SUOMEN V IR A L L IN E N TIL A S T O FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK VUONNA ÅR UUSI SARJA NY SERIE. 11 b.

Transkriptio

1 SUOMEN V IR A L L IN E N TIL A S T O FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART M ERILIIKEN NE SUOMEN JA ULKOMAIDEN VÄLILLÄ SJÖFARTEN MELLAN FINLAND OCH UTLANDET VUONNA ÅR 1928 UUSI SARJA NY SERIE 11 b. H ELSIN K I 1929 VA LTIO N EU VO S TO N KIRJAPAINO

2 Sisällys: Innehåll: Table des matières. Siv. Sid. T e k s ti T e x t T exte... 5 Résumé en fr a n ç a is T a u lu s to : T a b e lle r: Tableaux:... T a u lu Tab. Tabl a b. M e re n k u lk u S uom en satam issa v S jö fa rte n i F in la n d s h a m nar å r N avigation dans les ports de la F inlande en ; 14 2 a b. M e re n k u lk u Suom en ja u lk o m a id e n v ä lillä v. 1928, ja e ttu n a a lu k s ie n k a n s a l lis u u d e n m uka a n. S jö fa rte n m e lla n F in la n d och främ m ande lä n d e r å r 1928 m ed a n g iva n d e av fa rty g e n s n a tio n a lite t. N avigation entre la F inlande et l'étranger avec indication de la n a tio n a lité des navires en ; a b. Y le is k a ts a u s v Suom een saap u n e id e n ja S uom esta lä h te n e id e n a lu k sie n k a n s a llis u u te e n. Ö v e rs ik t av de år 1928 t i l l F in la n d a n kom na och frå n F in la n d a vg å ngna fa rty g e n s n a tio n a lite t. N avires entrés à et sortis de la F inlan d e en 1928, classés p a r nationalité 54; 56 Siv. Sid. 4. M a tk u s ta ja liik e n n e S uom en ja u lk o m a i den v ä lillä v P assageraretrafik e n m e lla n F in la n d och u tla n d e t år Mouvement des passagers entre la F inlande et l étranger en a b. T a v a ra liik e n n e s a a p u v illa ja lä h te v illä a lu k s illa e ri satam issa v Ä a n ko m n a och avg å ng n a fa rty g b e fra k ta t gods, fö rd e la t å o lik a h a m n a r å r Marchandises affrétés su r navires entrés et sortis, classés p a r ports, en ; L iik e n n e ja k a n to ra n n ik k o k a u p u n k ie n satamissa vuonna 1928 satam aviranom aiste n a n ta m ie n tie to je n m ukaan. T ra fik e n och u p p b ö rd e n i ku ststä de rn a s h a m n a r år 1928 e n lig t av h a m n m y n d ig h e te rn a m eddelade u p p g ifte r. Mouvement de la navigation et les recettes des p o rts dans les villes du litto ra l en 1928 selon les renseignements de l a d m in istra tio n des ports... 66

3 Tämä kertom us maamme ulkomaisesta m eriliikenteestä liit t y y vuoden 1927 k e rto mukseen. Uusia ta u lu ja ei ole siihen o tettu eikä myöskään aikaisem pia ta u lu ja m uute ttu. K a ik k i m uut ta u lu t p a itsi ta u lu n :o 6, johon aineisto on saatu asianom aisilta satam aviranom aisilta, ovat la a d itu t niid en tie to je n n o jalla, jo ita m arraskuun 4 päivänä 1921 annetun asetuksen n o ja lla on aluksia sisään- ja ulosselvitettäessä annettava. Taulua n :o 6 lu ku unotta m a tta sisältävät ta u lu t tie to ja yksinomaan m eriliikenteestä Suomen ja ulkom aiden v ä lillä. Jos alus sam alla m atkalla Suomeen ta i Suomesta on se lvite tty valtakunnan useammassa tu llito i- mistossa, on sellainen m atka katsottu k u u lu van suoraan ulkomaan ja yhdistettyyn ko tija ulkom aan meriliikenteeseen. Suoralla l i i kenteellä ym m ärretään tä llö in aluksen m atkaa ulkom aan lähtö- ja ensimmäisen suomalaisen saapumissataman v ä lillä ta i v iim e i sen suomalaisen lähtö- ja ulkomaan määrä- sataman v ä lillä. Todellista maahan saapuneiden ja maasta lähteneiden alusten lu ku - ja tonnim äärää edustavat selvitykset suorassa liikenteessä, ku n taas y h d iste tty liikenne ainoastaan näyttää ne selvitykset, jo ita samalla m atka lla on muussa tapauksessa ta pahtunut, jo llo in lähtöselvitys yh dessä tu llik a m a rip iiris s ä edellyttää tuloselvi- tystä toisessa (p a itsi Laatokan liikenteessä). Senvuoksi seuraavassa tarko itetaa n aina suoraa liike nnettä, jo lle i erikoisesti ole to isin huom autettu. Jo tta saataisiin ku va p a itsi u lko m a i sesta m yöskin kotimaisesta liikenteestä, josta ei ku te n edellä huom autettiin ole tie to ja muissa täm än ju lka isu n tauluissa, on o te ttu ta u lu n :o 6, jossa selvitetään rannikkokaupunkien ja valtionsata- Föreliggande berättelse ansluter sig t i l l den fö r år Några nya tabeller ha ej tillk o m m it ej; h eller ha fö rä n d rin g a r v id ta gits beträffande tabellernas u pp ställnin g. Sam tliga tabeller med undantag av tab. 6, v a r till m aterialet läm nats av resp. ham n m yndigheter, ha utarbetats med ledning av de u p p g ifte r, som e nlig t förordningen av den 4 november 1921 avgivas v id fa rty g s in- och utklarering. F rånsett tab. 6 om fa tta tabellerna enb art sjöfarten m ellan F in la n d och u tla n det. Om ett fa rty g under samma resa t i l l eller frå n F in la n d kla re ra t v id fle ra tu lla n sta lte r i landet, har d y lik resa ansetts sönderfalla i d irekt u tlän dsk och kombinerad in- och utländsk sjö fa rt. M ed d ire kt sjö fa rt avses h ä rv id fartygsresorna m ellan avgångshamnen i utlandet och den första finska ankomsthamnen eller m ellan den sista finska avgångshamnen och destinationsihamnen i utlandet. Då det faktiska antalet t ill landet ankomna och frå n landet avgångna fa rty g representeras av kla re rin g a m a i d i rekt fa rt, medan den kombinerade endast u t visar de klareringar, som under samma resa verkställts i övriga fa ll, v a rvid en u tkla re rin g frå n ett tu llk a m m a rd is trik t (utom v id Ladoga sjö) har sin m otsvarighet u ti en in- k la re rin g i e tt annat, avses i det följande, där icke särskild anm ärkning härom görcs, den d ire kta sjöfarten. F ö r åskådliggörande av den totala tr a f i ken i landets ham nar, d. v. s. förutom den utländska sjöfarten jäm väl den inländska tra fik e n (cabotage), vilken såsom ovan fra m h å llits icke kommer t i l l synes i övriga i denna p u b lika tio n ingående tabeller,

