Ritoniemi hä mä lä isten erä älueestä viihtyisä ksi äsuinälueeksi

Transkriptio

1 Ritoniemi hä mä lä isten erä älueestä viihtyisä ksi äsuinälueeksi Ritoniemellä on pitkä historia. Jyväskylän kylässä sijainnut Ritoniemen maatila oli aikoinaan pinta-alaltaan suuri. Se on ollut hämäläisten eränkäytialuetta, maanviljelysaluetta ja nykyään viihtyisää asuinaluetta. Sekä Palokan että Seppälän palvelut ovat lähellä, mutta alueen viihtyisyys ei siitä ole kärsinyt. 1 Varhainen historia Rita tarkoittaa ikiajat käytettyä pyydystä, joka vangitsee muttei murskaa. Sitä käytettiin karhujen, mutta myös susien ja kettujen elävänä pyyntiin. Ridassa on kolme seinää ja katto tipahtaa eläimen tullessa sisään pyydykseen siten, että elän ei enää pääse ulos. Suden pyyntikuopastakin on joskus käyetty sana rita. Vieressä olevan Ukonniemen historiasta ei ole tietoa, mutta mieleen tulee ajatus, että nykyinen Pappilanvuori olisi ollut muinainen palvontapaikka, Ukonvuori ja sitä lähinnä oleva niemi olisi siis ollut Ukonniemi. Pappilanvuori sijaitsee aika keskellä entistä Ukonniemen tilaa. Jyrkänne aukeaa etelään ja on hyvin nähtävissä Palokkajärveltä. Näillä seuduilla on ollut asutusta jo kivikaudella. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty ainakin Taulumäeltä ja Palokkajärven rannalta, Kaijalanniemen tyvestä. Ympäristöstään poiketen Jyväskylän seutu asutettiin ensin Hämeestä käsin 1400-luvun lopussa. Jyväsjoen kylä, josta Jyväskyläkin myöhemmin muodostui sekä Palokka luettiin ulkopalstana hämäläiseen Saarioisten hallintopitäjään. Hämäläisten eränkäytialue jatkui pitkälle Jyväskylästä pohjoiseen noudatellen vesireittejä. Kun savolaisten suuri muuttoliike Keski- Suomeen käynnistyi, oli Jyväskylän seudulla jo 10 hämälästaloa. Vuoteen 1593 mennessä oli nykyisen Jyväskylän alueella jo ainakin 26 taloa, joista 19 oli hämäläisperäisiä. Savolaisten tulon myötä muodostui alueen hallintopaikaksi Rautalammen suurkunnasta erotettu Laukaa. Savolaiset asuttivat tuolloin Keski-Suomen metsät ja mm. pohjoisosa Palokkaa, Vesanka ja Ruoke ovat syntyneet tästä savolaisasutuksesta. Savolaisten saapuminen Keski-Suomeen perustui kahteen seikkaan: Ensiksikin erittäin tehokas kaskiviljely mahdollisti savolaisväestön nopean lisääntymisen ja toisekseen kuningas lupasi 1500-luvun alkupuolella, että savolaiset saavat vallata hämäläisten hallinnoimat eräalueet. Hämäläisille jäi oikeus muuttaa asumaan omille eräalueilleen, mutta tätä oikeutta he eivät paljon käyttäneet. Jyväskylästä pohjoiseen päin puhuttiin Länsi-Savon murretta. Jyväskylässä ja Jyväskylän eteläpuolella puhuttiin Päijät-Hämeen murretta, joka sekin on savolaisviritteinen. Maakirjassa vuodelta 1539 luetellaan Jyväskylän talot: Kekkola, Kuokkala, Äijälä, Daavettila Mattila ja Lahti (Jyväskylän kylä), Mikkola muodostettiin 1572 osista Jyväskylän Lahdentalosta, Palokan Mankolasta ja Rutalasta. Näistä Mattilan talo hallitsi yksinään myöhemmän Jyväskylän jakokunnan maita Keljon kylän rajalta Vesangan ja Palokan kylän rajaan

