Otsikko Sivu. 45 Kokouksen järjestäytyminen Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilintarkastuskertomuksesta aiheutuvat toimenpiteet

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-11:18 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B Strategisesti merkittävä kokous (MV ) KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 45 Kokouksen järjestäytyminen 5 46 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilintarkastuskertomuksesta aiheutuvat toimenpiteet 6 47 Uudenmaan liiton hallintosääntö Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Päivi Lindströmin tilalle Tanja Konttinen) 49 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista Lausunto Päijät-Hämeen maakuntaohjelman luonnoksesta Esitys oppilaitosten perustamishankkeiden kiireellisyysjärjestykseksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmaan vuosille Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokoonpanon täydentäminen Uusimaa-palkinto Maakunnan kehittämisraha: Aalto korkeakoulusäätiön maakunnan kehittämisrahahakemus nro 14007, Helsinki Region RIS3 55 Hankintapäätös: Uudenmaan tuulivoimaselvityksen tarkemmat aluekohtaiset selvitykset 56 Aluesuunnittelun vastuualueen johtajan viran määräaikainen täyttäminen 57 Metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportti; lähetekeskustelu lausuntoa varten Osavuosikatsaus 1/

2 PÖYTÄKIRJA 4/ Yhteenveto Uudenmaan liiton projekteista 2014 ja niiden vastuujohtajien nimeäminen Maakunnan kehittämisrahan ja osaamiskeskusrahan tilanne; tiedoksi Johtajien antamat lausunnot Johtajien päätökset Kokousaikataulu tiedoksi 45

3 PÖYTÄKIRJA 4/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Blomqvist Thomas Jäsen poistui klo :n 57 aikana Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen Karimäki Johanna Jäsen Krohn Minerva Jäsen pöytäkirjantarkastaja Markkula Markku Jäsen saapui klo 8.40 :n 45 aikana Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen pöytäkirjantarkastaja Sainio Jari II varapuheenjohtaja poistui klo :n 50 aikana Salonen Pasi I varapuheenjohtaja pj. :ien kohdalla Taipale Kaarin Jäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj. poistui klo :n 45 aikana Hakola Juha Mv:n II vpj. poistui klo :n 45 aikana Juurikkala Timo Mv:n I vpj. poistui klo :n 45 aikana Havula Tapio Varajäsen poistui klo :n 45 aikana Heijnsbroek-Wirén Mia Savolainen Ossi Eskelinen Juha Murto-Laitinen Riitta Autioniemi Paula Elo Seija Varajäsen Maakuntajohtaja, esittelijä Johtaja Johtaja Hallinto- ja talousjoht. siht. Tiedottaja POISSA Karhuvaara Arja Jäsen ilmoittanut esteestä Frosterus Anu Varajäsen Karjalainen Anne Varajäsen Virta Sari Varajäsen Mikkola Jaakko Johtaja Kanerva Inka Kehittämisjohtaja

4 PÖYTÄKIRJA 4/ ALLEKIRJOITUKSET Pasi Salonen Outi Mäkelä Paula Autioniemi Puheenjohtaja ( 45-47) Puheenjohtaja ( 48-63) Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2014 / 2014 Minerva Krohn Mika Raatikainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS 45 Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Minerva Krohn ja Mika Raatikainen) toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä että kyseessä on strategisesti merkittävä kokous. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Minerva Krohn ja Mika Raatikainen. I varapuheenjohtaja Pasi Salonen toimi puheenjohtajana tämän :n kohdalla. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Greater Helsinki Promotion GHP:n toiminnan esittely, toimitusjohtaja Micah Gland Metropolihallinnon väliraportin esittely, VM:n neuvotteleva virkamies Inga Nyholm kommenttipuheenvuoro, maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen.

