Päihteet työpaikoilla. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Transkriptio

1 Päihteet työpaikoilla

2 Päihteet työpaikoilla Miten päihteet näkyvät työpaikoillanne Keskustelua aiheesta

3 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset työpaikat ovat selvästi kuivuneet esimerkiksi 1970-lukuun verrattuna: päihtyneenä töihin tulemista tai päihteidenkäyttöä työpaikalla esiintyy koko ajan vähemmän. Tämä on totta ja erinomaista. Suomalaisten alkoholinkäyttö on kuitenkin 1970-luvun jälkeen lähes jatkuvasti lisääntynyt, joten vapaa-ajalla juodaan yhä enemmän. Pidemmän päälle alkoholin riskikulutuksen tai riippuvuuden aiheuttamat haitat alkavat väistämättä näkyä myös työssä, vaikka itse työaika pysyisikin viinavapaana.

4 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä On helppo ymmärtää, että alkoholin liikakäyttö aiheuttaa työelämässä haittoja, ja siksi alkoholinkäyttö työaikana on lähes kaikkialla kielletty. Toisaalta alkoholilla on myös joitakin tehtäviä työelämässä: sitä saatetaan käyttää työporukan yhteishengen luojana työpaikan virkistyspäivänä, markkinointityön apuvälineenä asiakastilaisuuksissa tai työpaineiden purkukeinona. Ei ole tarkoitus väittää, että alkoholinkäyttö työssä olisi hyvä asia mutta jos työelämässä ilmeneviä päihdehaittoja halutaan vähentää, on välttämätöntä ymmärtää kokonaisuudessaan se tilanne, josta lähdetään liikkeelle.

5 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Päihteiden väärinkäyttö on riski työpaikan työturvallisuudelle, jos työntekijä on työssä päihtyneenä. Työturvallisuus voi vaarantua myös vapaa-aikana tapahtuvan käytön takia: esimerkiksi alkoholin runsas käyttö heikentää unen laatua ja voi siten johtaa keskittymiskyvyn alenemiseen työssä.

6 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Päihteiden väärinkäyttö vaarantaa aina terveyden. Alkoholin suurkulutus alentaa elimistön vastustuskykyä ja on monen sairauden riskitekijä. Kulutettu alkoholimäärä on suoraan verrannollinen sairauslomapäivien määrään, mikä lisää työnantajan kustannuksia.

7 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Päihteiden väärinkäytön terveyshaitat vähentävät aikaa myöten työntekijän hyvinvointia työssään. Päihteidenkäyttö voi vaikuttaa myös koko työyhteisön hyvinvointiin useilla eri tavoilla: työtoverin päihteidenkäyttö voi herättää pelkoja ja turvattomuutta, työntekijän työkäyttäytyminen saattaa muuttua asiattomaksi tai työyhteisö voi ryhtyä peittelemään ongelmaa.

8 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Alkoholinkäytön arkistuminen lisää riskiä, että työpaikat kohtaavat entistä enemmän vaikeasti havaittavia alkoholihaittoja oireina saattavat olla vain sairauspoissaolojen lisääntyminen tai lisääntyvä väsyneisyys tai ärtyisyys. Huumeidenkäytön kasvu lisää riskiä myös näiden haittojen kohtaamiseen: erityisesti nuoremmissa ikäluokissa suhtautuminen kannabiksen käyttöön on muuttunut viime aikoina sallivammaksi.

9 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Alkoholihaitat maksavat suoraan yhteiskunnalle 6-7 miljardia euroa, joista työnantajat kattavat esim. erilaisten vakuutusmaksujen kautta huomattavan osan. Alkoholin aiheuttamat tuotannonmenetykset arvioidaan vuositasolla miljoonaksi euroksi. Erään arvion mukaan seitsemän prosenttia kaikista sairauspoissaoloista johtuisi päihteistä tämä tarkoittaisi noin henkilötyövuotta.

