KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 KAAVASELOSTUS 1 (74) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET OSALLISET JA OSALLISTUMINEN NYKYTILANNE Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Aluetta koskevat suunnitelmat Luonnonolot Luontoselvitykset Maaperä ja vesistöt Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto ja muu eläimistö Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemakuva Muinaisjäännökset Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksymisvaiheen kaavaratkaisu Tuulivoimapuiston rakenteet Sähkönsiirto Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Yleiskaavaan tehdyt muutokset Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset Muut merkinnät ja määräykset Osayleiskaavan vaikutukset... 39

3 KAAVASELOSTUS 2 (74) 9.1 Laaditut selvitykset Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Vaikutukset metsästykseen Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Melu- ja varjostusvaikutukset Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Osayleiskaavan toteuttaminen Liite 1. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy ) Decibel_N *9 HH141 (GF=0,4) ja Decibel_V *9*HH137 (GF=0,4) ( ) Shadow_N *9 HH141 (GF=0,4) ja Shadow_V *9*HH137 (GF=0,4) ( ) Kukonaho OAS (tark ) Kukonaho, luontoselvitys ( ) Kukonaho, maisemaselvitys ( ) Kukonahon tuulivoimapuisto - Arkeologisen inventoinnin täydennys 2013 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) TM Voiman hankkeiden yhteisvaikutusten arviointiraportti (FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy ) Lisätty todellisuus, maastokuvaistutukset ( )

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 1 (72) KUKONAHON TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO TM Voima Oy suunnittelee Nivalan Sarjankylän Kukonahon alueelle yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee Sarjankylän itäpuolella noin 12 kilometriä Nivalan taajamasta koilliseen. Tuulivoimapuisto sijaitsee noin kolme kilometriä Nivalan ja Kärsämäen välisen valtatien (vt 28) pohjoispuolella. Tuulivoimapuiston suunnittelualueelta on etäisyyttä Nivalan kaupungin ja Haapaveden kaupungin rajaan noin 1,5 kilometriä. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enimmäiskorkeudeltaan enintään 210 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimaloiden sähköntuotanto liitetään sähköverkkoon kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia siirretään Elenia Verkko Oy:n voimajohtoon Nivalan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus on tehnyt päätöksen, ettei Kukonahon tuulivoimapuistohankkeella ole tarvetta harkinnanvaraiselle ympäristövaikutusten arviointimenettelylle. Kukonahon hanketta koskeva YVA-tarveharkintapäätös on tehty Kivinevan tuulipuiston nimellä. Näin ollen hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset arvioidaan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. TM Voima Oy on tehnyt osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Nivalan kaupungille. Nivalan kaupungin tekninen lautakunta on hyväksynyt aloitteen ja päättänyt osayleiskaavan käynnistämisestä. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Nivalan kaupunginvaltuusto.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 2 (72) 2 SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavan vaiheet Ajankohta Kaavan vireilletulo Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Osayleiskaavaluonnos teknisessä lautakunnassa Osayleiskaavaluonnos nähtävänä Ehdotus vaiheen viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaehdotus teknisessä lautakunnassa Osayleiskaavaehdotus nähtävänä Osayleiskaavan hyväksyminen/kunnanvaltuusto

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 3 (72) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat; Nivala-seura, Maliskylän kylätoimikunta, Sarjankylä-Erkkilä kylätoimikunta, Lähdenevan yksityistien tieosuuskunta. tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Nivalan riistanhoitoyhdistys, Nivalan Eränkävijät, Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Findgrid Oyj, Finavia Oyj, Elenia Verkko Oy. Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaupungin hallintokunnat ja lautakunnat sekä Haapaveden kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Puolustusvoimat. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 4 (72) 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee Nivalan kaupungissa Sarjankylän itäpuolella noin 12 kilometriä Nivalan taajamasta koilliseen. Tuulivoimapuisto sijaitsee noin kolme kilometriä Nivalan ja Kärsämäen välisen valtatien (vt 28) pohjoispuolella. Kukonahon tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä ja alueen keski-osissa sijaitsee pieni tekojärvi. Tuulivoimapuiston alue on puustoltaan mäntyvaltaista ja muodostuu eriikäisistä kasvatusmetsistä. Suunnittelualue on kallioista ja alueella on myös avokallioita erityisesti Hiidenkallioiden ja Kukonahonkallioiden alueella. Asutus Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Suunnittelualueella ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia. Suunnittelualueen lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat suunnittelualueen länsipuolella Ojanperäntien, pohjoispuolella Isonkankaantien varressa ja eteläpuolella Lähdemäessä. Lähimmästä asuinrakennuksesta (Isokangas) etäisyyttä lähimpään suunniteltuun tuulivoimalaan on noin 1300 metriä. Ojanperänkankaantien varrella olevista asuinrakennuksista on matkaa lähimmille suunnitelluille voimaloille metriä. Lähdemäen asuinrakennuksista lähimpään tuulivoimalaan on etäisyyttä noin 1300 metriä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 5 (72) Kuva 2. Asuinrakennukset ja loma-asunnot tuulivoimapuiston lähialueilla maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan. Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 6 (72) Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Kukonahon tila, jonka rakennukset eivät ole nykyisin asuin- tai lomarakennuskäytössä. Rakennuksilla ei ole rakennuslupaa ja rakennukset ovat huonokuntoisia. Kuva 3. Kukonahon päärakennus toukokuussa Kukonahon kaakkoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä Kukonahosta sijaitsevat vapaa-ajan- ja saunarakennus, joista etäisyyttä lähimpiin suunniteltuihin tuulivoimaloihin on noin 1100 metriä. Rakennukset on Nivalan kaupungin rakennuslupatietojen mukaan rakennettu vuonna 1991 ja Kukonahon lisäksi tuulivoimapuiston itä-koillispuolella Kiuaskankaan alueella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan yksi asuinrakennus ja kaksi lomarakennusta. Näistä Kallioaho -niminen tila sijaitsee noin 1000 metrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta. Kallioahon rakennuksilla ei ole rakennuslupaa ja maastokäynnin perusteella rakennuksia ei käytetä nykyisin asuinrakennuksina. Kallioahon itäpuolella sijaitsee edelleen kaksi vapaa-ajan asuntoa, joista etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 1350 ja 1500 metriä. Vapaa-ajan asunnot on rakennettu Nivalan kaupungin rakennuslupatietojen mukaan vuonna 2005 ja 1986.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 7 (72) Kuva 4. Asutus tuulivoimapuiston lähialueilla Tilastokeskuksen ruutuaineiston (250 x 250 m) perusteella vuonna Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 8 (72) Maanomistus Liikenne Sähköverkko Suunnittelualueen maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueen luoteispuolella on paikallistie Ojanperäntie, jonka keskimääräinen vuorokausiliikenne on 130 ajoneuvoa vuorokaudessa (Liikennevirasto, liikennemääräkartta 2013). Nivala - Kärsämäki kantatie (valtatie 28) sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaava-alueen eteläosaan sijoittuu yksityisteitä (mm. Kaskenmäentie), jonka hoidosta vastaa Lähdenevan yksityistien hoitokunta. Tuulivoimapuistossa tuotettu sähköenergia siirretään Elenia Verkko Oy:n voimajohtoon Nivalan sähköasemalle. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 9 (72) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevaraus- tai kohdemerkintöjä. Suunnittelualueen läheiset kylät Sarjankylä, Erkkilä ja Maliskylä on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa maaseutuasumisen kannalta tärkeinä kyläkeskuksina (at). Nämä kyläalueet sijoittuvat maakuntakaavassa osoitetulle Kalajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueelle (mk-6). Suunnittelualueen eteläpuolelle maakuntakaavassa sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Malisjokivarsi-Erkkilä) sekä Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Lisäksi maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien monipuolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 10 (72) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavaehdotus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä Maakuntakaavan 1. vaihekaavan yhteydessä osoitetaan tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueita Pohjois-Pohjanmaalta. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava on ehdotuksena nähtävillä ja maakuntavaltuusto on hyväksynyt sen Kukonahon alue on merkitty tv-1 tuulivoima-alueeksi vaihekaavassa. Kuva 6. Ote 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Kukonahon tuulipuisto sijaitsee selvityksen kohteella 160, joka on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan B-luokkaan (soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoima-alueeksi).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 11 (72) Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja. Muut suunnitelmat 4.3 Luonnonolot Nivalan rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnissä. Rakennusjärjestyksen luonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Rakennusjärjestysluonnoksessa ei ole määräyksiä Kukonahon tuulivoimapuiston kokoluokan voimaloille Luontoselvitykset Kukonahon hankealueen luontoselvitykset on suoritettu maastokaudella 2013 ja luontoselvitysraportti on valmistunut Hankkeen yhteydessä on laadittu pesimälinnustoselvitys, metson soidinpaikkainventointi, liito-oravainventointi, lepakkoselvitys sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueen luonto- ja lajistokuvauksia on tässä kaavaselostuksessa tiivistetty. Laajemmin alueen luontoarvoja sekä selvitysten tuloksia ja hankkeen vaikutuksia on pohdittu luontoselvitysten erillisraportissa (FCG suunnittelu ja tekniikka Oy 2013) Maaperä ja vesistöt Nivalan seutu sijoittuu laajalle Svekofenniselle liuskevyöhykkeelle, jonka kallioperä koostuu pääsääntöisesti happamista kivilajeista. Jokilaaksoissa kallioperä on yleensä syvällä maanpeitteiden alla, mutta sitä ympäröivillä metsäseuduilla kalliopaljastumia on paikoin runsaasti. Alueen pääkivilajit ovat kiilleliuskeita ja kiillegneissejä, mutta lisänä tavataan erilaisia seoskivilajeja. Nivalan alue on pääpiirteissään alavaa, etenkin jokilaakson alueella, jonne viljelylakeudet sijoittuvat. Kalajokilaaksossa maalaji on enimmäkseen hienojakoista savimaata. Laajan jokilaakson ulkopuolella esiintyy karkeampia moreenimaannoksia, jotka vallitsevat myös hankealueella. Jokilaakson laajat tasaiset peltolakeudet sijaitsevat kokonaisuudessaan alle 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Peltolakeuksia ympäröivillä metsäalueillakaan ei esiinny suuria korkeuseroja. Nivalan kunnan alueella korkeus merenpinnasta vaihtelee enimmäkseen 60 ja 140 metrin välillä ja hankealueen korkeimmat kohdat sijoittuvat Kukonahonkallioiden alueella m mpy. Kukonahon hankealue sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 3). Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Kalajoen päävesistöalueelle (53) ja Malisjoen valuma-alueelle (53.06). Kukonahonkallion kaakkoispuolelle sijoittuu pienvedenjakaja, mistä hankealueen pohjois- ja länsiosan vedet virtaavat

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 12 (72) Sarjanojan yläosan valuma-alueelle (53.065) ja hankealueen lounaisosan vedet Sarjanojan alaosan alueelle (53.064). Hankealueen eteläosasta vedet virtaavat Malisjoen alaosan alueelle (53.061) ja itäosasta sekä Malisjoen keskiosan alueelle (53.062) että Kesonojan valuma-alueelle (53.067). Hankealueelle tai sen lähialueelle ei sijoitu luonnontilaisia pienvesiä. Hankealueelle sijoittuvat turvemaat on pääosin tehokkaasti ojitettuja, mutta hankealueen itäpuolelle sijoittuu keskiosiltaan ojittamaton Kotaneva. Hankealueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa, ja Kukonahonkallioiden alueella on vanha ihmisen kaivama kalliolouhoslampi. Hankealueen länsipuolella virtaavat osin oikaistut Sarjanoja ja Rantinoja, jotka laskevat noin 3 km hankealueen lounaispuolella sijaitsevaan Erkkisjärveen. Kalajokeen laskeva Malisjoki virtaa noin 3 km hankealueen eteläpuolella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Hankealueen lähin luokiteltu eli vedenhankintaa varten tärkeä (I luokka) pohjavesialue on Jokisaaren pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä hankealueesta. Harjunpuhdon ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 4 km luoteeseen ja Tihunkorven ( ) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 5 km lounaaseen hankealueesta Kasvillisuus ja luontotyypit Kokonaisuutena hankealue on varsin voimakkaasti käsitelty ja alueen metsät ovat voimaperäisesti metsätalouskäytössä. Osittain alueelle sijoittuu yksi laajempi suoluontokohde Kotaneva. Alueen entisiä rämeitä on runsaasti ojitettu