Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 1/2012. Satakunta

Transkriptio

1 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 1/2012 Satakunta

2 Satakunta Lisätietoja antavat Satakunnan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Projektikoordinaattori Raili Åkerström Satakunnan ELY -keskuksen Protek-hanke tukee yrityksiä sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Protek tarjoaa työkaluja ensisijaisesti pk-yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on lisätä tiedon ja kokemusten vaihtoa yritysten välillä sekä kehittää työorganisaatiota. Työyhteisöjen kehittämistarpeet yritysten kasvu- ja rakennemuutostilanteissa kytketään laajempiin yhteiskunnallisiin työvoiman saatavuus-, työssäpysymis- ja tuottavuustavoitteisiin. ESR-osarahoitteinen Protek-hanke osallistuu pk-sektorin yritysten yhteishankintakoulutuksen rahoitukseen Satakunnassa. PROTEK Tilastoja ja tunnuslukuja Osaamisella ja laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan on Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen kehittämisohjelma. EU + valtion rahoituksen kehys on 37 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelmassa rahoitettu 46 hanketta (lisäksi alueosiossa noin 20 hanketta). Seurantatietoja yli aloittanutta henkilöä lyhytkestoisessa toiminnassa mukana henkilöä tiedotustilaisuuksissa henkilöä noin yritystä koulutus- ja henkilötyöpäiviä Yhteystiedot Työ- ja elinkeinoministeriö Hankepäällikkö Anna-Mari Jaanu anna-mari.jaanu@tem.fi

3 Hiljainen tieto tehokäyttöön Yli sata vuotta työkokemusta pääsi esille, kun raumalaisen Raumasterin laitesuunnittelijat osallistuivat hiljaisen tiedon siirtäminen -koulutukseen. Keskustelun kautta tietoväylä konkarien ja noviisien välillä aukesi. Eino Anttosen mukaan koulutus korosti keskustelun tärkeyttä. Kuljetinjärjestelmiä puu-, paperi- ja energiateollisuudelle suunnitteleva ja valmistava Raumaster osallistui Protek-hankkeen järjestämään yhteishankintakoulutukseen. Koulutuksen aiheena oli hiljaisen tiedon siirtäminen yrityksen sisällä ja kuljetinjärjestelmien suunnittelun osaamisen kehittäminen yrityksessä. Toukokuussa 2011 päättynyt puolivuotinen koulutus räätälöitiin Raumasterin tarpeiden mukaiseksi sisältäen teoriaopetusta sekä työssäoppimisena tapahtuvaa hiljaisen tiedon siirtämistä. Suunnitteluosaston päällikkö Eino Anttonen valitsi koulutettavat laitesuunnittelijoiden joukosta. Kolmenkymmenenviiden osallistujan joukko koostui tarkoituksenmukaisesti konkareista ja noviiseista. Alalla on paljon tietoa, jota ei oppikirjoista opi. Koulutus antoi kattavan perehdytyksen hiljaisesta tiedosta ja sen merkityksestä yrityksessä. Ryhmissä tapahtuneissa keskusteluissa mentorit yhteensä yli sadan vuoden työkokemuksella opettivat teoriatietojen viemistä käytäntöön. Keskustelun kautta toisille päivänselviä asioita nostettiin pöydälle ja mietittiin, miksi jokin asia tehdään juuri näin, Eino Anttonen kuvailee. Tieto siirtyy yhteistyössä Sisäinen viestintä on Eino Anttosen mukaan aina koettu Raumasterilla tärkeäksi. Johtoportaan henkilöstön ovet ovat avoimet, mikä kuvastaakin yrityksen avoin- 3

