ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Savonlinnan normaalikoulu Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Savonlinnan normaalikoulu Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Savonlinnan kaupungin perusopetukseen on laadittu koko kuntaa koskeva perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Kuntakohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan on koottu kunnan yleiset ohjeistukset ja linjaukset. Koulun lukuvuosisuunnitelmaan liitetta va a n koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan täydennetään vuosittain tarkennetut oppilashuollon painopistealueet, käytänteet, menettelytavat ja vastuuhenkilo t. 1. Oppilashuollon suunnittelu ja tiedottaminen Koulun henkilöstö ja huoltajat osallistuvat oppilashuollon suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajien kanssa koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma käsitellään syksyn suunnittelupäivän yhteydessä. Tarvittaessa oppilashuollon asioita käsitellään osana kuukausittaisia opettajakunnan kokouksia, samoin muun henkilo kunnan kanssa. Luokkakohtaisissa vanhempainilloissa ka sitella a n myös oppilashuollollisia asioita. Vanhempainyhdistys osallistuu oppilashuollon suunnitteluun ja arviointiin, kotien ja koulun va lisen yhteistyo n ja yhteiso llisyyden rakentamiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Oppilaat osallistuvat koulun toiminnan arviointiin, koulun lukuvuosisuunnitelman laatimiseen, kouluruokailun suunnitteluun ja arviointiin, koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun ja kehitta miseen, yhteisen tekemisen suunnitteluun ja toteuttamiseen seka yhteenkuuluvuuden tunteen luomiseen ja ja rjestyssa a nto jen laatimiseen. Oppilaskunnan hallitus toimii yhtena kanavana oppilaiden mielipiteiden esille tuomiseksi. Yhteisöllisen ja yksilo llisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedotetaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyötahoja koulun kotisivuilla, koulun lukuvuositiedotteessa ja kotiin la hetetta villa tiedotteilla. 2. Koulun oppilashuollon kokonaistarve 2.1 Koulun yleiskuvaus Savonlinnan normaalikoulu on Itä-Suomen yliopistoon kuuluva perusasteen vuosiluokkien 1-9 harjoittelukoulu. Koulu on kaksisarjainen yhtenäiskoulu, jossa on yhteensä 360 oppilasta. Tavoitteena on oppilaiden kasvattaminen itsenäisiksi ja vastuullisiksi: Oppilas kasvaa arvostamaan itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöään. Oppilas kasvaa luottamaan itseensä sekä tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Oppilas kasvaa myös kriittiseksi ja arvostelukykyiseksi sekä oppii vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta. Oppilas kasvaa ottamaan vastuuta omasta koulutyöskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään. Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä yhtenäinen perusopetus (Savonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma, Itä-Suomen yliopiston strategia vuosille , Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutusosaston opetussuunnitelma).

2 Savonlinnan normaalikoulu on rakennettu v ja se on peruskorjattu v Laajennusosa on valmistunut v Koulupiha sijaitsee kolmessa eri tasossa. Iltapäiväkerho toimii rakennuksen entisessä talonmiehen asunnossa sekä ruokalan yhteydessä olevassa luokkatilassa. Lisäksi koululla on käytössään opetustiloja opettajankoulutuslaitoksen puolella, mm. kotitalous, fysiikan ja kemian sekä liikunnan tiloja. Savonlinnan normaalikoulu sijaitsee Savonlinnan kaupungin keskustan tuntumassa Heikinpohjan kaupunginosassa ja se on keskusta-alueen ainoa koulu, joka järjestää opetusta vuosiluokilla Oppilaaksiottoalue on ensisijaisesti Laitaatsillan ja Kyrönsalmen sillan välinen alue ja toissijaisesti varaottoalueena on koko kaupunki. Muutama oppilas tulee keskusta-alueen ulkopuolelta. Suurin osa oppilaista