VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD. Päihteetöntä päivää. Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Päihteetöntä päivää Ohjeita päihdeongelman ehkäisyyn ja ratkaisuun H E N K I L Ö S T Ö K E S K U S

2

3

4 Päihdeasioiden käsittely Vantaan kaupungin työpaikoilla Tämä opas on tiivistelmä Vantaan kaupungin päihdeohjelmasta. Ohjelma kokonaisuudessaan ja siihen liittyvät lomakkeet, liitteet ja linkit löytyvät Intrasta kohdasta Henkilöstö > Palvelussuhdeasiat > Palvelussuhdekäsikirja. 2

5 Puuttuminen on välittämistä Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on lisääntynyt rajusti Suomessa. Samoin ovat lisääntyneet niiden aiheuttamat ongelmat ihmisten elämässä: työssä ja kotona. Näihin asioihin on lainsäädännössä pyritty löytämään ratkaisuja. Tämän vuoksi työpaikoilla on laadittava päihdeohjelma työpaikan käytännöistä päihteiden käytön ehkäisyssä. Työ ja päihteet eivät kuulu yhteen. Vantaan kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on ehkäistä päihteiden terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Päihdeohjelma sisältää tarkat ohjeet varhaisesta puuttumisesta, hoitoonohjauksesta aina päihtyneenä työpaikalla esiintyneen henkilön poistamiseen työpaikalta ja jopa palvelussuhteen päättämiseen. Päihdeongelmia on usein vaikea käsitellä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on kuitenkin velvollisuus puuttua asiaan ja oikeus tuoda epäilynsä esille. Esimiehen on pakko asioihin puuttua suojellakseen työntekijää, työyhteisöä tai asiakkaita. Toivon, että yksikään kaupungin työntekijä ei koe, että asiaan puututtiin liian myöhään. Eräässä tosielämän tapauksessa esimies kehui työntekijänsä raitistumista. Työntekijä kommentoi, että olisi toivonut esimiehen tulleen juttelemaan hänelle silloin, kun hänellä oli ongelma eli silloin, kun hän tarvitsi apua. Työntekijän mukaan työyhteisön ja esimiehen passiivinen suhtautuminen hänen ongelmaansa mahdollisti ongelmakäytön jatkumisen. Älkäämme siis lakatko välittämästä toisistamme, Kirsi-Marja Lievonen Henkilöstöjohtaja 3

6 Päihdeohjelman tavoitteet ja päihteiden käytön ehkäiseminen Vantaalla Vantaan kaupunki työnantajana ei hyväksy päihteiden aiheuttamaa poissaoloa työstä, päihtyneenä esiintymistä työssä eikä päihteiden käyttöä työpaikalla. Tämän päihdeohjelman tarkoituksena on ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja sekä työyhteisö- että yksilötasolla. Tavoitteena on avoin ja vakava suhtautuminen asiaan, päihdeohjelman tasapuolinen toteutus kaikissa henkilöstöryhmissä ja varhainen puuttuminen ongelmaan. Päihdeasioiden käsittely työpaikalla on kiinteä osa johtamista ja yhteistoiminnallisesti toteutettavaa työn ja työyhteisön kehittämistä. Päihdeohjelma on laadittu henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, tuottavan ja hyvin toimivan työyhteisön kehittämiseksi sekä työelämän laadun parantamiseksi. Yksilön jaksaminen ja hyvinvointi ovat osa henkilöstöstrategiaa, jonka toteutumista myös päihdeohjelma edistää. Koko henkilöstölle suunnattavalla ennalta ehkäisevällä toiminnalla pyritään tiedon lisäämiseen, työelämän kannalta suotuisten asenteiden edistämiseen sekä avoimen keskustelun käynnistämiseen. Työterveyshuollosta ja päihdehuollon yhteispalvelusta on saatavilla ohjeita ja esitteitä, joissa jaetaan tietoa päihteistä niiden käytön ehkäisemisestä ja hoitoonohjauksesta. Esimieskoulutuksessa kerrotaan Vantaan kaupungin päihdeohjelmasta. Työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö antavat tietoa päihteiden käytön riskeistä ja vahingoittavasta vaikutuksesta. Esimiehet tiedottavat työntekijöille Vantaan päihdeohjelmasta sekä saatavilla olevasta materiaalista ja neuvonnasta. Työyhteisön jokaisen jäsenen velvollisuutena on ehkäistä työyhteisöä haittaavaa päihteiden käyttöä sekä edistää ongelmatilanteiden ratkaisemista. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumeita ja muita päihdyttäviä aineita, esim. lääkkeitä ja liuottimia. 4