4 m ain liike nn e asianomaisten satam aviranomaisten antamien tie to je n mukaisesti. Sen ohella on tässä viim e m ainitussa taulussa tie to ja kertyneistä satamamaksuista sekä l i i kenteen alkamis- ja päättym isajasta. K u te n seuraavasta yhdistelm ästä selviää, k ä v i vuonna 1928 suomalaisia ja ulkom aalaisia aluksia Suomen satamissa suorassa liikenteessä 16,442, joiden nettovetomäärä o li 9,702,856 rekisteritonnia. A lu k s illa ta r koitetaan tässä n iin k u in seuraavassakin alusten m atkoja. har tab. 6, va ri redogöres fö r tra fik e n i ku ststädernas och statens ham nar e n lig t av resp. ham nm yndigheter meddelade u p p g ifte r, in tagits. Dessutom in g å r i tabellen u p p g ifte r om beloppen av de in flu tn a ham navgifterna ävensom u p p g ifte r om tiden fö r trafikens vidtagande och upphörande. Såsom av fö lja n d e sam m anställning fra m går, u tg jo rd e totala antalet fin ska och frä m mande fa rty g, som år 1928 i d ire kt fa rt anlöpte finska ham nar, 16,442 om 9,702,856 nettoregisterton. Med fa rty g avses såväl h är som i det fö lja nd e fartygsresor. Suomalaisia Finska Ulkomaalaisia Främmande Yhteensä Summa Luku Antal Tonnimäärä Tontal Luku Antal Tonnimäärä Tontal Luku Antal Tonnimäärä Tontal Saapuneita aluksia Ankom na fartyg Lähteneitä aluksia Avgångna fartyg Yhteensä Summa K u n alusten lu k u vuonna.1927 nousi suorassa liikenteessä 17,202 ja n iiden yhteenlask e ttu nettovetomäärä 9,730,191 rekisteriton- n iin, o li siten kertom usvuonna vähennys 760 alusta, vetom äärältään 27,335 rekisteri- tonnia. Suhteellinen vähennys o li lukum äärässä 4.4 % ja vetomäärässä 0.2 %. Y llä m a in ittu tonnim äärän vähennys 0.2 % on m itätö n ja todennäköisesti tila päistä laatua. Tosin k e h itty i maassamme vuodesta 1926 v a llin n u t taloudellinen nousukausi vuoden 1928 loppupuolella pula kaudeksi. M u tta se ei o llu t [kansainvälistä laatua sitä seuraavine hintalaskuineen ja huom attavine m enekin vähennyksineen. V ie n tita v a ra in laivaus o li su u rin p iirte in tyyd yttä vä ja e rittä in k in osoitti selluloosan ja paperin v ie n ti huomattavaa lisäystä, kun taas toiselta puolelta puutavarain viennissä o li huomattavissa vähennystä. T u o n ti osoitti lisäystä, m. m. a ih e u tti syksyn huono sato ta vallista suuremman vilja tu o n n in. Jos jä ttä ä huom ioonottam atta vuonna 1921 sattuneen vähäisen laskun on m e rilii- D å a ntalet fa rty g i d ire k t fa rt år 1927 steg t i l l 17,202 om sammanlagt 9,730,191 nettoregisterton utgjorde sålunda m inskningen under redogörelseåret 760 fa rty g om 27,33:5 nettoregisterton. O m räknat i procent hade antalet fa rty g minskats med 4.4 % och tontalet med 0.2 %. Ovannämnda m inskning av to ntalet 0.2 % är obetydlig och sannolikt av t i l l fä llig art. Visserligen utvecklade sig den i landet frå n och med år 1926 rådande ekonomiska urppgångsperioden m ot slutet av år 1928 t i l l en kris. Men denna var icke av inte rn a tio n e ll n a tu r med åtföljande a llm änt p ris fa ll på våra exportvaror och avsevärd reducering av deras avsättning. U tförseln av exportvaror va r i sto rt sett tillfre d s s tä l lande och sä rskilt uppvisade exportmängden av cellulosa och papper en avsevärd ökning medan å andra sidan m inskning i utförseln av träva ror inträdde. In fö rse ln utvisade ökning, bl. a. föranledde höstens dåliga skörd en större spannm ålsim port än v a n lig t. Om- man bortser frå n en m indre tillb a k a gång år 1921, ka n en jäm n u tve cklin g av

