Päihdeohjelman kehittäjän opas

Transkriptio

1 Päihdeohjelman kehittäjän opas Toimittanut Anne Kujasalo Työryhmä: Leena Hirvonen, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Päihdeohjelman kehittäjän opas ohjaa työpaikan päihdeohjelman kehittämisestä kiinnostuneen ryhtymään tositoimiin. Opas julkaistaan kolmessa osassa Työterveyslaitoksen Alkoholi ja työ - verkkosivuilla ja kokonaisuudessaan pdf-julkaisuna. Oppaassa sovelletaan Työterveyslaitoksen kehittämää A-Step työkalua sekä -verkkosivuston julkaisuja. Askeleet päihdeohjelman kehittämiseen jatkuvat Osa 3/3 Kouluta henkilöstöä, kirjoita ja kehitä päihdeohjelmaa ja arvioi onnistumista Jaksossa 2. kartoitettiin työpaikan tilannetta päihdeasioissa. Esiin tulleet kehittämistarpeet voivat koskea esimerkiksi henkilöstön tietojen ja taitojen kehittämistä, päihdeohjelman päivittämistä tms. Päihdeohjelma on kirjallinen esitys työpaikan toimintamalleista ja käytännön toimintaa työpaikalla. Päihdeohjelman kehittämisessä näiden molempien puolien arviointi on olennaista. Arviointi auttaa havaitsemaan kehityksen esteet. Arviointi kertoo, mikä toimii ja onko se kannattavaa. Arviointi on usein ratkaisevan tärkeää menestymiselle. Tämän jakson aiheet: - esimiesten ja muun henkilöstön koulutus - päihdeohjelman kirjoittaminen tai päivittäminen - seuranta, arviointi ja päihdeohjelman ylläpito 5) Kehittämistoimien toteutus 1. Hyvä työnantaja valmentaa esimiehet tehtäviinsä Tietojen ja taitojen puutteita korjataan koulutuksen ja viestinnän keinoin. Työpaikan oman väen, työsuojeluhenkilöstön ja esimiesten viestintä sekä johdon antama esimerkki on merkittävintä yhteisen onnistumisen kannalta. Koulutusapua voi myös pyytää työterveyshuollosta tai esimerkiksi ehkäisevää päihdetyötä tekeviltä järjestöiltä, Työturvallisuuskeskukselta tai Työterveyslaitokselta. Esimiesten työnjohto-oikeuden ja työsuojeluvastuun vuoksi heidän tehtäviinsä kuuluu päihdehaittojen ehkäisy ja asiallisen keskusteluilmapiirin kehittäminen ja ylläpitäminen myös päihdeasioissa. Esimies seuraa työntekijöiden työsuoritusta ja työkuntoa, ja puuttuu häiriöihin. Jotta esimies voi onnistua tässä tehtävässä, tarvitaan panostusta esimieheltä itseltään, mutta myös organisaatiolta ja alaisilta. Hyvä työnantaja valmentaa esimiehet tehtäviinsä ja huolehtii, että heillä on riittävät tiedot ja valmiudet päihdeasioiden käsittelyyn. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/6 Koulutuksessa käsiteltäviä asioita: 1. Millainen työpaikan päihdeohjelma on ja miksi se on laadittu. 2. Miten esimies vie päihdeohjelman työyhteisöihin ja toteuttaa sitä käytännössä. 3. Kuinka esimies tunnistaa työkäyttäytymisen ongelmia. 4. Kuinka esimies toimii työntekijän kanssa, jolla voi olla päihdeongelma ja/tai henkilökohtaisia tai perheongelmia. 5. Tavoitteellinen puheeksiotto ja puheeksiottotaidot. 6. Kuinka esimies tukee yksilön työkyvyn palauttamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. 