TOLKIS SKOLA, HANKESUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO IIRO TOIVONEN OY

Transkriptio

1 TOLKIS SKOLA, HANKESUUNNITELMA ARKKITEHTITOIMISTO IIRO TOIVONEN OY

2 Tolkis skola, HANKESUUNNITELMA YHTEENVETO HANKKEESTA HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Hankesuunnitteluryhmä Käytössä olleet asiakirjat Pinta-alakäsitteet HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS Hankkeen perustelut Oppilasmäärä Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Imago Pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Pedagoginen suunnitelma Henkilökuntasuunnitelma RAKENNUSPAIKKA Sijainti ja omistus Nykyinen rakennuskanta Alueen ominaisuudet Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Väestönsuojelu TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET Yleistä Oppimisympäristö Tieto- ja viestintäteknologia osana oppimisympäristöä Johtajuus Tolkis skolan tilaratkaisujen tavoitteet Tolkis skola, viitesuunnitelman tilaratkaisut Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Ylläpito Erityishuomioita VIRANOMAISVAATIMUKSET HANKKEEN KUSTANNUKSET Rakennuskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset RAHOITUS JA AIKATAULU Rahoitus Hankeaikataulu LIITTEET LIITTEET 1. Viitesuunnitelma (asemapiirros, pohjapiirrokset) 2. Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 3. Pinta-alakäsitteet 4. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 5. Svenska utbildningstjänsternas samlade tankar om skolan i Tolkis 6. Sijaintikartta 7. Tilaohjelma 8. Kustannusarvio

3 TOLKIS SKOLA 1 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Perustiedot Oppilaitoksen / hankkeen nimi Oppilaitoksen ylläpitäjä Kiinteistön omistaja / hankkeen toteuttaja Kiinteistön osoite Tolkis skola, peruskorjaus ja laajennus Porvoon kaupunki, sivistystoimi Porvoon kaupunki, toimitilajohto Palomäentie 5, Tolkkinen Suunniteltu toiminta Ruotsinkielinen alakoulu (luokka-asteet 1-6) Mitoitusoppilasmäärä 140 oppilasta Esikoulu 21 lasta Lisäksi osaa koulun tiloista käyttää suomenkielinen Tolkkisten koulu Perustiedot Tässä hankesuunnitelmassa esitetään Tolkis skolan toiminnan järjestämistä jatkossa siten, että nykyisen koulun päärakennuksen uusi osa, rakennettu 2006, peruskorjataan ja sitä laajennetaan. Päärakennuksen vanha osa sekä piharakennukset puretaan. Laajuus Tilaohjelman ohjelma-ala ohm 2 Tavoitebruttoala brm 2 Kustannusarviot (alv 0%) Rakennuskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannukset Yhteensä Vuokra n /vuosi Aikataulu Toteutussuunnittelu: 5 / / 2018 Rakentaminen: 11 / / 2020 LIITE 1, Viitesuunnitelma, luonnospiirustukset (asemapiirros, pohjapiirrokset)

4 TOLKIS SKOLA 2 2. HANKESUUNNITELMAN LAADINTA 2.1 Hankesuunnitteluryhmä Porvoon kaupunki, sivistystoimi Johan Öhberg rehtori, Gammelbacka skola Rikard Lindström koulutusjohtaja, ruotsinkieliset koulutuspalvelut Porvoon kaupunki, toimitilajohto Börje Boström toimitilajohtaja Tony Lökfors projektipäällikkö Markku Partanen kaupunginarkkitehti Annica Matilainen suunnittelupäällikkö Suunnittelijat Iiro Toivonen Ossi Rintala Kenneth Ek arkkitehti, pääsuunnittelu rakennusinsinööri, rakennesuunnittelu lvi-insinööri, sähköinsinööri, LVIS-suunnittelu Ruokahuollon ratkaisuista on keskusteltu Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutzigerin kanssa. Lisäksi on oltu yhteydessä väestönsuojeluviranomaiseen ja kunnallistekniikan edustajiin. LIITE 2, Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 2.2 Käytössä olleet asiakirjat 2.3 Pinta-alakäsitteet Tärkeimmät käytössä olleet asiakirjat: Porvoon kouluverkostoselvitys Utredning av svenska skolnätet i Borgå Tilläggsutredning över södra delen, behandlats av fullmäktige 11 juni 2014 Porvoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Svenska utbildningstjänsternas samlade tankar om skolan i Tolkis Pohjakartta Kiinteistökartta Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä: hyötyala (hym²), huoneala (hum²), huoneistoala (htm²), kerrosala (kem²), bruttoala (brm²). LIITE 3, Pinta-alakäsitteet

