Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus
|
|
- Ilmari Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marjo Renko, Hannu Soini, Heikki Rantala, Terhi Tapiainen, Tytti Pokka ja Matti Uhari ALKUPERÄISTUTKIMUS Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus Erotusdiagnostinen päätöksenteko muodostaa lääkärintyön ytimen. Silti erotusdiagnostisten taitojen opetus on lääketieteen koulutuksessa usein epäsystemaattista ja sitä sivutaan potilastapausten yhteydessä vain tautilähtöisesti. Erotusdiagnostiikan opetusmetodien tehokkuutta on tutkittu vähän. Teimme kontrolloidun tutkimuksen, jossa osalle viidennen vuoden opiskelijoista opetettiin systemaattisesti erotusdiagnostiikkaa ja tiedonhakua kymmenen viikon ajan ja osa jatkoi entisessä perusopetuksessa. Testasimme opiskelijoiden ongelmanratkaisutaitoja molemmissa ryhmissä tietokoneavusteisella tentillä. Interventioryhmän opiskelijat menestyivät tentissä paremmin mutta käyttivät enemmän aikaa ongelmien ratkaisuun ja hakujen tekemiseen. He pohtivat useampia erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ja päätyivät oikeaan diagnoosin useammin kuin verrokkiryhmän opiskelijat. Jo suhteellisen lyhyellä, tietoisella keskittymisellä erotusdiagnostiikan opettamiseen voidaan parantaa nuoren lääkärin keskeistä osaamista. Mitä erotusdiagnostiikassa tapahtuu? Erotusdiagnostinen päätöksenteko muodostaa lääkärintyön ytimen. Silti erotusdiagnostisia taitoja opetetaan vain harvoin systemaattisesti ja opetuksen tehokkuutta on tutkittu hyvin vähän (Groves ym ja 2003, Eva ja Cunnington 2006, Ark ym. 2007). Looginen ja systemaattinen erotusdiagnostinen pohdinta on näyttöön perustuvan lääketieteen perusta. Kuitenkin tietomme siitä, miten näyttöön perustuvaa lääketiedettä pitäisi opettaa, perustuu alhaisimpaan näytönasteeseen (Hatala ja Guyatt 2002). Erotusdiagnostinen päättely edellyttää lääkäriltä ongelmanratkaisutaitoja ja päätöksentekokykyä (Elstein ja Schwartz 2002). Se on prosessi, jossa pyritään keräämään oleellisin tieto potilaan oireista ja vaivoista, hahmottamaan erotusdiagnostiset vaihtoehdot ja soveltamaan parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa lopullisen diagnoosin määrittämiseksi (kuva 1). Potilaan kertomien oireiden perusteella lääkäri muodostaa käsityksen mahdollisista sairauksista. Tämä kuva tarkentuu syventämällä mahdollisimman avoimilla kysymyksillä potilaan kokemia oireita ja niiden kehittymistä. Sen jälkeen lääkäri tutkii potilaan. Potilaan tutkimisen perusteella lista mahdollisista diagnooseista tarkentuu ja lääkäri päättää jatkotutkimusten tarpeesta. Alkuvaiheen kokematon opiskelija aloittaa erotusdiagnostiikan usein sattumanvaraisesti ilman selkeää erotusdiagnostista listaa, jota systemaattisesti tarkennettaisiin diagnostisilla tutkimuksilla eri mahdollisuuksien todennäköisyyksiä punniten. Sattumanvaraisuus ja varmistamisen halu voi johtaa turhien ja kalliiden tutkimusten tekemiseen. Kun kokemusta karttuu, hahmontunnistuksen käyttäminen apuna diagnoosin tekemisessä helpottuu. Kuitenkin kokemuksen myötä virheet voivat jopa lisääntyä ja lääkäri lopettaa päättelyprosessin liian aikaisin ja tuloksena saattaa olla väärä diagnoosi (Groves ym. 2003). 549 Duodecim 2010;126:549 56
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista ja niiden todennäköisyyksistä (pretest probability) Järjestä lista kiireellisyys- ja todennäköisyysjärjestykseen Suunnittele erotusdiagnostiikassa tarvittavat tutkimukset ja analysoi niiden vaikutus todennäköisyyksiin (posttest probability) Jos tilanne edelleen epäselvä tee uusi arvio Tee tutkimukset, jotka vaikuttavat riittävästi toimintakynnystä muuttaen potilaan hoitoon tai seurantaan Diagnoosin varmistuttua valitse ja toteuta tarvittava hoito ja/tai seuranta Kuva 1. Erotusdiagnostisen päättelyn vaiheet. Kuvio esiteltiin interventioryhmän opiskelijoille. Päättelyä harjoiteltiin käytännössä ryhmäopetuksissa lastentautikurssin aikana. 