NEULASKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NEULASKANKAAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSUUNNITELMA YHDESSÄ TEHDEN JA OPPIEN

2 2 Uteliaat sormet Uteliaat sormet näkevät kyllä. Vaikka ei sormet väreihin yllä. Uteliaat kädet hyppyyn lyö tahtia, uteliaat kädet voi rytmiä vahtia. Uteliaat kädet voi tutkia, etsiä, uteliaat jalat vie pitkin metsiä. Uteliaat sormet näyttää veden, uteliaat sormet kukkien meden. Voin sormillani näillä, nähdä sormenpäillä. Elina Pulli (Tammi)

3 3 SISÄLLYS 1. NEULASKANKAAN PÄIVÄKOTI PÄIVÄKODIN SIJAINTI PÄIVÄKODIN TILAT, HENKILÖKUNTA JA AUKIOLOAIKA YHTEISTYÖ ALUEELLA PÄIVÄKODIN KESKEISET ARVOT LAPSIRYHMÄT KÄPYSET JA NEULASET PEIPOT SIRKUT KASVATUSKUMPPANUUS KASVATUSKUMPPANUUS JA PÄIVÄHOIDON ALOITUS VANHEMPIEN AJATUKSIA JA ODOTUKSIA VARHAISKASVATUKSESTA NEULASKANKAAN PÄIVÄKODISSA PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS YHDESSÄ VANHEMPIEN KANSSA POSITIIVINEN JA KIIREETÖN ILMAPIIRI TOIMINNAN KEHITTÄMINEN LAPSEN HYVINVOINTI LAPSI ON TÄRKEÄ LAPSEN PSYYKKISEN HYVINVOINNIN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN PÄIVÄKODIN ARKI ARJEN SUJUMINEN PÄIVÄRYTMI... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 6.2 HYGIENIA RUOKAILU PÄIVÄLEPO PUKEUTUMINEN JA RIISUMINEN LAPSEN TAPA TOIMIA LAPSEN LEIKKI LAPSEN LIIKUNTA TUTKIMINEN JA TAITEELLISET KOKEMUKSET... 16

4 4 1. NEULASKANKAAN PÄIVÄKOTI 1.1 Päiväkodin sijainti Neulaskankaan päiväkoti sijaitsee Keljonkankaalla v.1990 valmistuneessa päiväkotirakennuksessa, os. Pihkatie 3. Keljonkankaan pienalueella on enimmäkseen omakoti- ja rivitaloasutusta. Keljonkankaan asuinalue on edelleen kasvava alue ja alueelle muuttaa jatkuvasti uusia lapsiperheitä. Omakotitaloja valmistuu varsinkin Sääksvuoren alueelle lähivuosina runsaasti. Päiväkoti sijaitsee keskellä monimuotoista luontoa, joka mahdollistaa luonnossa liikkumiseen niin oikeassa metsässä kuin rakennetuissa puistoissa ja muilla liikkumiseen kehitetyillä alueilla kuten pururadalla. Alueen lähipalvelut ovat vieressä ja rikastuttavat myös osaltaan päiväkodin toimintaa. Tällaisia ovat kirjasto, seurakunnan toiminta kerhoineen, kauppa, posti, neuvola ja hammashoitola. Neulaskankaan päiväkodin karttalinkki: Päiväkodin tilat, henkilökunta ja aukioloaika Päiväkodissa on tilat neljälle lapsiryhmälle. Päiväkodissa on 91 päivähoitopaikkaa ja 13 varhaiskasvattajaa ja päiväkodin johtaja. Päiväkodin tiloja käyttävät myös alueen perhepäivähoitajat ja asukkaat erilaisiin lapsille ja perheille tarkoitettuihin tilaisuuksiin mm. vanhempien toteuttaman liikuntakerho. Päiväkodin päivittäinen toiminta-aika on klo Yksittäistilanteissa voidaan sopia joustoista klo

