Aivoverenkiertohäiriöt ja migreeni ilmailussa
|
|
- Harri Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aivoverenkiertohäiriöt ja migreeni ilmailussa Jyrki Mäkelä Neurologian el., dos Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
2 Lähteet: Ernsting s Aviation Medicine, 4.ed.; Chapter 45: Merry, RTG: Neurological disease, pp Fundamentals of Aerospace Medicine 4. ed. Chapter 16: Hastings, JD:Aerospace neurology, pp Clinical Aviation Medicine, 4.ed. Chapter 4: Neurology, pp Manual of Civil Aviation Medicine 2008, III-10,1-17 JAR-FCL Hermosto EASA Part MED
3 Neurologia ja ilmailu Neurologiset sairaudet voivat -Vähentää tai vääristää sensorista tiedonsaantia -Vaurioittaa arviointia tai päätöksentekoa -Heikentää hyvälle lentämiselle välttämättömiä motorisia taitoja -Olla väliaikaisia, toistuvia, pysyviä tai eteneviä
4 Lentäjäksi jos Ei poikkeavuutta esitiedoissa, tutkimuksissa tai suoriutumisessa Havaittujen poikkeavuuksien riski häiritä lentoturvallisuutta on hyväksyttävissä rajoissa Inkapasitaatioriski 1%/v
5 Stroke yli 45 v Ernsting s Aviation Medicine: yli 45v potilaalla ilman osoitettavaa syytä ilmaantuneen strokeoireiston uusintariski ensimmäisen vuoden aikana on 12% ja jatkuu 5%-tasolla seuraavan viiden vuoden ajan; uusiutumisriski liittyy yleistyneeseen arterioskleroosiin. Näin korkea riski este kaikkiin lentotehtäviin. Fundamentals of Aerospace Medicine (Chapter 16, Aerospace Medicine/JDE Hastings); Clinical Aviation Medicine /Neurology: Vastaavat riskitasot ja kannanotto esteellisyyteen
6 Stroke alle 45 v ICAO: v (III-10-9): nuorelle strokepotilaalle jonka sairastumismekanismi tunnetaan (esim. PFO, paradoksaalinen embolisaatio ja menestyksekäs sulku) voi palauttaa medikaalin vuoden seurannan kuluttua. Myös RRtautiin liittyvä lakunaarinen stroke voi mahdollistaa medikaalin palautuksen vuoden kuluttua. Fundamentals of Aerospace Medicine 4.ed.: Nuorilla potilailla stroken 5-vuotisuusintariski on prosentin luokkaa vuodessa. Clinical Aviation Medicine 4.ed.: Mikäli strokesta toipuminen on täydellistä, mahdollisen syyn eliminoiminen on olennaista lentokelpoisuuden palauttamisessa; on kuitenkin syytä muistaa että esim. PFO lentäjällä ei välttämättä tarkoita sen olevan stroken syy
7 Vanhempaa stroke-etiologiaa Ory et al. Revue Neurologique alle 45-v stroke potilasta vv , haastattelu 5v myöhemmin 4 potilasta (4.7%) uusintastroke, 7 potilasta koronaaritapahtuma; 5 potilasta kuollut Uusintastroken riski nuorilla aikuisilla on matala
8 Uutta stroke-epidemiologiaa (FUTURE) Rutten-Jacobs ym. Ann Neurol 2013, JAMA v. potilasta , WHO TIA- Strokeluokitus 9v seurannassa 20%:lla ainakin 1 uusi vaskulaaritapahtuma Kumulatiivinen 20-v strokeriski TIA:n jälkeen 17.3% ja stroken jälkeen 19.3% Kumulatiivinen 20-v vaskulaaritapahtuman riski TIA:n jälkeen 28% ja stroken jälkeen 33% Nuorilla strokepotilailla huomattava uusiutuvan vaskulaaritapahtuman riski; stroken aiheuttanut sairaus nostaa vaskulaaritapahtumien riskiä läpi elämän Kumulatiivinen 20-v kuolemanriski 30 vrk selviytyneillä TIA:n jälkeen 25% ja iskeemisen stroken jälkeen 27%
9 Uutta stroke-epidemiologiaa II Aarnio YM. Stroke 45: , v 30 vrk selvinnyttä potilasta v seurannassa 16% kuollut, 14% uusintastroke Mediaaniaika uusintaan 3.7v Naiset ja alle 40 v potilaat pienemmässä riskissä Karotisdissekaatio: ennuste paras; yleinen arterioskleroosi: ennuste huonoin Tupakointi, koronaaritauti, DM, sydämen vajaatoiminta, runsas alkoholinkäyttö, RR-tauti, useiden verisuonialueiden stroket ja korkea NIHSS-luku liittyivät huonoon ennusteeseen Uusi stroke 17-kertaisti kuolleisuuden Ei-sydänperäinen embolistyyppinen stroke: 21 kk uusintariski 10% (Putaala ym. Ann Med 2015)