550 Hyvänä diagnostikkona pidetään lääkäriä, joka pelkän hahmontunnistuksen avulla osin tiedostamattomasti osaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ehdottaa oikeaksi osoittautuvaa diagnoosia (Bowen 2006). Tätä toimintatapaa kutsutaan ei-analyyttiseksi. Tällainen tiedostamaton, automaattinen tunnistus perustuu aina aikaisemmin nähtyyn eli lääkärin omaan kokemukseen (Eva 2005). Erotusdiagnostiikkaa tulisi tehdä kuitenkin analyyttisesti ja tietoisesti näyttöön perustuvan lääketieteen työkaluja käyttäen. Erotusdiagnostisen listan laatiminen ja kunkin vaihtoehdon todennäköisyyden pohtiminen on opetettavissa myös kokemattomille opiskelijoille. Erilaisten toimintatapojen joustava käyttö johtaa parhaaseen ja tarkimpaan diagnostiikkaan (Ark ym. 2007), jolloin toiminta on yleensä myös kustannusvaikuttavuudeltaan tehokkainta. Selvitimme kontrolloidulla tutkimuksella, voidaanko suhteellisen lyhyessä ajassa annetulla systemaattisella erotusdiagnostiikan opetuksella vaikuttaa opiskelijoiden kykyyn ratkaista potilasongelmia ja hakea ja soveltaa näyttöön perustuvaa lääketieteellistä tietoa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusjoukko. Yhteensä 94 viidennen vuoden opiskelijaa Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta osallistui vapaaehtoisesti tutkimukseen. Tutkimuksen alkamiseen asti vuosikurssin opiskelijat olivat toimineet yhtenä ryhmänä mutta jakautuivat, kuten tiedekunnassamme yleensäkin, pääasiassa omien toiveidensa mukaan viidennen vuoden alussa kahteen ryhmään. Lastentautikurssilla aloittaneet 48 opiskelijaa saivat interventio-opetusta ja naistentautikurssilla olevat 50 opiskelijaa toimivat verrokkeina. Tutkimusjakson jälkeen verrokkiryhmä tuli lastentautien kurssille ja sai samanlaisen interventio-opetuksen kuin toinen ryhmä tutkimuksen aikana. Ryh mien yleistä opintomenestystä ennen ja jälkeen intervention selvitimme laskemalla sisätautien, kirurgian, neurologian ja lastentautien arvosanojen (asteikolla 1 5) keskiarvot ryhmissä ja vertaamalla niitä ryh mien välillä. Näistä kursseista kirurgia ja neurologia oli suoritettu kokonaan ennen tutkimusjaksoa, sisätautikurssi osittain ennen sitä ja osittain sen jälkeen ja lastentautikurssi intervention jälkeen. Interventio. Interventioryhmässä erotusdiagnostiikkaa pyrittiin opettamaan systemaattisesti koko kymmenen viikon lastentautikurssin ajan. Kurssin alussa pidettiin luento, jossa käytiin läpi systemaattinen erotusdiagnostinen prosessi (kuva 1) ja diagnostisten testien matemaattiset tunnusluvut (sensitiivi- M. Renko ym.
3 syys, spesifisyys, ennustearvot ja uskottavuusosamäärät) (Uhari 2004). Opiskelijat harjoittelivat näiden työkalujen käyttöä 13 ryhmäopetustilaisuudessa, joista neljässä käytettiin konsultatiivisen ryhmäopetuksen menetelmää (Renko ym. 2002). Konsultatiivisessa ryhmäopetuksessa 3 4 opiskelijaa ratkaisee virtuaalista potilasongelmaa hakien kirjallisuudesta lisätietoa muun ryhmän toimiessa vertaistutoreina edeltä käsin sovitun roolijaon mukaan. Työtavan tavoitteena on tehdä kliininen ongelmanratkaisuprosessi opiskelijoille konkreettiseksi ja tietoiseksi ja ohjata heitä pois hahmontunnistukseen perustuvasta sattumanvaraisesta päätöksenteosta kohti systemaattista ja analyyttistä ongelmanratkaisua. Erotusdiagnostinen päättely etenee konsultatiivisen työskentelyn aikana siten, että opiskelijat listaavat erotusdiagnostiset mahdollisuudet, järjestävät ne todennäköisyysjärjestykseen ja suunnittelevat jatkotutkimukset, joilla eri diagnoosivaihtoehdot tulevat todennäköisemmiksi tai epätodennäköisemmiksi. Roolityöskentelyn kautta erotusdiagnostinen päätöksentekoprosessi pyritään tekemään mahdollisimman avoimeksi. Opiskelijoita rohkaistaan lausumaan ääneen kaikki mieleen tulevat, erilaisia diagnostisia vaihtoehtoja tukevat tai vastustavat näkökohdat, jolloin kliininen ongelmanratkaisuprosessi ja päätöksenteko tulevat kaikille ryhmäopetukseen osallistuville tietoisiksi ja näkyviksi. Kyseenalaistamalla ja kommentoimalla toistensa näkemyksiä opiskelijat auttavat toisiaan tunnistamaan erotusdiagnostiseen päätöksentekoon liittyviä sudenkuoppia ja sietämään epävarmuutta. Jotta lisätiedon hakemisen opettelu helpottuisi, interventioryhmä sai käyttöönsä kommunikaattorit (Nokia 9210), joiden muistikorteilta he pystyivät käyttämään Duodecimin Lääkärin tietokantoja. Kommunikaattorit saatiin tähän tutkimusprojektiin Pfizerilta lainaksi vastikkeetta. Opiskelijoita kannustettiin kommunikaattoreiden ja pöytätietokoneiden käyttöön kaikissa opetustilanteissa. Mittari. Kymmenen viikon kurssin jälkeen molemmille ryhmille pidettiin erillisissä tietokoneluokissa tentti ja interventio- ja verrokkiryhmän tuloksia verrattiin (kuva 2). Tentti