Koulukuntoisuus/ koulunkäyntikykyisyys. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri

Transkriptio

1 Koulukuntoisuus/ koulunkäyntikykyisyys Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri

2 Inclusive education Käsite tuli tunnetuksi Unescon Salamancan julistuksesta vuonna 1994 Periaatteen mukaan normaalin yhteiskunnan tuli olla avoin kaikille (vamman asteesta riippumatta) = > tasa-arvoinen ja syrjimätön yhteiskunta = > osallistuminen, opetus kuuluu kaikille 2

3 Perustuslain 6 nojalla syrjinta on kiellettya Vuonna 1987 saä detyssa vammaispalvelulaissa (380/1987) todetaan, etta "Kunnan on huolehdittava siita, etta kunnan yleiset palvelut soveltuvat myo s vammaiselle henkilo lle" (7 ) Kouluun sovellettuna ta ma tarkoittaa sita, etta erityisluokkasiirtoa ei saa tehda esimerkiksi vetoamalla ylisuuriin luokkiin tai tukitoimien puuttumiseen. 3

4 YK:n yleiskokous, vuosi 1993 Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet Vammaisten lasten opetuksen tulee tapahtua yhdessa muiden kanssa Tukitoimet on tuotava tavalliseen luokkaan Erityisluokat ovat hyväksyttävissä vain poikkeuksina 4

5 Lapsen oikeuksien sopimus Suomi ratifioi vuonna 2002 Sopimus velvoittaa ja rjesta maä n vammaisen lapsen opetuksen siten, etta se tukee lapsen kuulumista tavalliseen yhteiskuntaan ("fullest possible social integration and individual development") Vammaisten oikeuksien sopimus 2006, edellyttaä "inklusiivista kouluja rjestelmaä " 5

6 Euroopan Unioni "Hallitusten tulee noudattaa selva sti maä ritettya ja esitettya inklusiiviseen opetukseen taḧtaä vaä politiikkaa "Taÿsin erillisissa oppimisympa ristoïssa olevien oppilaiden maä ra n vaḧeneminen eri maissa on osoitus niiden aidosta sitoutumisesta inkluusion edista miseen 6

7 Mitä on koulukelpoisuus/ koulunkäyntikykyisyys Koulukypsyys täysin kehittynyt, valmis Kykenevä pystyvä, kelpaava, kyvykäs, kätevä, pätevä tms. Kykenevä oppilas Kouluvalmiudet (valmis) jonkin ammatin, taidon tai pätevyyden saavuttanut johonkin toimintaan, tehtävään tms. jonkin varalta valmistautunut, varautunut, vireessä, kunnossa 7

8 Mitä on koulukelpoisuus/ koulunkäyntikykyisyys? Koulukuntoisuus fyysinen tai henkinen kelpoisuus valmius johonkin kyvykkyys (hyva ) tila kaÿtto -, toimintakelpoisuus laatu Koulunkäyntikykyisyys jonkin ominaisuus henkilökohtaiset edellytykset pystyä tekemään jotakin varsinkin ihmisen ominaisuuksista: pystyvyys, kyvykkyys, 8

9 Koulukuntoisuus Termille ei ole olemassa vakiintunutta maä ritelmaä Koulukuntoisuutta laḧella olevia termeja ovat koulunkaÿntikyky ja opiskelukyky joita molempia voidaan pitaä myo s koulukuntoisuuden osatekijoïna Koulunkäyntikyky (kyky osallistua opetukseen ja koulun kaÿmiseen) Opiskelukyky (kyky omaksua tietoa odotusten ja omien taitojen mukaisesti, opiskelijan tyo kyky) Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa, OKM, Helsinki,

10 Mitä on koulukelpoisuus/ koulunkäyntikykyisyys? Reunaehtoja voidaan määrittää yksilöstä (oppilaasta) itsestään käsin (koulukypsyys, kouluvalmius), mutta myös yhteiskunnasta käsin (mm. toimintoja säätelevät lait ja ohjeet, koulunkäynnin tukijärjestelmät) Käsitykset perusopetuksen ja muun opetuksen tehtävistä ovat voimakkaasti yhteydessä ajankohtaan, kulloisenkin yhteiskunnalliseen näkemykseen 10

