Merenkulkulaitoks en to imintakertomus 1995

Transkriptio

1 korjattu versio Merenkulkulaitoks en to imintakertomus 1995 Merenkulkulaitos

2 I

3 Merenkukthallitus Päiväys Dnro /21/96 Jakelussa mainitut Viite Asia Merenkulkulaitoksen toimintakertomus vuodelta 1995 Merenkulkuhallitus lähettää kunnioittavasti valtion talousarvioasetuksen 65 edellyttämän toimintakertomuksen vuodelta Pääj ohtaj a 'yösti Vesterinen Lute Toimintakertomus vuodelta 1995 Jakelu Liikenneministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Merenkulku laitoksen johtokunnan jäsenet Merenkulkulaitoksen osasto- ja piiripäälliköt I ItI-ITIL l'uhelun Teleksi Piiiiiutii Ii L 15$ (90) (90 I 55 Ill 471 M ) I IIsiiik I

4 MERENKULKUHALLITUS MERENKULKULAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1995 sivu 1. TOIM[NNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS TOIMINTA- JA OHJAUSTAVAN KUVAUS JOHTO-ORGANISAATIO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT MERENKULKULAITOKSEN SISÄISET HANKKEET MERENKULUN TURVALLISUUS RESURSSIT 6 2. TULOSTEN KUVAUS PALVELUJEN LAATU KOKONAISTA VOITTEET LAITOKSEN KOKONAISTUOTTAVUUS KAUPPAMERENKULUN TALOUDELLISUUS RANNIKKO SAIMAA MUUN VESILIIKENTEEN TALOUDELLISUUS TULOSALUEITTAISET TAVOITTEET VÄYLÄTOIM[NNAN TALOUDELLISUUS LUOTSAUKSEN TALOUDELLISUUS VÄYLÄMAKSUN KUSTANNUSVASTAAVUUS LUOTSAUKSEN KUSTANNUS VASTAA VUUS MUUT KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAT MERENKULUN TURVALLISUUSTOIMINNAN KUSTANNUS VAS- TAAVUUS SAARISTOLIIKENTEEN KUSTANNUSVASTAAVUUS VARUSTAMOIDEN KUSTANNUS VASTAAVUUS MUUN LIIKETOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOT JA MENOT TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 12 LIITTEET LIllE 1. MERENKULKULAITOKSEN VUODEN 1995 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 13

5 3 1. TOIMINNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1.1. TOIMINTA- JA OHJAUSTA VAN KUVAUS Merenkuikulaitos on tulosjohdettu nettobudjetoitu virasto JOHTO-ORGANISAATIO Organisaatioyksikkö Pääjohtaja Kyösti Vesterinen Ylijohtaja Heikki Muttilainen Yleinen osasto Merenkuikuneuvos Heikki Valkonen Merenkulkuosasto Merenkulkuneuvos Lennart Hageistam Liikenneosasto Merenkulkuneuvos Kimmo Mannola Väyläosasto Merenkulkuneuvos Eero Muuri Merikarttaosasto Piiripäällikkö Paavo Sarkkinen Suomenlanden merenkulkupiiri Piiripäällikkö Paavo Wihuri Saaristomeren merenkulkupiiri Piiripäällikkö Markku Myi ly Pohjanlanden merenkulkupiiri Piiripäällikkö Seppo Koivupuro Järvi-Suomen merenkulkupiiri 1.3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vientija tuonti Merikuljetukset vähenivät selvästi vuonna Satamien ulkomaanliikenne oli viime vuonna 71,2 miljoonaa tonnia. Laskua edellisestä vuodesta, joka oli ennätysvuosi, oli yli 3 miljoonaa tonnia. Viennissä kuljetettiin 34,1 milj. tonnia, kun vienti vuonna 1994 oli 35,6 milj. tonnia. Määrä väheni siis 1,5 milj, tonnia. Viennistä oli 3,5 milj, tonnia transitokujetuksia. Oma vientimme väheni 0,25 milj, tonnia; lasku oli voimakasta loppuvuodesta - alkuvuodesta viennissä oli vielä kasvua. Voimmakkaimmin vähenivät viljan, selluloosan ja kappaletavaran vienti. Tuontikuijetusten määrä oli 37,0 milj, tonnia. Edellisestä vuodesta se on laskenut 1,6 milj. tonnia. Lasku johtui suurimmalta osin vähentyneistä hiilen, raakaöljyn ja öljytuotteiden kuljetuksista. Transitokuljetusten osuus tuontikuljetuksissa on 1,3 milj. tonnia. Transitokuljetukset olivat 4,7 milj, tonnia; vuonna ,6 milj. tonnia. Valtaosa vientitransitosta on erilaisten kemikaalien ja öljytuotteiden vientiä Suomen satamien kautta Keski- Eurooppan. Vientitransito väheni 1,2 milj. tonnilla. Tuontitransito koostuu taas pääasiassa kappaletavarasta, rikasteista ja erilaisista metalliteollisuustuotteista.

