Aktiivisuuspassi. Sisällys

Transkriptio

1 Aktiivisuuspassi Sisällys 1. Taustaa Aktiivisuuspassin toteutus Tekninen toteutus Taulukon täyttäminen Suoritusten merkitseminen: ohjeet kerhonohjaajille Tulostettavan aktiivisuuspassin tekeminen Esimerkki aktiivisuuspassin käytöstä kerhotoiminnassa Vakken aamukiekko Kannustus aktiivisuudesta Lopuksi Aktiivisuuspassi kerhotoiminnan kehittämisessä Jatkosuunnitelma

2 Aktiivisuuspassi Aki Järvinen, Ilona Sammalkorpi, Klaus Sellman 1. Taustaa Keväästä 2013 lähtien Turun normaalikoulun perusopetuksen oppilaat ovat saaneet kerhoihin osallistumisesta suoritusmerkinnän Norssin aktiivisuuspassiin. Aktiivisuuspassi on henkilökohtainen todistus, joka osoittaa, mihin koulutyön ohessa tapahtuvaan vapaaehtoiseen toimintaan oppilas on osallistunut. Se tekee oppilaalle näkyväksi lukuvuoden aikana koetun, tehdyn ja opitun. Hän voi käyttää passiaan mm. portfoliossaan tai kesätyönhaussa. Passin tarkoituksena on kannustaa oppilasta aktiivisuuteen ja aloitteellisuuteen omassa elämässään ja yhteisössään. Tällä hetkellä tehdään valtakunnallisesti paljon työtä kerhotoiminnan juurruttamiseksi osaksi lasten ja nuorten koulupäivää luodaan ja kokeillaan erilaisia kerhotoiminnan käytänteitä. Artikkelissa kerrotaan aktiivisuuspassin toteutuksesta ja käytöstä Turun normaalikoulussa. Tähän asti saadun kokemuksen perusteella voimme suositella aktiivisuuspassiin soveltamista muissakin kouluissa. Aktiivisuuspassia suunniteltiin henkilökunnasta koostuvassa työryhmässä osana koulun kerhotoiminnan kehittämistä. Passin toivottiin motivoivan erityisesti yläkoulun oppilaita osallistumaan koulun kerhoihin. Suunnittelussa kuultiin oppilaskuntaa. Oppilaat pitivät tärkeänä aktiivisuuspassin antamaa mahdollisuutta osoittaa oma aktiivisuus ja toiminnassa hankittu kokemus ulospäin. Merkintä päätettiin antaa kerhojen lisäksi myös muusta koulussa tapahtuvasta vapaaehtoisesta toiminnasta, kuten oppilaskunnan hallitukseen kuulumisesta ja tukioppilaana toimimisesta. Viime aikoina on yleisesti todettu tarve tunnistaa ja tunnustaa erilaisissa informaaleissa ympäristöissä tapahtuva oppiminen 1. Norssin aktiivisuuspassi vastaa tähän tarpeeseen tekemällä näkyväksi koulussa hankitut muut taidot koulutodistuksessa arvioitavan osaamisen rinnalla. 1 Esimerkkinä vastaavasta 2

3 2. Aktiivisuuspassin toteutus Aktiivisuuspassi on paperinen dokumentti, mutta siihen tarvittavat tiedot kerätään sähköisesti. Keräämiseen tarvitaan keskitetty ratkaisu, sillä passiin antavat merkintöjä useat henkilöt. Turun normaalikoulussa työvälineeksi valittiin Google Docs -palvelu, sillä se oli monille entuudestaan tuttu ja helppokäyttöinen. Palveluun on mahdollista luoda taulukko, johon kutsutut käyttäjät pääsevät tekemään muutoksia. 2.1 Tekninen toteutus Koulullamme oli jo olemassa Google-tili, jonne luotiin (kohdasta Drive) uusi taulukko aktiivisuuspassin merkintöjä varten. Taulukkoon luotiin valmiit pohjat kaikille kerhoille ja muille toiminnoille, joiden katsottiin olevan sopivia merkinnän saamiseen. Pohjat luotiin omille välilehdilleen niin, että kullekin välilehdelle voitiin täyttää kerhon tiedot (nimi, ajanjakso, kuvaus toiminnasta) ja osallistujien tiedot (nimi, luokka, muut huomiot). Kuva 1. Näkymä yhden kerhon välilehdestä 3