10 Uutta stroke-epidemiologiaa III Epilepsiariski, kognitiiviset muutokset v. potilasta , epilepsiaseuranta (FUTURE; Arntz ym. Stroke 46: , 2015) 12 v seurannassa 12% sai poststroke-epilepsian; 28% alle viikko sairastumisesta, 72% yli viikko sairastumisesta, 6% toistuvat kohtaukset v. potilasta (Jokinen ym. Eur J Neurol 22: , 2015) Kognitiivisia muutoksia 83%:lla; kliinisesti erinomaisesti toipuneilla potilailla 71%:lla Toiminnan kontrolli, kohdennettu huomiokyky, visuaalinen hahmotus ja tehokas muistin käyttö erityisen häiriöherkkiä; MMSE poikkeava 24-50%
11 PFO:n sulku ja strokeriski Meta-analyysi, 2303 potilasta, 1150 PFO sulku, 1153 lääkitys. Sulku vähensi stroke/tia uusiutumisia merkittävästi (3.5% vs. 5%) 3.5 vuoden seurannassa (Rengifo-Moreno ym. Eur Heart J 34, , 2013) 48 observoivan tutkimuksen meta-analyysi: stroke/tia uusiutumisia 0.8%/v PFO-sulku potilailla, 5%/v lääkehoitopotilailla (Agraval ym. J Am Coll Cardiol 5, , 2012) 314 potilasta 151 PFO-sulku, 163 ei sulkua: Suljetuilla 6.6% ja sulkemattomilla 9.2% stroke/tia uusiutumisia 5v aikana (Mirzada ym Int J Cardiol 195; 293-9, 2015)
12 UK CAA ohjeistus 2/2014 Luokka 1&2: hakijat joilla diagnoosina stroke, TIA tai RIND ovat epäkelpoja: uusien vaskulaaritapahtumien, stroken tai epilepsiakohtausten riski ylittää 1% vuositason myös nuorilla potilailla ja paradoksaalinen embolia -diagnoosilla Luokka 2 (OSL): mikäli lupakirja olemassa, voidaan se uusia alle 70 v tutkittavalle, mikäli ei lentoturvallisuutta uhkaavia jälkioireita eikä diabetestä, kontrolloimatonta RRtautia, koronaaritautia, eteisvärinää, sydämen vajaatoimintaa, antikoagulaatiota tai koagulaatiopuutoksia jotka lisäävät spontaanivuodon tai tromboosin riskiä.
13 UK CAA ohjeistus 2/2014 Tarvittavat tutkimukset: Neurologisten sairauskertomusten arvio ja riskitekijöiden kontrollointi Kardiologin arvio, rasitusekg Echokardiogrammi Karotisten kuvantaminen (ei yli 50% stenooseja) Hyytymistekijätutkimus Normaali näkökenttätutkimus Simulaattorikoe/lentokoe toiminnallisuuden varmistamiseksi Pysyvä OSL 12 kk seurannan kuluttua Vuosittainen kardiologin arvio ja rasitusekg seurannassa
14 Valtimodissekaatio ja stroke Ernsting s Aviation Medicine (4.painos): spontaanin valtimodissekaation aiheuttaman aivoverenkiertohäiriön ennuste on ilmailun kannalta suotuisa, mikäli ei ole osoitettavissa arteriaseinän heikkoutta Aarnio ym.2014 kuten esim. Marfanin oireyhtymässä. Vuosittainen uusiutumisriski on 1%, ja mikäli stroke korjautuu täydellisesti on mahdollista palauttaa rajoitettu lentolupa. ICAO III 10-9: mikäli arteriadissekaatio ei uusi vuoden kuluessa, uusintariski laskee alle prosenttiin/v
15 Karotisdissekaatio ja stroke (Debette, Curr Opin Neurol 27: Edeltävä kaulan alueen trauma (40%), RR-tauti, auraton migreeni, äskettäinen infektio altistavat Hyperkolesterolemia ja ylipaino suojaavat Ehlers-Danlos-sdr altistaa (2%), muu genetiikka toist. epäselvää (familiaalisia 2%) Stroke 60-70% potilaista Korjautuu 6 kk, 1v kuluttua ei radiologisia suonimuutoksia Myöhäinen uusimisriski 7% 7.4v seurannassa
16 John D. Hastings/Fundamentals of Aerospace Medicine/Clinical Aviation Medicine The evaluator seeking best evidence for aeromedical disposition in strokes must consider a large body of evidence outside his medical discipline. A principle of individual consideration utilizing best available evidence should be followed My advice would be to write no firm general rule but to evaluate each individual case -preferably by a panel of individuals who specialize in stroke Aeromedical disposition following stroke hinges on multiple factors including underlying patyhology, degree of recovery, comorbid disease, assessment of risk factors and attention to modifiable risk factors and a suitable period of observation. With good recovery and vigorous attention to risk factors, certification may be possible. Individual assessment of recurrent risk by clinicians with expertise in cerebrovascular diseases is most desirable