5 1.3 Yhteistyö alueella 5 Neulaskankaan päiväkoti tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden päiväkotien ja perhepäivähoidon kanssa sekä terveydenhoidon ja sivistystoimen moniammatillisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä johtamisessa. Päivähoidolla on myös yhteisiä varahenkilöitä. Vuosittaiset päivähoidon päivystysjärjestelyt koulujen loma-aikoina syys-, joulu-, hiihto- ja kesälomien aikana toteutetaan yhteisjärjestelyin. 1.4 Päiväkodin keskeiset arvot Kasvatuskumppanuus Turvallisuus Vuorovaikutus Suvaitsevaisuus Kestävä kehitys Päiväkodin keskeisiä arvoja ovat kasvatuskumppanuus, turvallisuus, suvaitsevaisuus ja vuorovaikutus sekä kestävä kehitys. Kasvatuskumppanuus arvona tarkoittaa lapsen kahden maailman - kodin ja päivähoidon yhdistämistä lapsen hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaksi ehjäksi kokonaisuudeksi. Toimivan yhteistyön uskomme kannattelevan lapsen siirtymistä ja elämistä kodin ja päivähoidon sekä esiopetuksen kasvuympäristöissä. Turvallisuus arvona tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta lapsen elämässä ja kasvuympäristössä. Turvallisuus on lähtökohtana kaikessa Neulaskankaan päiväkodin hoidon ja kasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Suvaitsevaisuus ja vuorovaikutus arvoina asettavat sekä lapsen että aikuisen kunnioituksen, kuulemisen ja arvostamisen kaikissa kohtaamisissa etusijalle. Neulaskankaan päiväkodin toiminnassa yhtenä arvona on kestävä kehitys. Kestävä kehitys arvona tarkoittaa vastuunottamista lähiympäristöstä ja lasten yhteisöllisyyteen kasvattamista, jokaisen yhteisön jäsenen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista sekä ekologista vastuunottamista ympäristöstä. Kestävän kehityksen hengessä luodaan yhdessä vanhempien kanssa kasvu- ja kehitysympäristö, joka ottaa huomioon lapsen hyvinvoinnin, yksilölliset tarpeet ja oikeudet, tukee lapsen terveen itsetunnon kehitystä ja luo mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa tasa-arvoisesti ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti yhteisön toimintaan, valintoihin ja päätöksentekoon. Ekologinen ympäristövastuu lasten kasvatuksessa käsittää muun muassa lapsen leikkiympäristöstä huolehtimisen. Kestävän kehitys otetaan huomioon sekä materiaalin hankinnoissa ja käytössä että hallinnollisissa päätöksissä.

