NURMIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN LIIKUNTAPUISTO

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus Päivämäärä Viite NURMIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN LIIKUNTAPUISTO URAKKAVAIHE 2

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Minna Koistinen, Reetta Martikainen, Jane Maunu, Tiia Valtonen Kari Mönkäre Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Rakennuttaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde 1 Rakennustyö käsittää 1 Rakennuskohteen mittaukset ja maaperätutkimukset 1 Rakennuskohteen pohjasuhteet 2 Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: 2 Rakennustyön yleinen laatutaso 2 Rakennuskohteen selvitykset OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Suojattavat rakenteet Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen Pohjarakenteet MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Putki- ja johtokaivantojen tekeminen PENKEREET JA TÄYTTÖTYÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalustojen materiaalit Valmis asennusalusta Alkutäytöt Alkutäyttöjen materiaalit Valmis alkutäyttö Kaapeleiden alkutäytöt Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäytön tekeminen Valmis lopputäyttö PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Valmis sitomattoman kantava kerros Päällysteet ja pintarakenteet Sitomaton kulutuskerros Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Paikalla tehtävät kasvualustat Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Kasvualustojen alustat Kasvualustojen tekeminen Valmis kasvualusta Katteet Nurmi- ja niittyverhoukset 6

4 23211 Kylvönurmikot Nurmikoiden materiaalit Nurmikoiden alusta Nurmikoiden tekeminen Valmis nurmikko ja maisemanurmi TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Suoja-aidat Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Sähkön- ja tiedonsiirtorakenteet Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Valaistusrakenteet Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty ympäristörakenteet Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Ulkokenttien päällys- ja pintarakenteet Pesäpallokenttäpäällysteet 6

5 YLEISTÄ Rakennuttaja Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala PL Nurmijärvi Yhteyshenkilö: Juha Oksanen puh Suunnittelija Ramboll Finland Oy Terveystie Hollola Yhteyshenkilö: Kari Mönkäre puh Rakennuskohde Tämä rakennustapaselostus käsittää Nurmijärven kunnan Kirkonkylän liikuntapuiston 2. rakennusvaiheen rakennustyöt sisältäen: pesäpallokentän/ tekojääradan pintarakenteet jäädytysputkien ja runkolinjojen rakentamisen viherrakenteet Rakennuskohteen sijainti on esitetty sijaintikartalla 001 ja urakka-alue piirustuksessa 101. Rakennustyö käsittää leikkaus, pengerrys ja tiivistystyöt rakennekerrosten rakentamisen jäädytysputkistojen rakentamisen tekonurmen rakentamisen laadunvalvontatyöt Rakennuskohteen mittaukset ja maaperätutkimukset Rakennuskohteen pohjakartta ja kaava on saatu Nurmijärven kunnalta. Maastomallina on käytetty laserkeilausaineistoa ja aineistoa on tarkennettu Rambollin sekä Nurmijärven kunnan tekemillä mittauksilla. Mittaukset on suoritettu KKJ2 koordinaattijärjestelmässä ja N60 korkeusjärjestelmässä. Alueelle on tehty aiempia pohjatutkimuksia Maa ja Vesi Oy:n toimesta vuosina Näitä pohjatutkimuksia on käytetty hyväksi tässä tutkimuksessa. Tutkimusalueelle tehtiin lisätutkimuksia maaliskuussa Tutkimusalueelle tehtiin painokairauksia yhteensä 12 pisteessä. Painokairaukset teki Nurmijärven kunta. Lisäksi alueelle tehtiin 1 kpl siipikairauksia pisteeseen 7. Tutkimusalueelta otettiin lisäksi häiriintymättömiä maanäytteitä yhdestä tutkimuspisteestä yhteensä 3 kpl ja häiriintyneitä maanäytteitä yhdestä pisteestä yhteensä 6 kpl. Alueelta oli myös olemassa aikaisempia näytetietoja, joita käytettiin hyväksi suunnittelussa. Tutkimusten yhteydessä mitattiin pohjavesipinta alueelta yhdestä väliaikaisesta pohjavesiputkesta. Alueelta oli myös vanhoja pohjavesipintahavaintoja vuosilta