6 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilintarkastuskertomuksesta aiheutuvat toimenpiteet 69/ /2014 MHS Kuntalain 68 :n mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen tulee sisällyttää tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Rahoituslaskelma on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston taseohjeen mukaan tilinpäätöksen liitetieto. Tilinpäätös on ,82 euroa ylijäämäinen. Talousarvio laadittiin tasapainoisena. Tilinpäätösaineisto sidotaan yhtenä kokonaisuutena tasekirjaksi, jonka allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja maakuntajohtaja. Allekirjoitus tapahtuu välittömästi tässä kokouksessa. Allekirjoituksen yhteydessä maakuntahallitus oikeuttaa liiton toimiston tekemään tasekirjaan/ toimintakertomukseen mahdollisesti vielä tarvittavia teknisluonteisia korjauksia. Tilinpäätöksen käsittely etenee siten, että tilintarkastajan (PwC Julkistarkastus Oy) työskentelyn jälkeen tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen ja sen jälkeen maakuntavaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan. Uudenmaan liiton yhteistyötoimikunta on käsitellyt tilinpäätöksen kokouksessaan Tilinpäätökseen liittyy tilintarkastusstandardien (ISA) mukainen johdon vahvistusilmoituskirje, jolla ei muuteta maakuntahallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Kirje osoitetaan tilintarkastajalle ja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Liitteenä on toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 (tasekirja) ja johdon vahvistusilmoituskirje. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: Maakuntahallitus hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksen jälkeen tilikauden ylijäämä ,82 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan maakuntahallituksen puolesta allekirjoittamaan johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle. Paula Autioniemi

7 PÖYTÄKIRJA 4/ Liitteet: Toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 Johdon vahvistusilmoituskirje Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Tarkastuslautakunta Kuntalain 68 :n mukaan hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Uudenmaan liiton vuoden 2013 tilinpäätös on toimitettu tarkastuslautakunnalle esityslistan liitteenä. Maakuntajohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja esittelivät kokouksessa tilinpäätöksen sisältöä. Tilintarkastaja on antanut tilikautta 2013 koskevan tilintarkastuskertomuksen Tilintarkastuskertomus luovutetaan tarkastuslautakunnalle kokouksessa. Ehdotus: Tarkastuslautakunta saattaa tilintarkastuskertomuksen maakuntavaltuustolle tiedoksi tekee esityksen maakuntavaltuustolle vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille tilikaudelta Tarkastuslautakunta päätti: saattaa tilintarkastuskertomuksen maakuntavaltuustolle tiedoksi. esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymistä. esittää maakuntavaltuustolle vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta edellyttäen, että maakuntavaltuusto hyväksyy tilintarkastuskertomuksessa mainitun omavelkaisen takauksen. MHS 46 Tilintarkastuskertomuksessa tarkastuksen tuloksena esitetään, että maakuntahallitus on myöntäessään omavelkaisen takauksen Culminatum Innovation Oy Ltd:n lainalle ylittänyt toimivaltansa. Kuntalain 13 mukaan valtuusto päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta. Maakuntahallituksen päätös takauksen antamisesta perustui voimassaolevan Uudenmaan liiton hallintosäännön 27 :n tulkintaan, jossa rahatoimen hoidosta on määrätty seuraavasti: "Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamisesta sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää maakuntahallitus." Parhaillaan uudistettavana olevassa hallintosäännössä menettelytapaa takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamista koskevissa tapauksissa on esitetty selkeytettäväksi.

