Alkoholi ja työelämä. Alkoholin käyttöön puuttuminen työpaikoilla
|
|
- Riikka Härkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiina Kaarne ja Mauri Aalto ALKOHOLIHAITAT Alkoholi ja työelämä Alkoholihaitat ovat merkittävä työn tuottavuutta alentava tekijä. Alkoholin suurkuluttajista suurin osa on mukana työelämässä. Työsopimuslain mukaan päihtyneenä työpaikalla oleva henkilö voidaan irtisanoa. Jos työnantajalla on hoitoonohjaussopimuskäytäntö, sen mukaisesti voidaan antaa päihderiippuvaiselle mahdollisuus hoitoon ja kuntoutukseen työsuhteen päättämisen sijaan. Työmarkkinajärjestöjen hiljattain antaman suosituksen mukaan organisaatioilla tulisi olla päihdeohjelma, joka sisältää kuvauksen päihdehaittoja ehkäisevästä toiminnasta ja päihdeongelmaisen hoitoonohjausprosessista. Työnantajan tulisi huolehtia työntekijöiden päihdekoulutuksesta ja kouluttaa esimiehet puuttumaan tilanteisiin ajoissa. Menossa olevat hankkeet (Huugo, Työterveyslaitos) haastavat työnantajat ja työyhteisöt yhdessä luomaan päihdehaittoja ehkäisevää toimintakulttuuria. Alkoholin käyttö aiheuttaa huomattavia haittoja työikäiselle väestölle ja alentaa yksilöiden ja työyhteisöjen työkykyä. Sekä työikäikäisten naisten että miesten yleisin kuolinsyy ovat alkoholisairaudet (Tilastokeskus 2007). Toisin kuin yleensä uskotaan valtaosa alkoholin suurkuluttajista käy työssä: työikäisistä riskikuluttajista noin 85 % ja alkoholiriippuvaisistakin noin 70 % on mukana työelämässä (Halme ym. 2008). Alkoholin kokonaiskulutuksen lisääntymisen aiheuttamat haitat näkyvät myös työelämässä. Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu väestötasolla lisää miehillä sairauspoissaoloja (Nordström 2006). Suomalaisen tutkimuksen mukaan alkoholin suurkuluttajilla on todettu olevan eniten sairauspoissaoloja verrattuna muihin alkoholinkäyttäjäryhmiin (Vahtera ym. 2002). Runsaasti alkoholia käyttävillä (yli kolme annosta päivässä) ja täysin raittiilla on kohonnut työkyvyttömyyseläkeriski verrattuna kohtuukäyttäjiin (Harkonmäki ym. 2008). Saman tutkimuksen mukaan alkoholin suurkulutus näyttää kaksinkertaistavan työkyvyttömyyseläkkeen riskin. Hiljattain on julkaistu suomalainen seurantatutkimus, joka vahvisti ehkäisyn paradoksin. Vaikka suurkuluttajilla on suurin riski, he eivät pienen väestöosuutensa vuoksi vastaa kuin noin kolmanneksesta vakavista alkoholihaitoista. Kohtuukuluttajien alkoholihaittoja selitti se, että he joivat itsensä usein humalaan (Poikolainen ym. 2007). Humalahakuinen juominen aiheuttanee runsaasti haittoja myös työelämässä (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007). Alkoholin käyttöön puuttuminen työpaikoilla Pitkään on ollut tarpeen säädellä alkoholin käyttöä työssä. Vuonna 1922 työsopimuslakiin kirjattiin työnantajan oikeus irtisanoa humalassa työssä tavattu henkilö. Sen sijaan uudessa työsopimuslaissa (55/2001) humalaa ei enää 905 Duodecim 2009;125:905 11
2 ALKOHOLIHAITAT erikseen mainita vaan irtisanomisen perusteena on erityisen painava syy, jollaisena pidetään mm. humalassa työssä olemista. Alkoholiriippuvuuden määrittäminen sairaudeksi nousi keskusteluun 1960-luvulla. Ajattelutavan muutoksen vuoksi sairastuneelle lähdettiin hakemaan oikeutta hoitoon irtisanomisen sijaan. Vuonna 1972 työmarkkinaosapuolet antoivat Työyhteisö suojelee hoitoonohjauksesta suosituksen, ja edelleen usein väärällä tavalla työntekijää, kunnes vuonna 1976 tilanne lopulta kriisiytyy tehtiin hoitoonohjauksesta sopimus. Sittemmin eri työnantajat ovat luoneet omia hoitoonohjauskäytäntöjään, jotka yleensä ovat olleet sidoksissa varoitus- ja irtisanomismenettelyyn. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan työpaikoilta hoitoonohjaukset tapahtuvat myöhään suhteessa alkoholiriippuvuuden kehittymiseen (Keso ja Salaspuro 1990). Työntekijät olivat keskimäärin juoneet riippuvuuden kriteerit täyttävällä tavalla seitsemän vuotta ennen ensimmäistä hoitoonohjaustapahtumaa. Hoitoonohjauksen tulokset ainakaan jos mittarina pidetään pysyvän raittiuden saavuttamista eivät olleet kovin hyvät (Keso ja Salaspuro 1990). Hoitoon pääsyn pitkittyminen todennäköisesti huonontaa tuloksia. Yleensä hoitoonohjausta ei työpaikoilla toteuteta heti ensimmäisten päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ilmitultua, vaan ensin puututaan varoituksella, joka on hallinnollinen kurinpitotoimi. Varoituksen ja hoitoonohjauksen välinen aika voi olla useita vuosia, ja tänä aikana työyhteisö suojelee usein väärällä tavalla työntekijää, kunnes tilanne lopulta kriisiytyy. Työntekijä itse kokee hoitoonohjauksen usein rangaistuksena (Puhakka 2000). Tämä selittänee osin varoituksen ja hoitoonohjauksen välisen ajan venymistä. Merkittävä tutkimustulos kuitenkin on, että usein hoitoon ohjatut kokevat myöhemmin, että heidän päihteiden käyttöönsä olisi tullut tarttua hoitoonohjausjärjestelmän keinoin huomattavasti aikaisemmin (Puhakka 2000). Perustellusti 906 voidaan pohtia, voisiko hoitoonohjaus olla ensimmäinen toimenpide ja kurinpitotoimiin ryhtyä vasta, jos hoidollinen vaste ei ole suotuisa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä todetaan, ettei lainsäädäntö juuri velvoita työpaikkoja päihdehaittojen ehkäisyyn (Piironen 2004). Monilla aloilla suositukset ja hoitoonohjausmallit näyttävät olevan vanhentuneita, eikä niitä etenkään pienillä paikkakunnilla välttämättä edes tunneta (Piironen 2004). Tuoreen työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaan organisaatioiden tulisi päivittää hoitoonohjaussopimuksensa, päihdehaittoja ehkäisevä toiminta sekä kouluttaa esimiehiä ja työntekijöitä päihdeasioissa (Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikalla 2006). Samoin työpaikan yhteistyötä keskeisten tahojen kuten työterveyshuollon kanssa tulisi vahvistaa. Erityisesti työpaikoilla pitäisi kehittää päihdehaittoja ehkäiseviä toimintoja ongelmiin puuttumisen ohella. Alkoholi ja työkyvyttömyys Humalatila (F10.0) tai lievä krapula ei oikeuta työntekijää saamaan sairausajan palkkaa poissaolon ajalta. Jos kuitenkin poissaolon syynä on selvä muu sairaus, alkoholin samanaikainen käyttö ei vaikuta sairauspoissaoloasian käsittelyyn. Pitkittyneeseen alkoholin runsaaseen käyttöön liittyvä vakava vieroitusoireyhtymä (F10.3) ja sen vaatima katkaisuhoitoaika on sairauspoissaolon syy. Samoin sitä on myös delirium tremens (F10.4). Lyhyissä sairauspoissaoloissa alkoholi työkyvyn aleneman syynä jää luultavasti usein jonkin muun diagnoosin peittoon. Lisäksi, jos yksi lääkäri kirjoittaa humalatilan poissaolon syyksi, työntekijä voi saada toiselta lääkäriltä lausunnon poissaolonsa syyksi jollakin muulla diagnoosilla. Alkoholiriippuvaisen kuntoutuksen ajan ensisijainen toimeentuloturvan muoto on kuntoutusraha. Alkoholiriippuvuus (F10.2) ei ole työkyvyttömyyden peruste. Alkoholiriippuvaisen pitkäaikainen työkyvyttömyys voidaan todeta, jos hänellä on merkittäviä somaattisia tai psyykkisiä komplikaatiota (toistuvia tai pitkäaikaisia alkoholipsykoosin oireita, psyykkisen tason T. Kaarne ja M. Aalto
3 laskua tai persoonallisuuden selvä muutos), työkykyä selvästi heikentävä muu psyykkinen häiriö tai somaattinen sairaus. Lisäksi joissakin tilanteissa henkilön voidaan katsoa olevan työkyvytön alkoholiriippuvuuden perusteella, jos tilanne tuntuu toivottomalta alkoholin käytön keston ja runsauden, epäonnistuneiden hoitoyritysten, työelämästä poissaolon keston, sosiaalisen tason laskun, iän ja työn laadun perusteella (Kekki 1989). Merkittävässä osassa työkyvyttömyyden todistamiseksi kirjoitetuissa B-lausunnoissa ei ole tietoa potilaan alkoholin käytöstä. Näin voi olla, vaikka työkyvyttömyyden syynä olisi esimerkiksi masennus, johon liittyvää oireilua alkoholi voi aiheuttaa. Hoitava lääkäri voi katsoa, ettei alkoholin käyttö vaikuta potilaan sairauteen ja toimintakykyyn tai hän jättää kirjaamatta alkoholin käytön. Alkoholin käytön selvittäminen ja kirjaaminen lausuntoon tulee toteuttaa nykyistä useammin. Työpaikan päihdeohjelma Mikäli organisaatiossa toteutetaan huumetestejä, työterveyshuoltolaissa (1383/2001) edellytetään päihdeohjelmaa, jossa kuvataan kyseisen työpaikan päihdehaittoja ehkäisevä toiminta ja päihdeongelmaisen hoitoonohjaus. Muussa tapauksessa päihdeohjelman laatiminen on vapaaehtoista. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2007 tutkimuksen mukaan työterveyshuoltojen asiakasorganisaatioista 16 %:lla oli päihdeohjelma (Manninen ym. 2008). Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) asettaa tiettyjä ehtoja työpaikan huumetesteistä, ja niiden testaaminen satunnaisesti on kielletty. Satunnaiset puhalluskokeet mahdollisen alkoholin käytön toteamiseksi päihdeohjelman mukaisesti sen sijaan ovat mahdollisia. Päihtyneenä työpaikalla tavatulle työntekijälle annetaan mahdollisuus puhalluskokeeseen, jos hän kieltää päihtymystilan. Päihdeohjelma on osa työpaikan työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tarkoitus on edistää terveyttä ja työkykyä sekä hyvää työilmapiiriä vaikuttamalla yksilöiden valintoihin ja asenteisiin. Päihteiksi lasketaan alkoholi ja huumeet sekä päihtymistarkoitukseen käytettävät lääkkeet ja liuottimet. Ehkäisevä päihdetyö on osa johtamista ja työyhteisön kehittämistä. Keskeisiä keinoja päihdehaittojen vähentämiseksi ovat esimiehen aktiivinen ja oikea-aikainen puuttuminen työntekijän työkäytöksen muuttumiseen (myöhästelyt, epämääräiset lyhyet poissaolot, ennalta sopimattomat lomapäivät ja työvuorojen vaihdot, esimiehen välttely, työn laadun heikkeneminen ja ongelmat vuorovaikutussuhteissa) ja hoitoonohjaus, heti kun päihdehaitat (humalassa tai krapulassa työssä ja alkoholin haju) ovat havaittavissa. Hyvässä päihdeohjelmassa määritellään alkoholinkäytön rajat sekä perustyöajalle että työhön liittyviin iltatilaisuuksiin ja matkoille. Työhön liittyviin matkoihin ja iltatilaisuuksiin ohjeeksi usein annetaan, ettei työntekijä saa humaltua tai että hänen pitää aina olla muutama annos jäljessä vieraitaan. Harvassa työpaikassa on määritelty yksiselitteisiä promillerajoja. Päihdeohjelmaa laadittaessa tulisi nämä työhön liittyvät iltatilaisuudet huomioida. Alkoholittomia juomia tulisi olla tarjolla, ja ohjelman pitäisi vahvistaa sellaista toimintakulttuuria, jossa ketään ei yllytetä juomaan. Työntekijöille tulisi jakaa tietoa alkoholista, eri juomatapojen vaikutuksesta terveyteen ja työpaikan päihdeohjelmasta. Tietoa voidaan antaa esimerkiksi osana muuta koulutusta, osana työyhteisöpäiviä tai erilaisin kampanjoin. Esimerkiksi Tipaton tammikuu kampanja lisää koko ajan suosiotaan myös työpaikoilla. Esimiehille tulee antaa koulutusta alkoholin käytön ottamisesta puheeksi, aktiivisesta puuttumisesta ja hoitoonohjauksesta sekä päihdekuntoutujan tukemisesta kuntoutuksen eri vaiheissa. Kun yhdessä keskustellen suunnitellaan organisaation työkykyä ylläpitävää toimintaa, tulisi pitää huolta, ettei koulutus- ja virkistyspäivillä alkoholin juominen muodostu pääasiaksi. Esimerkkinä VR. VR-konsernissa alettiin uudistaa päihdeohjelmaa vuonna 2001 laajapohjaisena yhteistyönä työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa. Työn luonteen vuoksi päädyttiin ns. nollatoleranssiajatteluun, eli työssä ollessa ei saa olla veressä lainkaan alkoholia tai muita päihteitä. Päihdepolitiikkaan kuuluu 907 Alkoholi ja työelämä
4 ALKOHOLIHAITAT 908 YDINASIAT 88Suurin osa alkoholin suurkuluttajista käy työssä. 88Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä tarvitaan alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. 88Yrityksen päihdeohjelma on tärkeä päihdehaittojen ehkäisyä ohjaava työväline. 88Hoitoonohjauksen tulisi tapahtua, kun alkoholihaitta on havaittavissa työpaikalla. vahva ennaltaehkäisevä osuus, jonka kulmakivinä ovat tiedotus, tunnistus ja hoitoonohjaus. Kaikissa työntekijöiden terveystarkastuksissa seulotaan alkoholin suurkuluttajia AUDITkyselyllä (Aalto tässä numerossa, Reinert ja Allen 2007), työterveyshoitajan haastattelulla ja verikokeilla (CDT). Esimiesten, työsuojeluhenkilöiden ja työterveyshuollon koulutus alkoholiasioista on jatkuvaa toimintaa. Työntekijöillä on saatavilla tietoa alkoholista, ja siitä keskustellaan. Työpaikoilla on erityisesti tehtävään koulutetut päihdeyhteyshenkilöt, jotka huolehtivat päihdeasioiden koordinoinnista ja osallistuvat mm. hoitoon ohjattujen käytännön asioiden hoitoon. Koulutetut henkilöt tekevät VR:llä yli sattumapuhallutusta vuosittain. VR:n työntekijän ollessa humalassa työssä työnantaja harkitsee vakavasti työsuhteen jatkamisen perusteita. Jos liikenneturvallisuustyötä tekevällä henkilöllä on pienikin määrä päihteitä elimistössään, hän menettää pääsääntöisesti pysyvästi kelpoisuutensa tehdä liikenneturvallisuustyötä