Nivustyräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina
|
|
- Jaana Väänänen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Jaana Vironen, Tom Scheinin ja Hannu Paajanen Nivustyräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina TAUSTA. Tarkoituksena oli selvittää vahinkoilmoitusten pohjalta aikuisten nivustyräleikkauksiin liittyvien komplikaatioiden esiintymistä Suomessa. AINEISTO JA MENETELMÄT. Kävimme läpi Potilasvakuutuskeskukseen tehdyt nivustyräleikkauksiin liittyvät vahinkoilmoitukset vuosilta Analysoimme syyt ja vahinkoihin liittyvät korvaukset sekä korvausperusteet. Hoitoilmoitusrekisteristä haettiin samalla ajanjaksolla koko maassa tehtyjen tyräleikkausten määrät ja tyypit. TULOKSET. Tyräleikkauksia tehtiin kyseisenä aikana kaikkiaan ja vahinkoilmoituksia tuli 250 (4,6 tuhatta leikkausta kohden). Ilmoituksista 92 (37 %) johti korvausten maksuun. Vaikeat kiputilat ja infektiot olivat vahinkoilmoitusten perusteella tavallisimpia ongelmia. Suoliston, virtsaelinten ja suurten suonten vaurioihin liittyviä ongelmia esiintyi vähän ja useimmiten laparoskooppisten leikkausten yhteydessä. PÄÄTELMÄT. Vaikeaa kipua lukuun ottamatta vakavat komplikaatiot näyttävät olevan nivustyräleikkausten yhteydessä harvinaisia. Osa komplikaatioista olisi vältettävissä koulutusta tehostamalla ja leikkausaiheita tarkistamalla. Korvausten myöntäminen ei kaikissa tilanteissa ole ollut yhdenmukaista, joten arviointiperusteita tulisi tarkentaa Suomessa leikataan sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin (HILMO, Stakes) mukaan vuosittain noin aikuisten nivustyrää (200/ ). Vaikka kyseessä on turvallinen toimenpide, jälkiongelmien kustannusvaikutus on kuitenkin toimenpiteen yleisyyden vuoksi yhteiskunnalle merkittävä. Tyrän korjauksessa käytettävän verkon sekä anestesia- ja leikkausmuodon valinta, leikkausaiheet ja kirurgikoulutus ovat tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta komplikaatioiden esiintymiseen. Muun muassa Ruotsiin ja Tanskaan on perustettu valtakunnalliset tyrärekisterit, joiden avulla hoitotuloksia voidaan seurata (Bay-Nielsen ym. 2001a, Fränneby ym. 2006). Suomessa tällaista ei ole, mutta Potilasvakuutuskeskukseen ilmoitettujen potilasvahinkojen perusteella saa käsityksen ainakin vaikeimpien komplikaatioiden esiintymisestä. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille ylimääräiset henkilövahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Jotta kyseessä voisi olla korvattava hoitovahinko, edellytetään, että kyseisessä hoito- tai tutkimustilanteessa kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi toiminut toisin ja siten välttänyt vahingon. Seurausta ei siis periaatteessa korvata, jos toiminnassa on menetelty kokeneen ammattihenkilön vaatimustason mukaisesti eikä vahinko siitä huolimatta ole ollut vältettävissä. Tällainen vahinko voi kuitenkin tulla korvattavaksi kohtuuttomana vahinkona, mikäli sitä voidaan pitää vakavana ja yllättävänä. Duodecim 2009;125:2380 6
2 Potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla kohtuuttomana pidetään vahinkoa, josta aiheutuu pysyvä vaikea haitta ja joka on huomattavassa epäsuhdassa hoidettavana olevaan sairauteen ja potilaan muuhun terveydentilaan. Mitä suurempi kyseinen epäsuhta on ja mitä suurempaa romahdusta vahinko merkitsee potilaan terveydentilaan, sitä selvemmin kyseessä on kohtuuton vahinko. Vakaviakaan komplikaatioita ei siis korvata, jos niiden riski on ollut asiantuntijan ennakoitavissa. Selvitimme viiden vuoden ajalta taannehtivasti vahinkoilmoituksen tekemiseen johtaneet syyt. Tarkoituksena oli etsiä tekijöitä, joiden avulla voitaisiin edistää kirurgikoulutusta ja nivustyräpotilaiden hyvää hoitoa. Samalla pyrimme arvioimaan vahinkojen korvausperusteiden yhdenmukaisuutta. Aineisto Tutkimusta varten analysoimme vuosina Potilasvakuutuskeskukseen ilmoitetut nivustyräleikkauksiin liittyneet potilasvahingot. Tutkimukseen saatiin sosiaali- ja terveysministeriön lupa. Jokaisesta