5 TOLKIS SKOLA 3 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS 3.1 Hankkeen perustelut 3.2 Oppilasmäärä Kaupunginvaltuusto käsitteli ruotsinkielisen Tolkis skolan ja suomenkielisentolkkisten koulun rakentamista kokouksessaan Valtuusto päätti, että Tolkkisiin rakennetaan uudisrakennuksena kaksisarjainen koulu ja esiopetustiloja osana Lemminkäinen Oy kanssa solmittua elinkaarihanketta. Ratkaisussa on 12 perusopetusryhmää ja kaksiryhmäinen esikoulu. Oppilaita on yhteensä 240 ja esikoululaisia 42 (48). Käytännössä päätös tarkoitti, että uudisrakennukseen sijoitetaan suomenkielisen Tolkkisten koulun toiminta. Nykyisestä Tolkkisten suomenkielisen koulun rakennuksista päätöksessä sanotaan, että Tolkkisten nykyisen koulun käyttö ja mahdollisen päiväkodin tarve ratkaistaan käsiteltäessä ja päätettäessä sivistysverkkokokonaisuudesta, kuitenkin siten, että Tolkkisissa säilyy ruotsinkielinen kouluyksikkö. Pöytäkirjaan liitettiin myös seuraavan sisältöinen ponsi: Kaupunginvaltuuston päätökseen koskien Tolkkisten koulun elinkaarihanketta viitaten, esitämme pontena, että ruotsinkielinen kouluyksikkö sijoitetaan Tolkkisten koulun nykyiseen kiinteistöön ja, että päivittämistä varten tähän tarkoituksen varten varataan tarpeellinen määräraha. Tolkis skola on toiminut väistötiloissa vuodesta 2013 lähtien. Tolkis skolan pysyvä koulurakennus purettiin korjauskelvottomana vuonna Oppilasmäärä on lukuvuonna vuosiluokilla 1-6 yhteensä 94 oppilasta. Aikaisemmin on päätetty että Gammelbacka skola lakkautetaan ja osa oppilaista siirtyy Tolkis skolaan kun uusi koulurakennus Tolkkisissa valmistuu. Gammelbacka skola toimii osittain väistötiloissa. Oppilasmäärä Gammelbacka skolassa on lukuvuonna yhteensä 95 oppilasta. Tolkis skolan tilakysymys esitetään ratkaistavaksi siten, että nykyinen suomenkielisen Tolkkisten koulun käytössä oleva kiinteistö kehitetään Tolkis skolan käyttöön. Kiinteistöllä oleva vuonna 2005 rakennettu kunnossa oleva osa korjataan ja sen yhteyteen rakennetaan uusi laajennusosa. Olemassa olevat tilat muutetaan uuden toiminnan edellyttämässä laajuudessa ja toiminnan ja tilojen suunnittelussa on lähtökohtana uuden opetussuunnitelman ja oppimisympäristön asettamat tavoitteet. Kiinteistöllä olevan vanha 1960 luvulla rakennettu osa sekä kaksi erillisrakennusta puretaan. Purettavissa rakennuksissa on kosteusvaurioista johtuvia sisäilmaongelmia. Näiden rakennusten korjaamista ei voi pitää taloudellisesti järkevänä etenkin, kun vanhojen kosteusvaurioituneiden puurakennusten korjaustyössä on huomioitava korjaustyön epäonnistumisen riski. Uuden Tolkis skolan mitoitusoppilasmäärä on 140 oppilasta (7 perusopetusryhmää). Osa oppilaista on nykyisestä Gammelbacka skolasta siirtyviä oppilaita. Uuteen koulurakennukseen sijoitetaan niin ikään 21 (24) lapsen ruotsinkielinen esikoulu. Käden taitojen opetus sijaitsee suomenkielisen Tolkkisten koulun uudisrakennuksen yhteydessä ja ruotsinkielisen Tolkis skolan yhteydessä sijaitsevat molempia kouluja palvelevat liikuntatilat ja musiikin opetus. Vanhan kunnostettavan osan laajuus on br-m 2 ja uudisrakennuksen laajuus on br-m 2. Hankkeen kokonnaislaajuus on näin br-m 2. Hankkeeseen sisältyy myös energiansäästötoimenpiteitä. Kiinteistö on liitetty kaukolämpöverkostoon, mutta varustetaan myös aurinkovoimalalla. Valaistus toteutetaan pääosin Led-tekniikalla. Mitoitusperusteena on tilaohjelma 140 oppilaalle. Lisäksi esikoulu tarvitsee tilat 21 (24) esikoululaiselle. Esikoulun ja koulun tiloja voidaan käyttää yhteiskäyttöisesti Osaa koulun tiloista käyttävät myös suomenkielisen Tolkkisten koulun oppilaat