8 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallituksen tekemä päätös oli ehdollinen. Myönteisen takauspäätöksen ehtona oli, että muut osakkeenomistajat osallistuivat yhtiön käyttöpääoman turvaamiseen vähintään 1,2 miljoonalla eurolla joko takaustai lainajärjestelyin. Lisäehtona oli myös, että Culminatum Innovation on ennen sen täytäntöönpanoa velvollinen toimittamaan tiedoksi takauksen tarkemmat ehdot. Uudenmaan liitolle ei ole päätöksen jälkeen esitetty yksilöityä takaussitoumuksen hyväksymistä. Culminatum on kirjeellään ilmoittanut, että tarve maakuntahallituksen yhtiölle myöntämän takauksen ja yhtiön sen perusteella nostaman lainan käyttämiselle on tämän hetken arvion mukaan erittäin epätodennäköinen, koska yhtiön taloudellinen asema on tehtyjen tasapainottavien toimenpiteiden ansiosta vuoden 2014 aikana vahvistunut merkittävästi ja saakka tehdyn kassavirtalaskelman mukaisesti säilyy tyydyttävällä tasolla. Näin ollen on todennäköistä, että Culminatum Innovation Oy Ltd:lle myönnetty ehdollinen takauspäätös tulee olemaan tarpeeton yhtiön taloudellisen tilanteen johdosta. Mikäli tilanne muuttuisi olennaisesti ja yhtiö esittäisi ko. takaussitoumuksen käyttöön ottoa, maakuntahallitus valmistelisi asian erikseen maakuntavaltuuston päätettäväksi. Maakuntahallitus on hyväksynyt ja allekirjoittanut vuoden 2013 tilinpäätöksen ja esittänyt maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksen jälkeen tilikauden ylijäämä ,82 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä. Tämän jälkeen tilinpäätös siirtyi tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunta esittää valmistelunsa jälkeen maakuntavaltuustolle vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tilikaudelta edellyttäen, että maakuntavaltuusto hyväksyy tilintarkastuskertomuksessa mainitun kuntayhtymän antaman omavelkaisen takauksen. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus täydentää edellistä kokouskäsittelyään ja antaa maakuntavaltuustolle seuraavan lisäselvityksen: tilintarkastuskertomuksessa mainittua hallituksen myöntämää takaussitoumusta ei panna täytäntöön edellä esitetyin perusteluin rahatoimen hoito -kohdan toimivaltuuksia täsmennetään uudessa hallintosääntöehdotuksessa. Lisäksi maakuntahallitus päättää ilmoittaa Culminatum Innovation Oy Ltd:n hallitukselle, että maakuntahallituksen päätöstä ei saa panna täytäntöön. Jos yhtiö tarvitsee takausta tai lainaa, on yhtiön tehtävä asiaa koskeva uusi esitys maakuntahallitukselle. Valmistelija: Liitteet: Oheismateriaali: Paula Autioniemi Tilintarkastuskertomus 2013 Culminatum Oy Ltd:n kirje Ote maakuntahallituksen päätöksestä

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. I varapuheenjohtaja Pasi Salonen toimi puheenjohtajana tämän :n kohdalla. Merkittiin, että Ossi Savolainen esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

10 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan liiton hallintosääntö 263/ /2010 MHS Uudenmaan liiton hallintosääntö on tullut voimaan Sitä on tarkistettu vuosina 2004 ja Uuden valtuustokauden myötä on syytä päivittää hallintosääntö vastaamaan liiton hallinnon järjestämisen nykytarpeita liiton organisaation, toimintojen ja hallintomenettelyn osalta. Kuntalain 16 :n mukaan valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kuntalain 50 :n 1 momentin mukaan valtuusto hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) toimielinten kokoontumisesta; 2) varajäsenten kutsumisesta; 3) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; 4) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; 5) kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; 6) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; 7) toimielinten kokoukseen osallistumisesta 56 a :ssä tarkoitetun videoneuvotteluyhteyden avulla sekä siitä, miten kunta huolehtii, että tähän tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; 8) esittelystä; 9) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä; 10) asiakirjojen allekirjoittamisesta; 11) asiakirjoista perittävistä lunastuksista sekä tiedon antamisesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyllä tavalla perittävistä maksuista ottaen huomioon, mitä mainitun lain 34 :ssä säädetään; 12) tiedottamisesta; 13) menettelystä otettaessa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi; 14) kunnan taloudenhoidosta; sekä 15) hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosääntöluonnos Laadittu hallintosääntöluonnos on em. kuntalain vähimmäisvaatimuksiin nähden laajempi ja sisältää tarpeelliset määräykset mm. toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jaosta, liiton toimiston organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä sekä toimivallasta henkilöstöasioissa. Hallintosääntöluonnoksessa on huomioitu Kuntaliiton hallintosääntömalli vuodelta 2003 (4. painos). Luonnoksessa on myös huomioitu Uudenmaan liiton perussopimus, jonka mukaan mm. liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto liiton hallintoa hoitaa maakuntahallitus