tapauksesta kirjattiin sairaala, potilaan ikä, sukupuoli, paino ja pituus, leikkauksen aihe, tyyppi (avo- tai tähystysleikkaus), menetelmä (esim. Lichtenstein, Bassini) ja kulku, kirurgin kokemus (erikoistuva tai erikoislääkäri), tukiverkon nimi, anestesiamuoto sekä leikkauksenjälkeiset välittömät ja myöhäiskomplikaatiot, kuten kipu, tyrän uusiutuma tai kivesatrofia. Lisäksi kirjattiin, oliko vahinko korvattava, ja korvauksen määrä. Hoitoilmoitusrekisteristä saatiin samalla ajanjaksolla koko maassa tehtyjen tyräleikkausten määrät ja tyypit (taulukko 1). Tulokset Vahinkoilmoituksia tehtiin 250 jaksolla, jonka aikana nivustyriä leikattiin Suomessa yhteensä noin Ilmoituksia oli siis 4,6 tuhatta toimenpidettä kohden. Tutkimusaikana kaikista Suomen nivustyräleikkauksista yli 80 % tehtiin avoimesti tukiverkkoa käyttäen ja tähystysleikkauksien osuus oli vain 6 8 % (taulukko 1). Vahinkoilmoituksiin johtaneista leikkauksista erikoislääkärien tekemiä oli 78 % ja tähystystoimenpiteistä peräti 92 %. Demografiset tiedot potilaista on esitetty taulukossa 2 ja Taulukko 1. Aikuisille tehtyjen nivustyräleik kausten valtakunnalliset määrät (%) vuosina (hoitoilmoitusrekisteri Hilmo, Stakes). Luvuista puuttuuvat reisityrät, joita leikattiin vuosittain noin 180. Vuosi Avoin muu plastia Avoin verkkoplastia Tähystystoimenpide Yhteensä (82) (12) 627 (6) (84) 845 (8) 773 (8) (84) 876 (8) 980 (8) (85) 739 (7) 859 (8) (86) 750 (7) 820 (7) Taulukko 2. Vahinkoilmoituksen tehneiden 250 nivustyräpotilaan demografiset tiedot. Miehiä/naisia, n (%) Ikä, keskiarvo v (vaihteluväli) Painoindeksi, kg/m 2, keskiarvo (vaihteluväli) Työn laatu, n (%) 223/27 (89/11) 55 (16 84) 26 (19 46) Opiskelu 8 (3) Fyysinen työ 98 (39) Istumatyö 41 (16) Johtava asema 18 (7) Eläkkeellä 85 (34) ASA-luokka, n (%) I 111 (44) II 75 (30) III 36 (14) IV 6 (2) Ei tiedossa 22 (9) leikkauksiin liittyvät kliiniset tiedot taulukossa 3. Valtaosassa tapauksista leikkausaiheena oli joko primaari tai uusiutunut tyrä. Kipu oli 9 %:lla potilaista leikkausaiheena joko ilman kliinistä tyrää tai pienen yleensä mediaalisen tyrän yhteydessä. Muita leikkausaiheita valitukseen johtaneissa tapauksissa olivat mm. myöhäisen kroonisen infektion oire (esim. fisteli) vuosia aiemmin tehdyn toimenpiteen jäljiltä tai epäselvä pullistuma nivusalueella. Reisityriä leikattiin tutkimusaikana noin 180 vuodessa (1 2 % kaikista tyräleikkauksista). 2381
3 ALKUPERÄISTUTKIMUS 2382 Niistä tehtiin kymmenen ilmoitusta, ja yleisin korvauksen syy oli tyrän huomioimatta jättäminen leikkauksen aikana. Vahinkoilmoitukseen johtaneista toimenpiteistä vain 3 % oli päivystysleikkauksia. Korvausten maksuun johti 37 % vahinkoilmoituksista (taulukko 4). Keskimääräinen korvaussumma oli euroa ( euroa). Avoimia leikkauksia koskevista ilmoituksista erikoistuvien lääkäreiden tekemät leikkaukset näyttivät johtavan korvauksiin hieman useammin kuin erikoislääkäreiden tekemät (47 % vs 31 %, p = 0,03). Syynä korvausten maksuun oli yleensä puutteelliseksi tai huolimattomaksi tulkittu leikkaustekniikka ja siitä johtuva elinvaurio (suoli-, rakko- tai verisuonivamma), välitön uusiutuma tai kiputila. Vaikeat, invalidisoivat kivut katsottiin korvattaviksi vahingoiksi useammin primaari- kuin uusintaleikkausten jälkeen. Myös virheelliseksi katsottu diagnoosi ja siitä johtuva turha leikkaus saattoivat johtaa korvauksiin. Tällaisia tilanteita olivat pääasiassa ne, joissa kipuoire johti tyräleikkaukseen mutta oikeaksi diagnoosiksi paljastui lopulta esimerkiksi syöpäsairaus tai lonkan tai selän vaiva (bursiitti, iskiaskipu). Kivun takia leikatuista potilaista suhteellisesti suuremmalle osalle (48 %) maksettiin korvauksia kuin muille. Nämä olivat usein monimutkaisia tapauksia, joihin liittyi useita leikkauksia ja vaikeina jatkuvia kiputiloja. Kuvassa 1 vahinkoilmoitukset ja korvattujen vahinkojen osuus on jaoteltu vahingon laadun mukaan. Valtaosa ilmoituksista (62) koski pitkittynyttä kipua, joka useimmilla vaikutti