6 TOLKIS SKOLA Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta Tolkis skola toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Toiminnan jatkaminen opetuksen tavoitteiden mukaisella tavalla edellyttää pysyvien tilojen osoittamista koulun toiminnalle. Mikäli tässä esitettyä hanketta ei toteuteta, koulun toiminnalle tulee osoittaa tilat muualta tai sijoittaa oppilaat muihin Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin. 4. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4.1 Imago Koulun toiminta perustuu vuonna 2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman (OPS) linjaamien tavoitteiden toteuttamiselle. Toiminnassa tapahtuvien muutosten tulee luonnollisesti heijastua myös koulun tilaratkaisuihin. Koulun tilojen ja kokonaishahmon tulee viestiä myönteisellä tavalla uudesta toimintatavasta sekä luoda oppimiseen ja työntekoon kannustava miljöö. 4.2 Pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Pedagogisena tavoitteena on toteuttaa Porvoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, joka täydentää alla olevin lisäyksin valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (Liite 4). Perusopetuksen arvoperusta Porvoon koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kaksi paikallista perusopetuksen arvoperustan painotusta: oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen hyvä opetus Oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen Ohjataan arvostavaan ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen arjen keskellä. Käydään avointa keskustelua. Opitaan ottamaan vastuuta omista ja yhteisistä asioista. Kodit otetaan entistä vahvemmin mukaan yhteiseen kasvatustehtävään. Oppilaskunnan/oppilaan asemaa korostetaan kouluyhteisöissä. Luodaan erilaisia yhteistyömuotoja ja -verkostoja. Koulujen toimintaan kuuluvat esim. erilaiset teemapäivät Hyvä opetus Keskeistä on oppilaiden kiireetön kohtaaminen, vuorovaikutus ja läsnäolo. Henkilökunnalla tulee olla aikaa kuunnella ja ottaa vastaan oppilaiden antamaa palautetta. Rakennetaan ja kehitetään kouluyhteisön toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä oppimisen arviointia yhteistyössä. Tavoitteena on avoin, yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja kaikkien osallistumisen mahdollistava koulun arki. Perusopetuksen oppimiskäsitys Porvoon ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kolme paikallista perusopetuksen oppimiskäsityksen painotusta: luovuus ja oppimisen ilo myönteisten kokemusten ja tunteiden syntyminen oman tavan oppia tunnistaminen ja oppimisstrategioiden kehittäminen Oppimiskäsityksen painotukset käytännössä Kehitetään laaja-alaista osaamista. Kouluyhteisön jäsenille syntyy osallisuuden kokemuksia. Rakennetaan ja kehitetään kouluyhteisön toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä oppimisen arviointia. Tavoitteena on avoin, yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja kaikkien osallistumisen

7 TOLKIS SKOLA 5 mahdollistava koulun arki. LIITE 4, Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 4.3 Pedagoginen suunnitelma Tolkis skolan suunnittelun ja toimintakulttuurin kehitystyön pohjana on edellisten lisäksi ollut Porvoon kaupungin ruotsinkielisen koulutoimen laatima Svenska utbildningstjänsternas samlade tankar om skolan i Tolkis (Liite 5). Koulun toiminta perustuu neljään toiminnalliseen alueeseen: esikoulu ja vuosikurssit 1-2; vuosikurssit 3-4; vuosikurssit 5-6 ja neljäntenä koko koulun toimintaa kokoava sydän. Alue 1: Esikoulu ja alkuopetus Esikoulun ja alkuopetuksen henkilökunta työskentelee yhdessä ja voi näin joustavasti muodostaa tarpeen mukaisesti opetusryhmiä ja toimintaa. Henkilökunta toimii tiiminä, joka vastaa kaikista esikoulun ja alkuopetuksen oppilaista. Tiimi suunnittelee tilojen käytön ja jäsentelyn, jolloin on mahdollista järjestää esikoulun ja alkuopetuksen yhteisopetusta, tai esikoulun opetusta erikseen, jolloin alkuopetuksen oppilaat on jaettu opetusryhmiin perinteiseen tapaan. Toiminnan tavoiteltuja etuja ovat: - esikoululaiset ja oppilaat oppivat yhdessä. - tiloja voidaan käyttää joustavasti ja tehokkaasti. - uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimisen parempi mahdollistaminen. - mahdollisuus käyttää henkilöstöresursseja joustavammin ja tehokkaammin; enemmän aikuisia lasta kohden ja henkilökohtainen ohjaus. - jatkuvuus ja tutut aikuiset esikoulusta kolmanteen luokkaan asti. - hyvät mahdollisuudet ajatellen eriyttämistä ja kolmiportaista tukea - paremmat mahdollisuudet koulun ja kodin yhteistyölle Alue 2: vuosikurssit 3-4 Alueella toimii kahden-kolmen opettajan tiimi, koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja, jotka voivat toimia sekä yhdessä että erikseen. Tiimi suunnittelee yhdessä toiminnan ja tilojen käytön. Alue 3: vuosikurssit 5-6 Alueella toimii kahden-kolmen opettajan tiimi, koulunkäyntiavustaja ja tarvittaessa erityisopettaja, jotka voivat toimia sekä yhdessä että erikseen. Tiimi suunnittelee yhdessä toiminnan ja tilojen käytön. Kumppanuusopettajuus ja joustavat opetusryhmät. Toiminnassa voidaan toteuttaa ainerajat ylittävää teemaopetusta opettajien yhteisvoimin. Ylemmät luokat käyttävät useammin erityistiloja, mikä mahdollistaa, että alueen vapaana olevia tiloja voivat käyttää myös muut vuosikurssit. Alue 4 Sydän : Sydän on koulun keskeinen alue. Se luo yhteishenkeä ja on paitsi oppimisen tila, myös koko koulun erilaisia kokoontumisia ja ympäristössä toimivia yhteisöjä palveleva tila. 4.4 Henkilökuntasuunnitelma Opetustehtäviä varten tarvitaan jatkossa 15 henkeä, muuta henkilökuntaa 3 henkeä sekä siivousja keittiöhenkilökuntaa kumpaakin 1 henkeä. Koulun henkilökunnan kokonaismäärä on näin yhteensä 20 henkeä.

