PETÄJÄVEDEN KUNTA. OLKKOLANRANNAN ALUE, korttelit 1-4, 6-9, 1108 ja 1109 RAKENNUSTAPAOHJE

Transkriptio

1 , korttelit 1-4, 6-9, 1108 ja Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y Sammatintie 6 8 D 33, Helsinki, tel nisu.anni@saunalahti.fi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ohjeen tarkoitus 2. Yleisiä rakennussuunnittelun lähtökohtia 2.1 Rakennussuunnittelun lähtökohtia 2.2 määräyksiä, käsitteitä 3. Asemakaavan antamat lähtökohdat 4. Olkkolanrannan yleisluonne 5. Tiivistelmä ohjeista 6. Ohjeet kortteleittain 6.1 Korttelit Kortteli Kortteli Korttelit Korttelit 8-9, Tietoa ja ohjeita LIITTEET 1. Pohjatutkimustulokset Havainnepiirros, ohjeellinen rakennusten sijoitus. 3. Värimallit (katto ja julkisivun pääväri) 2

3 1. OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa täydentävä suositus alueen rakentamiseksi. Tavoitteena on, että asuinalueesta muodostuu viihtyisä, omaleimainen, mutta kyläkuvallisesti yhtenäinen, paikallista identiteettiä tukeva asuinalue, jossa on tilaa myös yksilöllisille ratkaisuille. 2. YLEISIÄ RAKENNUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 2.1 Rakennuksen suunnittelun lähtökohtia Tilaohjelma: tilan tarpeen määrittäminen, tarvekartoitus ja toivekartoitus, johon vaikuttavia seikkoja ovat : perheen koko, perheen jäsenten ikäjakauma, harrastukset, elämän tyyli, työskentely kotona ym. seikat. Voidaan varautua esim. tuleviin tilanteisiin pohjaratkaisun joustavuudella, muunneltavuudella tai rakennuksen laajentamismahdollisuuksilla ( esim. kaksi sisäänkäyntiä, joista toisen yhteyteen voidaan myöhemmin erottaa oma asunto). Tilojen toimintakaavio: kuinka sisätilat halutaan toimivan yhteen keskenään sekä ulkotilan kanssa: 1) Rakennuksen sijoitus tontilla niin, että pihatilaa muodostuu lämpimään ilmansuuntaan. Tässä kohden tulee kiinnittää huomiota myös yksityisyyden turvaamiseen omalla tontilla ja naapurin kiinteistössä. Auton säilytyspaikka sijoitetaan varjoisaan/ viileään kohtaan. 2) ilmansuuntien huomiointi sisätilojen sijoittamisessa. (Lepo ja varastot: viileä, oleskelu: lämmin, työ: valoisa jne.). Sisätilaa ja ulkotilaa välittävien vyöhykkeiden suunnittelu; terassit, lasikuistit, talvipuutarhat, tuulikaapit. 3) Pääsisäänkäynnin suunnittelu vaikuttaa koko pohjaratkaisuun. 4) Sisätilojen liittyminen toisiinsa, liikennealueet. ( Eteistilat tärkeitä liikenteen jakajia, joista kulku järjestetään mahdollisimman moneen tilaan, ristiin rastiin kulkua ja liian monimutkaisia yhteyksiä tulee välttää. Liikennettä voi tutkia kaavion avulla) 5) Näkymien ja valon tulon suunnittelu (ikkunat, lasiovet; koko ja sijoitus). 6) Mitoitus ( asuintilojen mitoituksesta RakMk, RT -kortisto ) Näkymien muodostamisella, tilojen sulkeutumisilla ja avautumisella, sujuvien kulkuyhteyksien järjestämisellä ja liittymisellä ulkotiloihin vaikutetaan rakennuksen tilallisuuteen; avaruuden ja intiimiyden tuntuun (yksityisyydestä kohti puolijulkista ja julkista tilaa). 3