6 -lim Tuontitransito kasvoi kappaletavaran ansiosta edellisvuodesta 0,4 milj, tonnia. 4 Transitokuljetukset ovat keskittyneet pääosin muutamaan satamaan (Kotka, Haminaja Kokkola), joiden kokonaisliikenteestä transitokuljetuksilla on merkittävä osuus. Matkustajaliikenne Suomen ja ulkomaiden välinen matkustajaliikenne väheni vuonna 1994 ensimmäisen kerran vuoden 1980 jälkeen. Vuonna 1995 kasvu kuitenkin jatkui. Silloin kuljetettiin 13,9 miljoonaa matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,4 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin liikenne kasvoi vuonna 1995 jälleen hieman. Ruotsin liikenne väheni kolmena edellisenä vuotena yli kymmenen vuotta jatkuneen kasvun jälkeen Tallinnan liikenne kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Vuonna 1995 kuljetettiin 4,0 miljoonaa matkustajaa, vuonna ,2 milj. matkustajaa. Suomalaisen tonniston osuus kasvoi Suomalaisen toimiston osuus merikuljetuksista vuonna 1995 oli 40,6 %, kun vastaava luku vuonna 1994 oli 38,9 %. Vuonna 1995 suomalaisten alusten osuus kaikista tuontikuljetuksista oli lähes 49 %; etenkin kivihiilenja kivennäisöljyjen tuonnissa suomalaisten alusten osuus on erittäin korkea. Vientikuljetuksista suomalaisilla aluksilla hoidettiin vuonna ,7 %. Suomalaisen toimiston osuuden vuonna 1984 alkanut väheneminen näyttää pysähtyneen. Osuus oli samalla tasolla kuusi edellistä vuotta, mutta vuonna 1995 osuus kasvoi MERKITTÄVÄT INVESTOINNIT Alusinvestoinnit Merenkulkulaitos vastaanotti syksyllä lautta-alus Auroran. Aurora aloitti yhteysliikenteen saaristomeren merenkulkupiirissä 11 päivänä joulukuuta. Meriväylät Kokkolan 13 metrin väylän ruoppaustyöt aloitettiin EU:n säädösten mukaisen urakkakilpai jälkeen. Salon Uskelan 4,0 metrin väylän ruoppaustyöt saatiin päätökseen ja väylä vahvistettiin käyttöönotettavaksi syyskuussa. Rauman Rihtniemen 10,0 metrin väylän ruoppaustöitä jatkettiin. Sisävesiväylät Osana Tampere-Hämeenlinna väylän parantamista saatiin päätökseen Lempäälänja Kirkkojärven ruoppaukset.