10 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Mitä päihteet ovat? Päihteet on yhteisnimitys joukolle aineita, joita käytetään niiden mielihyvää tuottavan vaikutuksen vuoksi. Useimmat päihteet aiheuttavat runsaasti tai jatkuvasti käytettynä riippuvuutta. Ne voivat vaikuttaa työntekoon, vaikka riippuvuudesta ei olisikaan kyse. Päihteiksi lasketaan yleensä alkoholi, huumeet, huumaavat lääkkeet väärinkäytettyinä sekä tupakka.

11 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Mitä päihteet ovat? Alkoholi on yleisin Suomessa käytetty päihde: sitä käyttää yhdeksän kymmenestä aikuisesta suomalaisesta. Suurimmalla osalla kyse on kohtuukäytöstä, mutta noin viidenneksellä työssä olevista käyttö on niin runsasta, että se todennäköisesti vaikuttaa heidän työkykyynsä. Alkoholiriippuvaisia heistä on vain pieni vähemmistö, vaikka he aiheuttavatkin näkyvimmät ongelmat työpaikoilla.

12 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Huumeiden käyttö on Suomessa kasvussa, mutta se ei edelleenkään ole kovin yleistä. Ylivoimaisesti käytetyin huume on kannabis, jota 17 prosenttia suomalaisista on joskus kokeillut. Heistäkin suurimmalla osalla käyttö jää vain kokeiluksi: vain noin 4 prosenttia koko väestöstä on käyttänyt kannabista viimeisen kuukauden aikana. Suonensisäisten huumeiden ongelmakäyttäjiä työelämässä on vähän.

13 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Lääkkeistä päihdekäytössä yleisimpiä ovat uni- ja rauhoittavat lääkkeet, tyypillisimpänä bentsodiatsepiini. Lääkkeitä käytetään usein yhdessä alkoholin kanssa (sekakäyttö). Lääkkeiden väärinkäyttäjä ei kuitenkaan aina tavoittele päihtymystä, vaan kyse saattaa olla eräänlaisesta ahdistuksen tai unettomuuden itselääkinnästä. Lääkkeiden väärinkäytön ehkäisy on erityisen tärkeää niillä työpaikoilla, joilla käsitellään lääkkeitä.

14 Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä Kohtuukäytöllä tarkoitetaan satunnaista alkoholin käyttöä, jonka tarkoituksena ei ole humaltuminen. Ikääntyneistä puhuttaessa enintään yksi annos alkoholia vuorokaudessa. Riskikäyttö on riskirajat ylittävää alkoholin kulutusta, mutta ei merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta. Suurkulutuksesta puhutaan silloin, kun alkoholia kuluu säännöllisesti yli viikoittaisten riskikulutusrajojen. Alkoholin käytöstä on jo havaittavissa haittoja arkielämälle. Riippuvuudella tarkoitetaan sitä, että juominen jatkuu pakonomaisesti haitoista huolimatta. Päihderiippuvuus voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja henkiseen riippuvuuteen.

15 Puheeksiotto

16 Puheeksiotto Päihdeongelman tunnistaminen ja varhainen puuttuminen Päihdeongelmaan on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaan puuttuminen on jokaisen työntekijän velvollisuus työtoveria ja työyhteisöä kohtaan. Ongelman peittely ja asiasta vaikeneminen pahentavat tilannetta työyhteisössä. Päihdeongelman voi asianomaisen kanssa ottaa esille esimies, työtoveri, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies tai työterveyshuollon eudstaja. Lähimmät työtoverit huomaavat päihteiden ongelmakäytön yleensä ensimmäiseksi

17 Puheeksiotto Päihdeongelma voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: aiemmasta muuttunut käyttäytyminen tai tokkuraisuus henkilökohtaisesta hygieniasta ja ulkonäöstä välinpitämättömyys, hoitamattomuus toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot, runsaat poissaolot omalla ilmoituksella toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot töihin tulo tai työssä oleminen päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulassa työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä esimiesten välttely toistuvat tapaturmat rattijuopumus.

18 Puheeksiotto Päihdeongelman varhaisvaiheessa pelkkä tilanteen huomaaminen ja asiasta keskusteleminen ao. työntekijän kanssa saattaa auttaa. Työtoveri voi ilmoittaa havainnoistaan esimiehelle. Esimiehen velvollisuus on käsitellä asia tämän ohjeen mukaisesti. Esimiehen on puututtava asiaan myös huomattuaan itse edellä kuvatun mukaista käyttäytymistä tai poissaoloja.

