SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä Keskeiset havainnot vuodesta Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Ikärakenne Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Koulutus Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työajan käyttö Poissaolojen kokonaismäärä Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Sairauspoissaolot ja terveysprosentti Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työterveys ja työtyytyväisyys Työterveys Työterveys syyttäjänvirastoissa Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa

4 Liitteet: Liite 1 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 2 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 3 Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne vuosina Liite 4 Miesten ja naisten osuus syyttäjistä syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 5 Henkilöstön keski-ikä tilanne vuosina Syyttäjien ikärakenne ja toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne vuosina Liite 6 yli 56 vuotiaiden ikärakenne syyttäjälaitoksessa Liite 7 Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin Liite 8 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain

5 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Yleistä Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2012 on kymmenes syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut perustuvat tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2012 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa luvuissa syyttäjänvirastojen henkilöstöä koskevia lukuja ja omissa luvuissa Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2012 alla löytyy kappale, jonne on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja. Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa ehrminfo- raportointijärjestelmästä. Tietojen vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2012 Terveystalon raportoinnista. 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2012 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä oli 551 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 379, toimistohenkilöstöä 172. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 11 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 344 (62 %), miehiä 207 (38 %). Syyttäjistä naisia oli 183 (48 %), miehiä 196 (52 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä henkilömäärä miehiä naisia Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2012 yhteensä 505,01 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2012 aikana oli 11 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 42 henkeä, naisia oli 27 ja miehiä 15. Henkilötyövuosia käytettiin 40,54 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,94 henkilötyövuotta. Henkilöstön vakinaisuus Vakinaisia virkamiehiä oli 447 (81 %), näistä 28 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 104 henkilöä, joista 36 oli sijaisia ja 57 avoimen viran hoitajia tai tilapäisiä. Määräaikaisista henkilöistä naisia oli 68, miehiä 29. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 80 henkilöä (14,5 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 17 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 11 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 21,5 % 5

6 Henkilöstön ikä Palkkamenot työskenteli määräaikaisena. Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 523 henkeä (94,9 %), osaaikaisena 82 (5,1 %). Osa-aikaisista 39 % oli naisia, 11 henkilöä. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 42, määräaikaisia ei ollut. Osa-aikaisia oli 3 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 45,6 vuotta. Miesten keski-ikä oli 47 vuotta, naisten keski-ikä 44,8 vuotta. Keski-ikä laski 0,9 edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,6 vuotta, määräaikaisen 32,9 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 0,6 vuotta, määräaikaisten laski 1,7 vuodella. Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 34-vuotiaat ja nuoremmat, 35-44, ja 55 vuotiaat ja vanhemmat. Alle 34-vuotiaiden ryhmä on kasvanut 21 henkilöllä edellisestä vuodesta. Syyttäjänvirastoissa työskentelee 58 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 52,6 vuotta (50,6). Naisten keski-ikä oli 52,6 vuotta, miesten 52,6 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 83 % on 45 vuotiaita tai vanhempia ja 12 henkilöä on täyttänyt 60 - vuotta. Ikäryhmässä vuotiaat oli kummassakin 6 henkilöä. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, nousua edelliseen vuoteen oli euroa. Palkkausmenojen nousuun vaikutti mm. henkilötyövuosien nousu 19 htv:llä. Vakituisten virkamiesten palkat olivat euroa, määräaikaisten palkat euroa. Sijaisina toimivien palkat olivat euroa, nousu edelliseen vuoteen oli euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat , määräaikaisten palkkakulut laskivat eurolla. Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia suoritettuja korvauksia. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat euroa, palkkamenot nousivat eurolla. Palkkamenojen nousuun vaikutti kahden kihlakunnansyyttäjän palkkauksen siirtyminen Valtakunnansyyttäjänvirastoon sekä Eurojust-päivystyspalkkiot. Vakituisten virkamiesten palkat olivat euroa, määräaikaisten euroa. Palkkioita maksettiin euroa. Henkilöstön vaihtuvuus Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 12 henkilöä, 49 henkilöä erosi taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille ei siirtynyt kukaan. Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä. Vuosien aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 70 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 37 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 33. Laskennallinen eläkeikä on 65 vuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle ei jäänyt kukaan, viraston henkilökunnassa ei muutenkaan tapahtunut muutoksia. Vuosina Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 13 henkilöä. 6