2 Jyväskylän vanhin saman suvun hallussa jatkunut tila on Lahden talo, joka on vuonna 1600 muodostunut Mattilan tilasta kun se jaettiin kahden veljeksen kesken. Lahden talon historia ja sitä hallinnut Lahden suku kietoutuvat merkittävästi Jyväskylän kaupungin alueeseen. Lahdenrinne Jyväsjärven lounaisnurkassa on Lahden talon vanhaa ydinaluetta. Ritoniemi on siis kokonaisuudessaan kuulunut aikanaan tuohon suureen Lahden tilaan, jota myöhemmin alettiin kutsua Jyväskylän kyläksi. Tästä johtuu sekin, että monet Ritoniemen kiinteistöt ovat edelleenkin osakkaina vesialueissa, jota on paitsi Palokkajärvessä, myöskin Jyväsjärven lounaispäässä, Tyyppälän järven päässä ja Ankeriasjärvellä. Nämä alueet ovat aikoinaan kuuluneet tuohon Lahden tilaan Palokassa, jonka keskus siis sijaitsi Palokkajärven länsipuolelle Jyväskylän kylän naapurina, oli jo varhain paljon asutusta. Keski-Palokka sijaitsi keskellä tuota hiukan maantieteellisesti hajanaista Palokkaa. 2 Ritoniemi sijaitsee Jyväskylän kylässä Jyväskylä kuului Jyväskylän maakirjakylään. Väestölaskenta oli aioinaan järjestetty perustumaan tähän jakoon. Palokka oli oma maakirjakylänsa, joka sijaitsi Jyväskylän maakirjakylän länsi- ja pohjoispuolella. Jyväskylän kylä oli laaja kooltaan ja siihen kuuluivat siis kaupungin itäpuoliset alueet, Jyväsjärven eteläpuoleiset alueet ja kaupungin lansipuolella olleet alueet. Palokan maakirjakylä rajoittui eteläreunastaan tuohon Jyväskylän kylään. Kaupunki oli perustamisvaiheessa pieni maaalue Jyväskylän kylän keskellä. Nykyinen Jyväakylän kaupunki viimeisen kuntaliitoksen jälkeen sisältää tuon Jyväskylän kylän alueet ja sen lisäksi pohjoispuolella Palokan ja Korttajärven ja osia Leppäveden maakirjakylästä luku Kartta on vuodelta Ritoniemen ja Ukonniemen tilat kuuluivat Jyväskylän kylään samoinkuin niiden eteläpuolella sijainnut Koskenpään tilakin. Kaikki tilat olivat suuria. Ritoniemen ja Ukonniemen välinen raja halkaisi niemen kahtia. Oli siis ikäänkuin kaksi niemeä, Ritoniemi ja Ukonniemi. Ritoniemeä hallinnoi 1800 luvun lopulla Juhio Kallenpoika Hinkkanen (s. 1864)