8 TOLKIS SKOLA 6 5. RAKENNUSPAIKKA 5.1 Sijainti ja omistus Rakennuspaikka sijaitsee Porvoon Tolkkisten kylässä, noin 7 kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu lännessä Tolkkisten tiehen, idässä August Eklöfin tiehen ja etelässä vanhaan pientaloalueeseen, Kiinteistö, pinta-alaltaan m 2, on Porvoon kaupungin omistuksessa LIITE 6, Sijaintikartta 5.2 Nykyinen rakennuskanta Tällä hetkellä kiinteistöllä on Tolkkisten koulun käytössä kaikkiaan kolme rakennusta: - päärakennuksen uudempi osa, rakennettu 2006 (esitetään peruskorjattavaksi) - päärakennuksen vanhempi osa, rakennettu 1950-luvulla (esitetään purettavaksi) - kaksi piharakennusta (esitetään purettaviksi) 5.3 Alueen ominaisuudet Maasto ja maisema Rakennuspaikka sijaitsee mäellä, joka on osaltaan kallioista viettäen jyrkästi länteen ja pohjoiseen. Nykyisen koulun pohjoispuolella on avokalliota, joka on noin 4-5m koulupihaa korkeammalla. Rakennuspaikka sijaitsee taajaman ulkopuolella maaseutumaisemassa lähellä alueen pääväylää. Naapurustossa on vanhaa pientalovaltaista asuinaluetta, lännessä alue rajautuu Tolkkistentiehen ja idässä August Eklöfin tiehen. Liikenne koululle järjestetään August Eklöfintieltä Palomäentien kautta. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Alue on harvaan rakennettua maaseutumaisemaa, rakennukset ovat eri-ikäisiä omakotitaloja. Kunnallistekniikka Alue liittyy rakennettuun kaupungin vesi-, viemäri- ja energiaverkostoon. Rakennuksen lämmitys järjestetään maalämmöllä. Pohjaolosuhteet Pintamaa on piha-alueella osittain asfalttia ja osittain sorapintaa. Nykyisten rakennusten takana on osittain avokalliota. Laajennus perustetaan anturoin perusmaan/kallion varaan. Perustamisessa joudutaan kallion louhintaan. Kulku tontille Tontille on liittymä August Eklöfin tieltä Palomäentien kautta, uusia liittymiä ei tarvita. 5.4 Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Alueella on voimassa oleva rakennuskaava. 5.5 Väestönsuojelu Päärakennuksen uudemman osan yhteydessä on väestönsuoja. Laajennus ei edellytä uuden väestönsuojan rakentamista.

9 TOLKIS SKOLA 7 6. TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT Koulun tilaohjelma perustuu Porvoon kouluissa käytettäviin mitoitusperiaatteisiin ja niiden soveltamisesta koulutoimen edustajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Tilojen mitoituksessa ja keskinäisessä sijoituksessa on pyritty mahdollisimman tehokkaisiin, toiminnan mukaan joustaviin ja monikäyttöisiin ratkaisuihin. Ohjelman laadinnassa on sovellettu yleisiä rakennusmääräyksiä ja -ohjeita. Koulun tilat sijoitetaan peruskorjattavaan koulurakennukseen sekä laajennusosaan. Yhteenveto tilaohjelmasta: Oppimisen tilat m 2 Liikuntatilat ja näyttämö 238 m 2 Opettajat ja oppilashuolto 202 m 2 Oppilaiden saniteetti- ja sosiaalitilat 113 m 2 Siivoustilat ja varastot 95 m 2 Tekniset tilat 189 m 2 Liikennetilat 279 m 2 Tilaohjelman mukainen ohjelma-ala m 2 Bruttoala m 2 LIITE 7, Tilaohjelma

10 TOLKIS SKOLA 8 7. TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 7.1 Yleistä 7.2 Oppimisympäristö Suunnittelussa on huomioitu opetushallituksen suuntalinjat siitä, millainen tulevaisuuden koulun tulisi olla. Viimeisimmällä tutkimuksella samoin kuin uuden opetussuunnitelman perusteilla on ollut niin ikään keskeinen asema suunnittelussa. Uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen edellyttää koulun uudistumista työtapojen, toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen osalta. Koulun tulee tukea molempien kehittymistä, mikä osaltaan asettaa vaatimuksia opetuksen järjestämiselle ja opiskelu- ja oppimisympäristöille. Opetussuunnitelman perusteiden päivityksen myötä oppiminen nähdään aiemman opettajajohtoisen luokkaopetuksen sijaan oppilaskeskeisenä prosessina. Opetus ja oppilaan kasvun ja hyvinvoinnin tuen tulee muodostaa ehyt kokonaisuus lapsen parhaaksi. Peruskoulun tehtävänä on ohjata oppimaan oppimiseen, mikä tarkoittaa oppilaan omaa ymmärrystään oppimisprosessista sekä motivaatiota oppia uutta. Ymmärtääkseen tapaansa oppia, on oppilaan saatava kokemuksia yksilöllisestä ja erilaisissa ryhmissä tapahtuvasta työskentelystä. Itse oppimisprosessi perustuu opetuksen lisäksi oppilaan omiin havaintoihin, tiedonhankintaan, kykyyn tehdä synteesejä sekä tiedon tuottamiseen. Tämä käsitys oppimisesta edellyttää monimuotoisia työtapoja ja sen myötä tiloja. Suunnittelutyötä on ohjannut Porvoon kaupungin ruotsinkielisen koulutoimen laatima Svenska utbildningstjänsternas samlade tankar om skolan i Tolkis. Siinä on huomioitu erityisesti kolme kehityssuuntaa, jotka nähdään keskeisinä tulokselliselle oppimiselle: - uusi käsitys siitä, millainen hyvä oppimisympäristö on - uuden teknologian merkitys oppimisessa - uusi käsitys johtajuudesta Opetussuunnitelmassa oppimisympäristöllä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat sekä välineitä, palveluja ja materiaaleja, joita opiskelussa käytetään. Porvoon koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kolme paikallista perusopetuksen oppimisympäristöihin liittyvää painotusta: hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri joustavat, opetukseen ja yhteistyöhön soveltuvat tilat ja välineet hyvä sisäilman laatu ja viihtyvyys Oppimisympäristöjen tulee: - tarjota onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä erilaisissa ja muunneltavissa ympäristöissä - oppimistilanteet innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen - mahdollistaa monimuotoisia työtapoja - edistää vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista - mahdollistaa aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. - koostua erilaisten opetusryhmien vaatimista muunneltavista tiloista. 7.3 Tieto- ja viestintäteknologia osana oppimisympäristöä - opetuksessa ja tilasuunnittelussa huomioidaan monimuotoinen mediakulttuuri - valmius ottaa käyttöön uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja - oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavalla tavalla (BYOD) - kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön - riittävä ja kattava verkkoyhteys