4 2.2 Määräyksiä, käsitteitä: Kerrosalaan laskettavat tilat (Kuvat ja teksti kirjasta Kerrosalan laskeminen; Ympäristöopas 72, Ymp.min. 2000); Kerrosalaan lasketaan rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat. Alle 1,6m korkeita tiloja ei lasketa kerrosalaan. Vinokattoinen tila muodostuu esim. ullakolle tai ylimpään kerrokseen, kun sisäkatto noudattaa vesikaton muotoa. Alle 1,6m korkeita osia ei lueta kerrosalaan. Kerrosala lasketaan ulkoseinien ulkopintojen mukaan. Vähäistä suuremmat välipohjan aukot voidaan vähentää kerrosalasta. Portaan aukko voidaan katsoa vähäistä suuremmaksi ainoastaan pientaloissa ja sen saa vähentää yhden kerran, ylimmässä tasossa. Terasseja ja parvekkeita ei lasketa kerrosalaan. Parvi lasketaan silloin kerrosalaan kun se täyttää ominaisuuksiltaan pääkäyttötarkoituksen mukaisen tilan vaatimukset (valoisuus, huoneala, huonekorkeus). 4

5 Ullakon käsite: Pääosin julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan määrittämän tason yläpuolella oleva tila. Kerrosluvun Iu3/4 mukainen tilanne: Jotta ullakolle voidaan sijoittaa asuinhuone, tulee keskimääräisen huonekorkeuden olla vähintään 2,4m (ullakolla eri huonekorkeuksien keskiarvo). Kerrosalaa on ullakolla 1,6m korkeampi tila. Kuvassa kahden eri runkosyvyyden mukainen tilanne, kattokaltevuus on 1:1,5. Asuinhuone: a) vähimmäiskoko (huoneala) on 7m². b) Ikkunan valoaukon tulee olla vähintään 1/10 huonealasta. c) huonekorkeus vähintään 2,5m (pientalossa vähintään 2,4m), vähäisessä osassa voi olla vähintään 2,2m. ( RakMk osoitteessa 5

6 3. ASEMAKAAVAN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT Rakennusoikeus: Kullakin tontilla rakennusoikeus määrittyy tehokkuusluvun (e) kautta: kokonaiskerrosala on 0,20 x tontin pinta-ala. Rakennusten sijoitus ja kerrosluku: Asuinrakennukset: Rakennukset sijoitetaan rakennusalojen sisäpuolelle vähintään 4m päähän tontin sivurajoista. (Kahden eri tontilla olevan asuinrakennuksen vähimmäisetäisyys tulee olla 8m). Kortteleissa 6 ja 7 tulee rakennus tai sen osa rakentaa Rantapellontien puoleiseen rakennusalan rajaan kiinni. Samoin korttelin 4 tontilla 4. Korkein sallittu kerrosluku on Iu3/4, paitsi kortteleissa 3 ja 4 korkein sallittu kerrosluku on II. ( kellarin voi rakentaa silloin kun perustusolosuhteet sen sallivat, mutta kellariin ei voi sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja). Talousrakennukset: Talousrakennukset sijoitetaan rakennusalalle vähintään 4m etäisyydelle tontin sivurajoista, mutta naapurin suostumuksella sekä huolehtien mahdollisesti tarvittavasta paloeristyksestä talousrakennuksen voi sijoittaa lähemmäs tontin rajaa. Talousrakennusten kerrosluku on I Korttelin 4 pihasaunojen kerrosluku on I ja saunarakennukset saavat olla kerrosalaltaan korkeintaan 25m² suuruisia. Alin suositeltava rakentamiskorkeus + 113,2: Koskee korttelia 4. Rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. 4. EN YLEISLUONNE Alue rajoittuu etelässä asuinalueeseen, lounaassa Jämsänveteen, lännessä puroon (metsälain rauhoittama) pohjoisessa Pohjolanmäentiehen ja idässä Rukoilantiehen. Alue on suureksi osaksi entistä peltoa, alueen pohjoisosassa on metsää. Jämsänveteen on alueen lounaiskulmassa tehty täyttöalue, joka on virkistysaluetta. Maaperäkartan (GTK) mukaan alueen pohjoisosa sekä osa ranta-alueesta on moreenia (Mr, vaalea), entisen peltotien ympäristö alueen keskiosassa on turvetta (Ct, ruskea) ja muu alue hiesua (Hs, sininen). Osalle alueesta tehtiin kunnan toimesta alustava pohjatutkimus kesällä 2006 (LIITE 1). On suositeltavaa että rakentaja teettää tarkemman pohjatutkimuksen, varsinkin niillä tonteilla, joilla maaperä edellyttää paaluperustuksen. 6