3 Kartassa Ukonniemen tilan rakennusten kohdalla lukee torppa. Muutama sata metriä tuon Ukonniemen torpan pohjoispuolelle syntyivät myöhemmin Pohjanniemen tilan rakennukset.ritoniemen tilan eteläpuolella sijaitsevaan Koskenpään tilaan kuuluivat mm. nykyinen Lohikoski ja Lahjaharju. Jyväskylän kaupunki rajoittui pitkään Tourujokeen. Tästä yhteisestä historiasta johtuen Ritoniemi ja Lohikoski kuuluvat edelleen saman postinumeroalueeseen 40250, Palokka sijaitsi siis pääosin Palokka- ja Alvajärven länsipuolella. Raja Jyväskylän kylän ja Palokan kylän välissä kulki siis Pappilanjoessa ja keskellä Palokkajärveä. Ritoniemeen kuljettiin kaupungin suunnasta Tyyppälänlahden itäpään kautta. Kartassa näkyy Tyyppälänlahden pohjoisrannalla pieni rantaniittyalue, joka kuului Jyväskylän kaupunkiin ja siirtyi vasta vuoden 1949 aluevaihdossa osaksi Jyväskylän maalaiskuntaa samalla kun Lahjaharju siirtyi Maalaiskunnan puolelta osaks kaupunkiai. 4 Alueen asutus sodan jälkeen Ritoniemeläiset kävivät Tyyppälän koulua. Sinne pääsi kätevästi Heinämäen ylittävää polkua pitkin.tyyppälän koulu perustettiin vuonna Koulun viisikymmenvuotisjuhla vietettiin , joten tästä voisi päätellä koulun aloittaneen toimintansa vuonna Vuonna 1960 Tyyppälän koulun oppilasmäärä oli korkeimmillaan, 120 oppilasta. Oppilaat kouluun tulivat Ritopohjasta ja Ritoniemestä., joille molemmille alueille muodostui sodan jälkeen nopeasti asutusta. Alunperin oli varmaankin ajatus, että koulun ympäristö olisi rakennettu tiiviimmin, mutta koulun itäpuolinen asutusalue on vielä toistaiseksi toteutumatta. Ritoniemen tila oli enne sotaa rouva Niemisen omistuksessa, joka myi tilan vapaaehtoisilla kaupoilla siirtoväen asutuksen tarpeisiin. Tilasta myytiin karjalasta tulleelle siirtoväelle pientiloja ja tontteja. Jyväskylän maalaiskuntaan muutti sodan jälkeen karjalaisia yhteensä 2840 henkeä ja heistä oli 1512 henkeä Sortavalan Maalaiskunnasta. Monet heistä asettuivat alueelle jo talvisodan jälkeen, palasivat asuipaikoilleen Karjalaan jatkosodan aikana ja joutuivat taas palaamaan Sortavalan maalaiskuntaan sotien jälkeen.ukonniemen tilalta lohkottiin samalla tavoin alueita viljely- ja asuntokäyttöön. Ritoniemeen heti sodan jälkeen muuttaneita Sortavalan maalaiskuntalaisia olivat Rauni Hallikas, Eino Jaatinen, Arvi Pärnänen, Eino Saikkonen, Juho

4 Tolvanen, Antti Pesu, Antti Turkulainen sekä Oskari ja Paula Turkulainen. Ritoniemen kantatilasta lohkottiin vuosina sekä asuntoviljelytiloja että asuntotiloja. Näille jäi yhteinen venevalkama-alue Palokkajärven rantaan. Venevalkamaan tuotiin 60-luvulla kiviä Hallikkaan pellolta, jolla rantaviivaa siirrettiin hiukan järvelle päin. Asuntoviljelystilat Arvi Antero ja Siiri Pärnänen, Yrjö Hallikas, Antti ja Helmi Turkulainen ja Oskari ja Marita Turkulainen Asuntotilat Paula Turkulainen, Eino Ilmari ja Elisabeth Jaatinen, Teresa Rouhiainen, Pekka- ja Annaliisa Kapulainen (Sekä Matti ja Saimi Leppäkorpi) ja Eino ja Anna Saikkonen. Vuoden 1950 jälkeen lohkottiin lisäksi kantatilasta tontteja, johon asutuksen nopea leviäminen perustui. Ilmeisestikin jo ennen sotaa oli niemen etelärannasta erotettu kauniisti etelään aukeavia mökkitontteja. Kantalilalle jäänyt ranta-alue muodostui kylän uimarannaksi ja sen itäpuolelle jäi lohkottujen kiinteistöjen yhteinen venevalkama-alue. Hallikkaan tilan alueella ensimmäinen rakennus oli kantakiiteistöstä jäänyt huonokuntoinen lato, joka purettiin pois. Se sijaitsi nykyisen Pohjanniementie 11 kohdalla 5 Rakentaminen 40- ja 50-luvuilla Hennlan talon piharakennus aloitettiin jo 1940-luvulla ja valmistui siis nelikymmenluvulla. Rakentamisesta lisää viitteessä. Hallikkaiden Hennala-tilan