7 -män 5 Keiteleen ja Konneveden yhdistävän Neiturin kanavan parantamistyöt aloitettiin marraskuussa. Keiteleen kanavan Vaajakosken sulun yläpuolinen Haapakosken uusi ratasilta valmistui kesällä MERENKULKULAITOKSEN SISÄISET HANKKEET Merenkulkulaitoksen navigointitietojenhallinnan strategisen suunnitelman toteuttamiseksi vuonna 1994 perustetun Navi2003-projektin puitteissa käynnistettiin vuoden 1995 aikana kauppamerenkulun väylien tarkistusmittaukset Perämerellä ja Saimaan syväväylällä. Navi-tiedonhallintaan liittyvien tietojärjestelmien kehittämistyötä jatkettiin. Karttajärjestel osalta kehittäminen tapahtui yhteistyössä Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa. Vuoden aikana laadittiin Navi-mittauksia ja tiedonhallintaa palvelevia ohjeita ja määrittelyitä. Ohjeistojen tarkentaminen ja kehittäminen jatkuu edelleen. Sisäisen koulutuksen lisäksi Naviprojekti järjesti informaatiotilaisuuksia merenmittauksen, karttatuotannon ja väylänpidon sidosryhmien informoimiseksi Navi-tilanteesta sekä palautteen saamiseksi asiakaskunnan tarpeista ja odotuksista MERENKULUN TURVALLISUUS Meriturvallisuustyö vuonna 1995 painottui voimakkaasti ro-ro-matkustaja-alusten turvallisuuden parantamiseen. SOLAS-konferenssi hyväksyi marraskuussa sarjan yleissopimusmuutoksia, jotka koskevat alusten rakenteita, paloturvallisuutta, hengenpelastuslaitteita, radiolaitteitaja miehistön koulutusta. Muutokset tulevat voimaan Meriturvallisuuden parantamista kansallisella tasolla on käsitelty laajasti Meriturval I isuus-95- toimikunnan työssä. Valtioneuvosto teki sen pohjalta periaatepäätöksen merenkulun turvallisuuspoliittisesta ohjelmasta. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi kesällä 1995 laajan muutoksen merenkulkijain koulutusta, pätevyyskirjojaja vandinpitoa koskevaan yleissopimukseen STCW 1978:aan. Euroopan Unionin meriturvallisuusdirektiivien valmisteiuun osallistuminen ja jo hyväksyttyjen säännösten kansallinen voimaansaattamisen valmistelu ovat laajentaneet merenkulkuosaston tehtäväkenttää. VTS-järjestelmän rakentaminen Helsingin edustalle ja Turun saaristoon aloitettiin. Turvallisuusvalvonta Vuoden aikana peruskatsastettiin Suomen lipun alle 15 alusta. Matkustaja-alusvarustamoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyvät tarkastukset ja auditoinnit ovat jatkuneet koko vuoden. Järjestelmä saadaan käyttöön kaikissa ulkomaanliikenteen matkustaj a-alusvarustamoissa kesään 1996 mennessä. Ulkomaalaisten alusten Port State Control -satamatarkastuksia tehtiin vuoden aikana 386.

8 1.7. 8,0 6 Merionnettomuudet Vuoden 1995 aikana kirjattiin 50 suomalaisille tai Suomen aluevesillä liikkuneille ulkomaalaisille aluksille sattunutta onnettomuutta, mikä oli 9 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ihmishenkiä ei menetetty. Meriympäristön suojelu Vuoden aikana ei sattunut merkittäviä alusten aiheuttamia ympäristövahinkoja. RESURSSIT Merenkulkulaitoksen omilta momenteilta palkattujen henkilötyövuosien määrä vuonna , mikä oli 3,2 % (66 htv) pienempi kuin vuonna oli 2. TULOSTEN KUVAUS Vuosi 1995 oli merenkulkulaitoksen viides tulosjohdettuja kolmas nettobudjetoitu toimintavuosi. Tulostavoitteet laitostasolla saavutettiin pääosin. Eräiltä osin sisäiset tulostavoitteet ylitettiin selvästi. Merenkulkulaitoksen vuoden 1995 tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on 1. esitetty liitteessä 2.1 PALVELUJEN LAATU Palvelujen laatutavoitteet saavutettiin. Talvi 1995 oli leuto. Siksi jäänmurtotoiminnasta aiheutui aluksillevain vähäisiä odotusaikoja. Luotsauksessa ei odotusaikoja syntynyt. 2.2 KOKONAISTAVOITTEET LAITOKSEN KOKONAISTUOTTAVUUS Kokonaistuottavuutta mitataan tuottavuusindeksillä, joka oli vuonna Vuonna 1995 se oli 115. Edellisestä vuodesta tuottavuus heikkeni 1,7 prosenttia. Tavoitteena ollut tuollavuuskehitys 113 ylitettiin 1,8 prosentilla. Hyvään kehitykseen vaikuttivat lähinnä toiminnan tehostamiseen tähtäävät säästötoimetja normaalia leudompi talvi KAUPPAMERENKULUN TALOUDELLISUUS RANNIKKO Merenkulkulaitoksen kauppamerenkulkuun kohdistuneet kustannukset olivat 617 milj, eli jokaista rannikolla kuljetettua tonnia kohti. Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä, sillä 8,1. Eroa suunniteltuun on - 0,13 /tonni. Ero aiheutui toisaalta kustannusten tavoite oli alittumisesta (- 0,51 /tonni) ja toisaalta kuijetetun tavaramäärän vähenemisestä 0.38 ( ltonni). Kustannuserosta suurin osa (- 0,40 /tonni) aiheutuu pääomakustannusten muutoksesta ja loput (- 0,11 /tonni) käyttömenojen pienentymisestä leudon talven vuoksi. Pääomakustannuksia pienenensi käyttöomaisuuslaskennan muutos, jonka yhteydessä omaisuus inventoitiin ja arvostettiin uudelleen SAIMAA Saimaan kauppamerenkulun kustannukset vuonna 1995 olivat 84,2 milj, eli 29,9

