POHJOIS-SUOMEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIA POHJOIS-POHJANMAAN SEUTUJEN KOMMENTIT STRATEGIALUONNOKSESTA

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIA POHJOIS-POHJANMAAN SEUTUJEN KOMMENTIT STRATEGIALUONNOKSESTA Valmistelija: maakuntainsinööri Olli Kiviniemi, p Sisällys Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lausunto Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta... 2 Nivala-Haapajärvi seudun seutukunnan lausunto Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta... 4 Oulun kaupunkiseudun kommentti Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategiasta... 5 Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen lausunto Pohjois-Pohjanmaan liiton liikenne- ja logistiikkastrategia-asiakirjaan YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN KUNTIEN JA SEUTUHALLITUKSEN KOMMENTIT POHJOIS SUOMEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIASTA... 12

2 2 Lausunto: Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan lausunto Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan näkemyksen Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksen sisältämät visio, tavoitteet ja toimintalinjaukset ovat sisällöltään ja painotuksiltaan oikeita. Seutukunta kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin asioihin: TEN-T on EU:n määrittelemä ja päättämä ydinverkko ydinkäytävä, jonka keskeinen osa on VT 4, jonka kehittämiseen Oulu-Kemi- ja Oulu-Jyväskylä -väleillä (etenkin suunnittelualueen eteläpää) on kiinnitetty voimakkaasti huomiota. Seutukunta haluaa tuoda vahvasti esiin VT 4 kehittämistarpeen kokonaisuudessaan välillä Oulu-Jyväskylä. Kyseessä on Pohjois- ja Etelä-Suomen yhdistävä pääreitti, jonka kehittäminen myös vähemmän liikennöidyillä osuuksilla on välttämätöntä reitin kokonaistoimivuuden kannalta ja kehittämistoimien laiminlyönti johtaa helposti tien kunnon merkittävään heikkenemiseen. Kantatie 88:n merkitys tulee kasvamaan, koska se yhdistää kaksi maakuntakeskusta. Kantatieverkon toimivuuden turvaaminen on syytä tuoda strategiassa selvästi esille. Kehittyvä ja kasvava teollisuus, esimerkiksi puutuoteteollisuus ja uudet biopolttoainelaitokset, tarvitsevat toimivan alemman tason tieverkoston niin raaka-ainehuollon kuin tuotteiden jakelun turvaamiseksi. Strategian toteutumista tukevissa toimenpiteissä on mainittu muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden liikennejärjestelmälle asettamat tarpeet ja niiden selvittäminen. Tässä korostuu pitkien etäisyyksien ja vaihtelevien lämpötilojen Pohjois-Suomessa biopolttoaineiden merkitys, joka on tuotava selkeämmin esille niin valmistamisen, jakelun kuin käytön osalta. Raporttiluonnoksessa on tuotu painokkaasti esille tietoliikenteen ja merkitys ja tarpeet. Laajakaistaverkon rakentamisen rahoituksen turvaaminen ja verkon rakentaminen ylipäätään erityisesti harvaan asutuille alueille on kuitenkin tuotava näkyvästi esille. Haapaveden-Siikalatvan seutu näkee pitää tärkeänä maakunnan meriväylien ja rataverkon kehittämisen, koska niillä on tärkeä asema alueelta tapahtuvan ulkomaankaupan logistiikassa. Pohjois-Suomen logistiikkastrategiassa on elinkeinoelämän tarpeilla keskeinen asema ja logistiikkaa on tarkasteltava kokonaisuuta niin teknisesti kuin taloudellisesti. Vähintään välillisesti asiaan vaikuttaa alueen yritysten saama kuljetustuki, jonka jatkuminen on turvattava ja asia on syytä tuoda esille tarkoituksenmukaisesti. Vastine: Valtatie 4 on tunnistettu elinkeinoelämälle ja henkilöliikenteelle tärkeimmäksi eteläpohjoissuuntainen yhteydeksi ja huomioitu myös Oulu-Jyväskylä -välin osalta keskeisimmissä kehittämistoimenpiteissä. Esitetään toimintaympäristöön kirjaus Kt 88 merkityksestä maakuntien välisessä liikenteessä. Otettu huomioon keskeisenä kehittämistoimenpiteenä. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin on nostettu tulevassa maakuntaohjelmassa keskeiseksi saavutettavuutta edistäväksi tavoitteeksi Kuljetustukea ei nostettu yritystukipoliittisena asiana esille strategiassa. Pohjois-Pohjanmaan liitto on aktiivisesti mukana kuljetustukeen

3 liittyvässä edunvalvontatyössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. 3