11 TOLKIS SKOLA Johtajuus Johtajuus uudella tavalla ymmärrettynä tarkoittaa: - ei hierarkkista, vaan yhteistyössä toteutuvaa johtajuutta. - tiimityöskentelyä ja työpareissa toimimista. - yhteisopetusta 7.5 Tolkis skolan tilaratkaisujen tavoitteet Koulurakennuksen tulee olla turvallinen ja terveellinen, suunniteltua toimintaa hyvin palveleva, muuntojoustava ja mittakaavaltaan ympäristöönsä sopiva sekä arkkitehtonisesti laadukas. Sen tulee erottua alueen muista rakennuksista luonteeltaan julkisena rakennuksena. Koulun tilat tulee suunnitella nykyisten pedagogisten tavoitteiden mukaan. Opetus ei enää tapahdu yksinomaan omassa luokkatilassa, vaan koko koulurakennus tulee käsitellä oppimisympäristönä. Oppimisessa tehdään yhteisiä projekteja ja opiskellaan yli oppiaine- ja luokkarajojen. Tilat toimivat yhteisinä. Koulun ratkaisujen ja toimintakulttuurin tulee tukea ja rohkaista oppilaita liikkumaan. Suunnittelussa tulee painottaa avointa ja joustavaa oppimisympäristöä, jossa korostuvat oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä uuden informaatioteknologian hyödyntäminen. Opettajilla tulee olla riittävät työskentelytilat ja tilaratkaisujen tulee johdattaa opettajat käyttämään monipuolisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä. Suunnittelun ja toteutuksen peruslähtökohtia ovat rakennuksen koko elinkaaritalous, jossa huomioidaan tilalliset, toiminnalliset ja energiataloudelliset ratkaisut, rakennuksen sijoittelu, suuntaus ja massoittelu, tarkoituksenmukaiset ja turvalliset rakenne- ja materiaaliratkaisut sekä huollon ja kunnossapidon vaatimukset. Rakennuksen tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Materiaalivalinnat ja rakennuksen yksityiskohdat suunnitellaan niin, että rakennuksen huolto ja korjaaminen on vaivatonta ja materiaalien esteettinen laatu säilyy. Pintamateriaalien ja kalusteiden on oltava kulutusta kestäviä, kunnostettavia, ja helposti puhtaana pidettäviä. Tolkkisten alueen sahateollisuushistorian tulisi näkyä tiloissa mm. puun monipuolisena käyttönä. Joustavuuden ja muunneltavuuden vuoksi pyritään kiinteiden kalusteiden sijaan suosimaan helposti liikuteltavia irtokalusteita, joilla luokissa voidaan toteuttaa erilaisia opetus- ja oppimisympäristöjä sekä jakaa ja jäsennellä myös yleisiä tiloja eri tarkoituksiin. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja esteettisesti kouluympäristöön sopivia. Kalusteiden mitoituksessa on huomioitava erikokoiset ja -ikäiset oppilaat. Koulun henkilökunnan tilojen tulisi sijaita keskeisellä paikalla ja olla helposti oppilaiden tavoitettavissa. Toiminnalliset alueet Toiminnallisten alueiden suunnittelussa pidetään tärkeinä seuraavia tavoitteita: Alue 1: - erikokoisia, joustavasti muunneltavia tiloja - mahdollisuus muuttaa tilojen kokoa ja käyttöä; tiloja jakavat väliseinät, ovet ja kalusteet - tilojen läheisyys ruokailutiloihin - mahdollisuus leikkiin - märkäeteinen kuivauskaappeineen ja mahdollisuus varavaatteiden säilytykseen - tilat lähellä toisiaan - mahdollisuus henkilökunnalle tehdä työtä niissä tiloissa, joissa lapset ovat - henkilökunnan sosiaali- ja taukotilat voivat olla muualla - tila, jossa kaikki alueen oppilaat ja opettajat voivat toimia yhtä aikaa - valaistuksen ja akustiikan ratkaisut etenkin avoimissa tiloissa Alue 2: - erikokoisia, joustavasti muunneltavia tiloja - sisustusratkaisu, joka tekee mahdolliseksi suuremman ryhmän kokoontumisen ohjeiden saamista tai työn esittelyä varten