19 Puheeksiotto Ole rehellinen,reilu ja uskalla sanoa asioita suoraan Käytä sanontoja: olen huolissani tai olen miettinyt, voisinko jotenkin auttaa Vältä syyllistämistä tai leimaamista Kuuntele aktiivisesti ja myötätuntoisesti Tee yhteenveto sen sijaan, että hallitsisit keskustelua

20 Puheeksiotto Periaatteita ei moralisointia ja ennakkoasenteita vastuu päihteiden käytöksestä on ihmisellä itsellään kaikkia ei pystytä auttamaan jotkut haluavat selviytyä yksin autetaan tekemään päätöksiä ja tuetaan pysymään niissä

21 Puheeksiotto Puheeksi ottaminen voi kantaa hedelmää vasta kuukausien päästä muutoksen siemen on kylvetty ehkä juuri käymäsi keskustelun aikana vaikka pystyisi konkreettisiin ratkaisuihin vasta myöhemmin

22 Päihdeohjelma

23 Päihdeohjelma (YRITYKSEN NIMI) PÄIHDEOHJELMA PERIAATTEET X:ssa ei saa työskennellä eikä olla päihtyneenä. X:ssa olemme sitoutuneet varmistamaan turvallisen, terveellisen ja tuottavan työpaikan jokaiselle työntekijällemme. Tätä tarkoitusta varten X:ssa on voimassa tämä päihdeohjelma. Päihdeohjelmaa laadittaessa on kuunneltu koko henkilöstöä ja annettu kaikille työntekijöille mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä.

24 Päihdeohjelma PERIAATTEET Päihdeohjelmamme tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä päihdehaittoja sekä ohjata tarkoituksenmukaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa. Päihdeohjelmaa toteutetaan tiedotuksella, koulutuksella, valmennuksella sekä henkilöstön ja työterveyshuollon toimenpiteillä samoin kuin suunnitelmallisella seurannalla ja arvioinnilla. Päihdeohjelma tulee saattaa jokaisen työntekijän tiedoksi.

25 Päihdeohjelma Päihteillä tässä tarkoitetaan kaikkia päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita. Työaikana ja työtehtävissä ei saa käyttää, pitää hallussa, jakaa tai myydä alkoholia. Huumeiden, lääkkeiden päihdekäytön, anabolisten steroidien sekä muiden päihdyttävien aineiden käyttö on kielletty työpaikallamme. Tupakoinnin suhteen noudatetaan tupakkalakia ja sovittuja käytäntöjä (kirjaa käytäntö tähän). Päihdehaittatilanteella tarkoitetaan tilanteita, joissa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa yksilön omaa tai toisen työntekijän työtä, työkykyä, työturvallisuutta, työpaikan ilmapiiriä, työtuloksia tai työnantajan mainetta.

26 Päihdeohjelma Päihdehaittojen ennaltaehkäisyn toimenpiteet, tiedotus, koulutus, valmennus ja seuranta, kuvataan alempana. Jos ennaltaehkäisystä huolimatta vapaa-ajan päihdekäytön seurauksena työssä ilmenee ongelmia tai jos työpaikallamme on henkilö päihtyneenä, toimitaan alempana kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Jokainen työntekijä on ensisijaisesti itse vastuussa työkyvystään, mutta esimiehellä on vastuu ja velvollisuus määritellä työntekijöiden työkunto työturvallisuuden näkökulmasta. Päihdeohjelmassa kuvataan kunkin toimijan vastuut ja tehtävät päihdehaittojen ehkäisyssä sekä seurantamenetelmät ja seuraukset noudattamatta jättämisestä. X:n periaate on, että päihdehaittatilanteissa asia käsitellään viipymättä, rakentavasti ja tasapuolisesti. Tämä edellyttää, että henkilöstölle ja esimiehille järjestetään tiedotusta ja koulutusta alkoholiriskeistä työhyvinvoinnille sekä valmennusta, jotta kukin osaa toimia ohjeiden mukaan.