7 5. TIIVISTELMÄ Värit / maalit: Perinteisin tekniikoin valmistetut julkisivun käsittelyaineet ovat hengittäviä ja värisävyt sopivat yleensä hyvin luontoon; pellavaöljymaali, petrooliöljymaali, keittomaalit sekä läpikuultavat puunsuoja-aineet (esim. läpikuultava tervapohjainen puunsuoja-aine). Värisävyjen valinta riippuu valitusta rakennuksen ilmiasusta ( moderni vai perinteinen) sekä rakennuksen mittasuhteista ja materiaaleista. Alueen metsän läheisen sekä järven läheisen luonteen vuoksi tulisi alueella suosia tummahkoja sävyjä mieluummin kuin kirkkaita ja vaaleita. Värin valinnassa tulee painottaa luontoon sopivuutta eri vuoden aikoina. Liitteen 3. värit ovat suuntaa antavia. (Puujulkisivujen uudis- ja huoltomaalaus: RT ) Räystäät: Avoräystäät, kotelointi sallittu vain lyhyessä räystäässä. Avoräystäässä ei moninkertaisia räystäslautoja. (tehosteväri, julkisivun väri tai maalarin valkoinen) Katto: Pelti, huopa, tiili (musta, harmaa, punainen (ei kirkas). Pihat: vältetään asfaltointia, mieluummin laatoitusta ja kiveystä tai hiekkaa tarvittavissa kohdin. Sokkeli: (tumma harmaa, tumma ruskea) Kehyslaudat sirot. (tehosteväri, julkisivun väri tai maalarin valkoinen) nurkkalaudat (tehosteväri, julkisivun väri tai maalarin valkoinen) Maaston tulee laskea sokkelista poispäin. Vältetään liiallista maan tasausta ja pengerrystä. Ikkunat: Puitteet ja karmit valkoinen (ns. maalarin valkoinen), tällöin valo heijastuu hyvin sisätiloihin. Tai puun väri. Puitteiden ulkopinta voi olla tarvittaessa eri värillä; tehosteväri. Julkisivulaudoitus: vaaka- tai pystysuunta (kortteleissa 1-2 hirsipintaa ei tarvitse välttämättä verhoilla). (Väri yleisesti: vältetään kirkkaita tai räikeitä sävyjä). Autotallit: Autotallien ja katoksien mittasuhteisiin tulee kiinnittää huomiota ja varottava niiden ylimitoitusta (mieluummin matalia kuin korkeita). Autotallien ovet ovat suuria ja niiden ulkoasuun tulee siitä syystä kiinnittää huomiota, jotta ne sopivat omakotialueelle. (Esim. pystypaneloidut pariovet ovat sirompia kuin peltinen ylösrullautuva ovi). 7

8 Kattomuodot: Mansardieli taitekatto 2- kerroksisissa rakennuksissa. Satulakatto Lapekatto 1-kerroksisiin rakennuksiin. Eritasolapekatto Kattokaltevuudet: 1:2,5 1:1,5 1:2 + mansardikatto Rakennusosia: 2 eri frontonityyppiä; harjakaton alle saadaan valoa rakennuksen pitkältä sivulta. Eritasolapekaton avulla myöskin saadaan ylävalo rakennuksen toiseen kerrokseen. 8