7 Koulutus- ja sairauspoissaolot Koulutustasoindeksi oli 6,1 sekä syyttäjänvirastoissa että Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan (1 948) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä laski edellisestä vuodesta 53 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 3,8 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,0 6,2 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot syyttäjänvirastoissa olivat euroa. Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat nousivat edellisestä vuodesta eurolla. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä työpäivää, sairaustapauksia oli 779 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 288. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 7,2 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 1178 euroa. Sairauspäivien määrä nousi lähes 600 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän nousu kohdistui selkeästi pitkiin yli 60 päivää kestäviin sairauspoissaoloihin, näiden lukumäärä lähes kaksinkertaistui. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 47,7 %, edellisenä vuonna luku oli 45,8 %. Syyttäjänvirastojen sairauspäivät päivää päivää yli 60 päivää Yhteensä Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 276, sairaustapauksia oli 77. Sairauspoissaolojen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna 79 työpäivää, ja erityisesti tämä näkyi pitkien sairauslomien määrän laskuna Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 134 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä laski 10 päivällä edellisestä vuodesta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä koko henkilöstöä koskevia lukuja Henkilöstöä oli kaikkiaan 593 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 545,5 ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 11,8 henkilötyövuotta. Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 402, muuhun henkilökuntaan kuului 192 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 222, naisten määrä oli 372, syyttäjistä 52 % oli miehiä. Syyttäjälaitoksen henkilömäärä mies nainen Yhteensä Syyttäjät muu henkilökunta YHTEENSÄ

8 Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 489 henkilöä, näistä 34 hoiti toista virkaa. Määräaikaisena työskenteli 104 henkilöä, 17,5 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli 561 henkilöä, osa-aikaisena 32. Henkilöstön keski-ikä on 46,1 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on 7 vuotta alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä ylittää 2,5 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason. Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirastot 47,0 44,8 45,6 VKSV 52,6 52,6 52,6 47,3 45,4 46,1 Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 83 henkilöä, ja ikärakenne painottuu tasaisesti 35-vuotiaisiin ja vanhempiin. Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2012 lkm Mies Nainen Yhteensä % alle , , ,6 55 ja yli ,5 Yhteensä Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 83 henkilöä vuoteen 2018 mennessä, tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. Syyttäjälaitoksen poissaoloista 52 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja ml. tapaturma-poissaolot koko laitoksessa oli vuoden aikana työpäivää, tämä oli 10 % kaikista poissaolopäivistä. Poissaolon syy Palkat Päivät % osuus poissaoloista 01. VUOSILOMAT YLITYÖ/TASOITUSVAPAA LOMARAHAN VAIHTOVAPAA SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT KUNTOUTUS ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA OPINTO/TUTKIMUSVAPAA VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./ OSA-AIKATYÖMUODOT MUUT SYYT KOULUTUS YHTEENSÄ Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 528 (531). Näistä 40 (39) vakanssia oli Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 488 (492) syyttäjänvirastoissa. 8

9 3 Henkilöstö Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko ja osaaikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset. Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan. Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa. Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko ja osa-aikaisten palvelussuhteessa tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta. 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa oli 551 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 379, toimistohenkilökuntaan kuului 161 henkeä (mukaan lukien harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät yhteensä 11). Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 505 henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 494 henkilötyövuotta ,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 10, ,2 182,7 187,6 178,7 164,8 161,2 155,8 152,7 146,9 147,6 Työllistetyt ja harjoittelijat 300 Sihteerit ,5 325,3 324,1 321,6 304,0 329,1 324,1 331,3 331,5 346,5 Syyttäjät

10 Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä nainen 300 mies Syyttäjänvirastoissa työskentelevien henkilöiden määrä mies nainen Henkilöstöstä miehiä oli 207 (38 %) ja naisia oli 344 (63 %). 10