4 2.2 Taulukon täyttäminen Jokainen kerhonohjaaja sai sähköpostiviestillä linkin taulukkoon ja ohjeistuksen sen täyttämiseen (ks. 2.3). Linkin kautta ohjaajat pääsivät muokkaamaan oman kerhonsa välilehteä. Ohjaajan osalta taulukon täyttämiseen riitti tieto toimintaan osallistuneiden oppilaiden nimistä ja luokka-asteesta. 2.3 Suoritusten merkitseminen: ohjeet kerhonohjaajille 1. Kriteerinä merkinnän saamiselle on aktiivinen ja sitoutunut osallistuminen (vähintään 3 osallistumiskertaa). 2. Jokaisella kerholla on oma sivu. Valitse kerhon sivu aivan sivun alalaidasta rullaamalla palkkia. 3. Täytä lomakkeeseen kerhon tiedot sekä osallistuvat oppilaat. 4. Kun dokumentti on valmis, voit sulkea sivun. Tietoja ei tarvitse tallentaa erikseen, vaan ne tallentuvat automaattisesti. 5. Jos sinulla on vaikeuksia tai valmis pohja kerhollesi puuttuu, ota yhteyttä kerhotyöryhmään. 4

5 2.4 Tulostettavan aktiivisuuspassin tekeminen Lukukauden lopussa kerhonohjaajat olivat täydentäneet kerhon ja osallistujien tiedot omille välilehdilleen. Työryhmä kokosi kaikki tiedot yhdeksi koontitaulukoksi. Tiedot järjestettiin taulukkolaskentaohjelmassa osallistujien nimen mukaan, jolloin jokaisen osallistujan tiedot tulivat peräkkäin ja olivat helposti hallittavissa. Paperimuotoista dokumenttia varten aktiivisuuspassille suunniteltiin visuaalinen ilme (ks. esimerkkipassi), joka on yhdenmukainen koulun kerhotoiminnalle luodun ilmeen kanssa. Passin ulkoasulla on merkitystä, sillä se tekee omalta osaltaan kerhotoimintaa tunnetuksi ja luo sille vakuuttavuutta. Dokumentti laadittiin Word-pohjalle, johon voitiin täydentää saajan nimi ja osallistumismerkinnät. Kullekin merkinnän saaneelle oppilaalle luotiin oma dokumentti, johon liitettiin tiedot koontitaulukosta. Lopuksi valmiit aktiivisuuspassit tulostettiin. Perusopetuksen rehtori allekirjoitti passit ja niihin tuli koulun leima. Aktiivisuuspassit jaettiin oppilaille koulutodistusten yhteydessä. Turun normaalikoulussa päätettiin lisäksi uuden Norssin aktiivit -stipendin jakamisesta. 3. Esimerkki aktiivisuuspassin käytöstä kerhotoiminnassa 3.1 Vakken aamukiekko Vakken aamukiekkoilijat aloittavat varusteiden päälle pukemisen perjantaiaamuisin kello Kerhossa yläkoulun oppilaat pelaavat lukiolaisia vastaan. Tulokset kirjataan tarkasti ylös ja tiedotetaan Wilmassa. Tulosseurannasta huolimatta kerhossa säilyy reilu tekemisen meininki, eikä kenenkään tarvitse jännittää. Lukiolaiset ovat isompia ja vahvempia kuin yläkoululaiset, mutta jäällä peli toimii erinomaisesti eikä rumia otteita ole esiintynyt. Kahdeksalta otetaan rankkarikisa maalivahdeille ja sitten suihkuun, josta edelleen kouluun ja oppitunnille. Mikä kannustaa oppilasta tulemaan kerhoon aikaisin aamulla? Syitä on varmasti monia: kiinnostus lajiin, kaverit, leppoisa ilmapiiri, sopiva aikataulu, halu urheilla. Omien 5