6 6 2 LAPSIRYHMÄT Päiväkodissa on toimii neljä lapsiryhmää Käpyset, Neulaset, joista on eriytetty omaksi 7 lapsen pienryhmäksi Käpylinnut,Peipot ja Sirkut. Päiväkodin lapsiryhmät muotoutuvat vuosittain lasten ja perheiden palvelutarpeiden mukaan. Yhtä kasvatusvastuullista aikuista kohti lapsiryhmässä saa olla 7 yli 3-vuotiasta tai 4 alle kolmevuotiasta lasta, joten lasten määrä ryhmissä vaihtelee iän mukaan. Ryhmissä lapsia jaetaan kiinteisiin pienryhmiin tavoitteena lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen sekä jatkuvuuden ja pysyvyyden varmistaminen. 2.1 Käpyset ja Neulaset Käpysissä on päiväkodin pienimmät lapset, iältään 1-4 vuotiaita. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja kaksi lastenhoitajaa. Neulasiset ovat 28 paikkainen 2-5 vuotiaiden lasten ryhmä, joista 7 lasta on omana Käpylintujen ryhmänä omassa tilassaan. Työntekijöinä on kaksi lastentarhanopettajaa ja kaksi lastenhoitajaa. Alle 3-vuotiaiden lasten toiminta perustuu lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Lapsen siirtyessä kotoa ensimmäistä kertaa päivähoitoon tuetaan niin lasta kuin koko perhettä uudessa tilanteessa niin että siirtyminen tapahtuisi pehmeästi lapsi- ja perhelähtöisesti. Päivähoitoon siirtymistä valmistellaan huolella ja se toteutetaan askeleittain. Askeleittain tapahtuvassa aloituksessa pyritään siihen että aikuiset tutustuvat ensin toisiinsa ja sitä kautta luodaan turvaa lapselle. Aloituskeskustelu pidetään joko lapsen kotona tai jos se ei ole mahdollista niin päiväkodissa. Aloitusvaiheen toivotaan tapahtuvan vähitellen ja lapsen kiintymyssuhdetta vanhempiinsa tuetaan kaikin tavoin. Lapselle turvaa luovat kotoa tuodut valokuvat ja muistukkeet. Lapsiryhmien toiminta perustuu lapsen tarpeisiin. Tavoitteena on kiireettömyys ja arjen sujuminen hyvissä tunnelmissa Pienimmät lapset tarvitsevat paljon syliä turvasatamaa ja rauhallisia hetkiä, koska päivähoitoon siirtyessä opetellaan olemaan erossa äidistä ja isästä sekä totutellaan vähitellen ryhmään, jossa on muita lapsia. Vähitellen lapsen varttuessa tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista kaikin tavoin luomalla yhteisiä leikkihetkiä ja mahdollisuuksia tutkia yhdessä turvallisen aikuisen kanssa lapsen ympäristöä. Omatoimisuutta tuetaan ja arjen perushoidollisia asioita opetellaan yhdessä. Päivä koostuu leikistä ja pienryhmissä toteutetuista jumppa-, askartelu-, loruttelu- ja lauluhetkistä.. Viikoittain käytämme liikuntasalia ja uima-allasta.

7 7 2.2 Peipot Peipot ovat 21 -paikkainen 3 5 -vuotiaiden lasten ryhmä, jossa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Säännölliseen viikkotoimintaan kuuluvat leikki, kädentyöt, pelit, retket, liikunta, vesileikit ja lauluhetket. Pikkukeittiössä leivotaan ja tehdään muita talousaskareita. Keskeinen työskentelytapa on toimia pienryhmissä. 2.3 Sirkut Sirkut on 21-paikkainen esiopetusryhmä, jossa henkilökuntana työskentelevät lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja sekä lastenhoitaja. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on kuusivuotiaille ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetus- ja kasvatustyötä, joka pohjautuu valtakunnallisen ja kaupungin oman esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esiopetuksessamme korostuu toiminnallinen oppiminen: lapsi on ensisijaisesti tekijä, toimija, leikkijä. Lapsen kasvu ja kehitys tapahtuu leikin kautta. Päiväkodissa työskentelee lisäksi erityisavustaja / avustajia tarpeen mukaan. Alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja konsultoi tarvittaessa lapsiryhmien henkilökuntaa.

