opettajan opas Monsteritutkijan kierros päiväkodeille

Transkriptio

1 opettajan opas Monsteritutkijan kierros päiväkodeille

2 Monsteritutkijan kierros päiväkodeille Monsteritutkijan kierros on elämyksellinen draamaopastus Nykytaiteen museo Kiasman ARS17-näyttelyyn. Kierroksella tutustutaan Tutkijadraamaoppaan johdolla teoksiin. Kierros kestää minuuttia ja on suunnattu esiopetus- ja viskari-ikäisille. Leikillisellä kierroksella pohditaan digitalisoituvaa maailmaa taiteen kautta ja arvuutellaan Kiasma-monsterin olemusta. Monsteritutkija luotsaa lapsiryhmää Kiasmassa toiminnallisin menetelmin sekä johdattelee keskustelemaan taiteesta. Kannustamme ryhmän omia aikuisia olemaan aktiivisesti mukana kierroksella ja heittäytymään mukaan taiteen maailmaan. Kierroksen käytännöt Kun saavutte Kiasmaan, jättäkää ulkovaatteet kootusti narikkaan ja ilmoittautukaa info-tiskille. Opas tulee ryhmää vastaan ala-aulaan. Tunnistatte hänet valkoisesta tutkijan takista. Ennen kierrosta on hyvä vaihtaa oppaan kanssa muutama sana ryhmän toiveista ja tavoitteista kierroksen suhteen. Monsteritutkijan kirje kannattaa lukea yhteisesti ääneen jo päiväkodissa. Kierroksen teosvalikoimaan voi tutustua etukäteen ARS17-näyttelyn verkkosivuilla Kierroksen teosvalikoimaa voidaan muokata ryhmän tarpeiden mukaan. Oppaalle voi myös esittää toiveita käsiteltävistä teoksista. Eväiden syönti on mahdollista Kiasman ensimmäisessä kerroksessa. Henkilökunta kertoo mielellään lisää varauksen yhteydessä ja Kiasmassa. Kierroksella valokuvaaminen on sallittu. Kierroksen tavoitteet Monsteritutkijan kierros on suunniteltu vastaamaan varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman tavoitteita. Käynti tutustuttaa museoympäristöön ja vahvistaa osallisuutta yhteiseen kulttuuriperintöön. Kierros kannustaa omakohtaisen taidesuhteen luomiseen ja innostaa taiteen hyödyntämiseen oppimisen välineenä. Uteliaisuus, leikillisyys ja toisten arvostaminen muodostavat Monsteritutkijan kierroksen ytimen. Taiteen tarkastelu yhdessä rohkaisee tekemään omia havaintoja. Draamaopastus ja lisätehtävät tukevat lapsen omia oivalluksia ja oppimista leikin kautta. Tarkoitus on, että käynti nivoutuu laajaalaisiin pedagogisiin tavoitteisiin ja tarjoaa oppimisen hetkiä myös ryhmän aikuisille. Tehtävät on tarkoitettu vapaasti ryhmän tarpeisiin sovellettaviksi, ja niiden avulla on mahdollista rakentaa mielekäs oppimiskokonaisuus. 1