4 4 Nivala-Haapajärvi seudun seutukunnan lausunto Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta Nivala-Haapajärvi haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksessa: Valtatie 4 Oulu Jyväskylä kehittäminen kokonaisuudessaan on välttämätöntä. Keskittyminen pelkästään suunnittelualueen eteläpäähän ei tuo tarvittavia parannuksia yhteyteen. Kyseessä on Pohjois- ja Etelä-Suomen yhdistävä pääreitti, jonka kehittäminen myös vähemmän liikennöidyillä osuuksilla on välttämätöntä reitin kokonaistoimivuuden kannalta. Ylivieska Iisalmen radan sähköistäminen tulisi nostaa strategiassa selvästi esille. Seutukunnan saavutettavuuden kannalta rautatiesaavutettavuuden parantaminen on erittäin keskeinen kehittämisen kohde. Vilkkaasti liikennöidyn Pohjoisen pääradan ja itäisen Iisalmen rataosuuden solmukohdan parempi hyödyntäminen tulevaisuudessa parantaisi oleellisesti joukkoliikenteen asemaa alueen kilpailukyvyn lisääjänä. o Radalla on tärkeä asema alueelta tapahtuvan ulkomaankaupan logistiikassa. o Rautatiesaavutettavuudella on yhä suurempi merkitys osaavan työvoiman saamisessa ja juurruttamisessa alueelle. o Siirryttäessä yhä voimakkaammin verkostoyhteiskuntaan liikkumisen tarve lisääntyy entisestään ja Pohjois-Suomen suurimman keskuksen Oulun helppo saavutettavuus rautateitse nousee yhä tärkeämmäksi. Tehokas rataverkko tukisi myös hyvin Oulun lentoaseman matkailun kehittymistä. o Valtakunnallisesti henkilöliikennettä ja kilpailua raiteilla pyritään lisäämään (mm. liikenteen päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi) ja Ylivieska Iisalmen radan sähköistäminen tukisi vahvasti tätä kehityssuuntaa. Pohjoisen pääradan kaksoisraiteen rakentaminen ja sen varmistaminen Ouluun saakka on tärkeää koko Pohjois-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen kannalta. Alemman tason tieverkoston kehittäminen: kehittyvä ja kasvava teollisuus, esimerkiksi puutuoteteollisuus ja uudet biopolttoainelaitokset, tarvitsevat toimivan alemman tason tieverkoston niin raaka-ainehuollon kuin tuotteiden jakelun turvaamiseksi. Tieverkoston merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan ja sen toimivuuden turvaaminen on syytä tuoda strategiassa selvästi esille. Valtatie 4 on tunnistettu elinkeinoelämälle ja henkilöliikenteelle tärkeimmäksi eteläpohjoissuuntainen yhteydeksi ja huomioitu myös Oulu-Jyväskylä -välin osalta keskeisimmissä kehittämistoimenpiteissä. Pohjois-Pohjanmaan liitto nosti asian esille Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta annetussa lausunnossaan. Asemanseudut kuuluvat kirjaukseen. Hankekokonaisuutta on tarkennettava maakuntakohtaisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja hankesuunnittelussa. Pidetään tärkeänä, että liikennestrategian työryhmässä otetaan tarkemmin kantaa Ratayhteyden Ylivieska Vartius kehittäminen Oulun ja Iisalmen kautta kirjauksen tarkentamiseen siten että se kuvastaa paremmin Pohjois-Suomen rataverkon keskeisiä kehittämistarpeita. Otettu huomioon keskeisenä kehittämistoimenpiteenä.

5 5 Oulun kaupunkiseudun kommentti Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategiasta Viite: Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajan kommenttipyyntö Oulun kaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että Pohjois-Suomen liikennejärjestelmää kehitetään yhteisesti. Kuitenkin vuorovaikutus alueen kuntien kanssa on jäänyt erittäin vähäiseksi eikä Oulun seudun kunnat voi yhtyä strategiassa mainittuun kommenttiin, että työssä on ollut laajasti mukana kaikki keskeisimmät sidosryhmät. Oulun seudun kunnat näkevät asiakirjan sisällöltään hyvin kapeana eikä kaikkia liikennemuotoja ole käsitelty tarvittavalla painoarvolla erityisesti raideliikenteen ja meriliikenteen osalta. Tähän viitaten Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian on liian vahva ilmaus käsiteltävälle asiakirjalle. Herää kysymys, mikä on asiakirjan sitovuus? Oulun kaupunkiseutu esittää, että asiakirjasta tulee käyttää nimeä Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikka selvitys, jota hyödynnetään tarkemmissa maakunnallisista ja seudullisissa suunnitelmissa ja sitovimmissa strategioissa. Tulevien asiakirjojen valmisteluun pitää muistaa kytkeä myös laajasti kuntaedustus sekä muut merkittävät toimijat. Oulun seudun kommentteja eri aihekokonaisuuksiin huomioitavaksi ja muutettavaksi asiakirjaan: Pohjois-Suomen dataverkko o Mitä tarkalleen ottaen tarkoitetaan 700 miljoonan hankkeella? Datakaapelit on nähtävä strategisina asioina ja korostaa niiden merkitystä jatkossa myös alueellisesti. Tärkeää on, että datakaapeliyhteys Aasiaan (Koilliskaapeli) nostetaan strategiaan mainintana keskeisestä toimenpiteestä. 3.2 Lisätään kohtaan ja teemakuvaan kehitettäväksi valtatieksi valtatie 20. Esitetään kirjaukseen uusi muotoilu, jossa ei mainita yksittäisiä hankkeita vaan korostetaan kansainvälisten datayhteyksien strategista merkittävyyttä. Pohjois-Pohjanmaan liitto totesi Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta annetussa lausunnossaan vt 20 merkittävyyden. Liiton näkemyksen mukaan vt 20 osalta kehittäminen liittyy kaupunkiseudun sisäisiin asioihin. Asia on jo huomioitu oikeusvaikutteisessa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihe-

