KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Nimi Tehtävä Lisätiedot. 192 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Transkriptio

1 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus KOKOUSAIKA klo 17:30-18:22 KOKOUSPAIKKA Kaupungintalo, Joki OSALLISTUJAT LÄSNÄ (ja mer kintä siitä kuka toi mii puheenjohtajana) Nimi Tehtävä Lisätiedot Heikkinen Pekka Rauhala Maarit Kampman Helena Kanniainen Mikko Kyllönen Jaakko Piipponen Eira Suihko Tarmo Kähkönen Timo puheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen MUUT Kinnunen Anneli kvalt. puheenjohtaja Nikulainen Kari kvalt. I varapuheenjohtaja Pääkkönen Matti kvalt. II varapuheenjohtaja Valtanen Eila kaupunginjohtaja Juntunen Juhana hallintojohtaja POISSA Malinen Martti I varapuheenjohtaja Kanerva Jari jäsen Komulainen Helena jäsen LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKAS- TUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika se kä tar kas ta jien valinta) 192 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi :t Kaupunginvirastossa klo Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Tarmo Suihko ja Helena Kampman. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIR- JOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKAS TUS Olemme tarkastaneet pöytä- kirjan ja to den neet sen kokouk sen ku lun mukaiseksi. Pöytä kirjan kä sit te lylehdet on sa malla varus tettu ni mikir jai millamme. Pekka Heikkinen Tarkastusaika Allekirjoitukset Juhana Juntunen PÖYTÄKIRJA ON PIDET TY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Kaupunginvirastossa klo Virka-asema Allekirjoitus Hallintojohtaja

2 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus KOKOUSAI KA klo 17:30-18:22 KOKOUS PAIK KA Kaupungintalo, Joki KÄSITELLYT ASIAT Pykälä Sivu Lii te 192 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT TOIMINTAKATSAUS KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN 349 Liite PERUSTAMI NEN 196 KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN 355 Liite 197 KAINUUN KUNTIEN JHL-YHDISTYSTEN LAUSUNTO PÄÄTTYVÄN KAINUUN 360 Liite HAL LINTOKOKEILUN JATKOON LIITTYEN 198 HANKINTAPOLITIIKKA KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA Liite 200 VALTUUSTOALOITE RAKENNUSLUVISTA JA KIINTEISTÖVERON 364 Liit teet KERÄÄMISESTÄ VUOSANGAN AMPUMA-ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN OSALTA 201 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 372 Liite 202 VUODEN 2012 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Liite 203 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄN PÄÄTÖS AVUSTUKSESTA 374 WOODPO LIS-INNO-HANKKEEN KUSTANNUKSIIN AJALLA POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO- LIIKENNE- JA 375 YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄ TÖS VALTIONAVUSTUKSESTA YLEISTEN KIRJASTOJEN TOIMINNAN KEHITTÄMI SEEN 205 OPETUSHALLITUKSEN PÄÄTÖS /VALTIONAVUSTUKSEN 376 MYÖNTÄMINEN 206 OHJEET KUHMON JÄÄHALLI OY:N YHTIÖKOKOUSEDUSTAJILLE LAUSUNTOPYYNTÖ KAINUU IKÄÄNTYMISPOLIITTISESTA STRATEGIASTA 378 IÄN ILOINEN KAINUU LUONNOKSESTA 208 ILMOITUSASIAT 379 PÖYTÄKIR JAN NÄHTÄ VÄNÄPITO PUHEENJOH TAJA JULKIPANO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pi detään ylei sesti nähtävä nä Kaupunginvirastossa klo Merk. PEKKA HEIKKINEN Pekka Heikkinen Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaulul le Ilmoitustaulunhoitaja Raija Piirainen

3 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHALL 192 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT KHALL 193 Pöytäkirjantarkastajat valitaan sukunimen mukaisessa aakkosjär jes tyksessä. Tällä kertaa vuorossa ovat Tarmo Suihko ja Helena Kamp man. Päätös: Kaupunginhallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Tarmo Suihkon ja Helena Kampmanin.

5 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus TOIMINTAKATSAUS KHALL 194 Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh Kaupunginhallitus päättää valmistelluista asioista. Kaupunginhallituk sen ko kousten alussa käy dään toimintakatsauksena läpi ajankohtaisia asioi ta, joita ovat tuoneet esille kaupunginhallituksen jäsenet ja ko kouksissa läsnä olleet virkamie het. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus keskustelee ajankohtaisista asioista. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupungin joh tajan päätös ehdotuksen.

6 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KHALL 195 Kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja Kainuussa kuntien järjestämisvastuulla olleet sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin alkaen Kainuun hallintokokeilusta annetun erityis lain ( /343) säännöksin ja kuntien hyväksymällä perussopi muksella Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle. Maakunta on vastanut erityislain ja perussopimuksen perusteella kaikkien lakisääteis ten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivähoito. Lisäksi kunnat antoivat sille sopimuksenvaraisesti hoidettavaksi aikai semmin kuntien hoitamat talous- ja velkaneuvonnan ja veteraaniasiamiespalvelut. Maakunnan lainmukaisena tehtävänä on myös toimia aluekehityslain mukaisena maakunnan liiton tehtäviä hoitavana viran omaisena ja järjestää toisen asteen lukio- ja ammatillinen koulutus. Päätöksentekoelimenä maakunnassa toimii maakunnallisilla vaaleilla valittu valtuusto. Hallintokokeilulaki säädettiin olemaan määräaikaisena voimassa saakka siten, että kokeilussa mukana olleiden kuntien tuli olla yksimielisiä kokeilun jatkosta tämän jälkeen. Yksimieliset kannan otot olisi tullut toimittaa valtioneuvostolle mennessä. Ko keilukunnista Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sot kamo ja Suomussalmi hyväksyivät hallintokokeilun jatkamiseksi neuvotellun perussopimuksen osaltaan, mutta Puolanka ei tehnyt päätöstä sopimuksen hyväksymisestä. Koska yhtenäistä kuntien jatkohaluk kuut ta ei löytynyt, lakkaa kokeilulain voimassaolo ja kun tien tulee sopia uusista palveluiden tuottamistavoista. Jatkamisen hy väksy misen kannalla olleet 7 kuntaa aloittivat heti 2011 vuoden lopus sa val mistautumisen uusien palveluorganisaatioiden luomiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu palautuu kunnille hal lintokokeilun lakatessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden voimassa oleva lainsäädäntö velvoittaa kunnat perustamaan kuntayhtymän hoitamaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Ympäristöterveydenhuollossa on oltava yhteistoiminta-alue, jonka käy tettävissä on vähintään 10 henkilötyövuotta. Muut sosiaali- ja tervey denhuollon palvelut kunnat voisivat järjestää joko itsenäisesti tai erilai sin yhteistyömallein. Kainuun hallintokokeilussa sosiaali- ja terveyspalvelut