11 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain Mies Nainen Yhteensä Syyttäjänvirasto Lkm % Lkm % Lkm HELSINKI 41 39, ,0 105 LÄNSI-UUSIMAA 15 36, ,4 41 ITÄ-UUSIMAA 10 23, ,7 43 KANTA-HÄME 11 33, ,7 33 SALPAUSSELKÄ 21 45, ,3 46 LÄNSI-SUOMI 24 40, ,0 60 PIRKANMAA 14 35, ,0 40 POHJANMAA 14 38, ,1 36 KESKI-SUOMI 9 37, ,5 24 ITÄ-SUOMI 23 44, ,8 52 OULU 17 37, ,2 45 LAPPI 4 20, ,0 20 AHVENANMAA 4 66,7 2 33,3 6 Yhteensä , ,4 551 Syyttäjänvirastojen henkilömäärä oli nousi 28 henkilöllä. Syyttäjiä oli 9 enemmän, toimistohenkilökuntaa 11 enemmän ja apulaissyyttäjiä kahdeksan. Vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 11 harjoittelijaa ja työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Ilman harjoittelijoita ja työllistettyjä toimistohenkilökunnan lukumäärä vuodenvaihteessa oli 9 suurempi kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus henkilöstöstä on 62,5 % mies nainen Miesten osuus syyttäjistä on 52 % ja naisten 48 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti korkeimmalla tasolla. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna Yhdeksässä syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %. Toimistohenkilökunta on pääosin naisvaltaista, henkilöstöstä 11 on miehiä, joista 5 on harjoittelijoita. 11

12 Syyttäjien lukumäärä virastoittain Mies lkm % Nainen lkm % Yhteensä lkm % HELSINKI 36 49, , ,3 LÄNSI-UUSIMAA 14 48, ,7 29 7,7 ITÄ-UUSIMAA 8 25, ,2 31 8,2 KANTA-HÄME 10 45, ,5 22 5,8 SALPAUSSELKÄ 21 65, ,4 32 8,4 LÄNSI-SUOMI 24 54, , ,6 PIRKANMAA 14 46, ,3 30 7,9 POHJANMAA 14 60,9 9 39,1 23 6,1 KESKI-SUOMI 8 57,1 6 42,9 14 3,7 ITÄ-SUOMI 22 66, ,3 33 8,7 OULU 17 56, ,3 30 7,9 LAPPI 4 30,8 9 69,2 13 3,4 AHVENANMAA 4 80,0 1 20,0 5 1,3 Yhteensä , , Toimistohenkilökunta mies nainen Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa HELSINKI 1,0 1,9 1,9 2,6 1,5 2,2 LÄNSI-UUSIMAA 0,4 0,6 0,7 0,8 0,9 1,7 ITÄ-UUSIMAA 0,3 0,6 1,0 1,0 1,2 1,4 2,3 KANTA-HÄME 0,7 0,7 1,8 0,6 0,5 SALPAUSSELKÄ/ PÄIJÄT-HÄME 0,3 0,3 KAAKKOIS-SUOMI 0,4 0,4 0,0 0,3 0,3 0,6 0,5 0,6 LÄNSI-SUOMI/VARSINAIS-SUOMI 0,4 0,3 0,6 0,5 0,3 0,5 0,8 PIRKANMAA 0,5 0,1 1,0 0,5 0,5 0,8 0,8 0,5 SATAKUNTA 0,3 0,3 POHJANMAA 3,2 2,7 0,5 3,8 4,8 3,7 3,4 3,3 1,6 0,8 KESKI-SUOMI 0,5 1,3 0,5 0,9 0,5 2,1 1,0 0,7 ITÄ-SUOMI 0,8 1,2 0,1 2,1 0,7 0,3 1,4 1,0 0,5 0,5 OULU 0,8 0,9 0,9 1,6 1,0 1,0 1,5 1,7 1,5 LAPPI 0,1 0,3 0,4 0,3 0,6 0,3 AHVENANMAA YHTEENSÄ 6,1 5,7 1,4 9,5 11,6 13,1 12,5 15,0 10,8 10,9 12