oli vapaaehtoinen, ja siihen saapui 94 opiskelijaa (26 miestä ja 68 naista) 98 rekrytoidusta. Opiskelijoille annettiin kirjallisena kaksi potilastapausta, joiden kuvauksessa selitettiin potilaalla esiintyvät vaivat ja löydökset. Tapausten ku vauk set ja oikeat vastaukset on esitetty tekstilaatikossa. Tehtävänannossa kysyttiin, mitä voisi olla potilaan ongelmien taustalla ja miten vastaaja selvittäisi ongelman syyn. Koska interventioryhmä oli juuri käynyt lastentautien kurssin ja verrokkiryhmä naistentautien kurssin, erotusdiagnostisiksi ongelmiksi valittiin sisätauti- ja geriatrinen potilastapaus. Tentti järjestettiin yliopiston tietokoneluokissa, joissa jokaisella opiskelijalla oli käytössään tietokone ja Internet-yhteys. Kummassakin luokassa oli kaksi opettajaa, joilta opiskelijat saivat tarvittaessa Viidennen vuoden lääketieteen opiskelijat (n = 99) Jakaantuminen lastentautien ja naistentautien kursseille toiveiden mukaan Interventioryhmä (lastentautien kurssi) n = 49 Tietokoneavusteinen tentti Tulosten sokkoutettu arviointi Interventioryhmä n = 48 Verrokit (naistentautien kurssi) n = 50 Verrokit n = 46 Vertailu ryhmien välillä Kuva 2. Tutkimuksen kulku. sähköpostitse kysyä lisätietoa tenttipotilaan oireista ja löydöksistä sekä tarpeelliseksi katsomiensa perusteltujen laboratorio- ja kuvantamistutkimusten vastauksia. Opiskelijoille annettujen vastausten yhdenmukaisuudesta oli sovittu etukäteen opettajien kesken. Lopullisen vastauksensa opiskelijat kirjoittivat erilliseen tenttipaperiin. Opiskelijan kuhunkin tapaukseen käyttämä aika rekisteröitiin. Lisäksi tietokoneissa tiedonhakuun ja sähköpostikirjeenvaihtoon käytetty aika sekä tehdyt tiedonhaut rekisteröitiin Surflogger-ohjelmalla. Vastaus molempiin kysymyksiin saatiin analysoitavaksi 46 interventioryhmäläiseltä (10 mieheltä ja 36 naiselta) ja yhtä monelta verrokilta (15 mieheltä ja 31 naiselta). Vastaukset diagnoosiehdotuksineen ja erotusdiagnostisine prosesseineen käytiin läpi ja arvioitiin strukturoidusti pistein Pisteytys koostui neljästä osa-alueesta, joista kukin arvosteltiin pistein 0 3. Osa-alueet olivat 1) esitietojen täydentäminen ja potilaan tutkiminen, 2) tehdyt lisätutkimukset, 3) erotusdiagnostinen pohdinta, 4) lopputulos eli 551 Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS mitä potilaalle olisi lopulta tapahtunut. Mainitut erotusdiagnostiset mahdollisuudet ja se, oliko oi keaan diagnoosiin päädytty tai oliko sitä pohdittu tai edes mainittu, rekisteröitiin. Tenttivastausten arvioija ei tiennyt, kumpaan tutkimusryhmään opiskelija kuului. Osa interventioryhmän opiskelijoista (27/48) antoi myös kirjallista palautetta projektista. Tilastomenetelmät. Keskimääräinen ta paukseen käytetty aika, tiedonhakuun käytetty aika, käytettyjen hakusanojen ja tietokantojen lukumäärät ja pyydettyjen lisätutkimusten määrä, niihin liittyvät keskimääräiset kustannukset sekä tapauksista saadut keskimääräiset yhteispisteet laskettiin interventio- ja verrokkiryhmän opiskelijoille samoin kuin opintosuoritusten ryhmäkeskiarvot. Ryhmien väliset keskiarvojen erot ja niiden 95 %:n luottamusvälit (LV) laskettiin ja erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Studentin t-testillä. Nämä vertailut tehtiin sekä yhdessä että erikseen molempien potilas tapausten osalta. Vertasimme myös edellä mainittujen muuttujien suhteen niitä vastaajia, jotka päätyivät oikeaan diagnoosiin, niihin, joilla oikea diagnoosi oli pohdinnassa mukana sekä niillä, jotka eivät edes maininneet oikeaa diagnoosia. Näiden ryhmien välisiä eroja analysoitiin varianssianalyysillä ja post hoc vertailut tehtiin Tukeyn testillä. Osuuksien eroja verrattiin SND-testillä. Tulokset Interventioryhmän opiskelijoiden antaman palautteen mukaan tämä oli ensimmäinen kerta heidän opiskelunsa aikana, kun erotusdiagnostiikkaa opetettiin systemaattisesti. Opiskelijoiden mielestä kuvassa 1 esitetty prosessimalli helpotti erotusdiagnostiikan ymmärtämistä. Kurssin aikana 77 % opiskelijoista ilmoitti käyttäneensä kommunikaattorissa olevia tietokantoja usein tai erittäin usein, 73 % oli sitä mieltä, että kommunikaattorin käyttö vaikutti heidän päätöksiinsä potilasongelmien ratkaisussa paljon tai hyvin paljon ja 83 % piti projektiin liittyvän tiedonhaun opetuksen vaikutusta toimintaansa potilaan hoidossa merkittävänä. Interventioryhmän