6 6 3.3 Maankäytön tulevaisuuden kuva o Alueidenkäytön näkökulmasta huomiona, että visioissa nostetaan tärkeäksi kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne, mutta sitten toimenpidetasolla tarkastelunäkökulma keskittyy lähinnä liikenteen ja elinkeinoelämän hankkeiden yhteistyön korostamiseen, jolloin alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta varsinainen visio jää tulkinnalle hyvinkin avoimeksi ja sen takia ehkä herättää kysymyksiä siitä, että edistääkö strategia tosiasiallisesti kestävää rakennetta, kun haja-asutusalueiden ja henkilöautoliikenteen näkökulma on niin korostunut. Kestävän yhdyskuntarakenteen merkitystä osana liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän kehittämisen kokonaisuutta tulee korostaa asiakirjassa enemmän. Väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin on strategiassa nähty haasteena, vaikka kokonaisuuden kannalta se voidaan nähdä myös positiivisena kehityskulkuna, joka mahdollistaa tiiviimmän ja taloudellisemman yhdyskuntarakenteen sekä myös muun kuin henkilöautoliikenteen kehittämismahdollisuudet. Kestävän yhdyskuntarakenteen merkitystä osana liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen kokonaisuutta tulisi korostaa enemmän asiakirjasta. maakuntakaavassa. Tarkemmat kehittämistarpeet tutkitaan maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Pohjois-Suomen aluerakennekuva pohjautuu keskusverkkoon ja niitä yhdistäviin kehittämisvyöhykkeisiin, joiden keskeisenä tavoitteena on kestävän yhdyskuntarakenteen edistäminen. Tämä antaa avaimet maakuntien tarkemmalle suunnittelulle. Väestön keskittymistä kaupunkikeskuksiin ei nähdä itsessään haasteena vaan sen seurauksena muiden alueiden harvenemisesta koituu muille alueille haasteita. Väestön keskittyminen itsessään mahdollistaa liiton näkemyksen muuten, kuten kommentoitu, tiiviimmän ja taloudellisemman yhdyskuntarakenteen sekä myös muun kuin henkilöautoliikenteen kehittämismahdollisuudet. 4.1 Edistävät toimenpiteet o Pohjois-Suomi kytketään osaksi kansainvälisiä liikennekäytäviä yhteistyössä naapurimaiden kanssa o Millä perusteella esitetään valtatie 21 TEN-T kattavaan tieverkkoon? o o Myös esityksestä pohjoisen ulottuvuuden (NDTPL) osalta tieverkkoa laajennetaan Joint Barents Transport Planin (2015) mukaan. Tämä esitys voidaan poistaa asiakirjasta. Esityksestä puuttuvat mm. valtatie 8 ja 20, jotka ovat maankäytön ja elinkeinoelämän kannalta merkittävimmät valtatiet. Vt 21 on kansainvälinen yhteys Pohjois-Norjan keskeiseen aluekeskukseen.

