Rakennerahastojen uutiskirje

Transkriptio

1 Rakennerahastojen uutiskirje 5/ Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan sosiaalirahasto Hiljainen tieto tehokäyttöön Yli sata vuotta työkokemusta pääsi esille, kun raumalaisen Raumasterin laitesuunnittelijat osallistuivat hiljaisen tiedon siirtäminen koulutukseen. Keskustelun kautta tietoväylä konkarien ja noviisien välillä aukesi. Kuljetinjärjestelmiä puu-, paperi- ja energiateollisuudelle suunnitteleva ja valmistava Raumaster osallistui Protek hankkeen järjestämään yhteishankintakoulutukseen. Koulutuksen aiheena oli hiljaisen tiedon siirtäminen yrityksen sisällä ja kuljetinjärjestelmien suunnittelun osaamisen kehittäminen yrityksessä. Toukokuussa 2011 päättynyt puolivuotinen koulutus räätälöitiin Raumasterin tarpeiden mukaiseksi sisältäen teoriaopetusta sekä työssäoppimisena tapahtuvaa hiljaisen tiedon siirtämistä. Suunnitteluosaston päällikkö Eino Anttonen valitsi koulutettavat laitesuunnittelijoiden joukosta. Kolmenkymmenenviiden osallistujan joukko koostui tarkoituksenmukaisesti konkareista ja noviiseista. Alalla on paljon tietoa, jota ei oppikirjoista opi. Koulutus antoi kattavan perehdytyksen hiljaisesta tiedosta ja sen merkityksestä yrityksessä. Ryhmissä tapahtuneissa keskusteluissa mentorit yhteensä yli sadan vuoden työkokemuksella opettivat teoriatietojen viemistä käytäntöön. Keskustelun kautta toisille päivänselviä asioita nostettiin pöydälle ja mietittiin, miksi jokin asia tehdään juuri näin, Anttonen kuvailee. Tieto siirtyy yhteistyössä Sisäinen viestintä on Anttosen mukaan aina koettu Raumasterilla tärkeäksi. Johtoportaan henkilöstön ovet ovat aina avoimet, mikä kuvastaakin yrityksen avointa viestintäkulttuuria ja kannustaa jatkuvaan tiedonsiirtoon. Jatkuu Sisältö 1 Hiljainen tieto tehokäyttöön 4 Verkostomanageri rakentaa kohtaamisia 6 Ennakoi riskit, hallitse alasajo ja muutostilanteet 9 Huomio huomio, täällä Lahti kuuleeko Bryssel? 12 Rakennemuutos ja ikääntyminen puhuttivat aluekehittäjiä Kevätkylvössä 14 Lyhyesti Vaikuttava ja laadukas hanketyö Artikkelisarja jatkuu s. 6 Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. Se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa. 1

2 Työparityöskentelyssä hiljainen tieto siirtyy konkarilta noviisille. Vanhempi pääinsinööri Kauko Hurme työskentelemässä laitesuunnittelija Timo Yli-Pentin kanssa. 2