opiskelijat saivat tentissä paremmat pisteet (keskiarvo 12,1) kuin verrokit (10,6; keskiarvojen erotus 1,6; LV 0,4 2,8; p = 0,01). Interventioryhmän opiskelijat myös käyttivät enemmän aikaa ongel mien ratkaisuun ja hakujen tekemiseen, pohtivat useampia erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ja Tietokoneavusteisessa tentissä käytetyt potilastapaukset odotettuine vastauksineen Tapaus 1 Kysymys. Toimit sairaalan päivystyspoliklinikalla. Vastaanotolle tuodaan kylmänhikinen 52-vuotias mies, joka valittaa äkillisesti alkaneita ylävatsakipuja, närästyksen tunnetta ja lievää hengenahdistustuntemusta. Perussairautena hänellä on verenpainetauti, jota hoidetaan diureeteilla. Mitä syitä voi olla oireiden taustalla ja miten selvität mistä on kysymys? Vastaus. Potilaalla oli nousevan aortan dissekoituma, joka ahtautti sepelvaltimon lähtökohtaa ai heuttaen iskeemisiä muutoksia EKG:hen. Sydänentsyymiarvot olivat täysin normaalit. Tämä harvinainen tilanne on tärkeä muistaa akuutin sydäninfarktin erotusdiagnostiikassa, koska trombolyysihoidon aloitus ilman aortan dissekoituman pois sulkemista sydämen transesofageaalisella kaikukuvauksella tai rintakehän tietokonetomografialla voisi koitua potilaan kohtaloksi. Tapaus 2 Kysymys. 78-vuotias nainen asuu yksin ja kotisairaanhoitaja käy päivittäin jakamassa verenpaine- ja ummetuslääkkeet. Eräänä päivänä nainen löytyy sekavana ja tuodaan terveyskeskukseen. Mikä voisi aiheuttaa sekavuuden ja miten toimit löytääksesi syyn? Vastaus. Potilaalla on alempien virtsateiden infektio, joka on provosoinut diagnosoimattoman Alzheimerin taudin oireita. Virtsatieinfektion hoidon jälkeen potilas tarvitsee jatkotutkimuksia, esimerkiksi Mini-Mental State Examination -testin (MMSE). 552 M. Renko ym.
5 päätyivät oikeaan diagnoosiin useammin (taulukko). Tentti oli opiskelijoille vaikea, ja täysin oikeita vastauksia oli vain muutamia, eri opiskelijoilla kysymyksissä 1 ja 2. Ensimmäisessä potilastapauksessa oikea vastaus oli aortan dissektoituma, ja kysymyksestä teki vaikean potilaan EKG:ssä esiintyneet lievät iskeemiset muutokset. Viisi opiskelijaa (5 %), kolme interventioryhmässä ja kaksi verrokkia, päätyi tekemiensä tutkimusten jälkeen oikeaan diagnoosiin. Lisäksi 20 opiskelijaa (41,7 %) interventioryhmässä ja 16 (34,8 %) verrokeista pohti vastauksessaan sen mahdollisuutta. Tavallisin ehdotettu diagnoosi oli sydäninfarkti. Kahdeksan opiskelijaa (kolme interventio- ja viisi verrokkiryhmässä) ei päätynyt mihinkään spesifiseen diagnoosiin vaan päätti seurata potilasta. Vaikka vastaajia ei pyydetty esittämään potilaalle hoitoa, 15 opiskelijaa (seitsemän interventio- ja kahdeksan verrokkiryhmässä) ehdotti trombolyysihoitoa, joka tässä tapauksessa olisi ollut potilaalle kohtalokas. Toisen tapauksen potilaalla oli virtsatieinfektio ja sen provosoimana aiemmin diagnosoimattoman Alzheimerin taudin oireiden pahentuminen. Neljä opiskelijaa, kolme interventio- ja yksi verrokkiryhmässä, päätyi tähän ratkaisuun ja 15 (32,6 %) ja 16 (34,8 %) em. ryhmissä harkitsi sitä. Suurin osa löysi virtsatieinfektion mutta ei kiinnittänyt huomiota potilaan kognitiivisiin toimintoihin. Kolme verrokeista ei tehnyt mitään spesifistä diagnoosia. Opiskelijat käyttivät ensimmäisen potilastapauksen ratkaisuun keskimäärin 40 minuuttia (vaihteluväli min), mistä 16 (0 61) minuuttia kului hakujen tekemiseen. Toisessa kysymyksessä aikaa kului 26 minuuttia (10 50 min), josta seitsemän minuuttia (0 27 min) hakujen tekemiseen. Interventioryhmäläiset käyttivät enemmän aikaa kuin verrokit (taulukko). Ne viisi vastaajaa, jotka päätyivät oikeaan diagnoosiin potilaan 1 tapauksessa, käyttivät ratkaisuun keskimäärin 61 minuuttia. Ne, jotka vain harkitsivat oikeaa Taulukko. Tapaustentissä mitattujen muuttujien keskiarvot, keskiarvojen erot ja 95 %:n luottamusvälit (LV) ja p-arvot Studentin t-testissä. Muuttuja Interventioryhmä Verrokit Ero (LV) p-arvo Tapaus 1, aortan dissekoituma Vastanneita Pisteet 5,9 5,3 0,6 ( 0,2 1,5) 0,1 Käytetty kokonaisaika (min:s) 43:00 37:00 5:00 (0 11:00) 0,05 Hakuihin käytetty aika (min:s) 18:08 13:03 5:05 (0:51 9:19) 0,02 Hakusanat 4,2 2,8 1,4 (0,4 2,2) 0,004 Hakutietokannat 3,0 2,2 0,8 (0,1 1,5) 0,03 Erotusdiagnostiset vaihtoehdot 5,7 4,9 0,8 (-0,4 2,0) 0,19 Pyydetyt laboratoriotutkimukset 4,8 6,1-1,3 (-2,5-0,01) 