13 Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna 2012 korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä 11 henkilötyövuoden verran. Lukumäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Henkilötyövuodet nimikkeittäin Henkilötyövuodet 2010 Henkilötyövuodet 2011 Henkilötyövuodet 2012 Nimikkeet yhteensä apulaissyyttäjä 7,4 5,1 13,3 hallintosihteeri 13,0 11,4 11,2 harjoittelija 3,0 2,8 7,0 henkilöstösihteeri 1,0 1,0 1,0 johtava kihlakunnansyyttäjä 14,2 12,0 12,5 johtava maakunnansyyttäjä 1,0 1,0 1,0 kihlakunnansyyttäjä 307,2 311,8 317,4 korkeakouluharjoittelija 3,8 3,1 2,4 maakunnansyyttäjä 1,5 1,5 2,3 osastosihteeri 11,4 11,5 10,0 toimistosihteeri 134,1 126,9 126,2 virastomestari 1,3 1,0 0,8 YHTEENSÄ 499,0 489,2 505,0 Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 488. Viroista 340 oli syyttäjän vakansseja ja 148 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2012 aikana lakkautettiin viisi toimistohenkilökuntaan kuuluvaa vakanssia. Kihlakunnansyyttäjän virkojen määrä nousi yhdellä. Syyttäjänvirastojen vakanssit Syyttäjä Toimisto kaikki Syyttäjä Toimisto kaikki Syyttäjä Toimisto kaikki Syyttäjänvirasto lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme/ Salpausselkä Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi/ Länsi-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ

14 Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Vakinaisten virkamiesten palkat Sijaisina toimivat määräaikaiset Määräaikaiset Lisä- ja ylityökorvaukset Lomarahat Työsuhdepalkat Muut palkat ja palkkiot Sair.vak.lain mukaiset. palautukset Yhteensä Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli euroa, nousua edelliseen vuoteen oli euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat euroa, määräaikaisten palkkakulut laskivat euroa. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut nousivat yli euroa. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia ja kaupanvahvistuksista suoritettuja korvauksia Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2012 oli 42 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 15 ja naisia 27. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa 3 henkilöä virkavapaalla sekä yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa. Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 40,5, ilman harjoittelijoita luku oli 39,6. Henkilötyövuosien määrän nousuun vaikuttivat mm. ylimääräinen valtionsyyttäjä ja virastossa työskentelevät kaksi kihlakunnansyyttäjää. Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 40. Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet Mies Lkm % Nainen Lkm % Yhteensä Lkm % HTV:t kaikki HTV:t (pois työll ja harj) , , ,5 39, , , ,3 37, , , ,7 36, , , ,0 36, , , ,6 36, , , ,3 34, , , ,3 35, , , ,3 34, , , ,2 36, , , ,6 36,3 14

15 42,0 40,0 38,0 36,0 34,0 32,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,3 37,2 37,6 36,9 36,6 36,3 36,7 35,3 35,3 40,5 30, Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 21,4 ja muu henkilökunta 18,2 htv:tä. Harjoittelijoita oli 0,9 htv:tä. Syyttäjiin lasketaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvottelevat virkamiehet, kihlakunnansyyttäjät sekä syyttäjän tehtävissä toimiva ylitarkastaja. 45,0 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilötyövuodet ,0 35,0 0,8 0,8 1,1 1,7 0,5 0,8 0,8 0,9 30,0 25,0 17,1 17,2 17,2 18,1 18,0 17,9 18,3 18,24 Harjoittelijat ja työllistetyt 20,0 muu henkilökunta 15,0 Syyttäjät 10,0 5,0 17,5 18,4 17,0 17,8 18,4 18,1 19,3 21,4 0, Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet eurolla. Sijaisina toimivien ja määräaikaisten palkkakulut sen sijaan laskivat lähes euroa. Luku muodostuu mm toimistohenkilökunnan sijaisista sekä eurojust-valtionsyyttäjän palkkauksesta. Muut palkat ja 15