7 7 o o Esitykset Oulu-Raahen sataman saamisesta TEN-T ydinverkkoon ja vastaavasti Oulun lentokentän saamisesta TEN-T ydinverkkoon. Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä Oulu, jota tavoitellaan toiseksi kansainväliseksi kauttakulkulentoasemaksi Helsinki-Vantaan lisäksi. 4.2 Kiireellisemmät kehittämistoimenpiteet ja pitkän aikavälin kehittäminen o Päätäntäprosesseista puuttuvat kokonaan kunnat ja seutukunnat, jotka tulee liittää osaksi päätäntäprosessia. o Onko päätäntäprosessi oikeassa kohdassa asiakirjaa eli kuuluuko olla 4.2 kohdan alla. Lisäksi tästä kappaleesta puuttuvat seuraavan tason otsikko numerointi. Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee TEN-T liikenneverkon tärkeänä strategisena kysymyksenä. Pidetään tärkeänä, että liikennestrategian työryhmässä otetaan tarkemmin kantaa tavoitteeseen saada Oulu- Raahe noodi osaksi TEN-T ydinverkkoa (osana TEN-T ydinverkon laajempaa tarkastelua vuonna 2023). Esitetään tehtäväksi tarkennukset kaupunkien ja kuntien roolista. Keskeisimmät Pohjois-Suomen kehittämistoimenpiteet vuoteen 2030 mennessä Vain meriväylä kohdassa on maininta yhteiskuntataloudellinen vertailusta. Yhteiskuntataloudellinen vertailu tulee koskea kaikkia kehittämistoimenpiteitä/väylähankkeita. Rataverkot Ylivieska Oulu ratayhteys on koko Pohjois-Suomen rautatieliikenteen kannalta tärkein kehittämistoimenpide ja kuuluu TEN-T ydinverkkoon. Kaksoisraide Ylivieska-Oulu pitää esittää keskeisempänä kokonaisuutena toimenpiteissä. Asiakirjaan merkittäväksi kehittämistoimenpiteeksi pitää nostaa keskeiset (Kokkola, Ylivieska, Oulu ja Kemi) asemaseudut. Lisäksi raideyhteyksien kehittäminen satamaan pitää nostaa myös toimenpiteisiin. Ratayhteyden sähköistäminen Tornioon on hyvä asia, koska se tulee korostamaan junaliikenteen asemaa pohjoisessa ja lisääntyvillä matkustajamäärillä on positiivista vaikutusta Oulun seudun kuntien kannalta. Pohjois-Pohjanmaan liitto nosti asian esille Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian luonnoksesta annetussa lausunnossaan. Asemanseudut kuuluvat kirjaukseen. Hankekokonaisuutta on tarkennettava maakuntakohtaisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja hankesuunnittelussa. Pidetään tärkeänä, että liikennestrategian työryhmässä otetaan tarkemmin kantaa Ratayhteyden Ylivieska Vartius kehittäminen Oulun ja Iisalmen kautta kirjauksen tarkentamiseen siten että se

8 8 Muut kehitettävät ylimaakunnalliset yhteysvälit Kirjataan toimenpiteen vain Pohjois-Suomen alueelle eikä korosteta muilla alueilla tehtäviä toimenpiteitä. Kuuluuko valtatie 21 Tornio-Kilpisjärvi ja kantatie 82 Rovaniemi-Kemijärvi-Salla ylimaakunnalliseen yhteysväli kohtaan? Myös näistä toimenpiteistä pitää tehdä yhteiskuntataloudelliset selvitykset. Merkittävimmät elinkeinoelämäninvestointihankkeiden edellyttämät toimenpiteet Kyseiseen kohtaan tulee nostaa esille rata ja tieyhteyksien kehittäminen satamiin. kuvastaa paremmin Pohjois-Suomen rataverkon keskeisiä kehittämistarpeita. Valtatie 21 ja kantatie 82 ovat kehittämiskäytävillä kulkevia rajat ylittäviä liikenneyhteyksiä. Kehittämistoimenpiteet eivät ole yhteismitallisia ja niiden on perustuttava yhteiskuntataloudellisiin selvityksiin. 5.2 Seuranta o Seurantaan tulee kytkeä myös alueen kunnat ja muut merkittävimmät toimijat. Muut huomiot: Lisäksi matkaketjujen strategista merkitystä hyvä korostaa asiakirjassa. Liitteet Liikennealan toimijoita ja niiden tehtäviä koskeva liite voidaan poistaa, koska asia ei kuulu Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategiaan.

9 9 Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen lausunto Pohjois-Pohjanmaan liiton liikenne- ja logistiikkastrategia-asiakirjaan. 1. TILANNEKUVA MAANKÄYTÖSTÄ SEKÄ LIIKENNE- JA LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄSTÄ Lausunnot otsikon osuuteen: Kohdassa "Suunnittelualueen toimintaympäristö" on hyvin todettu, että Perämerenkaari on yhdistävä tekijä Pohjoisen Suomen ja Ruotsin välillä. Satamakaupungit pitävät sisällään teollisuus-, teknologia-, kauppa- ja osaamiskeskittymiä. Jatkoteksteissä on kuvattu metalli- ja puuteollisuuden merkittävää roolia koko Suomen tuotannosta, eli n. 20 % ko. teollisuusalojen työpaikoista on Pohjois-Suomessa. Listassa on lueteltu alueen merkittäviä kaupunkeja, mutta Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki ja merkittävä teollisuuden keskittymä, Raahe, on jäänyt pois. Pyydämme lisäämään kaupungin ko. luetteloon. (Kohtaan 1.1, sivu 4) "Pohjois -Suomen liikennejärjestelmä "-kohdassa on kuvattu EU:n määrittämät pääliikenneverkot Ko. kohdassa on myös mainittu, että vt. 8 on läntisen Suomen tärkein yhteys, joka palvelee Perämeren satamien, tuotantolaitosten ja asutuskeskittymien liikennettä ja kuljetuksia. Edelleen on mainittu, että Pohjois-Suomen satamaverkko on elintärkeä Pohjois-Suomen ulkomaankaupalle. Valtatie kahdeksan ei kuitenkaan näy jatkossa strategian toimenpiteissä, eikä suunnitelmissa juuri millään lailla. Pyydämme, että vt. 8:n tärkeä merkitys huomioidaan myös strategian muissa osissa ja käytännön toimenpiteissä. Liikenneministeriö on esittänyt joulukuussa 2015 EU:lle ainoana muutoksena Suomen satamaverkkoon Oulun ja Raahen satamien TEN-T-liikenneverkkostatuksen korottamista ydinverkkosatamaksi. Tämä tulee ehdottomasti huomioida strategia-asiakirjassa. Tällä hetkellä pohjoisin ydinverkon satama on Naantalissa ja Ruotsin puolella Luulajassa. Raahen satama palvelee myös laajempaa aluetta, mikä tulee lisätä kohtaan, jossa viitataan Kokkolan, Oulun ja Kemin vastaaviin palveluihin. (Kohta 1.2, sivu 6). Raahen teollinen profiili on huomioitu strategian laatimistyössä. Esimerkiksi kuva 2. Vt8 on huomiotu keskeisimmissä kehittämistoimenpiteissä. Asia on jo huomioitu oikeusvaikutteisessa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa. Tarkemmat kehittämistarpeet tutkitaan maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee TEN-T liikenneverkon tärkeänä strategisena kysymyksenä. Pidetään tärkeänä, että liikennestrategian työryhmässä otetaan tarkemmin kantaa tavoitteeseen saada Oulu- Raahe noodi osaksi TEN-T ydinverkkoa (osana TEN-T ydinverkon laajempaa tarkastelua vuonna 2023).