7 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ tuotettiin alusta saakka yhdellä organisaatiolla, yhdistäen mm. perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Kuntien maksuosuudet maakunnalle perustuvat kuntien tulopohjiin. Tämä rahoitus- ja organisointimalli on tuottanut hyviä toiminnallisia ja taloudellisia tuloksia. Jatkon valmisteluun osal listuneet kunnat ovat olleet kannanotoissaan yksimielisiä siitä, että hal lintokokeilun aikana luotuja yhtenäistä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäneitä raken teita ja käytäntöjä ei tule hajottaa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymispää töksellä on vuonna 2004 lakkautettu Kainuun sairaanhoito- ja erityis huoltopiirin kuntayhtymä. Kuntien yhteistyössä kuntajohtajakokouk sen ohjauksessa ja eri työryhmissä Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiantuntijuutta hyödyntäen on valmisteltu uuden Kainuun sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kuntayhtymän perussopimus. Kuntayhtymä tulee kuntalain mukaan perustaa kuntien yhtenevillä päätöksillä. Kuntayhtymän perussopimuksessa on mainittava yhtymän nimi, kotipaikka, jäsenkunnat ja tehtävät. Perussopimuksessa on sovit tava tavasta, jolla kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään, kuntayhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien luku määrästä ja äänivallan pe rusteista, siitä, mikä toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä, te kee sen puolesta sopimukset se kä nimenkirjoitusoikeuden mää räytymisestä, jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin, vastuusta sen ve loista sekä muista taloutta kos kevista asioista, eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemas ta, hallinnon ja talouden tarkastuksesta ja siitä, miten kuntayhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan. Jäsenet Perustettavan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jä seniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Puolanka on osajäsenenä mukana kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Muut kunnat ovat neuvotteluperusteisesti hyväksyneet

8 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ kokonaisvaltai sen yhteistyön ja rahoituspohjan kuntayhtymän perustaksi. Puolangan kunnan asema erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa pe rustuu lainsäädännön velvoitteeseen kuulua laajempaan yhteistyöorga nisaatioon ja näiden toimintojen osalta kustannusten kohdistaminen ja niiden periminen Puolangalta on järjestettävissä ns. ulkokuntalasku tuksena suoriteperusteisena. Palvelut Muodostettava kuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta kaik kien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. las ten päivähoito. Kuntayhtymän on neuvoteltava kunkin jäsenkuntansa kanssa seuraavan vuoden talousarviosta, asukkaiden palveluista ja nii den mahdollisista muutoksista sekä kuntayhtymän kuntien kanssa hoi tamista tehtävistä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Talousar viossa on huomioitava terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mu kaiset linjaukset ja toimenpiteet. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteis työsopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushal linnon ja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhtenevä näke mys siitä, että palvelukokonaisuutta ei tule hajottaa ja siirtää tehtäviä takaisin kunnille tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonaisuus tuo tetaan jatkossakin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tukipalveluiden yksikön sijoituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhty mää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaali- ja terveys huollon palveluiden ja henkilöstön laajuus ja niiden käytössä oleva huomattava tietohuoltomassa puoltavat toimintojen sijoittamista sosi aali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään. Myöhemmin uusittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asettamaan ohjaus ryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Tavoitteena on varmistaa kuntien näkemysten huomioiminen palveluiden tuottamisessa ja kehittämishankkeissa sekä edesauttaa seurantaa. Organisaatio Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto, johon kunnat valitsevat jäsenet asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohetkellä kuntien edustajien lukumäärä on seuraava: Kajaani 15, Kuhmo, Sotka mo ja Suomussalmi á 4, Hyrynsalmi, Paltamo ja Ristijärvi á 2 jäsentä, yhteensä 33 jäsentä. Puolangalla on oikeus nimetä 2 jäsentä, joilla on

9 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ puhe- ja äänioikeus asioissa, jotka koskevat yksinomaan toimintoja, joissa Puolanka on osajäsen. Yhtymävaltuutetut ovat kuntien valtuu tettuja tai varavaltuutettuja. Heidät valitaan kuntien valtuustojen toi mikautta vastaavaksi ajaksi. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii hallitus, jos sa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään 4 on Kajaanista ja muista kunnis ta jokaisesta vähintään 1. Peruskokoonpanon lisäksi Puolangan kun nalla on 1 jäsen, jolla on puhe- ja äänioikeus asioissa, jotka koskevat yksinomaan toimintoja, joissa Puolanka on osajäsen. Rahoitus Varsinaisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan rahoitus tapahtuu kuntien vuoden 2011 aikana neuvotteleman pohjaratkaisun mukaises ti. Siinä kunnat ohjaavat koko kuntayhtymän tuottamaan toimintaan kohdistuvat valtionosuudet kuntayhtymälle. Loppu tarvittava rahoitus kerätään puoliksi /asukas ja puoliksi prosenttia verorahoituksesta (ve rot + kunnalle jäävät valtionosuudet). Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ( t-2, kiinteistövero t-1) ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kunnallis- ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan kes kimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotu lot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Voimalaitosten kiinteistövero otetaan kuitenkin huomioon 1,4 %:n vero kannan mukaan. Asukaslukuna käytetään viimeistä vahvistettua vuo denvaihteen asukaslukua. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen pe rusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia eikä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Ympäristöterveydenhuollon Puolangan rahoitusosuus lasketaan siten, että ympäristöterveydenhuollon laboratorion kustannukset jaetaan / asukas, terveysvalvonnan kustannukset jaetaan siten, että 40% määräy tyy asukasluvun ja 60% valvontakohteiden lukumäärän perusteella ja eläinlääkintähuollon kustannukset jaetaan siten, että 20% määräytyy asukasluvun ja 80% tilojen lukumäärän perusteella Puolanka on asetukseen perustuen jäsen Kainuun

