Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Transkriptio

1 Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia

2 Noin 20 vuoden tulosseuranta koeravustuksin RKTL:n omat koeravustukset lähinnä Hämeessä ja Uudellamaalla Kalastuspiirien, kalatalouskeskusten ja vedenomistajien istutusseurannat Etelä- Savossa, Hämeessä ja Pirkanmaalla. Seurantatietoja 222 jokirapujen ja 116 täplärapujen istutusvedestä. RKTL koonnut tiedot

3 Hämeen täplärapuvedet ja raputalous ja Raputalouden elinkeinopotentiaalit Etelä-Savossa -hankkeet Tavoitteet: Tietojen päivitys rapukantojen ja ravustuksen tilasta (tiedustelut osakaskunnille) Selvitetään kaupallisen ravustuksen esteitä ja kehitysmahdollisuuksia Arvioidaan rapukantojen tulevaa kehitystä ja saalispotentiaalia Arvioidaan matkailuravustuksen (Etelä-Savo) mahdollisuuksia Rahoitus: Hämeen ja Etelä-Savon ELYt/ EKTR ja RKTL Kesto: Häme , Etelä-Savo

4 Istutusten onnistuminen Tutkitut Etelä-Savon jokirapuistutukset ja Hämeen täplärapuistutukset olivat keskimäärin 16 vuotta sitten tehtyjä. Hämeen istutusten todettiin tuottaneen täplärapukannan 94% tapauksista ja niistä 89% (93 kpl) oli kehittynyt pyyntivahvaksi. Etelä-Savon istutusten todettiin tuottaneen jokirapukannan 55% tapauksista. Niistä 43 % (32 kpl) oli kehittynyt pyyntivahvaksi. Montako vuotta kulunut ensi-istutuksesta? ( niissä vesissä, joissa rapuja on ) Keskiluku jokirapu täplärapu täplärapu Savo Savo Häme Keskiarvo Mediaani Moodi Vastauksia Onko ravustuslupien myynti ja/tai ravustus aloitettu? ( niissä vesissä, joissa rapuja on ) lupia myydään jokirapu Savo % täplärapu Savo % täplärapu Häme % kyllä ei Yhteensä

5 Istutusvesien historialliset ja nykyiset saaliit (Häme 2008, Etelä-Savo ) Historialliset jokirapusaaliit olivat parhaimmillaan Etelä-Savo Häme alle 1 rapua/merta/yö 13 % 8 % 1-5 rapua/merta/yö 44 % 45 % yli 5 rapua/merta/yö 42 % 47 % Vastauksia yhteensä Yksikkösaalis 16 vuotta ensi-istutuksesta Jokirapu Täplärapu Etelä-Savo Häme alle 1 rapua/merta/yö 43 % 8 % 1-5 rapua/merta/yö 55 % 77 % yli 5 rapua/merta/yö 3 % 16 % Vastauksia yhteensä 40 49

6 Etelä-Savon ja Hämeen rapuistutusten onnistumisen prosenttijakaumat vesistön koon mukaisesti jaoteltuna Etelä-Savo/ jokirapu/ istutusvesistön koko Istutustulos < 50 ha ha > 500 ha jokivedet yhteensä epäonnistui tai tuotti lyhytaikaisen hyödyn istutus tuotti harvan kannan istutus tuotti kasvavan tai pyyntivahvan kannan Summa ( % ) Vastausten lukumäärä Häme/ täplärapu/ istutusvesistön koko Istutustulos < 50 ha ha ha >5000 ha jokivedet yhteensä epäonnistui tai tuotti lyhytaikaisen hyödyn istutus tuotti harvan kannan istutus tuotti kasvavan tai pyyntivahvan kannan Summa ( % ) Vastausten lukumäärä

7 Jokiravun levinneisyysalueen järvien määrä ja kokoluokitus; jokiravuille sopivan kokoisia järviä on runsaasti järveä (94 %)

8 Jokirapujen joukkokuolemien esiintyminen Etelä-Savossa. (Raputautirekisterin ja Etelä-Savon osakaskuntakyselyn tiedot yhdistetty). 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % < joet Kaikki kokoluokat Ei joukkokuolemia ennen ist. Useita joukkokuolemia ennen ist. Puolet alle 500 ha järvistä ja joista säästynyt joukkokuolemalta (rutolta). Suuremmista järvistä vain n.15 % säästynyt rapujen joukkokuolemalta. Suurissa järvissä jopa 6 joukkokuolemaa 90 vuoden aikana.