16 palkkiot sisältävät mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita sekä Eurojust-päivystyksestä maksettuja päivystyspalkkioita. Palkkioista puolet muodostuu näistä Eurojust-palkkioista. Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan Palkat sivukuluineen Vakinaisten virkam.palkat Sijaisina toim. määräaikaiset Muut määräraikaiset Lomarahat Lisä- ja ylityökorvaukset Muut palkat ja palkkiot Sairausvak.lain muk.palautukset Yhteensä Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vuonna 2012 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 447 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 81,1 %. Näistä 28 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia henkilöstöstä oli 104 henkilöä, 18,8 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 70 (67 %) ja miehiä 34 (23 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 20 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 16 %. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat seuraavat: naisista 21 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 14 %. Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastot Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H./TILAP./VARAH Yhteensä Vakinaisten virkamiesten määrä oli korkeampi kuin edellisenä vuonna Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 42 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä virastossa ei vuoden vaihteessa ollut. Määräaikaisella virkamiehellä ei siis ole taustavirkaa VKSV:ssä tai syyttäjänvirastoissa. 16

17 Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Palvelujakson tyyppi Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H/ TILAP./ VARAH Yhteensä Henkilöstön vaihtuvuus Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana. Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus). Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa. Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2012 oli 4,31 % (vaihtuvuus syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuuslukuun 64 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 12 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle ei yksikään henkilö. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 48 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen tai yksityiselle ei vuoden aikana siirtynyt yksikään henkilö. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole tallennettu järjestelmään lähtösyytä. Henkilöstön vaihtuvuus Alkaneet Päättyneet Keskim. Vaihtuvuus % Palvelujakson tyyppi palvelujaksot palvelujaksot henkil. Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,83 4,31 % 2.Määräaikaiset ,04 123,32 % Yhteensä ,88 27,20 % 17

18 Henkilöstön vaihtuvuus Palvelujakson tyyppi Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.Vakinaiset ,5 6,1 % 2.Määräaikaiset ,7 111,4 % Yhteensä ,2 25,8 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet 1 - kuolleet palvelussuhde jatkuu Yhteensä Vaihtuvuusluvuissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden lukumäärä Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2012 oli 0 %. Ulkoiseen vaihtuvuuslukuun 8 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (2), harjoittelijat (5 jaksoa), ja määräaikaisen virkasuhteen päättyminen (1). Eläkkeelle virastosta ei jäänyt kukaan vuoden aikana Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET 2.MÄÄRÄAIKAISET 6 8 2,7 504 Yhteensä ,4 18

19 2011 Alkaneet palvelujaksot Päättyneet palvelujaksot Keskim. Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk Sis Ulk 1.VAKINAISET 1 40,6 2,5 2.MÄÄRÄAIKAISET 4 4 2,9 275 Yhteensä ,5 0 20, eläkkeelle jääneet irtisanoutuneet 2 1 muu valtion virasto tai laitos yksityisen palvelukseen siirtyneet kuolleet palvelussuhde jatkuu Yhteensä Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita. 3 Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jääneet (lkm) Koko ja osa-aikaisuus Koko ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2012 oli 523 henkilöä. Osa-aikaisia oli 28, joista 16 oli naisia ja 12 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä nousi kuudella edellisestä vuodesta, ja oli samalla korkeimmalla tasolla vuoden 2003 jälkeen. Osa-aikaisista seitsemän oli harjoittelijoita ja yksi työllisyystyöntekijä. Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm. osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä. 19

20 Mies Nainen Yht Yht % Mies Nainen Yht Yht % Mies Nainen Yht Yht % KOKOAIKAISET , , ,9 OSA-AIKAISET , , ,1 Yhteensä Koko ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 38, osa-aikaisena työskenteli 4 henkilöä. Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, muina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-3 henkilöä. Koko/osa-aikaisuus Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä KOKOAIKAISET OSA-AIKAISET Yhteensä Henkilöstöryhmät Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 13 henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin ovat kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin kuuluu koko toimistohenkilökunta Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä henkilöstöryhmä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % JOHTOTASO 11 2,1 2 0,4 13 2,5 11 2,0 2 0,4 13 2,4 ASIANTUNTIJA , , , , , ,4 TOIMEENPANEVA 5 1, , ,9 11 2, , ,2 Yhteensä , , , , Henkilöstön rakenne nimikkeittäin Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä johtava kihlakunnansyyttäjä kihlakunnansyyttäjä apulaissyyttäjä SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ hallintosihteeri osastosihteeri toimistosihteeri virastomestari harjoittelija MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ Yhteensä