11 PÖYTÄKIRJA 4/ maakuntahallitus valvoo liiton etua, edustaa liittoa ja tekee sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty liitolla on tehtäviensä suorittamista varten virasto, jonka päällikkönä toimii maakuntajohtaja. Tarkemmat määräykset annetaan hallintosäännössä. Kuntalain 50 :n 2 momentissa säädetään: "Kaksikielisen kunnan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset siitä, miten kunnassa annetaan palvelut samanlaisin perustein eri kieliryhmiin kuuluville asukkaille." Kielellisten palveluiden toimikunnalle on esitelty ne hallintosääntöluonnoksen määräykset, jotka koskevat kielellisten palveluiden toimikunnan tehtäviä ja liiton kaksikielisyyttä. Toimikunta on antanut seuraavan lausunnon: Toimikunta hyväksyy otteen hallintosääntöluonnoksesta ja esittää toiveen aikanaan saada merkitä tiedoksi maakuntavaltuuston hyväksymän asiakirjan. Luonnos uudeksi hallintosäännöksi sekä vanha (voimassa oleva) hallintosääntö ovat esityslistan oheismateriaalina. Tarkoitus on, että maakuntahallitus käy lähetekeskustelun hallintosääntöluonnoksesta ja antaa evästyksensä jatkovalmistelulle siten, että se voidaan tuoda maakuntahallitukseen uudestaan keväällä 2014 maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyä varten. Uudet lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastojen hallinnoinista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ovat eduskunnan käsittelyssä. Tarkoitus on, että ne astuvat voimaan alkaen. Hallintosääntöluonnoksessa ei vielä tässä vaiheessa ole huomioitu em. lakiuudistusten mahdollisesti aiheuttamia hallintosäännön muutostarpeita. Mkj:n ehdotus: Valmistelijat: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päättää käydä valmistellusta hallintosääntöluonnoksesta lähetekeskustelun ja antaa mahdolliset evästyksensä hallintosäännön jatkovalmistelulle. Inka Tikkanen-Pietikäinen , Paula Autioniemi Luonnos Uudenmaan liiton hallintosäännöksi 2. Uudenmaan liiton hallintosääntö, voimassa alkaen Muutoksenhakukielto, Kuntalaki 91 Hyväksyttiin hallintosäännön jatkovalmistelu :n 165 yhteydessä annetun selostuksen ja siitä käydyn keskustelun pohjalta. MHS 47 Hallintosääntöluonnoksessa on huomioitu voimaan tulleet lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (7/2014;

12 PÖYTÄKIRJA 4/ /2014). Huomioitu on myös valmisteilla oleva asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä Etelä-Karjalan liiton, Hämeen liiton, Kymenlaakson liiton, Päijät-Hämeen liiton, Varsinais-Suomen liiton ja Uudenmaan liiton välinen sopimus EU:n rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien keskittämisestä Uudenmaan liittoon. Luonnoksessa on lisäksi huomioitu kuntalain muutokset (325/2012), joilla vahvistettiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa kuntien ja kuntayhtymien hallinnoissa. Muutos edellyttää, että maakuntavaltuusto vahvistaa liiton sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle perusteet. Nämä tuodaan maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi joulukuun kokoukseen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Uudenmaan liiton hallintosäännön liitteen mukaisena ja että hallintosääntö tulee voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Valmistelija: Liite: Oheismateriaali: Täytäntöönpano: Inka Tikkanen-Pietikäinen , Paula Autioniemi Luonnos Uudenmaan liiton hallintosäännöksi Uudenmaan liiton perussopimus Muutoksenhakukielto, Kuntalaki 91 Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. I varapuheenjohtaja Pasi Salonen toimi puheenjohtajana tämän :n kohdalla.

13 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Uusi jäsen maakuntavaltuustoon (Päivi Lindströmin tilalle Tanja Konttinen) 224/ /2013 MHS 48 Perussopimuksen 12 :n mukaan maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Mikäli maakuntavaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai hänellä muusta syystä on peruste erota kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen tulee edustaa samaa ryhmää kuin jäsen, jolle ero on myönnetty. Raaseporin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan myöntänyt vapautuksen Päivi Lindströmille (vihr.) Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen luottamustoimesta. Samalla valtuusto on päättänyt valita Uudenmaan maakuntavaltuuston jäseneksi Tanja Konttisen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi maakuntavaltuuston jäsenvaihdoksen Päivi Lindströmin tilalle Tanja Konttinen. Valmistelija: Paula Autioniemi Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen.