17 Aivoverenkiertohäiriöt TIA: strokeriski 5%, sydäninfarktiriski 5%: ei lentokelpoisuutta Stroke: uusimisriski 5% ei lentokelpoisuutta Yli 45 v etiologia yl. arterioskleroosi nuorilla mahdollisuus harkintaan Carotisdissekaation jälkeinen stroke oireettomaksi korjautuneena: lentolupa 1v jälkeen
18 Päänsäryn syyt lentäjillä lihasjännityspäänsärky migreeni poskiontelotulehdus hammastulehdus kolmoishermosärky sarjoittainen päänsärky
19 Migreeni
20 Migreeni Kohtauksittainen suvuttainen aivorungon sairaus Esiintyvyys 10% jossain elämän vaiheessa Yleisin v, 10% alkaa 50. ikävuoden jälkeen Aurallisen migreenin esiintyvyys huipussaan n v. iässä; puolella potilaista migreeni väistyy 30 v kuluessa, oireisto lievittyy 30%:lla (Merikangas, Headache 53; , 2013) Naisilla 2-3x yleisempi kuin miehillä Diagnoosi esitiedoista, ei varmentavia koneellisia tutkimuksia; MRI poissulkumielessä usein hyödyllinen
21 Auraton/common migreeni Potilaalla on ollut vähintään viisi päänsärkykohtausta, jotka ovat kestäneet 4 72 tuntia, ja kohtauksiin on liittynyt vähintään kaksi piirrettä ryhmästä A ja vähintään yksi piirre ryhmästä B A: särky on sykkivää, toispuolista, kohtalaista tai kovaa ja estää normaaleja toimintoja, fyysinen aktiivisuus pahentaa särkyä B: pahoinvointi, oksentelu, valonarkuus, ääniherkkyys
22 Aurallinen/klassinen migreeni Vähintään kaksi kohtausta, joissa on esiintynyt kolme seuraavista piirteistä: auraoire: näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus auran kesto yli neljä minuuttia tai kaksi peräkkäistä auraa aura ei kestä yli 60 minuuttia auraa seuraa päänsärky alle 60 minuutissa päänsärky on samanlaista kuin aurattomassa migreenissä.
23 Migreeni: laukaisevat tekijät epäsäännöllinen uni-valverytmi epäsäännöllinen ruokailu jännittyneet niskalihakset stressi ja sen helpottuminen esim. viikonloppuna ergonomisesti vääränlainen työpiste kuukautiset tai hormonaaliset muutokset alkoholi tai ravintoaineet
24 Kroonistumisen enteitä Migreeni (20%): Tiheät kohtaukset, varhainen alkamisikä Jännityspäänsärky (16%): samanaikainen migreeni, unihäiriöt, naimattomuus
25 Migreeni ilmailuautooreilla: Ernsting s Aviation Medicine/Merry (4.ed.): Ensimmäistä lupaa haettaessa ei taistelulentäjäksi,ammattilentäjäksi tai lennonjohtoon. Yksityislentolupa mikäli kohtauksia harvakseltaan eikä vaikeaa, erit.visuaalista auraa. mikäli migreeni diagnosoidaan täysin koulutetulla lentäjällä, lentäminen pysyvällä OML-rajoituksella on mahdollista mikäli kohtauksia esiintyy harvakseltaan. Mikäli kohtaukset ovat hyvin hankalia tai esiintyvät tiheästi, lentolupakirja on peruutettava. Aerospace Medicine (Chapter 16/Hastings): migreeni voi olla ilmailulääketieteellisesti merkittävä tai merkityksetön riippuen yksilöllisestä oireista tai operatiivisista vaatimuksista; vähäiset, hitaasti kehittyvät perifeeriset näkökenttäoireet tai puutumiset ovat vähämerkityksellisiä kun taas täydellinen homonyymi hemianopia tai selkeä afasia aiheuttavat ilmailuesteen. Diagnoosin ei tarvitse johtaa lentoluvan menettämiseen useimmissa tapauksissa.
26 Migreeni ja lentokelpoisuus Auraton anti-inflammatoreilla hoituva ei este Aurallinen migreeni+valonarkuus,oksentelu lentokelpoisuuseste jos ei poistettavaa laukaisevaa tekijää Aurallisesta migreenistä kärsivää ei koulutukseen; tarkka diagnostiikka Koulutetulla henkilöllä 3-6 kk oireeton jakso voi mahdollistaa multipilottiluvan Beetasalpaaja/kalsiumkanavasalpaajaestolääkitys sallittu, triptaanit varoajalla työnteon suhteen?