5 päärakennus valmistumisen jälkeen loppukesällä Pihan tasaus on vielä kesken. Yrjö Hallikas suunnittelutti talon Helsinkiläisessä arkkitehtitoimistossa vaimoaan Rauni Hallikasta varten. He olivat menneet naimisiin Tapaninpäivänä Yrjö Hallikkaan kotitalo oli jäänyt rauhanteossa Neuvostoliiton puolelle, pari sataa metriä nykyisestä rajasta Jääsken kunnassa, Räikkölän kylässä. Rintamamiestyyppiset rakennukset valmistuivat 50-luvulla. 6 Ukonniemen kesäsiirtola Vuonna 1954 Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri sai osittain lahjoituksena, osittain oston kautta haltuunsa Ukonniemen kiinteistön Jyväskylän maalaiskunnassa. Ukonniemeen perustettiin hoitolaitos käytöshäiriöistä kärsivien lasten hoitoa varten. Hoitolaitos toimi Ukonniemessä saakka, jolloin se muutti tarkoitusta varten rakennettuihin uusiin tiloihin Haukkalan tilalle Jyväskylän mlk:ssa ja toimi Haukkalan lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen nimellä. Vanha Ukonniemen kiinteistö myytiin Jyväskylän kaupungille v. 1965, minkä jälkeen se toimi lasten kesäsiirtolana. 7 Ritoniemen teiden nimet See document: maps Ritoniemen tiestö on saanut pääosin nimensä alueen asukkailta: Näitä nimiä ovat mm. Saikkosentie, Revontie, Erkin kuja (Erkki Jaatinen), Pelkosentie (Pelkosen veljekset), Hennalankuja (Hallikkaiden tilan nimi), Turkulaisentie. Tulolantie puolestaan kertoo sodanjälkeisestä asutuksesta; olivathan alueella asuvat pääosin kotoisin Sortavalan maalaiskunnasta, jossa Tulolan kyläkin sijaitsi. Ritoniementie on nimetty hiukan oudosti, koska se itse asiassa sijaitsee Ukonniemessä. Pohjanniementie puolestaan on annettu Ritoniemen läpi menevälle tielle, vaikkapa Pohjanniemen talo sijaitsi Ukonniemessä Ritoniemen länsipuolella. Tulee jopa mieleen, että Ritoniementien ja Pohjanniementien nimet ovat vahingossa vaihtaneet paikkaansa. Vai olisiko ajatus ollut, että Ritoniementietä pääsee Ukonniemestä Ritoniemeen ja että Pohjanniementietä pääsee Ritoniemestä Ukonniemeen. Samoin Ritopohjantie on hiukan huonosti hahmotettavissa. Ritopohjahan sijaitsee aika kaukana tiestä entisen Heinälammen tilan takana Tyyppälän järven lähistöllä. Ajatus on voinut olla sentapainen että Ritopohjantie erottaa Ritoniemen ja Ritopohjan alueet toisistaan. Nykyään Ukonniemen alue mielletään osaksi Ritoniemeä. 8 Yhdistykset, työpaikat ja harrastustoiminta luvuilla Ritoniemessä on aina ollut voimakas yhteishenki. Ritoniemen maatiloilla, Hallikkailla, Saikkosilla, Leppäkorvilla ja Heinälamen tilalla oli yhteinen maatalouskoneyhtymä. Yhtymällä oli