selkeästi neuropaattiselta. Tämän arviointi asiakirjatietojen perusteella ei kuitenkaan aina ole luotettavaa. Suurin osa kyseisistä vahinkoilmoituksista koski avoleikkauksia, mutta viidellä potilaalla vahinkoilmoituksen aihe oli tähystystoimenpiteen jälkeinen lateraalisen ihohermon pinne ja kolmella kivun takia leikatulla edelleen jatkuva kipu. Kroonista kipua koskevista ilmoituksista vain 16 johti korvaukseen. Infektion takia ilmoituksia tehtiin 60 eli lähes yhtä paljon kuin kivun vuoksi. Valtaosa pinnallisista infektioista liittyi avoleikkauksiin, Taulukko 3. Kliiniset tiedot Potilasvakuutuskeskukseen ilmoitetuista 250 tyräleikkauksesta (%). Leikkausaihe: n % Primaarityrä Uusiutunut tyrä 21 8 Inkarseroitunut tyrä 6 3 Kipu 23 9 Muu syy 4 2 Vasen/oikea/molemminpuolinen tyrä 89/123/38 36/49/15 Avoin/tähystysleikkaus 212/38 85/15 Verkko/ei verkkoa 219/31 88/12 Elektiivinen/päivystysleikkaus Profylaktinen antibiootti Anestesiamuoto: 243/7 97/ Paikallispuudutus Spinaalipuudutus Epiduraalipuudutus 7 3 Yleisanestesia Taulukko 4. Nivustyräleikkauksiin liittyvistä 250 vahinkoilmoituksesta tehdyt korvausratkaisut vuosina Ratkaisu n % Korvattava hoitovahinko 83 33,2 Korvattava infektio vahinko 9 3,6 Ei korvattava hoitovahinko (ei vältettävissä eikä kohtuuton) Ei korvattava infektiovahinko (ei vältettävissä / siedettävä) Ei syy-yhteyttä annettuun hoitoon 93 37, ,0 20 8,0 ja ne katsottiin yleensä siedettäviksi tai väistämättömiksi ei-korvattaviksi komplikaatioiksi. Vaikeita, syviä infektioita ilmoitettiin seitsemän avoleikkauksen ja neljä tähystysleikkauksen jälkeen. Verkon poistoon jouduttiin vain neljässä tapauksessa. Seitsemällä potilaalla oli vakava verenvuotokomplikaatio, kolmella tähystysleikkauksen ja neljällä avoimen toimenpiteen jälkeen. Kuusi seitsemästä rakkovauriosta syntyi erikoistuvien lääkäreiden tekemissä avoimissa leikkauksissa, joissa useimmiten J. Vironen ym.
4 Kipu Infektio Uusiutuma Urol. kompl. Hematooma Suolikompl. Verisuonikompl. Muu Kuva 1. Nivustyräleikkauksiin liittyvien vahinkoilmoitusten määrät ja korvattujen vahinkojen osuudet (punaiset pylvään osat) vuosina vahingon laadun mukaan. oli avattu mediaalinen tyräpussi. Kiveskuoliota ja kiveskipuja esiintyi sekä avo- että tähystysleikkausten yhteydessä. Tähystysleikkauksiin liittyvistä vahinkoilmoituksista neljä (14 %) ja avoleikkauksiin liittyvistä neljätoista (7 %) johtui kiveskomplikaatioista. Suolivauriot syntyivät pääosin tähystystoimenpiteissä, sillä tähystysleikkauksiin liittyvistä ilmoituksista kymmenen (20 %) ja avoleikkauksiin liittyvistä kuusi (2 %) koski suolivaurioita. Nämä korvattiin yleensä huolimattomasta leikkaustekniikasta johtuvina. Muita syitä vahinkoilmoituksiin olivat mm. laskimotukos, keuhkoembolia, leikkauksen jälkeinen suolilama ja näiden seuraukset. Muutama ilmoitus koski yleisanestesiaan tai spinaalipuudutukseen liittyvää komplikaatiota. Osa valituksista koski ongelmia, joilla ei katsottu olevan syy-yhteyttä tehtyyn leikkaukseen (taulukko 4). Päätelmät Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, joiden toteutumista ei kaikissa tapauksissa voida välttää parhaalla mahdollisellakaan hoidolla. Nivustyräleikkauksia koskevia vahinkoilmoituksia tehtiin viiden vuoden tutkimusajanjaksolla 4,6 tuhatta toimenpidettä kohden. Suhteessa leikkausten määrään vahinkoilmoituksia tehtiin vähän, joten nivustyräleikkauksia voidaan pitää turvallisina. Vahinkoilmoitusten perusteella on kuitenkin mahdollista tehdä vain suuntaa antavia päätelmiä komplikaatioiden esiintymisestä, sillä kaikkia komplikaatioita ei ilmoiteta ja toisaalta 8 % vahinkoilmoituksista koski toimenpiteeseen liittymättömiä ongelmia. Tähystystoimenpiteillä oli hienoinen yliedustus aineistossa, sillä niitä oli 35 eli 14 % vahinkoilmoituksista, vaikka tähystystoimenpiteiden osuus kaikista tehdyistä tyräleikkauksista oli 6 8 %. Samoin ilman verkkoa tehdyillä toimenpiteillä oli hienoinen yliedustus. Korvausten maksuun johti vain runsas kolmasosa