9 6. OHJEET KORTTELEITTAIN: 6.1 Korttelit 1 ja 2 Asemakaava: Kerrosluku I u ¾ (ks. edellä kohta 2.2) Rakennusoikeus 0,20 x tontin pinta-ala Tonttiliittymä: Korttelissa 1: T 1-3 Aatontien kautta (vältetään risteysaluetta) T 4: Rantapellontien kautta. Korttelissa 2: T 1-2 Aatontien kautta (vältetään risteysaluetta) T 3 : Rantapellontien kautta (vältetään risteysaluetta). Rukoilantien varressa on sähköjohto (johtokadun raja merkitty pistekatkoviivalla); johtokadun alueella ei saa rakentaa ja kasvillisuuden korkeus on rajoitettu (Lähempiä tietoja verkkoyhtiö Vattenfallilta). Maisema: Alue on osittain metsäinen ja siten on suositeltavaa, että tonteilla säästetään hyväkuntoista puustoa. Tällöin asuinalue sulautuu paremmin puron varren metsään ja ympäristö on valmiimpaa. Perustus: Alue on moreenia: Sokkeli- tai pilariperustus, kellaria voi harkita. (Näiltä tonteilta ei ole kairaustuloksia). Rakennusmateriaalit: Metsäisen luonteen takia alueelle soveltuu puurakentaminen, hirsi- tai rankorakenne. Julkisivuverhouslauta pysty- tai vaakasuuntaisesti. Hirsirakennetta ei tarvitse välttämättä verhoilla julkisivulaudoituksella. Julkisivuväritys: Metsäluontoon sopivat värit kohdan 5. (s.7) ja Liitteen 3. mukaisesti. Katemateriaali: pelti (mielellään saumattu), huopa, tiili. Kattomuoto: Satulakatto, eritasolapekatto tai lapekatto. Avoräystäät, vain lyhyissä räystäissä kotelointi sallittu. Kattokaltevuus: 1:1,5 1:2,5 Yksityiskohdista: Suositaan kuisteja, frontoneja, terasseja. Yksityiskohdissa pyritään sirouteen, raskaita peitelautoja ja sovituslistoja tulee välttää (esim. ikkunoiden sijoitus lähemmäs julkisivun pintaa vähentää leveiden sovituslistojen käyttöä). Umpiräystäitä tulee välttää. Pihat: Jätesäiliö on sijoitettava niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa (esim. liittyy talousrakennukseen aitauksella). Tonttien puiston vastainen raja tulee merkitä. Rajaamisessa suositellaan kasvillisuuden käyttöä. Mutta jos tarvitaan aitaamista, tulee aidan olla puuta ja sen värin tulee sopia naapurin aidan väriin ja olla luontoon sopiva. Korkeus enimmillään 1,5m. 9

10 6.2 Kortteli 3 Asemakaava: Kerrosluku II, rakennusoikeus 0,20 x tontin pinta-ala. Kaavassa asuinrakennuksen sijoitus ei ole sitova, rakennus sijoitetaan maastollisesti sopivaan kohtaan. Maisema: Alue on osittain metsäinen ja siten on suositeltavaa, että tonteilla säästetään hyväkuntoista puustoa. Tällöin rakentaminen sulautuu paremmin puron varren metsään ja ympäristö on valmiimpaa. Maastossa on korkeuseroja, joihin rakentaminen tulee sovittaa esimerkiksi sokkelia porrastamalla. Esim. maaston tasoerojen huomioimisesta rakennuksen tilojen sijoittelussa. Perustus: Alue on ilmeisesti osittain moreenia, osittain hiesua. Suositellaan pohjatutkimusta.(ks. Liite1) Rakennusmateriaalit: Metsäisen luonteen takia alueelle soveltuu puurakentaminen; hirsi- tai rankorakenne, julkisivut laudoitetaan molemmissa runkotyypeissä pysty- tai vaakasuuntaisesti. Julkisivuväritys: Metsän läheisyyteen sopivat sävyt (mielellään tummahkot) Liitteen 3. ja edellä kohdan 5. (s.7) mukaisesti. Katemateriaali: pelti (mielellään saumattu), huopa, tiili. Kattomuoto: Satulakatto, eritasolapekatto tai mansardikatto. 1-kerroksisissa osissa myös lapekatto sallittu. Kattokaltevuus: 1:1,5 1:2,5 ja mansardikatto. Yksityiskohdista: yksityiskohdissa pyritään sirouteen, raskaita kehyslautoja ja sovituslistoja tulee välttää (esim. ikkunoiden sijoitus lähemmäs julkisivun pintaa vähentää leveiden sovituslistojen tarvetta). Umpiräystäitä tulee välttää (kotelointi sallittu vain lyhyissä räystäissä). Pihat: Jätesäiliö on sijoitettava niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa (esim. liittyy talousrakennukseen aitauksella). Tonttien puiston vastainen raja tulee merkitä. Rajaamisessa suositellaan kasvillisuuden käyttöä. Mutta jos tarvitaan aitaamista, tulee aidan olla puuta ja sen värin tulee sopia naapurin aidan väriin ja olla luontoon sopiva. Korkeus enimmillään 1,5m. 10