21 Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista, myös syyttäjistä 50,5 % on miehiä. Vuonna 2010 apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja. Apulaissyyttäjän nimikkeellä toimivat syyttäjät ovat syyttäjiä, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai tuomarikokemusta, ja heidät on nimitetty aluksi kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Toimistohenkilökunta taas on pääosin naisvaltaista. Toimistosihteereiden luvuissa vuosina 2011 ja 2010 on mukana myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa. Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat. Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies ja johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPLluokituksesta). Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO ESIMIEHET ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina , syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät, ylitarkastaja (syyttäjät) sekä neuvottelevat virkamiehet. Valtakunnansyyttäjänvirasto Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO SYYTTÄJÄT ASIANTUNTIJATYÖT TOIMEENPANEVAT TYÖT Yhteensä

22 3.6 Ikärakenne Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keski-ikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli 45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % henkilökunnasta Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 45,6 (46,3) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,6 vuotta, määräaikaisen 32,9 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 44,8 vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 47,7 vuotta, määräaikaisten 33,6 vuotta. Kaikkien miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 47 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50 vuotta, määräaikaisten 31,6 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa laski edellisestä vuodesta 0,8 vuotta. Henkilökunnan ikä aleni kaikissa tarkastelukohdissa. Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä Vuoden luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä ,3 44,8 45,6 46,0 46,9 46,1 47,2 46,5 46,3 45, Keski-ikä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä VAKINAISET 50,2 48,5 49, ,3 48,1 49, ,0 47,7 48,6 447 MÄÄRÄ- AIKAISET 34,1 33,6 33, ,1 34,4 34, ,6 33,6 32,9 103 Yhteensä 49, , ,1 45,2 46, ,8 45,

23 Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 44,3 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,0 vuotta, naisten 40,4 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on laskenut 0,5 edellisestä vuodesta, naissyyttäjien ikä laski 0,2 vuotta. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 47 vuotta vain Länsi- Suomessa ja Itä-Suomessa.. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa, hieman alle 40 vuotta ja Helsingissä 42,1 vuotta. Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain Miesten keskiikä Mies lkm % Naisten keskiikä Nainen lkm % Syyttäjien keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 43, ,3 41, ,7 42,1 73 LÄNSI-UUSIMAA 45, ,3 42, ,7 43,7 29 ITÄ-UUSIMAA 45,5 8 25,8 37, ,0 39,8 31 KANTA-HÄME 49, ,5 40, ,5 44,6 22 SALPAUSSELKÄ 49, ,6 37, ,4 45,1 32 LÄNSI-SUOMI 51, ,5 43, ,5 47,7 44 PIRKANMAA 49, ,7 40, ,3 44,6 30 POHJANMAA 49, ,9 40,5 9 39,1 44,6 23 KESKI-SUOMI 49,3 8 57,1 39,8 6 42,9 45,2 14 ITÄ-SUOMI 50, ,7 41, ,3 47,1 33 OULU 46, ,7 37, ,3 43,0 30 LAPPI 49,3 4 30,8 42,4 9 69,2 44,5 13 AHVENANMAA 45,0 4 80,0 33,0 1 20,0 42,6 5 Yhteensä ,7 40, ,3 44,3 379 Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 49,9 vuotta. Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta tai vanhempaa kymmenessä syyttäjänvirastossa. Itä- Uudenmaan oli nuorin toimistohenkilökunta, keski-ikä 38,9 vuotta. Syyttäjälaitoksessa työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 27,6 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu mukaan ikäjakaumiin. Toimistohenkilökunnan keski-ikä syyttäjänvirastoittain (ml työllistetyt ja harjoittelijat) Miesten keski-ikä Naisten keski-ikä Yhteensä lkm HELSINKI 38,5 46,1 32 LÄNSI-UUSIMAA 50,7 12 ITÄ-UUSIMAA 38,9 12 KANTA-HÄME 27,0 54,8 11 SALPAUSSELKÄ 50,2 14 LÄNSI-SUOMI 48,0 16 PIRKANMAA 53,0 10 POHJANMAA 53,0 13 KESKI-SUOMI 55,6 10 ITÄ-SUOMI 25,0 53,2 19 OULU 52,1 14 LAPPI 52,6 7 AHVENANMAA X 1 Yhteensä 30,5 50,7 171 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 303 henkilöä, 55 % henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 128 henkilöä, naisista 172 henkilöä. Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 179 henkilöä, 47 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti yli 45-vuotiaita on 124 henkilöä, 77 %. 23