5 kemie sitten vuoden 1918 osoittanut tasaista nousua. Seuraava yhdistelm ä, jo ka käsittää vuosina ja 1913 saapuneiden ja lähteneiden alusten koko tonnim äärän, osoittaa, että jo vuonna 1925 oli tonnim äärä suurem pi k u in vuonna 1913, jo ta voidaan p itä ä saavutusvuotena ennen sotaa. v å r s jö fa rt sedan år 1918 konstateras. F ö l jande sammanställning, om fattande totala tontalet åren och 1913 ankomna och avgångna fa rty g, u tvisar a tt redan år 1925 uppvisade e tt högre tontal än å r 1913, som ikan betraktas som e tt rekordår under förkrigstid en ,702,856 uettotonnia. nettoton ,730, ,144, ,687,555 n ,916, ,918, ,101, ,358, ,997, ,361, ,156, ,367, L ähtöm a ih in nähden jaka antu i lastissa saapunut tonnisto seuraavasti : M ed avseende å avgångsländerna fö rd e lade sig det ankomna lastförande tonnaget på följande sätt : Euroopa Europa: % 0 / /o % % Ruotsi Sverige N o rja N o rg e Tanska D a n m a rk Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia B e lg ie n Alankom aat Nederländerna D anzig L a tv ia L e ttla n d V iro Estland Venäjä R yssland E spanja1) S p a n ie n Ita lia Italien O.o 1267 O.o Amerika: Y hdysvallat För. Staterna K a n a d a Länsi-Intian saaret Västindiska ö a m a ' Etelä-Am erika Sydamerika Aasia Asien: Persia P e rsie n _ Pohjois-Afrika Nordafrika: Etelä-Afrika Sydafrika: Muut maat övriga länder O.o Yhteensä Summa O O O o loo.o *) Kanarian saaret siihen luettuna. K anariska öama medräknade. / /o

6 Lastissa saapunut tonnisto, jokai vuoteen 1927 ve rra ttu n a o soitti 346,000 tonnin eli 13.7 % lisäystä, edusti 52.4 % koko saapuneesta tonnistosta. Lähtöm aiden keskinäiseen järjestykseen nähden ei tapahtunut suurem pia m uutoksia kertomusvuonna. K u ite n k in on m ainittava, että Iso-iBritanniasta. saapunut tonniston suhteellinen osuus laski 22,7 % :sta vuonna % :iin keromusvuonna, kun taas Saksasta saapunut tonnisto osoitti huom attavaa. lisäystä eli 22.9 % :sta 27.2 % :iin. Saksan ja Ison-,B ritannian jälkeen seurasi Ruotsi 12.0 (vuonna 1927: 15.9) % :11a, Y hdysvallat 7.6 (vuonna 1927: 8.3 ) % :11a, D anzig ja Belgia, k u m p ikin 7.2 (vuonna 1927: 5.3 ja 4.5) % :11a sekä V iro ja A la n komaat ku m p ikin 3.9 (vuonna 1927: 3.7 ja o.o) % :11a. Painolastissa saapuneen tonnis.ton jakaantum inen lähtöm aiden m ukaan selviää seuraavasti yhdistelm ästä : D et ankomna lastförande tonnaget, som uppvisade en ökning av 346,000 ton eller 13.7 % jä m fö rt med å r 1927, representerade 52.4 % av det totala ankomna tonnaget. B eträffande avgångsländemas inbördes ordningsföljd in trä ffa d e icke några större fö rskju tn in g a r under redogörelseåret. Dock bör fram hållas a tt det frå n S torbritannien ankomna tonnagets relativa andel sjönk frå n 22.7 % år 1927 t i l l 17.2 % under redogörelseåret medan det frå n T yskland ankomna tonnaget uppvisade en avsevärd ökn in g eller från 22.9 % t i l l %. E fte r T yskland och S torbritannien följde Sverige med 12.o (å r 1927: 15.9) %, F ö r enta Staterna.med 7.6 (å r 1927: 8.3) %, D anzig och Belgien vardera med 7.2 (år 1927: 5.3 resp. l.s ) % ävensom E stland och Nederländerna vardera med 3.9 (å r 1927: 3.7 resp. 5.0 ) %. D et i barlast ankomna tonnagets fö rd e l n in g e nlig t avgångsländer fra m g å r u r fö l jande sam m anställning: / /o / /o % Netto - tonnia % N ettotonnia % Euroopa Europa: R uotsi Sverige N orja Norge l. l Tanska Danm ark Isobritannia S torbritannien Saksa Tyskland Ranska F rankrike Belgia B e lg ie n Alankom aat Nederländerna Danzig L a tv ia L e ttla n d V iro Estland Venäjä R yssland Lie ttu a Litauen Espanja1) S p a n ie n Amerika: Yhdysvallat För. Staterna Aasia Asien: Syria Syrie Muut maat Övriga länder: Yhteensä Summa I O Kanarian saaret siihen luettuna. Kanariska öarna medräknade.