8 8 3 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Päiväkodissamme panostetaan erityisesti kasvatuskumppanuuteen. Kumppanuusajattelu on päiväkodin keskeinen arvo ja lähtökohta sekä vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä että kasvatus- ja työyhteisön toiminnassa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Kasvatuskumppanuuden periaatteina pidämme kunnioitusta, kuuntelemista, luottamusta ja dialogisuutta eli vuoropuhelua. Arvostamme ja kunnioitamme vanhempia lastensa parhaina asiantuntijoina ja tarjoamme vanhempien käyttöön ammatillisina varhaiskasvattajina työkokemuksemme ja eri ammattiryhmien kouluttautumisen kautta muodostuneen asiantuntemuksemme. 3.1 Kasvatuskumppanuus ja päivähoidon aloitus Kasvatuskumppanuus alkaa rakentua lapsen tultua päivähoitoon ensimmäisen kerran. Päiväkodissa on käytössä askeleittain tapahtuva päivähoidon aloitus, jonka mukaan päivähoitovalinnan jälkeen perheeseen otetaan yhteyttä tutustumisen ja aloituskeskusteluajan varaamiseksi. Aloituskeskustelu käydään ensisijaisesti lapsen omassa kodissa - mikäli se perheen kannalta on mahdollista. Aloituskeskustelun tarkoituksena on luoda lapselle mahdollisuus tutustua turvallisessa kotiympäristössä tulevaan päiväkotiryhmän yhteen hoitajaan omaan aikuiseen ja hoitajalla on mahdollisuus tutustua lapseen ja hänen perheeseensä. Aloituskeskustelussa varhaiskasvattaja kuulee vanhempien kertomana lapsen kasvun ja kehityksen tarinaa. Aloituskeskustelu on oivallinen tilaisuus vanhemmille kertoa odotuksistaan ja toiveistaan päivähoidolle sekä ajatuksiaan kasvatuksesta. Aloituskeskustelu on myös ensimmäinen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu (vasu-keskustelu). Aloitusvaiheeseen kuuluu myös palvelusopimuksen tekeminen. Palvelusopimuksessa sovitaan muun muassa hoidon laajuudesta ja hoitoajoista. Kun perheen tiedoissa tai lapsen hoidon tarpeessa tulee muutoksia, täyttävät vanhemmat tietojenmuutoslomakkeen ja toimittavat sen päiväkotiin päiväkodin johtajalle.

9 9 Muutama kuukausi päivähoidon aloituksen jälkeen järjestetään keskustelu vanhempien kanssa ja laaditaan lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma. Keskustelu käydään vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Olennainen osa kasvatuskumppanuutta on päivittäisten kuulumisten vaihtaminen ja tiedottaminen. Toivomme vanhempien kertovan lasta koskevista asioista tuonti ja hakutilanteissa ja me puolestamme kerromme lapsen päivästä päivähoidossa. Varsinkin pienelle lapsen on tärkeää tunnesiteen vahvistamiseksi säilyttää yhteys omaan äitiin ja isään hoitopäivän aikana, josta syystä kuulumisten vaihtamiset ovat myös osa sitä. Vanhempien ja henkilökunnan yhteydenpito on mahdollista myös puhelimitse. Päivähoidon toiminnasta tiedottamiseen lisäämme sähköpostitiedottamista ja jatkossa hyödynnämme DaisyNet viestimahdollisuutta. Myös ilmoitustauluilla on esillä ajankohtaisia päivähoitoon liittyviä tiedotteita muun muassa loma-aikojen järjestelyistä ym. Päiväkodissa järjestetään myös vanhempainiltoja ja toiminnallisia perheiltoja, yhteisiä juhlia ja tapahtumia. Vanhemmat ovat myös aina tervetulleita seuraamaan päiväkodin arke 3.2. Vanhempien ajatuksia ja odotuksia varhaiskasvatuksesta Neulaskankaan päiväkodissa Jyväskylän päiväkotien vanhemmille tehdään vuosittain 4 asiakaskyselyä, joiden tuloksia käytetään päivähoidon suunnittelussa. Neulaskankaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma ja sen toteuttaminen perustuu lasten ja vanhempien odotuksiin ja toiveisiin sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteiden ohjeistukseen ja Jyväskylän päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan ja päivähoidon toteuttamista koskevaan ohjeistukseen. Neulaskankaan päiväkodin vanhemmat arvostavat lapsensa päivähoidossa lapsen laadukasta kohtaamista, turvallisuutta sekä kiireetöntä ilmapiiriä. Vanhemmat toivovat, että heidän lapsellaan olisi päiväkodissa turvallinen olo ja että aikuisilla olisi aikaa ja mahdollisuus pitää lasta sylissä. Lisäksi vanhemmat odottavat päiväkodilta että heidän lastaan arvostetaan, lapsi huomioidaan ja että hänet hyväksytään sellaisena kuin lapsi on. Aikuisilta odotetaan läsnäoloa ja lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä. Vanhemmat toivovat myös lapsensa päivähoitopäivän olevan levollinen ja rauhallinen. Vanhemmat arvostavat arkisten asioiden tärkeyttä sen sijaan että lasta ohjelmoitaisiin koko ajan. Päiväkodin ilmapiiriltä ja toiminnalta vanhemmat arvostavat henkistä ja fyysistä turvallisuutta. Vanhemmat toivovat myös päiväkodissa oloaikana lapsella olisi riittävästi aikaa omille leikeille ja että varhaiskasvattajilla olisi aikaa lapselle. Kasvatuskumppanuudessa Neulaskankaan lasten vanhemmat odottavat varhaiskasvattajilta pysähtymistä päivittäin keskustelemaan lapsen asioista. Lisäksi he toivovat yhteistyön olevan avointa, aitoa, luottamuksellista, rehellistä ja joskus jopa suoraankin puhumista. Päivähoidon päättäjiltä vanhemmat odottavat riittävää resursointia ja päivähoidon arjen tuntemista päätöksen teon perustaksi.