10 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ erityishuoltopiirissä. Puolankaan sovelletaan siltä osin ns. ulkokuntalaskutusta, joka perus tuu suoritteisiin. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa Kainuun maakuntakokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on kui tenkin suoritettava jo kuluvan vuoden puolella. Tämän vuoksi kunnat nimeävät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaalikaudelle Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uudet yhtymävaltuustoedustajat vaalikaudelle osana luottamusmies paikkajakoa, käytännössä tammi-helmikuussa Kuntajohtajakokous valmistelevana toimielimenä Perussopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat valtuuttavat kuntajohtajakokouksen valmistelevaksi toimielimeksi. Kuntajohtaja- kokous nimeää keskuudestaan puheenjohtajan; pj kutsuu koolle kun tayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen.uusia kuntayhtymiä kos kevat päätösehdotukset tekee kuntajohtajakokous. Kuntien ja maakun nan ao. henkilöstö valmistelee asiat kuntajohtajakokouksen käsiteltä väksi. 2. Ensimmäinen yhtymäkokous Käsittelee ja hyväksyy toiminnan käynnistämiseen liittyvät asiat. Kun nanhallitukset valitsevat perussopimuksen siirtymäsäännöksen mukai sesti yhtymäkokousedustajat, 2-15 edustajaa / kunta. Tarvittaessa pi detään useampi yhtymäkokous. Kuntayhtymävaltuusto vaalikaudelle nimetään ja kokoon tuu vuoden 2013 alussa Ensimmäisen yhtymäkokouksen kulku Ensimmäisen yhtymäkokouksen avaaminen Sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuuston ensimmäisestä kokoukses ta. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Perussopimuksessa on määritelty yhtymävaltuutetut ja heidän ääni määränsä, siirtymäsäännöksellä yhtymäkokousedustajiin

11 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ sovelletaan perussopimuksen määräyksiä. Yhtymäkokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkasta jien, ääntenlaskijoiden, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihtee rin valinta Toimitaan perussopimuksen/ kuntajohtajakokouksen ehdottaman hal lintosäännön mukaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymä kuntayhtymän perussopimus Merkitään tiedoksi. Toiminnan käynnistymiselle tarpeellisten sääntöjen hyväksyminen Käsitellään kuntajohtajakokouksen hyväksymä ehdotus hallintosään nöksi ja mahdolliset muutkin välttämättä käsiteltävät säännöt. Yhtymän hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valitse minen Valitaan hallitus vaalikauden loppuun; tehtävänä valmis tavat toimenpiteet loppuvuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 alussa kuntien valtuustojen järjestäytyminen; sen jälkeen kuntien varsinaiset yhtymävalinnat. Yhtymävaltuusto valitsee helmi kuussa hallituksen ja muut toimielimet 2013 alkavaksi toimikaudeksi. Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma Yhtymäkokous käsittelee kuntajohtajakokouksen ehdotuksen mukai sesti. Muut päätökset Virkojen perustaminen, henkilöstön siirtäminen ja viranhaltijajohdon nimeäminen. Varat, velat, toiminnan jatkumolle tarpeelliset tarjouspyynnöt yms. Pääperiaatteena, että siirtymävaiheen hallinto tekee vain välttämättö mät toiminnan käynnistymistä koskevat päätökset 3. Mahdollinen uusi yhtymäkokous vaalikauden aikana Siirtymävaiheen toimielimet olemassa. Kuntayhtymän hallitus

12 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ tekee ehdotukset yhtymäkokoukselle. 4. Varsinainen uusien kuntayhtymien toiminta käynnistyy Yhtymävaltuuston kokous helmikuussa Järjestäytyminen ja toimielinten valinnat. Säännöt siltä osin, kuin niistä ei ole päätetty yhtymäkokouksessa. Varat, velat yms. Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh ja hallintojohtaja Juhana Juntunen Hallintojohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liit teenä olevan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän pe russopimuksen. Liite. Samalla kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuus to vahvistaa perussopimuksen 27 :n mukaisen kuntajohtajakokouk sen uuden kuntayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen valmistele vaksi toimielimeksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy hallintojohtajan esi tyksen. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan si ten, että kaupunginhallitus hyväksyy hallintojohtajan pää tösesityksen sillä lisäyksellä, että kaupunginhallitus esittää kaupungin valtuustolle, että se antaa kaupunginhallitukselle oikeuden tehdä ei -olennaisia, teknisluonteisia muutoksia perussopimukseen. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupungin joh tajan täyden netyn päätösehdotuksen.

13 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMÄN PERUSTAMINEN KHALL 196 Hallintojohtaja ja kaupunginjohtaja Kainuussa on toteutettu alkaen Kainuun hallintokokeilusta annetun erityislain ( /343) säännöksin hallintokokeilua, jonka tarkoituksena on ollut hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallin non vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen, kunnallisten palveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, kunnallishal lintoon, valtion aluehallinnon toimintaan sekä maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Hallintokokeilulain perusteella perustet tuun Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluu mm. entinen maakuntaliitto, Kainuun Liitto kuntayhtymä aluekehityslainsäädännön mukaisine tehtävineen. Maakunta on vastannut erityislain perusteella maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, maakunnan suunnittelusta ja alueen kehittämisestä. Maakunta on päättänyt EU:n rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta sekä maakunnan kannalta merkittävän kehittämisrahoituksen suuntaamisesta. Maakun nalle on siirretty päätösvaltaa mm. työ- ja elinkeinoministeriön budje tilta. Päätöksentekoelimenä maakunnassa toimii maakunnallisilla vaa leilla valittu valtuusto. Maakunta on vastannut myös erityislain ja perussopimuksen perusteel la kaikkien lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pl. lasten päivähoito ja järjestänyt toisen asteen lukio- ja ammatillisen koulutuksen. Lisäksi kunnat antoivat sille sopimuksenvaraisesti hoidettavaksi aikaisemmin kuntien hoitamat talous- ja velkaneuvonnan ja veteraaniasiamiespalvelut. Hallintokokeilulaki säädettiin määräaikaisena voimaan siten, että ko keilussa mukana olleiden kuntien tuli olla yksimielisiä kokeilun jatkos ta. Yksimieliset kannanotot olisi tullut toimittaa valtioneuvostolle mennessä. Kokeilukunnista Hyrynsalmi, Kajaani, Kuh mo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi hyväksyivät hallin tokokeilun jatkamiseksi neuvotellun perussopimuksen osaltaan, mutta Puolanka ei sopimusta hyväksynyt. Vaala oli maakunnan päätöksenteossa osallisena ainoastaan entisen Kainuun Liiton toimialaan kuulu via asioita käsiteltäessä, ei varsinaisena kokeilukuntana. Koska yhte näistä kuntien jatkohalukkuutta ei löytynyt, lakkaa kokeilulain voi massaolo ja kuntien tulee sopia uusista palveluiden tuotta mistavois ta. Kunnat