7 Painolastissa saapuva tonnisto osoittaa kuten a ikaisem m inkin korkeata prosenttilukua 47.6 % koko tonnistosta, vaikka sen suhteellinen osuus, ve rrattun a edelliseen vuoteen (vuonna 1927: 54.o % ) on alentunut. Suom i on laivanvarustajan kannalta katsottuna yhä edelleen v ie n timaa, jonne huom attava määrä tonnistoa lähetetään painolastissa. M u tta toiselta puolen meidän vientitavaraim m e la a tu on sellainen, että se, ve rra ttu n a tu o n tita varo ih in, v a a tii suuren la stitila n. Suomesta lastissa lähtenyt tonnisto jakaantu i alusten m ääräm aihin nähden seuraavalla ta valla : I likhet med förhållandena under tid ig are å r utvisade det i barlast ankomna tonnaget en hög procent 47.c % av totaltonnaget, ehuru detsammas re la tiv a andel i jä m förelse med föregående år m inskats (år 1927: 54.«) %. F in la n d har u r redare- synpunkt a lltid betraktats som ett expo rtland, d it e tt betydande tonnage destineras i barlast. Å andra sidan bidrager jäm väl beskaffenheten av v å rt exportgods, som i jäm förelse med im p ortva ro rna fo rd ra r stort lastutrym m e, h ä rtill. D et frå n F in la n d avgångna lastförande tonnaget fördelade sig med avseende å fa r tygens destinationsländer på fö lja n d e sä tt: Euroopa Europa: / 10 / /o % / /o % Ruotsi Sverige N orja N orge Tanska Danm ark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia B e lg ie n Alankom aat Nederländerna D a n z ig o.i L a tv ia L ettland V iro Estland Venäjä R yssland O.o Espanja h S panien Ita lia Ita lie n O.o K re ikka Grekland L ie ttua Litauen (O.o) o.i Amerika: Yhdysvallat För. Staterna Etelä-Am erika Sydam erika Länsi-Intian saaret Västindiska öarna Afrika: E g y p ti Egypten M uu A frik a Övriga A frika Aasia Asien: Persia P e rs ie n Japani Japan Austraalia Australien: Muut maat Övriga länder: Yhteensä Summa j loo.o O loo.o x) Kanarian saaret siihen luettuna. Kanariska öarna medräknade.

8 Iso -B rita n n ia on, kuten aikaisem pina vuosinakin, tä rke in määrämaa ja k ä s itti sinne osoitettu tonnisto 28.9 (vuonna 1927 : 35.4) % Suomesta lastissa lähteneestä koko tonnistosta. L ähinnä järjestyksessä seuraa Saksa, Alankom aat, Belgia, Ranska ja Ruotsi. Edelliseen vuoteen v e rra ttu n a on edellä m a in ittu je n m aiden järjestykseen nähden ta p a h tu n u t va in se muutos, että B elgia ja Ranska on tu llu t R uotsin edelle. Vastaavat lu v u t painolastissa lähteneestä tonnistosta o liv a t seuraavat : S torbritannien u tgjo rd e i lik h e t med vad fa lle t v a rit under tid ig a re å r det viktigaste destinationslandet och om fattade det d it destinerade tonnaget 28.9 (å r 1927: 35.4) % av det totala frå n F in la n d avgångna last- förande tonnaget. N ärm ast i ordning fö ljd e T yskland, Nederländerna, Belgien, F ra n k rike odh Sverige. J ä m fö rt med föregående år inträdde sålunda den förändringen i de uppräknade ländernas inbördes ordningsfö ljd a tt Belgien odh F ra n krike kom före Sverige. M otsvarande s iffr o r fö r i barlast avgångna fa rty g u tg jo rd e : / tonnia 0/ Netto- nitonnitonnia Netto- Netto- /o /o % % 0/ /o Euroopa Europa: Ruotsi Sverige N orja Norge Tanska D anm ark Isobritannia Storbritannien Saksa Tyskland Ranska Frankrike Belgia B e lg ie n Alankom aat Nederländerna Danzig L a tv ia Le ttla n d Viro Estland Venäjä R yssland L iettua Litauen Amerika: Yhdysvallat För. Staterna Austraalia Australien Muut maat Övriga länder Yhteensä Summa loo.o loo.o O loo.o V iro n suhteellisesti suuren osuuden 16.3 (vuonna 1927:15.2) % selittää se, että, n iin k u in myöhemmin esitetään, enemmän k u in kaksi ko lm atta osaa Suomesta V iro o n lähteneistä, painolastissa olevista aluksista on v i rolaisia m aalaisaluksia, jo tk a ovat k u lu tta jille suoraan m yyneet lastinsa ja palaavat ilm an lastia kotimaahansa. R uotsiin painolastissa lähteneestä tonnistosta on huom attava määrä ruotsalaisia aluksia, jo tk a u lko m ailta ovat tuoneet lastin Suomeen ja sen- Estlands re la tiv t höga andel, 16.3 (år 1927: I 5.2) %, förklaras, såsom längre fram kommer a tt fram gå, av a tt mer än två tredjedelar av det. frå n F in la n d t i l l förstnäm nda land avgångna icke-lastförande tonnaget u t gjordes av estniska lantm annafartyg, vilka e fte r a tt direkte åt konsumenterna ha avy ttr a t sin last återvände t i l l hemlandet. Det t i l l Sverige i barlast avgångna tonnaget omfattade t i l l avsevärd del svenska fa rty g, som frå n u tlandet v a rit befraktade t i l l F in la n d

