Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit , Lahti

Transkriptio

1 Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikoilla Verso-aamukahvit , Lahti Anne Kujasalo asiantuntija AHA -hanke Työryhmä: Leena Hirvonen, projektipäällikkö Katrimaija Luurila, koulutuskoordinaattori Marketta Kivistö, tutkija

2 Sisältö klo 9-11 AHA-hankkeen esittely Työpaikan päihdeohjelma Miksi päihdehaittojen ehkäisyä on tehostettava? Miten työpaikalla käynnistetään päihdeohjelman kehittäminen? Millainen on hyvä päihdeohjelma? Keskustelua, kysymyksiä

3 Alkoholihaitat hallintaan (AHA) hanke

4 AHA -hanke ja AHA -toimintatapa Tutkimuksemme mukaan alkoholi haittaa työpaikoilla! ( KYSELYT AHA TOIMINTATAPA AHA -lyhytkysely työpaikan alkoholihaitoista, AUDIT -alkoholin riskikäytön kartoitus terveystarkastuksissa/ sairaanhoitokäynneillä TYÖKALUT Juomapäiväkirja, A-Step -työkalu, Päihdeohjelmaopas - malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla, - sivusto VALMENNUKSET Päihdetyöryhmille, esimiehille ja työterveyshuollon ammattihenkilöille alkoholihaittojen ennaltaehkäisyyn ja puheeksiottoon Rahoittajat: Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos

5 AHA hankkeen tavoitteet Tavoite 1. Levittää AHA toimintatavan mukaista alkoholihaittojen ehkäisyä suomalaisille työpaikoille ja työterveyshuoltoon. Tavoite 2. Tutkia ja arvioida, millä edellytyksillä AHA -toimintatavan mukainen alkoholihaittojen ehkäisy on mahdollista saada käyttöön erityyppisillä työpaikoilla ja juurrutettua osaksi työpaikkojen ja työterveyshuollon käytäntöjä.

6 Tavoite 1a. AHA -toimintatavan levittäminen suomalaisille työpaikoille ja työterveyshuoltoihin Kongressit, messut, seminaarit TTL:n wwwsivut /alkoholijatyo Koulutukset Haastattelujen antaminen Julkaisut AHA TOIMINTATAPA Kyselyt Sidosryhmätyö Tiedotteet ja uutiskirjeet Tiedotustilaisuudet

7 Tavoite 1b. AHA -toimintatavan käytäntöön juurruttamisen vaihtoehtoja 1. Koulutetaan työpaikan päihdetyöryhmä ja esimiehet toteuttamaan AHA toimintatapaa 2. Koulutetaan työterveyshuolto viemään AHA - toimintatapaa työpaikalle 3. Annetaan käytettäväksi AHA -materiaali (A-step, Päihdeohjelma-opas ja malli, A&T -raportti) ja kyselyjen yhteenvedot Tutkitaan AHA toimintatapojen vaikutuksia työpaikoilla/työterveyshuollossa ja asiakirjoissa

8 Tavoite 2. AHA toimintatavan levittämis- ja juurruttamismahdollisuuksien tutkiminen Tutkitaan: AHA -toimintatavan käytäntöön viemisen esteet ja edisteet eri tyyppisillä työpaikoilla AHA toimintatavan juurtumisprosessi työpaikkojen arjen käytäntöihin AHA toimintatavan levittämisen ja käytäntöön juurruttamisen vaikuttavuutta työpaikkojen ja työterveyshuoltojen arjen käytäntöihin

9 AHA -hankkeen vaiheet 1. Hankkeeseen mukaan lähtevien työpaikkojen/ - yksiköiden kirjallinen sitouttaminen hankkeeseen Lähtötilanteen kartoituskysely henkilöstölle ja työterveyshuollolle keväällä/ kesällä 2011, palautteet kirjallisena 3. Koulutus / materiaali päihdetyöryhmille ja esimiehille tai/sekä työterveyshuollolle Seurantakysely v henkilöstölle ja työterveyshuollolle, palautetilaisuus ja jatkosuositukset 10

10 Hyöty osallistujille Palautteena osallistujataho saa yhteenvedot henkilöstönsä näkemyksistä alkoholihaittojen tilanteesta ja työhyvinvoinnista ja niiden kehittymisestä työyhteisöissään hankkeen aikana sekä työterveyshuoltonsa käytännöistä alkoholihaittojen ehkäisystä työpaikoilla. Osallistuvat yksiköt ja työterveyshuollot ovat edelläkävijöitä uuden, alkoholihaittoja ehkäisevän toimintatavan viemisessä ja juurruttamisessa suomalaisiin työyhteisöihin. Siitä on työpaikalle etua mm. työyhteisön työhyvinvoinnin ja töiden sujuvuuden paranemisena, mikä vaikuttaa myös työn tuotokseen.