14 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ aloittivat heti 2012 vuoden alussa valmistautumi sen uusien palveluorganisaatioiden luomiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymän perussopimuksella on aikoinaan vuonna 2004 tehdyillä päätöksillä lakkautettu Kainuun Liitto -kunta yhtymä ja Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin kuntayhtymä. Kuntien yhteistyössä ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän asiantunti juutta hyödyntäen on valmisteltu uuden Kainuun Liitto -kuntayhtymän perussopimus. Kuntayhtymät tulee perustaa kuntien yhtenevillä päätöksillä. Jäsenet Perustettavan Kainuun Liitto -kuntayhtymän jäseniä ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussal mi ja Vaala. Valtioneuvosto päättää maakuntajakolain nojalla maakun tien lukumäärän, alueet ja nimet. Alueen kuntien on oltava jäseninä maakunta liitto -kuntayhtymässä. Vaalan kunta on ilmaissut valtioneu vostolle halukkuutensa siirtyä Kainuusta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Valtioneuvoston ratkaisuun saakka Vaala on Kainuun Liitto -kuntayhtymän jäsen. Tehtävät Alueiden kehittämisestä annetun lain ( /1651) perusteella vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Alueiden kehit tämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maa kunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Maakunnan liittojen teh tävänä on huolehtia mm. maakunnan yleisestä kehittämisestä, kuntien seudullisen ja muun yhteistyön edistämisestä, maakunnan suunnitte lusta sekä EU:n rakennerahasto-ohjelmien alueellisesta valmistelusta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on kuntien kanssa solmitun yhteis työsopimuksen perusteella tuottanut henkilöstöhallinnon, taloushal linnon ja tietohallinnon tukipalveluita oman organisaationsa ohella myös kaikille Kainuun kunnille. Valmistelussa on ollut yhteneväinen nä kemys siitä, että näitäkään palveluita ei tule hajoittaa ja siirtää takai sin kunnil le tai eri organisaatioille, vaan palvelukokonaisuus tuotetaan jat kossa kin yhdessä organisaatiossa. Yhteisten tukipalveluiden yksikön si joituspaikaksi harkittiin aluksi Kainuun Liitto -kuntayhtymää. Ns. In house -aseman parempi turvaaminen, sosiaali- ja terveyshuollon palve luiden laajuus ja niiden käytössä oleva huomattava tietohuoltomassa puoltavat toimintojen

15 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ sijoittamista sosiaali- ja terveydenhuollon kunta yhtymään. Myöhemmin uusittavissa yhteistyösopimuksissa tullaan yhteisiin palveluihin asettamaan ohjausryhmät, joihin kunnat asettavat edustajansa. Tavoitteena on näin varmistaa kuntien näkemysten huo mioiminen palveluiden hankkeistamisessa, kehittämistyössä ja seuran nassa. Organisaatio Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, johon kunnat valitsevat jäsenet asukaslukujensa mukaisesti. Päätöksentekohetkellä kuntien edustajien lukumäärä on seuraava: Kajaani 15, Kuhmo, Sotka mo ja Suomussalmi á 4, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Vaala á 2 jäsentä, yhteensä 37 jäsentä. Maakuntavaltuutetut ovat kuntien valtuutettuja. Heidät valitaan kuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston kokoonpanon tulee vastata edellisessä kunnallisvaaleissa alueella valtuustopaikkoja saaneiden ryhmien saa maa kannatusta suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kuntayhtymän toimeenpano- ja valmisteluelimenä toimii maakunta hallitus, jossa on 13 jäsentä. Jäsenistä vähintään 4 on Kajaanista ja muista kunnista jokaisesta vähintään yksi. Hallituksen kokoonpano on sovitettava kunnallisvaalien tulokseen suhteellisuusperiaatetta noudat taen. Rahoitus Kainuun maakuntaliiton kustannukset jaetaan / asukas. Siirtymävaihe ja käynnistämisen valmistelu vaalikauden lopussa Perustettava kuntayhtymä aloittaa varsinaisen toimintansa Kainuun maakuntakokeilun lakatessa. Valmistelevia päätöksiä on kui tenkin suoritettava jo kuluvan vuoden puolella. Tämän vuoksi kunnat nimeävät jo syksyllä tilapäiset yhtymäkokousedustajansa vaalikaudelle Kunnallisvaalien jälkeen kunnat nimeävät uudet yhtymävaltuustoedustajat vaalikaudelle osana luottamusmies paikkajakoa, käytännössä tammi-helmikuussa Kuntajohtajakokous valmistelevana toimielimenä Perussopimuksen hyväksymisen yhteydessä kunnat valtuuttavat

16 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ kuntajohtajakokouksen valmistelevaksi toimielimeksi. Kuntajohtaja- kokous nimeää keskuudestaan puheenjohtajan; pj kutsuu koolle kun tayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen. Uusia kuntayhtymiä kos kevat päätösehdotukset tekee kuntajohtajakokous. Kuntien ja maakun nan ao. henkilöstö valmistelee asiat kuntajohtajakokouksen käsiteltä väksi. 2. Ensimmäinen yhtymäkokous Käsittelee ja hyväksyy toiminnan käynnistämiseen liittyvät asiat. Kun nanhallitukset valitsevat perussopimuksen siirtymäsäännöksen mukai sesti yhtymäkokousedustajat, 2-15 edustajaa / kunta. Tarvittaessa pi detään useampi yhtymäkokous. Kuntayhtymävaltuusto vaalikaudelle nimetään ja kokoon tuu vuoden 2013 alussa 2.1. Ensimmäisen yhtymäkokouksen kulku Ensimmäisen yhtymäkokouksen avaaminen Sovelletaan kuntalain säännöksiä valtuuston ensimmäisestä kokoukses ta. Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Perussopimuksessa on määritelty yhtymävaltuutetut ja heidän ääni määränsä, siirtymäsäännöksellä yhtymäkokousedustajiin sovelletaan perussopimuksen määräyksiä. Yhtymäkokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkasta jien, ääntenlaskijoiden, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihtee rin valinta Toimitaan perussopimuksen / kuntajohtajakokouksen ehdottaman hallintosäännön mukaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymä kuntayhtymän perussopimus Merkitään tiedoksi. Toiminnan käynnistymiselle tarpeellisten sääntöjen hyväksyminen Käsitellään kuntajohtajakokouksen hyväksymä ehdotus hallintosään nöksi ja mahdolliset muutkin välttämättä käsiteltävät säännöt. Yhtymän hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten valitse minen