9 jälkeen lähteneet kotimaahansa ottaakseen sieltä uuden lastin. Maan taloudelliselle elämälle on e rittä in suurim erkityksinen se seikka, missä m äärin sen ulkomaisen m eriliikenteen hoitavat omat ta i ulkomaalaiset alukset. Seuraavassa esitetään m uutam ia tie to ja erinäisten ulkom aalaisten kauppalaivastojen osanotosta Suomen tavara- ja m atkustajaliikenteeseen. Viim eisen viisivuotiskauden aikana ja ka antui maahan lastissa saapunut tonnisto eri kansallisuuksiin k u u lu v ille kauppalaivastoille seuraavasti: med last och därefter beordrats t i l l Sverige fö r intagande av n y last. A v väsentlig betydelse fö r ett lands ekonom i är den, utsträckning i vilken dess s jö fa rt förm edlas av egna eller främ m ande fa rty g. I det fö lja nde meddelas några u p p g ifte r om särskilda utländska handelsflottors deltagande i fra k t- ooh passagerarefarten på F in land. U nder senaste fem årsperiod fördelade sig det t i l l landet ankomna lastförande tonnaget på särskilda nationers hande lsflo ttor såsom fö lja nde tabell u tvisar: % % % % / /o Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska N orjalaisia N orska Tanskalaisia Danska B rittilä is iä B r ittis k a Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska (O.o) 146 O.o Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia L e ttis k a Venäläisiä - R y s k a O.o O Espanjalaisia S panska K reikkalaisia G rekiska Amerikkalaisia Amerikanska , Italialaisia Italienska M uut kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa O loo.o O loo.o O M itään m ainittavam pia m uutoksia meidän tuontiam m e välittäneessä tonnistossa ei kertom usvuonna ole tapahtunut. Y h d is telm ä osoittaa, että Saksa 33.o (vuonna 1927: 09.3) % :11a edelleenkin pitää h allussaan johtavan aseman ulkomaalaisten alusten keskuudessa. R uotsin vastaava osuus osoitti vähennystä 14. g % sta 12.9 % :iin. P a itsi m a in itu n kahden kansan aluksia ovat ensi s ija lla tuontiimme v ä lityksessä tanskalaiset 5.9 (vuonna 1927 : 4.7) % :11a, englantilaiset 4.7 (vuonna 1927 : 6.4 ) % :11a sekä viro laise t ja latvialaiset 3.2 (vuonna. 1927: 2.8 ja 2.2) % :11a. N ågra näm nvärda fö rä n d rin g a r b e trä f fande det tonnage, som fö rm e dlat vår in försel, in trä ffa d e icke under redogörelseåret. I ö v rig t u tvisar sammanställningen a tt Tyskland med 33.0 (å r 1927: 29.3) % fortfarande intager den ledande platsen bland de främmande fartygen. Sveriges motsvarande andel uppvisade en från 14.6 % t i l l 12.9 % minskad procentsats. Förutom ovannämnda två nationers fa rty g är det i främ sta rum m et danska 5.9 (å r 1927 : 4.7) %, b rittis k a 4.7 (å r 1927: 6.4 ) % samt estländska och lettiska, vardera med 3.2 (å r 1927: 2.8 resp. 2.2) %, som förm edlat v å r im port.

10 M eidän oman tonnistom m e osuus tu o n nissa on viim e viidenä vuonna p y s y te lly t m elkein m uuttum attom ana, 29 %, ja siten saanut suhteellisesti vaatim attom an sija n kauppavaihdon välityksessä ulkom aiden kanssa. Yalaistaksemme tä tä suhdetta asetetaan tähän seuraava yhdistelm ä, jo ka osoittaa, k u in k a p a ljo n tä rke im p iä tu o n titavaroitam m e ovat suom alaiset ja u lk o m aalaiset alukset v ä littä n e e t : V å rt eget tonnages andel i im porten har under de fem senaste åren oförändrat Shållit sig v id om kring 29 % och sålunda fo r tfa rande in ta g it en jäm förelsevis tillbaka,skjuten stä lln in g v id förm edlingen, av handelsu tb yte t med främ m ande länder. F ö r a tt y tte rlig a re belysa nämnda förh ålla nd e meddelas fö lja nde sammanställning, som u tvisar fördelningen av våra viktigaste im p o rtva ro r på finska och främ m ande fa rty g : Suomalaiset alukset, painotonnia Finska fartyg viktton Ulkomaalaiset alukset, painotonnia Främmande fartyg viktton Kappaletavara S tycke g o d s , ,683 V ilja S p a n n m å l... 14, ,083 H iile t K o l , ,354 Koneet y. m. M askiner m. m...,5,961 47,471 M u u t tavarat Diverse g o d s ,817 72,9, ,812 2,563,887 Painolastissa saaptmut tonnisto jaka antu i eri kansallisuuksille seuraavasti: Det i barlast ankomna tonnaget fördelade sig på särskilda nationer sålunda: N ettotonnia N ettoton / /o N ettotonnia N etto to n / O N ettoton / /o N ettotonnia N ettoton lo N ettotonnia N ettoton i / 0 Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska N orj alaisia N orska Tanskalaisia D anska B rittilä isiä B rittis k a Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia L e ttis k a Venäläisiä R y s k a O.o Espanjalaisia S panska Portugalilaisia P ortugisiska Kreikkalaisia G rekiska Italialaisia Italienska M uut kansallisuudet Övriga n a tio n e r Yhteensä Summa [ loo.o O O loo.o Saksalaisten alusten huomattava osuus, 22.0 (vuonna 1927: 22.3) %, saa s e lv ity k sensä siitä, että se, kuten m yöhem m in nähdään, on v ä littä n y t viennistämme melkein neljännen osan. Lähinnä seuraa ruo tsala i nen tonnisto, 21.2 (vuonna 1927: 18.2) %, senjälkeen b rittilä in e n, tanskalainen, suomalainen, n orja lain en ja alankomaalainen ton- Den betydande andelen fö r de tyska fa r tygen 22.9 (å r 1927: 22.3) % förklaras av a tt dessa, såsom längre fram kommer a tt fram gå, förm edlat o m kring en fjärdedel av vå r utförsel. Närm ast i fö ljd kom det svenska tonnaget med 21.2 (å r 1927: 18.2) % därpå det b rittiska, danska, finska, norska oeh nederländska med resp (å r 1927:

11 nisto, vastaten 14.8 (vuonna 1027: 1,6.o) %, 9.2 (vuonna 1927: 13.2) %, 8.3 (vuonna 1927: 5.e) %, 6.o (vuonna 1927: 10.o) % ja 4.» (vuonna 1927: 5.o) %. Jos kauppalaivastollam m e tuonnissa on suhteellisesti vähäinen asema, on tämä vielä vaatim attom am pi viennissä. V ien n in v ä lityksessä suomalaisten ja ulkomaalaisten alusten nettorekisteritonnim äärä on vuosina o llu t seuraa.va: 16.g) %, 9.2 (å r 1927: 13.2) %, 8.3 (å r 1927: 5.g) %, 6.0 (år 1927: lo.o) % och 4.5 (å r 1927: 5.o) %. Om v å r handelsflotta beträffande im p o r ten intager en re la tiv t blygsam plats gäller detta i än högre grad exporten. Utförselns fö rd eln ing på finska och utländska kölar åren fra m g å r u r följande tabell : / 10 / /o % / ro 0/ /o Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska Norjalaisia Norska Tanskalaisia Danska B rittilä is iä B rittis k a Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Belgialaisia Belgiska G Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia L e ttis k a Espanjalaisia S panska Kreikkalaisia G rekiska Am erikkalaisia Amerikanska Italialaisia Italienska M uut kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa O loo.o Suomalainen tonnisto, jonka osuus v iimeisinä vuosina on p y s y te lly t noin 16 % :na, nousi n y t 19.7 % :iin. V ie n tita v a ra t ja ka a n tu iva t suomalaisille ja ulkom aalaisille a lu ksille seuraavalla ta v a lla : Det fin ska tonnaget, vars andel under en fö ljd av å r h å llit sig k rin g 16 %, uppvisade under redogörelseåret 19.7 %. Fördelningen av de exporterade varorna på finska och främ m ande fa rty g fram g år av följande tablå taota : Suomalaiset alukset Finska fartyg Ulkomaalaiset alukset Utländska fartyg P aperi ja massa, tonnia Papper och massa, ton 187, ,368 Sahattu puutavara, stand. Sågade träva ror, s t d s ,291,1,037,909 P a rru t, kuutio ja lkaa S parrar, k u b ik fo t... 2,573,062 6,1109,908 Ratapölkyt-, m 3 Sleepers, m ,050 P aperipuut, m 3 Pappersved,.m ,653 1,491,813 P ro jisit, engl. syltä.. Props, eng. fam n... 13, ,568 P vlväät, m3 Stolpar, m ,816 2,228,362 H alot, m 3 Ved, m ,638 4,374 Kappaletavara, tonnia Styckegods, ton ,783 95,650 M u u tavara, tonnia Diverse gods, t o n... 74, ,930 Tästä huomataan, että vuonna 1928 vain vähäinen m äärä vientitavarasta on kä yttä - Såsom synes h ar under 1928 endast en jäm förelsevis obetydlig del av exportgodset

12 n y t suomalaista tonnistoa. Ainoastaan halot ja kappaletavara ovat suurim m aksi osaksi käyttäneet kotim aista tonnistoa. M u u to in on ulkomaalainen k ilp a ilu o llu t tavattom an voimakas. N iin p ä sahatusta puutavarasta ainoastaan noin 11.5 % on lähte nyt kotim aan a lu k silla. Suomalaisen tonniston suhteellisen pieni osuus jo h tu u osittain siitä, että kaupat tapahtuvat fob-ehdoilla, jo llo in ostaja ottaa tonniston sieltä, m istä hän sen saa h a lv im m alla, osaksi kotim aisen tonniston vähäisyydestä. S u u rin p iirte in katsoen oman tonnistomme ohella viide n kansallisuuden alukset huolehtiv a t vientim m e välityksestä, n im ittä in saksalaiset, ruotsalaiset, b rittilä is e t, tanskalaiset ja n orjalaiset alukset, joiden suhteelliset osuudet o liv a t vastaavasti 27.8 (vuonna 1927 : 25.8) %, 17.5 (vuonna 1927: 17.3) %, lo.o (vuonna 1927: 12.4) %, 7.4 (vuonna 1927 : 9.4) % ja 4.5 (vuonna 1927: 7.3) %. Painolastissa lähtenyt tonnisto jakaantui e ri kansallisuuksille seuraavasti: fra kta ts â finska fa rty g. D et ä r endast beträ ffa n d e ved och styckegods fin ska fa rty g i övervägande grad ta gits i anspråk. I övr ig t har den utländska konkurrensen v a rit överm äktig. Sålunda utfördes endast omk rin g 11.5 % av sågade trävaror å fin ska kölar. D et finska tonnagets re la tiv t ringa andel i vår export förklaras dels därav a tt avslut t i l l utlandet sker på fo b villko r, v a rigenom avnämarna söka sig tonnage, där detta b illig a s t erhålles, dels av vår handelsflo tta s rin ga tontal. D et är i stort sett fem nationers fa rty g, som i främ sta rum m et, fö ru to m v å r egen handelsflotta, förm edlat v å r utförsel, n ä m ligen tyska, svenska, b rittis k a, danska och norska fa rty g, vilkas andelar uppgingo t i l l resp (å r 1927: 25.s) %, 17.5 (1927: 17.3) %, lo.o (å r 1927: 12.4) %, 7.4 (år 1927: 9.4) % och 4.5 (å r 1927: 7.s) %. Det i barlast avgångna tonnaget steg t i l l: % % % %. % Suomalaisia Finska Ruotsalaisia Svenska N orjalaisia N orska Tanskalaisia D anska B rittilä is iä B rittis k a Saksalaisia T y s k a Alankomaalaisia Nederländska Ranskalaisia Franska Virolaisia Estländska Latvialaisia L e ttis k a Puolalaisia P olska Venäläisiä Ryska o.i! Am erikkalaisia Amerikanska M uut kansallisuudet Övriga nationer Yhteensä Summa loo.o O loo.o loo.o loo.o N iin k u in aikaisem pinakin vuosina ovat saksalaiset alukset kertomusvuonna olleet ensi sijalla 29.9 (vuonna 1927: 30.5) % :11a. Lähinnä järjestyksessä ovat ruotsalaiset ja virolaiset alukset, joiden suhteellinen osuus on o llu t 14.5 (vuonna 1927: 12.7) % ja 10.7 (vuonna 1927: 11.6) %, m istä seikasta jo Såsom fa lle t v a rit under en fö ljd av år kommo de tyska fa rtyg e n även under redogörelseåret i främ sta rum m et med 29.9 (år 1927: 30.5) %. Närm ast i ordning följde det svenska ooh estniska tonnaget med resp (å r 1927: 12.t) % och 10.7 (å r 1927: 11.6) %, varom i annat sammanhang tid i-