10 10 2. MUUTOKSEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET POHJOIS-SUOMELLE Lausunnot otsikon osuuteen: Kohdassa "Keskeisimmät muutostekijät Pohjois-Suomessa " on mainittu teollisuuden kohteita, mutta listasta puuttuu Fennovoiman Hanhikivi 1. voimalaitos. Esitämme, että Hanhikivi 1.-hanke lisätään mainintana keskeisiin muutostekijöihin. Hankkeen merkitys liikenteen ja logistiikan kannalta on yksi Pohjois-Suomen tärkeimmistä. (kohtaan 2.3.1, sivu 9) Fennovoima on Pohjois-Suomen suurin teollinen investointi. Fennovoiman merkittävin liikenteellinen vaikutus kohdistuu rakentamisen aikaan. Rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset on huomioitu jo vahvistetuissa investoinneissa. Kohdassa "Metsäteollisuus ja vaihtoehtoiset polttoaineet " mainitaan Tornion LNG-terminaali, joka mahdollistaa kaasun hankinnan eri toimitusketjuja pitkin. Tähän kohtaan voisi lisätä SSAB:n Raahen tehtaalle rakentuvan LNG-aseman, joka tuo kaasun käytön lähemmäksi asiakkaita Pohjois-Pohjanmaan kannalta. (Kohta 2.3.2,sivu 10) Strategiassa on huomioitu kiitettävästi myös tietoliikenteen näkökulma ja kohdassa "Pohjois-Suomen dataverkko " on mainittu mm. uusi datakaapeliyhteys Eurooppa-Aasia. Tulevaisuuden yhteiskunta nojaa yhä tiiviimmin digitalisaatioon, joka edellyttää nopeita ja luotettavia datayhteyksiä. Strategiassa tulisi mainita Pohjois-Suomen harvan asutuksen vaatimukset laajakaistaverkkojen rakennus- ja rahoitustarpeista, jotta sähköiset palvelut ylipäätänsä olisivat mahdollisia käyttää. (Kohta 2.3.3,sivu 11) Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin on nostettu tulevassa maakuntaohjelmassa keskeiseksi saavutettavuutta edistäväksi tavoitteeksi. 3. VISIO, TAVOITTEET JA TOIMINTALINJAUKSET Lausunnot otsikon osuuteen: Kohdassa 3 on aika hyvin tiivistetty tärkeimpiä tulevaisuuden toimintalinjauksia. Kohdassa "Tavoitteet ja toimintalinjaukset liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämiseksi " on todettu, että kehitetään matkaketjuja sekä tarkoituksenmukaisia jatkoyhteyksiä säännöllisiltä lentoyhteyksiltä tärkeimpiin keskuksiin ja matkailukohteisiin. Esitämme että tämä näkyy myös käytännön toimenpiteissä, joista etenkin Hanhikivi aiheuttaa merkittävää henkilökuljetustarvetta lentoaseman ja Raahen seutu kunnan välillä aina Kalajoelle saakka.