17 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Valitaan hallitus vaalikauden loppuun; tehtävänä valmis tavat toimenpiteet loppuvuonna 2012 ja vuoden 2013 alussa. Vuoden 2013 alussa kuntien valtuustojen järjestäytyminen; sen jälkeen kuntien varsinaiset yhtymävalinnat. Yhtymävaltuusto valitsee helmi kuussa hallituksen ja muut toimielimet 2013 alkavaksi toimikaudeksi. Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma Yhtymäkokous käsittelee kuntajohtajakokouksen ehdotuksen mukai sesti. Muut päätökset Virkojen perustaminen, henkilöstön siirtäminen ja viranhaltijajohdon nimeäminen. Varat, velat, toiminnan jatkumolle tarpeelliset tarjouspyynnöt yms. Pääperiaatteena, että siirtymävaiheen hallinto tekee vain välttämättö mät toiminnan käynnistymistä koskevat päätökset. 3. Mahdollinen uusi yhtymäkokous vaalikauden aikana Siirtymävaiheen toimielimet olemassa. Kuntayhtymän hallitus tekee ehdotukset yhtymäkokoukselle. 4. Varsinainen uusien kuntayhtymien toiminta käynnistyy Yhtymävaltuuston kokous helmikuussa Järjestäytyminen ja toimielinten valinnat. Säännöt siltä osin, kuin niistä ei ole päätetty yhtymäkokouksessa. Varat, velat yms. Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh ja hallintojohtaja Juhana Juntunen puh Hallintojohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus esittää kaupunginval tuus tolle, et tä se hyväksyy liit teenä olevan Kainuun Liit to -kuntayhty män perus sopi muk sen. Liite.

18 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Samalla kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuus to vahvistaa perussopimuksen 27 :n mukaisen kuntajohtajakokouk sen uuden kuntayhtymän ensimmäisen yhtymäkokouksen valmistele vaksi toimielimeksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväk syy hallintojohtajan esityksen. Keskustelun aikana kaupunginjohtaja täydensi päätösehdotustaan si ten, että kaupunginhallitus hyväksyy hallintojohtajan pää tösesityksen sillä lisäyksellä, että kaupunginhallitus esittää kaupungin valtuustolle, että se antaa kaupunginhallitukselle oikeuden tehdä ei -olennaisia, teknisluonteisia muutoksia perussopimukseen. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupungin joh tajan täyden netyn päätösehdotuksen.

19 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus KAINUUN KUNTIEN JHL-YHDISTYSTEN LAUSUNTO PÄÄTTYVÄN KAINUUN HALLINTOKO KEILUN JATKOON LIITTYEN KHALL 197 Hallintojohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä on pyytänyt lausuntoa työntekijä järjestöiltä päättyvän Kainuun hallintokokeilun jatkoon liittyen. Lau sunto on osoitettu Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. JHL ry:n pää luottamusmies Reino Valjakka on kuitenkin pyytänyt saattamaan pi de tyssä Kuhmon kaupungin YT-neuvotteluryhmän ko kouksen yh teydes sä lausunnon myös Kuhmon kaupunginhallituksen tietoon. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Juhana Juntunen puh Hallintojohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää merkitä tietoonsa saaneeksi Kainuun kun tien JHL-yhdistysten yhteisen lausunnon. Liite. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväk syy hallintojohtajan esityksen. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupungin joh tajan päätös ehdotuksen.

20 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus HANKINTAPOLITIIKKA KHALL 198 Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh Esittely Kuhmon kaupungin vuoden 2012 talousarvion kaupunginhallituksen asiakkuus ja vaikuttavuus -tavoitteena on, että kaupungin han kinnat vaikuttavat myönteisesti paikkakunnan tuote- ja palvelutuotan toon. Keinoksi on nimetty toimintaa ohjaavan hankintapolitiikan laa timi nen. Työn tulee olla valmis vuoden loppuun mennessä. Esitän, että kaupunginhallitus nimeää tehtävää varten työryhmän. Työ ryh män teh tä vänä on laatia lyhyt hankintapolitiikka-asiakirja, joka oh jaa kau pungin hankintatoimintaa sopusoinnussa kestävän kehityk sen, kaupungin ta louden sekä hankintalain kanssa siten, että talousarvion ta voite toteu tuu. Työryhmän tulee vielä nimetä vähintään kol me toi menpidettä, joilla kau pungin hankintatoimintaa parannetaan jatkuvan parantami sen pe ri aattein. Työryhmän tulee esittää arvionsa myös siitä, milloin kaupun gin hankintatoimessa tulee tehdä yritysvai kutusten ar viointi. Lisäksi työryhmän tulee tehdä ehdotus myös han kintaa koske vien val tuuksien yhtenäistämisestä kaupungin hallinto- ja johtosään nöissä. Työryhmän tulee työssään paneutua kaupungin hankintatoimintaan ja han kintasopimuksiin, joista keskeisin on Kainuun hankintarenkaan kanssa tehty sopimus. Lisäksi työryhmän tulee perehtyä toisten kun tien hankintapolitiikkaan. Työryhmän tu lee ot taa huo mi oon työs sään MTK Poh jois-pohjan maan lä hi ruoka -hank keen Kuh moa koske va po litiikkadialogin ai neis to. Ensimmäisen kokouksen valmisteluista vastai sivat työryhmän puheenjohtaja ja virkamiesjäsenet työvaliokuntana. Työryhmä voi kuulla työssään asiantuntijoita ja kaupungin viranhalti joita. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus nimeää edellä kuvatun työryhmän tehtäviin neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varamiehet. Kaupunginhallitus ni meää yhden jäsenistä työryhmän puheenjohtajaksi.

21 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Edelleen esitän kaupun ginhallitukselle, että työryhmän virkamies jä se niksi nimetään rehtori Onni Heikkinen, kunnallistekninen ra ken nus mestari Minna Jo ke lai nen, ruokapalveluvastaava Liisa Pii rai nen ja kiin teis tö ra ken nusmes tari Tuu la Pu ro ve si. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan päätös ehdotuksen ja nimesi hankintapolitiikan työryhmään jäse net ja va ra jä se net seu raa vasti: Jäsen Matti Pääkkönen Maarit Rauhala Martti Malinen Jaakko Kyllönen Varajäsen Mikko Kanniainen Helena Komulainen Eira Piipponen Tarmo Suihko Lisäksi kaupunginhalli tus päätti, että työryh män pu heenjohtajana toi mii Matti Pääkkönen.

22 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 KHALL 199 Henkilöstöasianhoitaja Vuoden 2011 henkilöstötilinpäätöksessä on vertailulukuina käytetty vuo sien 2009 ja 2010 tilinpäätöksien tietoja. Henkilöstötilinpäätös on annettu tiedoksi YT-ryhmän kokouksessa Yt-ryh män jäsenillä on ollut mahdollisuus jättää kom ment teja tilin päätöstä koskien. Lisätietoja: hallintojohtaja Juhana Juntunen puh tai Hilkka Komulainen puh Henkilöstöasianhoitaja: Esitän, että kaupunginhallitus esittää henkilöstötilinpäätöksen 2011 merkittäväksi kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Liite. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväk syy henkilöstöasiainhoitajan esityksen. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupungin joh tajan päätös ehdotuksen.