0,05 Tapaus 2, virtsatieinfektio ja diagnosoimaton Alzheimerin tauti Vastanneita Pisteet 6,1 5,3 0,8 (0,03 1,5) 0,04 Käytetty kokonaisaika (min:s) 28:00 24:00 4:00 (0 7:00) 0,02 Hakuihin käytetty aika (min:s) 8:02 5:33 2:29 (0:06 4:52) 0,04 Hakusanat 2,3 1,7 0,6 (0,04 1,2) 0,04 Hakutietokannat 2,2 1,7 0,5 (0,04 1,0) 0,04 Erotusdiagnostiset vaihtoehdot 8,2 6,5 1,6 (-0,02 3,3) 0,05 Pyydetyt laboratoriotutkimukset 8,4 7,2 1,2 (0,02 2,4) 0, Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS 554 vaihtoehtoa mutta päätyivät väärään diagnoosiin, käyttivät 39 minuuttia. Ne, jotka eivät edes maininneet oikeaa diagnoosia, käyttivät 38 minuuttia (p < 0,01 oikean diagnoosin tehneet vs muut). Vastaavat ajat toisen potilaan tapauksessa olivat 31, 25 ja 26 minuuttia eivätkä erot olleet tilastollisesti merkitseviä. Oikeaan diagnoosiin johtavat tutkimukset olivat molemmissa tapauksissa suhteellisen kalliita. Ensimmäisen potilaan tapauksessa interventioryhmän opiskelijat tilasivat vähemmän jatkotutkimuksia kuin verrokit, mutta tutkimuksista aiheutuvat kustannukset olivat samanlaiset eri ryhmissä (taulukko). Myös potilaan 2 tapauksessa ehdotettujen tutkimusten aiheuttamat kustannukset olivat samat, vaikka interventioryhmän opiskelijat tilasivat useampia tutkimuksia. Ennen tutkimusjaksoa pidettyjen kirurgian ja neurologian kurssien arvosanojen keskiarvoissa ei ollut merkitsevää eroa interventioja verrokkiryhmän välillä (kirurgia 3,9 vs 3,6; ero 0,3; LV -0,1 0,7; p = 0,11; neurologia 3,7 vs 3,4; ero 0,3; LV -0,2 0,8; p = 0,27). Osittain ennen interventiota ja osittain sen jälkeen suoritetun sisätautikurssin arvosanojen keskiarvo oli interventioryhmässä merkitsevästi parempi (4,3) kuin verrokeilla (3,8; ero -0,5; LV 0,1 0,9; p = 0,02). Interventioryhmä oli tutkimuksen aikana lastentautien kurssilla. Tutkimusjakson jälkeen verrokit tulivat lastentautien kurssille ja saivat interventio-opetuksen samanlaisena kuin interventioryhmä tutkimuksen aikana. Lastentautien kurssin arvosanoissa ei ollut eroa ryhmien välillä (3,6 vs 3,7; ero -0,1; LV -0,5 0,3; p = 0,70). Pohdinta Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo melko lyhyellä erotusdiagnostiikan systemaattiseen opettamiseen tähtäävällä interventiolla on vaikutusta ja että opiskelijan tiedonhaku- ja päättelytaitoihin voidaan vaikuttaa. Interventioryhmän opiskelijat käyttivät tiedonhakuun enemmän aikaa, tekivät sitä monipuolisemmin ja suoriutuivat potilaiden diagnostiikassa paremmin kuin verrokit. Potilaan 1 hengenvaarallista tilaa koskevasta tapauksesta hyvin suoriutuneet opiskelijat käyttivät selvästi enemmän aikaa tapauksen ratkaisemiseen. Tentissä käytetyt tapaukset vaativat hyvin erilaista menettelytapaa. Ensimmäisessä tapauksessa keski-ikäisellä miehellä oli aortan akuutin dissekoituman oireet, mikä vaatii välittömiä toimenpiteitä. Toisessa tapauksessa ikääntyneellä naisella virtsatieinfektio pahensi diagnosoimattoman Alzheimerin taudin oireita, mihin tuli myös kiinnittää huomiota. Tapauk set olivat vaikeita ja vastausten tason vaihtelu oli suuri. Molemmissa kysymyksissä suurin osa opiskelijoista piti oikeana diagnoosina ensimmäiseksi mieleen tullutta vaihto ehtoa ja lopetti pohdinnan siihen. Ensimmäisessä tapauksessa interventioryhmän opiskelijat kykenivät suunnittelemaan jatkotutkimukset systemaattisemmin kuin verrokit, jotka tilasivat enemmän tarpeettomia tutkimuksia. Toisessa tapauksessa potilaan tutkimuksia ei saanut lopettaa virtsatutkimuksiin vaan heikentynyt kognitio vaati jatkotutkimuksia, ja siinäkin interventioryhmä suoriutui paremmin. Lääkärintyöhön olennaisesti kuuluvaa erotusdiagnostista prosessia voidaan kuvata kahdella tavalla (Soltani ja Moayyeri 2007). Deduktiivisesta pohdinnasta puhuttaessa korostetaan vastauksen löytämistä yleisten lainalaisuuksien pohjalta, kun taas probabilistinen tai näyttöön perustuva pohdinta perustuu todennäköisyyksien arviointiin. Kumpaakin päättelytapaa voidaan käyttää kliinisessä lääkärintyössä, mutta näyttöön perustuvan pohdinnan opettaminen lääketieteen opiskelijoille pakottaa heidät ymmärtämään ja hyväksymään lääketieteeseen välttämättä liittyvän epävarmuuden. Kliinisessä lääketieteessä mikään ei ole täysin varmaa tai ennustettavaa, ja uran jatkuessa lääkärin täytyy sietää potilastyöhön liittyvää epävarmuutta ja pystyä jopa nauttimaan siitä. Oikein ohjattuna tämä epävarmuus ei pelota nuorta diagnostikkoa vaan toimii koko elämänaikaisen oppimisen ja mielenkiinnon ylläpidon moottorina yllättävissä ja vaikeissa kliinisissä tilanteissa. Keskeisinä interventiomenetelminä käytimme erotusdiagnostisen päättelyn konkretisointia ja tietoiseksi tekemistä sekä asian harjoittelua käytännössä konsultatiivisessa ryh- M. Renko ym.