3 Monsteritutkijan kirje lapsille Tervetuloa Kiasmaan! Kiasma on talo täynnä taidetta. Minun ammattini on sen tutkiminen. Se tarkoittaa sitä, että ihmettelen taideteoksia päivät pitkät. Tuijottelen niitä eri suunnista ja mietiskelen, mitä ne voisiva tarkoittaa. Työni on ihanaa, mutta välillä hieman yksinäistä. Joskus tuntuu, että en enää tiedä, mitä osaisin teoksista sanoa. Ehkä te voisitte auttaa minua? Mennään yhdessä tutkimaan taideteoksia! Tavataan siis Kiasmassa. Tulen teitä vastaan ala-aulaan, josta siirrymme yhdessä talon kolmanteen kerrokseen. Kolmas kerros on lempipaikkani koko talossa. Siellä on paljon nähtävää ja veikeän vinoja seiniä. Kiinnostavinta kolmannessa kerroksessa on kuitenkin se, että salaperäisen olennon on nähty liikkuvan siellä öisin. Nimesimme tutkijaporukan kesken olennon Kiasma-monsteriksi. Emme tiedä monsterista juuri mitään, mutta varmaa on, että se ainakin rakastaa taidetta. Miksi muuten se katselisi itsekseen taideteoksia? Taidetta voi tutkia monella tavalla, mutta minusta kaikkein kiinnostavinta on keskustella siitä. Taide voi herättää kaikenlaisia ajatuksia ja tunteita. Ne kaikki ovat sallittuja ja niistä voi jutella yhdessä. Joskus taide ilostuttaa, toisinaan itkettää. En oikein tiedä, miksi taideteokset herättävät niin monenlaisia tunteita. Tiedättekö te? Apukysymyksiä tutkijan kirjeen käsittelemiseen lasten kanssa: Miksi tutkija vain tuijottelee taideteoksia? Saako niihin ollenkaan koskea? Millainen talo Kiasma on? Onko joku käynyt siellä? Millaisia tunteita taiteen katsominen voi herättää? Miksi? Mitä odotatte näkevänne Kiasmassa? Millaista nykytaide voisi olla? Mitä haluaisitte kysyä tutkijalta? Voikohan monsteria nähdä ollenkaan päivällä? Jutellaan lisää, kun tavataan! Terkuin, Tutkija 2

4 Tehtäviä ennen vierailua Ennakkotehtävien on tarkoitus virittää ryhmä pohtimaan näyttelyn sisältöjä. Ennakkotehtävien kautta määritellään käsitteitä ja pohditaan omaa suhdetta digitaaliseen kulttuuriin sekä hassutellaan hieman. Meidän media! Tutkikaa lapsiryhmän kanssa median käyttötapojanne. Selvittäkää esimerkiksi, mikä on kunkin ensimmäinen mediaan liittyvä muisto ja mikä on suosituin digitaalinen peli ryhmässä. Piirtäkää yhdessä aiheesta tilastoja ja selittäviä kuvia. Työskentelyn voi toteuttaa myös pelkkänä keskusteluharjoituksena. Käsitelkää myös esimerkiksi seuraavia kysymyksistä: Mitä tarkoittaa sana media? Ottakaa selvää. Kuka saa päättää, mitä saa katsoa internetistä tai televisiosta? Millaisia asioita on kiva katsella tablet-laitteelta tai älypuhelimelta? Onko joku törmännyt sisältöihin, jotka säikäyt- tivät tai pelottivat? Mikä niissä sai aikaan vahvoja tunteita? Millaisia välineitä ja sovelluksia oli olemassa lasten vanhempien ja isovanhempien lapsuudessa? Millainen paikka on Internet? Miten se toimii? Mitä haluaisitte nähdä mediassa vähemmän, entä enemmän? Tehtävän tarkoituksena on pohtia yhdessä digitaalisen kulttuurin ominaispiirteitä lapsen näkökulmasta. Dubattuja kuvia Etsikää pieniä videopätkiä ja katsokaa niitä ilman ääniä. Keksikää ja toteuttakaa videoihin äänimaisema improvisoimalla. Voitte hyödyntää niin soittimia, kehorytmiikkaa kuin erilaista ääntelyäkin. Miten ääni vaikuttaa liikkuvan kuvan tunnelmaan? Harjoitus luo iloa ja hyvää mieltä ryhmään sekä rohkaisee lapsia musiikilliseen ilmaisuun. Tavoitteena on myös harjoitella liikkuvan kuvan ilmaisullisia keinoja. Tehtävää voi jatkaa myös siten, että äänimaisemaa luomalla pyritään muuttamaan videon tunnelma päälaelleen. Miltä voisi kuulostaa söpö kissavideo, jonka äänimaisema olisikin karmiva? Kuvakävely Lähtekää retkelle lähiluontoon kameran kanssa. Etsikää kuvattavia kohteita yhdessä. Jokainen ryhmän lapsi saa ottaa ennalta sovitun määrän kuvia. Tarkastelkaa kuvia jo kuvaustilanteessa ja ottakaa tarvittaessa uusi kuva, jos lapsi haluaa muuttaa esimerkiksi kuvan rajausta tai pääkohdetta. Tulostakaa kuvat seinälle tai katsokaa niitä yhdessä näytöltä. Kaipaavatko kuvat jotakin lisää? Muokatkaa halutessanne kuviin niiden viestiä vahvistavaa tekstiä tai piirrettyä kuvaa. Antakaa lasten kertoa, mikä kuvassa on tärkeintä ja miten se näkyy lopputuloksessa. Entä mihin muiden ryhmäläisten huomio kiinnittyy? Pohtikaa yhdessä kuvien viestejä. Tehtävässä harjoitellaan kuvaamista, visuaalista ilmaisua sekä tulkinnan taitoja. Tehtävän voi liittää osaksi laajempaa oppimispolkua, jolloin kehykseksi voi valita esimerkiksi oman lähiympäristön tutkimisen kuvaamisen keinoin. 3