27 Päihdeohjelma PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Päihdeohjelman päämääränä on päihdehaitaton työpaikka. Tähän päästään seuraavien osatavoitteiden avulla: Ehkäisemme päihdehaittoja eli päihteistä aiheutuvia kielteisiä seurauksia työpaikalle ja yksilölle. Tuemme henkilöstöä välttämään alkoholin riskikäyttöä ja pysymään kohtuukäytössä tai raittiina sekä välttämään muiden päihteiden käyttöä. Ohjeistamme päihdehaittojen ehkäisyn ja päihdeongelmiin puuttumisen käytännöt.

28 Päihdeohjelma TYÖNANTAJAN VASTUULLA ON nimittää päihdehaitattomasta työpaikasta vastaavat henkilöt (päihdetyöryhmä/ esimiehet) toimeenpanemaan päihdeohjelma huolehtia, että päihdeohjelma otetaan käyttöön ja juurrutetaan työpaikan käytäntöihin päihdehaittatilanteisiin puututaan välittömästi päihdehaittatilanteita käsitellään luottamuksellisesti, kannustavasti ja tasapuolisesti

29 Päihdeohjelma TYÖNANTAJAN VASTUULLA ON henkilöstö tuntee talon päihdeohjelman ja omat tehtävänsä siinä päihtyneen työntekijän tai päihdeongelmaisen työntekijän kanssa toimitaan ohjeiden mukaan työpaikan tilaisuuksissa noudatetaan vastuullisen alkoholitarjoilun ohjetta järjestää henkilöstölle koulutusta ja tiedotusta päihteettömyyden ja alkoholin kohtuukäytön eduista työkyvyn ja hyvinvoinnin kannalta alkoholin riskikäytön haitoista terveydelle, työkyvylle ja työturvallisuudelle päihdeohjelman vastuiden edellyttämiin taitoihin tarjota työterveyshuollon kautta apua päihdeongelmiin seurata ja arvioida työoloja ja varmistaa, että ne eivät edesauta alkoholihaittoja työpaikalla tämän ohjelman toteutumista vähintään kahden vuoden välein yhteistyössä henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa.

30 Päihdeohjelma JOKAISEN TYÖNTEKIJÄN VASTUULLA ON tulla töihin työkuntoisena tehdä työnsä turvallisuusohjeita noudattaen toimia työyhteisössään rakentavasti ja asiallisesti muita kohtaan noudattaa sovittuja, päihteitä koskevia sääntöjä hakea apua päihdeongelmiinsa ilmoittaa työyhteisössään havaitsemistaan päihdehaitoista sovitulle taholle.

31 Päihdeohjelma ESIMIESTEN VASTUULLA ON tukea ja valvoa työn sujuvuutta, henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta saattaa henkilöstö yhteisten sääntöjen taakse päihdeasioissa esim. A-Stepin avulla rohkaista henkilöstöä pitämään huolta työkunnostaan perehdyttää alaisensa päihdeohjelmaan ottaa päihteet puheeksi työhön perehdytyksessä ja kehityskeskusteluissa sekä säännöllisesti henkilöstötilaisuuksissa puuttua viipymättä työkyvyn heikkenemiseen ja päihdehaittatilanteesiin

32 Päihdeohjelma ESIMIESTEN VASTUULLA ON estää päihtyneenä/krapulaisena työskentely ohjata työntekijä työterveyshuoltoon saamaan tarvittavaa hoitoa työkykynsä parantamiseksi selvittää hoitoonohjauskokouksessa päihdehaittatilanne työyhteisön näkökulmasta tehdä hoitositoumus hoitoonohjattavan kanssa sopia tiedonkulusta hoitositoumuksen voimassaolon aikana tukea työyhteisöä kriisitilanteiden jälkeen ja ohjata keskustelua opiksi ottamisen näkökulmaan varmistaa, että työpaikan tilaisuuksissa alkoholitarjoilu on vastuullista ja noudattaa sovittuja rajoja