10 10 3 PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 4.1 Yhdessä vanhempien kanssa Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun lähtökohtana on kasvatuskumppanuus eli yhteistyö vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu ja toteutus perustuu vanhempien ja henkilöstön havaintoihin ja tietämykseen lapsen tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Päivittäisten kuulumisten vaihtamisen lisäksi perheen kanssa järjestetään vasu-keskusteluja vähintään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa muulloinkin lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. 4.2 Positiivinen ja kiireetön ilmapiiri Neulaskankaan päiväkodin toiminta perustuu positiiviseen ja kiireettömään ilmapiiriin. Toiminta-ajatuksena on, että lapsi saa olla ja toimia yksilönä ryhmässä kiireettömästi, tasapainoisesti ja turvallisesti lasten ja aikuisten muodostamassa kasvatusyhteisössä. Toiminnan lähtökohtana on lapsilähtöisyys ja lapsen osallisuus, joilla tuetaan lasten hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja luodaan oppimista tukeva ympäristö. Päiväkodin toiminta toteutetaan pääsääntöisesti pienryhmissä. Arvostamme arkea - sen toimintoja ja monipuolista leikkiä. 4.3 Kehittäminen Neulaskankaan päiväkodin toiminta perustuu lasten ja perheiden tarpeisiin ja yleisiin ohjeisiin päivähoidon, kasvatuksen ja opetuksen toteuttamisesta. Päiväkodin henkilökunta kehittää aktiivisesti päivähoidon toimintakäytäntöjä ja lapsilähtöisiä toimintoja uuden ajantasaisen tiedon mukaisesti. Keskeisiä kehittämisen kohteita ovat kasvatuskumppanuuden, päivähoidon aloituksen, pienryhmätoiminnan ja ruokakasvatuksen kehittäminen. Päivähoidon turvallinen aloitus. Päivähoidon aloitusvaihetta halutaan kehittää siten että siirtyminen kodista päivähoitoon tapahtuisi lapsen kehitysvaihe huomioiden turvallisesti ja lapsen kiintymyssuhteita tukien. Ennen päivähoidon alkua järjestetään perheen kanssa aloituskeskustelu ja kotikäynti. Hoidon aloitus suunnitellaan tapahtuvaksi askeleittain siten että lapsi voi tutustua vähitellen uuteen hoitajaan ja hoitopaikkaan. Pienryhmätoiminnan kehittäminen. Pienryhmätoimintaa kehitetään edelleen sisarusryhmätyyppisissä ryhmissä lisäämällä lapsiryhmien välistä yhteistyötä. Isompi ryhmä jaetaan pienempiin lapsiryhmiin jotta voitaisiin vahvistaa edelleen lasten turvallisuuden tunnetta ja tukea lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Pienemmillä ryhmillä pyritään vastaamaan entistä paremmin myös jatkuvuuden ja pysyvyyden tarpeisiin sekä luoda mahdollisuuksia lapsen yksilölliselle osallistumiselle. Sapere ruokakasvatuksen kehittäminen. Neulaskankaan päiväkoti on mukana Sapere - ruokakasvatuksen kehittämishankkeessa. Sapere -hankkeessa lapsia totutetaan elämyksellisesti eri aistien avulla vaihtelevaan ruokamaailmaan. Päiväkodin ruokakasvatus perustuu lapsilähtöisyyteen ja lapsia osallistaviin toimintatapoihin. Lapset pääsevät tutustumaan ruokamaailmaan kaikkia aistejaan käyttäen: haistellen, kuunnellen, katsoen, koskien ja maistellen. Tutkimme lasten kanssa erilaisia ruokia ja raaka-aineita sekä leivomme ja valmistamme pieniä välipaloja. Tavoitteenamme on herättää lasten kiinnostus erilaisiin ruokiin, tukea lasten terveellisiä ja monipuolisia ruokatottumuksia sekä yhteistyössä perheiden kanssa edistää lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia. Päiväkodin ruokakasvatuksessa arvostamme kotimaisuutta ja lähiruokaa.