3 Hiljaista tietoa siirtyy työtä tehdessä tipoittain. Koulutus avasi laajemman kokonaiskuvan aiheesta ja toivon mukaan hyödyt näkyvät työn tehokkuudessa, Anttonen sanoo. Teoriaopetusta koulutuksessa antoivat Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajat sekä Raumasterin henkilöstö. Yhtenä mentorina toiminut Kauko Hurme on kerännyt hiljaista tietoa Raumasterilla kunnioitettavan kolmenkymmenen vuoden ajan. Hurme peräänkuuluttaa laitesuunnittelun kokonaisvaltaista ajattelukykyä, joka karttuu eritoten kokemuksen kautta. Suunnittelutyössä tulee ymmärtää pienienkin yksityiskohtien merkitys ja tiedostaa ongelmakohdat, joihin tulee kiinnittää huomiota. Kymmenessä oppitunnissa on mahdotonta välittää vuosikymmenten oppeja, mutta koulutus avasi aihetta, vanhempana pääinsinöörinä työskentelevä Hurme toteaa. Koulutukseen osallistui myös nelisen vuotta laitesuunnittelijana työskennellyt Timo Yli-Pentti. Koulutuksen myötä tulleita oppeja on tullut vietyä käytännön työhön laitesuunnitteluun, Yli- Pentti kertoo koulutuksen myönteisistä puolista. Työkalut tiedon säilömiseen Lähitulevaisuudessa Raumasterin henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle kymmenisen työntekijää. Hiljaisen tiedon säilyminen yrityksessä on Raumasterilla ajankohtainen huoli. Uusia insinöörejä on palkattu, eikä heitä jätetä uuden oppimisen kanssa yksin. Uudelle työntekijälle pyritään järjestämään paikka kokeneemman Hiljainen tieto pitää kaivaa esiin Hiljainen tieto on kokemuksen myötä syntyvää osaamista, jota karttuu päivittäin. Se ilmenee yrityksen toimintatavoissa ja työmenetelmissä ilman, että siihen kiinnitettäisiin huomiota. Hiljaisen tiedon erottaminen arjen tekemisestä on vaikeaa, toteaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikan ja merenkulun toimialajohtaja Anne Pohjus. Protek hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana toiminut Pohjus on väitöskirjatutkimuksessaan käsitellyt aihetta todeten hiljaisen tiedon siirtymisen organisaatiossa olevan vaikeaa ja vaativan erityistä huomiota sekä menetelmiä siirtyäkseen. Raumasterin kohdalla koulutuksen suurin arvo oli Pohjuksen mielestä yhteiset, organisoidut keskustelutilanteet, joissa konkarit oppivat, miten arvokasta hiljaista tietoa voidaan levittää. Roolini oli opettaa kaivamaan esille jokaisen omat erityistaidot. Kokeneet mentorit levittivät hiljaista tietoa hienosti tilanteeseen sidottujen tarinoiden avulla, Pohjus kuvailee. Pohjus puhuu kahvitaukojen puolesta, sillä hiljaista tietoa siirtyy työntekijöiden yhteisissä hetkissä pitkin päivää. Organisoidut tilanteet saisivat Pohjuksen mukaan olla kuukausittaista vakiotoimintaa. Aihe on nyt ajankohtainen. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle on yrityksissä havahduttu asian tärkeyteen. Siksi siitä puhuminen ja ymmärryksen lisääminen koulutuksella on oleellista. suunnittelijan työparina, jolloin noviisille välittyy työssä käytetyn tiedon lisäksi malleja työpaikan toimintatavoista, Anttonen kuvailee. Raumasterin suunnitteluosasto palvelee puunkäsittely- ja energiaosastoa ja erilaisia myyntinimikkeitä on yli 250. Toisinaan nuorten, vielä kokemattomien, insinöörien kyvyt ovat hämmästyttäneet. Anttonen muistelee, kuinka tuoreen suunnittelijan huolellista piirustusta oli ihmetelty, kun laitteeseen oli vuosien jälkeen tehty varaosatilaus. Tällä alalla opiskeltavaa riittää ja muutoksia tapahtuu prosesseissa sekä tekniikassa jatkuvasti. Itsekin opin kuudentoista Raumaster -vuoden jälkeen aina jotakin uutta, jota toivon mukaan osaan jakaa nuoremmille työntekijöille. z Teksti ja kuva: Viestintätoimisto Kumppania Oy 3