kulkee koulumatkansa ka vellen tai pyo ra lla. Julkisilla kulkuneuvoilla kulkee n. 100 oppilasta. Kuljetuksen perusteena on pitka matka, turvaton koulutie tai la a ka rinlausunto Kuvaus oppilaiden nykyisesta terveydesta ja hyvinvoinnista Koulun oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia arvioidaan vuosittain KiVa-koulu kyselyllä sekä joka 3. vuosi teetettävällä kouluterveyskyselyllä. Lisäksi koulussa toteutetaan vuosittain laajat terveystarkastukset. Selvitysten perusteella toimintakaudelle koulun oppilashuollon kehittämisen painopistealueina olivat kiusaamistapausten ennalta ehkäisy ja edelleen vähentäminen sekä oppilaiden osallisuuden vahvistaminen. Toimintakaudella painopistealueina on 1. oppilaiden osallisuuden vahvistaminen, 2. oppilaiden poissaolojen vähentäminen, 3. oppilaiden liikkumisen lisääminen ja 4. opettajien osaamisen vahvistaminen oppilaiden poikkeavien opetusjärjestelyjen toteuttamisessa. Osallisuutta vahvistetaan uuden opetussuunnitelman valmistelun yhteydessä osana koulun toimintakulttuurin kehittämistä. Oppilastasolla tavoitteena on oppilaiden oman toiminnanohjauksen taitojen kehittäminen, oppilaiden kuuleminen koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä ja säännöllisten luokanvalvojan tuntien organisointi työjärjestyksiin (yläluokat). Oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja vähentämiseksi tehostetaan päivittäisten Wilmamerkintöjen tekemistä. Lisäksi Wilman kautta tiedotetaan niin huoltajia kuin oppilaita poissaoloihin liittyvistä eri käytänteistä ja korvaavuuksista. Oppilaiden liikkumista toteutetaan tietoisemmin sekä osana opetusta eri aineiden tunneilla että Liikkuva koulu -hankkeen kautta. Opettajien osaamista vahvistetaan sekä hankerahoituksen että vertaistuen, seutu- ja verkostoyhteistyön kautta. Koulutasolla kehitetään lisäksi oppilaskunnan toimintaa yhdessä oppilaskunnan sekä tuki- ja kummioppilastoiminnan kanssa. Lisäksi selvitetään yhteistyön mahdollisuuksia nuorisotoimen tuen (NUTU ry.) kanssa toteutettavaan yhteistyöhön.

3 3. Ka ytetta vissa olevat oppilashuoltopalvelut Kouluterveydenhoitaja Merja Kyttälä on tavattavissa koululla maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Koulula a ka ri Eija Huttunen ka y koululla tekema ssa tarkastukset 1. ja 5. luokkalaisille. Koulukuraattori Mirja Soininen ja palveluohjaaja Pauli Kokkonen ka yvät koululla tarvittaessa. Psykologipalvelut ovat tarjolla perhepalvelukeskuksesta ( ). Sosiaalityöntekija t tavoittaa puhelimitse. Kuraattoripalvelu on yhteinen länsipuolen koulujen kanssa. Kuraattoriin tai palveluohjaajaan voi ottaa yhteyttä Wilman kautta tai suoraan puhelimitse. Savonlinnan kaupunki vastaa sosiaalitoimen palveluista. Kouluterveydenhuollosta ja psykologipalveluista vastaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon kuntayhtymä (SOSTERI). 4. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö 4.1 Oppilashuoltoryhmän kokoonpano johtava rehtori Mikko Ripatti, puheenjohtaja erityisopettaja Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho erityisopettaja Katja Räisänen koulukuraattori Mirja Soininen palveluohjaaja Pauli Kokkonen opinto-ohjaaja Miika Tynkkynen oppilaskunnan ohjaaja, opettajajäsen Miika Tynkkynen oppilaskunnan hallituksen edustaja kouluterveydenhoitaja Merja Kyttälä vanhempainyhdistyksen edustaja Tarvittaessa ryhma a n kutsutaan muita asiantuntijoita, esim. koulupsykologi, koulupoliisi ymv. 4.2 Vastuualueet Rehtori - vastaa ryhmän koolle kutsumisesta ja toimii ryhmän puheenjohtajana - vastaa koulukohtaisen oppilashuollon toimintamallin kehittämisestä yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa Opettaja - oppilaiden hyvinvoinnin yleistilanteen havainnointi - oppilaan poissaolojen seuranta - varhaisen puuttumisen ja tuen käynnistäminen huolen ilmaantuessa - huolehtii omalta osaltaan nivelvaiheyhteistyöstä Erityisopettaja - kartoittaa oppilaan oppimisvalmiuksia