7. Kuinka esimies tukee koko työyhteisöä päihdekriisitilanteiden jälkeen. -verkkosivulla on tulostettavassa pdf-muodossa ohjeet esimiehelle päihdehaittojen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Päihdeohjelmaoppaassa on laajemmin tietoa esimiehen toiminnasta päihdeasioissa. Koulutuksessa voi käyttää apuna oheista diaesitystä (Päihdeohjelman kehittäjän opas, Diasarja 3. Päihdehaitat työpaikalla miten tunnistan ja toimin): Alkoholihaitat yksilön ja työyhteisön kannalta Työntekijöiden ja työnjohdon vastuut ja tehtävät päihdehaittojen ehkäisyssä (3 diaa) Alkoholiannosten laskeminen Alkoholin riskikäyttö seuraa työhön Hälytysmerkkejä ja syitä puuttua Milloin on vakava ongelma? Tavoitteellinen puheeksiotto Kohtaamiseen valmistautuminen Pidä homma hanskassa puheeksiottotilanteessa Hoitoonohjaus ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa Huumetestauksesta ja alkometrin käytöstä Työpaikalla toteutetun päihdeasioiden koulutuksen vaikutuksia voi arvioida eri tavoilla: Voi kysyä osallistujien mielipiteitä koulutuksen jälkeen. Voi havainnoida, ovatko työntekijät oppineet päihdeohjelman ja seuraukset ohjelman noudattamatta jättämisestä. Samoin voi kysyä tai havainnoida, ovatko työntekijät hyödyntäneet oppimistaan ja muuttaneet toimintatapojaan. Voi myös seurata tehtyjen puheeksiottojen ja hoitoonohjausten määrää ennen ja jälkeen koulutuksen. Päihdeaiheisen henkilöstökoulutuksen toivotuista tuloksista kertovat osaltaan poissaolojen vähentyminen ja työmoraalin parantuminen. Myös alkoholiaiheisten sairaskäyntien määrää voi seurata. Lyhyellä tähtäimellä työterveyshuollon sairaskäynnit voivat lisääntyä, jos koulutus ja viestintä ovat herättäneet tietoisuutta päihteiden riskikäytöstä, ja työntekijät ovat hakeneet apua omaan tilanteeseensa työterveyshuollon vastaanotolta. Pitkällä tähtäimellä päihdeohjelman

3 3/6 seurauksena päihdeongelmat vähentyvät. Kun määritellään päihdeohjelman todellista vaikutusta, nämä tulokset kertovat siitä varmimmin. 2. Päihdeohjelma on toimintamalli päihdehaittojen ehkäisyyn Päihdehaittojen ehkäisyn toimintaohjelmassa tulee olla ohjeet, miten toimitaan a) yhteisöllisellä tasolla: a. tiedotus päihdeohjelmasta b. tietojen antaminen päihteiden vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn c. esimiesten taitojen kehittäminen päihdeasioiden käsittelyssä d. vastuullisen alkoholitarjoilun ohjeet e. henkilöstön vastuut ja tehtävät f. päihdeohjelman seuranta ja arviointimenetelmät b) yksilön kanssa: a. tietojen antaminen päihteiden vaikutuksesta terveyteen ja työkykyyn b. varhainen puuttuminen työkyvyn heikkenemisen merkkeihin c. tavoitteellinen puheeksiotto ja hoitoonohjaus esimiestyönä d. kuntoutussuunnitelma ja kuntoutuksen seuranta työterveysyhteistyönä e. työkyvyn palauttamisen tukeminen esimiehen ja työyhteisön tehtävänä f. työkyvyn palautumisen seuranta työterveysyhteistyönä 3. Päihdeohjelma kirjoitetaan yhteistyönä Päihdetyöryhmä työstää päihdeohjelmaa kirjoittaen ja yhdessä pohtien. Tekstiä kierrätetään kommenteilla ja siitä kerätään mielipiteitä. Henkilöstön mukaan ottaminen työstövaiheeseen on hyödyllistä: työyhteisössä käynnistyy keskustelu päihdeasioista ja henkilöstöltä saattaa tulla hyviä näkökohtia ja ideoita. Samalla varmistuu, että henkilöstö tutustuu päihdeohjelmaan ja sitoutuu siihen, kun saa vaikuttaa sen sisältöön. Päihdeohjelmaopas verkkokirja-sivulla ( olevaa päihdeohjelman mallitekstiä ja lomakkeita voi muokata työpaikan tarpeiden mukaan. Mallitekstissä kuvataan kullekin henkilöstöryhmälle kuuluvat tehtävät luetteloina, joista on helppo tarkistaa, onko toiminut velvoitteidensa mukaisesti. 4. Päihdeohjelman ylläpitäminen Menestyksekäs päihdeohjelma kehittyy koulutuksen, viestinnän sekä johdonmukaisen seurannan ja arvioinnin tuloksena osaksi työpaikan arkea ja jokapäiväistä toimintaa. Ohjelman ylläpitäminen tarkoittaa, että se juurrutetaan organisaation kulttuuriin ja toimintaympäristöön. Päihdeohjelman elävänä ja ajantasaisena pitäminen edellyttää seuraavia askelia:

4 4/6 1. VARMISTAKAA HYVÄ VIESTINTÄ Tehokkaaseen viestintään kuuluu mm. kirjallinen materiaali, tietoiskut, kokoukset, kyselytunnit ja ehdotuslaatikko. Tärkeää on toistaa viesti säännöllisesti. 2. TARKASTELKAA JA ARVIOIKAA PÄIHDEOHJELMAN TULOKSIA JATKUVASTI Huomioikaa, miten päihdeohjelma toimii jokapäiväisessä työssä, pyytäkää palautetta ja muokatkaa ohjeistoa tarvittaessa vastaamaan työpaikkasi erityistarpeita. Arvioikaa tuloksia. Jos esimerkiksi päihdeohjelman tavoitteena on vähentää poissaoloja, seuratkaa poissaolotilastoja, asettakaa vertailukohta ja mitatkaa päihdeohjelman vaikutuksia esimerkiksi vuosittain. Lisäksi tietoa voivat antaa myöhästelyt, työkykyhäiriöiden määrä, terveydenhoitokulut, vahinko- ja tapaturmakorvaukset, onnettomuudet ja henkilöstön vaihtuvuus. 3. PITÄKÄÄ PÄIHDEOHJELMA AJAN TASALLA Työpaikan päihdeohjelman toimivuutta seurataan ja parannetaan kaiken aikaa. Jos paikkakunnallanne tai kunnassanne on ehkäisevän päihdetyön verkosto, liittäkää työpaikkanne mukaan siihen toimintaan. Kerätkää palautetta henkilöstöltä päihdeohjelmasta ja ehdottakaa siihen parannuksia. 4. SEURATKAA AIKAA JA HAKEKAA TIETOA Perehtykää päihdeaiheista tehtyihin tutkimuksiin ja yleistajuisiin kirjoituksiin sekä internetistä löytyvään tietoon. Osallistukaa paikkakunnallanne tarjolla oleviin koulutuksiin. Monet työterveyshuollot tarjoavat tai järjestävät sekä yleistä että kohderyhmille suunnattua päihdeaiheista koulutusta ja kursseja. Työnantaja voi vahvistaa päihdehaitatonta työpaikkaa seuraavin tavoin: Järjestäkää päihteettömiä tilaisuuksia. Niiden avulla voi korostaa työpaikan sitoutumista tapaturmien ja liikennekuolemien ehkäisyyn erityisesti loma-aikojen tiimoilla. Toimikaa itse päihteettömän elämäntavan tai hillityn alkoholinkäytön roolimallina ja huolehtikaa vastuullisesti omasta työkyvystänne. Julkaiskaa juttuja päihdehaittojen ehkäisystä ja terveellisistä elämäntavoista ja hyvinvoinnista henkilöstölehdessä (esim. alkoholin vaikutus uneen, painonhallintaan, alkoholi ja liikunta, alkoholi ja perhe). Rohkaiskaa työntekijöitä ja heidän perheitään hakemaan apua. Tiedostakaa, että varhainen puheeksiotto, napakka hoitoonohjaus ja kuntoutus ovat paljon kustannustehokkaampia kuin turvattomat työolosuhteet ja tuotannon lasku, jotka aiheutuvat hoitamattomista päihdeongelmista. 