9 12 %. ja 7 syväväylillä kuljetettua tonnia kohden. Kuijetetun tonnin yksikkökustannus oli 1,9 korkeampi kuin tavoite (27,9 lkuljetettu tonni). Eron aiheutti pääomakustannusten kohoaminen, mikä johtui käyttöomaisuuslaskennan tarkentumisesta. Kuijetusten ja uiton yhteismäärä Vuoksen vesistössä oli 3,15 milj. tonnia, missä oli kasvua edellisestä vuodesta vajaa Luvut sisältävät myös kauppamerenkulun väylien kanavien kustannukset, mistä syystä Saimaan taloudellisuuden tunnusluku on korkeampi kuin rannikolla MUUN VESILIIKENTEEN TALOUDELLISUUS Muun vesiliikenteen kustannukset vuonna 1995 olivat 139,7 milj eli väyläkilometriä kohden. Yksikkökustannus oli 684 alempi kuin tavoite. Tavoitetta asetettaessa arvioitiin väyläkilometrien määräksi km. Toteutuma oli 337 kilometriä suurempi. Kasvu aiheutuu pääosin väyläkilometrien kasvusta Saaristomeren merenkulkupiirissä. Väyläkilometrien kasvusta aiheutunut muutos paransi yksikkökustannusta 478 markalla. Toisaalta kustannusten alittuminen 2,0 milj, markalla alensi yksikkökustannusta 206 markalla. 2.3 TULOSALUEITTAISET TAVOITTEET VÄYLÄTOIMINNAN TALOUDELLISUUS Rannikon kauppamerenkulkua palvelevan väylätoiminnan kustannukset väyläkilornetriä kohden olivat Tulos oli prosentin suunniteltua ja 7,9 % edellisen vuoden toteutumaa heikompi. Tulosta heikensi kustannusten näennäinen kasvu kirjauskäytännön muuttuessa kulutusmenojen ja investointien välisen rajanvedon tarkennusten vuoksi. Saimaan kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen ylläpidon kustannukset väyläkilometriä kohden toteutuivat 6 13 prosenttia tavoitetta parempina. Tuloksiin vaikuttivat kustannussäästöt ja väyläkilometrien määrän kasvu LUOTSAUKSEN TALOUDELLISUUS Luotsauksen taloudellisuus oli 194 lmpk. Taloudellisuuden tunnusluku oli prosentin parempi kuin tavoite. Vuodesta 1994 tunnusluku heikkeni 11 prosentilla johtuen luotsausten määrän laskusta. Suunnitelmaan verrattuna tulos parani yhden prosentin. Muutokseen vaikutti kustannusten alittuminen kolmella prosentilla ja luotsausmäärien supistuminen kandella prosentilla. Luotsausten määrä vuonna 1995 oli luotsausta (vuonna ) ja luotsattujen mailien määrä oli mpk (vuonna ). Luotsaukset vähenivät edellisestä vuodesta 3 prosenttia ja luotsatut mailit 11 prosenttia. Lukuihin vaikutti liikennemäärien pienentyminen ja talven 1995 leutous. Edelliseen vuoteen verrattuna luotsausmäärät pienenivät Suomenlandellaja Saaristomerellä, sen sijaan Pohjanlandellaja Saimaalla tapahtui kasvua. 2.4 VÄYLÄMAKSUN KUSTANNUS VASTAA VUUS (sisältää pääomakustannukset) Vaylämaksun kustannusvastaavuus oli 75,9 %, mikä oli 2,6 prosenttiyksikköä tavoitetta ja prosenttiyksikköä vuoden 1994 tulosta parempi. Kustannusvastaavuuden paranemisen 6,8 aiheutti kustannusten aleneminen 96 milj. verrattuna vuoteen 1994 ja 66 milj. verrattuna suunnitelmaan. Kustannuksiin vaikutti toisaalta normaalia leudompi talvi ja toisaalta pääomakustannusten muutos. Väylämaksutulot vähenivät 41 milj. vuodesta 1994 ja vuoden 1995 suunnitelmiin verrattuna 39,5 milj.. Tämä aiheutui liikennemäärien vähenemisestä sekä liikenteen rakenteellisista muutoksista. Tulotason lasku alensi väylämaksun kustannusvastaavuutta kandeksan prosenttiyksikköä.