tehdyistä ilmoituksista. Noin 10 %:ssa tapauksista tämän artikkelin kirjoittajat olisivat päätyneet erilaiseen päätökseen kuin tehty korvausratkaisu, mikä kuvastanee kannanoton hankaluutta monissa tilanteissa. Korvausperusteet ovat subjektiivisia, koska vahvaa näyttöön perustuvaa tietoa parhaista toimintatavoista ei useimmissa ongelmatilanteissa ole tarjolla. Kriteerien tarkentaminen ja yhtenäinen, selkeä linja auttaisivat potilaiden informoinnissa siitä, minkälaisissa tilanteissa vahinkoilmoitus kannattaa tehdä, ja rekisteri voisi tällöin muodostua entistä kattavammaksi. Tutkimuksen tai hoidon yhteydessä aiheutuneita infektioita ei useinkaan korvata potilasvahinkona. Infektioita esiintyy 1 2 %:lla ja hematoomia ja turvotusta 1 7 %:lla nivustyräleikkausten jälkeen (Vironen ym. 2006, Paajanen 2007), joten niiden määrä oli vahinkoilmoituksissa varmasti pienempi kuin todellisuudessa. Vakavampien infektioiden osalta korvattavuutta päätettäessä suhteutetaan toisiinsa infektioriski, hoidettavan sairauden tai vamman vakavuus ja infektiosta aiheutuneen vahingon vakavuus. Mitä suurempi infektioriski on ollut, sitä vakavampi infektiosta aiheu Nivustyräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina
5 ALKUPERÄISTUTKIMUS 2384 tunut seuraus katsotaan siedettäväksi. Vaikeat, syvät verkkoinfektiot vaikuttavat tämän aineiston perusteella olevan onneksi harvinaisia Suomen nivustyräkirurgiassa. Ilmoitetuista infektiovahingoista 18 % katsottiin tässä aineistossa korvattaviksi. Suurin nivustyräleikkauksen jälkeinen ongelma on pitkittynyt kipu, jota raportoidaan esiintyvän %:lla ja joka 2 6 %:lla on invalidisoiva tai ainakin satunnaista kipulääkitystä vaativa (Bay-Nielsen ym. 2001b, Poolaban ym. 2001, Paajanen 2002, Kalliomäki ym. 2008). Uusintaleikkauksen jälkeen kroonisen kivun riski on suurentunut primaarileikkaukseen verrattuna (Callesen 1999, Kalliomäki ym. 2008). Tässä aineistossa vaikeakin krooninen kipu oli useimmiten tulkittu väistämättömäksi komplikaatioksi, sillä vain neljännes kipuoireisista potilaista sai korvauksen ongelman vuoksi. Korvauksen saaneiden ja korvaamatta jääneiden kiputilojen välillä ei tuntunut olevan aivan selkeää ja johdonmukaista jakoa. Monella vahinkoilmoituksen tehneistä potilaista kipu johti useisiin kipupoliklinikkakäynteihin ja lukuisiin hoitokokeiluihin, mutta vahinkoa ei silti pidetty korvattavana. Kor vauksen saaneet olivat hieman useammin käyneet läpi useita leikkauksia, joilla ongelmaa oli yritetty ratkaista. Vahinkoilmoituksista heijastui hyvin se, että uusintaleikkaukset eivät aina johda toivottuun tulokseen. Esimerkiksi kivekseen heijastuvaan kipuun ei aina saada apua kiveksen poistolla, ja nämä yritykset korvattiin vahinkona. Myös hermon katkaisu hoitoyrityksenä oli katsottu korvattavaksi vahingoksi, vaikka kirjallisuudessa on esitetty nivusalueen hermojen katkaisua yhtenä mahdollisista hoitovaihtoehdoista (Amid 2002). Myös tuore tanskalaistutkimus osoittaa, että aktiivinen kirurgia, esimerkiksi verkon tai kiveksen poisto, saattaa olla hyvinkin aiheellinen vaikeassa neurogeenisessa leikkauksenjälkeisessä kivussa (Aasvang ja Kehlet 2009). Toisaalta leikkauksenjälkeinen välittömällä uusintaleikkauksella hoidettu ja parantunut hermokipu oli korvattu vahinkona, vaikka uusintaleikkaus oli asianmukainen ja tilanteen korjaava hoito. Toisen potilaan tapauksessa kova välitön kipu ei johtanut välittömään leikkaukseen hermon vapauttamiseksi vaan vaikea kipu jäi. Tätä ei katsottu korvattavaksi vahingoksi. Työkyvyttömyyteen ja kipupoliklinikkahoitoihin johtava pitkittynyt kipu tulisi kenties aiempaa käytäntöä aktiivisemmin tulkita kohtuuttomaksi seuraukseksi nivustyräleikkauksesta ja korvata vahinkona. Myös silloin, kun kipu oli alkuperäisenä oireena eikä leikkaus tuonut helpotusta tilanteeseen, jouduttiin usein ongelmakierteeseen. Korvauksia maksettiin, jos kivun taustalla osoittautui olevan muu syy kuin tyrä tai jos ilman tyrälöydöstä oli päädytty kuitenkin asettamaan