7 Päihdeongelmaisten hoitoon ohjaaminen Päihdeongelmalla ja päihteiden väärinkäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi päihteiden aiheuttamaa poissaoloa työstä, päihtyneenä esiintymistä työssä taikka päihteiden käyttöä työpaikalla. Päihdeongelma voi aiheutua myös päihteiden sekakäytöstä. Päihdeongelman voi havaita eri tavoin; työntekijällä voi olla toistuvia tai epäselvistä syistä johtuvia poissaoloja, myöhästymisiä, työtehon laskua tai hän voi tulla töihin päihteiden vaikutuksen alaisena tai krapulaisena. Hoitoon ohjaaminen Päihdeongelmiin on puututtava viipymättä. Toimenpiteet päihdehaittojen poistamiseksi on aloitettava heti, kun päihteiden käyttö vaikuttaa työntekoon. Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään. Hänen on oma-aloitteisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin saadakseen päihteiden käyttönsä hallintaan. Esimies ja työyhteisö ovat keskeisessä asemassa päihdeongelmien varhaisessa toteamisessa. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on päihdeongelman havaittuaan oikeus ja velvollisuus ottaa asia puheeksi ja ilmoittaa päihdeongelmaisen esimiehelle havaitsemastaan ongelmasta. Esimiehelle vastuu siirtyy, kun hän saa tiedon päihdeongelmasta. Esimiehen tehtävänä on ottaa päihdeongelma puheeksi ja käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Asiaan liittyvät toimenpiteet kirjataan ja esimerkiksi varoitus annetaan todisteellisesti. Tällöin esimiehen lisäksi lomakkeet allekirjoittaa myös työntekijä tai todistaja. 5

8 Hoitoonohjauksen mallit Jos esimies epäilee päihdeongelmaa myöhästelyn, työtehon laskun tai muun syyn vuoksi Asiassa menetellään soveltuvin osin jäljempänä mainitulla tavalla. Aina ensin keskustellen työntekijän kanssa epäilystä. Päihdeongelmaepäilyn yhteydessä kannattaa heti ottaa käyttöön lomake päihteiden käyttöä koskevasta neuvottelusta. Siihen kirjataan mitä keskusteluja on käyty. Jos työntekijä esiintyy päihtyneenä työpaikalla tai käyttää siellä päihteitä Esimiehen on poistettava työntekijä välittömästi työpaikalta. Poissaolo on palkaton. Työntekijä voi halutessaan kumota alkoholinkäyttöön liittyvän epäilyn puhaltamalla alkometriin tai muiden päihteiden osalta laboratoriotutkimusten avulla. Poistamisen yhteydessä työntekijälle annetaan kirjallinen varoitus. Kun työntekijä seuraavan kerran poistamisen jälkeen tulee töihin, esimies käy hänen kanssaan neuvottelun, jonka yhteydessä käydään läpi päihdeohje ja annettu varoitus. Mikäli varoituksen antaminen ei ollut mahdollista poistamisen yhteydessä, varoitus annetaan keskustelun aikana. Esimies harkitsee antaako hän ensimmäisen neuvottelun yhteydessä työntekijälle hoitoonohjauksen. Työntekijä on ohjattava hoitoon, mikäli ongelma toistuu. 6

9 Jos esimies epäilee päihdeongelmaa toistuvien tai epäselvien poissaolojen vuoksi Esimiehen on käytävä työntekijän kanssa neuvottelu välittömästi ongelman havaitsemisen jälkeen. Jos työntekijä myöntää päihdeongelman ja/tai esimies keskustelun jälkeen edelleen epäilee ongelmaa, esimiehen on ilmoitettava työntekijälle, että tämän on jatkossa toimitettava lääkärintodistus työkyvyttömyydestä jokaisesta poissaolosta. Esimiehen tulee vaatia, että lääkärintodistus on työterveyslääkärin antama. Mikäli työterveysasema ei ole auki, lääkärintodistus voi olla myös muun lääkärin antama. Mikäli työntekijä ei toimita jatkossa lääkärintodistusta jokaisesta poissaolosta, hänelle annetaan varoitus. Jos päihdeongelma voidaan todeta lääkärintodistukseen kirjatun diagnoosin perusteella, esimiehen on käytävä työntekijän kanssa neuvottelu. Esimies harkitsee antaako hän ensimmäisen neuvottelun yhteydessä työntekijälle hoitoonohjauksen. Työntekijä on ohjattava hoitoon, mikäli poissaolojen syyksi todettu päihdeongelma toistuu. 7