10 Väylämaksun kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 ST.JUNN 1995 Väylämaksut Muut tulot Tulot yhteensä Erillismenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset Kustannukset yhteensä Alijäämä KUSTANNUS VASTAAVUUS 69,1 75,9 73,3 2.5 LUOTSAUKSEN KUSTANNUSVASTAAVUUS (sisältää pääomakustannukset) Luotsauksen kustannusvastaavuus oli 51,7% eli 2,4 prosenttiyksikköä suunniteltua parempi. Vuodesta 1994 kustannusvastaavus heikkeni 3,3 prosenttiyksikköä. Vuoden 1994 luotsaus kovan talven vuoksi normaalia suuremmat, mikä paransi tilapäisesti vuoden -määrät olivat kustannusvastaavuutta. Luotsauksen kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot Erillismenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset Kustannukset yhteensä Alijäämä KUSTANNUS VASTAAVUUS 55,1 51,7 49, MUUT KUSTANNUS VASTAA VUUSLASKELMAT MERENKULUN TURVALLISUUSTOIMINNAN KUSTANNUS VASTAA VUUS Maksullinen turvallisuustoiminta käsittää peruskatsastus- auditointi- ja asiakirjatuloja. Tulojen määrä ylitti suunnitellun, mihin vaikutti mm turvallisuusjohtamisjärjestelmien tarkastaminen matkustajalaivayhtiöissä.

11 Merenkulun turvallisuustoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma TOT TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot Erillismenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämälalijäämä KUSTANNUSVASTAAVUUS % 115,8 99, SAARISTOLIIKENTEEN KUSTANNUS VASTAAVUUS Yhteysalusliikenne on saaristolaisille ilmaista. Tulojen kasvusta aiheutui sekalaisista tuloista. Liikenteen tulot kasvoivat liikennemäärien kasvusta johtuen vuodesta % ja suunnitellusta 31 %. Paikkausmenot nousivat edellisestä vuodesta 6,4 % ja suunnitelmasta 6,2 %johtuen alushenkilöstön palkankorotuksistaja takautuvien vastikepalkkojen maksusta. Muiden kulutusmenojen ylittymiseen ( 7 % suunnitellusta) vaikutti mm tilapäisten ja vuokrattujen alusten käyttö kevään 1995 lakon yhteydessä. satamien rakentaminen Saaristoliikenteen kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot Erillismenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset Kustannukset yhteensä Alijäämä KUSTANNUS VASTAA VUUS % 3,2 4,4 2, VARUSTAMOPALVELUIDEN KUSTANNUSVASTAAVUUS Varustamopalvelut sisältävät Arandan, Hansen ja Muikun hoidon sekä jäänmurtajien kesätyön. Kaupallisen toiminnan tulos jäi noin 6 milj. alle budjetoidun. Mta Aranda toteutui budjetin mukaisena. Hansen tulosta heikensi noin 400 t alukselle kirjattujen hoitosopimuksessa mainitsemattomien henkilöiden palkat. Monitoimimurtajien rahtauksessa ei ylletty

12 10 odotettuun käyttöasteeseenja tulot jäivät noin 11 % budjetoidusta. Budjetin ylitystä tapahtui myös kustannuksissa. Eniten ylittyivät kunnossapitoon budjetoidut menot. Ylityksen suurin yksittäinen syy on alusten takuun jälkeisten telakointien puuttuminen budjetista (noin 850 t). Odottamattoman suuret luokituskulut heikensivät tulosta noin 300 t. Ulkopuolisten operaattoreiden palkkiot eivät pienentyneet budjetoidulla tavalla, koska toiminnan vähäisyyden vuoksi omalle henkilökunnalle ei ole kertynyt riittävästi praktiikkaa, joka oikeuttaisi omiin lisensseihin. (n 500 t) Varustamopalveluiden kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot Erillismenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset Kustannuksetyhteensä Alijäämä KUSTANNUS VASTAAVUUS % 55,1 65,9 77, MUUN LIIKETOIMINNAN KUSTANNUS VASTAAVUUS Ulkopuolisten töiden kustannusvastaavuuslaskelma TOT 1994 TOT 1995 SUUNN 1995 Tulot Erillismenot Pääomakustannukset Yhteiskustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä KUSTANNUSVASTAAVUUS % 3. TILINPAATÖSLASKELMAT 3.1 TULOT JA MENOT 123,3 117,4 103,3 Tulot Merenkulkulaitoksen tulot vähenivät edellisestä vuodesta 5,0 prosenttia. Väylämaksutuloja kertyi 40,9 milj vähemmän kuin vuonna 1994, mikä aiheutui liikenteen rakenteen muu-