verkko. Ei ole aivan yksiselitteistä, milloin tutkimusleikkaus nivusalueen kiputilanteissa on aiheellinen ja miten esimerkiksi urheilijan tyrän tyyppisiin kiputiloihin pitäisi suhtautua (Swan ja Wolcott 2007, Paajanen 2009). Tästä syystä myös korvausten myöntämisen perusteita voidaan pitää jossain määrin epäselvinä näissä tilanteissa. Kyseessä on ongelmallinen ja jopa moniammatillista apua tarvitseva potilasryhmä, joka kuuluu kokeneiden kirurgien hoitoon. Valtaosa elinvaurioista (rakko-, suoli- ja verisuonivauriot) korvattiin vahinkoina. Vakavia suoli- ja verisuonikomplikaatioita liittyy tähystystoimenpiteisiin tunnetusti enemmän kuin avoimiin (McCormack ym. 2003) myös tämän rekisterin perusteella. Pääosin elinvaurioiden oli katsottu syntyneen ammattistandardin alittavan toimenpiteen seurauksena, vaikka toisinaan olosuhteet olivat leikkauskertomuksen mukaan olleet hankalat ja leikkaajana kokenut erikoislääkäri. Esimerkiksi kiveksen verenkierron häiriintymistä ei aina voida välttää, jos kyseessä on kookas kivespussiin ulottuva tyrä tai uusintaleikkaus. Vatsaontelon kautta tehtyihin tähystysleikkauksiin taas liittyy riski suolen tarttumisesta leikkausalueelle, eikä tällaisia leikkauksenjälkeisiä tapahtumia voida katsoa taitovirheiksi, kuten joissain tilanteissa oli tulkittu. Joidenkin vahinkoilmoitusten leikkauskertomuksista käy selvästi ilmi, että kokematon kirurgi olisi tarvinnut apua varhaisemmassa vaiheessa. Riittävä koulutus ja senioriohjaus olisivat näissä tilanteissa estäneet komplikaation synnyn melko varmasti. Tavallisimmin J. Vironen ym.
6 ongelma aiheutui mediaalisen tyräpussin turhasta avaamisesta, joka johti rakkovaurioon tai verenvuotoon. Välittömästi uusiutuneet tyrät johtuivat useimmiten havaitsematta jääneestä reisityrästä, joka tulisi muistaa erityisesti naisilla jo potilasta tutkittaessa. Tyriä voi olla myös samanaikaisesti kaksi. Vakavia komplikaatioita esiintyi erityisesti iäkkäillä, huonokuntoisilla potilailla, joiden tapauksissa leikkauksen tarpeellisuutta ja riskejä tulee punnita kriittisesti. Osalla potilaista tyrä oli oireeton. Kureutumisriskiä pidetään etenkin mediaalisissa tyrissä varsin pienenä (Fitzgibbons ym. 2006), joten oireettoman tyrän leikkaushoitoon voidaan usein suhtautua pidättyvästi. Toisaalta huolellisesti suunniteltuun elektiiviseen leikkaukseen liittyy pienemmät riskit kuin kureutuneen tyrän leikkaukseen (Nilsson ym. 2007). Riskipotilaan leikkaus kuuluu kokeneelle kirurgille. Perussairauksiin ja mm. antitromboottiseen tai immunosuppressiiviseen lääkitykseen liittyvät riskit tulisi huomioida. Muutamassa vahinkoilmoituksessa ongelma liittyi yleisanestesiaan tai selkäpuudutukseen. Paikallispuudutuksessa toimenpiteitä tehdään ilmeisen vähän, vaikka tämä anestesiamuoto on muita turvallisempi, helppo toteuttaa ja mahdollinen yli 90 %:lle kaikista nivustyräpotilaista (Paajanen 2002, Kehlet ja Aasvang 2005). Hiljattain ilmestynyt Duodecimin pääkirjoitus muistutti suomalaisia kirurgeja siitä, että paikallispuudutuksessa tehty nivustyräleikkaus on nykyisin kustannustehokkain ja suositeltava toimenpide valtaosalle potilaita (Tuuliranta 2009). YDINASIAT 88Nivustyräleikkauksiin liittyviä vahinkoilmoituksia tehdään 4,6 tuhatta toimenpidettä kohti. 88Korvauksiin johtavat vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia. 88Komplikaatioriskiä voidaan vähentää leikkausindikaatioita tarkentamalla ja koulutusta tehostamalla. Lopuksi Tehtyjen vahinkoilmoitusten perusteella arvioiden vaikeaa kipua lukuun ottamatta vakavat komplikaatiot ovat nivustyräleikkauksissa harvinaisia. Osa komplikaatioista olisi vältettävissä kirurgikoulutusta tehostamalla ja leikkausaiheita tarkistamalla. Korvausten myöntäminen ei kaikissa tilanteissa ole ollut yhdenmukaista, joten arviointiperusteita tulisi edelleen tarkentaa. * * * Kiitämme Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikköä Reima Palosta yhteistyöstä ja arvokkaista kommenteista. JAANA VIRONEN, LT, gastrokirurgi, apulaisylilääkäri