Kivun fysiologia ja patofysiologia. Kipu. Käsitteitä. Kipuaistimuksen pääkomponentit
|
|
- Aimo Toivonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kivun fysiologia ja patofysiologia Antti Pertovaara Kipu Kipuaistimus ja sen eri komponentit Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipuaistin patofysiologia Käsitteitä KIPU= epämiellyttävä aistimuksellinen ja emotionaalinen kokemus, johon liittyy todellinen tai uhkaava kudostuho NOKSINEN= kudostuhoa aiheuttava NOSISEPTINEN= viesti kudostuhosta Kipuaistimuksen pääkomponentit SENSORIS-DISKRIMINATIIVINEN KIPU: paikka, aika, voimakkuus AFFEKTIIVIS-MOTIVATIONAALINEN KIPU: epämiellyttävyys, tuska, emootiot Kognitiivis-evaluatiivinen Sensoris-diskriminatiivinen kipu ei ole yksi suure, vaan se koostuu useasta osittain eri tavoin käyttäytyvästä komponentista -esim. kuumakipukynnys voi muuttua eri tavoin tai jopa eri suuntaan kuin mekaaninen kipukynnys Alla esimerkki siitä, kuinka ylikynnyksellinen ja kynnyksellinen kuumakipuvaste voivat käyttäytyä eri tavoin: Aivorungon PAG-alueen stimulaatio vaimentaa ylikynnyksellistä kipuvastetta vaikuttamatta kipukynnyksen, kun taas LRF-stimulaatio vaimentaa molempia kontrollivaste Kuumakipukynnys Mekaaninen kipukynnys Kynnys muuttuu Kynnys ei muutu Carstens et al., J. Neurophysiol kipukynnys 1
2 Osittain eri mekanismiin voi perustua (patofysiologisessa tilanteessa): Spontaanikipu (esim. postoperatiivisesti perifeerinen mekanismi ylläpitää) Ärsykkeen aiheuttama kipu (esim. postoperatiivisesti kosketusallodynia sentraalinen ja kovemmalle painallukselle hyperalgesia perifeerinen) Affektiivis-motivationaalisella ja sensoris-diskriminatiivisella kivulla osittain eri mekanismit: Sens.diskr. kipu Affektiivinen kipu Diazepam voi vaimentaa affektiivista kipua vaikuttamatta kivun sensoris-diskriminatiiviseen komponenttiin Lateraalisen talamuksen (VB) vaurio voi estää sensoris-diskriminatiivsen kivun aistimisen vaikuttamatta affektiiviseen kipukomponenttiin Kliinisessä lääketieteessä esiintyvän kivun jaottelu NOSISEPTINEN KIPU: kipujärjestelmä aktivoitu ääreishermopäätteistä alkaen ILLUSOORINEN ( psykogeeninen ) KIPU Kivuton lämmin + kivuton viileä => kipuaistimus ilman kipureseptoreiden aktivaatiota tai ilman hermovauriota. Aivojen PET-kuvassa illusorinen kipuvaste identtinen kipuvasteen kanssa, joka saatu aktivoimalla kipureseptorit NEUROPAATTINEN KIPU: hermovaurion aiheuttama kipu PSYKOGEENINEN KIPU: ei orgaanista vauriota osoitettavissa Thunberg, Uppsala Läkaresällskapets Handlingar 1896 Bushnell & Craig, Science 1996 & Nature 1996 Kivun neurobiologia Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipujärjestelmän patofysiologia Kivun välitysjärjestelmä Ääreishermot Selkäydintaso Aivorunkotaso Isoaivokuoritaso 2
3 Nosiseptorit TRP (transient receptor potential)-ionikanavat ääreishermopäätteissä aistimassa lämpötilaa ja muita ärsykkeitä (kationikanavia => eksitoivat hermopäätteen) Dhaka et al Kuumasta tietoa välittävä ihon C-nosiseptori, joka koodaa kuumuuden intensiteettiä TRPA1: mekaaninen kipu, TRPV1: kuumakipu, capsaicin hapetusstressituotteet TRPM8= viileys C-POLYMODAALINEN NOSISEPTORI -yleisin kipua välittävä aistinelin periferiassa -aktivoitavissa termaalisesti, mekaanisesti & kemiallisesti -viestiä vie myeliinitupeton C-syy ( m/s) - second pain, polttava/tylppä kipu -merkittäviä troofisia tehtäviä A-delta-syyvälitteinen nosiseptori m/s; - first pain, terävä kipu DTA = Kipuhermon inaktivaatio Nukkuvat nosiseptorit -huomattava osa (10-40%?) ei ole aktivoitavissa luonnollisilla ärsykkeillä fysiologisissa