10 Hoitoonohjauksen menettelystä Päihdeasiaa käsiteltäessä käytetään siihen tarkoitettuja lomakkeita. Lomakkeet liittyvät yllä kuvattuihin tilanteisiin ja ne on lueteltu tämän oppaan lopussa. Päihdeasioissa käytäviin neuvotteluihin työntekijä voi pyytää mukaansa luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun tukihenkilön. Esimies voi harkintansa mukaan ohjata työntekijän hoitoon heti, kun hän on todennut päihdeongelman tai jos hän epäilee ongelmaa. Sopimus päihdepalveluiden käyttämisestä laaditaan työterveyshuollossa. Sopimuksen laatimista koskevaan neuvotteluun työntekijä voi pyytää mukaansa luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai muun tukihenkilön. Esimies harkitsee, minkälaisen sopimuksen työnantaja voi hyväksyä. Hoito on järjestettävä siten, ettei se aiheuta haittaa palvelutuotannolle. Jos päihdeongelma uusiutuu em. toimenpiteiden jälkeen, esimiehen on käytävä työntekijän kanssa neuvottelu, jonka yhteydessä työntekijälle annetaan hoitoonohjaus. Mikäli työntekijä on oma-aloitteisesti hakeutunut hoitoon, hoidon sisällöstä voidaan sopia työntekijän ja hoitavan yksikön esim. työterveyshuollon kesken. Mikäli työntekijä hakeutuu hoitoon työnantajan antaman kehotuksen vuoksi tai hoitoa annetaan työvuoron aikana laaditaan sopimus päihdepalveluiden käyttämisestä. Näissä tapauksissa on kyse työnantajan antamasta hoitoonohjauksesta. Hoito työterveysasemalla voi käynnistyä työntekijän omasta, työterveyshoitajan tai esimiehen aloitteesta. Varsinainen hoito voidaan antaa työterveyshuollossa tai hoitosuunnitelmaan kirjatussa palveluyksikössä. 8

11 Palkan maksu Palkkaa ei makseta Palkkaa ei makseta siltä ajalta, jona työntekijä on poistettu työpaikalta päihtymyksen vuoksi. Palkkaa ei makseta mikäli työntekijä ei toimita hyväksyttävää lääkärintodistusta, jos sitä on vaadittu lyhyistäkin poissaoloista. Palkkaa ei makseta poissaolon ajalta, joka johtuu päihteiden väärinkäytön aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, vaikka työntekijä esittäisikin poissaolojen ajalta lääkärintodistuksen. Palkka maksetaan vain, jos kysymys on sairaudesta. Poissaolot esim. hoitokäynnit työterveyshuollossa, avohoito, A-klinikkahoito tapahtuvat vapaa-ajalla. Hoitokäynneistä, jotka sijoittuvat tavanomaiseen työaikaan on sovittava esimiehen kanssa etukäteen, jotta esimies voi ottaa hoitokäynnit huomioon työjärjestelyissä. Jos hoitoaika ajoittuu tavanomaiseen työaikaan esimerkiksi kellokorttikäytännössä leimataan oma-asia ulos. Hoitokäyntejä ei lasketa työajaksi. Työnantaja ei maksa esimerkiksi avohoidon tai laitoshoidon kustannuksia. Palkka maksetaan Päihdeongelmaisella, joka on vapaaehtoisesti hakeutunut laitoshoitoon, on oikeus saada palkkaa. Palkkaa maksetaan vain, jos hoidosta on sovittu etukäteen työnantajan kanssa. Hoidosta sovitaan työterveyshuollon kautta. Palkallinen poissaoloaika vähentää palkallisen sairausloman enimmäismäärää. 9

12 Palvelussuhteen irtisanominen tai purkaminen Työntekijälle annetaan mahdollisuus hoitoon ja hoidon avulla päästä eroon päihdeongelmastaan. Mikäli työntekijä kieltäytyy hoidosta, keskeyttää tai laiminlyö hoidon tai päihdeongelma uusiutuu hoidon jälkeen, esimiehellä on oikeus ja velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin palvelussuhteen irtisanomiseksi tai purkamiseksi. Ennen palvelussuhteen irtisanomista tai purkamista esimiehen kannattaa ottaa yhteyttä toimialan henkilöstöyksikköön. Tällöin tarkastetaan, että prosessi on hoidettu oikein. Päihdepalveluiden hoitoonohjaus ja käyttösopimus ovat työnantajan tarjoama mahdollisuus, jota tarjotaan vain kerran. Päihdeongelman uusiutuminen johtaa työsuhteen päättämiseen. Työkykyisyyden arviointi Työnantajalla ei ole oikeutta pakottaa työntekijää puhallustestiin alkoholin osalta tai antamaan muuta näytettä siitä, ettei ole päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen. Työntekijän oma etu on testi suorittamalla osoittaa, ettei hän ole käyttänyt alkoholia. Työnantaja on aina vastuussa siitä, että työntekijä ei vaaranna omaa tai toisten työturvallisuutta. Esimiehen on estettävä työnteko ja poistettava työntekijä työpaikalta, jos epäilee työntekijän olevan päihteiden vaikutuksen alainen. Työnantajalla on aina oikeus ja velvollisuus määrätä työntekijä työterveyshuoltoon työkykyisyyden arviointiin, mikäli epäilee työntekijän olevan työkyvytön. Mikäli työterveyshuolto arvioi henkilön työkyvyttömäksi, annetaan asiassa todistus, johon kirjataan työkyvyttömyyden syy. Saatuaan työterveyshuollon arvion työkyvystä ja mahdollisen työkyvyttömyyden syyn, esimies harkitsee mihin toimenpiteisiin siitä ryhdytään. Työnte- 10