12 TOLKIS SKOLA 10 - tilojen keskinäinen läheisyys - henkilökunnan mahdollisuudet valvoa koko tilaa - tila, jossa kaikki alueen oppilaat ja opettajat voivat toimia yhtä aikaa - tulisi olla myös pienempiä tiloja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin - mahdollisuus henkilökunnalle tehdä työtä niissä tiloissa, joissa lapset ovat - alueella tulisi olla ratkaisuja, jotka houkuttelevat liikkumaan - valaistuksen ja akustiikan ratkaisut etenkin avoimissa tiloissa Alue 3: - kaksi suurempaa n. 80 m2:n luokkatilaa, jotka voidaan yhdistää avoimeksi tilaksi - sisustusratkaisu, joka tekee mahdolliseksi suuremman ryhmän kokoontumisen ohjeiden saamista tai työn esittelyä varten - henkilökunnan mahdollisuudet valvoa koko tilaa - tulisi olla myös pienempiä tiloja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeisiin - mahdollisuus muuttaa tilojen kokoa ja käyttöä; tiloja jakavat väliseinät, ovet ja kalusteet - mahdollisuus henkilökunnalle tehdä työtä niissä tiloissa, joissa lapset ovat - alueella tulisi olla ratkaisuja, jotka houkuttelevat liikkumaan - valaistuksen ja akustiikan ratkaisut etenkin avoimissa tiloissa Alue 4, Sydän Sydän on koulun keskeinen tila, jossa: - tehdään koulun ja oppilaiden työ ja toiminta näkyväksi ja arvokkaaksi - näytetään, mitä koulussa ja eri alueilla tapahtuu - voidaan toteuttaa ajatusta liikkuvasta koulusta - on tilat musiikki- ja kieliopetukselle sekä liikuntasalille näyttämöineen - on minikeittiö, joka palvelee kokoontumisia myös kouluajan ulkopuolella. - pääporras toimii myös oppimisen tilana. Tietotekniikka Koulun ratkaisujen ja varustetason tulee antaa mahdollisuus nykytekniikan laajaan hyväksikäyttöön. Rinnakkaiskäyttö Koulun ulkopuolisen toiminnan iltapäivätoiminta, iltakäyttö ja erilaiset tilaisuudet - on oltava rakennuksessa mahdollista. Tämä huomioidaan mahdollistamalla rakennuksen jakaminen toiminnallisiin osiin, kulunvalvonnassa, lukituksessa ja talotekniikan ratkaisuissa. Esteettömyys Koulurakennuksen tulee olla esteetön. Olosuhdetekijät Tilojen taloteknisten, valaistuksellisten ja akustisten ominaisuuksien suunnittelussa on huomioitava normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset. Valaistuksessa etsitään myös erilaisten valaisimien kautta elämyksellisyyttä. Hankkeessa noudatetaan mm. valaistukseen, ilmanvaihtoon ja liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Piha Piha on osa oppimisympäristöä. Sitä käytetään oppimiseen, virkistykseen ja liikuntaan. Pihaalueen tulee olla monipuolinen ja sisältää istutusalueita, luonnonvaraista aluetta sekä hiekka- ja kestopäällystepintaisia alueita. Suunnittelussa huomioidaan näkymät, aurinkoisuus, valoisuus ja tuulensuojaisuus. Koulun taakse jäävää kallioaletta kehitetään myös opetustilana. Pihavarusteiden ja leikkivälineiden tulee olla turvallisia ja alueiden valaistus riittävä. Pihan valaistuksessa huomioidaan turvallisuusnäkökulmat ja suomalaiset vuodenajat. Valaistukseen ei saa jäädä katvealueita. Pihan tulee olla mielenkiintoinen ja monipuolinen, mutta kuitenkin yksinkertaisesti valvottava. Piha jaetaan eriluonteisiin osiin, leikkipaikat ja leikkivälineet sijoitetaan helposti valvottaville alueille. Piha-aluetta jäsennellään eri vuodenaikoja ajatellen.