14 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa raportista (LVM julkaisuja 37/2013), jossa on käsitelty miten Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaista ja älykkäämpää liikennejärjestelmää ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Lausunto tulee jättää viimeistään Tienkäyttömaksut ovat osa ns. liikenteen hinnoittelua, joka puolestaan käsittää laajasti ottaen liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen muodostaman kokonaisuuden. Suomessa mahdolliset tiemaksut olisivat valtiosääntöoikeudellisesti veroja. Raportissa käytetään useissa kohdin ilmauksia ruuhkamaksu ja tiemaksu, koska ne ovat vakiintuneita käsitteitä. Tästä huolimatta niillä kuitenkin tarkoitetaan Suomessa aina veroja. Raportissa selvitetään valtakunnallisen henkilöautojen kilometriveron vaikutuksia. Vaikutusten esille saamiseksi raportissa esiteltävien laskentojen perusajatus on se, että henkilöautojen nykyiset kiinteät verot, joiden suuruus ei riipu ajettavasta matkasta, muutettaisiin kilometriveroiksi. Kiinteillä veroilla tarkoitetaan autoveroa, ajoneuvoveron perusveroa sekä käyttövoimaveroa. Valtakunnallinen kilometrivero ei siis olisi nykyisten verojen päälle tuleva maksu ja tehdyissä laskelmissa maksu ei kasvata autoilijoiden kokonaiskustannuksia. Raportista vastannut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on todennut, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Vastaavista järjestelmistä on saatu hyviä kokemuksia muualla maailmassa. Tehdyt tarkastelut osoittavat, että kokonaan käyttöön perustuvalla verotuksella eli kilometriverolla yhdessä polttoaineveron kanssa, voitaisiin myös Suomessa toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kokonaan käytön mukainen verotus vähentäisi henkilöautoliikennettä, päästöjä ja onnettomuuksia sekä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi kilometriverojärjestelmä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteen verotuksen rakenteen muuttamisella käyttöön perustuvaksi näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä ilman, että liikenteen kokonaisverorasitusta tarvitsisi muuttaa. Kerättävän kilometripohjaisen veron tulisi olla samansuuruinen koko maassa. Liikenteen henkilöautoriippuvuuden väheneminen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu sekä liikenteen hiilidioksipäästöjen väheneminen tukevat Uudenmaan liiton tavoitetta hiilineutraalista maakunnasta. Liikenneverkon tehokkaampi käyttö ja sujuvuuden turvaaminen edellyttävät, että kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käyttöosuus kasvaa. Uudenmaan liitto korostaa, että tiemaksujärjestelmien käyttöönotto edellyttäisi, että samanaikaisesti suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kapasiteettia