6 Rakennuskohteen pohjasuhteet Maaperä tekonurmikentän ja paikoitusalueen pohjoispään alueella on pohjatutkimusten mukaan seuraavanlaista: Pinnassa on noin 0,3 m humusmaata, jonka alapuolella on 1,5 3,7 m paksu kuivakuorikerros, jonka leikkauslujuus vaihtelee välillä kpa. Kuivakuoren alla on 4 8,1 m pehmeää savea, jonka leikkauslujuus on kpa. Pehmeän kerroksen alla on sitkeää savea tai savista silttiä 0,5 6 m. Savikerrosten alapuolella on keskitiivistä hiekkaa, soraa ja moreenia 0,5 5,0 m. Kairaukset ovat päättyneet kiveen, kallioon tai tiiviiseen maakerrokseen tasovälillä , 7,7 17,9 m syvyydellä. Pohjavesipinta on ollut vanhojen tutkimusten perusteella välillä ja orsivesipinta uusien mittausten perusteella tasolla Pohjavesipinta on alueen länsiosassa lähellä maanpintaa. Saven vesipitoisuus koko alueella vaihtelee välillä %. Rakeisuuden perusteella maaperä alueella vaihtelee laihasta savesta lihavaan saveen. Paikoitusalueen näytteissä on havaittu seassa myös jonkin verran silttiä. Vesipitoisuus kuivakuoressa on % ja pehmeässä kerroksessa %. Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: tätä rakennustapaselostusta Rambollin laatimia piirustuksia InfraRYL 2010, Osa 1 (väylät ja alueet) InfraRYL 2006, Osa 4 (liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet) InfraRYL 2010, rakennusosa- ja hankenimikkeistö, määrämittausohje Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas (Opetusministeriö) Suomen Pesäpalloliiton tekonurmen tekniset vaatimukset Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, Suomen Rakennusinsinöörien Liiton julkaisu RIL Muoviputkistandardit (SFS) Jäädytysputkien osalta noudatetaan putkisuunnitelman ohjeita Putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita Viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tekniset ohjeet, VTO'98. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT'11 Viheralueiden hoito VHT'05 paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. 2

7 Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Suojattavat rakenteet Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen Ennen rakennustöiden alkua pidetään katselmus rakennusalueella suojattavista rakenteista. Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella johdot, putket ja kaapelit tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Maassa olevan johdon ja putken päällä on oltava vähintään johdon ja putken minimi peitesyvyyttä vastaava suojakerros työmaaliikennettä varten POHJARAKENTEET MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maakaivannot Putki- ja johtokaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä sekä Työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaivannon pohja tasataan ennen arinan, asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti oleva vesi poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Kaivantoihin tehdään tarvittaessa tarvittavat levennykset kaivojen ja muiden laitteiden kohdalla. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL2010, kuvassa 16210:K1-K4. Alle 2 m syvien kaivantojen rakentamisessa noudatetaan InfraRYL2010 Taulukko 16200:T1 ja 16200:T2 ohjeita kaivantojen luiskauksessa ja tätä syvemmissä kaivannoissa käytetään tämän työohjeen mukaisia luiskankaltevuuksia. Kaikista yli 3 m syvistä kaivannoista tulee urakoitsijan laatia erillinen, kirjallinen kaivantosuunnitelma, jonka tilaaja hyväksyy ennen työn aloitusta. 3

8 18000 PENKEREET JA TÄYTTÖTYÖT KAIVANTOJEN TÄYTÖT Asennusalustat Asennusalustojen materiaalit Jäädytysputkien asennusalustan materiaalina käytetään kivituhkaa 0 4 mm Valmis asennusalusta Tiiviysvaatimus on 90 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % Alkutäytöt Alkutäyttöjen materiaalit Alkutäytön materiaalina käytetään kivituhkaa 0 4 mm Valmis alkutäyttö Alkutäytön tiiviysvaatimus on 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 92 % Kaapeleiden alkutäytöt Kaapeleiden ja putkitusten alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on 18320:K2 (InfraRYL 2010) mukainen Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Liikennöitävän alueen ulkopuolella käytetään lopputäyttö materiaalina tiivistämiskelpoisia kaivumaita Lopputäytön tekeminen Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Liikennöitävän alueen ulkopuolella lopputäyttö ulotetaan ympäröivään maanpintaan. Lopputäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2006 ohjeiden mukaisesti Valmis lopputäyttö Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan jolloin lopputäytön tiiviysvaatimus on 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Liikennealueiden ja tekonurmikentän rakennekerrokset on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Tekonurmikentän rakentamisvaiheet on esitetty kohdassa Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Tekonurmikentän kantavan kerroksen ylin 60 mm tehdään tasauskerroksena materiaalista, jonka rakeisuus on #0 11 mm. Kenttää ympäröivän kevyen liikenteen väylien kantava kerros rakennetaan kalliomurskeesta #0..32 mm. 4