11 11 Matkaketjujen ja jatkoyhteyksien kannalta tulevaisuuden mahdollisuuksia parantaa olennaisesti suoran tieyhteyden rakentaminen lentoasemalta tielle numero kahdeksan. Edelleen pyydämme mainitsemaan kohdassa 3 tietoliikenteen edellyttämät infran kehittämistarpeet. 4. STRATEGIAN TOTEUTUMISTA TUKEVAT TARPEET Lausunnot otsikon osuuteen Kohdassa 4.1. "Edistettävät toimenpiteet" on linjattu Pohjois-Suomen kytkemistä osaksi kansainvälisiä liikennekäytäviä. Kiitämme erityisestimainintaa, jonka mukaan Perusväylien rahoitustason nosto on tärkeä tavoite. (Kohta Perusväylänpidon rahoitustasonnosto, sivu 16) Tähän tulee ehdottomasti lisätä maininta Raahen ja Oulun satamien TEN-T Iiikenneverkkostatuksen korottamisesta ydinverkkosatamaksi. (Kohta 4.1,sivu 14) "Keskeisimmät Pohjois-Suomen kehittämistoimenpiteet vuoteen 2030" määrittävät strategian painopisteet Kohtaan "Meriväylät" tulee lisätä myös Raahen tarve meriväylien syventämiseen. Liikenneviraston esityksestä Raahen väylän syventämisen selvitystyö on aloitettu jo vuonna 2015 yhdessä Raahen sataman kanssa. (Kohta Meriväylät, sivu 16). Samoin kohtaan "Rataverkot" tulee lisätä pääradan ja Raahen välisen ratayhteyden kantavuuden nosto pääradan tasolle. SSAB:n Raahen tehtaan, sataman, sekä tule vien suurhankkeiden tarpeet edellyttävät kantavuuden nostoa junakuljetuksien kilpailukyvyn parantamiseksi. (Kohta Rataverkot, sivu 16). Pääradan kaksoisraiteen rakentaminen Ouluun saakka on tärkeää koko Pohjois-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen kannalta. Kantatie 86 tulee mielestämme huomioida kirjauksena sivulle 16. Tien liikenne on kasvavaa ja merkittävää. Kantatie 86 on merkittävä tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen väylä erityisesti etelään ja osin myös itään. Hienoa, että tietä on parannettu kuluvan kesän aikana päällysteiden osalta ja sen kehittämistä tulee jatkaa. (Kohta "Tieverkot", sivu 16) Asia tarkastellaan maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Tuomioja-Raahe on jo investointiputkessa. Ks. kirjaus Oulun kohdalta Esitetään toimintaympäristöön kirjaus Kt 86 merkityksestä maakuntien välisessä liikenteessä.

12 12 YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN KUNTIEN JA SEUTUHALLITUKSEN KOMMENTIT POHJOIS SUOMEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIASTA Ylivieskan seutukunnan kunnat ja seutuhallitus näkee tärkeäksi, että pitkän linjan (tavoite toimenpiteille 2030) Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia on laadittu luonnostasolle. Haasteena näkyy luonnoksessa eritasoisten toimenpiteiden kirjaaminen luonnokseen, vaikka kyseessä on yli maakunnallinen liikenne- ja logistiikkastrategia. Ylivieskan seutukunnan kuntien kannalta ja lähialueemme on puutteita erityisesti sivulla 5 kuvaus tieverkosta ja sivulla 16 "keskeisimmät Pohjois Suomen kehittämistoimenpiteet vuoteen 2030". Myös muutamiin muihin kohtiin esitämme tärkeitä lisäyksiä ja tarkennuksia. Ylivieskan seutukunnan kuntien kannalta esitämme, että seuraavat, tärkeät kuntien ja lähialueemme kannalta tulee ottaa huomioon: Tieverkko: Sivu 5 luonnoksessa todetaan, "Päätieverkko yhdistää maakuntien tärkeimmät keskukset ja logistiset solmupisteet toisiinsa sekä Pohjois-Suomen alueen ulkopuolelle. Päätiet ovat pitkiä ja niiden muodostama verkko on harva. Merkittävimpiä valtateitä ovat valtatiet 4, 5, 8, 21 ja 22. Merkittävä osa elinkeinoelämän kuljetuksista käyttää näitä valtateitä. Muita tärkeitä teitä ovat valtatiet 13, 20, 27 ja 28. Valtateidenverkkoa täydentävät kantatiet etenkin Lapissa ja Kainuussa sekä seututiet ja muut maantiet. Alemman asteen maantieverkko on tärkeä metsäteollisuuden ja biotuoteteollisuuden puuraaka-aineen kuljetuksille." Luetteloon tulee lisätä kantatiet ja seututiet myös Pohjois-Pohjanmaalla ja kantatie 86 tulee mielestämme huomioida toimenpiteenä sivulle 16. Tien liikenne on kasvavaa ja merkittävää. Kantatie 86 on merkittävä tavaraliikenteen väylä Ylivieskasta itään ja erityisesti myös etelään, myös henkilöliikenteen kannalta. Tietä on parannettu ja sen kehittämistä tulee jatkaa (Ylivieska - Oulainen päällystetty) Oulaisista eteenpäin päällystys huonontunut (pätkissä korjataan paljon liikennöityä Ylivieska- Oulu -väliä). Toimenpiteenä esitämme, että kantatien 86/63 nimi tulee ensin yhtenäistää (nyt se koostuu kahdesta numerosta sekä osa 86 tiestä jatkuu Kannukseen) sekä kantatietä 86 on kehitettävä valtatieksi pitkällä tähtäimellä (tien liikennöitävyyttä ja turvallisuutta parannettava). Perusteluna on, että nykyiset liikennemäärät verrattuna 4-tiehen ja 8-tiehen ovat tiellä koko ajan kasvaneet. Raskasliikenne käyttää tietää etelä-pohjoinen reittinä. Myös Pohjois-Pohjanmaan seututiet tulee mainita. Seututeiden merkitys ja niitten parantaminen Oulaisista Pyhäjoelle 7890, 787 ja 786 kasvaa Hanhikiven ydin voimalan rakennusvaiheessa, Lehto Groupin, Junnikkalan sahan, Sievin jalkineen sekä esimerkiksi Raita Sportin tuotannon ja kasvaessa myös maanteitse ja satamien kautta. Esitetään toimintaympäristöön kirjaus Kt 86 merkityksestä maakuntien välisessä liikenteessä.