HYKS, Jorvin sairaala PL 800, HUS TOM SCHEININ, dosentti, gastrokirurgi, kliininen opettaja HYKS, Kirurginen sairaala HANNU PAAJANEN, dosentti, gastrokirurgi, osastonylilääkäri Mikkelin keskussairaala Summary Complications associated with inguinal hernia repairs at the Patient Insurance Centre in 2003 to 2007 BACKGROUND. The aim was to elucidate the prevalence of complications associated with adults inguinal hernia repairs in Finland. MATERIALS AND METHODS. We reviewed the notices of patient injury associated with inguinal hernia repairs, as reported in 2003 to 2007 to the Patient Insurance Centre. We analyzed the associated causes, compensations, and compensation criteria. The numbers and types of hernia operations performed during the same period in the whole country were retrieved from the notification register. RESULTS. A total of 55,000 hernia operations were carried out during this period, resulting in 250 notices of patient injury. Of these, 92 resulted in compensation. CONCLUSIONS. Besides severe pain, serious complications from inguinal hernia repairs seem to be rare Nivustyräleikkauksiin liittyvät komplikaatiot Potilasvakuutuskeskuksessa vuosina
7 KIRJALLISUUTTA Aasvang EK, Kehlet H. The effect of mesh removal and selective neurectomy on persistent postherniotomy pain. Ann Surg 2009;249: Amid P. A 1-stage surgical treatment for post herniorraphy neuropathic pain: triple neurectomy and proximal end implantation without mobilisation of the cord. Arch Surg 2002;137: Bay-Nielsen M, Kehlet H, Strand L. Quality assessment of herniorraphies in Denmark: a prospective nationwide study. Lancet 2001(a);358: Bay-Nielsen M, Perkins F, Kehlet H. Pain and functional impairment 1 year after inguinal herniorraphy: a nationwide questionnaire study. Ann Surg 2001(b);233:1 7. Callesen T, Back K, Kehlet H. Prospective study of chronic pain after groin hernia repair. Br J Surg 1999;86: Fitzgibbons R, Giobbie-Hurder A, Gibbs J, ym. Watchful waiting vs primary repair of inguinal hernia in minimally symptomatic men. JAMA 2006;295: Fränneby U, Sandblom G, Nordin P, Nyren O, Gunnarsson U. Risk factors for long-term pain after hernia surgery. Ann Surg 2006;244: McCormack K, Scott N, Go P, Ross S, Grant A, EU Hernia Trialists Collaboration. Laparoscopic techniques versus open techniques for inguinal hernia repair (Cochrane review). In Cochrane Library, Issue 4, Chichester, UK: Jonh Wiley & Sons, Ltd. Kalliomäki ML, Meyerson J, Gunnarsson U, Gordh T, Sandblom G. Long-term pain after inguinal hernia repair in a population-based cohort; risk factors and interference with daily activities. Eur J Pain 2008;12: Kehlet H, Aasvang E. Groin hernia repair: anesthesia. World J Surg 2005;29: Nilsson H, Stylianidis G, Haapamäki M, Nilsson E, Nordin P. Mortality after groin hernia surgery. Ann Surg 2007;245: Paajanen H. Lichtensteinin nivustyräleikkaus paikallispuudutuksessa. Kirurgin koulutuksen vaikutus leikkaustulokseen. Suom Lääkäril 2002;4: Paajanen H. A single-surgeon randomized trial comparing three composite meshes on chronic pain after Lichtenstein hernia repair in local anesthesia. Hernia 2007;11: Paajanen H. Liikunnanharrastajan urheilijantyrä ja osteitis pubis. Duodecim 2009;125: Poolaban A, Bruce J, Chambers W, Krukowski Z, Smith W. Chronic pain and quality of life following open inguinal hernia repair. Br J Surg 2001;88: Swan K, Wolcott M. The athletic hernia: a systematic review. Clin Orthop Relat Res 2007;455: Tuuliranta M. Aikuisen nivustyrä pitäisi leikata paikallispuudutuksessa. Duodecim 2009;125:9 11. Vironen J, Nieminen J, Eklund A, Paavolainen P. Randomized clinical trial of Lichtenstein patch or Prolene Hernia System for inguinal hernia repair. Br J Surg 2006;93:33 9. Sidonnaisuudet: HANNU PAAJANEN: Ei sidonnaisuuksia. JAANA VIRONEN: Osallistunut kahteen ulkomaiseen kongressiin yritysten kustantamana (Johnson & Johnsson Finland Oy, Fenno Medical). TOM SCHEININ: Ei ilmoitusta.
YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes
YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko
LisätiedotInfektio uhka potilasturvallisuudelle
Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotPOTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen
POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen MÄÄRITELMIÄ Komplikaatio lisätauti, jälkitauti, sivuhäiriö, (hoidon) sivuvaikutus aikaisempaan
LisätiedotTEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA
Dos., yl, Ville Remes TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA 25.4.2019 Turku VTK IX 2 3 4 UUSI POTILASVAHINKOLAKI VOIMAAN 1.1.2021 Korvattavia vahinkoja koskeva sääntely laajenee Uutena korvausperusteena
LisätiedotFINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS
FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä
LisätiedotInfektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen
Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-
LisätiedotVauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat
Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat Yle selvitti, miten kalliiksi potilasvahingot tulevat suomalaisille sairaanhoitopiireille.
LisätiedotFINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS
FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,
LisätiedotTietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille
Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä Tausta-aineistoa toimittajille Muutama keskeinen termi Yleiskielessä hoitovirhe tarkoittaa kaikkia potilaan hoidossa tapahtuneita virheitä tai
LisätiedotPotilasvakuutus Suomessa. Tietoa potilasvakuutuksesta selkokielellä
Potilasvakuutus Suomessa Tietoa potilasvakuutuksesta selkokielellä Potilasvakuutus Potilasvakuutuksesta voi hakea korvausta, jos sinulle syntyy henkilövahinko terveydenhuollossa. Henkilövahinko tarkoittaa
LisätiedotNahkan alla pullottaa - tyrien diagnostiikka ja hoito. Vironen, Jaana.
https://helda.helsinki.fi Nahkan alla pullottaa - tyrien diagnostiikka ja hoito Vironen, Jaana 2017 Vironen, J 2017, ' Nahkan alla pullottaa - tyrien diagnostiikka ja hoito ', Suomen lääkärilehti, Vuosikerta.
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotPotilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen. Aluehallintoviraston koulutus
Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen Aluehallintoviraston koulutus 12.5.2017 Potilasvahingot Korvauspäällikkö Elina Muukkonen Esityksen sisältö Potilasvakuutuskeskus Kuka on velvollinen informoimaan
LisätiedotJos vahingoitut sairaanhoidossa sinulla on oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain mukaan
Jos vahingoitut sairaanhoidossa sinulla on oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain mukaan Jos vahingoitut sairaanhoidossa Jos vahingoitut sairaanhoidon yhteydessä, on sinulla oikeus korvauksiin Potilasvahinkolain
LisätiedotPOTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS
HE 16/2018 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVAPAUDESTA: POTILASVAHINKOJÄRJESTELMÄ JA VAHINGOISTA AIHEUTUVAT KOMPLIKAATIOT/ HUS NÄKEMYS PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI 14.5.2018
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotPotilasvakuutuskeskus Potilasvakuutus Suomessa
Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutus Suomessa Tietoa potilasvakuutuksesta Potilasvakuutuksen tarkoitus Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveydenja sairaanhoidon yhteydessä
LisätiedotVAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA
VAHINKOILMOITUS POTILASVAHINGOSTA Potilasvakuutuskeskukselle Bulevardi 28, 00120 Helsinki www.potilasvahinkoapu.fi Lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n laatima lomake Potilas Sukunimi Henkilötunnus
LisätiedotOsavuosiraportti 1/2018
Potilasvahinkoilmoitukset ja ratkaistut tapaukset 1.1. 30.6.2018 Potilaiden ja hoitohenkilökunnan turvana Huolehdimme keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Toimimme potilaiden
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotLaparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki
Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet
LisätiedotPotilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi
Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotTähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet
ja sen mahdollisuudet gastrokirurgi Tähystysleikkaus tarkoittaa toimenpiteen suorittamista videokameraa apuna käyttk yttäen, tarkoitukseen suunniteltujen instrumenttien avulla Historia Ensimmäiset iset
LisätiedotPotilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6
Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju
LisätiedotPotilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI
Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotVUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET
VUOSINA 2007-2012 SAAPUNEET POTILASVAHINKOILMOITUKSET 9000 8000 VAHINKOILMOITUSTEN LUKUMÄÄRÄ 7000 6000 5000 4000 3000 7957 7971 7271 7328 7734 7772 2000 1000 0 ILMOITUSVUOSI VUOSINA 2007-2012 RATKAISTUT
LisätiedotPotilasvahingot ja laiteturvallisuus. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Asko Nio, lainsäädäntöjohtaja
Potilasvahingot ja laiteturvallisuus Suomen Potilasturvallisuusyhdistys 25.10.2017 Asko Nio, lainsäädäntöjohtaja Potilasvahinkolain soveltamisala Potilasvahinkolain perusteella voidaan korvata Suomessa
LisätiedotKun haet korvausta potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuskeskus
Kun haet korvausta potilasvakuutuksesta Potilasvakuutus korvaa Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Korvausperusteista säädetään potilasvahinkolaissa.