rautateillä (suullinen tiedonanto Otso Ervasti). Hoitoonohjausprosessi Hoitoonohjaussopimus on esimiehen ja työntekijän välinen (liite 1). Sopimus perustuu alkoholihaitan havaitsemiseen työpaikalla, ja sen tarkoituksena on sitouttaa työntekijä osallistumaan hoitoon (Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikalla 2006). Sopimus on voimassa yleensä kuukautta. Kun sopimus on tehty, työntekijä menee työterveyshuoltoon, jossa hänen terveystilanteensa kartoitetaan ja tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Hoito voidaan toteuttaa työterveyshuollossa, A-klinikassa tai muussa sopivaksi katsotussa päihdehoitopaikassa. Myös eri tahojen yhteistyö on mahdollista. Itseapuryhmät kuten AA-ryhmät voivat olla osa hoitoa. Työterveyshuolto Suomessa 2007 tutkimuksessa kävi ilmi, että työterveyshuoltojen mukaan heidän asiakasorganisaatioistaan 20 %:lla oli voimassa oleva hoitoonohjaussopimus (Manninen ym. 2008). Kun hoitoonohjatun työntekijän kuntoutussuunnitelma on valmistunut, voidaan pitää verkostopalaveri, jossa työntekijän ja hänen esimiehensä lisäksi ovat läsnä ainakin työterveyslääkäri tai hoitaja ja päihdehoitopaikan edustaja. Lisäksi mukana voi olla päihdeyhteyshenkilö, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Verkostopalaverissa käydään läpi jokaisen vastuut. Kuntoutujan odotetaan noudattavan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Esimiehen tehtävänä on seurata työssä selviytymistä ja työterveyslääkärin työkykyä sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumista. Tarvittavista tietojen siirtymisistä on sovittava aina, kun ehtona työsuhteen jatkumiselle on hoito- ja kuntoutussuunnitelman noudattaminen. Verkostotapaaminen pidetään tarpeen mukaan ja aina hoitoonohjaussopimuksen päättyessä. Hoitoonohjauksen päättyessä onnistuneesti sovitaan vielä, miten jatkossa toimitaan, jos työntekijä retkahtaa tai muita ongelmia ilmenee. Jos hoitoonohjaussopimus päättyy ennenaikaisesti retkahdukseen, seurauksena on yleensä irtisanominen. Jos retkahdus tapahtuu muuten hyvin edenneen kuntoutuksen aikana, voi olla mahdollista, että sekä työsuhdetta että hoitoonohjaussopimusta jatketaan. Alkoholiriippuvaisen hoito perustuu pääosin alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositukselle (Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito suositus 2005). Ellei esteitä ole, suositellaan valvottua dilsulfiraamihoitoa, jonka aikana alkoholin käyttö ei ole useimmiten mah- T. Kaarne ja M. Aalto
5 Liite 1 Esimerkki hoitoonohjaussopimuksesta Nimi Henkilötunnus Työtehtävä Työpaikka/Osasto Todetut päihteiden haitat työssä Krapulapäivät Tapaturmat Humalatilat Poissaolot Töiden laiminlyönti Kotiin palautukset Ihmissuhdevaikeudet Muut haitat Sitoudun päihdeongelmani vuoksi 18 kk hoitoon, jonka tarkempi sisältö määräytyy terveyspalveluissa tehtävässä hoitosuunnitelmassa. Työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri toimivat yhteyshenkilöinä hoitopaikan ja työnantajan välillä. Heillä on oikeus saada hoitopaikasta asianomaisen terveydentilaa ja hoidon edistymistä koskevia tietoja. He välittävät esimiehelle ja henkilöstöpäällikölle tiedon, ellei hoito jatku suunnitelman mukaisesti. Jokaisesta sairauspoissaolosta tulee olla yhtiön työterveyslääkärin/työterveyshoitajan todistus. Muita todistuksia ei hyväksytä. Jos asianomainen vastoin sopimusta keskeyttää hoidon, työnantaja voi katsoa työsuhteen päättyneeksi ja työsopimuksen purkautuneeksi. Tämä sopimus ei rajoita työnantajan oikeutta irtisanoa tai purkaa työsuhde harkintansa perusteella. Hoitoonohjaussopimuksen voimassaoloajan promilleraja on nolla. Jakelu: työterveyspalvelut, hoitoonohjattu, esimies, henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmies Päivämäärä ja paikka Esimiehen allekirjoitus ja nimenselvennys Kuntoutujan allekirjoitus ja nimenselvennys dollista (Alho ja Hyytiä tässä numerosa). Valvotun hoidon toteuttamista helpottaa se, että lääke voidaan annostella kahdesti viikossa. Lyhytneuvonta työterveyshuollossa Työterveyshuollossa tehdään noin miljoona terveystarkastusta ja viisi miljoonaa sairauskäyntiä vuosittain Suomessa (Kela työterveyshuoltotilasto 2007). Tämä tarjoaa hyvät puitteet alkoholiin liittyvälle