15 PÖYTÄKIRJA 4/ lisätään etenkin rataverkolla. Hinnoittelu on sidottava mukaan myös muuhun valtion liikennepolitiikkaan, kuten päätöksiin liikenneverkon ja esim. joukkoliikennetarjonnan rahoituksesta. Myös polttoaineveron porrastus ympäristöperusteilla on yhä tarpeen. Alueellinen hinnoittelu Tieliikenteen hinnoittelujärjestelmä mahdollistaisi kilometripohjaisen veron lisäksi esim. alueellisen ruuhkamaksun, joka tehostaisi valtakunnallisen tiemaksujärjestelmän vaikutuksia ruuhkaisimmilla alueilla. Myös liikenne- ja viestintäministeriön raportissa todetaan, että tällainen alueellinen järjestelmä olisi järkevää ottaa käyttöön vain jos sen tuotto voidaan valtion talousarvion menomomentin kautta kohdentaa sen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta ruuhkamaksu on kerätty. Uudenmaan liitto yhtyy raportissa esitettyyn linjaukseen, että tavoitteena ei voi olla, että esim. pääkaupunkiseudulta kerättävät ruuhkamaksut käytettäisiin kokonaan tai osittain muun maan liikennejärjestelmän kehittämiseen tai valtion muiden menojen kattamiseen. Uudenmaan liiton mukaan päätösvallan alueellisten lisämaksujen käytöstä, hintatasosta ja rajoituksista pitää olla alueella. Tehokkain järjestelmä saadaan aikaan kun hinnoittelu liitetään osaksi alueen muuta yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää poliittista päätöksentekoa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että mahdollinen alueelta kerättävä ja tänne kohdennettava ruuhkamaksu ei vähennä valtion budjetista tälle alueelle tulevaa valtion rahoitusta. Tekninen järjestelmä Teknisesti vaativaan satelliittipaikannusjärjestelmään liittyvä ratkaisu on tasapuolisin ja mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisia sovelluksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudenlaisen tekniikan, josta ei ole vielä juurikaan käyttökokemuksia, toteuttaminen vie pitkän ajan ja siinä on järkevintä edetä kokeilujen kautta. Jos tiemaksujärjestelmä halutaan käyttöön nopeasti, pitäisi käyttää tekniikoita, jotka ovat jo yleisesti käytössä muualla maailmassa. Kuljetukset Jos tienkäyttömaksujärjestelmää sovellettaisiin henkilöautojen ohella myös kuljetuksiin, tulee tienkäyttömaksut periä tasavertaisena myös EU:n ulkopuoliselta kalustolta. Vientiteollisuudelle kuljetuskustannukset ovat tuotteen hinnasta merkittävä osa, joten käyttömaksut vaikuttavat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn. Vientiteollisuus tarvitsisi ainakin tilapäisesti jonkinlaista kompensaatiota. Yhteenveto Uudenmaan liiton mukaan valtakunnallinen liikenteen verorakenteen muutos on kannatettava. Kilometriveron tulee olla samansuuruinen koko maassa. Kilometriveron lisäksi asetettavien alueellisten lisämaksujen, esim. ruuhkamaksuista ja niistä saatavien tulojen käytöstä, päätösvallan on oltava alueella. Alueelta saatavien tulojen ei myöskään pidä vaikuttaa valtion alueelle suunnattavan liikennerahoituksen määrään.

16 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Täytäntöönpano: MHS 49 Maija Stenvall Liikenne- ja viestintäministeriö Maakuntahallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kokouksessa annetuin evästyksin. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa raportista (LVM julkaisuja 37/2013), jossa on käsitelty miten Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaista ja älykkäämpää liikennejärjestelmää ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Lausunto tulee jättää viimeistään Uudenmaan liitto on saanut lisäaikaa saakka. Tienkäyttömaksut ovat osa ns. liikenteen hinnoittelua, joka puolestaan käsittää laajasti ottaen liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen muodostaman kokonaisuuden. Suomessa mahdolliset tiemaksut olisivat valtiosääntöoikeudellisesti veroja. Raportissa käytetään useissa kohdin ilmausta tiemaksu, koska se on vakiintunut käsite. Tästä huolimatta tiemaksulla kuitenkin tarkoitetaan Suomessa aina veroja Raportissa selvitetään valtakunnallisen henkilöautojen kilometriveron vaikutuksia. Vaikutusten esille saamiseksi raportissa esiteltävien laskentojen perusajatus on se, että henkilöautojen nykyiset kiinteät verot, joiden suuruus ei riipu ajettavasta matkasta, muutettaisiin kilometriveroiksi. Kiinteillä veroilla tarkoitetaan autoveroa, ajoneuvoveron perusveroa sekä käyttövoimaveroa. Valtakunnallinen kilometrivero ei olisi nykyisten verojen päälle tuleva maksu ja tehdyissä laskelmissa maksu ei kasvata autoilijoiden kokonaiskustannuksia. Selvityksessä järjestelmän kustannusvaikutuksia on arvioitu kahden erilaisen mallin mukaan. Tasamallissa vero on saman suuruinen koko maassa. Toisessa mallissa maa on jaettu kolmeen erilaiseen alueeseen niiden kaupunkimaisuuden mukaan. Raportista vastannut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on todennut, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Vastaavista järjestelmistä on saatu hyviä kokemuksia muualla maailmassa. Tehdyt tarkastelut osoittavat, että kokonaan käyttöön perustuvalla verotuksella eli kilometriverolla yhdessä polttoaineveron kanssa, voitaisiin myös Suomessa toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kokonaan käytön mukainen verotus vähentäisi henkilöautoliikennettä, päästöjä ja onnettomuuksia sekä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi kilometriverojärjestelmä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta. Selvityksessä ei oteta kantaa alueellisiin ruuhkamaksuihin.