11 11 5 LAPSEN HYVINVOINTI 5.1 Lapsi on tärkeä Hyvinvoiva lapsi on luova, utelias, tunteensa ilmaiseva ja itsensä hyväksyvä. Meille jokainen lapsi on tärkeä omana itsenään. Tahdomme kohdata lapsen yksilönä ja auttaa häntä löytämään paikkansa ryhmässä muodostamalla erilaisia pienryhmäkokoonpanoja toverisuhteiden luomiseksi ja yhteistyötaitojen kehittämiseksi. Kun lapsi voi hyvin, me kasvattajatkin voimme hyvin. Toiminnassamme pyrimme edistämään lapsen hyvinvointia mm. seuraavin keinoin: - kasvatuskumppanuus eli vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö - säännöllinen päivärytmi ja lapsen perustarpeista huolehtiminen - rajat ja johdonmukaiset kasvatusperiaatteet - turvallisuus - kiireettömyys - avoin ja lämmin ilmapiiri - lapsen kuunteleminen - lapsen tukeminen omatoimisuuteen - lapsen rohkaiseminen ilmaisemaan itseään, tunteitaan ja mielipiteitään

12 Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti päivähoidossa tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä ja luodaan oppimista tukeva psyykkistä hyvinvointia suojaava kasvuympäristö. Neulaskankaan päiväkodissa lapselle luodaan mahdollisimman eheä arki, annetaan rauhaa ja levollisuutta kasvulle ja kehitykselle ja tuetaan lapsen psyykkistä hyvinvointia kaikin tavoin. Eheään arkeen pyritään muun muassa toistuvien säännöllisten arkirutiinien kautta ja hyvän vuorovaikutuksen kautta. Lapsella on oikeus saada kehityksensä mukaisesti myös varhaista tukea silloin kun ja jos hänellä on siihen tarvetta. Varhaista tukea lapsi tarvitsee esimerkiksi silloin jos hänellä on kehityksellisiä pulmia tai lastensuojelun tarpeita. Varhaiset tukitoimet toteutetaan yhdessä vanhempien kanssa sopimalla ja tarvittaessa neuvottelemalla tuen pyytämisestä myös muilta asiatuntijoilta kuten esimerkiksi erityislastentarhanopettajalta, alueen psykologilta, neuvolan terveydenhoitajalta tai lastensuojelun sosiaalityöntekijältä. Perheelle kerrotaan tarvittaessa myös muista perhepalveluista ja perhettä ohjataan tarvittaessa näihin palveluihin. Lasten kasvattaminen sosiaalisuuteen ja suvaitsevaisuuteen perustuu kaikkien lapsen lähiympäristössä olevien aikuisten esimerkkiin ja malliin. Lapsilähtöisyys ja osallisuus toteutuvat arjessa siten että lapsen ainutkertaisuutta kunnioitetaan, lasta kuullaan ja lapsen tarpeisiin vastataan. Lapsesta kannetaan vastuuta myös asettamalla hänelle kehitystasonsa mukaisesti rajat ja ohjataan kunnioitukseen ja suvaitsevaisuuteen toisia lapsia ja aikuisia kohtaan. Yhteisöllisten taitojen oppimiseksi lasta opetetaan antamaan anteeksi ja pyytämään anteeksi. Keskeisenä kasvatusperiaatteena päiväkodissa on selkeä, hyvä vuorovaikutus: lasta kuunnellaan, hänelle vastataan ja annetaan aikaa ajatteluun. Päiväkodin kasvatus on ohjaavaa ja perustuu lapsen vahvuuksille. Aikuiset auttavat ja ohjaavat lasta saavuttamaan taitoja, joita lapsi opettelee.