terveysneuvonnalle, joka valtioneuvoston asetuksessa 1484/2001 on kirjattu työterveyshuollon toiminnaksi. Vuosina Työterveyslaitos järjesti lyhytneuvontakoulutusta 40 %:lle työterveysyksiköistä (Seppä 2008). Lyhytneuvonnassa ammattihenkilö kysyy potilaan alkoholin käytöstä, tunnistaa mahdollisen riskikulutuksen, keskustelee siitä ja antaa tietoa terveyshaitoista (Aalto tässä numerossa). Vuoden 2007 Työterveyshuolto Suomessa tutkimuksen mukaan työterveyshuoltoyksiköiden asiakasorganisaatioista 10 %:lla oli käytössään lyhytneuvonta työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa (Manninen ym. 2008). Verrattuna vuoteen 2004 useampaan näistä sisältyi hoitoonohjaus ja päihdeohjelma. Edelleen aikaisemmin vähäisenä pysynyt henkilöasiakkaisiin kohdistunut lyhytneuvonta-aktiivisuus oli vuonna 2007 moninkertais- 909 Alkoholi ja työelämä
6 ALKOHOLIHAITAT tunut aikaisempaan verrattuna (Manninen ym. 2008). Kun riskikulutuksen tunnistus on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan ja organisaation päihdeohjelmaan, sen toteutumista myös seurataan. Hankkeet työelämän päihdehaittojen vähentämiseksi. Työtä haittaavan alkoholinkäytön haasteisiin haetaan ratkaisuja Elämäntapaliiton ja Työturvallisuuskeskuksen yhteisessä Huugo-hankkeessa ( Se rakentuu työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä rakennetulle ohjelmalle. Hankkeessa on koottu työntekijöitä ja esimiehiä alueellisiin koulutusja keskustelutilaisuuksiin, joihin on osallistunut yli henkilöä. Työterveyslaitoksen Alkoholihaittojen ehkäisyn vakiinnuttaminen työpaikalla hankkeen ( ) tavoitteena on saada varhainen ehkäisy osaksi neljän työpaikan ja työterveyshuollon käytäntöjä. Kohdeorganisaatioiden kanssa tehdään tutkimus- ja kehittämistyötä, jonka tuloksena tuotetaan valtakunnallinen malli. A-Step (painossa) on hankkeessa kehitetty apuväline alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikalla. Lopuksi Alkoholin ja työelämän suhde on haastava. Työ voi ahdistaa ja väsyttää niin, että helpotusta haetaan alkoholista. Vapaa-aikana tapahtuva alkoholinkäyttö voi heijastua työpaikalle, vaikka työntekijää ei tavattaisikaan humalassa työpaikalla. Toisaalta tiedossamme ei ole tutkimustietoa mahdollisista myönteisistä vaikutuksista, joita saattaa syntyä alkoholin käytöstä yhteisissä työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Haittojen vähentämiseksi tietoutta alkoholista ja juomatapojen vaikutuksesta terveyteen ja toimintakykyyn on lisättävä työpaikoilla. Asiallinen keskustelu esimerkiksi humalahakuisen juomisen ihannoinnin sijaan voisi rakentaa terveempää asenneilmastoa. Riskikuluttajien tunnistusta ja neuvontaa voidaan edelleen lisätä. Myös alkoholiriippuvaisen varhainen hoitoon pääsy on osa haittojen ehkäisyä. Lääkärikunnalla on keskeinen rooli alkoholihaittojen ehkäisyssä lääketieteellisen tiedon välittäjänä. TIINA KAARNE, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Diacor terveyspalvelut, Porkkalankatu 22 C, Helsinki Valtionkonttori, PL 14, 0054 Valtionkonttori MAURI AALTO, dosentti, ylilääkäri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30, Helsinki SIDONNAISUUDET TIINA KAARNE: Palkattuna luennoitsijana lääketehtaan järjestämässä koulutuksessa (Wyeth, Actavis) ja osallistunut lääketehtaan maksamana (Schering-Plough) ulkomaiseen kongressiin MAURI AALTO: Ei sidonnaisuuksia Summary 910 Alcohol and working life Alcohol-related harm constitutes a significant factor decreasing work productivity. Of heavy alcohol users, most participate in working life. According to labour contract law, a person attending the workplace inebriated can be fired. If the employer applies a deferral to treatment practice, the drug- or alcohol-addicted person can be provided with the choice of therapy and rehabilitation instead of terminating the employment. According to the recent recommendation by the trade unions, organizations should have a program for preventing substance abuse. The employer should take care of the worker s intoxicant education and train the foremen to intervene in the situations on time. T. Kaarne ja M. Aalto