6) Seuranta, arviointi ja jatkokehittäminen Seurannassa ja arvioinnissa olennaista on järjestelmällinen, tarkkaan harkittu ja tietoinen toiminta. AHA-lyhytkysely on yksikertainen ja huokea työkalu, jolla voitte selvittää säännöllisesti, vaikkapa vuosittain, henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia työpaikan päihdeasioiden tilasta. Kysely on ladattavissa

5 5/6 Arvioinnin vaiheet 1. Selkeyttäkää työpaikan päihdeohjelman päätavoitteet ja kehittäkää osatavoitteet, jotka johtavat päätavoitteiden toteutumiseen. Päätavoitteet voivat olla yksinkertaisesti lain ja asetusten vaatimuksiin ja työpaikan hyvinvointistrategiaan vastaaminen. 2. Kehittäkää keinot, joilla osatavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin voimavaroin. 3. Määritelkää avainprosessit ja tulokset (so. pääasialliset toimintamuodot ja suoritukset, joilla arvioit muutosta). Valikoikaa tilannekartoitusmenetelmiä, jotka mittaavat organisaationne edistymistä välitavoitteiden kautta päätavoitteisiin. Kartoittakaa tulosten lisäksi prosessit, joilla tuloksiin päästiin. 4. Kerätkää, analysoikaa ja tulkitkaa kartoituksen tuloksia ja organisaationne tilastoja. 5. Parantakaa jatkuvasti prosesseja ja tuloksia käyttäen kartoituksen tuloksia. Tämä on tärkeä vaihe, vaikka se usein pääsee unohtumaan. Arvioinnin tarkistuslista: Oliko alkukartoitusta? Saatettiinko se loppuun? Näyttääkö se perusteellisesti tehdyltä? Tunnistiko kartoitus työpaikan tarpeita? Näyttävätkö ne oikein tunnistetuilta? Onko päihdeohjelmalla osatavoitteita, jotka näyttävät tunnistaneen työpaikan tarpeet? Kohdistuuko päihdeohjelma oikein henkilöstöön? Esimerkiksi jos ohjelmassa käsitellään turvallista liikennekäyttäytymistä, ehkä kuljettajien on osallistuttava koulutukseen, mutta ITosaston väen ei. Näyttääkö päihdeohjelma toimivan tarkoituksenmukaisesti? So. Toteutuuko sen sisältö? Oppivatko työntekijät sen, mitä oli tarkoitus? Soveltavatko työntekijät oppimaansa tietoa? Saavuttaako työpaikka asetetut päätavoitteet? Mitä tekisit paremmin seuraavalla kerralla?

6 6/6 Arvioinnin vaiheistus edistää myös tavoitteiden, osatavoitteiden ja niiden saavuttamiskeinojen sekä tulosten jatkuvan tarkistamisen. Hanke voi epäonnistua missä vaiheessa tahansa, niinpä on tärkeää jatkaa arviointiprosessia. Arviointitulokset auttavat teitä tekemään tietoisia päätöksiä siitä, onko päihdeohjelmaa muutettava ja jos on, niin miten se olisi parasta tehdä. Lopuksi: Päihdeohjelman kehittäminen on jatkuvaa työtä, kuten työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäminen. Päihdehaittojen ehkäisyä täytyy tehdä jatkuvasti, mutta kun siitä tulee työpaikan arkitoimintaa, se on vuosi vuodelta helpompaa. Päihdeohjelman kehittäjän opas ilmestyy vuodenvaihteessa verkkokirjana nimellä: TEE SE NÄIN ohjeita päihdeohjelman kehittäjälle. Verkkokirja on maksutta ladattavissa -sivustolla.