17 PÖYTÄKIRJA 4/ Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteen verotuksen rakenteen muuttamisella käyttöön perustuvaksi näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä ilman, että liikenteen kokonaisverorasitusta tarvitsisi muuttaa. Liikenteen henkilöautoriippuvuuden väheneminen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu sekä liikenteen hiilidioksidipäästöjen väheneminen tukevat Uudenmaan liiton tavoitetta hiilineutraalista maakunnasta. Liikenneverkon tehokkaampi käyttö ja sujuvuuden turvaaminen edellyttävät, että kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käyttöosuus kasvaa. Uudenmaan liitto korostaa, että tiemaksujärjestelmien käyttöönotto edellyttäisi, että samanaikaisesti suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kapasiteettia lisätään etenkin rataverkolla. Hinnoittelu on sidottava mukaan myös muuhun valtion liikennepolitiikkaan, kuten päätöksiin liikenneverkon ja esim. joukkoliikennetarjonnan rahoituksesta. Myös polttoaineveron porrastus ympäristöperusteilla on yhä tarpeen. Tekninen järjestelmä Teknisesti vaativaan satelliittipaikannusjärjestelmään liittyvä ratkaisu on tasapuolisin ja mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisia uusia älykkäitä ja innovatiivisia sovelluksia. Vaikka uudenlaisen tekniikan kehittäminen on kallista suhteessa verotuksen kautta saataviin hyötyihin, luo se kuitenkin merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudenlaisen tekniikan, josta ei ole vielä juurikaan käyttökokemuksia, toteuttaminen vie kuitenkin pitkän ajan ja kehittäminen on kallista. Asiassa onkin järkevintä edetä kokeilujen kautta. Satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota yksityisyyden suojan turvaamiseen. Kuljetukset Jos tienkäyttömaksujärjestelmää sovellettaisiin henkilöautojen ohella myös kuljetuksiin, tulee tienkäyttömaksut periä tasavertaisena myös EU:n ulkopuoliselta kalustolta. Vientiteollisuudelle kuljetuskustannukset ovat tuotteen hinnasta merkittävä osa, joten käyttömaksut vaikuttavat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn. Vientiteollisuus tarvitsisi ainakin tilapäisesti jonkinlaista kompensaatiota. Vaihtoehtotarkastelut Uudenmaan liiton mukaan kerättävän kilometripohjaisen veron tulisi olla saman suuruinen koko maassa. Tasahintamallin on myös selvityksessä todettu vähentävän liikennesuoritetta ja siten myös liikenteen päästö- ja onnettomuuskustannuksia hieman enemmän kuin alueellisesti porrastetun mallin. Liikenteen verotuksen ei pidä myöskään olla aluepolitiikan väline, jollaiseksi se muodostuisi jos verotuksen taso määritellään erilaiseksi eri puolella Suomea. Selvitystä pitäisi vielä syventää arvioimalla miten järjestelmä vaikuttaisi eri alueiden kilpailukykyyn.