11 6.3 Kortteli 4 Asemakaava: Kerrosluku II, rakennusoikeus 0,20 x tontin pinta-ala. Asuinrakennukselle on oma rakennusalansa Rantapellontien laidassa. Asuinrakennukset suositellaan sijoitettaviksi harja kadun suuntaisesti. Tontilla 4 tulee asuinrakennus tai sen osa rakentaa pohjoispuoliseen rakennusalan rajaan kiinni. Huomioitava Jämsänveden rantojen alin suositeltava rakentamiskorkeus : +113,2. Tonteille on sallittu pihasaunan rakentaminen (max 25 m² sille osoitetulle rakennusalalle). Rannan suojavyöhyke (s-1) tulee säilyttää puustoisena. Tulvien huomioon ottaminen alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä erilaisilla perustamistyypeillä (Ollila 1999); Ympäristöopas 248, Pirkanmaan Ympäristökeskus. Maisema: Järven rantamaisema. Perustus: Alue on osittain moreenia. Ks. Liite 1. Tarkempi pohjatutkimus suositeltavaa. Rakennusmateriaalit: Alueelle soveltuu puurakentaminen (rankorakenne). Julkisivut laudoitetaan vaaka- tai pystysuuntaisesti. Pihasaunojen kattona voi myös harkita turvekattoa. Julkisivuväritys: Katot: harmaa tai musta. Julkisivuväreissä vältetään vaaleita ja kirkkaita sävyjä, värit ja yksityiskohdat muutoin kohdan 5. (s.7) ja Liitteen 3. mukaan. Pihasaunat: tumma sävy; terva, ruskea, harmaa. Katemateriaali: pelti (saumattu), huopa, tiili. Kattomuoto: Satulakatto, eritasolapekatto, mansardikatto, 1-kerroksisissa osissa myös lapekatto sallittu. Pihasaunat: satulakatto. Avoräystäät, mutta lyhyissä räystäissä (mansardikatto) myös kotelointi sallittu. Kattokaltevuus: 1:1,5 1:2,5 ja mansardikatto. Yksityiskohdista: yksityiskohdissa pyritään sirouteen, raskaita kehyslautoja ja sovituslistoja tulee välttää (esim. ikkunoiden sijoitus lähemmäs julkisivun pintaa vähentää leveiden sovituslistojen käyttöä). Umpiräystäitä tulee välttää (sallittu vain lyhyissä räystäissä). Pihat: Jätesäiliö on sijoitettava niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa (esim. liittyy talousrakennukseen aitauksella). Tonttien 1 ja 4 puiston vastainen raja tulee merkitä. Rajaamisessa suositellaan kasvillisuuden käyttöä. Mutta jos tarvitaan aitaamista, tulee aidan olla puuta ja sen värin tulee sopia naapurin aidan väriin ja olla luontoon sopiva. Korkeus enimmillään 1,5m. 11

12 6.4 Korttelit 6 ja 7 Asemakaava: Kerrosluku I u ¾. Rakennusoikeus 0,20 x tontin pinta-ala. Rakennukset tai niiden osa on rakennettava kiinni Rantapellontien puoleiseen rakennusalan rajaan.( Piharakennuksia saa myös sijoittaa tontin muihin osiin). Rukoilantien varressa on muuntamo, ei rajoita korttelin 7 rakentamista. Maisema: Tontit reunustavat puistoaluetta, alue on osittain metsää, osittain entistä peltoaluetta. Jos tonteilla on hyväkuntoista puustoa, sitä tulee pyrkiä säilyttämään. Perustus: Ks. Liite 1. Suositellaan pohjatutkimusta. Rakennusmateriaalit: Alueelle soveltuu puurakentaminen, hirsi- tai rankorakenne. Julkisivuverhouslauta pysty- tai vaakasuuntaisesti, myös hirsirakenteelle. Julkisivuväritys: Metsäluontoon sopivat värit kohdan 5.(s.7) ja Liitteen 3. mukaisesti. Katemateriaali: pelti (mielellään saumattu), huopa, tiili. Kattomuoto: Satulakatto tai eritasolapekatto. 1-kerroksisissa osissa myös lapekatto sallittu. Kattokaltevuus: 1:1,5 1:2,5 Yksityiskohdista: Suositaan kuisteja, frontoneja, terasseja. Yksityiskohdissa pyritään sirouteen, raskaita peitelautoja ja sovituslistoja tulee välttää (esim. ikkunoiden sijoitus lähemmäs julkisivun pintaa vähentää leveiden sovituslistojen käyttöä). Umpiräystäitä tulee välttää. Pihat: Jätesäiliö on sijoitettava niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa (esim. liittyy talousrakennukseen aitauksella). Tonttien puiston vastainen raja tulee merkitä. Rajaamisessa suositellaan kasvillisuuden käyttöä. Mutta jos tarvitaan aitaamista, tulee aidan olla puuta ja sen värin tulee sopia naapurin aidan väriin ja olla luontoon sopiva. Korkeus enimmillään 1,5m. 12