13 milj toksestaja liikenteen määrän vähenemisestä. Väylämaksutuloja arvioitiin kertyvän vuonna milj,. Luotsausmaksutulot vähenivät il milj, eli 10,1 %. Muut suoritetulot kasvoivat 9,4 milj. suuremmiksi kuin vuonna Syynä tähän oli lähinnä monitoimimurtajien kaupallisen toiminnan ja muiden ulkopuolisten töiden piristyminen. Suunnitelmiin verrattuna tulot jäivät vain 1,8 milj, alle tavoitteen. Muiden tulojen kaksinkertaistuminen johtui va Lonnan myyntitulosta sekä siitä että Tarmon ja Varman myyntitulot kirjautuivat 1,5 milj. samalle vuodelle. Muihin tuloihin kirjattiin myös satunnaisluonteisia tuloeriä noin markan edestä. Kulutusmenot Paikkausmenot alenivat vuodesta ,8 prosenttia eli noin 3,5 milj.. Säästö on pieni vaikka vuonna 1995 talvi oli leutoja vuonna 1994 normaali. Lisäksi henkilöstö väheni edellisvuoteen verrattuna 2,7 prosentilla. Se että henkilötyövuosisäästöt, lomautukset, jäänmurtajahenkilöstön työskentely retkikunnissaja leuto talvi eivät juuri näy palkkausmenojen alenemisena johtuu lomarahavapaiden määrän taantumisesta sekä suurehkoista palkankorotuksista, jotka toteutuivat alusten työsuhteisille tuntuvasti yleistä linjaa korkeampinaja muille TUPO:n mukaisina. Merenkulkulaitoksen toimintamenomomentin henkilötyövuosien määrä vuonna oli 1957, missä oli vähennystä 55 henkilötyövuotta vuodesta Muiden kulutusmenojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 12,8 milj. eli 7,1 prosenttia. Kasvu syntyi pääasiassa kiri auskäytännön muutoksesta, joka aiheutti siirtymää investoinneista kulutusmenoihin. Vuoden 1995 suunnitelmaan verrattuna kulutusmenoja säästyi 8,3 milj., mihin vaikuttivat normaalia leudompi talvi, luotsausten supistuminen ja säästötoimet. Investoinnit Investointeihin käytettiin merenkulkulaitokselle myönnettyjä budjettivaroja vuonna 1995 yhtensä 295,7 milj., mikä on 1,8% enemmän kuin vuonna Alustenja laitehankintojen 204,8 milj. markan luvussa on mukana monitoimimurtajien toimitusluoton lyhennyksiäja rahoitusmenoja 155,9 milj,. Saaristomeren merenkulkupiiriin valmistui lautta-alus Aurora. Väyliäja turvalaitteita rakennettiin 63,1 milj. markalla ja Keiteleen kanavan lopputöitä tehtiin vielä 3,7 milj markalla. Omaa toimintaa palveleviin talonrakennuksiin ja satamiin investoitim 17,5 milj.. Merenkulun edistäminen Merenkulun edistämiseen tarkoitettuja avustuksia ja korkotukia maksettiin 134,9 milj markkaa. Vuonna 1994 avustuksiin käytettiin 137,4 milj, markkaa. Suurin muutos on tapahtunut ulkomaanliikenteen alustuen määrässä, joka kasvoi edellisestä vuodesta 10,0 milj,. Lastialusten hankintojen tukemiseen myönnettävä korkotuki supistui edellisestä vuodesta 8,2. Piensatamien rakentamiseen kohdistuneet menot laskivat 5,2 milj. edellisestä vuodesta. Vähennys prosenteissa oli 42,8. Työllisyyden hoito Vuonna 1995 käytettiin työllisyysmäärärahoja 44,8 milj., kun vastaava määrärahojen käyttö vuonna 1994 oli 52,7 milj.. Työllisyysrahoilla työllistettiin yhteensä 124 henkilötyövuotta (vuonna htv)