13 13 Rataverkko: Sivu 5, "Pohjanmaan rata, joka tulee Helsingistä Seinäjoen kautta Ouluun, muodostaa keskeisen rungon Pohjois-Suomen rataverkolle. Rataverkko jatkuu Oulusta pohjoiseen Kemin ja Tornion kautta Ruotsin rajalle ja Kolariin sekä Rovaniemen kautta Kemijärven suuntaan. Lisäksi Savonrata Helsingistä Kuopion ja Kajaanin kautta Ouluun, Helsinki-Joensuu Kontiomäki-rata, Ylivieska-Iisalmi-rata sekä Kontiomäellä haarautuvat yhteydet Venäjän rajalle Vartiukseen ja Suomussalmelle täydentävät Pohjois-Suomen rataverkkoa. Rataverkon suurimmat matkustajamäärät painottuvat Pohjanmaan radalle ja kuljetusmäärät Pohjanmaan radan lisäksi välille Oulu-Kontiomäki-Vartius." Toimenpiteenä tulee ottaa huomioon, että Ylivieska - Iisalmen radan sähköistäminen. Olemme saaneet tiedon ennen kesälomia, että Ylivieska-lisalmi -radan sähköistys on pudonnut pois valtioneuvoston infrahankkeiden investointilistalta. Se pitää saada uudelleen nostettua investointilistalle. Myös pääradan kaksoisraiteen rakentaminen ja sen varmistaminen Ouluun saakka on tärkeää koko Pohjois-Suomen henkilö- ja tavaraliikenteen kannalta. Ks. kirjaus Oulun kohdalta Satamaverkko: Sivu 5 ja 6, "Perämeren satamaverkko on elintärkeä Pohjois-Suomen ulkomaankaupalle. Kaikki satamat palvelevat lähialueen teollisuutta, mutta etenkin Kokkolan, Oulun ja Kemin satamat palvelevat myös laajemman alueenkuljetustarpeita. Jäisenä aikana Perämeren satamien ympärivuotisen toiminnan turvaaminen edellyttää jäänmurtoa." Esitämme, että tässä mainitaan myös Kalajoen satama. Kalajoen sataman kuljetusmäärät ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 70 % ja lisää kasvua on odotettavissa lähialueiden ydinvoimalakuljetusten ja sataman strategiahankkeiden myötä. Asia tarkastellaan maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Kalajoen kaupunki ja Kalajoen Satama Oy ovat esittäneet ministeriölle, että väylän syventämiseen 10 metriin varataan määräraha valtion vuoden 2018 talousarvioon. Tämä tulisi ottaa huomioon myös liikenne- ja logistiikkastrategiassa. Kalajoella väylän syventämisen tekee valtiolle erityisen edulliseksi se, että ruopattava väyläosuus on erittäin lyhyt verrattuna moneen muuhun satamaan. Kalajoen kaupunki ja Kalajoen Satama Oy ovat esittäneet ministeriölle, että väylän syventämiseen 10 metriin varataan määräraha valtion vuoden 2018 talousarvioon. Tämä