27 Migreeniekvivalentti Klassinen aura muttei päänsärky-pahoinvointioireita Elinikäinen prevalenssi n. 1% Esiintyy 1-3 %:lla terveessä väestössä ja esiintyvyys lisääntyy iän myötä; kortikaalinen muutos harvoin mutta joskus oireiston taustalla (Shams et al. Surv. Ophtalmol. 56 (2), , 2011). Tavallisia 50. ikävuoden jälkeen (Clinical Aviation Medicine) Näkökenttäpuolikkaan menetys ei hyväksyttävä Vähäinen värinä näkökentän ääreisosissa mahdollisesti merkityksetön (ICAO 2008)
28 Muistettavaa Löydösten ja diagnoosien tulkinta inkapasitaatioriskin kannalta saattaa olla vaativaa: epidemiologian fokus toisaalla Ilmailuun perehtymättömien erikoislääkäreiden lausunnot eivät aina huomioi inkapasitaatioriskin arviota Turhia lentokelpoisuuden laskuja syytä välttää; kokemattoman lentäjän onnettomuusriski suurempi kuin kokeneen, ja vähäinen henkilökunnan määrä lisää jäljelläolevien onnettomuusriskiä
29 Olosuhteiden tuntemus hyödyllistä
30 Tulevaisuutta?
31 Lentäjien toimintakyvyn seuranta koulutuksen ja työuran aikana Ohjeistusten mukaiset tarkastukset Subjektiivista, vähän objektiivisia mittareita tason seuraamiseen (simulaattori) Vähien objektiivisten mittarien merkitys korostuu, joskus suhteettomasti
32 Tutkimukset Yleensä esitiedot olennaisin osa tutkimusta: kannattaa käyttää aikaa.. Statuslöydökset harvinaisia ja yleensä merkityksellisiä Koneelliset tutkimukset (kuvantaminen, EEG, ENMG) herkässä
33 Lihasjännityspäänsärky tavallisin päänsäryn syy taustalla mm. huonot työasennot, purentavirhe, niskan retkahdusvamma, haukkaniska.. pahenee iltaa kohti vannemainen puristava jatkuva jomotus heitehuimausta liikunta tai alkoholi voi helpottaa
34 Lihasjännityspäänsäryn hoito huolellinen kliininen tutkimus tarvittaessa MR-kuvaus liikunta, venyttely, rentoutus, hieronta fysioterapeutin tutkimus ja ohjaus/lyhyt hoitojakso analgeetti-lihasrelaksantti 2 vi -1 kk trisyklinen antidepressantti
35 Päänsärky tavallisin oire joka voi johtua monesta sairaudesta yleensä hyvänlaatuinen, harvoin merkki vakavasta taudista päänsäryn syyt selvitettävä ennen hoidon aloittamista
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten päänsäryistä
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotUusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotMielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa
Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden
LisätiedotMikä migreeni on? Migreenin hoidosta:
Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotNeurologiset syyt Päänsärky
Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotAsiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotMONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014
MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotMigreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org
Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO
URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotMigreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.
KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotTarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?
Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää
LisätiedotAdoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
LisätiedotIlmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.
Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen
LisätiedotKAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,
LisätiedotUudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka
Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
Lisätiedot19.1.2013. Jukka Terttunen Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.
Fit to fly? SIL Lentoturvallisuusseminaari 19.1.2013 Jukka Terttunen Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Inhimillinen toiminta ja liikenteen turvallisuus
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotErikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala
Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma
LisätiedotKirjan käyttäjälle... 5
Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...
LisätiedotEnnaltaehkäisevää urheilulääketiedettä
Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMigreeni: Oirejatkumo
Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotUniapnea liikennelentäjällä
Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotEteisvärinän antikoagulaatiohoito. Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito Seija Paakkinen LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Kardiologian alueylilääkäri PHHYKY Sidonnaisuudet Tukea esimiehen määräämiin koulutuksiin Bayer, Boehringer
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotMigreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.
MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotRytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016
Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotOhjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito
Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMelu (buller, noise)
Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotMigreenin kliininen kuva nuorilla aivoinfarktipotilailla
Migreenin kliininen kuva nuorilla aivoinfarktipotilailla Pietari Vuola lääket. yo. HYKS neurologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus Helsinki 27.8.2013 Tutkielma pietari.vuola@helsinki.fi Ohjaajat:
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotTavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.
Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ilmailulääketieteen kertauskoulutuspäivä Vantaa 4.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ajankohtaista
Lisätiedot