LisätiedotPotilasvahingot ja niistä oppiminen. Maiju Welling /Essote
Potilasvahingot ja niistä oppiminen Maiju Welling 22.1.2019/Essote Luennon 23.1.2019 2 Potilasvakuutuskeskus 23.1.2019 Suomi24 21.11.2017 3 Potilasvakuutuksen taustaa ja pääperiaatteita Terveydenhuollon
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotEntry-tekniikat GKS 23.9.2010
Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä
LisätiedotVaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla
Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotLapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta
Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Satu- Liisa Pauniaho Lastenkirurgian osastonylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Suomen Päiväkirurginen Yhdistys ry,koulutuspäivä 16.5.2012, Tampere
LisätiedotPolven osatekonivelleikkaus
Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot
LisätiedotKYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio
KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic
LisätiedotMiten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa?
Miten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa? Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry YKSILÖLLINEN KIVUNHOITO 30.3.2017 Kuopio Vesa Kontinen, dosentti, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja Helsingin
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotÓlafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)
Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotHermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,
LisätiedotLihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010
Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotSappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa
Alkuperäistutkimus Hannu Paajanen, Anu Turunen, Satu Suuronen ja Seppo Ojala Sappirakon laparoskooppinen poisto kirurgikoulutuksessa Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1995 2004 tehtiin 1 133 laparoskooppista
LisätiedotPalveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti
LisätiedotHyötyykö potilas leikkaushoidosta?
Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? FINPOP 2015 6 kk:n seurannan tuloksiin viitaten Nina Mattsson, oyl K-HKS Sidonnaisuudet Päätoimi Osastoylilääkäri, Kanta-Hämeen Keskussairaala, Hämeenlinna Sivutoimet
LisätiedotMilloin dacryocystorhinostomia?
Milloin dacryocystorhinostomia? Juha Seppä OYL, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin dosentti Osaamiskeskusjohtaja, aistinelinsairaudet, Kuopion Yliopistollinen Saitraala Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotPolven puolitekonivelet ja PF-proteesi
Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja
LisätiedotKoh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit. An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$
Koh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$ EI%sidonnaisuuksia! Vain$kyniä,$kahvia,$paineCua$materiaalia,$joskus$ruokaakin$
LisätiedotVakuutuslääketiede Vapaaehtoiset henkilövakuutukset Jarkko Pärssinen
Vakuutuslääketiede Vapaaehtoiset henkilövakuutukset 5.5.2015 Jarkko Pärssinen 2 Vapaaehtoisia henkilövakuutuksia Suomessa Sairausvakuutus - Vakuutus sairauskulujen varalta - Vakuutus vakavan sairauden
LisätiedotFINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS
FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland
LisätiedotNilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot
Nilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot Mikko Ovaska, Tatu Mäkinen, Rami Madanat, Veikko Kiljunen, Jan Lindahl Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian
LisätiedotPotilasvahinkolautakunta
Potilasvahinkolautakunta Yleislääkäripäivät 29.11.2018 Kaisa Nissinen-Paatsamala Terveyspalveluiden johtaja Salon kaupunki Potilasvahinkolautakunta Toimivaltana Potilasvahinkolakiin liittyvät korvausasiat
LisätiedotIson kohdun poisto. Eija Tomás, Tays
Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia
LisätiedotLAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta
LisätiedotEsimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli
Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotVirtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011
Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
Lisätiedot10 YLEISIMMÄN PERUSSAIRAUDEN OSUUS
YLEISIMMAT PERUSSAIRAUDET VUOSINA 2008-2010 RATKAISTUISSA KORVATTAVISSA POTILASVAHINGOISSA PERUSSAIRAUS LEIKKAUS TAI ANESTESIA TOIMENPIDE KLIININEN MUU TUTKIMUS- TOIMEN- TAI HOITO PIDE LUKU- MÄÄRÄ YHTEENSÄ
LisätiedotLymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen
Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotORL-päivät
ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni
LisätiedotLaskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012
Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012 Sidonnaisuudet LT, naistentau1en ja synnytysten erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus Päätoimi
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotTieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri
Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian
LisätiedotLaskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS
Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Sidonnaisuudet Ulkomainen kongressi, koulutus, kokous American Medical Systems Astellas Boston Scientific Gynecare Miksi
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotLT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka
LT Kirsi Rinne KYS, Naistenklinikka Episiotomia Kuvannut ensimmäisenä Sir Fielding Ould v. 1742 -yleisin naisille tehtävä kirurginen toimenpide -tarkoituksena lyhentää synnytyksen II vaiheen kulkua -estää
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotLaparoskooppinen kohdunpoisto
Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotTavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.
Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotKoulutussairaalat ja kouluttajat:
2009-2011 SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Ari Harjula KLL/Thorax- ja verisuonikirurgia, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 72290, ari.harjula@hus.fi Sydän- ja rintaelinkirurgian
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotMyoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle
Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
Lisätiedot