7 mäopetuksessa. Konsultatiivisessa ongelmanratkaisussa käydään läpi kaikki viisi näyttöön perustuvan lääketieteen kulmakiveä: 1) potilaan ongelman tunnistaminen ja sen muotoileminen vastattavissa olevaksi kysymykseksi, 2) kirjallisuushaku parhaan mahdollisen vastauksen löytämiseksi, 3) löytyneen näytön kriittinen arviointi, 4) näytön soveltaminen kliiniseen tilanteeseen ja 5) toiminnan ar viointi (Hatala ja Guyatt 2002). Tutkimuksessamme opiskelijoita ei satunnaistettu interventio- ja verrokkiryhmiin vaan vuosikurssi jakautui viidennen lukuvuoden syksyllä naistentautien ja lastentautien kursseihin lähinnä opiskelijoiden omien toiveiden mukaan. Käytäntöä on noudatettu tiedekunnassamme pitkään, ja on mahdollista, että kurssipuoliskojen välillä oli merkittäviä eroja jo ennen intervention aloittamista. Kuitenkaan ennen tutkimusjaksoa järjestettyjen kirurgian ja neurologian kurssien sekä tutkimusjakson jälkeen pidetyn lastentautien kurssin arvosanojen keskiarvoissa ei ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä. Tulosten merkitystä arvioitaessa on tärkeätä ottaa huomioon myös seuranta-ajan lyhyys. Tuloksista ei voida päätellä, missä määrin opitut erotusdiagnostiset taidot säilyvät opiskelijoiden siirtyessä kliiniseen lääkärintyöhön. Tutkimuksemme osoittaa, että erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus vahvistaa opiskelijan diagnostisia taitoja. Lääkärikoulutus on perinteisesti sisältänyt paljon mallioppimista vanhemmilta kollegoilta. Moderni tekniikka mahdollistaa nopean ja helpon tiedonhaun, ja mahdollisuus sähköisten lääketieteellisten tietokantojen jatkuvaan käyttöön edistää näyttöön perustuvan lääketieteen oppimista (Leung ym. 2003). Kliinisen päättelyn prosessi tulisi avata ja tehdä tietoiseksi opiskelijoille heti lääketieteen opintojen alkuvaiheesta lähtien, jotta itsenäisen lääkärintyön aloittaminen helpottuu ja koko elämän ajan jatkuvan tiedonhaun tarve tulee itsestään selväksi. * * * Kiitämme Suomalaista Lääkäriseuraa Duodecimia ja Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikköä saamastamme taloudellisesta tuesta, lääketehdas Pfizeria mahdollisuudesta käyttää kommunikaattoreita, LL Niko Rantalaa avusta tapausten suunnittelussa ja oh Mailis Mäkelää ja FM Juha Turtista teknisestä tuesta. Kiitokset myös kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. MARJO RENKO, dosentti, erikoislääkäri HEIKKI RANTALA, professori TERHI TAPIAINEN, LT, erikoislääkäri TYTTI POKKA, biostatistikko MATTI UHARI, professori Oulun yliopisto, lastentautien klinikka PL 5000, Oulu HANNU SOINI, FT, professori Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Sidonnaisuudet MARJO RENKO, HANNU SOINI, HEIKKI RANTALA, TERHI TAPIAINEN, TYTTI POKKA, MATTI UHARI: Ei sidonnaisuuksia. Summary Systematic teaching of differential diagnostics and information retrieval in medical education a controlled study Teaching of differential diagnostic skills in medical education is often nonsystematic and touched only in a disease-based manner in the context of patient cases. We conducted a controlled study, in which a portion of fifth year students received systematic teaching of differential diagnostics and information retrieval for a period of ten weeks, whereas another portion continued in conventional basic training. We tested the students problem-solving skills in both groups with a computerassisted test. Students in the intervention group were more successful in the test and settled on the correct diagnosis more often than students in the control group. 555 Erotusdiagnostiikan ja tiedonhaun systemaattinen opetus lääkärikoulutuksessa kontrolloitu tutkimus
