Kokoelmanäyttely Kiasma Hits

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014"

Väinö Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle.

2 Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia värejä siinä on käytetty? Millaisia muotoja? 1. Onko teos mielestäsi kaunis, ruma tai jotain muuta? Minkä kokoinen arvelet teoksen olevan? Miksi taitelija on tehnyt juuri tämän teoksen?

3 Minimalismi syntyi 1960-luvulla. Minimalistiset teokset on tehty mahdollisimman vähin keinoin, niissä on käytetty pelkästään geometrisia muotoja ja vain vähän värejä. Taiteilijat halusivat, että teokset eivät esitä mitään: ei tunnetta, ei asiaa, ei tilannetta, ei esinettä, ei näkymää. Myös tänä päivänä taiteilijat käyttävät minimalistisia keinoja teoksissaan, mutta ilmaisu on vapaampaa kuin 1960-luvulla ja tunteitakin saa ilmaista. Katso vielä edellistä kuvaa. Mitä samaa/eroa maalauksissa on? 2.

4 Abstrakti / ei-esittävä Kuvittele abstrakti teos! Millaisen kuvan näit mielessäsi? Mitä siinä oli? Mitä siinä ei ollut? Abstraktia kuvailmaisua on esiintynyt monissa eri kulttuureissa kaikilla asutuilla mantereilla kymmenien tuhansien vuosien ajan. Länsimaisessa taiteessa ensimmäinen ei-esittävä maalaus tehtiin vuonna Teos syntyi sattumalta. Taiteilija oli laittanut oman keskeneräisen maalauksensa ylösalaisin seinää vasten. Kuva näytti taiteilijasta kiehtovalta, niinpä hän jatkoi kuvan kääntelyä. Lopulta tuloksena oli abstrakti maalaus. Taiteilija oli Wassily Kandinsky. Abstraktia taidetta on tehty jo yli sata vuotta!

5 3.

6 Moderni ja moderni uudelleen Moderni taide ja nykytaide ovat eri asioita, vaikka joskus ne saatetaan sekoittaa keskenään. Modernilla taiteella tarkoitetaan monia ja 1900-luvun taidesuuntia, nykytaiteilijat ovat aloittaneet uransa viimeistään 1960-luvulla. Moderneja teoksia katsotaan usein ilman tunteita. Värit ja muodot ovat tärkeitä. Nykytaiteessa käytetään monesti samoja keinoja kuin modernistisissa teoksissa (ei-esittävyys, samanlaiset muodot jne.) Nykytaiteessa kuitenkin korostuu kokeminen, sama teos voi herättää erilaisia tunteita eri katsojissa. Teosta tarkastellaan usein moniaistisesti: katsoen, haistellen, joskus tunnustellen, kuunnellen, joihinkin teoksiin voi mennä sisälle Nykytaiteen materiaalina ja tekniikkana voi olla oikeastaan mikä vaan. Voit kohdata taideteoksen vaikkapa kadulla, metsässä tai netissä! Kokeile!

7 Mitä mieleesi tulee kun katsot kuvaa: Mitä näet? Mitä kuulet? Mitä haistat? Millaisia fyysisiä tuntemuksia koet? 4.

8 Mitä kuvassa on? Miltä kuvan henkilöstä mahtaa tuntua? Miltä sinusta tuntuu? Miltä harmaa aine tuntuu iholla? Onko se kylmää vai lämmintä? Miltä nenässä tuntuu? Entäpä jos avaat silmät Mitä henkilölle on tapahtunut? Mitä seuraavaksi tapahtuu? 5.

9 Ruumiillisuus / kehollisuus / ihmisenä olemisen ihmettely Taideteos herättää usein tunteita ja saa aikaiseksi tuntemuksia, jotka voivat olla hyviä, pahoja tai ristiriitaisia. Yllättävät materiaalivalinnat ja outo mittakaava saavat pohtimaan monia elämään ja ympäristöön liittyviä asioita. Teos voi palauttaa mieleen unohtuneita kokemuksia tai tapahtumia. Joistakin kokemuksista voi olla vaikeaa puhua, tuntuu, ettei löydä sopivia sanoja. Mieti jotakin näkemääsi unta, jota et pysty selittämään muille. Taidekokemus voi olla samanlainen. Taide kertoo tarinoita ja antaa asioille merkityksiä sanattomasti! 6.

10 Käsitteellisyys Oletko joskus pureskellut lyijykynää? Miltä se maistui? Miltä suussasi tuntui? Miltä kynä haisi? Kuvan lyijykynäteosta voidaan kutsua installaatioksi tai esinekoosteeksi. Muita käsitetaiteen muotoja ovat vaikkapa keho-, maa-, video- tai ääniteokset, performanssit, kirjalliset esitykset, valokuvat tai dokumentit. Käsitteellinen teos voi olla tilanne, aika, paikka, tila tai ilmapiiri. Teos voi olla pelkkää ääntä ja siten aineeton. 7.