13 toisessa yhteydessä m a in ittiin. Suom alaisen tonniston p ro senttilu ku on noussut 10.5 % :sta vuonna % :iin kerto musvuonna. E r i p aikkakuntien m erkityksen maan u l komaisessa meriliikenteessä valaisee seuraava yhdistelm ä, joka osoittaa n iin h yvin suoran k u in yh diste tynkin ulkomaisen m eriliikenteen s. o. to im ite tu t selvitykset. K u i te nkin ovat erikseen m a in itu t yhdistelmässä vain ne paikkakunnat, joissa se lv ite tty to n nisto nousi ainakin 100,000 nettorekisteritonniin. gare nämnts. Procentsatsen fö r det finska tonnaget steg frå n 10.5 % år 1927 t i l l l l. i % under redogörelseåret. De skilda orternas i landet betydelse inom den utländska sjöfarten fra m g å r u r följande sammanställning, som u tvisar fördelningen av de i utländsk sjö fa rt, såväl d ire k t som kom binerad, verkställda klareringarna. L ik väl äro endast de ham nar sä rskilt upptagna, där det klarerade to ntalet s tig it t i l l m inst 100,000 registerton.! Satarna Ham n N etto tonnia ' 0/ /o / /o / /o / /o / /o H elsinki H elsingfors W iip u ri Uuras Viborg Trångsund T urku Å b o K o tk a Hanko Hangö Pori (Mäntyluoto Reposaari) Björneborg (M äntyluoto Räfsö) Maarianhamina M arieham n Oulu (Toppila) Uleåborg (Toppila) Haukipudas Vaasa Vasa Rauma R a u m o Loviisa (Valkom) Lovisa (Valkoni) Porvoo Borgå K okkola (Ykspihlaja) Gamlakarleby (Y x p ila ) Pietarsaari J a k o b s ta d Raahe Brahestad Hamina Fredriksbam n Koivisto Björkö M akslahti K em i M uut satamat Övriga hamnar Yhteensä Summa O loo.o Suurempien satamiemme järjestys o li seuraava: H e lsin ki 2.7 m ilj. tonnia, V iip u r i ja U uras 2.1 m ilj., K o tka 1.8 m ilj. ja T u rk u 1 m ilj. tonnia. M u u t satamat eivät läheskään saavuta m a in ittu ja tonnim ääriä. V iip u riin ja K otkaan nähden on m ainittava, että liikenne edellisessä ja tk u i 8 kuukautta ja jälkimmäisessä 10 kuukautta, ku n taas H elsinki ja T u rk u o liva t avoinna koko vuoden. Liikenteen jakaantum inen eri ku u ka u sille selviää seuraavista yhdistelm istä: O rdningsföljden fö r våra största hamnar ställde sig sålunda: H elsingfors 2.7 m ilj. ton, V ib o rg med Trångsund 2.i, K o tka l.s m ilj. odh Åbo 1 m ilj. ton. Ö vriga ham nar kommo icke närmelsevis upp t i l l dessa tal. B eträffande V ib o rg ooh K o tka b ör omnämnas a tt tra fik e n i den fö rra pågick under 8 månader och i den senare under 10 månader medan H elsingfors och Åbo höllos öppna året ru n t. T ra fike ns fö rdelning på de särskilda månaderna fram g år u r nedanstående sammanstä lln in g a r:

14 Saapuneita ja lähteneitä aluksia. A nkom na och avgångna fartyg. S a t a ni a H am n Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars H uhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Koko vuosi Hela året 1 H elsinki. H elsingfors W iipuri Uuras Viborg Trångsund T urku Å b o K o tka Hanko Hangb Pori (M äntyluoto Reposaari) Björneborg (M äntyluoto R ä fs ö ) Maarianhamina Mariehamn Oulu (Toppila) Uleåborg(Toppila) _ Haukipudas Vaasa Vasa Rauma R a u m o Loviisa (Valkom) Lovisa(V alkom) Porvoo Borgå K okkola (Ykspihlaja) Gamlakarleby (Y xpila) _ Pietarsaari Jakobstad Raahe Brahestad _ Hamina Fredrikshamn K o iv is to M akslahti B jörkö M a k s la h ti K e m i M uut satamat övriga hamnar Yhteensä Summa : j ! ! !