9 Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Ennen sitomattoman kantavan kerroksen rakentamista varmistetaan sen alustan taso, leveys ja pinnan muoto Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Sitomaton kantava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis sitomattoman kantava kerros Kantavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Kantavan kerroksen sallitut poikkeamat on esitetty taulukossa (21310:T4, Infra- RYL2010) Päällysteet ja pintarakenteet Sitomaton kulutuskerros Kenttää ympäröivä huoltoalue päällystetään murskeella, raekoko #0 11 mm KASVILLISUUSRAKENTEET Viherrakenteiden toteutuksessa noudatetaan julkaisua Vihertöiden yleinen työselostus VRT 11 ja hoidossa julkaisua Viheralueiden hoito VHT'05. Viheralueet ovat hoitoluokkaa A Kasvualustat ja katteet Paikalla tehtävät kasvualustat Nykyistä pellon pintamaata käytetään alueelle kylvettävän maisemanurmen kasvualustana, mikäli se täyttää voimassa olevien lakien ja asetusten vaatimukset. Pintamaan laatu tulee varmistaa maa-analyysillä. Maata voidaan käsitellä seulakauhalla ja lisätä siihen sopivia maanparannusaineita sekä lannoitteita. Kasvualustana käytettävän perusmaan ravinnearvojen olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä taulukon 23111:T1 kohdan karut alueet mukaisia ja rakeisuuskäyrä kuvan 23111:K4 mukainen Tuotteistetut kasvualustat Kasvualustojen materiaalit Kasvualustamateriaalina käytetään hyväksytyn tarkastuslaitoksen rekisterissä olevan kasvualustavalmistajan toimittamaa materiaalia. Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi, VRT'11 Taulukko 23111:T1 Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet. Kasvualustan rakeisuuskäyrä on VRT'11 kuvien 23111:K :K4 mukainen Kasvualustojen alustat Kaivupohja on muodoltaan ja tasaisuudeltaan sellainen, että siinä ei ole yleiskaltevuudesta poikkeavia, yksittäisiä, vettä kerääviä painanteita sekä istutuksia varten tehdyt kuopat ovat suunnitelman mukaiset Kasvualustojen tekeminen Puiden, nurmikoiden, perennojen ja pensaiden kasvualustojen tekeminen ja laadunvalvonta tehdään VRT'11 ohjeiden mukaisesti. Vettä läpäisevällä hyvin karkealla alustalla, kuten louheella, soralla tai soramoreenilla, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista. Lopullinen pinta noudattaa suunniteltuja korkeuksia Valmis kasvualusta Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset. 5

10 23120 Katteet Tekniset vaatimukset VRT 11 mukaiset. Kasvityyppi Kasvualusta ja paksuus mm Kate ja paksuus mm Maisemanurmi 1 Parannettava peltomaa, mm Nurmikko A3 150 mm - Perennat 400 mm Kuorikate (koristekate) # 2-40 mm, 70 mm Lehtipensaat 400 mm - Havupensasaita 400 mm Kuorikate (puistokate), mm Puistopuut 800 mm, min 10 m³ Kuorikate (puistokate) 1 m halkaisijalle puun rungosta, mm Katupuut Leveys 3000 mm, syvyys 1000 mm Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset. Nurmetettava alue on tekonurmikentän ja urakka-alueen välinen alue. Tyyppipoikkileikkausten mukainen ojapainanne muotoillaan pintavesikaivoihin liittyväksi Kylvönurmikot VRT'11 Taulukko 23211:T1 Siemenseosten käyttöluokat Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset Nurmikoiden alusta Kasvualustan pinnassa ei saa olla painanteita Nurmikoiden tekeminen Puistoalueelle kylvetään maisemanurmi 1. Katualueille ja pysäköintialueelle kylvetään nurmikko A3. Nurmikon siemeniä kylvetään 2,0 kg aarille Valmis nurmikko ja maisemanurmi Laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 -ohjeiden mukaisesti tilaajan toimesta YMPÄRISTÖRAKENTEET Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet Ulkokenttien päällys- ja pintarakenteet Pesäpallokenttäpäällysteet Pesäpallokentän tekonurmipäällyste muodostuu tasauskerroksesta, kivituhkakerroksesta ja sen päälle asennettavasta tekonurmipäällysteestä. Päällysteen asentaminen suoritetaan InfraRYL 2010 osan 4 (Liikunta ja virkistyspaikkojen rakenteet) ohjeen mukaisesti. Maarakennusurakassa (v. 2012) on rakennettu alueen rakennekerrokset kantavan kerroksen yläpintaan saakka. Rakennetun kantavan kerroksen yläpinta tasataan murskeella M 0-11 mm. 6