23 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus VALTUUSTOALOITE RAKENNUSLUVISTA JA KIINTEISTÖVERON KERÄÄMISESTÄ VUOSAN GAN AMPUMA-ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN OSALTA 35/1/113/2010 KHALL 106 Hallintojohtaja Kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkönen on tehnyt seuraavansisältöi sen valtuuston työjärjestyk sen mukaisen valtuutetun aloitteen: "1. Luvaton rakentaminen Vuosangan ampuma-alueella Esitän, että Kuhmon kaupunginvaltuusto ryhtyy sellaisiin toimenpitei siin, joilla Vuosangan am puma-alueella olevat ilman MRL:n mukaista rakennuslupaa olevat ra kennukset velvoitetaan saattamaan luvallisiksi. Lisäksi valtuusto ryhtyy toimenpiteisiin alueella tapahtuvan uuden ra kentamisen saattamiseksi luvanvaraiseksi. 2. Kiinteistöveron määrääminen Vuosangan ampuma-alueella olevien kiinteistöjen osalta Esitän, että, että Kuhmon kaupunginvaltuusto ryhtyy sellaisiin toi menpiteisiin, joilla Vuosangan ampuma-alueella olevat rakennukset ja muut mahdolliset kiinteistöt saatetaan kiinteistöverolain mukaisesti ve rotuksen piiriin. Kuhmossa , Matti Pääkkönen " Kuhmon kaupungin teknisen lautakunnan valvontajaosto on ottanut molempiin em. kohtiin kantaa kokouksessaan ( 11) Ylä-Vieksin kyläyhdistyksen lä hettämän sähköpostiviestin perusteella. Lausunnossaan valvontajaosto on päättänyt vastata seuraavaa: " Ilman maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä tarkoitettua lupaa on MRL 146 :n määräysten mukaan sallittua rakentaa valtion hallinnas sa olevilla alueilla välittömästi puolustustarkoituksiin liittyviä raken nuksia, rakennelmia ja laitteita. Mitä rakennustyön viranomaisvalvon nasta säädetään, ei koske rakentamista puolustustarkoitusta varten.

24 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Elleivät taajaväkisistä yhdyskunnista etäällä sijaitsevilla armeijan lin noi tus- tai ampuma-alueilla olevat puolustusvoimien henkilöstön, re servi läisten sekä varusmiesten tarpeelliseen majoitukseen, ruokahuol toon ja puhtauteen suoraan ja pääasiallisesti tarkoitetut rakennukset se kä ra kennelmat ja muut kysei seen toimintaan kiinteästi kuuluvat koh teet olisi välittömästi puolus tustarkoituksia palvelevia, niin tuollaisiksi "vä littömiksi" rakennuksiksi tai rakennelmiksi ei rauhanaikaisissa olo suh teissa voisi luokitella juuri mitään toteutettuja fyysisiä kiinteitä kohtei ta puolustusvoimien ampu ma- ja leirialueilla. Siten olisi MRL 146 kokonaan vailla merkitystä ja säännöksenä turha, mikä tuskin on ollut lainlaatijan tarkoitus. Esi merkiksi jokin taajaväkisessä yhdys kunnassa si jaitsevan varuskunnan uimatai urheiluhalli, joita myös si jaintipaik kakunnan siviiliväestö ja muut ulkopuoliset tahot laa jamit taisesti käyttävät, saattaisivat hyvin kin olla tulkittavissa muuksi kuin puolustustarkoituksia välittömästi palvelevaksi laitokseksi. Sama ten on henkilökunnan asuntojen laita sil loin, kun kyseisessä yhdyskun nassa varuskunnan ulkopuolella on ole massa riittävät asumismahdolli suudet myös puolustusvoimien henkilöstölle. Jos tällaisten kohteiden lupa-asioissa tulee lupaviranomaisen ja hakijan välillä näkemyseroja, hal linto-oikeus ja viime kädessä KHO ve tävät sil loin linjaa ennakkopää töksellään tapauksesta. Juridisesti edel lä mainit tujen instanssien lisäksi ei muilla päättäjätahoilla ole ra kennuslupa prosessiin sellaisessakaan ta pauksessa päätöstasoista sanan valtaa. Kuhmon kaupunki (ja tässä tapauksessa nimen omaan sen rakennus valvontaviranomainen) ei mitenkään ole "oman harkintansa mukaan" jättänyt vaatimatta Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n viestissä tarkoitetuille Vuosangan kohteille lupia. Tällaista harkintaa ei luonnollisestikaan ole ollut tarvetta eikä mahdollisuuttakaan suorittaa. Eihän MRL 146 :n mukaisia kohteita nimittäin koskaan ole niiden rakennuttaja tuonut ei kä ole em. säännöksestä johtuen tarvinnut tuodakaan rakennusval vontaviranomaiselle lupaharkintaan. Niistä siis on oikeusnormeihin perustuvia "menetyksiä" syntynyt tai pikemminkin jäänyt syntymättä kaupungille aivan samalla tavoin kuin suunnittelematta, luvittamatta ja rakentamatta jääneistä siviilitahojen kohteista, eli ei ollenkaan. Lisäksi on todettava, että MRL 146 :n säännöksen taustalla ei suin kaan liene mitään ajatusta siinä tarkoitetulle taholle etuoikeuden järjes tämisestä. Syynä tuohon säännökseen on