24 Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55-vuotiaiden ja yli ryhmä on kasvanut yhdellä henkilöllä edellisestä vuodesta. Ikäryhmä vuotiaat kasvoi kuudella henkilöllä ja nuorten alle 35-vuotiaiden ikäryhmä kasvoi 21 henkilöllä. Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm Yhteensä lkm alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat ja yli vuotiaat Yhteensä Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Ikäryhmä tsto sjä tsto sjä tsto sjä alle ja yli Yhteensä Syyttäjänvirastojen ikärakenne ikäryhmittäin alle 35 vuotiaat vuotiaat vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Mies Lkm Nainen lkm Yhteensä Lkm

25 100 % Syyttäjänvirastojen ikärakenne , henkilöiden määrä ikäryhmissä 80 % % 40 % 20 % 0 % tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä tsto sjä ja yli alle 35 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi vanhuuseläkkeelle vuoden aikana 12 henkilöä, näistä syyttäjiä oli 7 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 5 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen 2018 mennessä 70 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 37 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 33. Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65 vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä. Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden iästä Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttavien henkilöiden lukumäärä vuosina v 64 v 63 v 62 v 61 v 60 v 59 v

26 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 2,6 vuodella, tavoitetason ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut aikaisemmin tasaisessa nousussa, vuonna 2003 keski-ikä oli 44,3 vuotta ja vuonna ,6 vuotta. Vuosina keski-ikä on hieman laskenut, vuonna 2010 keski-ikä oli 46,5 vuotta, ,3 vuotta ja ,6 vuotta. Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän nousu ja vuonna 2011 eläkkeelle jäävien suuri määrä ja henkilökunnan nuorentuminen. Vuonna 2012 keski-ikää laski korkea henkilömäärä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä on 5,5 vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän yli neljällä vuodella. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 55 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 303 (296) henkilöä. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle vuosina jääneiden ikä työkyvyttömyyseläke vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 1 1 YHTEENSÄ Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä oli 52,6 vuotta. Viraston kaikkien miesten keskiikä oli 52,6 vuotta, naisten keski-ikä oli samoin 52,6 vuotta. Vakituisten virkamiesten keski-ikä oli 52,6 vuotta. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 35 henkilöä (83 %). Eläkkeelle ei siirtynyt henkilöitä vuosien aikana, vuonna 2007 eläkkeelle jäi kaksi henkilöä, vuonna 2008 yksi henkilö, vuonna 2009 kaksi henkilöä ja vuonna 2010 yksi henkilö. Vuonna 2011 eläkkeelle jäi samoin yksi henkilö. Vuonna 2012 eläkkeelle ei siirtynyt kukaan. Vuosina viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle kolmetoista henkilöä. Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä Keski-ikä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä Mies Nainen Keski-ikä yhteensä VAKINAISET 51,6 50, ,4 51,2 51,6 52,6 52,6 52,6 MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä 51, ,2 52,4 49,7 50,6 52,6 52,6 52,6 26

27 54 Keski-ikä Valtakunnansyyttäjänvirastossa ,9 50,7 51,2 50,6 52,6 vuotta ,8 45,8 47,8 47, , Ikärakenne ikäryhmittäin Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. alle ja yli Yhteensä Valtakunnansyyttäjänviraston ikärakenne ikäryhmittäin alle ja yli Miesten lkm Naisten lkm Yhteensä

28 Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia Keski-ikä henkilöstöryhmissä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä SYYTTÄJÄT 54,3 50,1 52, ,2 52,2 53,3 23 ASIANTUNTIJAT 46,5 46,5 11 X 50,5 48,5 11 MUU HENKILÖKUNTA 41,5 53,8 51, ,1 56,1 8 Yhteensä 52,4 49,7 50, ,6 52,6 52,6 42 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä. Näistä miehiä on 4, naisia 9. Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65 vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä. Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden iästä Ikä Yhteensä Mies Nainen Eläköityminen Valtakunnansyyttäjänvirastossa Mies Nainen 4 Koulutus 4.1 Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo, kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon. Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen 28