13 6.5 Korttelit 8, 9, 1108 ja 1109 Asemakaava: Kerrosluku I u ¾. Rakennusoikeus 0,20 x tontin pinta-ala. Kortteli 1108 kuuluu pohjavesialueeseen. Rakennusten ohjeellinen sijoitus ks. Liite 2. Maisema: Alue jatkaa viereistä, etelän puoleista asuinaluetta Alue on entistä peltoa. Perustus: Ks. Liite 1. Suositellaan pohjatutkimusta. Rakennusmateriaalit: Alueelle soveltuu puurakentaminen, hirsi- tai rankorakenne. Julkisivuverhouslauta pysty- tai vaakasuuntaisesti, myös hirsirakenteelle. Julkisivuväritys: Värin valinnassa huomioitava viereinen asuinalue, myös vaaleahkot sävyt sopivat siten tälle alueelle. Katot: Punainen, musta, harmaa. Muutoin väritys kohdan 5. (s.7) ja Liitteen 3. mukaan. Katemateriaali: pelti (mielellään saumattu), huopa, tiili. Kattomuoto: Satulakatto tai eritasolapekatto. 1- kerroksisissa osissa myös lapekatto sallittu. Kattokaltevuus: 1:1,5 1:2,5 Yksityiskohdista: Suositaan kuisteja, frontoneja, terasseja. Yksityiskohdissa pyritään sirouteen, raskaita peitelautoja ja sovituslistoja tulee välttää (esim. ikkunoiden sijoitus lähemmäs julkisivun pintaa vähentää leveiden sovituslistojen käyttöä). Umpiräystäitä tulee välttää. Pihat: Jätesäiliö on sijoitettava niin, että se on kadulta päin helposti huollettavissa ja muihin pihajärjestelyihin nähden huomaamattomassa paikassa (esim. liittyy talousrakennukseen aitauksella). Tonttien puiston vastainen raja tulee merkitä. Rajaamisessa suositellaan kasvillisuuden käyttöä. Mutta jos tarvitaan aitaamista, tulee aidan olla puuta ja sen värin tulee sopia naapurin aidan väriin ja olla luontoon sopiva. Korkeus enimmillään 1,5m. 13

14 7. Tietoa ja ohjeita: - Kunnan rakennusjärjestys ( ) - Suomen rakentamismääräyskokoelma (löytyy esim. osoitteesta maankäyttö ja rakentaminen). - Maankäyttö ja rakennuslaki (esim. www. finlex.fi) - Kerrosalan laskeminen; Ympäristöopas 72, Ympäristöministeriö, HKI Rakennustietokortisto (RT), Asiahakemisto aiheittain löytyy osoitteesta (RT AS ). Kortisto on mm. Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Mm. seuraavat kortit koskevat puurakentamista: Puujulkisivujen uudis- ja huoltomaalaus: RT Sahattu ja höylätty puutavara RT Pientalon puurakenteet RT Pientalon puurakenteet 2, avoin puurakennejärjestelmä RT Puujulkisivut RT LIITTEET 1. Pohjatutkimustulokset Havainnepiirros, ohjeellinen rakennusten sijoitus. 3. Värimallit (katto ja julkisivun pääväri) 14