25 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ epäilemättä ennen kaikkea turvallisuusajattelu. Maanpuolustuksen järjestämisen kannalta tärkeillä kohteilla kun ei lainsäätäjän mielestä nähtävästi voi olla samanlaista julkisuusstatusta kuin normaalisti luvitettavilla rakentamiskohteilla. MRL:n "osallistavan" hengen mukaisesta luvitettavien rakennushank keiden laajan julkisuuden luonteesta kun johtuu, että lupa-asiakirjat ovat kunnissa julkisia, ja mm. rakennuskohteen piirustuksia ei siten voida perustellusti julistaa edes "ei julkisiksi" eikä tietenkään "salaisik si kaan". Se kun loukkaisi edellä tarkoitettua MRL:n sisältämää lupa prosessin julkisuusperiaatetta. Luvitusvelvollisuuden piiriin kuuluvissakin eräissä kohteissa saattaa tuo laajan julkisuuden peri aa te joskus synnyttää riskejä, jotka voivat realisoitua rikostapausten yhteydessä ikävällä tavalla. Tästäkin syystä on luonnollista, että MRL 146 :n säädös rajoittaa puolustuksellisten kohteiden julkisuutta turvallisuusnäkökohdista lähtien. Kyseisenlainen oikeusnormi on lainsäädännössämme selvästi vanhem pi kuin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen 146 :n säännös on nimittäin asiasisällöltään kuta kuinkin samanlainen kuin aikaisem min voimassa olleessa rakennuslainsäädännössä. Edelleen on huomattava, että toteutetun rakennuksen rakennusluvasta verottajan käytössä oleva tieto epäilemättä on riittävä mutta ei välttä mätön ehto kiinteistöveron määräämiselle ja veron suuruuden määrit telylle silloin, kun rakennuskohde on tehty luvan mukaisena. Lisäksi on todettava, että maassamme on huomattava joukko kiinteistöveroa maksavia sellaisia kiinteistöjä, joilla ei koskaan ole ollut rakennuslupia. Tällaisia kohteita ovat monet viime vuosisadalla ennen vuoden 1959 rakennuslain voimaan tuloa valmistuneet rakennukset ja tuota van hem malta ajalta peräisi olevat, jotkut hyvinkin iäkkäät rakennuskiin teistöt. Kiinteistöverolain aikanaan voimaan tultua valtion verohallinto on täl laisista kohteista ja monis ta muistakin rakennuksista pyytänyt omista jilta erityisellä lomakkeella veron määräämistä varten sellaisia tie toja, joita kyseinen viranomainen ei esimerkiksi rakennusluvista eikä huo neisto- ja kiinteistörekisteristä ole katsonut saaneensa ao. toimin tansa kannalta riittäväntasoisina. Si ten ei rakennusluvalla ja kiinteistö verolla kaikkien rakennuskiinteistö jen kohdalla ole koskaan ollut täy dellistä yhteyttä eikä vastaavuutta. On siten puhtaasti verohallinnon toimival taan kuuluva asia päättää, mistä kiinteistöistä se niiden omista jilta kat soo lainmukaiseksi vaatia rakennusten tarpeellisia tietoja kiin teistöve ron

26 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ määräämiseksi silloin, kun ao. rakennuksilta puuttuvat edellä se lostetuista syistä rakennuslu patiedot. Lopuksi on vielä korostettava, että kiinteistöveron määrää ja rakennus ten omistajilta laskuttaa nimenomaan valtion verohallinto eikä mikään yksittäinen kunta eikä luonnollisesti siten sen rakennusvalvontaviran omainenkaan, vaikkakin kiinteistövero sitten tuloutuukin ao. kunnal le. Kunnan tehtävänä ja sen toimivaltaan kuuluvana asiassa on ainoastaan valtuuston päätöksellä tapahtuva kiinteistöveroprosentin määrää minen rakennustyypeittäin. Edellä selostetuista syistä ei Kuhmon kaupunki eikä kaupungin tekni sen lautakunnan valvontajaosto ole siis toimivaltainen tekemään ny kyisestä normistosta poikkeavaa ratkaisua Vuosangan ampuma-alueen rakennusten kiinteistöveroasiassa. Siten valvontajaoston on päätöksentekomielessä jätettävä po. kysymys toimivaltaansa kuulumattomana kä sittelemättä, eikä asiasta voida antaa valituskelpoista, päätöstäkään. " Teknisen lautakunnan valvontajaosto on lisäksi päättänyt kokoukses saan ( 27), että Vuosangan ampuma-alueen kiinteis tö ve roasia jätetään verotta jalle mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Lisätietoja antaa hallintojohtaja Juhana Juntunen puh Hallintojohtajan päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä em. valvontajaoston kannanoton luvattomaan rakentami seen sekä kiinteistöveron määräämiseen Vuo sangan ampuma-alueen osalta vastaukseksi valtuutettu Matti Pääkkö sen valtuustoaloitteeseen ja saattaa edellä selostetun tiedoksi kaupun ginvaltuustolle valtuutettu Matti Pääkkösen tekemän aloitteen johdos ta. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuutettu Matti Pääkkö sen valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsi tellyksi. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus hyväk syy hallintojohtajan esityksen. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupungin joh tajan

27 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ päätös ehdotuksen. KVALT 23 Päätös: Keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto yksimielisesti päätti siirtää asian uudelleen valmisteluun siten, että asiasta pyydetään Suomen Kuntaliitolta virallinen lausunto. KHALL 368 Hallintojohtaja Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan siirtää kaupun ginvaltuutettu Matti Pääkkösen tekemän valtuustoaloitteen uudelleen valmisteluun, siten että asiasta pyydetään Suomen Kuntaliitolta viralli nen lausunto. Asiasta on saatu Suomen Kuntaliiton päivätty virallinen lausunto. Lausunnossa todetaan seuraavaa: "1. Luvattomaan rakentamiseen puuttuminen ja rakentamisen saatta minen luvanvaraiseksi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 21 : n nojalla rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuiten kaan voi toimia kunnanhallitus. Rakennusvalvontaviranomaisen toimivallan siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa (365/1995) säädetään. Hallintopakkoa ja oikaisuvaa timusta koskevaa asiaa ei kuitenkaan saa siirtää viranhaltijan ratkaista vaksi. MRL 182 :n mukaan jos joku ryhtyy toimiin maankäyttö- ja raken nuslain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan raken nusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laiminlyöty. Edellä olevan perusteella ainoastaan kunnan rakennusvalvontaviran omainen voi ratkaista kysymyksen siitä onko kyse luvattomasta raken tamisesta, ja jos näin on, mahdollisista pakkokeinojen käyttämisestä. Koska kyse on valvonta-asiasta, ei kunnanhallituksella ole otto-oikeut ta rakennusvalvontaviranomaisen päätökseen (Kuntalaki 51 ). Raken nusvalvontaviranomaisen päätökseen haetaan muutosta hallintolain nojalla hallinto-oikeudesta. Rakennusvalvontaviranomaisen ratkaista vaksi kuuluvien asioiden valmistelusta on päätetty kunnan johto/hallintosäännössä. Useimmiten rakennustarkastajat vastaavat valmistelus ta ao. asioiden osalta.