6 omistuksessaan mm. kolmivaihevirtasähkömoottori, perunananostokone, viljan lajittelija (viskain), kylvökone, puimakone ym. Perhe Hallikas heinätöissä vuonna Traktori veti traktorivetoiseksi muutettua hevosvedolle tarkoitettua haravakonetta. Kuvassa seutukunnan ensimmäinen traktori, Farmall Cup Harvester International vuosimallia Sillä hoidettiin peltotyöt, kylvöt, äestykset ja viljat myllylle.saikkosilla, Leppäkorvilla ja Pärnäsillä oli hevoset, jota pidettiin niin kauan kuin maanviljelys jatkui. Hallikkailla ei ollut karjaa ja piharakennuksen päätynavetta oli muutettu asuinhuoneistoksi jo rakennusvaiheessa. Maidot ja kananmunat haettiin Pärnäsiltä, joilla oli sekä lehmiä että kanoja. Vuonna 1970 Hallikkailla oli 70 kalkkunaa, mutta niiden pito loppui kunnan terveyslautakunnan ilmoitettua, että kaava-alueella ei saa pitää kotieläimiä. Kevätkylvä, Pohjanniementien mutkassa. Taustalla Jaatisen ja Teresan neidin talot. rakennuksille Näkymä keväällä peltoaukean yli Hallikkaan (Hennalan) Hallikkaan tilan salaojitussuunnitelma vuodelta salaojitus toteutettiin vuonna Kuvaan on päälle piirretty alueen jako eri viljalajeille vuonna Paljolti käytiin töissä Jyväskylässä. Hallikkaan talon piharakennuksen päädyssä Asunut Aleksanteri Vanninen oli töissä rautateillä topparoikassa niinkuin Tienpään talon isäntä arvi Pärnänenkin. Eino Jaatinen oli putkimies. Saikkoset ja Leppäkorvet viljelivät vihanneksia, kukkia sekä juureksia ja kävivät myymässä niitä Jyväskylän torilla. Joka aamu lähdettiin aikaisin torille hevospelillä. Vihertyö Leppäkorpi jatkaa edelleenkin viherkasvien parissa. Hallikkaan perhe joutui töiden takia hankalaan asemaan. Rauni Hallikas oli töissä Jyväskylän kaupungissa Gygnaeuksen kansakoulussa opettajana. Jyväskylän kaupungin järjestyssäännöissä määrättiin, että kaupungin opettajien piti asua kaupungin alueella. Niinpä Hallikkaat joutuivat asumaan talvet kaupungissa tämän opettaja työn takia

7 Viisikymmenluvulla lähin bussipysäkki oli Lahjaharjussa Tyyppälän lahden pään lähellä sijaitsevalla varikolla. Vanha tie Ritoniemeen kulki rantaa pitkin, nykyisin reittiä: Rantakukantie, Virtalantie, Saikkosenti, Erkinkuja, Tulosentie. Tie kulki vesimyllyn ohi, joka toimi Henälämmesta laskevassa purossa Korhosen pihapiirissä. Heinälammen kuivatuksen jälkeen mylly sitten purettiin. Heinälampea käytettiin patoaltaana, jonne vettä kerättiin myllyä varten. Mylly sijaitsi viereisen kuvan tienoolla, nykyisen Ritopohjantien eteläpuolella. Pohjanniementien tulo muutti koko alueen liikennejärjestelyt ja mahdollisti nopean bussiyhteyden kaupunkiin. Ritoniemessä oli jo viiskymmenluvulla Pirisen kauppa, joka sijaitsi nykyisen Kiertotien varrella. myöhemmin Pirisen kaupan lopetettua tuli Viinasen kauppa, joka sijaitsi Pelkosentiellä Ritopohjantien risteyksen vieressä. Ritoniemen Marttayhdistys perustettiin Ritopohjan kokoomuksen paikallisosasto oli perustettu jo vuonna Ritoniemen kaavoitus pien- ja kerrostalo alueeksi Jo viisikymmenluvn alkupuolella Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta keskustelivat ja osin sopivatkin Ritoniemen ja Palokan kaavoituksesta. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sopivat uudelleen 1960, että maalaiskuntaan tehdään yleiskaava ja jossa sovittiin Ritoniemen kaavoituksesta. Tehty yleiskaava hyväksyttiin vuonna Lääninhallitus oli lisäksi vaatinut vuonna 1966, että Ritoniemn alueelle tuli laatia rakennuskaava. Vuonna 1970 lääninhallitus hyväksyi kaavan, jolle alueen nykyinen ilme perustuu. Kaava on toteutunut pienin muutoksin. Ritoniemen kaavaan merkityistä kerrostaloista on vielä kaksi rakentamatta. Pientaloja on vielä mahdollista muutama rakentaa, koska vanhoille tonteille on varattu rakennusoikeutta toisellekin rakennukselle.kaavaa korjailtiin jonkun verran ja se sai nykyisen muotonsa vuonna Kaavan laatimisen jäkeen valmistui Ritoniemeen pajon omakotitaloja ja rivitaloja. Kaavoituksesta johtuen Jyväskylän kylässä sijaitsevat Ritoniemi ja Ukonniemi alkoivat lähestyä Palokan kylässä sijaitsevaa Keski-Palokkaa. Niistä muodostui näin yhtenäinen asuinalue yhteisine palveluineen ja vanha jako Jyväskylän kylän ja Palokan välillä hämärtyi. Ukonniemen tilan alueelle syntyi taajama palveluineen, joita sekä Keski-Palokan että Ritoniemen asukkaat hyödynsivät ja jota alettiin kutsua Palokan taajamaksi. Palokka ja Seppälänkangas ovat molemmat lähietäisyydellä palveluineen. Näkymä etelään, uimarannan ja kaupungin suuntaan, Pohjanniementie 7 rakennuspaikalta viidentoista metrin korkeudelta keväällä