4 Teksti ja kuva: Viestintätoimisto Kumppania Oy Verkostomanageri rakentaa kohtaamisia Prizztech Oy:n Heikki Perko ja Janne Toivonen tekevät työtä verkostomanagereina. Miesten tehtävä on sananmukaisesti saattaa yrityksiä yhteen ja synnyttää verkostoja. Verkostomanagerit kartoittavat tarkasti alueen yritykset ja pyrkivät vierailemaan näissä. Yritysten avainhenkilöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa selvitetään, millaisia kehitystarpeita yrityksillä on. Toimijat, joilla on samanlaisia kehitystarpeita kootaan yhdeksi verkostoksi. Syntyneelle verkostolle suunnitellaan yhteisiä koulutuksia sekä yrityskehityshankkeita. Verkostomanageritoiminta on osa Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimaa Protek-hanketta, jolla pyritään ensisijaisesti kouluttamaan pk-yritysten henkilöstöä ja pidentämään työuria. Toki isolle osalle yrityksistä järjestetään erikseen koulutusta, mutta jos useita samanlaisin kehitystarpein toimivaa yritystä saadaan koottua yhteiseen koulutukseen, on se erinomainen mahdollisuus verkostoitumiseen ja yhteistoiminnan lisäämiseen, kertoo verkostomanageri Janne Toivonen Prizztech Oy:stä. Verkostoituminen saattaa synnyttää uutta liiketoimintaa Protek-hanketta, ja tämän myötä verkostomanageritoimintaa, rahoitetaan osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta. Yritysten henkilöstön koulutuksiin saa julkista tukea ja Janne Toivosen mukaan onnistunut verkostoituminen tekee henkilöstön kouluttamisesta entistä kustannustehokkaampaa. ELY-keskus tukee yhteishankintakoulutuksia, ja kun saadaan useampi yritys yhtenä verkostona samaan koulutukseen, niin kustannukset jakaantuvat yhä pienemmiksi, Janne Toivonen sanoo. Hän muistuttaa, ettei verkosto sinänsä ole mikään itseisarvo vaan kyllä siitä yrityksen tavalla tai toisella pitää hyötyä, jotta sellainen pysyisi kasassa. Hyöty voi olla yhteiskoulutuksen lisäksi vaikka tällainen liiketoimintamahdollisuus, jossa saman verkoston yritykset esittävät yhdessä johonkin isompaan kokonaisuuteen tarjouksen, jossa yksi yritys toimittaa yhden asian, toinen yritys toimittaa jonkin toisen asian ja kolmas yritys puolestaan kolmannen asian. Tällä tavalla verkostoituminen saattaa synnyttää jotain aivan uudenlaista liiketoimintaa yrityksille. Onnistunut sähkötyöyhteenliittymä Hyvä esimerkki onnistuneesta verkostomanageritoiminnasta löytyy sähkötyön alalta. Teimme satakuntalaisille sähköalan työntekijöille koulutusverkoston, jossa iso joukko sähköurakointi- ja suunnitteluyrityksiä halusi lähteä kehittämään liiketoimintaansa. Koulutuksessa tähdättiin yritysten avainhenkilöiden liiketoimintavalmiuksien kehittämiseen. Sähkötyöyhteenliittymässä tulivat verkostoitumisen hyödyt hyvin konkreettisesti esiin, kun eri toimijoilla oli omanlaisia näkemyksiään yritystoiminnan eri osa-alueista. Monet sähkötyöyhteenliittymän yrittäjät löysivät uusia yhteistyökumppaneita ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia sähköalalla sekä pystyivät vaihtamaan arvokasta tietoa keskenään. Merkillepantavaa on, että nämä toimijat ovat järjestäneet yhteisiä tapaamisia vielä koulutusohjelman päätyttyäkin. Sähkötyöyhteenliittymän tapauksessa hyödyt eivät jää ainoastaan yhteiseen koulutukseen, vaan verkostoituminen poikii yhteistyötä, josta useampi toimija hyötyy. z 4