4 ta viestintäkulttuuria ja kannustaa jatkuvaan tiedonsiirtoon. Hiljaista tietoa siirtyy työtä tehdessä tipoittain. Koulutus avasi laajemman kokonaiskuvan aiheesta ja toivon mukaan hyödyt näkyvät työn tehokkuudessa. Teoriaopetusta koulutuksessa antoivat Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajat sekä Raumasterin henkilöstö. Yhtenä mentorina toiminut Kauko Hurme on kerännyt hiljaista tietoa Raumasterilla kunnioitettavan kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän peräänkuuluttaa laitesuunnittelun kokonaisvaltaista ajattelukykyä, joka karttuu eritoten kokemuksen kautta. Suunnittelutyössä tulee ymmärtää pienienkin yksityiskohtien merkitys ja tiedostaa ongelmakohdat, joihin tulee kiinnittää huomiota. Kymmenessä oppitunnissa on mahdotonta välittää vuosikymmenten op- Hiljainen tieto pitää kaivaa esiin Anne Pohjus. Hiljainen tieto on kokemuksen myötä syntyvää osaamista, jota karttuu päivittäin. Se ilmenee yrityksen toimintatavoissa ja työmenetelmissä ilman, että siihen kiinnitettäisiin huomiota. Hiljaisen tiedon erottaminen arjen tekemisestä on vaikeaa, toteaa Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikan ja merenkulun toimialajohtaja Anne Pohjus. Protek-hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana toiminut Anne Pohjus on väitöskirjatutkimuksessaan käsitellyt aihetta todeten hiljaisen tiedon siirtymisen organisaatiossa olevan vaikeaa ja vaativan erityistä huomiota sekä menetelmiä siirtyäkseen. Raumasterin kohdalla koulutuksen suurin arvo oli Anne Pohjuksen mielestä yhteiset, organisoidut keskustelutilanteet, joissa konkarit oppivat, miten arvokasta hiljaista tietoa voidaan levittää. Roolini oli opettaa kaivamaan esille jokaisen omat erityistaidot. Kokeneet mentorit levittivät hiljaista tietoa hienosti tilanteeseen sidottujen tarinoiden avulla. Anne Pohjus puhuu kahvitaukojen puolesta, sillä hiljaista tietoa siirtyy työntekijöiden yhteisissä hetkissä pitkin päivää. Organisoidut tilanteet saisivat hänen mukaansa olla kuukausittaista vakiotoimintaa. Aihe on nyt ajankohtainen. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle on yrityksissä havahduttu asian tärkeyteen. Siksi siitä puhuminen ja ymmärryksen lisääminen koulutuksella on oleellista. 4

5 peja, mutta koulutus avasi aihetta, vanhempana pääinsinöörinä työskentelevä Kauko Hurme toteaa. Koulutukseen osallistui myös nelisen vuotta laitesuunnittelijana työskennellyt Timo Yli-Pentti. Koulutuksen myötä tulleita oppeja on tullut vietyä käytännön työhön laitesuunnitteluun, Timo Yli- Pentti kertoo koulutuksen myönteisistä puolista. Työkalut tiedon säilömiseen Lähitulevaisuudessa Raumasterin suunnitteluosastoilta on jäämässä eläkkeelle kymmenisen työntekijää. Hiljaisen tiedon säilyminen yrityksessä on Raumasterilla ajankohtainen huoli. Uusia insinöörejä on palkattu, eikä heitä jätetä uuden oppimisen kanssa yksin. Uudelle työntekijälle pyritään järjestämään paikka kokeneemman suunnittelijan työparina, jolloin noviisille välittyy työssä käytetyn tiedon lisäksi malleja työpaikan toimintatavoista, Eino Anttonen kuvailee. Raumasterin suunnitteluosasto palvelee puunkäsittely- ja energiaosastoa ja erilaisia myyntinimikkeitä on yli 250. Toisinaan nuorten, vielä kokemattomien, insinöörien kyvyt ovat hämmästyttäneet. Eino Anttonen muistelee, kuinka tuoreen suunnittelijan huolellista piirustusta oli ihmetelty, kun laitteeseen oli vuosien jälkeen tehty varaosatilaus. Tällä alalla opiskeltavaa riittää ja muutoksia tapahtuu prosesseissa sekä tekniikassa jatkuvasti. Itsekin opin kuudentoista Raumaster -vuoden jälkeen aina jotakin uutta, jota toivon mukaan osaan jakaa nuoremmille työntekijöille. Työparityöskentelyssä hiljainen tieto siirtyy konkarilta noviisille. Vanhempi pääinsinööri Kauko Hurme työskentelemässä laitesuunnittelija Timo Yli-Pentin kanssa. 5