28 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Säännöksissä on siis korostettu rakennusvalvontaviranomaisen puolu eettomuutta ja riippumatonta asemaa. Menettelytavan kommentointi tai käsittely kunnanvaltuustossa tai kunnanhallituksessa ei saa olla asia sisällöltään sellaista, että se vaarantaa rakennusvalvonnan riippumatto muuden ja puolueettomuuden MRL:n mukaisissa asioissa. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen toimintaa maankäyttö- ja ra kennuslain mukaisissa asioissa valvoo elinkeino, - liikenne- ja ympäris tökeskus (MRL 18 ). 2. Kiinteistöveron määrääminen ampuma-alueella olevien kiinteistöjen osalta Kiinteistöveron määrääminen kuuluu veroviranomaisten tehtäväksi ja perustuu kiinteistöverolakiin. Verohallinto ratkaisee itsenäisesti kiin teistöverolain pohjalta kysymyksen siitä, milloin ja kuinka paljon kiin teistöstä on maksettava kiinteistöveroa. Kiinteistöveroprosentin mää rää kunta lain asettamissa puitteissa. Kunta voi olla yhteydessä Verohallintoon esim. veronsaajien oikeudenvalvontayksikön kautta ja pyy tää Verohallintoa tarkistamaan/muuttamaan verotukseen vaikuttavia tietoja, jos katsoo siihen olevan perustetta." Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry on esittänyt kaupungille lähet tämällään sähköpostiviestillä Kuhmon kaupungin kiinteistöverojen pe rimistä ja rakennuslupamenettelyä koskevia vaatimuksia. Kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkösen valtuustoaloite on samansisältöinen. Kuhmon kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen toimialalla on lähettänyt Verohallinnon Pohjoiselle veronkantoyksikölle Ouluun tie doksi otteet teknisen lautakunnan valvontajaoston päätöksistä /11 ja /59, joissa on käsitelty Vuosangan ampuma-alueen mahdollista luvatonta rakentamista sekä kiinteistöjen saat tamista verotuksen piiriin. Teknisen lautakunnan päätöksessä ( 59) todetaan, että "veroviranomainen on saanut jaostolta tarpeelliset ja riittävät, Vuosan gan harjoitusalueen kiinteistöjä koskevat tiedot kyseisten kiinteistöjen verotuskysymyksien mahdollista käsittelyään varten ja että myös ni men omaan kyläyhdistykselle on toimitettu asiaa koskevat, voimassa olevien säännösten mukaiset tiedot."

29 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ Lisätietoja antaa hallintojohtaja Juhana Juntunen puh Vs. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: 1. Kaupunginhallitus toteaa vas tauksenaan kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkösen valtuustoaloit tee seen, että ainoastaan kaupungin rakennus valvontaviranomainen voi ratkaista kysymyk sen siitä, on ko Vuosangan ampuma-alueella kyse lu vattomasta ra kentamisesta ja tarvitaanko alu een rakennuksille raken nusluvat. Kaupunginhallitus päättää saattaa kaupunginvaltuutettu Matti Pääk kösen valtuustoaloitteen Kuhmon kaupungin rakennusval vonta viran omaisen tiedoksi mahdollisia toimenpiteitä varten. 2. Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi Kuhmon kaupungin tek niikka- ja ympäristöpalve lujen teknisen lautakunnan valvonta jaoston /11 ja /59 tekemät päätökset sekä mo lemmista päätöksistä suoritetun otteiden lähettämisen Pohjoiselle veronkantoyksikölle Ouluun, jolloin veroviranomainen on saanut tarpeelliset ja riit tävät, Vuosangan harjoitusalueen kiinteistöjä kos kevat tiedot kyseisten kiinteistöjen verotuskysymyksien mahdollis ta käsittelyään varten. 3. Kaupunginhallitus päättää saattaa kaupunginvaltuuston tietoon edellä mainitut toimenpiteet, Suomen Kuntaliiton viralli sen lau sunnon sekä esittää kaupunginval tuustolle, että se toteaa kaupun ginvaltuutettu Matti Pääkkösen valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi. Liite. Keskustelun aikana vs. kaupunginjohtaja muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: 1. Kaupunginhallitus toteaa vastauksenaan valtuustoaloitteeseen, että tä mä asia kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle. Kaupunginhallitus päättää saattaa kaupunginvaltuutettu Matti Pääk kösen valtuustoaloitteen Kuhmon kaupungin rakennusval vontavi ran omaisen tiedoksi mahdollisia toimenpiteitä var ten. 2. Kaupunginhallitus pyytää veroviranomaista tarkistamaan/muutta maan verotukseen vaikutta via tietoja Vuosangan ampuma-alueen rakennusten osalta. 3. Saatetaan kaupunginvaltuustolle tiedoksi, mihin toimen-

30 KUHMON KAUPUNKI KOKOUSPÖYTÄKIR JA 11/ piteisiin on ryhdytty valtuutettu Matti Pääkkösen valtuustoaloit teen joh dosta. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi vs. kaupunginjohtajan muu tetun päätösehdotuksen. KVALT 25 Päätös: Kaupunginvaltuusto yksi mieli sesti hyväksyi kaupun gin hallituksen esi tyk sen. KHALL 200 Hallintojohtaja Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan pyytää Suomen Kuntaliitolta lausunnon kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkösen val tuustoaloitteen johdosta. Suomen Kuntaliitto on on toimittanut pyyn nöstä päivätyn lausunnon. Liite. Aloitteen ensimmäisen kohdan johdosta kaupunginhallitus päätti ko kouksessaan saattaa kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkö sen valtuustoaloitteen Kuhmon kaupungin rakennusvalvontaviran omaisen tiedoksi mahdollisia toimenpiteitä varten. Teknisen lautakun nan valvontajaosto on käsitellyt kaupunginvaltuutettu Mat ti Pääkkösen valtuustoaloitteen. Kokouksessaan valvonta jaosto päät ti to deta, et tä vii ta ten saa tui hin lau sun toi hin ja kos ka ra ken nuk set si joit tuvat vä lit tö mälle harjoi tus- ja ampu ma-alu eel le (so ti las alue) ja pal ve levat ko. alueella ta pah tu vaa toi mintaa, ny kyisen MRL 146 mu kai sesti raken nus lupaa ei tarvi ta. En nen vuot ta 2000 voimas sa oleva ra kennuslain 7, sekä ra ken nusasetus 6 (en nen MRL:n voi maan tu loa) rakennettu jen raken nus ten raken nuslupa tulee tutkia ky seisenä ajankohtana voi massa ol leen lainsäädän nön mu kaises ti. Hallin tojohtaja on vastaanottanut otteen teknisen lautakunnan em. päätök sestä toimitettavaksi ote edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja kaupun ginvaltuustolle. Liite. Kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkösen valtuustoaloitteen toinen koh ta kuului seuraavalla taval la: "2. Kiinteistöveron määrääminen Vuo sangan ampuma-alueella ole vien kiinteistöjen osalta. Esitän, että, että Kuhmon kaupunginvaltuus to ryhtyy sellaisiin toimenpiteisiin, joilla Vuosangan ampuma-alueella olevat rakennukset ja muut mahdolliset kiinteistöt saatetaan kiinteistö verolain mukaisesti verotuksen piiriin." Aloitteen toisen kohdan johdosta kaupunginhallitus päätti kokoukses saan pyytää veroviranomaista