14 TALOUS ARV I ON TOTEUTUMALASKELMA TALOUSAKVIUIN 1U11U I UNI 1-)f\iL,kVIt% V U J-1Jt TALOUSARVIOTILI MAARÄRAIIA TAI TULOARVIO KAY1ETTA VIS- KAYTEYFY TAI SIIRREtTY VUO- VERTAILU TA VUODELTA 1995 ED.VUOSILTA SÄ KERTYNYT DELLE 1996 LOUSARVIOON MK MK MK MK MK MK BRUTrOBUDJETOIDUT TULOT Tulot Menorä.stien ym. palautukset Valtion maaomaisuuden myynti Paivä- ja äitiysraha sekä stm Llstimaksut BRUTFOBUDJETOIDUT TULOT YHTEENSÄ LUKU MERENKULKULAITOS Toimintamenot (smr 2v) bruttomenot bruttoulot =nettomenot Saimaan kanavan hoitokunta (arviomäriraha) I I Kaluston hankinta (smr 3v) Talonrakennukset (smr 3 v) II VaylttyÖt (smr 3v) ) Keiteleen-Päijanteen kanava (smr 3v) Saimaan kanavan vuokra-alueen tie (srnr 3v.) I Maa-ja vesialueiden hankinta (smr 3v) ) LUKU YHTEENSÄ LUKU MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDISTXMINEN Piensatamien rakentaminen (smr 3v) ) Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen korkotuki (arviomi.räraha) Lastialusten hankintojen tukeminen (arviomr) ISO Ulkomaanliikcnteefl kauppa-alusluetteloon merk. alusten kilpailuedellytystcfl turvaaminen (arviomr) Saaristoliik. avustaminen(kiinteämr) Saaristoliikenteen korkotuki (arviomr) Saimaan jänmur1ofl avustaminen(kiinteärnr) Llstimaksuista suor. avustukset (arviomr) LUKU31.32YHTEENSÄ Työllisyysmisä rärahat Valtion työtehtävät (arviomälräraha) II I Työllisyysper.valtiOapU investointeihin (smr 3v.) I I Sijoitusmenot työll.turvaamiseksi (smr 3 v.) Halllnnonalolttaln jakamattomat menot Kuntoutusmääräraha (arviomääräraha) Toimintamenot (smr 2v.) IntegraatiovalmenfluS (smr 3v.) Korkeakouluharj.Palkat (arviomälträraha) YHTEENSÄ MENOTYHTEENSÄ LIIkevaihto- ja arvonilsäverot Arvonlisäverotulot Arvonlisäveromenot Peruutetut siirtomäärärahat 1)2831,

15 MERENKULKULAITOKSEN VUODEN 1995 TULOSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN LuTE 1 PALVELUJEN LAATU Aukipidettävät talvisatamat kpl Jäänmurtajien viiveet, tuntia Luotsien odotusajat K % 6,7 Korko % 7,0 TOTEUTUNUT TAVOITE MAX 4 EI OLE Korko % 7,0 OTEUTUNUT ALLE 4 EI OLE SUORITTEET Luotsattu matka, mpk Ylläpidettävien väylien pituus, km - kauppamerenkulku muu vesiliikenne INFRASTRUKTUURI JA KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN MKL :N TUOTTAVUUSKEHITYS KAUPPAMERENKULUN TALOUDELLISUUS 1) - rannikko /kuljetettu toimi 8,4 8,1 8,0 - Saimaa lkuljetettu toimi 2) (23,8) sis uiton 27,4 27,9 29,9 MUUN VESILIIKENTEEN TALOUDELLISUUS - lväyläkilometri 1) KUSTANNUSVASTAAVUUS % - luotsausmaksu 3) 55,1 49,3 51,7 - väylämaksu 3) 69,1 73,3 75,9 1)Mukana pääomakustannukset lukuunottamatta väylien ja kanavien pääomakustannuksia 2) Sisältää myös kauppamerenkulun kanavien käyttö- ja ylläpitomenot 3) Kustannusvastaavuuksiin sisältyy kaikki ko toimintojen pääomakustannukset