11 Routaeristetty ja kevennetty alue tekonurmimatto kivituhka 0-6 mm 50 mm tasauskerros M 0-11 mm 60 mm kantavan kerroksen muotoilu M mm Yhteensä mm Pallokenttä/ pesäpallokenttä päällystetään tekonurmimatolla. Nukan materiaali on UV-suojattu polyeteeni ja soveltuva pesäpallon pelaamiseen. Tekonurmimaton valmistajan on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot tarjotusta tuotteesta Suomen Pesäpalloliiton "Tekonurmipinnoitteen vaatimukset" ohjeen mukaisesti. Lisäksi on esitettävä vuosihuolto- ja hoito-ohjeet. Tekonurmen tekniset vaatimukset, testatun tuotteen minimivaatimusten täyttyminen tulee olla todennettavissa testilaboratorion raportista. Nukkapituus min mm Nukkatiheys min iskua/m2 Dtex min 8800 dtex Raaka-aine Polyeteeni Nukkarivien määrä / m 126 (5/16") Nukan paino min 990 g/m2 Kuidun vahvuus micron Hiekan määrä min 45 kg/m2 Vedenläpäisy nurmelle min 300 mm/tunnissa, 140 reikää/m2 Saumojen kestävyys min 30 N Kulutuskesto alle 400 mg Nukkalangan vetolujuus alle 50 % Värinkesto min 4 Ennen maton levittämistä tulee valmis päällysrakenne katselmoida tilaajan toimesta. Laboratorion tekemästä testiraportista tulee olla todennettavissa seuraavat asiat: - Tuotteen identifiointi (varmistaa että asennettu tuote vastaa testattua tuotetta) - Pinnoitteen tekniset ominaisuudet (esim. kulutuskesto, UV kesto, saumojen kesto, vedenläpäisy) - Pinnoitteen pelilliset ominaisuudet (pallon pomppu ja vierintä, kitkaominaisuudet, kiertoliikkeen vastus) Tuotteen idenfiointi on esitettävä testausraportissa, raportissa esitettävät komponentit on esitetty Pesäpalloliiton T ekonurmipinnoitteen vaatimukset ohjeessa. Pesäpallokentälle merkitään rajamerkinnät miesten ja naisten kentille. Merkinnät on esitetty ohjeessa Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät, Liikuntapaikkajulkaisu nro Yhdistelmäkenttien päällysteiden ja jäähdytysjärjestelmien asentaminen Jäädytysputket asennetaan kivituhkakerrokseen 0 4 tai 0 6 mm, materiaalin määritys järjestelmän toimittajan mukaan. Kivituhkakerroksen paksuus 50mm. Valmis kivituhkakerros InfraRyl ohjeen mukaisesti. Jäädytysjärjestelmän jakeluputket ja runkoputket asennetaan järjestelmän toimittajan ohjeiden mukaisesti. Runkolinjan putket rakennetaan urakkarajalle saakka ja putkien päähän asennetaan umpilaipat ja yhteet koeponnistusta varten. Koeponnistus tehdään ilmalla ja kokeen tuloksesta laaditaan pöytäkirja. Hollolassa 7. päivänä maaliskuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY Kari Mönkäre yksikön päällikkö Reetta Martikainen suunnittelija 7