4 - oppilaan arvioinneissa, pedagogisissa tukitoimissa ja selvityksissa yhteistyo kumppani luokanopettajan, aineenopettajan/luokanvalvojan kanssa - huolehtii omalta osaltaan nivelvaiheyhteistyöstä - vastaa koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman muistioiden laadinnasta Kouluterveydenhoitaja - oppilaan fyysisen ja psyykkisen kasvun seka kehityksen seuranta ja tukeminen - eri luokka-asteiden ma a ra aikaistarkastusten yhteydessa oppilaan kannustaminen omasta terveydesta huolehtimiseen - antaa ensiapua seka ohjaa sairaustapauksissa oikeaan hoitopaikkaan - toimii yhteistyo ssa koulula a ka rin, opettajien, koulukuraattorin, oppilashuoltoryhma n, huoltajien ja oppilaiden kanssa - osallistuu kouluympäristön terveydellisten olojen seurantaan Koulukuraattori/palveluohjaaja - auttaa oppilasta koulunka yntiin, kaverisuhteisiin, kotitilanteisiin ja ela ma ntilanteiden muutoksiin liittyvissa tilanteissa - osallistuu tarvittaessa kasvatuskeskusteluihin - toimii oppilaan tukena koulun ulkopuolisiin ongelmiin liittyvissa asioissa - tyo skentelee perheiden kanssa: keskustelee huoltajien kanssa kotitilanteesta ja kasvatusasioista - tekee yhteistyo ta lastensuojelun, perhepalvelukeskuksen ja terveydenhuollon kanssa Psykologi - auttaa oppilasta ja perhettä oppimiseen, koulunka yntiin, ihmissuhteisiin ja vaikeisiin ela ma ntilanteisiin liittyvissa asioissa - vastaa psykologisista tutkimuksista, keskusteluavun antamisesta, ohjaamisesta ja neuvonnasta - toimii yhteistyo ssa huoltajien ja koulun tyo ntekijo iden kanssa - tekee tarvittaessa yhteistyo ta perheneuvolan, lastensuojelun ja terveydenhuollon kanssa Opinto-ohjaaja - tukee oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämän suunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja - vuosiluokkien 7-9 oppilaanohjauksen kokonaisuus muodostuu luokkakohtaisesta ohjauksesta, oppilaiden opintojen yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - tutustuttaa oppilaat työelämään - huolehtii omalta osaltaan nivelvaiheyhteistyöstä 4.3 Kokoontuminen, käytännöt ja toiminnan arviointi Koulukohtainen oppilashuoltoryhma vastaa yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehitta misesta. Oppilashuoltoryhma a johtaa johtava rehtori. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen otetaan huomioon kaikessa yhteiso llisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehitta misessa. Ryhma a n kutsutaan tarvittaessa muita koulun henkilo sto n edustajia ja lasten ja nuorten hyvinvointia edista via viranomaisia ja toimijoita.

5 Oppilashuoltoryhma kokoontuu 1-2 kertaa lukukaudessa. Koollekutsujana toimii johtava rehtori. Kokouksista kirjoitetaan muistiot. Koulun oppilashuoltoryhmä vastaa suunnitelman valmistelun koordinoinnista. Suunnitelman toteutumista arvioidaan sekä lukukausittain että lukuvuoden lopulla pidettävässä kokouksessa. Arvioinnin tukena voidaan käyttää itsearviointia, oppilashuoltoon liittyviä erikseen laadittavia kyselyitä sekä eri sidosryhmiltä kerättävää palautetta: seudullinen kysely joka 4. vuosi kouluterveyskysely (THL) joka 3. vuosi koulun hyvinvointiprofiili ( KiVa-koulu -kysely, vuosittain yläkoulun laaja terveystarkastus (8.lk) koulun terveysolojen tarkastus Vanhempien kasvatustyo n tukeminen seka kodin ja koulun yhteistyo n vahvistaminen kuuluvat yhteiso lliseen oppilashuoltotoimintaan. Keinoja na iden toteuttamiseen ovat vanhempien kuuleminen ja yhteistyo vanhempainyhdistyksen kanssa. 4.4 Tavoitteet Oppilashuollon toiminnan tavoitteena on kouluyhteiso n ja oppilasryhmien hyvinvoinnin seuraaminen, arvioiminen ja kehitta minen seka kouluympa risto n terveellisyydesta, turvallisuudesta ja esteetto myydesta huolehtiminen (koulurakennus, -tilat ja va lineet). 