5 Verkostomanageri Janne Toivonen. 5

6 Vaikuttava ja laadukas hanketyö Teksti: Jaana Valkokallio Hyvä hankehallinta kartoittaa riskit ja varautuu muutoksiin ennalta Leena Uskelin kuvaa artikkelissaan hankkeiden muutoksiin ja riskeihin liittyviä tilanteita. Hän kirjoittaa, että kehittämistyön eetos pitää sisällään kyseenalaistamisen ja muutoksien mahdollisuuden. Artikkeli on osa sarjaa, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Tavoitteena on saada eri tahojen asiantuntijat kertomaan jo toteutetuista ja pitkällä menossa olevista toimenpiteistä em. asioissa. Sarja on tarkoitettu ajatusten herättäjäksi ja arjen työn tukijaksi. Artikkelit ovat konkreettisia ja tiiviitä esityksiä. Toivon, että kiinnostuneet jatkavat keskustelua kirjoittajien kanssa ja hyvät ideat ja toimintatavat leviävät. Toivon, että kokeneet hankeorganisaatiot jakavat osaamistaan. Artikkelisarjaan voi ehdottaa omaa tekstiään tai antaa vinkkejä kirjoittajista. Ehdotuksia voi toimittaa sähköpostilla minulle (jaana. valkokallio(at)tem.fi). Teksti: Leena Uskelin Ennakoi riskit, hallitse alasajo ja muutostilanteet Hankkeen tuloksellisuuden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ongelmakohdat. Kaikki hankkeet päättyvät aikanaan, jotkut ennenaikaisesti. Hallittu alasajo vaatii samoja asioita kuin toteuttamiskelpoinen hankesuunnitelma: johdon sitoutumista, osaavia, motivoituneita työntekijöitä ja suunnitelmaa tavoitteiden jalkauttamisesta. Alasajo on prosessi, jossa eri toimijoilla on erilaiset vastuut ja roolit. Hankkeiden riskienhallinnasta Projektinhallinnalla tarkoitetaan Wikipedian mukaan resurssien organisointia ja hallintaa sellaisella tavalla että projekti voidaan päättää suunnitellun sisältöisenä ja laatuisena, aikataulun sekä budjetin mukaisesti. Riskienhallinta on seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista. Merkittäviä riskejä ovat ne, joista tietoisuus vaikuttaa tai vaikuttaisi organisaation johdon päätöksentekoon. Kaikkeen hanketoimintaan liittyy riski. Riskit voivat olla ulkoisia, kuten rahoituksessa tapahtuvat muutokset tai sisäisiä kuten epäselvyys toiminnan tavoitteista, menetelmistä tai vastuista. Ristiriitoja saattaa syntyä mm. prosessin tavoitteista ja tavoista, joilla tavoitteet saavutetaan. Toimintaan kohdistuu monenlaista painetta, jotka olisi hyvä käsitellä yhdessä. Toisinaan on tarpeen hakea ulkopuolisen arvioitsijan näkemys tilanteesta. Vastuu toiminnan tuloksellisuudesta on kuitenkin aina toteuttajalla. Hallitun alasajon ja korjausliikkeiden toimeenpanon suurimmat haasteet saattavat olla samoja, joiden takia ollaan päädytty alasajoon, vaikka usein ei olekaan erityistä, yksittäistä syytä. Hanketoiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ongelmakohdat. Organisaation olisikin hyvä jollain tapaa varautua riskeihin ja niiden vaikutukses- 6

7 ta muutoksiin jo ihan toiminnan suunnittelun alkaessa. Hanketta suunnitteleva ja toteuttava hanketoimija voi hyödyntää riskianalyysien työstämisessä muun ohella esim. teollisuuden alan prosessikuvauksia tai yritystoiminnan muutostilanteiden kuvauksia, esim. uusien palvelumallien käyttöönottoon liittyvät hankkeet -> uudet työtavat herättävät usein muutosvastarintaa sukupolvenvaihdoshankkeet -> esimerkkejä irrationaalisista seikoista, jotka voivat viivästyttää muutoksen läpivientiä Prosessin heikkojen lenkkien tai vaaratilanteiden tunnistamista auttaa mm. kehittämistyön eetoksen ymmärtäminen ja hyväksyminen. Kehitystyöhön usein liitetään määreitä kuten itsekriittisyys, kyseenalaistaminen, työvaiheiden prosessointi. Voisi sanoa, että realistinen ja optimistinen kehittäjä olettaa, että suunnitelmia tulee muuttaa toteutuksen aikana. Myös kehittämistyössä auttaa ajatus liikennevaloista. Kehittämistyössä tulee aivan varmasti eteen risteystilanteita, joissa eri vaihtoehtojen analysointiin ei ole useinkaan tarvittavaa aikaa. Projektioppaat opastavat hanketoteuttajia hyvin mm. päättämistoimien osalta, mutta vaativista muutostilanteista on saatavissa vähän käytännön ohjeita. Keltaisiin ajetaan arjessa, kovassa kiireessä ja valinta jatkotoimista tehdään kokemusperäisen tiedon varassa, johon ei riittävän usein uskalleta luottaa. Toisinaan apua tarjoaa ulkopuolisen arvioinnin tuottama tilannekuva. Joka tapauksessa kokonaiskuvan arviointi on sitä helpompaa mitä varhaisemmassa vaiheessa riitasoinnut havaitaan. Ongelmien myöntämisen edellytys on avoin työkulttuuri, joka kestää kritiikin ja hyväksyy virheitä. Korjausliikkeet ovat vastuullista hankehallintaa Alasajo (ymmärrettynä ennenaikaisella toiminnan päättämisellä) on vaativa prosessi, joka vaatii onnistuakseen erityisesti johdon tuen ja 7