8 Näkymä Pohjanniementie 7 kohdalta länteen, Laajavuoren suuntaan.. 10 Vähää vaille kuntaliitos 1964, ei vielä kaupungin osaksi Alueliitoksessa 1964 siirtyi Jyväskylän kaupungin puolelle paljon alueita maalaiskunnasta. Keskustelussa oli tuolloin myös Jyväskylän kylässä sijaitsevien Ritoniemen ja Ukonniemen liittäminen kaupunkiin, mutta se ei tuolloin toteutunut. Ritoniemessä olevien Hallikkaan, Turkulaisen ja Pärnäsen maatilojen metsälohkot joutuivat tuolloin kaupungin puolelle ja niistä muodostettiin kamraalisella jaolla uudet tilat. Tilojen nimetkin säilyivät kylläkin entisinä: Hennala Jyväskylän maalaiskunnan Jyväskylän kylästä muuttui Hennalaksi Jyväskylän kaupungin Jyväskylän kylässä. Jo aiemmin vuonna 1949 oli Lahjaharjun alue siirtynyt maalaiskunnasta osaksi kaupunkia. Kankaan tehdas oli omistanut Lahjaharjun alueen maat ja oli lahjoittanut ne heti sodan jälkeen sotaorvoille ja leskille. Siitä lienee nimikin, Lahjaharju. Tuollon vuonna 1949 Lahjaharjussa oli jo kuutisenkymmentä taloa

9 11 Ritoniemi nykyisin Ritoniemen asutus on monimuotoista ja verhoutuu puuston ja vihreyden lomaan. Rakennuskannassa vaihtelevat tyylit voimakkaasti: 1950 luvun rintamamiestaloja, 1970-luvun rivitaloja, 1970-luvun omakotitaloja, 1980-luvun kerrostaloja, 2000 luvun kerrostaloja ja 2000-luvun omakotitaloja. Päiväkoti on keskellä Ritoniemeä, koulu lähietäisyydellä, Palokan ja Sepplänkankaan palvelut lähellä. Ritoniemestäon helpot yhteydet sekä lentokentälle että nelostielle etelän suuntaan. Seppälän ja Palokan palvelut ovat lähietäisyydellä. Ukonniemen kesäsiirtolan alueelle on pari vuotta sitten rakennettu kohtuullisen tiheästi lähelle rantaa pientaloalue pitkällisen Maalaiskunnan ja kaupungin välisen kaavaväännön tuloksena. Alueelle on sijoitettu puisto. Ritoniemen päiväkodista on kuvaus tässä.tyyppälän koulu on kävelymatkan päässä Ritoniemestä. Tässä linkissä on kuvaus yhdestä alueelle muuttaneesta perheestä. Ritoniemen uimaranta ja laituri Lasten leikkipaikka uimarannalla

10 Muutamien kiinteistöjen yhteisen venevalkaman ja yleisen uimarannan rajalla sijaitsee kuusi

11 Alla muutamia kuvia leikattuna Google Mapseista, josta saa mielikuvan alueen monimuotoisuudesta. Alla 2000-luvun tiilinen omakotitalo 1990-luvun tiilinen omakotitalo

12 1980-alun kerrostalo 1950-luvun rintamamiestaloja

13 1970-luvun omakotitaloja Ja tulevaa... Hennalankuja 4 Ritoniemessä Jyväskylässä