6 Verkostomanageri rakentaa kohtaamisia Prizztech Oy:n Heikki Perko ja Janne Toivonen tekevät työtä verkostomanagereina. Miesten tehtävä on sananmukaisesti saattaa yrityksiä yhteen ja synnyttää verkostoja. Janne Toivonen. Verkostomanagerit kartoittavat tarkasti alueen yritykset ja pyrkivät vierailemaan näissä. Yritysten avainhenkilöiden kanssa käytävissä neuvotteluissa selvitetään, millaisia kehitystarpeita yrityksillä on. Toimijat, joilla on samanlaisia kehitystarpeita kootaan yhdeksi verkostoksi. Syntyneelle verkostolle suunnitellaan yhteisiä koulutuksia sekä yrityskehityshankkeita. Verkostomanageritoiminta on osa Satakunnan ELYkeskuksen koordinoimaa Protek-hanketta, jolla pyritään ensisijaisesti kouluttamaan pk-yritysten henkilöstöä ja pidentämään työuria. Toki isolle osalle yrityksistä järjestetään erikseen koulutusta, mutta jos useita samanlaisin kehitystarpein toimivaa yritystä saadaan koottua yhteiseen koulutukseen, on se erinomainen mahdollisuus verkostoitumiseen ja yhteistoiminnan lisäämiseen, kertoo verkostomanageri Janne Toivonen Prizztech Oy:stä. Verkostoituminen saattaa synnyttää uutta liiketoimintaa Protek-hanketta, ja tämän myötä verkostomanageritoimintaa, rahoitetaan osittain Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta. Yritysten henkilöstön koulutuksiin saa julkista tukea ja Janne Toivosen mukaan onnistunut verkostoituminen tekee henkilöstön kouluttamisesta entistä kustannustehokkaampaa. ELY-keskus tukee yhteishankintakoulutuksia, ja kun saadaan useampi yritys yhtenä verkostona samaan koulutukseen, niin kustannukset jakaantuvat yhä pienemmiksi, Janne Toivonen sanoo. Hän muistuttaa, ettei verkosto sinänsä ole mikään it- 6

7 seisarvo vaan kyllä siitä yrityksen tavalla tai toisella pitää hyötyä, jotta sellainen pysyisi kasassa. Hyöty voi olla yhteiskoulutuksen lisäksi vaikka tällainen liiketoimintamahdollisuus, jossa saman verkoston yritykset esittävät yhdessä johonkin isompaan kokonaisuuteen tarjouksen, jossa yksi yritys toimittaa yhden asian, toinen yritys toimittaa jonkin toisen asian ja kolmas yritys puolestaan kolmannen asian. Tällä tavalla verkostoituminen saattaa synnyttää jotain aivan uudenlaista liiketoimintaa yrityksille. Onnistunut sähkötyöyhteenliittymä Hyvä esimerkki onnistuneesta verkostomanageritoiminnasta löytyy sähkötyön alalta. Teimme satakuntalaisille sähköalan työntekijöille koulutusverkoston, jossa iso joukko sähköurakointi- ja suunnitteluyrityksiä halusi lähteä kehittämään liiketoimintaansa. Koulutuksessa tähdättiin yritysten avainhenkilöiden liiketoimintavalmiuksien kehittämiseen. Sähkötyöyhteenliittymässä tulivat verkostoitumisen hyödyt hyvin konkreettisesti esiin, kun eri toimijoilla oli omanlaisia näkemyksiään yritystoiminnan eri osa-alueista. Monet sähkötyöyhteenliittymän yrittäjät löysivät uusia yhteistyökumppaneita ja yhteistoiminnan mahdollisuuksia sähköalalla sekä pystyivät vaihtamaan arvokasta tietoa keskenään. Merkillepantavaa on, että nämä toimijat ovat järjestäneet yhteisiä tapaamisia vielä koulutusohjelman päätyttyäkin. Sähkötyöyhteenliittymän tapauksessa hyödyt eivät jää ainoastaan yhteiseen koulutukseen, vaan verkostoituminen poikii yhteistyötä, josta useampi toimija hyötyy. 7