4.5 Tehtävät Oppilashuoltotyo on jatkuvaa ja jokapa iva ista. Oppilashuoltoryhma koordinoi, suunnittelee, arvioi ja kehitta a oppilaiden hyvinvointia edista via toimenpiteita. Toteuttamisesta vastaa johtava rehtori yhdessa henkilo sto n ja vanhempainyhdistyksen seka huoltajien kanssa. Myo s oppilaskunnan hallitus osallistuu hyvinvointia edista va a n tyo ho n omalta osaltaan. Yhteistyo ta tavoitteiden saavuttamiseksi tehda a n myo s koulun ulkopuolisten lasten hyvinvointia edista vien tahojen kanssa kuten poliisin, nuorisotoimen, kansalais- ja musiikkiopiston, seurakunnan ja erilaisten ja rjesto jen kanssa. Järjestyssäännöt käsitellään luokissa opettajan johdolla. Niitä tarkistetaan ja päivitetään syksyllä Järjestyssääntöjen uudistamisessa kuullaan opettajia sekä oppilaita (liite 1). Muutokset käsitellään yhdessä oppilaiden kanssa luokkatasolla. Jokainen luokanopettaja ja -valvoja seuraa oppilaidensa poissaoloja. Sairauspoissaolosta ilmoitetaan opettajalle puhelimitse, tekstiviestilla tai Wilman va lityksella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Muiden poissaolojen osalta pyydeta a n luokanopettajalta tai -valvojalta kirjallinen lupa eninta a n viiden pa iva n ja johtavalta rehtorilta sita pitempa a n poissaoloon. Luvattomiin poissaoloihin puututaan va litto ma sti ja niista ollaan yhteydessa huoltajaan. Toimintatavoista kerrotaan koulun syystiedotteessa. Poissaolojen seuraaminen, niista ilmoittaminen ja niihin puuttuminen: Oppilaiden poissaolot merkita a n Wilmaan. Kun oppilaalle kertyy luvattomia/selvitta ma tto mia poissaoloja 50 tuntia, ilmoitetaan asiasta johtavalle rehtorille ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteista. Ensivaiheessa

6 ka yda a n keskustelu asiasta oppilaan ja oppilaan huoltajan kanssa (selviteta a n syita poissaoloihin ja keinoja tilanteen parantamiseksi) ja ohjataan oppilas tarpeen mukaan yksilo llisen oppilashuollon toimenpiteiden piiriin. Mika li muutosta ei tapahdu tai tarve niin vaatii, tehda a n asiasta lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä tiedotetaan huoltajia opettajan virkavelollisuuteen kuuluvana toimenpiteenä, kun huoli on aiheellinen. Kerran lukuvuodessa johtava rehtori pyytää opettajakunnalta esityksiä koulukiinteistöön liittyvistä vuosikorjauksista, mahdollisista tapaturma-alttiista paikoista seka rikkina isistä rakenteista ja va lineistä. Johtava rehtori kokoaa esitykset ja toimittaa isännöitsijälle alkukesään mennessä. Koko henkilo kunta havainnoi na ita asioita la pi vuoden kaikessa toiminnassaan. Korjaustarpeet kirjataan vuosikorjauslistaan. Akuutit kiinteistönhoidon tarpeet ilmoitetaan sähköisesti kiinteistönhoidon palvelupyyntöjärjestelmään (yliopiston intranet), jonka kiinteistönhoitaja tarkistaa pa ivitta in. Kiireelliset korjausta vaativat asiat voidaan ilmoittaa myös puhelimitse. Pihan leikkiva lineet tarkistetaan ja huolletaan syksyisin ja keva isin kiinteistönhuollon toimesta. Huomatessaan puutteita laitteiden turvallisuudessa, va lituntivalvoja ilmoittaa asiasta koulun virastomestarille tai johtavalle rehtorille ja ha n edelleen kiinteistönhoitoon. Koulutapaturma on perusopetuksen oppilaille koulussa tai koulumatkalla sattunut a killinen, ulkoisen ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma. Koulutapaturmina korvataan myo s sellaiset vammat, jotka ovat syntyneet opintoka ynnilla, opintoretkella, leirikoulussa, kerhossa tai va litto ma lla matkalla niihin, mika li ne sisa ltyva t kouluntoimintasuunnitelmaan. Tapaturmia ja vahinkoja ehka ista a n oppituntien ja toiminnan huolellisella suunnittelulla ja valmistautumisella. Tapaturman sattuessa ensiavun antaa opettaja. Tapaturmasta ilmoitetaan heti huoltajalle ja laajempi ensiapu ja hoito annetaan terveyskeskuksen yhteispäivystyksessä. Kaikki koulussa tyo skenteleva t niin aikuiset kuin lapsetkin havainnoivat tiloja ja va lineita ja ilmoittavat heti johtavalle rehtorille, jos huomaavat niissa puutteita turvallisuuden suhteen. Johtava rehtori on tarvittaessa yhteydessa tekniseen toimeen, terveydenhuoltohenkilo sto o n tms. Va hinta a n yhdella koulun opettajista on voimassaolevan EA1-kortti. Poistumisharjoitukset suoritetaan syksyisin orientoivan harjoittelun yhteydessä joka 2. vuosi. Harjoituksista saatu palaute ja korjausehdotukset huomioidaan välittömästi koulun toiminnassa. 5. Toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa A killisissa kriiseissa seka uhka- ja vaaratilanteissa toimitaan suunnitelmallisesti (liite 3). Oppilashuoltosuunnitelmassa ma a ritella a n toiminta a killisissa kriiseissa, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyo ssa tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara- ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. A) Pelastussuunnitelma (yleisohje liitteenä) Pelastussuunnitelma löytyy paperiversiona koulun kansliasta ja palvelimelta osoitteesta: \\sln-fs1\data\org\f\hk\sln --> turvallisuus --> pelastussuunnitelma

7 Opettajakuntaa muistutetaan lukuvuoden alkaessa suunnitelman kertaamisesta. Yleinen toimintaohje tulipalon syttyessä: pelasta, hälytä, sammuta, rajoita, opasta. Vaaratilanteessa (tulipalo) poistumisalue koulun piha-alueen nurmikenttä, talvella pakkasesta johtuen OKL-halli. Oppilaat poistuvat opettajan johdolla poistumisalueelle laskentaa varten. Poistumistilanteessa varmistetaan oppilaiden poistuminen seuraavasti (ml. esim. WC-tilat ja muut yhteiskäyttöiset tilat): alasolu/sanna Metsälä, kirjastosolu Kimmo Nyyssönen, keskiosan yläkerta/katarina Liljeqvist, vanhan osan yläkäytävä/kari Niittymäki ja vanhan osan alakäytävä/tuija Pakarinen ja Nita Kuutila. EA-henkilönä toimii Samu Tikkanen ja varalla Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho. Pelastusharjoitus pidetään syksyllä 2017 ja harjoituksesta sovitaan erikseen. Harjoitukseen liitetään turvallisuuskoulutusta. Alkusammutusvälineistön paikat tarkistetaan erikseen ruokailuun lähdettäessä. Palopostit opettajainhuoneen oven vieressä kirjastokäytävässä alakerran aulassa teknisen työn pitkässä käytävässä tekstiilityöluokan etutilassa juhlasalin takaoven rappusten luona Jauhesammuttimet monistamossa (6 kg, tarkastus?) puutyöluokassa (6 kg) metallityöluokkaan johtavan käytävän varrella (6 kg) metallityöluokassa (12 kg) teknisen työn pitkän käytävän varrella (12 kg, heti oven takana) tekstiilityöluokassa (2 kg) Sammutuspeite kuvataideluokan viereisessä keittiössä ja luokassa XX Suojeluhenkilöstön tehtävät ovat koulun työsuunnitelman liitteenä. B) Aseellinen hyökkäystilanne koulussa Toimintamalli kuvattu yliopiston Turvaoppaassa. (Suojaudu, lukitse ovi, pysy poissa ikkunoista, odota toimintaohjeita, ilmoita välittömästi poliisille, varoita muita.) Mikäli joudut silmätysten ampujan kanssa, älä provosoi, pyri rauhoittamaan tilanne. C) Kriisitoimintasuunnitelma

8 Koulun kriisitoimintasuunnitelma löytyy koulun verkkosivuilta opetussuunnitelman liitteestä. Lukuvuoden alkaessa opettajakuntaa muistutetaan suunnitelman kertaamisesta. Kouluterveydenhuolto voi tarjota erityisasiantuntemusta pa ihteista, seksuaaliterveydesta, ravitsemustieteista, liikunnasta. Koulut ka ytta va t Kouluterveyskyselyn (THL) tarjoamaa tietoa kouluyhteiso n hyvinvoinnin edista misessa, vanhempainilloissa keskustelun pohjana, oppilashuoltotyo ssa seka terveystiedon opetuksessa. 6. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta on laadittu suunnitelma (ks. opetuksen järjestäjän oppilashuollon toimintasuunnitelma). Siina otetaan huomioon seka oppilaiden keskina iset etta oppilaiden ja aikuisten va liset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi va kivallalta, kiusaamiselta ja ha irinna lta käsitellään opettajakunnan kanssa syksyllä opettajakunnan kokouksessa. Lisäksi koulussa ka yteta a n KaMu-ohjelmaa.