33 Päihdeohjelma TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN JA PÄIHDETYÖRYHMÄN VASTUULLA ON toimia yhteistyössä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi kartoittaa työpaikan päihdeasioiden tilannetta seuraavia menetelmiä käyttäen (esim. henkilöstötilinpäätös, työterveyshuollon raportit, kyselyt, haastattelut, jne.) suunnitella työpaikan päihdehaittojen ehkäisytoimia osana työsuojelun toimintaohjelmaa, esimerkiksi: toteuttaa koulutuksia, valmennuksia, tiedotustilaisuuksia ohjeistaa henkilöstöä alkometrin käyttöön ja huolehtia, että alkometrejä on saatavilla järjestää esimiesten ja päihdetyöryhmän yhteistyökokouksia hyödyntää henkilöstön tiedotuskanavia

34 Päihdeohjelma TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN JA PÄIHDETYÖRYHMÄN VASTUULLA ON järjestää tempauksia, kampanjoita ja toimintapäiviä esim. työsuojeluviikon ja Tipattoman tammikuun merkeissä ehdottaa keinoja työhyvinvoinnin ja työilmapiirin tukemiseen jakaa esimiehille ja henkilöstölle tietoa työpaikan päihdeohjelmasta tunnistaa työpaikan päihderiskit ja päihdeongelmista viestittävät oireet tukea esimiehiä päihdeasioiden keskustelun käynnistämisessä työyhteisön kanssa

35 Päihdeohjelma TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN JA PÄIHDETYÖRYHMÄN VASTUULLA ON tehdä esimiehille toimenpide-ehdotuksia päihdehaittoja havaitessaan valmentaa tarvittaessa esimiehiä päihdeongelman puheeksi ottamiseen tukea hoitoonohjausprosessin toteutumista kokoontua 4 6 kertaa vuodessa työsuojelun toimintasuunnitelman mukaisesti tehdä kokouksista muistiot tiedoksi työsuojeluryhmälle ja henkilöstölle seurata päihdehaittojen ehkäisytoimien toteutumista ja raportoida siitä työsuojeluryhmälle ja työnantajalle.

36 Päihdeohjelma TYÖTERVEYSHUOLLON VASTUULLA ON tukea henkilöstömme päihteiden riskikäytön ennalta ehkäisyä ja hoitoa antaa jokaiselle työntekijälle terveystarkastuksien yhteydessä tietoa alkoholinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn kysyä sairaanhoitovastaanotoilla myös alkoholinkäytöstä säännöllisesti ja aina tiettyihin oireisiin liittyen käydä sovituin välein henkilöstötilaisuuksissa puhumassa terveyttä edistävistä aiheista (tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa)

37 Päihdeohjelma TYÖTERVEYSHUOLLON VASTUULLA ON seuloa alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä sekä tarjota ohjausta ja neuvontaa riskikäyttäjille kerätä tietoa työpaikan alkoholitilanteesta (esim. haittakartoitus, AUDIT) ja antaa siitä palautetta vuosittain osallistua työpaikan päihdetyöryhmän/päihdeyhdyshenkilöiden kokouksiin ja päihdehaittoja ehkäisevän koulutukseen toteuttamiseen toimia hoitoonohjaustilanteissa asiantuntijana (hoitositoumus ja kuntoutussuunnitelma) ja tukea kuntoutujan paluuta työhön toimia päihdekriisitilanteissa muun työyhteisön tukena.

38 Hoitoonohjaus

39 Hoitoonohjaus Hoitoonohjaus on menettely, jossa päihdeongelmasta kärsivä työntekijä ohjataan esimiehen ja/tai työterveyshuollon toimesta päihdehoitoon, jonka tavoitteena on työkyvyn palauttaminen ja työpaikalle koituvan päihdehaitan poistaminen. Hoitoonohjaus ei ole rangaistus. Hoitoonohjausta on menestyksellä mallinnettu Suomessa 1970-luvulta alkaen, ja monella suuremmalla työpaikalla on käytössä joko päihdeohjelmaan sisältyvä tai erillinen hoitoonohjausmalli. Tyypillisesti työntekijän hoitoonohjaus etenee seuraavasti:

40 Hoitoonohjaus Hoidon tarpeen toteaminen Työterveyshuolto arvioi työntekijän työkyvyn ja päihdehoidon tarpeen joko omasta tai esimiehen aloitteesta. Hoitoonohjausmenettely käynnistetään, jos päihdehoito todetaan tarpeelliseksi. Työntekijän kieltäytyminen hoitoonohjauksesta voi olla peruste työsuhdeseuraamuksille.