11 Työpaikan päihdeohjelma -Miksi päihdehaittojen ehkäisyä on tehostettava? -Miten työpaikalla käynnistetään päihdeohjelman kehittäminen? -Millainen on hyvä päihdeohjelma?

12 Päihdehaitat ovat lisääntyneet yli 15v. suomalaiset juovat noin 12,3 l /litraa 100 % alkoholia vuodessa/ hlö kokonaiskulutus yhteensä 54,7 milj. litraa, josta puolet juodaan oluena työikäisistä miehistä 40 % ja naisista 18 % on riskikäyttäjiä eniten alkoholia käyttäviä on vuotiaissa naisissa ja miehissä 53% naisista ja 38% miehistä (15-69v) jokin läheinen kärsii alkoholiongelmasta = hyvin yleinen ilmiö sekakäyttö (huumeet, lääkkeet, alkoholi) yleisintä vuotiaiden miesten ryhmässä vuotiaista miehistä lähes puolet kokeillut kannabista

13 Onko alkoholista haittaa työpaikoilla? (Kivistö, Jurvansuu, Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka 2010) ahtausyritykset hotellit tiedekunnat virastot haittoja omassa työyhteisössä kielteisiä seurauksia työpaikalle myönteisiä seurauksia työpaikalle

14 Havaittuja haittoja ja kielteisiä seurauksia työyhteisössä viimeisen vuoden ajalta (Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010: Alkoholi ja työpaikka) Krapulassa tai humalassa työskentelyä havaitsi miehistä 41%, naisista 24% Alkoholin hajua havainnut vastaajista 28% Alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja poissaoloja 22% Kielteisiä seurauksia kokenut 34% vastaajista työn määrän ja laadun heikkeneminen työn viivästyminen tai pysähtyminen yhteistyön heikentyminen

15 Ihmisillä ei ole selkeää kuvaa omasta alkoholinkäytöstään Kivistö. Jurvansuu, Hirvonen: Alkoholi ja työpaikka 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0, Olen mielestäni: Olen mielestäni: alkoholiriippuvainen suurkuluttaja kohtuukäyttäjä raitis riskit vähäiset AUDIT 0-7 riskit lievästi kasvaneet AUDIT 8-10 riskit selvästierittäin suuresti kasvaneet (AUDIT 11-40) Vastaajan todellinen alkoholinkäyttöriskiluokka

16 "Suurkuluttaja ei ole vanhanaikainen pultsari vaan keskiluokkainen palkansaaja " Ylilääkäri Maarit Gockel, Eläke-Tapiola Halme J, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: Prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin. Exp Res 2008; 28: työelämässä työttöminä eläkkeellä muualla Yht. absolutistit 53 % 13 % 27 % 7 % 100 % kohtuukäyttäjät 77 % 7 % 11 % 4 % 100 % suurkuluttajat 78 % 12 % 7 % 2 % 100 % alkoholistit 62 % 20 % 13 % 4 % 100 %

17 Alkoholin kulutuksen seurauksia alkoholi on yksi yleisempiä työikäisten terveysriskejä osa- tai pahentavana tekijänä n. 60 erilaiseen sairauteen tai vammaan sekä monenlaisiin työntekoa haittaaviin oireisiin: korkea verenpaine, unihäiriöt, vatsavaivat, masennus, keskittymisvaikeudet, ylipaino, 2-tyypin diabetes, jne. alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat työikäisten (15-64v.) miesten ja naisten yleisin kuolinsyy (Päihdetilastollinen vuosikirja 2010) sairauspoissaolojen lisääntyminen 3mrd /v (1500 /työntekijä) työkyvyttömyyseläkeriski kasvaa (Harkonmäki 2008) 2,4 mrd /v vuosittain yhteiskunnalle n miljoonan euron välittömät kustannukset ja välilliset kustannukset ovat moninkertaiset