14 14 tulisi ottaa huomioon myös liikenne- ja logistiikkastrategiassa. Kalajoella väylän syventämisen tekee valtiolle erityisen edulliseksi se, että ruopattava väyläosuus on erittäin lyhyt verrattuna moneen muuhun satamaan Sujuvat matkailuketjut ja yhdistelmäkuljetukset: Sivulla 18, "Joukkoliikennepalvelujen ja matkaketjujen kehittäminen tavoitteiden mukaisesti mahdollistaa kilpailukykyisen palvelutason kaukoliikenteen pääyhteyksillä. Matkaketjut ja eri liikennemuotojen yhteistyö paranevat kaupunkiseuduilla, lento- ja rautatieasemilla sekä matkakeskuksissa. Matkaketjut hyödyntävät uusia liikennepalveluja sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Liikennesuunnittelussa tehdään yhteistyötä ICT-alan asiantuntijoiden kanssa uusien mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi." VR:n aikataulujen ja pysähtymisten lisäksi tulisi myös kiinnittää huomioita matkaketjun jatkuvuuden turvaamiseen esim. rautatieasemilta linja-autoille. Nyt tilanne on, että Ylivieskan seutukunnassa Kalajoelle ei matkoja ole ketjutettu ja esim. bussi lähtee niin Pyhäjoen suuntaan, ettei junasta ehdi bussiin. Asia tarkastellaan maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä. Lyhyen tähtäyksen toimenpiteenä strategiaan tulee nostaa eri julkisten liikennevälineiden ketjuttaminen (aikataulujen täsmentäminen/sovittaminen), bussi - juna sekä kutsuliikenneratkaisut, erityisesti Kalajoen matkailukeskus ja Ylivieskan rautatieasema merkittävänä matkakeskuksena. Myös väliasemat kuten Oulainen tulee huomioida kokonaisuudessa niin, että pendelöinti kaukoliikenteen lisäksi mahdollistuu. Oulaisiin on viimeisen kahden vuoden aikana syntynyt 250 teollista työpaikkaa ja kulkuyhteydet junalla ovat erittäin tärkeät varsinkin Oulu- Oulainen-Oulu. Pitkän tähtäyksen toimenpiteenä älyliikenteen kehittäminen niin, että julkisia liikennemuotoja tai julkisesti tai yksityisesti ylläpidettyjä voidaan käyttää joustavasti liikkumiseen niin, että mahdollistuu harvaan asutun maakunnan kuten Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa liikkuminen julkisilla kulkuvälineillä tai yksittäisten kulkuneuvojen yhteiskäytöllä jne. Tietoliikenheyhteydet: SOTE-uudistus sekä aluehallinnon uudistus ja tulevaisuuden yhteiskunta nojaavat yhä tiiviimmin sähköisiin palveluihin ja digitalisaatioon hyödyntämiseen. Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa on selvitetty laajakaistaverkkojen kattavuutta ja selviä puutteita on havaittu ja valo kuituyhteyksiä on ryhdytty parantamaan. Puutteita on kuitenkin edelleen eikä pelkillä kunta rahoilla ja vain Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin on nostettu tulevassa maakuntaohjelmassa keskeiseksi saavutettavuutta edistäväksi tavoitteeksi.

15 15 kuntien toimesta voida turvata valokuiturakentamista. Langattomat ja valokuituyhteydet eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan molempien kattavuus tulee varmistaa Pohjois-Pohjanmaalla, jopa kaavoitetuilla kaupunkialueilla ei ole saatavissa valokuituyhteyksiä. Strategiassa tulee mainita Pohjois-Suomen harvan asutuksen vaatimukset laajakaistaverkkojen rakennus- ja rahoitustarpeista, jotta sähköiset palvelut ylipäätänsä olisivat mahdollisia käyttää, EU:n ydinverkko ja kattava verkko Esitämme vielä, että Pohjois-Suomeen pitää saada EU:n ydinverkkoon satamia, joista Raahe tai Oulu tulee nostaa tähän luokitukseen sekä Kalajoen satama kattavaan EU:n verkostoon. Myös 8-tien tilanne tulee ottaa huomioon niin, että pitkän tähtäyksen tavoite on nostaa se TEN-T verkostoon. Rannikolla on erityisesti Pohjois-Suomessa elinkeinoelämän painopiste ja liikennemäärät Kantatie 86/68 saaminen valtatieksi mahdollistaa tien nostamisen EU:n kattavaan verkostoon. Tähän Oulun alapuolelle valtateitten 8 ja 4 väliin jää tyhjäalue, jossa liikennemäärät lisääntynyt. Huomautamme, että Liikenneministeriö on esittänyt joulukuussa 2015 EU:IIe ainoana muutoksena Suomen satamaverkkoon Oulun ja Raahen satamien TEN-T -liikenneverkkostatuksen korottamista ydinverkkosatamaksi. Tämä tulee ehdottomasti huomioida strategia asiakirjassa. Ylivieskan seutukunnan kannalta tällä hetkellä pohjoisin ydinverkon satama on Naantalissa ja Ruotsin puolella Luulajassa. Raahen satama palvelee myös laajempaa aluetta, mikä tulee lisätä kohtaan, jossa viitataan Kokkolan, Oulun ja Kemin vastaaviin palveluihin. Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee TEN-T liikenneverkon tärkeänä strategisena kysymyksenä. Pidetään tärkeänä, että liikennestrategian työryhmässä otetaan tarkemmin kantaa tavoitteeseen saada Oulu- Raahe noodi osaksi TEN-T ydinverkkoa (osana TEN-T ydinverkon laajempaa tarkastelua vuonna 2023).