oloissa Bakteerit aktivoivat suoraan (ilman tulehduksen synnyttämiä aineita) kipuhermopäätteet Chiu et al. Nature 2013 Kun kipuhermot ei toimi, immuunivaste voimistuu => Kipuhermopääte säätelee paikallisesti soluvälitteistä tulehdusta Selkäydintaso Kipuhermon aktivaatio kipu Ääreiskipuhermot aktivoituvat jo n. 4-6 gramman paineesta Kipuaistimuksen syntyyn tarvitaan nosiseptisten ääreishermosignaalien summaatiota Lisäksi aistimukseen vaikuttaa kipua muuntelevien järjestelmien tila. Toisen asteen nosiseptinen neuroni selkäytimen takasarvessa (spinal dorsal horn) 3
4 Takasarven synapsissa nopea välitys (glutamaatti/ampa). AIVOT CNS kipuneuroni Selkäytimessä useita nousevia kipuratoja C-syiden pitkittynyt aktivaatio: neuropeptidit ja glutamaatti (NMDA/metabotrooppinen reseptori) => solun sisäiset fosforylaatiomuutokset, LTP & varhaisgeenimuutokset => solun toiminnan pitkäaikaismuutokset Substance P Glutamate Perifeerinen kipuneuroni IHO Spinotalaminen rata (somaattinen kipu) Useita nousevia kipuratoja. Klassisesti parhaiten tunnettu on SPINO- TALAMINEN rata (Kosketustunnosta tuttu) takajuosterata osallistuu sisäelinkivun välittämiseen Lateraalinen spinotalaminen rata Lateraalisesti neospinotalaminen rata -tieto lateraaliseen talamukseen -tieto ajallis-paikallisesti järjestynyttä -sensoris-diskriminatiivinen kipu Lateraalitalamuksen nosiseptinen solu Mediaalinen spinotalaminen rata Mediaalisesti paleospinotalaminen rata -tieto (retik.formaation kautta) med. talamukseen -tieto ajallis-paikallisesti järjestäytymätöntä -kivun affektiivis-motivationaalinen kipu Mediaalitalamuksen nosiseptinen solu SISÄELINKIPU nousee ipsilateraalista takajuostetta pitkin tai kontralateraalisesti ventrolateraalisia ratoja pitkin (kuten ihokipu). 4
5 Talamokortikaalinen yhteys Talamuksesta kipuviesti viedään ylöspäin aivokuorelle: Primaarisella somatosensorisella aivokuorella (S1) vaste kivulle, jonka oletetaan liittyvän sensoris-diskriminatiiviseen kipuaistimukseen -S1 ja S2 isoaivokuorelle (sensoris-diskriminatiivinen kipu) -isoaivokuoren insulaan (affekti) -archicerebrumiin kuuluvalle cingulaarikortexille (affekti) -prefrontaaliselle isoaivokuorelle (motorisen vasteen suunnittelu?? Kognitiivis-evaluatiivinen komponentti??) S1 Bushnell, PNAS 1999 Kipuärsyke aktivoi bilateraalisesti insulan (affekti) Prefrontaalicortex (PFC) voi myös aktivoitua (Motorisen vasteen valmistelu?? Kognitiivis-evaluatiivinen kipukomponentti) Casey, PNAS 1999 PFC Insula (toistaiseksi) ainoa tiedossa oleva aivorakenne, jonka stimulaatio aikaansaa kipua (Mazzola et al. 2009) Insula Insula Insula Yllä pisteet ovat insulan kohtia, joiden stimulointi aikaansaanut kipuaistimuksia Anteriorinen cingulaaricortex (ACC) on osa fylogeneettisesti vanhinta syvällä sijaitsevaa aivokuorta (archicerebellum). ACC:n aktivaatio liittyy kivun epämiellyttävyyteen (affektiivismotivationaaliseen kipukomponenttiin) Rainville et al., Science 1997 Kipua muuntelevat järjestelmät Afferentti inhibitio Aivorungon laskevat kipua muuntelevat radat Stressianalgesia Behavioraalinen kivun muuntelu 5