5 Tehtäviä vierailun jälkeen Monelle lapselle Kiasma-käynti voi olla ensimmäinen vierailu taidemuseossa. Nähdyt teokset herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia, joihin on hyvä palata käynnin jälkeen. Vierailua voi purkaa esimerkiksi piirtämällä tai yhteisen keskustelun kautta. Oheiset tehtävät syventävät näyttelykäyntiä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen osallisuuden kokemusta oman työskentelyn keinoin. Monsterikuvitelmia Monsteri voi olla leikkiä tai totta. Millaiseksi kuvittelitte Kiasma-monsterin? Luokaa muotokuvia monsterista vapaavalintaisella tekniikalla. Pohtikaa luotujen kuvien äärellä, kertovatko kuvat jotakin myös tekijästään. Näkyykö kuvassa persoonallinen jälki, ja mitä monsterin muotokuva paljastaa tekijänsä ajatuksista? Mikäli ryhmässä on käytössä kuvankäsittelyohjelma joko tietokoneelle tai tablet-laitteelle, tehtävän voi suorittaa kokonaan digitaalisesti. Monsterikuvan pohjaksi voi ottaa esimerkiksi lapsen omista kasvoista kuvan, jota voi muokata hurjaksi ja tunnistamattomaksi. Liikkuvia kuvia Kokeilkaa, mihin kaikkeen älypuhelin tai tabletlaite taipuu kuvantuottamisen välineenä. Kokeilkaa kuvata erilaisia kohteita ryhmänne arjesta sekä valokuvaamalla että videokuvaamalla. Miten liikkuva kuva ja valokuva eroavat toisistaan ilmaisultaan? Käyttäkää kuvia muistelun ja kerronnan välineinä! Valokuvaamalla voi myös rakentaa laajemman kokonaisuuden. Lapset voivat itse valita aiheen, jota voisi tutkia ja käsitellä kuvaamalla. Mitäpä, jos samasta kohteesta ottaisi vaikka yhden kuvan kuukauden jokaisena arkipäivänä? Tai miltä näyttäisivät lasten videodokumentit päiväkodin ammattilaisista? Kuvien kautta rakennetaan todellisuutta ja tarjotaan näkökulmia. Mahdollisuus kuvien tuottamiseen vahvistaa lapsen toimijuutta yhteisössä a tarjoaa keinon koetun käsittelemiseen. Esteettisten arvojen sijaan lasten tuottamassa kuvamateriaalissa kannattaa kiinnittää huomio lasten tekemiin havaintoihin ja tapoihin, joilla lapsi käsittelee asioita kuvien kautta. Leikillisen työskentelyn kautta lapsi voi tutkia turvallisesti identiteettiä ja erilaisia hahmoja. ARS 2117 Kiasmassa esitellään oman aikamme taidetta eli nykytaidetta. Millaista taide voisi olla tulevaisuudessa? Kuvitelkaa, miltä ARS-taidenäyttely voisi näyttää sadan vuoden päästä! Pohtikaa yhdessä lasten kanssa, miten ajatuksia ja ideoita voisi ilmaista sanoin ja kuvin. Piirtäkää vaikka sarjakuva tai muotoilkaa pienoismalli hurjimmista visioista. Näyttelykuvitelmat kutkuttavat luovuutta ja avartavat käsityksiä taiteesta. Niiden avulla voi keskustella myös museoista ja niiden merkityksestä. 4