13 kijälle annetaan varoitus, mikäli hän kieltäytyy menemästä työkykyisyyden arvioon. Esimies voi kutsua poliisin suorittamaan päihdetestin, mikäli hän epäilee, että työntekijä on ajanut autoa päihteiden vaikutuksen alaisena. Tarkennuksia huumeiden osalta Huumausaineilla tarkoitetaan tässä yhteydessä huumausainelain mukaisia aineita. Huumausainetestit voidaan jakaa kahteen ryhmään: terveystarkastuksen yhteydessä tehtäviin testeihin ja varsinaisiin huumetesteihin. Terveystarkastuksessa annetaan yleinen lausunto työntekijän sopivuudesta tehtäviin. Sopivuuteen vaikuttavat muutkin asiat kuin mahdollinen huumeiden käyttö. Terveystarkastuksen yhteydessä suoritettavan testin osalta viitataan edellisessä kappaleessa lausuttuun. Varsinaisten huumetestien osalta laissa on tarkoin säädetty edellytykset, joiden täyttyessä työnantajalla on oikeus pyytää tai vaatia työntekijältä todistus suoritetusta huumausainetestistä. Työnantaja määrää missä testi suoritetaan. Työterveyshuolto antaa tarkempia tietoja testin suorittamiseen liittyvistä asioista. Testin suorittaja antaa kirjallisen todistuksen testatulle, joka toimittaa sen esimiehelleen. Todistuksesta käy selville, onko työntekijä käyttänyt huumausainetta muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt. Päihdeohjeen liitteenä on yhteistoimintamenettelyssä laadittu luettelo tehtävistä, joissa huumetestin tekemisen perusteet täyttyvät. Tehtäväluetteloon on kirjattu myös ne edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta työnantaja voi pyytää tai vaatia todistusta suoritetusta huumausainetestistä. 11

14 Hoitoonohjaukseen liittyvät lomakkeet 1. Kansilehti 2. Päihteiden käyttöä koskeva neuvottelu 3. Hoitoonohjaus 4. Lääkärintodistuksen esittäminen, kehotus 5. Varoitus 6. Sopimus päihdepalveluiden käyttämisestä 7. Palvelussuhteen päättäminen päihdeongelman vuoksi. Asian käsittelyn päätyttyä esimies toimittaa täytetyt lomakkeet toimialan henkilöstöpäällikölle, joka arkistoi asiaan liittyvät asiakirjat. Tehtäväluettelo Yhteistoimintamenettelyssä on laadittu luettelo tehtävistä, joista työnhakija tai työntekijä on velvollinen tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. Lisätietoja Lomakkeet, Henkilöstö- Palvelussuhdeasiat - Palvelussuhdekäsikirja Esimiehet ja toimialojen henkilöstöyksiköt Työterveyshuolto Intranet: Sosiaali- ja terveystoimi/ palvelut ja toiminnat/ päihdehuolto/ ehkäisevän päihdetyön yksikkö Internet, esim. Työntekijät voivat pyytää lisätietoja myös työsuojeluvaltuutetuilta. Päihdeohjelman laadinta Tämä on tiivistelmä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain nojalla laaditusta päihdeohjelmasta, joka on laadittu yhteistyössä henkilöstökeskuksen, pääluottamusmiesten edustajan ja työterveyshuollon ja työsuojelun edustajan kesken. Päihdeohjelma sisältää yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Mitä tässä ohjeessa todetaan työntekijästä sovelletaan myös virkasuhteessa olevaan sekä soveltuvin osin työnhakijaan. Päihdeohjelma tulee voimaan alkaen. 12

15 Taitto: Sari Haapoja, kaupunginkanslia, kannet: Anitta Mäkinen, viestintä. Paino: Vantaan kaupungin paino 11/2005

16