13 6 PÄIVÄKODIN ARKI 13 Päiväkodissa, jossa on yli sata lasta, on elämä puuhakasta. Kolme jyvää veteen heitettiin ja hyvää velliä keitettiin. Sitten lapset syötettiin ja niistettiin, pestiin ja siistittiin kukin vuorollaan ja pantiin nukkumaan. 6.1 Arjen sujuminen ja päivärytmi Arjen sujumisen ja turvallisuuden takaamiseksi olemme sopineet seuraavista käytännöistä: - klo päiväkodin kaikki lapset ovat Käpysten ryhmässä - klo 7.00 Peippojen ja Sirkkujen lapset siirtyvät omiin ryhmiinsä - lapsi luovutetaan hoitoon tuotaessa henkilökunnalle; lasta ei jätetä yksin eteiseen tai ryhmän ovelle - kun lapset lähtevät päiväkodista lapsi luovutetaan ainoastaan vanhemmille tai vanhempien kirjallisesti ilmoittamille hakijoille - Peippojen ja Sirkkujen lapset kättelevät päiväkodin aikuisen kun heitä haetaan hoidosta. - lapset lähtevät portista aikuisen kanssa, jolloin aikuinen huolehtii portin kiinni ja takalukkoon Päiväkodin päivärytmi Klo 6.30 päiväkoti avataan * aikuinen, joka tuo lapsen hoitoon huolehtii hänen riisumisesta, käsien pesusta ja lokeroon tulevista tavaroista * vanhempi luovuttaa lapsen ryhmän aikuiselle, jolloin vastuu lapsen hyvinvoinnista siirtyy päiväkodin aikuiselle Klo 8 11 * aamupala * ohjattua toimintaa pienryhmissä * ulkoilu * kokoontuminen Klo * lounas Klo 12 * päivälepo/rauhalliset leikit Klo * välipala * vapaa leikki/ohjattua toimintaa * ulkoilu Klo päiväkoti suljetaan

14 Hygienia "Kun sormien välistä valuu vesi, ei silloin pöpöt käsissä pesi" Päiväkotiin tultaessa lapset pesevät kätensä saippualla vanhempien avustuksella. Käsienpesut ennen ja jälkeen ruokailun sekä wc-käynnin jälkeen kuuluvat luonnollisena osana päiväkotimme arkeen. Käsihuuhdetta käytämme lapsilla ennen ruokailuja. Hampaiden hyvinvoinnista huolehditaan antamalla ksylitolpastilli imeskeltäväksi jokaisen aterian jälkeen. 6.3 Ruokailu "Pantiin pöytään herkut hyvät; herneet, pavut ja vehnänjyvät" Tavoitteenamme on luoda ruokailuun kiireetön, rauhallinen ja positiivinen ilmapiiri. Opettelemme syömään terveellisesti ja maistelemaan erilaisia makuja. Ruokailutilanteissa harjoittelemme myös hyviä pöytätapoja, ruokailuvälineiden käyttämistä ja omatoimisuutta. Ruoka päiväkotiimme toimitetaan keskuskeittiöltä ja on samaa kuin kouluissa. 6.4 Päivälepo "On aika unten- leikit jo jää. Silmät kun suljen, on pehmeää." Lapset tarvitsevat päiväunet tai päivälevon omasta iästään ja uni-valverytmistään riippuen. Vietämme lepohetkeä rauhoittuen, satuja tai musiikkia kuunnellen. Lepohetkestä luodaan yhdessä lasten ja aikuisten kanssa miellyttävä ja rauhallinen tilanne. Turvallisuuden tunnetta lisää oma unikaveri, jonka voi ottaa kainaloonsa