8 Lopuksi selkeät vastuut. Alasajosta tulisi keskustella ohjausryhmässä, organisaatiossa, tiimin viikkopalaverissa. Alasajoon liittyy muutosvastarintaa kuten kaikkeen yllättävään ja uuteen tilanteeseen. Pahimmillaan alasajo tarkoittaa työsuhteiden päättymistä. Projektioppaat opastavat hanketoteuttajia hyvin mm. päättämistoimien osalta, mutta vaativista muutostilanteista on saatavissa vähän käytännön ohjeita. Hallintoviranomaisen ohje (2010) ja HVO korjaavat toimenpiteet (2011) ovat enemmän viranomaiskäyttöön tuotettuja. Hyviä projektioppaita toki löytyy, kuten Projektiopas (Silfverberg, 2004) tai Projektiapulainen (E-S Lääninhallitus, 2008). Myös ESR-hankkeista löytyy esimerkkejä muutoksen parissa työskenteleviltä: Voimansiirrossa (ESR, ) toteutettiin tuotannon lopettamistilanteen tai tuotantosuunnan muutosprosessi Hallitun alasajon ja Muutostutkan avulla. Hallitun alasajon tavoitteena on yrittäjän kanssa analysoida nykyisen tuotannon mahdollisuudet ennen lopettamispäätöstä. Muutostutkan avulla kartoitetaan eri yrittämisen tai työllistymisen mahdollisuudet yrittäjän lähtökohdista. Analyysien perusteella tehdään konkreettinen tuotantosuunnan muutossuunnitelma, jossa huomioidaan eri resurssien uudelleen kohdentuminen. Yhtenä palvelumuotona on myös uraohjaus. (ks. lisää: Hankkeen päättäminen ennenaikaisesti voi olla hallittu alasajo, mutta se on aina muutostilanne, johon liittyy riski. Alasajo on prosessi, jossa eri toimijoilla on erilaiset vastuut ja roolit. Vastuiden ja roolien on oltava selkeitä viimeistään silloin, kun päättämistyö tehdään nopeatempoisesti. Erityisen haastavaksi työn tekee se, jos alasajoon liittyy työsuhteiden päättyminen. Päätös alasajosta tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta päätöksen jälkeen kohdennetaan hankkeen sulkemiseen. Innokkaimpienkin toimijoiden on luovuttava suunnitelmista ja uusista avauksista. On tullut aika dokumentoida tehty työ ja etsittävä tuotteille ja tuotoksille sitoutunut omistaja. Lopussa on vielä jalkautettava tulokset ja huolehdittava velvoitteista, kuten ostopalvelusopimuksista. Ennen kaikkea on muistettava tiedottaa myös niistä hyvistä kokemuksista ja tuloksista, joita hankkeen toiminnan aikana myös saavutettiin! Artikkelin taustalla on TEM:n työllisyysosaston valtakunnallisten ESR-hankkeiden työkokouksessa pidetty alustus, jossa tarkasteltiin yhteistyössä rahoittajan kanssa toteutettuja alasajotilanteita. Kiitos arvokkaista kommenteista osallistujille! z Haluatko Sinä kommentoida aihetta? Ole hyvä ja lähetä viesti osoitteeseen leena.uskelin@ tem.fi Kiitos! 8