6 Afferentti inhibitio porttikontrolli selkäydintasolla (kosketus inhiboi kipua) Kivun porttikontrolli selkäytimen takasarvessa BEFORE GATE CONTROL THEORY kipu inhiboi kipua Descartes 1642 GATE CONTROL CIRCUITRY: THE ORIGINAL ONE Melzack & Wall, Science 1965 Selkäytimen takasarvi Kipu inhiboi kipua Kipu inhiboi kipua voimakkaampi kipu voittaa -mukana aivorungosta laskevat radat (ks. seuraava slide) Paksut myeliinitupelliset kosketussyyt (L) inhiboivat välineuronin (SG) kautta sentraaliseen kipusoluun (T) tulevia viestejä ohuista nosiseptisistä hermosyistä (S) selkäytimen takasarvessa => kosketus inhiboi kipua iskemia iskemia Kuvassa hammaskipukynnys nousee, kun olkavarressa kehittyy iskeeminen kipu Pertovaara et al Aivorungosta laskevat kipua muuntelevat radat -keskiaivoharmaa (PAG), raphe magnus (NRM) ym. joista radat laskeutuvat Stress => analgesia Stressianalgesia Back to safe => pain -lukuisia välittäjäaineita (endogeeniset opiaatit, monoamiinit, neuropeptidit) -kivun lääkehoito keskushermostoon vaikuttavilla aineilla perustuu näiden järjestelmien aktivaatioon Reynolds, Science 1969 Basbaum & Fields, Ann. Neurol Anzio, Italy, Jan Henry K. Beecher -Akuutti stressi voi aiheuttaa analgesian (esim. sota, urheilu) 6
7 Stressianalgesian mekanismeja Kivun behavioraalinen muuntelu Aivolisäke: -endorfiini Lisämunuaisen ydin: enkefaliinit HYPOTALAMUS Laskevat radat -oksitosiini tarkkaavaisuus (attention) ehdollistuminen (conditioning) vireystila (vigilance) hypnoosi plasebo (lume) emootiot TARKKAAVAISUUS muuntelee kipuvasteita jo selkäydintasolla (laskevien ratojen kautta). Kuvassa kissan selkäydinsolun (POST) kipuvaste samalle ärsykkeelle pienempi kun kissa tarkkailee visuaalista tehtävää ruokapalkkion saadakseen EHDOLLISTUMINEN voi muunnella kipuvasteita jo selkäydintasolla. Kuvassa selkäytimen kipusolun vaste tehtävää tekevällä apinalla. Vasteet identtisiä, vaikka alimmassa tilanteessa on vain näköärsyke eikä lainkaan kipuärsykettä => selkäydinsolu ehdollistunut tehtävään niin, että kipusolu aktivoituu ilman kipuärsykettäkin Casey & Morrow 1983 Dubner et al HYPNOOSI voi muunnella kipuvastetta. Yläkuvassa keskitytään kivun sensoris-diskriminatiiviseen kipukomponenttiin ja S1-kipuvaste on suurempi Plaseboanalgesia Plasebo (B-kolumni) aktivoi aivoissa samoja kipuamuuntelevia rakenteita kuin morfiinin kaltainen kipulääke (A-kolumni). Petrovic et al. Science
8 Emootiot säätelevät kipua ja kipu emootioita Love hurts Emootiot vaikuttavat kipuun mm. amygdalasta laskevien ratojen kautta (negatiiviset emootiot lisäävät, positiiviset vähentävät) Kipu vaikuttaa emootioihin (mm. selkäytimestä ponsin kautta amygdalaan nousevan radan välityksellä Anterior cingulate cortex Nouseva rata Insula Laskeva rata Amygdala IHO Affektiivista kipua välittävän anteriorisen cingulaaricortexin aktivaatio, kun koetilanteessa ajattelemme tuskallisten ärsykkeiden kohteen olevan: koehenkilö itse läheinen vieras (Cheng et al. 2010) Kaukokipu (referred pain) Sisäelinkipu voi heijastua iholle Mekanismi: Samasta jaokkeesta lähtöisin olevan sisäelimen ja ihon ääreishermot konvergoivat selkäytimessä samaan neuroniin Aivot tulkitsevat sisäelinkivun tulevan iholta Kivun patofysiologia Akuutti fysiologinen kipu Tulehduskipu Hermovaurioon liittyvä kivulle herkistyminen Iho Sisäelin Takasarvi Aivot Cervero & Laird, TINS Terminologiaa neuropaattinen kipu: hermovauriokipu allodynia: normaalisti kivuton ärsyke (esim. kosketus) aiheuttaa kivuliaan aistimuksen hyperalgesia: kipuaistin herkistyminen Patofysiologisia kipumekanismeja Ääreishermotason muutokset Keskushermoston kipua välittävien solujen herkistyminen Keskushermoston kipua muuntelevien järjestelmien muutokset Gliasolut kivulle herkistymisessä Uusien yhteyksien muodostuminen keskushermostossa 8