6 varusteiden puuttuminen ei myöskään ole este osallistumiselle, sillä oppilas voi saada ne lainaksi koulusta. Myös omien varusteiden kuivaamiselle sekä varastoinnille löytyy paikka. Aamutoimintaan osallistuvat koululaiset juttelevat käytävillä kerhon kuulumisista: Taas herättiin aikaisin ja tehtiin hienoja syöttöjä sekä maaleja. Kerhotoiminta lisää koko koulun yhteisöllisyyttä. Mielekäs ja mukava kerho saa oppilaat sitoutumaan vapaaehtoiseen yhteiseen toimintaan. Aamukiekkoilijat jopa ilmoittavat kohteliaasti esteestä, jos eivät pääse paikalle. Vanhemmat ovat olleet lastensa apuna ja tukeneet osallistumista. Oppilaiden mielestä aamukiekkoilu on piristänyt koulupäivää selkeästi ja aamupäivät sujuvat mainiosti. Todistuksena osallistumisesta ja muistona yhteisistä peliaamuista kerholaiset saavat lukuvuoden päätteeksi oman aktiivisuuspassin (ks. esimerkkipassi). 3.2 Kannustus aktiivisuudesta Kevätjuhlassa 2013 jaettiin ensimmäistä kertaa aktiivisuuspassiin liittyvä Norssin aktiivit - stipendi. Toisen yläkoululaisille luovutetuista stipendeistä sai oppilas, joka oli kunnostautunut alakoululaisten liikuntakerhon ohjaajana. Hän oli oma-aloitteisesti ehdottanut kerhon perustamista ja suoriutui tehtävästään erinomaisesti. Koko juhlasali kohahti yllätyksestä saajan nimen tullessa julki muiden stipendinsaajien joukossa. Poika, joka ei ehkä muutoin olisi saanut erityistä tunnustusta koulutyöstään, sai nyt osakseen arvostusta aktiivisuudestaan kerhotoiminnassa ja myönteistä sosiaalista vahvistusta omalle roolilleen kouluyhteisössä. Passi ja stipendi täyttivät tehtävänsä tapahtuma kannustaa jatkamaan aktiivisuuspassin kehittämistä Turun normaalikoulussa. 6

7 Joel Wardak Vakken aamukiekko Syksy 2013 Liikuntakerho lk., ohjaaja Kevät Turku 7

8 4. Lopuksi 4.1 Aktiivisuuspassi kerhotoiminnan kehittämisessä Aktiivisuuspassin huomattiin olevan hyvä apuvälinen kerhotoimintaan osallistumisen tilastollisessa seurannassa. Turun normaalikoulussa passeja jaettiin keväällä 2013 yhteensä 208 kappaletta (alakoulu 94, yläkoulu 114). Osallistujamäärien lisäksi passin avulla on mahdollista tarkastella mm. sitä, miten alakoululaisten osallistuminen eroaa yläkoululaisista. Turun normaalikoulun alakoulussa aktiiviset oppilaat käyvät usein monissa kerhoissa yhtä aikaa, kun taas yläkoulun oppilaat ovat useimmiten mukana jossakin yhdessä toiminnassa. Lisäksi yläkoulun oppilaiden osallistumismerkinnöistä suuri osa tuli muusta kuin kerhotoiminnasta. Osallistumismerkintöjä oli kaikkiaan 331 (alakoulu 177, yläkoulu 154). Aktiivisuuspassin avulla kerättyjä tietoja käytetään kerhotoiminnan raportoinnissa ja kehittämisessä. Passi teki mahdolliseksi mm. Norssin aktiivit -stipendin perustamisen. Stipendin saamisen perusteena oleva aktiivinen osallistuminen koulussa järjestettävään vapaaehtoiseen toimintaan näkyy osallistumismerkintöjen määränä oppilaan aktiivisuuspassissa. Kevätjuhlassa 2013 kannustusstipendin (elokuvalippu) sai viisi perusasteen oppilasta. 4.2 Jatkosuunnitelma Aktiivisuuspassista saatuihin kokemuksiin ollaan oltu koulussa tyytyväisiä. Alusta asti on kuitenkin ollut tavoitteena kehittää passista sähköinen versio, joka olisi samalla tavoin henkilökohtainen kuin perinteisempi paperinen dokumentti. Teknisen toteutuksen tavoitteena on, että kullekin oppilaalle annetut merkinnät kertyisivät yhdelle dokumentille koko perusasteen ajalta. Oppilas pääsisi itse tarkastelemaan aktiivisuuspassiaan ja tulostamaan sen tarvittaessa milloin tahansa. Sähköinen toteutus tekisi mahdolliseksi toimintojen sisällön tarkemman kuvaamisen. Samalla tietojen kokoaminen ja tilastointi helpottuisivat. Yhtenä vaihtoehtona on harkittu Wilma-ohjelman käyttämistä apuvälineenä. 8

9 Aktiivisuuspassin tullessa tunnetuksi ja vakiintuessa osaksi Turun normaalikoulun käytänteitä, voidaan oppilailta saatua palautetta käyttää jatkokehittämisessä. 9