9 TEKSTI JA KUVAT: Leena Lyra Huomio huomio, täällä Lahti kuuleeko Bryssel? EU Arjessa -maakuntakierros saavutti Lahden Yleisötilaisuus järjestettiin kauppakeskus Triossa ja kaikille avoin seminaari Lahden pääkirjastossa. Tapahtuman teemana oli kansalaisten vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa. Kauppakeskus Triossa oli mahdollisuus tutustua päijäthämäläisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin EU Arjessa -tilaisuuden yhteydessä. Europarlamentaarikot kohtasivat kansalaiset yleisöseminaarissa Lahden pääkirjaston seminaarissa keskusteltiin alueiden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Europarlamentaarikot Mitro Repo, Sirpa Pietikäinen ja Sampo Terho puhuivat äänestämisen tärkeydestä Euroopan parlamentin vaaleissa. Panelistien mielestä EU:n tarkoitus on ratkaista ongelmat, joita ei voida yksin ratkaista. Näitä ovat muun muassa rauha, ympäristö ja talous. EU:n kansalaisaloite ja vetoomusmahdollisuus parlamentin vetoomusvaliokuntaan nostettiin esiin kansalaisten vaikutuskanavina. Europarlamentaarikot korostivat kuitenkin, ettei aivan kaikesta ei päätetä EU:n tasolla. Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kantoi huolta kuntien vaikutusmahdollisuuksista EU:ssa. Päijät- Hämeen Brysselin toi- 9

10 miston johtaja Tuula Loikkanen kertoi työstään maakuntien edunvalvojana ja mainitsi alueelle erityisen tärkeiksi asioiksi teollisen muotoilun, ympäristöasiat ja innovaatiot. Vesijärvi-säätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen korosti kansalaisaktiivisuuden ja EU-rahoituksen merkitystä vesistöjen suojelussa paikallistasolla. Lahden pääkirjaston auditoriossa oli runsaasti yleisöä, ja keskustelu oli vilkasta muun muassa Kreikan tilanteesta ja taloudesta. Meppien matkustelu Strasbourgin ja Brysselin välillä kustannuksineen sekä Itämeren tila olivat myös kansalaisten mielessä. Luovan yritystoiminnan keskus Heinolaan! Luovan yritystoiminnan kasvuohjelman tavoitteena on tukea Heinolan luovan yritystoiminnan keskuksen perustamista ja varmistaa keskuksen toiminnan käynnistyminen mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeen aikana keskukseen sijoitettavien yritysten omaa ja yhteistä toimintaa kehitetään niin, että tuloksena syntyy entistä tuottavammin toimivia yrityksiä sekä niiden yhteistyöstä täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle ESR-rahoitusta. Kuntarahoittajana toimii Heinolan kaupunki, joka vastaa myös hankkeen toteuttamisesta. Lisätiedot: Luovan yritystoiminnan kasvuohjelma Työelämävalmennusta elämänhallintaan Tienhaara-projektin työelämävalmennuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea työllistymistä edistävään elämänhallintaan, työllistymiseen tai koulutukseen siirtymiseen. Työtön työnhakija siirtyy henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti kohti avoimia työmarkkinoita. Rakennerahastohankkeet esittäytyvät kauppakeskus Trion lavalla. 10

11 Näyttelyosastolla käytiin vilkasta keskustelua. Asiakkaan on mahdollista saada pitkäkestoista tukea ja ohjausta oman tulevaisuutensa tueksi ja aktiivisen elämän- ja urapolkunsa löytämiseksi. Hämeen ELY-keskus on myöntänyt projektille ESR-rahoitusta, ja Nastolan kunta on mukana hankkeessa. Projektia hallinnoi Päivät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän Peruspalvelukeskus Aava. Lisätiedot: Tienhaara-projekti räätälöityjä muotoiluklinikoita, joissa voidaan muun muassa kartoittaa yrityksen muotoilutarpeita, etsiä yhteiskumppaneita tai ideoida tuotekehityshankkeita. Käyttäjälähtöistä muotoilua, teknologiaa ja tulevaisuuden tutkimusta yhdistämällä saadaan aikaan kasvua. Projekti saa Hämeen ELY-keskukselta EAKR-rahoitusta. Lisätiedot: NOVELLUS-projekti TEKIJÄ liikuttaa suomalaista teatteria Tutkivan teatterityön keskuksen hallinnoima hanke TEKIJÄ Teattereiden kiertuejärjestelmä Turnénätverk för Teater toteutetaan vuosina Se on kiinteiden ammattiteattereiden ja vapaiden ryhmien kiertuejärjestelmän ja yhteistoiminnan kehittämishanke. TEKI- JÄn päätavoite on toimivan valtakunnallisen teatterikiertue- ja yhteistyöverkoston kehittäminen yli kielirajojen. Hanke järjestää esitysten pilottikiertueita, neljä kansainvälistä seminaaria sekä kiertuetuottamisen koulutusjaksoja yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Luovien alojen yrittäjyyden kansainvälistymisen ja kasvun ESRkehittämisohjelmaan. Muotoilusta kasvun siemeniä NOVELLUS-hankkeessa aktivoidaan Hämeen alueen pk-yrityksiä muotoilun käyttöön. Hankkeessa esitellään muotoilun mahdollisuuksia ja luodaan yrityksille edellytykset käynnistää omia tuotekehityshankkeita erillisrahoituksella. Yrityksille järjestetään avoimia muotoilun aktivointitilaisuuksia ja Lisätiedot: TEKIJÄ-projekti Seuraavat EU Arjessa -tilaisuudet järjestetään seinäjoella ja Lappeenrannassa z Lisätietoa tapahtumista:

12 Rakennemuutos ja ikääntyminen puhuttivat aluekehittäjiä Kevätkylvössä Aluekehittäjät kokoontuivat valtakunnalliseen Kevätkylvö-seminaariin Tampereelle. Seminaarissa syvennyttiin rakennemuutoksen ja aktiivisen ikääntymisen teemoihin innostavissa puheenvuoroissa sekä paneelikeskusteluissa. Kevätkylvöstä poimittua Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Vestala toivotti yleisön tervetulleeksi. Vestala muistutti, että vaikka rakennemuutos-sanalla on ikävä kaiku, muutos luo pohjan uusille ideoille, kunhan vanhasta uskalletaan luopua. Ikääntyminen haastaa Suomea, sillä vain Japanissa väestön keski-ikä nousee Suomea nopeammin, Vestala totesi. Hän uskoi, että harmaa talous saa pian uuden sisällön, kun harmaantuvan, mutta usein hyväkuntoisen väestön merkitys taloudessa kasvaa. Samoilla linjoilla oli moni muukin seminaaripuhuja. Muutos ei ole mukava Seminaarin yksi pääpuhuja Alf Rehn työskentelee Åbo Akademissa johtamisen ja organisaation professorina. Lennokas esiintyjä tempaisi yleisön mukaansa kertomalla tarinoita esimerkiksi vanhoista opiskelijoistaan, joista sittemmin tuli menestyneitä yrittäjiä. Rehnin mielestä muuttuminen ja luovuus vaativat ihmistä kyseenalaistamaan minäkuvan. Ei ole helppoa uskoa asioihin, jotka vaikuttavat ensi kuulemalta älyttömiltä ja ravistelevilta. Innovaatiot tulevat kuitenkin puskan takaa, yllättäen ja ne vaativat kriittisyyttä. Jos halutaan muutos, täytyy kiinnittää huomio siihen mitä yrittää säilyttää ja luopua siitä. Muutosta estävät Rehnin mielestä monet seikat. Vanhaan tukeudutaan, koska halutaan säilyttää hallinnan tunne tai pohtia asiaa järjellä. Järki ei kuitenkaan riitä ymmärtämään muutosta tai tulevaisuutta. Toisaalta valintoja tehdessä erehdytään helposti katsomaan tilannetta nykyperspektiivistä. Silloin jää huomaamatta, ettei tulevaisuuden menestystarina näyttäydy nykyhetkessä välttämättä houkuttelevana, vaan pikemmin epäilyttävänä. En esimerkiksi itse aikanaan uskonut, että kotimainen tuote Angry birds-peli menestyisi niin hyvin, Rehn myöntää. Vanhuustaloudesta veturi? Alf Rehn haluaisi, että ikääntyneet nähtäisiin mahdollisuutena, ei rasittavana kulueränä. Meillä on maailman parhaat vanhukset. Suomessa on 1,5 miljoonaa senioria, joista suurin osa pärjää ilman vaativaa hoitoa, on luku- ja kirjoitustaitoisia ja hyvin koulutettuja. Heillä on pelkkiä eläketuloja 23 miljardia, sehän on valtava mahdollisuus liike-elämälle. Rehn halusikin lanseerata termin gerikonomia, jossa geriatria yhdistyy ekonomiaan. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Marja-Liisa Manka pohti omas- 12