41 Hoitoonohjaus Hoitoonohjausneuvottelu Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat asianosainen työntekijä, esimies, työterveyshoitaja (tarvittaessa myös työterveyslääkäri) sekä luottamusmies. Mukana voivat olla myös työsuojeluvaltuutettu ja mahdollinen päihdeyhdyshenkilö. Neuvottelussa sovitaan tarvittavista kuntoutus- ja hoitotoimenpiteistä, ja tältä pohjalta laaditaan kirjallinen hoitoonohjaussopimus sekä sitä tarvittaessa täydentävä kuntoutussuunnitelma. Nämä sisältävät tiedot hoitoajoista ja - paikasta sekä siitä, miten hoidon edistymistä seurataan. Neuvottelun yhteydessä työnantajan edustaja tekee (mahdollisten sopimusten puitteissa) päätökset oikeudesta olla poissa töistä ja muista mahdollisista työjärjestelyistä.

42 Hoitoonohjaus Hoito Päihdeongelman vakavuudesta ja laadusta riippuen päihdehoito voi olla joko katkaisuhoitoa, avohoitoa tai laitoshoitoa. Ensisijaisesti pyritään suosimaan avohoitoa työssäkäynnin ohella. Hoitopaikan valintaan voi vaikuttaa myös paikallinen hoitopaikkojen tarjonta. Hoidon aikana työkyvyn kehittymistä seuraa yleensä työterveyshuolto. Työntekijän on pyydettäessä voitava todistaa työnantajalle käyvänsä sovitussa hoidossa.

43 Hoitoonohjaus Hoito ja taloudelliset tekijät Lähtökohtaisesti päihdehoito tapahtuu työajan ulkopuolella, eikä sairausajan palkkaa tältä ajalta makseta. Joidenkin alojen työehtosopimukset voivat sisältää tästä poikkeavia järjestelyjä, ja myös jotkin työnantajat ovat oma-aloitteisesti suostuneet työntekijöille edullisempiin järjestelyihin. Työnantaja ei pääsääntöisesti myöskään korvaa päihdehoidon kustannuksia.

44 Hoitoonohjaus Hoito ja taloudelliset tekijät Kunnat ja Kansaneläkelaitos korvaavat eräin ehdoin hoitokustannuksia. On kuitenkin syytä huomata, että Kela ei korvaa avohoidon kustannuksia, ja kuntien käytännöt päihdehoidon maksusitoumusten myöntämisessä vaihtelevat. Päihdehoidettava työntekijä voi olla oikeutettu sairauspäivärahaan (laitoshoidossa) tai kuntoutusrahaan. Näistä tarkempia tietoja saa esimerkiksi Kelasta. Hoitoonohjauksen toteuttajien kannattaa perehtyä etukäteen omaa työpaikkaa koskeviin sopimuksiin ja käytäntöihin, koska taloudellisen aseman pysyminen turvattuna myös hoidon aikana todennäköisesti auttaa työntekijän motivoimista hoitoon sitoutumiseen.

45 Hoitoonohjaus Jatkohoito ja seuranta Päihderiippuvuudesta toipuminen on pitkäkestoinen prosessi, joten hoidon jälkeinen seuranta on tärkeää. Siitä vastaavat hoitoonohjaussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti yleensä sekä esimies että työterveyshuolto. Ns. retkahdusten katsotaan olevan normaali osa päihderiippuvuudesta paranemista, joten yksi sellainen ei välttämättä vielä tarkoita kuntoutuksen epäonnistumista. Siksi on tärkeää, että ratkaisut jatkotoimista näiden tapausten osalta tehdään yksilöllisesti.