13 TOLKIS SKOLA 11 Sateen- ja auringonsuojaus on järjestettävä. Piha-aluetta tulee varata noin 20m2/oppilas. Liikenne Liikenteen järjestelyissä keskeistä on oppilaiden turvallisuus. Ratkaisuja, jossa oppilasliikenne ja ajoneuvoliikenne risteytyvät tai käyttävät samaa väylää tulee sallia vain poikkeuksellisesti ja perustelluista syistä. Ajoteiden ylityksien kohdalla tulee varmistaa riittävä näkyvyys ja ajoneuvojen peruuttamistarve on pyrittävä minimoimaan ja sijoittamaan alueelle, jossa oppilaat eivät liiku. Suunnittelussa kiinnitetään huomio jalan ja eri kulkuvälineillä liikkuvien oppilaiden tulosuuntiin sekä polkupyöräpaikkojen sijoitukseen. Saatto- ja huoltoliikenne samoin kuin henkilökunnan ajoneuvoliikenne ja pysäköinti on järjestettävä sujuvaksi, mutta erotettava selkeästi oppilaiden sisääntuloväylistä ja välituntipihasta. Pysäköintipaikalta tulisi olla selkeä yhteys sisäänkäynteihin ja esim. liikuntatilojen iltasisäänkäyntiin Huoltoliikennettä syntyy keittiön tavaran ja ruuan kuljetuksista, jätehuollosta, siivouksen tavarahuollosta ja muusta koulun huollosta. Huollon liikennettä suunniteltiin erotettavaksi musta liikenteestä sijoittamalla em. toiminnot laajennuksen yhteyteen, mutta näiden toimintojen siirto laajennuksen yhteyteen todettiin liian kalliiksi ratkaisuksi. Autopaikat Henkilökunnalle ja vieraille tulee järjestää riittävä määrä autopaikkoja arvioidun todellisen tarpeen mukaisesti. Polkupyörien säilytys Polkupyörien säilytyspaikat on sijoitettava helposti käytettäviksi ja niin, etteivät ne haittaa kulkemista ja välitunnin viettoa. Rakenteet Rakennuksen kantava runko toteutetaan siten, että nyt väliseinät voidaan poistaa ja sijoittaa myöhemmin haluttuihin paikkoihin. Rakennuksen ikkunat ja julkisivujaot on sijoitettava samoin siten, että muuntelu ja eri variaatiot väliseinien sijoituksiksi myöhemmin ovat mahdollisia. Materiaalit Materiaalien luokka tulee olla M1 (mm. raja-arvoja emissiotestatuille materiaaleille). Rakennustöiden puhtausluokka luokkaa P1. Kalusteet ja varusteet Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja kouluun sopivia. Kalusteiden ja niiden sijoituksen tulee huomioida eri-ikäisten lasten mittakaava. Energiatehokkuus Rakennukset toteutetaan energiatehokkaasti ja uusiutuvien energianlähteiden (aurinko, tuuli, maalämpö, bioenergia) käyttömahdollisuudet tulee selvittää. Ylläpito ja huolto Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt ovat tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Siivoustilat tulee suunnitella

14 TOLKIS SKOLA 12 siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta. Hankkeessa noudatetaan huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. Jätehuolto Jätehuoltotilat rakennetaan Porvoon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti siten, että kaikki jätteet lajitellaan ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan (biojäte, paperi, nestekartonki, pahvi, puu, lasi, muovi, metalli, ongelmajätteet). 7.6 Tolkis skola, viitesuunnitelman tilaratkaisut Yleistä Koulu on jaettu kolmeen esikoulun ja eri vuosikurssiryhmien toimintaa palvelevaan alueeseen. Neljännen alueen muodostaa koko koulun toimintaa palveleva alue, sydän johon muut tilat liittyvät: näistä keskeisimpänä liikuntasali sekä musiikin opetustila. Suunnittelun selkeä tavoite on ollut tehostaa ja monipuolistaa tilankäyttöä. Esimerkiksi ruokasali ja käytävät pyritään hyödyntämään oppimisen tiloina, uuden osan pääporras toimii myös sekä oppimisen tilana että katsomona. Säilytettävä päärakennuksen uusi osa peruskorjataan. Rakennukseen tulee tilat esikoululle 110m 2 sekä luokille 1-2 ja 3-4 yhteensä = 334m 2 käsittäen 4+5opetustilaa. Osa Tolkis skolan tiloista sijoitetaan laajennukseen (1297 brm 2 ). Se sisältää rakennuksen sydämen (n.100 m 2), liikuntasalin (n. 200 m 2) siihen liittyvine puku- ja pesutiloineen sekä oppimisen tiloja avoimena oppimisympäristönä (n.415 m 2 ). Yhtenäisellä alueella on tilat luokille 5-6: jaettavia n. 80 m 2 :n luokkatiloja kaksi ja lisäksi yksi 19,5 m 2 :n luokkatila erityisopetusta varten. Rakennuksen muut tilat suunnitellaan siten, että ne niveltyvät avoimeen oppimisympäristöön. Materiaali- ja sisustusvalinnoissa nostetaan alueen sahahistoria esiin erilaisissa yhteyksissä. Oppimisen tilat Oppilaat toteuttavat teema- ja projektiopintoja, joissa opitaan työskentelemään erilaisissa ryhmissä. Tilat sijaitsevat toistensa lähellä siten, että muodostuu yhtenäinen alue, joka on eri tavoin muunneltavissa, yhdistettävissä ja jaettavissa. Oppilashuollon tilat Terveydenhoitajan tila sekä siihen liittyvät odotustila ja lepohuone sijoitetaan lähelle opettajain työtiloja siten, että ne ovat helposti oppilaiden ja vanhempien käytettävissä. Opettajien tilat Opettajien tauko- ja työtilat sekä rehtorin työtila ryhmitellään omaksi kokonaisuudekseen siten, että ne sijaitsevat keskeisesti ja helposti saavutettavasti, mutta kuitenkin erillään varsinaisista opetustiloista. Opettajien puku- ja pesutilat ovat nykyisellä paikallaan olevassa väestönsuojassa. Vaatesäilytystilat Koulun sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetaan tilat oppilaiden ulko- ja sisäkenkien vaihtoa ja säilytystä varten. Vaatesäilytys ratkaistaan irtokalusteenomaisilla vaatenaulakkoyksiköillä, joita voi käyttää myös tilanjakajina käytävätiloissa. Kädentaidot Kädentaidon tilat sijoittuvat Tolkkisten suomenkielisen koulun yhteyteen.