18 PÖYTÄKIRJA 4/ Alueellinen hinnoittelu Tieliikenteen hinnoittelujärjestelmää varten luotava tekninen järjestelmä mahdollistaisi kilometripohjaisen veron lisäksi esim. alueellisen ruuhkamaksun. Myös liikenne- ja viestintäministeriön raportissa todetaan, että tällainen alueellinen järjestelmä olisi järkevää ottaa käyttöön vain jos sen tuotto voidaan valtion talousarvion menomomentin kautta kohdentaa sen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta ruuhkamaksu on kerätty. Uudenmaan liitto yhtyy raportissa esitettyyn linjaukseen, että tavoitteena ei voi olla, että esim. pääkaupunkiseudulta kerättävät ruuhkamaksut käytettäisiin kokonaan tai osittain muun maan liikennejärjestelmän kehittämiseen tai valtion muiden menojen kattamiseen. Uudenmaan liiton mukaan päätösvallan alueellisten lisämaksujen käytöstä, hintatasosta ja hinnoitteluperiaatteista pitää olla alueella. Tehokkain järjestelmä saadaan aikaan kun hinnoittelu liitetään osaksi alueen muuta yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää poliittista päätöksentekoa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että mahdollinen alueelta kerättävä ja tänne kohdennettava ruuhkamaksu ei vähennä valtion budjetista tälle alueelle tulevaa valtion rahoitusta. Yhteenveto Uudenmaan liiton mukaan valtakunnallinen liikenteen verorakenteen muutos käyttöön perustuvaksi on kannatettava. Valtakunnallisen kilometriveron tulee olla saman suuruinen koko maassa. Kilometriveron lisäksi mahdollisesti asetettavien alueellisten lisämaksujen (esim. ruuhkamaksu) ja niistä saatavien tulojen käytöstä, on päätösvallan oltava alueella. Alueelta saatavien tulojen ei myöskään pidä vaikuttaa valtion alueelle suunnattavan liikennerahoituksen määrään. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Täytäntöönpano: Käsittely: Mkj:n muutettu ehdotus: Maija Stenvall Liikenne- ja viestintäministeriö Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Päätösehdotuksen yhteenveto -kappaleen loppuun lisätään uusi kappale: "Uudellamaalla on useita alueita, joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, joka olisi todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tämän vuoksi tulee selvittää, miten löydetään tapa, joka kohtelee tasapuolisesti tällaisia alueita." Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen.

19 PÖYTÄKIRJA 4/ Maakuntahallitus Lausunto Päijät-Hämeen maakuntaohjelman luonnoksesta 137/ /2014 MHS 50 Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntaohjelman luonnoksesta. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Päijät-Hämeen maakuntaohjelman strategisena perustana on maakuntasuunnitelma, Päijät-Häme strategia. Se oli laadittu laajan metropolialueen kolmen maakunnan (Päijät-Hämeen, Hämeen ja Uudenmaan) yhteisten linjausten perusteella. Nyt kun strategiaprosessissa ollaan siirtymässä toteutukseen, niin on toivottavaa, että yhteistyö laajan metropolialueen maankunnan liitojen kesken jatkuu. Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma ja lausuntokierroksella oleva maakuntaohjelma linkittyvät hyvin toisiinsa eli maakuntaohjelma on sisällöllisesti luonteva jatke maakuntasuunnitelmalle. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman luonnos koostuu kolmesta toimintalinjasta: 1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen 2. Hyvinvoiva väestö 3. Kestävä ympäristö Tällainen vain kolmeen toimintalinjaan perustuva valinta on hyvä. Se osoittaa, että on uskallettu riittävästi priorisoida toimintalinjat niihin, joita Päijät-Hämeessä pidetään kaikkein tärkeimpinä. Lisäksi toimintalinjojen keskeinen sisältö on johdettu hyvin Päijät-Hämeen toimintaympäristön vahvuuksista ja ominaispiirteistä. Päijät-Hämeen maaohjelmassa ja Uudenmaan maakuntastrategiassa on samoja linjauksia kuten ympäristöliiketoiminta (cleantech). Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaluonnoksen useat toimenpiteet ovat viedyt sellaiselle tasolle, että ovat luonteeltaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (ns. Topsu) tasolla. Tämä on varsin ongelmallinen asia maakuntien yhteistyölle, kun Päijät-Häme on käytännössä jo päättänyt suuren osan omista toimenpiteistään. Periaatteessakin maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman tulee olla lähestymistavaltaan erilaisia. Uudenmaan liitto korostaa, että Päijänteen veden hyvä laatu on erittäin tärkeä asia Uudellemaalle, koska Uudenmaan monen kunnan vesihuolto perustuu Päijänteen veteen. Uudenmaan liitto ei vastusta veteen perustavaa liiketoiminnan kehittämistä Päijät-Hämeessä. Kuitenkaan mitään riskejä ei tule ottaa Päijänteen veden laadun suhteen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Markku Hyypiä

20 PÖYTÄKIRJA 4/ Täytäntöönpano: Päijät-Hämeen liitto Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Pöytäkirja tarkistettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.