15 ! Saapuneita aluksia. Ankom na fartyg. Satama Hamn Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars Huhtikuu April Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Koko vuosi Hela året Netto - tonnia 1 H elsinki Helsingfors W iip u ri Uuras Viborg Trångsund T urku Å b o K o tka Hanko Hangö Pori (M äntyluoto Reposaari) Björneborg (M äntyluoto R ä fsö ) Maarianhamina Mariehamn O ulu(toppila) Uleaborg(Toppila) H aukipudas Vaasa Vasa Rauma R a u m o ' Loviisa (V alkom ) Lovisa (V alk o m ) Porvoo Borgå.... _ Kokkola (Y kspihlaja) Gamla- karleby (Y x p ila ) Pietarsaari Jakobstad Raahe B rahestad* Hamina Fredriksham n K o iv is to M akslahti B jörkö M akslahti K em i M uutsatam at Övrigahamnarj Yhteensä Summa

16 Lähteneitä aluksia. Avgångna fartyg. Satama Hamn Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars 1 Huhtikuu April i 1 Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti N ettotonnia Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Koko vuosi Hela året H elsinki Helsingfors W iip u ri Uuras Viborg Trångsund T urku Å b o K o tka Hanko Hango Pori (M äntyluoto Reposaari) Björneborg (M äntyluoto R ä fsö ) Maarianhamina Mariehamn O ulu(toppila) Uleåborg(Toppila)... _ H a u k ip u d a s Vaasa Vasa Rauma R a u m o Loviisa(V alkom ) Lovisa (Valkom) Porvoo Borgå Kokkola (Y kspihlaja) Gamlakarleby ( Y x p ila ) Pietarsaari Jakobstad Raahe Brahestad Hamina Fredriksham n K o iv is to M a kslahti Björkö M akslahti ) K e m i M uut satamat Övrigahamnar Yhteensä Summa

17 Päinvastoin k u in vuonna 1927, jo llo in kokonaista kuusi satamaa p id e ttiin avoinna koko vuoden, n im ittä in H elsinki, Hanko, T u rku, Rauma, P o ri ja M aarianham ina, o liva t jääsuhteet kertom usvuonna sitä laatua, että ainoastaan neljä satamaa, n im ittä in H elsinki, T u rk u, Hanko ja M aarianham ina o liv a t auki koko vuoden. T a u lu 4 osoittaa m atkustajaliikennettä meritse. Saapuneiden ja lähteneiden m atkustajain lu k u osoitti 12,106 henkilön eli 13.3 % l i säystä. Tähän tulokseen v a ik u tti erityisesti suurentunut m atka ilija liikenne, jo llo in e rittä in ulkolaisten varustajien järjestäm ät seuram atkat maahamme ovat m ainittava t. Maasta lähteneiden m atkustajain lu k u määrä jaka antu i alusten määrämaiden m u kaan seuraavasti: I motsats t ill år 1927, då icke m indre än sex ham nar öppenhöllos 'hela året, näm ligen H elsingfors, Hangö, Åbo, Raumo, Björneborg och M arieham n, voro is fö rh å l landena under redogörelseåret av sådan beskaffenhet a tt endast fy ra ham nar, n ä m ligen H elsingfors, Åbo, H angö och M ariehamn kunde uppvisa tr a fik året run t. I tab. 4 lämnas u p p g ifte r om persontrafiken sjöledes. A n ta le t anlända och avresta passagerare uppvisade en ökning av 12,10'6 personer eller 13.3 %. T ill nämnda resultat bidrog väsentligen en stegrad tu ris ttra fik, va rvid särskilt de av utländska rederier anordnade sällskapsresorna t i l l v å rt land böra nämnas. A n ta le t avresta personer fördelade sig med avseende å fartygens destinationsländer på fö lja nde sä tt: V. År V.År V. År V. År V. År % % % % % R u o ts i S verige Saksa Tyskland Isobritannia Storbritannien V iro Estland Tanska D anm ark Belgia ja Alankom aat Belgien och Nederländerna Ranska F rankrike (O.o) O.o L a tv ia L e ttland A m e rik a O.o 2 O.o.. _ Venäjä R yssland M u u t m aat Övriga länder... 3 (0.0) Yhteensä Summa O loo.o loo.o K u te n lu v u t osoittavat, on m a tku sta ja liikenne suurim m aksi osaksi su untautunut R uotsiin, Saksaan, V iroon ja E n g la n tiin. R uotsin liikenteen lu k u ih in sisältyvät myösk in siirtolaiset, jo tka n ykyis in pääasiallisesti kä yttä vät Ruotsin lin jo ja. Saapuneiden matkiostajain lukumäärä, jaettuna aluksien lähtömaiden mukaan, oli seuraava : Såsom s iffro rn a vidhandengiva, ä r det i övervägande grad på Sverige, Tyskland, E stland och E ngland persontrafiken v a rit in rik ta d. I s iffro rn a fö r Sverige in g å r jäm väl emigrantströmmen, vilken num era fö re trädesvis förm edlas av svenska lin je r. A n ta le t anlända personer fördelade sig med avseende å fartygens avgångsländer sålunda :