7 KIRJALLISUUTTA Alkoholiongelmaisen hoito [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2005 [ ]. A-Step työvihko alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla. Työterveyslaitos 2008, painossa. Halme J, Seppä K, Alho H, ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 2008; 28: Harkonmäki K, Koskenvuo M, Forma P. Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2008;3: Kekki M. Työkyvyn arviointi. Suomen Lääkäriliitto Kela työterveyshuoltotilasto TL?OpenDocument. Keso L, Salaspuro M. Inpatient treatment of employed alcoholics: a randomized clinical trial on Hazelden-type and traditional treatment. Alcohol Clin Exp Res 1990;584 9 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Manninen P toim. Työterveyshuolto Suomessa vuonna Työterveyslaitos. Helsinki 2008 (painossa). Nordström T. Per capita alcohol consumption and sickness absence. Addiction 2006;101: Piironen O. Alkoholihaitat työelämässä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimenpiteet ja suunnitelmat alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:19. Poikolainen K, Paljärvi T, Mäkelä P. Alcohol and the preventive paradox: serious harms and drinking patterns. Addiction. 2007;102: Puhakka A. Hoitoonohjaus hoitoon ohjatun silmin subjektiivinen totuus ja sen tulkinta. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 44. Joensuu Päihdetilastollinen vuosikirja Stakes. ( ) Reinert DF, Allen JP. The alcohol use disorders identification test: an update of research findings. Alcohol Clin Exp Res 2007;31: Seppä K-L toim. Mini-intervention jalkauttaminen terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008;10:25 6. Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikalla. Työmarkkinajärjestöt fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinnon_asiakirjat/03_ohjeet/paihdeasiasuositus.pdf. Tilastokeskus. Alkoholihaitat edelleen työikäisten yleisin kuolinsyy [julkaistu ]. Kuolemansyytilasto. ksyyt_2006_ _tie_001.html Työsopimuslaki (55/2001) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Vahtera J, Poikolainen K, Kivimäki M. ym. Alcohol intake and sickness absence: a curvilinear relation. Am J Epidemiol 2002:156: Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/
Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotAlkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009
Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotHyvinvointia työstä. Leena Hirvonen. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työpaikat mukaan päihde-ehtoisten tapaturmien ehkäisyyn www.ttl.fi/alkoholijatyo Päihdehaitta työturvallisuusriskinä 1. Krapulassa, humalassa/päihtyneenä työskentely (akuutti riski)
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen
Lisätiedot-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla
A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE
LIITE NRO 2 HKJAO 28.3.2011 31 LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 1 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA PÄIHDEOHJELMA. Hyväksytty kunnanhallituksessa
REISJÄRVEN KUNTA PÄIHDEOHJELMA Hyväksytty kunnanhallituksessa 22.6.2009 115 PÄIHDEOHJELMA 1.Yleistä Päihdeohjelma sisältää sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet, että hoitoonohjauksen. Päihteet muodostavat
LisätiedotTyöterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 HENKILÖSTÖKESKUS
HELSINGIN KAUPUNKI 1 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tavoite Helsingin kaupungin tavoitteena on työnantajana turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö sekä
LisätiedotPäihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä
Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
LisätiedotTyöpaikan päihdeasioiden yhteyshenkilöiden nimet ja tavoitettavuustiedot tulee olla näkyvissä työpaikoilla.
HÄGGMAN OY:N PÄIHDEOHJELMA Päihdeasioiden hoito käsittää sekä ennalta ehkäisevät toimenpiteet että hoitoonohjauksen. Päihdeohjelma koskee koko työyhteisöä. Koko henkilöstön tulee tuntea työpaikan päihdeohjelma.
LisätiedotA-step alkoholihaittojen ehkäisyn tueksi yhteisössä
A-step alkoholihaittojen ehkäisyn tueksi yhteisössä Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät Vierumäki 2.12.2009 Katrimaija Luurila, koulutuskoordinaattori TTL Alkoholihaitta terveydelliset haitat sosiaaliset
LisätiedotTYÖPAIKKA JA ALKOHOLI
TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset
LisätiedotKohti päihderiskitöntä työpaikkaa. Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Kohti päihderiskitöntä työpaikkaa Antti Hytti, HUUGO-ohjelma, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta työelämässä Ohjelma osa Ehkäisevä
LisätiedotPÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI
PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA
LisätiedotEhkäise päihdeongelmat ajoissa
Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen
LisätiedotHyvinvointia työstä Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö alkoholihaittojen ehkäisyssä Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Leena Hirvonen, erityisasiantuntija Lait, asetukset ja suositukset ohjaavat
LisätiedotESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ
Sääntökokoelma B 16 XII 2003 Ykn 15.12.2003 Mitätöi lehden VII - 98 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSJÄRJESTELMÄ Yleistä Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa huomattavaa terveydellistä,
LisätiedotTuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle
Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014
Tunnetko työpaikkasi päihdekulttuurin? Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry HENRY Foorumi 4.11.2014 Sananen meistä HUUGO-ohjelman tavoitteena päihdehaittojen ehkäisy ja hallinta
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotKoulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen.
1 (5) SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Työmarkkinajärjestöt ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijöiden
LisätiedotALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN
LIITE 10.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKEVA HOITOONOHJAUSSOPIMUS Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaikkaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla
Lisätiedotyhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 HEINÄVEDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1 Päihdeohjelman tarkoitus Heinäveden kunnan päihdeohjelmalla pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen,
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotLoppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Loppuseminaari: Päihteet ja työelämä Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Päihteet ja työelämä näkökulma aiheeseen EHYT ry perustajineen toteuttanut vuodesta 2005 työelämän päihdehaittojen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta
Lisätiedot1. ENNALTA EHKAISEVA TOIMINTA
SUOSITUS PAIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKAISYSTA, PAIHDEASIOIDEN WSITTELYSTA JA HOITOONOHJAUKSESTA TYOPAIKOILLA Tyomarkkinajarjestot ovat antaneet 1970-luvulla suosituksia alkoholin ja huumeiden haittatekijoiden
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
Lisätiedot1. Päihteiden väärinkäyttötilanne työpaikalla tai epäily päihdeongelmasta. 2. Päihtymyksen todentaminen ja lomakkeen täyttö ja allekirjoitus
PÄIHDEPROSESSI 1. Päihteiden väärinkäyttötilanne työpaikalla tai epäily päihdeongelmasta 2. Päihtymyksen todentaminen ja lomakkeen täyttö ja allekirjoitus 3. Mahdollinen päihdetestaus 4. Työkyvyttömän
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotPäihdeohjelma. Ruokolahden kunnan työpaikoille. Hyväksytty KH / 245
Päihdeohjelma Ruokolahden kunnan työpaikoille Hyväksytty KH 21.9.2015/ 245 RUOKOLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 1. Yleistä Tämä päihdeohjelma koskee kaikkia Ruokolahden kunnan palveluksessa olevia viranhaltijoita
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotAlkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit 7.12.2011, Lahti
Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit 7.12.2011, Lahti Anne Kujasalo asiantuntija AHA -hanke Työryhmä: Leena Hirvonen, projektipäällikkö Katrimaija Luurila, koulutuskoordinaattori Marketta
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S
VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA. Päivitetty
LAPINLAHDEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Päivitetty 20.4.2018 1. YLEISTÄ Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö on huomattava terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen ongelma, joka aiheuttaa vaikeuksia