9 NOSISEPTORIN HERKISTYMINEN Tulehdus herkistää ääreisnosiseptorit Kuvassa nivelen nukkuva nosiseptori herää tulehduksen aikana antamaan vasteen flexiolle TRPV1 reseptorien määrä nosiseptoreiden hermopäätteissä lisääntyy => yksi herkistymisen syy Terve Schaible & Grubb 1993 Inflammaation seurauksena kudos synnyttää NGF:ää, joka lisää TRPV1- synteesiä Inflammaatio EKTOOPPINEN IMPULSSIN MUODOSTUS NOSISEPTISISSA ÄÄREISHERMOISSA Hermovaurion seurauksena ääreiskipuhermossa syntyy ektooppista spontaaniaktiviteettia (erityisesti takajuuren gangliossa johtuen uusien Na-kanavien syntymisestä) => keskushermostoon kipusignaali Kuvassa paikannetaan ektooppinen fokus katkaisemalla hermo eri kohdista, kun rekisteröidään takajuurta. Katkaisu 3 lopettaa aktiviteetin, mutta katkaisu 1 tai 2 ei => Fokus 2 ja 3 välissä (gangliossa). Huom: Ääreiskipuhermoissa ei esiinny spontaaniaktiivisuutta normaalioloissa. Löydetty >9 erilaista Natrium-kanavaa. Näistä erityisesti Na V 1.8-kanavan epäillään olevan tärkeä ektooppisen aktiivisuuden muodostumiselle kipuhermoissa. Uloin käyrä: aktiopot. kipuhermossa (summavaste) Kaksi sisintä käyrää: kahden erilaisen Nakanavan synnyttämät potentiaalit Koska patofysiologiassa erilaiset ionikanavat mukana, on periaatteessa mahdollista selektiivisesti blokata patofysiol. kivun aiheuttavat kanavat. KESKUSHERMOSTON KIPUAVÄLITTÄVIEN SOLUJEN TOIMINNAN HERKISTYMINEN -pitkäaikaispotentiaatio (LTP) -toisiolähettien fosforylaatiomuutokset -geenimuutokset LTP selkäytimen kipusoluissa Sandkühler 2000 Muutokset selkäytimen kipua inhiboivissa järjestelmissä patofysiologista kipua pahentamassa 9
10 Selkäytimen segmentaalinen disinhibitio (=inhibitio ) Selkäytimen segmentaalisen disinhibition eräs syy: hermovaurion jälkeen kloridia solusta ulos vievä pumppu ei toimi => kloridia kertyy soluun => kun inhibitorinen välittäjäaine (GABA) aukaisee kloridikanavan, seuraakin inhibition sijasta depolarisaatio (koska kloridi virtaa ulos solusta) Patofysiologia selkäytimeen laskevissa kipua muuntelevissa radoissa Laskevien ratojen toiminnassa voi esiintyä sekä kipua lisääviä että vähentäviä muutoksia Muutokset vaihtelevat riippuen patofysiologiasta ja sen kestosta, kivun submodaliteetista sekä laskevasta radasta Nettovaikutus voi olla esim. neuropatiassa kosketusallodyniaa lisäävä, mutta artriitissa kuumakipua vähentävä GABA inhiboi GABA aktivoi! Aivorunko Price et al Selkäydin Terve Neuropatia Artriitti GLIASOLUT KIPUA FASILITOIMASSA Krooninen kipu voi aiheuttaa rakenteellisia aivomuutoksia Hermovaurion jälkeen mikroglia vapauttaa sytokiineja ja MAP-kinaaseja, jotka fasilitoivat kipua välittäviä soluja. McMahon & Koltzenburg 2006 Vaurion jälkeen astrosyytit liittyvät aukkoliitoksilla toisiinsa sekä neuroneihin: Kipusignaalit leviävät nopeammin ja laajemmalle Esim. kroonisesta selkäkivusta kärsivillä on kuvattu dorsolateraalisen prefrontaaliaivokuoren atrofiaa (Apkarian et al. 2004) Aaveraajasärky ektooppinen impulssin muodostus ääreiskipuhermossa (uusia Natrium-kanavia) regeneroituvan hermopäätteen herkkyys efapsis (sähköinen synapsi) katkaistun hermon päätteessä (esim. motorinen viesti => kipu) sentraalisen hermotuksen uudelleen organisaatio - disinhibitio (otetaan olemassa olevia blokattuja yhteyksiä käyttöön) - fenotyypin muutos (kosketushermot tuottavat neuropeptidejä, jotka volyymitransmissiolla aktivoivat sentraaliset kipusolut -uusien anatomisten yhteyksien muodostuminen (hidas) 10
Kipu. Kivun fysiologia ja patofysiologia. Kipuaistimuksen pääkomponentit. Käsitteitä
Kivun fysiologia ja patofysiologia Antti Pertovaara Kipu Kipuaistimus ja sen eri komponentit Kivun välitysjärjestelmät Kivun muuntelujärjestelmät Kipuaistin patofysiologia Käsitteitä KIPU= epämiellyttävä
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotAivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)
Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima
LisätiedotMUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA
MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA Nina Alaranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologian tutkimusryhmä Joulukuu 2014 Tampereen yliopisto
LisätiedotPelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto
Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien
LisätiedotPäihderiippuvuuden neurobiologinen tausta
Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen
LisätiedotAKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään
AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotMITÄ KIPU ON? MITEN KIPU SYNTYY?
MITÄ KIPU ON? Vain harva ihminen elää elämänsä kokematta koskaan kipua ja siihen liittyvää epämukavuutta ja kärsimystä. Kipu voi vaikuttaa niin mielialaan, ihmissuhteisiin, työ- ja toimintakykyyn kuin
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotAAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus
AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus Laura Helenius Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Ylpeys Kiitollisuus Le Doux n teesit
LisätiedotLuento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA
Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa
LisätiedotPerusemootioita. Emootioiden neurobiologiaa. Korkeamman asteen emootioita. Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru
Emootioiden neurobiologiaa Antti Pertovaara Perusemootioita Pelko Ahdistus Raivo Hämmästys Inho Ilo Suru Korkeamman asteen emootioita Mukana kognitiivisia komponentteja Esim. Ylpeys Kiitollisuus Le Doux
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotMantelitumake neuropaattisen kivun säätelyssä
Ilyas Albayrak, Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, Fysiologian osasto Mantelitumake neuropaattisen kivun säätelyssä 17.8.2016, Tutkielma Tutkielman ohjaaja: Antti Pertovaara Helsingin yliopisto,
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotTyön ohjaaja: FT Ari-Pekka Koivisto
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tiina Saloniemi Diabeettinen neuropatia ja TRPA1-kanavien esiintyminen: koelaitteiston pystytys sekä sähköfysiologisten
LisätiedotMitä uutta fibromyalgiasta?
Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotTENS ja sen käyttö Keski-Suomen yksityisissä fysioterapiayrityksissä
TENS ja sen käyttö Keski-Suomen yksityisissä fysioterapiayrityksissä Kettunen-Blomkvist Roy Lautamäki Lari Rautiainen Olli-Pekka Opinnäytetyö Kesäkuu 2009 Sosiaali- ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotOpioidien aiheuttama hyperalgesia
Opioidien aiheuttama hyperalgesia Kivun hoito moniammatillisena yhteistyönä Tampere 13.11.2014 Vesa Kontinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö, ATEK Jorvin sairaala, leikkausyksikkö
LisätiedotKipututkimus ja kivunhoito. Kivusta ja kivunhoidosta. Kivun välittyminen. Kipujärjestelmä. Kivun säätely. Kipu on tietoinen elämys
Kipututkimus ja kivunhoito Kivusta ja kivunhoidosta Heli Forssell Dos, EHL, kivunhoidon erityispätevyys Descartes (1600-luku): - kipu suorassa suhteessa vamman suuruuteen - dualismi: kipu elimellistä tai
LisätiedotKroonisen kivun hallinta
Tero Honkanen, Hanna Kivinen Kroonisen kivun hallinta Kirjallisuuskatsaus ja osteopaattinen hoitomalli Metropolia Ammattikorkeakoulu Osteopatia AMK Osteopatian koulutusohjelma Opinnäytetyö 14.5.2013 Tiivistelmä
LisätiedotMitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit
Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.