8 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA Ark TK, Brooks LR, Eva KW. The benefits of flexibility: the pedagogical value of instructions to adopt multifaceted diagnostic reasoning strategies. Med Educ 2007;41: Bowen JL. Educational strategies to promote clinical diagnostic reasoning. N Engl J Med 2006;355: Elstein AS, Schwartz A. Clinical problem solving and diagnostic decision making: selective review of the cognitive literature. BMJ 2002;324: Eva KW. What every teacher needs to know about clinical reasoning. Med Educ 2005;39: Eva KW, Cunnington JP. The difficulty with experience: does practice increase susceptibility to premature closure? J Contin Educ Health Prof 2006;26: Groves M, O Rourke P, Alexander H. The clinical reasoning characteristics of diagnostic experts. Med Teach 2003;25: Groves M, Scott I, Alexander H. Assessing clinical reasoning: a method to monitor its development in a PBL curriculum. Med Educ 2002;24: Hatala R, Guyatt G. Evaluating the teaching of evidence-based medicine. JAMA 2002;288: Leung GM, Johnston JM, Tin KY, ym. Randomised controlled trial of clinical decision support tools to improve learning of evidence based medicine in medical students. BMJ 2003;327:1090. Renko M, Uhari M, Soini H, Tensing M. Peer consultation as a method for promoting problem-based learning during a paediatrics course. Med Teach 2002;24: Soltani A, Moayyeri A. Deterministic versus evidence-based attitude towards clinical diagnosis. J Eval Clin Pract 2007;13: Uhari M. Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö. Duodecim 2004; 120: M. Renko ym.
Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto
Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotNaistentautien perusopetus. Markku Ryynänen OYS
Naistentautien perusopetus Markku Ryynänen OYS Sidonnaisuudet Vahva usko omaan erinomaisuuteen ja korvaamattomuuteen Palautetta 5. lukuvuosi 2011-2012, Webropol Kerrankin potilaita! Erinomainen kurssi.
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotNuorten lääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset
Marjo Renko, Hannu Soini, Hannu Halila, Heikki Rantala, Terhi Tapiainen, Tytti Pokka ja Matti Uhari TUTKIMUS JA OPETUS Nuorten lääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset TAUSTA: Lääkärin työ edellyttää jatkuvaa
LisätiedotOpiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014
Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu
LisätiedotTyö on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus
Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien
LisätiedotJohda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?
Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei
LisätiedotArvo- ja terveyskasvatus
Opettajien perehdytyksen merkitys Arvo- ja terveyskasvatus v15.2.2018 Toimintamallin perusta Sosiaalipedagogiikka Seikkailupedagogiikka Kokemusoppiminen Positiivinen mielenterveys (SWEMWBS) 1 Opettajien
LisätiedotLääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto
Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotOpiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa
OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotLIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden tiedonhakuja lukutottumukset
TUTKIMUS JA OPETUS Marjo Renko, Hannu Soini, Heikki Rantala, Terhi Tapiainen, Matti Korppi, Pekka Kääpä, Tytti Pokka ja Matti Uhari Lääketieteen opiskelijoiden tiedonhakuja lukutottumukset Lääkäri toimii
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotOpiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa
Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotDiagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö
Katsaus Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö Matti Uhari Diagnostiikka on ensimmäinen vaihe potilaan hoitamisessa. Se aloitetaan oireiden ja löydösten kartoittamisella. Tämän jälkeen luodaan
LisätiedotValtakunnallinen OSCE - vahvuudet ja haasteet. Terhi Karaharju-Suvanto Hammaslääketieteen koulutusohjelma
Valtakunnallinen OSCE - vahvuudet ja haasteet Terhi Karaharju-Suvanto Hammaslääketieteen koulutusohjelma Professional authenticity APPROACHES TO ASSESSMENT Behaviour Skills/attitudes Does PROFESSIONAL
LisätiedotKokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella
Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella 28.3.2019 Tanja Saarela perinnöllisyyslääketieteen el vs. yl Tays perinnöllisyyspoliklinikka Miksi MCD? Terveydenhuollossa työntekijöillä on paljon
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotMiten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?
Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotPOTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA
POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotNPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta
KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotKASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT
KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotEsityksen tavoitteet
Oppimisen arviointi osana lääketieteellistä/hammaslääketieteellistä perustutkintoa Heikki Hervonen, dos., HOA:n jäsen Opetuksesta vastaava varajohtaja, Biolääketieteen laitos Eeva Pyörälä, dos., Pedagoginen
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
LisätiedotPIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?
1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotLataa Potilaan tutkiminen. Lataa
Lataa Potilaan tutkiminen Lataa ISBN: 9789516562943 Sivumäärä: 309 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.01 Mb Potilaan tutkiminen -oppaassa perehdytään keskeiseen lääkärin perustaitoon: potilaan tutkimiseen
LisätiedotLaboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa
SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotAktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana
Aktivoivat opetusmenetelmät opiskelijoiden kokemana Kysely kasvatustieteen opiskelijoille ja yliopistopedagogisiin koulutuksiin osallistuneille yliopisto-opettajille Mari Murtonen & Katariina Hava, Turun
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMobiililaitteiden käyttö kliinisessä opetuksessa kokemuksia ja tutkimuksia
Mobiililaitteiden käyttö kliinisessä opetuksessa kokemuksia ja tutkimuksia Eeva Pyörälä, dos, FT, MME Pedagoginen yliopistonlehtori Lääketieteellinen tdk, HY Mobiilisti Meikussa 3, 16.12.2015 It s a natural
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
LisätiedotTaito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma. KoulutusjohtajaKati Hakkarainen
Taito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma KoulutusjohtajaKati Hakkarainen Kliinisten taitojen oppiminen nukke tai malli Yksittäisten taitojen oppiminen Esim. haavan ompelu, infuusion aloitus nukke tai malli,
LisätiedotMitä näyttöä ensihoidon opetuksesta?
Mitä näyttöä ensihoidon opetuksesta? Maaret Castrén Professori Akuuttilääketiede Karolinska Institutet, Tukholma Akuuttilääketieteen professori, Turun Yliopisto PJ, Euroopan Elvytysneuvosto Tutkimus Opetus
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotOsaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet
Osaamisen ja opettajuuden kehittäminen yliopistopedagogisen koulutuksen tuella -henkilöstön toiveet ja tarpeet Maija Lampinen, Maire Syrjäkari, Miia Leppänen ja Markus Torkkeli PedaForum 2016, 18.8.2016
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotYliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY
Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits
LisätiedotVuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila
Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotRUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?
RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotOhjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen
Ohjelmien kehittämisstudiot varmistavat laadukkaat ja linjakkaat maisteriohjelmat 18.8.2016 Maire Syrjäkari ja Riikka Rissanen Miksi ja miten studiot? Todellinen tarve: uudet maisteriohjelmat alkamassa
LisätiedotKUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA
KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus
LisätiedotLuku 5 Kertaus. Tehtävä 1 Kerratkaa oppimanne asiat yhdessä keskustellen.
Luku Kertaus Tehtävä 1 Kerratkaa oppimanne asiat yhdessä keskustellen. - Samanmuotoiset termit - Lausekkeen ja yhtälön ero - Yhtälön totuusarvon tutkiminen - Yhtälön ratkaisun etsiminen - Yhtälön ratkaisun
LisätiedotYliopistopedagogiikan suuntaviivoja
Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen
LisätiedotValinnaisten syventävien opintojaksojen suunnittelu
Valinnaisten syventävien opintojaksojen suunnittelu Eeva Pyörälä, dos.ft, MME Pedagoginen yliopistonlehtori Medipeda/Lääketieteellinen tdk Valloittavat valinnaiset, Ltdk, HY 18.12.2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotKliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016
Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.
LisätiedotMikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Sirpa Pohjala Aluepäällikkö PTH HUSLAB
Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Sirpa Pohjala Aluepäällikkö PTH HUSLAB Näytteenoton nykytila laboratoriohoitajat ottavat näytteet pääsääntöisesti analytiikan keskittäminen on muuttanut laboratorioiden
LisätiedotAktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen
Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Opintori 10.5.2012 Minna Männikkö Biolääketieteen laitos Lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kurssi 15 op, 170 opiskelijaa Kemia:
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia
Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotLääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017
Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2017 Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 7.9. 25.9.2017. Tutkimuksen
LisätiedotMiten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?
Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotSummanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013
TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kevät 2013 Perusopetuksen päättövaihe Arviointiin osallistui 3 652 oppilasta, joista 1. tyttöjä 1 754 (48,0 %)
LisätiedotEero Nousiainen. Tekniikan yksikkö Tietotekniikan osasto. Projektiperustainen opetus ja oppiminen
Eero Nousiainen Tekniikan yksikkö Tietotekniikan osasto Projektiperustainen opetus ja oppiminen FILOSOFIAA Maailma muuttuu Ihmiset muuttuvat Opiskelijat muuttuvat Opettajat ja opetusmenetelmät muuttuvat?
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
Lisätiedot