11 Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa, OKM, Helsinki, 2017 Kehitta misehdotus 12 Oppilaan koulunkaÿntikyvyn arviointi tehdaä n opetuksen ja rjesta ja n toimesta monialaisesti. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne vastuutetaan moniammatillisesti. 11 Kehitta misryhma ehdottaa, etta koulukuntoisuuska sitteen sijasta kaÿtetaä n ka sitetta koulunkaÿntikyky Koulunkaÿntikykya ei ole mieleka sta arvioida pelka staä n sairauden, diagnoosin tai kaÿttaÿtymisen perusteella, vaan on otettava huomioon myo s toimintaympa risto

12 Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa, OKM, Helsinki, 2017 Koulunkaÿntikyvyn maä rittelyssa tarvitaan tiivista yhteistyoẗa oppilaan ja huoltajan kanssa Opetustoimen lisa ksi tarvitaan moniammatillista yhteistyoẗa ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Moniammatillisella arviointiprosessilla tarkoitetaan kolmitahoista arviointia, jossa arvioidaan 1) oppilaan vointi, 2) koulun ja ryhma n tilanne seka 3) muiden tahojen ja rjesta ma tuki 12

13 Koulukuntoisuuteen/koulunkaÿntikykyyn vaikuttavat tekijaẗ (muokattu Kunttu K. 2011) 13 Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa, OKM, Helsinki, 2017

14 Esteettömyyttä voidaan tukea myös kuntoutuksellisin keinoin Kuntoutuksen lajit Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Kasvatuksellinen kuntoutus 14

15 Lääkinnällinen kuntoutus Tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa ylläpitämään tai parantamaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä (toimintakykykuntoutus) Tavoitteena on tukea kuntoutujaa elämäntilanteen hallinnassa ja hänen itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutukseen voi sisältyä mm. kuntoutusneuvonta ja ohjaus, kuntoutustarvetta selvittäviä tutkimuksia, kuntoutusjaksoja, apuvälinepalveluita, sopeutumisvalmennusta Kuntoutusportti.fi, verkkolainaus

16 Ammatillinen kuntoutus 16 Tarkoitus on auttaa työllistymään, pysymään työssä tai palaamaan työhön. Tehtävänä on edistää työssä jaksamista, parantaa työkykyä ja lisätä ammatillisia valmiuksia Keinoja ovat työkokeilu ja työhön valmennus työpaikalla, ammattitaitoa ylläpitävä tai muu koulutus, työvoimaneuvonta ja ammatinvalinnanohjaus Kuntoutukseen voi kuulua työhön tai opiskeluun liittyviä apuvälineitä sekä työolosuhteiden järjestelyjä, ammatilliseen kuntoutukseen liittyy usein myös lääkinnällistä kuntoutusta Kuntoutusportti.fi, verkkolainaus

17 Sosiaalisen kuntoutus Tarkoittaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu mm. sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin Kuntoutusportti.fi Kuntoutusportti.fi, verkkolainaus

18 Kasvatuksellisen kuntoutus Tarkoittaa vammaisen tai vajaakuntoisen lapsen tai aikuisen kasvatusta ja koulutusta, edellyttävät usein erityisjärjestelyjä Lähtökohtana ovat yksilölliset tuen tarpeet, tavoitteena yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittäminen kasvatuksen, opetuksen, oppilashuollon ja kuntoutuksen keinojen avulla Käytännössä kasvatuksellinen kuntoutus menee monin osin päällekkäin erityisopetuksen ja vammaisten lasten varhaiskasvatuksen ja hoidon kanssa Kuntoutusportti.fi, verkkolainaus

19 Vamman, vian tai sairauden luokittelu hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyvia vaikeuksia kuten ADHD) kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyvia vaikeuksia kuten vaikea luki- ongelma, dysfasia tai dysleksia) vuorovaikutuksen ja kaÿttaÿtymisen haïrioẗ (opiskelijat, joilla on kaÿttaÿtymiseen liittyvia ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) Erityisopetuksen luokittelu, Turku,