18 Mistä tietoa? (Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010: Alkoholi ja työpaikka)

19 Kenelle ennaltaehkäisyä pitäisi kohdistaa? nuoret aikuiset 20-29v. alkaneet käytön usein jo yläasteiässä, myös muita päihteitä päihtymishakuisuutta ei ymmärrystä riskeistä itselle vielä osuvat harvoin työterveyshuollon seulaan työelämätaidot ja pelisäännöt opittava työpaikan päihdeohjelma ja yhteisön asenteet vähentävät päihdekäyttöä vapaa-ajalla parhaassa työiässä olevat 30-49v. käyttävät eniten alkoholia työuran laatu ja työkyvyn säilyttäminen tukea vanhemmuuteen ja omaan jaksamiseen ikääntyvät työntekijät 50 65v märkä sukupolvi; naiset lisänneet alkoholinkäyttöään työuran jatkaminen vs. eläköitymisajatukset työn haasteisiin vastaaminen terveenä ja virkeänä eläkkeelle

20 Alkoholin ongelmakäytön vaikutuksia yksilö-, työyhteisöja yhteiskuntatasolla Ongelmakäyttäjä oireilee Työkäyttäytyminen muuttuu Työyhteisö oireilee kohonnut verenpaine unihäiriöitä rytmihäiriöitä vatsavaivoja levottomuutta muistikatkoja ahdistuneisuutta masentuneisuutta alkoholiriippuvuuden syntyminen työteho heikkenee poissaoloja ja sairastelua tapaturmia ja vahinkoja piittaamattomuutta arviointikyky heikkenee mielialat vaihtelevat nopeasti epäluottamusta yhteistyökyvyttömyyttä kyräilyä itsekkyyttä ärtymystä kiertelyä ja piilottelua Yhteiskuntatasolla: sairauksia ja ennenaikaisia kuolemantapauksia, sairaalahoitoja, väkivaltaa, työkyvyttömyyseläkkeitä, rattijuopumusta ja liikenneonnettomuuksia... Kierre katkaistaan lisäämällä tietoa, kehittämällä asiallista keskusteluilmapiiriä ja toimimalla johdonmukaisesti!

21 Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen on monen tekijän summa Työpaikan kulttuuri Työterveyshuollon kulttuuri Yhteinen kokemustieto Työpaikan päihdeohjelma ehkäisevä toiminta hoitoonohjaus Työsuojelu, työturvallisuus, työhyvinvointi Esimiesten valmiudet Työnantajan tth:n toimintasuunnitelma VARHAINEN PUUTTUMINEN Henkilöstön tietous Tth:n toimintasuunnitelma/ terveyden edistäminen tth:ssa työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, sairaanhoitokäynnit Valistus Terveyskeskustelu Mini-interventio Hoitoonohjaus Tutkimustieto

22 Haittojen ehkäisyä tukevat tekijät työpaikalla Avoimuus ja yhteisöllisyys mahdollistavat alkoholihaitoista puhumisen sekä niihin puuttumisen Suhtautuminen alkoholiin on muuttunut kielteisemmäksi ajan kuluessa Juhlia on harvemmin, ja niissä alkoholin käyttö on kohtuullisempaa kuin aiemmin Työn suorittamisen asettamat vaatimukset (työkulttuuri on muuttunut) Koneellistuminen Työn luonteen muuttuminen Luurila K Alkoholihaittoja ehkäisevän työn tuet ja esteet työpaikalla. Pro gradu-tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, hoitotieteen laitos.