29 omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen. Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä. * Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan: alempi perusaste = kansakoulu ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 515 henkilöä. Koulutustasoindeksi on sama kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina (5,9). Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa. Vuoden 2012 tarkastelussa kahden henkilön koulutusaste on tuntematon. Koulutusrakenne koulutusasteittain * Koulutusrakenne koulutusasteittain Lukumäärä %- jakauma Lukumäärä %- jakauma Lukumäärä %- jakauma Alempi perusaste 4 0,8 4 0,8 4 0,8 Ylempi perusaste 21 4,2 17 3,5 17 3,3 Keskiaste 60 12, , ,9 Alin korkea-aste 65 13, , ,3 Alempi korkeakouluaste 9 1,8 12 2,4 13 2,5 Ylempi korkeakouluaste , , ,6 Tutkijakoulutusaste 3 0,6 6 1,2 8 1,6 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,1-6,1-6,1 - YHTEENSÄ *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi Syyttäjänvirastojen koulutusrakenne % 1 % 3 % 12 % Alempi perusaste 12 % Ylempi perusaste 67 % 3 % Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste (vuonna 2012 kymmenen syyttäjän koulutustasoksi on määritelty keskiaste) 29

30 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain toimisto- syyttäjänvto henkilöitä syyttäjänvirasto syyttäjä henkilökunta keskim. laskennassa HELSINKI 6,8 3,6 6,0 96 LÄNSI-UUSIMAA 7,0 4,0 6,3 36 ITÄ-UUSIMAA 6,7 4,1 6,1 37 KANTA-HÄME 6,9 4,2 6,0 31 SALPAUSSELKÄ 6,9 3,8 6,0 42 LÄNSI-SUOMI 6,9 4,5 6,3 59 PIRKANMAA 6,9 4,1 6,2 39 POHJANMAA 7,0 4,8 6,2 36 KESKI-SUOMI 7,0 3,6 5,8 22 ITÄ-SUOMI 7,0 4,1 6,0 49 OULU 7,0 4,5 6,0 43 LAPPI 7,0 4,4 6,3 20 AHVENANMAA 7,0 3,5 6,1 5 Yhteensä 6,9 4,0 6,1 515 Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6 (440 henkilöä) ja määräaikaisten 6,4 (75 henkilöä). Määräaikaisten henkilöiden koulutustasoindeksi on korkea, koska määräaikaisista virkamiehistä yli 82 % on syyttäjiä. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 6,9 ja toimistohenkilökunnan 4, Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutustasoindeksi oli 6,1. Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6,1 (42 henkilöä). Määräaikaiseksi luokiteltua henkilökuntaa ei vuodenvaihteessa ollut. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 7,3 ja asiantuntijoiden 5,4. Toimistohenkilökunnan koulutustasoindeksi oli 3, Koulutusrakenne, Lukumäärä %- Luku- %- Luku- %- koulutusasteittain * jakauma määrä jakauma määrä jakauma Alempi perusaste ja keskiaste 9 21,4 9 21,4 9 21,4 Alin korkea-aste 4 9,5 4 9,5 4 9,5 Alempi korkeakouluaste 3 7,1 3 7,1 2 4,8 Ylempi korkeakouluaste 20 47, , ,0 Tutkijakoulutusaste 6 14,3 6 14,3 6 14,3 Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi 6,0 6,0 6,1 YHTEENSÄ henkilöä *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi 4.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan henkilöstölle joko viraston järjestämää tai ulkopuolelta ostettua koulutusta, joka toteutuu työaikana. Myös lyhyet alle päivän mittaiset koulutustapahtumat luetaan mukaan koulutukseen. Henkilöstökoulutukseen luetaan ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja parantamiseen sekä ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyvä koulutus, työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä em. koulutukseen kiinteästi liittyvät tutustumismatkat. 30