11 Materiaalisuus Kuvan veistos on tehty värjätystä kipsistä. Taiteilija on muovannut veistoksen samaan tapaan kuin täytekakun kermavaahto asetellaan kakun päälle. Kipsi jähmettyy nopeasti, siksi taiteilijan on pitänyt työskennellä ripeästi. 8.

12 Mitä kuvassa on? Miten teos on tehty? Materiaali? Kuvittele oheinen teos jostakin muusta materiaalista. Mitä materiaaleja käytit kuvitelmissasi? Muuttuiko teoksen idea? Miten? Yleensä materiaali ja idea kietoutuvat toisiinsa, eikä niiden erottaminen ole järkevää. 9.

13 Vuorovaikutteisuus Katso kuvaa. Miten teosta tutkaillaan? Miltä se mahtaa tuntua? Teos on vuorovaikutteinen, katsoja tekee teoksen. Se herää henkiin vasta kun katsoja alkaa käyttää sitä, astuu teokseen sisälle, kokee ja tuntee sen. 10.

14 Teostiedot: 1. Stella, Frank (1936 USA): Sidney Guberman, 1964, metallimaali pohjustamattomalle kankaalle 197 x 227 x 7,5 cm. Kokoelmat (Kouri-kokoelma). Kuva: VTM/KKA/Petri Virtanen. 2. Baumgartner, Stig (1969 Suomi): Eva, 2012, öljy kankaalle, 220 x 190 cm. Kokoelmat. Kuva: VTM/KKA/Pirje Mykkänen. 3. Hintz, Mikko (1974 Suomi). Ylärivi vasemmalta oikealle: Faln, 2011, 20 x 15,5,cm / tav, 2011, 16 x 20,5 / fune, 2011, 25 x 19,5,cm. Alarivi vasemmalta oikealle: Mal, 2011, 19 x 14,5,cm / Cy, 2011, 29 x 20 cm / dub, 2011, 33 x 19,5 cm. Kaikki: pigmentti, akryyli ja lyijykynä liitupohjustetulle kankaalle, pingoitettu levylle. Kokoelmat. Kuvat: VTM/KKA/Petri Virtanen. 4. Leccia, Ange (1952 Ranska): Meri, 1993, monitori ja videoprojisointi, vaihtelevat mitat. Kokoelmat. Kuva: VTM/ KKA Petri Virtanen 5. Karjalainen, Hannu (1978 Suomi): Sinipaitainen mies, 2006, video, väri, 5 min. 19 s. Kokoelmat. (kuvakaappaus) 6. Schroderus, Kimmo (1970 Suomi): Laajentuja, 2004, teräs, vaihtelevat mitat. Kokoelmat. Kuva: VTM/KKA/Petri Virtanen. 7. Dahlgren, Jacob (1970 Ruotsi): : Item 18: subject of art, 2012, lyijykynät, 17,5 x 17,5 x 17,5 cm ja Item 16: subject of art, 2012, lyijykynät, 17,5 x 17,5 x 17,5 cm. Kuva: VTM/KKA/Petri Virtanen 8. Rannikko, Vesa-Pekka (1968 Suomi): Ohi, 2003, läpivärjätty kipsi, 155 x 40 x 23 cm. Kokoelmat. Kuva: VTM/ KKA/Petri Virtanen. 9. Coyne, Petah (1953 USA): Nimetön (Kotimaa), , sekatekniikka (erikoisvaha, terästukirakenne, suuri puun oksa, itse tehtyjä puun oksia, kanaverkko, rautalanka, piikkilanka, kipsi, muovailumassa, kettinki, silkkikukkia, höyheniä, marjoja, helmipäisiä hattuneuloja, mustaa pigmenttiä, pariisinsinistä pigmenttiä, mustaa spraymaalia ), 268,2 x 258,1 x 152,4 cm. Kokoelmat. Kuva: VTM/KKA/Petri Virtanen. 10. Dahlgren, Jacob (1970 Ruotsi), The wonderful world of abstraction, 2009, teräskehikot, polyesterinauhat, vaihtelevat mitat. Kokoelmat. Kuva: VTM/KKA/Petri Virtanen.

Samankaltaiset tiedostot

Etkot & Jatkot. Art Pro

Etkot & Jatkot. Art Pro Etkot & Jatkot Art Pro Sisällys 1. Tervetuloa Kiasmaan 2. Taidetestaajien Kiasma-käynti 3. Etkot 4. Jatkot 5. Tutustu Kiasmaan 6. Seuraa meitä 7. Yhteystiedot 1. Tervetuloa Kiasmaan Art Pro -käynnillä