15 TOLKIS SKOLA 13 Liikuntatilat Liikuntasali käsittää n. 200 m 2 suuruisen tilan, johon liittyy erillinen näyttämö aputiloineen. Liikuntasali voidaan avata avoimeen opetustilaan siirtoseinällä. Keittiö ja ruokailutilat Luonnosvaiheessa tutkittiin keittiön ja ruokalan siirtoa laajennuksen osalle. Ratkaisu todettiin kuitenkin kalliiksi toteuttaa, joten siitä luovuttiin ja päätettiin pitää nämä nykyisillä paikoillaan. Ruokailutila muodostaa keskeisen avoimen tilan. Ruokailutilaan suunnitellaan 70 paikkaa. Ruuan jakelu ja astioidenpalautus järjestetään niin, että ruuhkautuminen on mahdollisimman pientä ja ruokailu sujuvaa. Ruokailuajan ulkopuolella ruokailutilaa käytetään osana oppimisen tiloja. Keittiö säilytetään nykyisessä kunnossaan, mutta linjasto muutetaan siten, että se on mahdollista erottaa ruokalasta lukittavalla siirtoseinällä. Piha Piha- ja ulko-oleskelualueet muodostavat suojaisan, rakennusten reunustaman ulkotilan. Piha suunnitellaan Porvoon kaupungin pihasuunnitteluohjeiden mukaisesti. Liikenne ja pysäköinti Henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan tontin lounaisosaan, siten, ettei sen liikenne sekoitu oppilaiden liikenteeseen. Saattoliikenteelle varataan 7ap suuruinen alue, josta yhteys koulunpihalle. Keittiön sekä jätehuollon liikenne sijoittuvat nykyiselle paikalle. Ylläpito ja huolto Valmiille rakennuksille laaditaan huoltokirja ja käyttäjä opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. 7.7 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Tiloihin kuuluvia LVIA- ja sähköteknisiä järjestelmiä ovat muun muassa: - kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmä - taloautomaatiojärjestelmä - turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä - palovaroitusjärjestelmä - yleinen äänentoisto- ja merkinantojärjestelmä - antenniverkko, tietoliikenne- / puhelinverkko - ajannäyttöjärjestelmä - sisäilmasto-olosuhteet pääasiassa luokkaa S2 (ei jäähdytystä) - aurinkosähköjärjestelmä - AV-tekninen varustus - näyttämötekninen varustus Koulun kaikissa tiloissa on nykyaikaiset tietotekniset valmiudet. 7.8 Ylläpito Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Siivoustilat tulee suunnitella siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan

16 TOLKIS SKOLA 14 keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta. Hankkeessa noudatetaan huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. 7.9 Erityishuomioita Radon ja pohjavesi Rakennushankkeen yhteydessä selvitetään radonsäteilyn edellyttämä alapohjan tiivistys- ja tuuletustapa sekä ilmanvaihdon mahdollinen tehostamistarve. VIRANOMAISVAATIMUKSET Väestönsuoja Ei muutoksia. Pelastustiet ja paloturvallisuus Toteutetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti, paikallisviranomaisten kanssa neuvotellen ja ohjeita noudattaen. Esteettömyys Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja käyttöturvalliseksi Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaisesti. 8. HANKKEEN KUSTANNUKSET 8.1 Rakennuskustannukset Hankkeesta on laskettu rakennusosaperusteinen hinta. Tavoitelaajuus on brm 2 Hankkeen veroton hinta toiminnan käynnistämiskustannuksineen (alv.0%) on eli n / brm² LIITE 8, Tolkis skolan uudisrakennus ja peruskorjaus, kustannusarvio 8.2 Toiminnan käynnistämiskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Niihin ei kuulu kiintokalusteita tai vastaavia kiinteitä teknisiä järjestelmiä, jotka toteutetaan rakennushankkeeseen varatuilla varoilla ja sisältyvät rakennuskustannuksiin. Toiminnan käynnistämisen kustannuspuitteeksi on asetettu (alv 0%) eli euroa/oppilas- tai hoitopaikka 8.3 Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannuksista vastaa Porvoon kaupungin toimitilajohto, joka vuokraa tilat sivistystoimelle lukuun ottamatta keittiötiloja, jotka vuokrataan Porvoon kaupungin liikelaitos Tilapalveluille. Vuokraksi muodostuu alustavien laskelmien mukaan n /vuosi; n. 10,60 /m 2 /kk

17 TOLKIS SKOLA RAHOITUS JA AIKATAULU 9.1 Rahoitus Hankkeelle on varattu rahaa Porvoon kaupungin taloussuunnitelmassa seuraavasti: TA TS TS Yhteensä Nyt laaditun kustannusarvion perusteella taloussuunnitelmaan olisi varattava määrärahaa seuraavasti: TA TS TS TS Yhteensä Purettaviksi esitettyjen rakennusten purkukustannukset rahoitetaan Toimitilajohdon käyttötaloudesta. 9.2 Hankeaikataulu Toteutussuunnittelu: 5 / / 2018 Rakentaminen: 11 / / 2020 LIITTEET 1. Viitesuunnitelma, luonnospiirustukset (asemapiirros, pohjapiirrokset) 2. Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 3. Pinta-alakäsitteet 4. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 5. Svenska utbildningstjänsternas samlade tankar om skolan i Tolkis 6. Sijaintikartta 7. Tilaohjelma 8. Kustannusarvio