LisätiedotHyvinvointia työstä Työpaikka ja alkoholi Lappeenranta T yöterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla Leena Hirvonen, erityisasiantuntija www.ttl.fi/alkoholijatyo Osallistuminen työelämään ja alkoholinkäyttö 30-65v Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous
LisätiedotSUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA
SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA Päihteiden käsittely työpaikalla Päihteiden käyttö on merkittävä ongelma suomalaisilla työpaikoilla.
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotYlitornion kunnan päihdeohjelma
Periaatteet Ylitornion kunnassa olemme sitoutuneet varmistamaan turvallisen, terveellisen ja tuottavan työpaikan jokaiselle työntekijällemme. Tätä tarkoitusta varten Ylitornion kunnassa on voimassa tämä
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotSAUVON KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS Sauvon kunnan tehtävänä on turvata henkilökunnalleen päihteetön ja turvallinen työyhteisö. Tämän vuoksi päihdehaittojen ehkäiseminen on tärkeä osa sekä yksilö- että työyksikkötasolla
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPäihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad
Päihdeongelmien kohtaaminen, puheeksiotto ja puuttuminen työympäristössä (10.3.2015) Timo Glad EHYT ry - ehkäisevän päihdetyön ammattilaiset palveluksessasi Elämäniloa ja hyvinvointia ilman päihde- ja
LisätiedotTyöterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotEnsio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen
Ensio, alkoholisoitunut kanttorin sijainen Ensio on palkattu seurakuntaan kanttorin sijaiseksi, koska virkaa ei ole saatu vakinaisesti täytetyksi. Ensio selviää työstään hyvin silloin, kun on hyviä jaksoja.
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun toimintamalli päihdetilanteissa
Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintamalli päihdetilanteissa Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelutoimikunta 25.4.2017 Vahvistettu hallintojohtajan hallintopäätöksellä 10/2017 (30.5.2017) 1 Sisällys
LisätiedotPäihteet työpaikoilla. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Päihteet työpaikoilla Päihteet työpaikoilla Miten päihteet näkyvät työpaikoillanne Keskustelua aiheesta Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset työpaikat ovat
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotTehtävän kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Khall. 17.12.2018 158 liite nro 1. Kunnanjohtajan viran hakuilmoitus (luonnos) Padasjoki on noin 3000 asukkaan vireä, luonnonkaunis, itsenäisenä eteenpäin katsova kunta Päijät-Hämeessä. Tarjoamme asukkaillemme
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotPäihdehaitat hallintaan!
Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kirkon työmarkkinalaitos KiT KT Kuntatyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Valtion työmarkkinalaitos VTML Päihdehaitat
Lisätiedot15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1
VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE
TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen
LisätiedotPäihdeohjelman malliteksti
Päihdeohjelman malliteksti Päihdeohjelman voi muokata seuraavaa mallitekstiä käyttäen kunkin työpaikan tarpeiden mukaan. Tekstissä voi käyttää tässä oppaassa esitettyjä asioita. Malli on tarkoitettu rungoksi
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA
1(19) SONKAJÄRVEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA Yhteistyöryhmä 30.10.2014 15 Kunnanhallitus 10.11.2014 219 2(19) Sisällys 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2. VASTUUT JA VELVOLLISUUDET PÄIHDETYÖSSÄ 3. ENNALTAEHKÄISEVÄ
LisätiedotTyöstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi
Työikäinen terveydenhuollossa I 12.9.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Työstä hoitoon ohjatut kuntoutumisprosessi Anne Pitkänen sosiaalityöntekijä, työnohjaaja SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen,
Lisätiedot1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus
1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin
Lisätiedot