaille aiheutuvia haittoja Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja energiatalouteen Kaavan laatijan näkemyksen mukaan hanke tukee Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja ylemmillä kaavatasoilla tavoitteeksi määritellyn aluekeskuksen muodostumista Lielahden alueelle. Hanke tukeutuu alueen olemassa olevaan ja aktiivisesti kehitettävään liikenneverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen parantaen samalla rauta- ja rakennustavarakaupan palvelu- ja tuotetatarjontaa sekä saavutettavuutta länsi-tampereen alueella. Palvelujen saavutettavuuden paranemisen voidaan olettaa osaltaan lisäävän palveluntarjoajien välistä kilpailua ja vähentävän länsi- Tampereen ja Ylöjärven suunnan synnyttämää, Tampereen itä- ja eteläosiin suuntautuvaa läpiajoliikennettä ja asiointiin liittyvää energiankulutusta, mutta kasvattavan liikenneverkon paikallista kuormitusta kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Kaavan vaikutukset luontoon, maisemaan ja kaupunkikuvaan Kaavan laatijan näkemyksenä on, että kaavalla on myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia kaava-alueen ja lähiympäristön luontoon, maisemaan sekä kaupunkikuvaan. Näkemyksensä kaavan laatija perustaa käyttötarkoituksen muutokseen, alueen maankäytön yleiseen kehittymiseen sekä mm. alueen hulevesien aiempaa parempaan hallintaan tähtäävien määräysten täytäntöönpanoon alueella Kaavan vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategian keskeisenä tavoitteena on seudullisen maapolitiikan ja logistiikan kehittäminen. Yritysten sijaintipäätösten kannalta perusasioita todetaan olevan riittävä, oikeanlaatuinen ja sijainniltaan edullinen tontti- ja toimitilatarjonta sekä joustava, oikea-aikainen ja nopea kaavoitus ja tonttipolitiikka. Kaavan laatijan näkemyksen mukaan vireillä oleva kaavahanke toteuttaa em. tavoitteita. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana on laadittu yksi asemakaavaluonnos sekä erillinen havainnepiirros. 6.2 Toteutuksen ajoitus Hanke on toteutettu poikkeamisluvalla, jonka edellytyksenä oli, että tontille laaditaan asemakaava.