23 Työpaikoilla on tarpeen Jakaa enemmän tietoa alkoholin haitoista työlle ja työhyvinvoinnille Sopia henkilöstön kesken yhteisistä pelisäännöistä alkoholihaittojen suhteen Puuttuminen on välittämistä, varhainen puuttuminen erityisesti! Päivittää päihdeohjelmat: lisätä niihin alkoholihaittojen ennaltaehkäisy asettaa tavoitteet ennalta ehkäisemiselle konkretisoida, miten työkykyä ja terveyttä meillä edistetään (sisällöt, keinot ja toteuttajat) Lisätä ehkäisevä työ osaksi työterveyshuollon kanssa tehtävää sopimusta Tehdä alkoholiaihetta käsittelevien eri asiakirjojen sisällöt tunnetuiksi työyhteisöissä

24 Miten liikkeelle? 1. Valmistautuminen: työryhmän muodostaminen johdon tuki, edustuksellisuus (tth, ts, HR, ), työnjako 2. Asian esille nosto ja osallisuuden varmistaminen tiedotus, koko henkilöstön osallistaminen 3. Keskustelu ja nykytilanteen kartoitus keskustelut nykytilanteesta, kaikkien näkemykset huomioon 4. Tavoitteista ja kehittämistoimista sopiminen valitaan kehittämiskohteet, tavoitteet, kehittämistoimet vastuuhenkilöt, aikataulu, toteutumisen arviointikeinot 5. Kehittämistoimien toteutus toteutetaan suunnitelma 6. Seuranta, arviointi ja edelleen kehittäminen arvioidaan toteutuminen ja onnistuminen tehostetaan tarvittaessa päivitetään päihdeohjelma, sovitaan sen ylläpidosta ja jatkuvuudesta

25

26

27 Päihdeohjelma osana työpaikan hyvinvointistrategiaa Työhyvinvointisuunnitelma TS-toimintaohjelma TTH vuosisuunnitelma Päihdeohjelma työpaikan linjaukset ja periaatteet päihteiden käytön suhteen Vastuut ja tehtävät työnantaja työntekijät, esimiehet työsuojelu, työterveyshuolto

28 Päihdehaittojen ehkäisyn toimintaohjeet Päihdeohjelman tunnetuksi tekeminen tiedotus koulutus perehdyttäminen Päihdeohjelman käsittely henkilöstön osallistaminen esimiehet ja työnjohtajat ohjaavat keskustelua kehityskeskusteluissa osana työhyvinvointia Päihdeohjelman noudattamisen ja toteutumisen seuranta raportointi arviointi edelleen kehittäminen

29 Päihdehaittatilanteiden käsittelyn toimintaohjeet Huoli työkyvystä eri tilanteissa Puheeksiotto Puheeksiottotilanteen muistio Hoitosopimus Kuntoutussuunnitelma Tuki työhön palatessa Työyhteisön tukeminen kriisitilanteessa

30 Työnantajan edustajan vastuulla on Nimittää päihdehaitattomasta työpaikasta vastaavat henkilöt (päihdetyöryhmä/ esimiehet) toimimaan päihdeohjelman toimeenpanossa Huolehtia, että päihdeohjelma otetaan käyttöön ja juurrutetaan työpaikan käytäntöihin päihdehaittatilanteisiin puututaan välittömästi päihdehaittatilanteita käsitellään luottamuksellisesti, kannustavasti ja tasapuolisesti Varmistaa, että henkilöstö tuntee talon päihdeohjelman ja omat tehtävänsä siinä päihtyneen työntekijän tai päihdeongelmaisen työntekijän kanssa toimitaan ohjeiden mukaan työpaikan tilaisuuksissa noudatetaan vastuullisen alkoholitarjoilun ohjetta

31 Jokaisen työntekijän vastuulla on Tulla töihin työkuntoisena Tehdä työnsä turvallisuusohjeita noudattaen Toimia työyhteisössään rakentavasti ja asiallisesti muita kohtaan Noudattaa sovittuja, päihteitä koskevia sääntöjä Hakea apua päihdeongelmiinsa Ilmoittaa työyhteisössään havaitsemistaan päihdehaitoista sovitulle taholle.

32

33 Lisätietoja: Leena Hirvonen, projektipäällikkö, , , Marketta Kivistö, tutkija, Anne Kujasalo, asiantuntija, , Katrimaija Luurila, koulutuskoordinaattori, Johanna Ruusuvuori, vanhempi tutkija, YTT, Sähköpostit: Työterveyslaitos, Työkyvyn ja terveyden edistäminen, IN-osaamiskeskus, Topeliuksenkatu 41 aa, Helsinki