20 Vamman, vian tai sairauden luokittelu lieva kehityksen viiva styminen (opiskelijat, joilla on laaja-alaisi oppimisvaikeuksia, ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viiva stymaä ) vaikea kehityksen viiva styminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensa tarvitsevat runsaasti henkilo kohtaista avustusta païvittaïsissa toiminnoissa) psyykkiset pitkaäikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, païhdekuntoutujat) Erityisopetuksen luokittelu, Turku,

21 Vamman, vian tai sairauden luokittelu fyysiset pitkaäikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syo pa ) Autismi, Aspergerin oireyhtyma liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelin- vammat, cp-oireyhtyma, lyhytkasvuisuus) kuulovamma na ko vamma muu syy (esim. aiempi huono koulumenestys, opiskelun epa saä nno llisyys, opiskeluvaikeudet, païhdeongelma, kaÿttaÿtymis- tai keskittymisongelmat, sosiaaliset vaikeudet, lukivaikeudet, alhainen motivaatio) Erityisopetuksen luokittelu, Turku,

22 Mita koulunkaÿnnin onnistumiseen tarvitaan? perustarpeista huolehtimista (kotona, koulussa) arkiolosuhteiden riitta vaa pysyvyys ja ennustettavuus riitta va n hyva terveydentila motivaatio koulunkaÿntiin uteliaisuus ja opinhalu, sopivat haasteet positiivinenmielikuvaitsestaöppijana hyvaẗ aiemmat kokemukset koulun kaÿmisesta ja oppimistilanteista tunne kuulumisesta joukkoon/halu liittya ryhmaä n jaetun ilon hetkia yksilo llisyyden (ja yksilo llisten tarpeiden) ymma rta minen ja kunnioittaminen riitta va tuki, jos vaikeuksia la snaölevia, luotettavia aikuisia kohdatuksi tuleminen! riitta va n turvallinen olo (ryhma ssa kin) vain turvallinen mieli voi oppia! 22

23 Koulukuntoisuuteen/koulunkaÿntikykyyn vaikuttavat tekijaẗ (muokattu Kunttu K. 2011) 23 Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa, OKM, Helsinki, 2017

24 KÄYTTÄYTYMISEN OSA-ALUEET Kognitiot Tunteet (persoonallisuus, emotionaalisuus) Toiminnanohjaus 24

25 Emotionaalinen älykkyys Yksilo n sisaïset tekijaẗ: itsetuntemus, omien tunteiden tiedostaminen, itsevarmuus, itsenaïsyys, itsensa toteuttaminen Vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin liittyvaẗ tekijaẗ: empatia, sosiaalinen vastuuntunto, ihmissuhteet Paineensietokyky: stressinsieto, impulssien hillitseminen Sopeutumiskyky: todellisuudentaju, joustavuus, ongelmanratkaisu Yleinen hyvinvointi: optimismi, onnellisuus Bar-On,

26 Emotionaalinen älykkyys Tunteiden havaitseminen ja ilmaiseminen, kyky havaita omia ja muiden tunteita Kyky käyttää ja tuottaa tunteita ajattelun apuvälineena Tunteiden ymmärtäminen, kyky ymmärtää tunteiden välittämää, sisältämää informaatiota Tunteiden hallinta, avoimuus omille tunteille, toimivat stategiat itseymmärrykseen, oman henkisen kasvun tukemiseen Salovey ja Mayer,

27 Älykkyyden lajeja Avaruudellinen älykkyys Luonnon ymmärtämisen kyky: elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen. Musikaalinen älykkyys Loogis-matemaattinen älykkyys Intrapsyykkinen älykkyys: oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen. Kielellinen älykkyys Liikunnallinen älykkyys Interpsyykkinen älykkyys: muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen. Eksistentiaalinen älykkyys: elämää koskevien kysymysten pohdiskelu, ymmärtäminen Gardner, e Asko Niemelä