LisätiedotTENS-LAITTEIDEN LAINAUSKÄYTÄNTÖ JA POTILASKOKEMUKSET KESKI- SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA JA JYVÄSKYLÄN TERVEYSKESKUKSESSA
TENS-LAITTEIDEN LAINAUSKÄYTÄNTÖ JA POTILASKOKEMUKSET KESKI- SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA JA JYVÄSKYLÄN TERVEYSKESKUKSESSA Anu Kaasalainen Antero Uimonen Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Fysioterapia koulutusohjelma
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotIHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ
IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto
LisätiedotKIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT
KIVUN JA MASENNUKSEN YHTEISET NEUROBIOLOGISET TEKIJÄT Emma Putkinen Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Psykiatria 2019 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotPajunkuoresta kipulääkkeiden vaikutusmekanismien ymmärtämiseen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2012 TEEMAT Pajunkuoresta kipulääkkeiden vaikutusmekanismien ymmärtämiseen Tuomo Lapveteläinen / Julkaistu 4.4.2012 Kipua on hoidettu vuosisatojen ajan kasveista saatavilla
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotESITTELY. Mitä Kipu on?
TENS EV-803 /5EV803 KÄYTTÖOHJE ESITTELY Mitä Kipu on? Kipu on elimistön varoitus systeemi, jonka avulla elimistö kertoo meille jonkin olevan vialla. Ilman kipua emme osaisi reagoida elimistön epänormaaleihin
LisätiedotAKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON
AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotHermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto
LisätiedotMotoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori
Motoriikan säätely: heijasteet ja aivokuori Antti Pertovaara Motoriikan säätely:heijasteet ja aivokuori. Motorisen järjestelmän yleispiirteet Spinaaliset heijasteet Aivorunkotaso ja laskevat radat Motorinen
LisätiedotAlkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen
Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 8.3.2012 Riippuvuussykli Akuutti mielihyvä
LisätiedotAuktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014
Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen
LisätiedotDepression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa
20.09.2012 Depression ja ahdistuneisuuden neurobiologiaa Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY Ylilääkäri, HYKS Psykiatria Melartin & Isometsä, 2009 Pelko vai ahdistuneisuus? ahdistuneisuus Ahdistuneisuuden
LisätiedotMiksi aivot hyötyvät liikunnasta?
Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin
LisätiedotMentolireseptori ja mentolin käyttö kivun hoidossa
1 Mentolireseptori ja mentolin käyttö kivun hoidossa Turunen, Veera Syventävien opintojen opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotKipu tieteellisen tutkimuksen kohteena
Kipu tieteellisen tutkimuksen kohteena 7 Eija Kalso, Satu Jääskeläinen Historiaa 85 Na + -kanavien geneettinen säätely: kipua ja kivuttomuutta 87 Voiko kipua mitata? 90 Kivun tutkimusta laboratoriossa
LisätiedotTuure Ärling Lääketieteen kandidaatti Biolääketieteen laitos, fysiologian osasto
VENTRAALISEN JA DORSAALISEN STRIATUMIN DOPAMIINI D2 RESEPTORIEN MERKITYS NEUROPAATTISEN SENSORIS- DISKRIMINATIIVISEN JA AFFEKTIIVIS-MOTIVATIONAALISEN KIVUN SÄÄTELYSSÄ Tuure Ärling Lääketieteen kandidaatti
LisätiedotMiksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso 17.9.2012
Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu Eija Kalso 17.9.2012 Kipupotilas terveyskeskuksessa Kipu syynä 4/10 käynneistä Pääsyynä 3/10, muuna syynä 1/10 Kivun vuoksi tehdyistä
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotAlkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen. Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia
Alkoholin keskushermostovaikutukset ja riippuvuuden kehittyminen Petri Hyytiä, FT, dosentti, yliopistotutkija Biolääketieteen laitos/farmakologia Päihdepäivä 21.2.2014 Sidonnaisuudet Orion: tutkimusyhteistyö
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotFysioterapia ja kivun ymmärtäminen
Fysioterapia ja kivun ymmärtäminen Oma polkuni kivun ymmärtämisessä - kipumekanismeja ja kliinisiä malleja Kipu Kipu on subjektiivinen epämiellyttävä aistimus ja tunnekokemus, johon liittyy kudosvaurio
LisätiedotKIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE
OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI- TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KIVUNHOITO-OPPAAN LAATIMINEN HOITOTYÖN- TEKIJÖILLE TEKIJÄ: Sirkka Alamursula SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotKipu ja kognitio. Tuula Pirttilä ja Taina Nybo
Kipu Tuula Pirttilä ja Taina Nybo Kipu on subjektiivinen, tietoinen, epämiellyttävä elämys, johon kuuluu voimakas emotionaalinen komponentti ja joka liittyy kudosvaurioon tai sen uhkaan. Kivun informaatioarvo
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
LisätiedotPlacebo-efekti kivun hoidossa
Placebo-efekti kivun hoidossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, röntgenhoitaja Psykologia 12.10.2009 Sami Kuhmonen Plasebo-efekti kivun hoidossa Johdanto Tämä työ käsittelee plasebo-efektin
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotTUNNISTATKO KOIRASI KIVUN. Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta
TUNNISTATKO KOIRASI KIVUN Perustietoa koiran kivusta ja sen hoidosta Kivuton kaveri on onnellinen kaveri SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ KOIRAN KIVUSTA MIKSI KOIRA ON KIPEÄ KOIRAN KIPUMEKANISMEISTA 2 KOIRAN KIVUN TUNNISTAMINEN
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotSelkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi
Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Työterveyden Edistämisyhdistys 60 vuotta 9.6.2015 Helena Miranda, LT, Msc, työterveyden dosentti Helsingin kaupungin työterveyskeskus Työterveyslaitos
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotNÄKYMÄTÖN KIPU NÄKYVÄKSI Akuutin leikkauksen jälkeisen kivun arviointi aikuispotilaan hoitotyössä vuodeosastolla
NÄKYMÄTÖN KIPU NÄKYVÄKSI Akuutin leikkauksen jälkeisen kivun arviointi aikuispotilaan hoitotyössä vuodeosastolla Tarja Seppä Opinnäytetyö Kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin yksikkö Diakoninen
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3.
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Tällä kertaa ajan esittäminen neuroverkoissa dynaamiset systeemit esimerkkitapaus: lyhytkestoinen muisti
LisätiedotBiopsykososiaaliset työtavat kipukroonikon osteopaattisessa hoidossa. Samu Honkanen, Timo Kalliomäki. Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Samu Honkanen, Timo Kalliomäki Biopsykososiaaliset työtavat kipukroonikon osteopaattisessa hoidossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Osteopaatti AMK Osteopatian koulutusohjelma Opinnäytetyö 21.02.2019 Tiivistelmä
LisätiedotSUUSSA LIUKENEVAN IBUPROFEENITABLETIN SOVELTUVUUS LEIKKAUKSEN JÄLKEISEEN KIVUNHOITOON
SUUSSA LIUKENEVAN IBUPROFEENITABLETIN SOVELTUVUUS LEIKKAUKSEN JÄLKEISEEN KIVUNHOITOON Hanna-Maria Lidsle Pro Gradu -tutkielma Proviisorin koulutusohjelma Kuopion Yliopisto Farmakologian laitos Tammikuu
LisätiedotKrooniseen kipuun liittyvien aivomuutosten kuvantaminen
Nuutti Vartiainen ja Nina Forss KATSAUS Krooniseen kipuun liittyvien aivomuutosten kuvantaminen Akuutti kipu on ihmisen selviytymisen kannalta välttämätön varoitussignaali, mutta kroonistuessaan kipu menettää
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotOrtopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas
Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite
Lisätiedot