13 sa puheenvuorossaan työssä jaksamista ja ikääntyvien työntekoa. Hän korosti, että inhimillisellä pääomalla menestytään tulevaisuudessa. Ikääntyneillä on kokemusta ja osaamista, jota kannattaisi hyödyntää. Manka korosti, työpaikoilla kannattaa kiinnittää huomio siihen, mikä toimii. Tarvitaan opittua avuliaisuutta, ei avuttomuutta sekä myönteisiä tunteita, jotka mahdollistavat uudet teot. Olisi välillä hyvä poisoppia vanhoista tavoista. Työ pitäisikin nähdä elämän voimana, myös vanhemmalla iällä. Miksei joku kehittäisi Happy ager -peliä? Manka viittasi Rovion menestyspeliin. Seminaarivieraat pääsivät tutustumaan lisäksi aulanäyttelyissä hyviin esimerkkeihin onnistuneista hankkeista sekä Tampereen historiaan ja nykypäivään kaupunkikierroksella. Juontaja Timo Harakka ohjeisti seminaariväkeä tiistai-aamuna asettamaan kaksi tavoitetta seminaaripäiviksi. Hän itse kertoi keskiviikkona omien tavoitteidensa täyttyneen, sillä reppuun mahtui aimo annos tietoa ja ajatuksia aluekehittämisestä. Seminaarissa sanottua: Pitäisi lisätä tekemistä ja vähentää tekemisen suunnittelua. Cargotec Oyj:n teknologiajohtaja Matti Sommarberg videohaastattelussa. Pirkanmaalta puuttuu nopean kasvun yrityksiä ja kansainvälisyyttä. Tarvitaan innovaatioalustoja, jotka sallivat toiminnan ja hyödyntävät innostusta. Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen. On saatava aikaan elinvoimaisten kuntien verkosto, kun hoivatarve kasvaa ja talous kiristyy. Jos kokonaisuudet kasvavat, johtamiseen tarvitaan uusia malleja. Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen. Lääkäreille on vielä uusi ajatus, että ihminen on aktiivinen toimija. Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne. Keskeistä työkyvyn ylläpidossa on se, että sitä pääsee käyttämään. Sosiaali- ja terveysministe riön neuvotteleva virkamies Lars Kolttola. Kevätkylvön järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto ja työ- ja elinkeino ministeriö. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskuksen verkkosivut 13

14 Lyhyesti Lue uusin Alue-Integraattori Kevään Alue-Integraattorissa on arviota rakennerahasto-ohjelmien toimivuudesta ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän hyväksymiä linjauksia tulevalle rakennerahastokaudelle. Kesäksi valmistuvien kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittisten toimenpideohjelmien tavoitteita ja sisältöjä valotetaan tiivistetysti. Nyt on saanut vauhtia myös uuden innovaatiopoliittisen ohjelman valmistelu. Kaupunkien ja maaseudun kehitykseen tarkempaa otetta tarjoaa aluetypologia-hanke sekä EUtasoiset kaupunki- ja maaseutuindikaattoreiden tiedonkeruut. Sadonkorjuu 2012 Kasvun Soudit Stagella seminaarin yhteyshenkilöt: Eero Vilhu, ohjelmakoordinaattori, Itä-Suomen EAKR-ohjelma, Kainuun maakunta-kuntayhtymä , Pirjo Kivistö, vastaava tuottaja, Karisma Konseptit Oy , Sadonkorjuuseminaari Kasvun Soundit Stagella Kuopion Musiikkikeskuksessa Sadonkorjuuseminaarissa puidaan EU:n rakennerahastotoimintaa. Seminaari kokoaa yhteen yli 200 osallistujaa ympäri valtakuntaa. Sadonkorjuuseminaari on suunnattu kaikille EAKR ja ESR hankkeiden parissa työskenteleville. Sadonkorjuuseminaarin tavoite on tarjota uusinta tietoa tulevasta ohjelmakaudesta, tarkastella nuorten sosiaalista vahvistamista eri näkökulmista, esitellä T&K- ja innovaatiotoimintaa sekä opastaa tuotteistamisen saloihin eli miten viedä hanketoiminnassa saavutettuja kehittämisen tuloksia eteenpäin. Sadonkorjuuseminaarin järjestävät yhteistyössä rakennerahastojen Itä-Suomen rahoittajaviranomaiset (maakunnan liitot ja ELY-keskukset), työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. 14