15 6.1 Pukeutuminen ja riisuminen 15 Tavoitteenamme on luoda rauhallinen ilmapiiri pukeutumistilanteisiin. Pukeutumistilanteissa lapsi huomioidaan yksilöllisesti, kehitystason sekä henkilökohtaisten taitojen ja tarpeiden mukaan. Käpysissä ja Neulasissa opetellaan hiljalleen omatoimista pukemista ja riisumista. Aluksi tämä toteutuu esimerkiksi housujen nostamisena, sukan jalkaan vetämisenä jne. Peipoissa ja Sirkuissa keskitytään jo enemmän omatoimisuuteen ja itsenäisempään toimintaan kuten omista vaatteista huolehtimiseen, nappien ja vetoketjujen sulkemiseen, "navan piilottamiseen" jne. Lapsia kannustetaan yrittämään itse ja autetaan aina tarvittaessa. Kannustavalla asenteella ja leikkimielisellä huumorilla saamme lapset yrittämään ja jaksamaan paremmin.

16 16 7. LAPSEN TAPA TOIMIA 7.1 Lapsen leikki Kotia vai kauppasta, hippaa vai kymmentä tikkua?" Leikki on lasten tapa jäsentää ympäröivää maailmaa. Lapset oppivat leikkiessään monia asioita, vaikka eivät leiki oppiakseen. Haluamme tila-, aikataulu- ja pienryhmäjärjestelyjen avulla antaa lapsille tilaa ja aikaa leikkiin sekä tarjota leikkirauhaa. Päiväkodissamme ovat hyvät ja turvalliset puitteet leikkeihin sekä sisällä että ulkona. Lähiympäristön luonto tekee leikkiympäristöstä monipuolisen ja antoisan. 7.2 Lapsen liikunta "Iik, miten ihanaa, on tehdä kieppua kiharaa!" Liikunta on olennainen osa lapsen kehitystä ja väline uusien asioiden oppimiseen. Päiväkodissamme on oma liikuntasali monipuolisine välineineen sekä kaksi pientä uima-allasta vesileikkeihin. Päiväkodin piha ja sen vieressä oleva puisto tarjoavat mahdollisuuden ulkoliikuntaan kaikkina vuodenaikoina, talvisin myös hiihtoon ja luisteluun. Retket lähiympäristön luontoon ovat tärkeä osa toimintaamme. 7.3 Tutkiminen ja taiteelliset kokemukset "Silmälle iloa, korvalle kivaa, sormille sopivaa!" Lapsilla on luontainen taipumus tutkivaan ihmettelyyn ja kyky löytää mitä pienimpiä kiinnostavia asioita ympäristöstään. Tahdomme arvostaa lasten kiinnostuksen kohteita ja olla niissä mukana rikastuttamassa elämyksiä ja kokemuksia. Luonnonilmiöiden tutkimiseen meillä on hyvät välineet ja luonto lähellä.

17 17 Tahdomme tarjota lapsille mahdollisuuksia monipuoliseen taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä tuoda niiden kautta positiivisia elämyksiä heidän elämäänsä. Päiväkodin yhteiset laulu- ja musiikkihetket sekä henkilökunnan esittämät näytelmät antavat arkeen piristävän lisänsä.