9 % jakson vesistä Rapuruton käymien seurantavesien osuus jakson seurantavesistä kunkin 3-vuotiskauden lopussa Vuosia 1. istutuksesta Jokirapu Täplärapu

10 Uusia ruttohavaintoja % Täplärapujen 3-vuotisten seurantajaksojen keskisaaliin suhde uusien ruttotapausten suhteelliseen osuuteen 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % y = 0,2267x 0,533 R² = 0, % 0 % 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 Keskiyksikkösaalis

11 Täpläravut rapuruton kantajina Täpläravuille melanisaatiotäplät keskimäärin 5-8 vuodessa. Täplärapukanta romahtaa? Seuranta-aineistossa 6 romahtanutta täplärapukantaa, osa pysyvästi? Jokiravut häviävät 18 (12%) Etelä-Savon jokirapuvedessä oli joukkokuolemaa seurattavan istutuksen jälkeen (rutto?). Lisäksi 9 muuta tapausta, jossa ravut hävisivät yllättäen (ei havaittu joukko-kuolemaa) ja 9 kroonisen ruton epäilyä. Samanaikaisesti kun Hämeen ja Pirkanmaan täplärapusaalis on noussut olemattomasta 5 miljoonaan yksilöön, alueen jokirapusaalisarvio on laskenut yksilöstä yksilöön ja täplärapukantojen ruttoisuusprosentti lähes nollasta noin 75 prosenttiin.

12 Täplärapuistutusten tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ruotsalaistutkijoiden (Petterson & Sjöstrand 1989) mukaan Istukastyyppi ja määrä vaikuttavat alkukehitykseen (< 7 v) Vesistön ravinteisuus on eduksi täplärapujen kannankehitykselle ja tuotannolle jos happitaso pysyy hyvänä, eikä liettyminen aiheuta ongelmia pohjanlaadulle. Muista vedenlaatutekijöistä ph:n, alkaliniteetin, sähkönjohto-kyvyn sekä Ca- ja Mgpitoisuuksien kasvu näyttäisi parantavan täplärapujen kannankehitystä ja saalistasoa => suurissa keskusjärvissä paremmat olosuhteet kuin latvavesillä. Täplärapuistutusten tuloksiin voimakkaimmin vaikuttanut tekijä oli veden väri (humuspitoisuus). Mitä enemmän väriä, sitä heikompi täplärapukanta. Aiemman jokirapukannan saalistaso ~1/1 tr saalistaso.

13 Johtopäätöksiä Vesistön koko: täpläravulle suuri on parempi, jokiravulle pieni (taustasyynä rapurutto, lajikohtaiset istukasmäärät/ha ja vedenlaatutekijät). Yli kolmannes alle 500 ha järviin tehdyistä jokirapuistutuksista onnistui hyvin. Vielä parempiin tuloksiin voidaan päästä istutusvesien huolellisella valinnalla (pohjan ja veden laatu) ja istutusveden ja istukkaiden ruttostatuksen määrittämisellä (krooninen rutto). Täplärapuistutukset suuriin järviin onnistuivat lähes aina. Pienvesistä vielä vähän kokemuksia. Humuspitoisuus sekä syksy- ja talvikauden matala lämpötila (virtavedet) heikentävät lisääntymistulosta. Lajin levittämisessä latva ja virtavesiin ja kohti pohjoista oltava varovainen. Täplärapukannoista valtaosa (75 %) on saanut ruttotartunnan, mikä on lisännyt myös jokirapujen ruttokuolemia => lajien alueellinen eriyttäminen ja ruttotiedotus/ -valistus tärkeää!!! Jos jokirapuja jo on vesistössä, niitä ei kannata istuttaa lisää! Mitä vähemmän jokirapuja vesistössä entuudestaan sen parempi istutustulos! Jokirapukantojen suojelussa pienimmillä vesillä on suurin merkitys (lukumäärä, koskemattomuus, uusiutuminen). Ravustukseen liittyvään elinkeinotoimintaan on Etelä-Suomessa edellytyksiä lähinnä suurilla tr-järvillä. Parhaat edellytykset kaikkein suurimmilla, joilla ranta-asutusta on suhteellisesti vähiten ja vähiten kilpailua vapaa-ajan pyynnin ja ansiopyynnin kesken. Riittävän laajat pyyntialueet ovat myös tarpeen.

14 Istutustulosjakaumia eri kokoluokituksilla Pinta-ala (ha) epäonnistui tai lyhytaikainen harva kanta kasvava tai pyyntivahva kanta Kaikki yhteensä Vesien lkm < % 33 % 27 % 100 % % 30 % 39 % 100 % % 27 % 42 % 100 % % 27 % 33 % 100 % % 23 % 36 % 100 % % 16 % 53 % 100 % % 0 % 50 % 100 % % 6 % 35 % 100 % % 16 % 38 % 100 % % 36 % 29 % 100 % % 27 % 27 % 100 % % 36 % 14 % 100 % 14 > % 33 % 19 % 100 % 27 > % 33 % 17 % 100 % 18 joki 69 % 13 % 19 % 100 % 16