ja turvemaamuuttumien osuus on suuri. Hankealueen arvokkaiksi poimitut luontokohteet ovat ympäristöstään erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita ja ne on esitelty kaavaselostuksessa jäljempänä. Metsät Hankealueen metsät ovat voimakkaan metsätalouden piirissä ja pääosin tuoreita, sekapuustoisia puolukka-mustikkatyypin (VMT) kivennäismaakankaita. Hankealueelle sijoittuu laajempia kalliopaljastumia Kukonahonkallion ja Hiidenkallion alueilla. Näistä Hiidenkallion kohde on edustava ja tietyiltä osin luontokohteeksi rajattu. Kukonahon kallioalueet ovat puustoltaan nuoria ja mäntyvaltaisia. Alueelle sijoittuu myös vastikään hakattuja siemenpuustoisia aukkoja. Kallioisilla alueilla esiintyy kasvupaikkatyypiltään kuivia variksenmarja- kanervatyypin (ECT) kankaita. Kuivaa kangasta runsaammin hankealueelle sijoittuu kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita, joita esiintyy muun muassa Isonkivenkankaan alueella ja Riitakallioilla. Laajat lehtipuuvaltaiset taimikot Isonkivenkankaan eteläpuolella ovat tuoreita kankaita. Lehtomaista kangasta sijoittuu niukasti tuoreen kankaan aluilla alarinteille, turvemaakankaiden vaihettumisvyöhykkeelle. Selänteiden alarinteille sijoittuvilla, puustoltaan nuorilla tuoreilla kankailla esiintyy yleisesti rämevarpuja. Lisäksi nuorten metsien valoisuus lisää paikoin heinien ja tavanomaisten ruohovartisten määrää tuoreen kankaan metsissä, jolloin metsät vaikuttavat rehevämmiltä, mutta eivät silti ole lehtomaista kangasta. Kukonahon kallioiden kaakkoispuolelle sijoittuu pieni, paikallisten uimapaikkana toimiva kalliolampi, jonka kiviainekset on aikoinaan louhittu Kajaanintien

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 13 (72) rakentamistöihin. Kasvillisuusinventoinneissa lammen eteläpuolelle nousevan ajouran pientareella, kuivan kankaan alueella, havaittiin silmälläpidettävän ahokissankäpälän esiintymä. Suot Kotanevan pohjoisosaa lukuun ottamatta hankealueelle ei sijoitu edustavia, ojittamattomia ja puustoltaan luonnontilaisia rämeitä tai ojittamattomia puustoisia korpityyppejä. Alueen runsaat ojitukset ja puuston käsittely ovat merkittävästi muuttaneet alueen korpi- ja rämetyyppien luonnontilaa. Pahakorpi hankealueen pohjoisosissa on kuulunut Kotanevan laajan avosuon kanssa samaan suoaltaaseen, mutta ojitusten tuloksena se on tehokkaasti kuivunut, eikä keskiosien niukkapuustoisempaa ja kuivahtanutta osaa rajattu luontokohteeksi. Alueelle sijoittuu melko runsaasti korpimuuttumia, jotka ovat puustoltaan koivuvaltaisia ja heinittyneitä. Etenkin hankealueen pohjoisosaan, Pahakorven ympäristöön sijoittuu runsaasti isovarpurämemuuttumia sekä varputurvekankaita. Entisten korpien tai rämemuuttumien alueella ei ollut havaittavissa erityistä rehevyyttä kasvillisuuden perusteella, vaan alueella on luonnontilassaankin ollut varsin karuja suoluontotyyppejä. Kotaneva on suoaltaan laiteiden ojituksista huolimatta nykyiselläänkin edustava avoin aapasuo, jonka pohjoisosat sijoittuvat hankealuerajauksen sisäpuolelle. Pohjoisosan puustoinen rahkaräme on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi. Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Uudistetussa vesilaissa on luonnontilaisten pienvesien muuttamiskielto (2 luku 11 ja 3 luku 2 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat metsälain määritelmän mukaisia arvokkaita elinympäristöjä; kitu- ja joutomaan niukkapuustoisia soita sekä kallioalueita. Luontokohteet on nimetty niiden sijainnin mukaan karttanimillä sekä numeroitu (luontoselvityksen liite 1). Hiidenkalliot Hiidenkallioiden alueelle sijoittuu hankealueen edustavimmat kallioalueet. Hiidenkallioiden laajimmat avokalliot sijaitsevat hankealueen pohjoisosassa ja näistä on rajattu luontokohteeksi osuus, jonka jäkäläpeitteiset avokalliot ovat laajimmat ja puusto kitukasvuista. Ylimmän kallioalueen puustoa on aikoinaan poimintahakattu ja keskiosien painanteessa puusto on jopa järeämpää. Kohde on rajattu kuitenkin laajempana kokonaisuutena, joka sisältää suurimmat kalliopaljastumat. Kallioluontokohteelle sijoittuu jonkin verran lahopuuta ja vanhoja tuulenkaatoja. Puuston joukossa on muutamia hyvin iäkkäitä ja kitukasvuisia petäjiä.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 14 (72) Kallioluontokohteiden arvot perustuvat usein lahopuuston määrään sekä riistalajistolle tärkeisiin elinympäristöihin. Kalliolaiteiden kitukasvuisilla männyillä on merkitystä metsolle hakomispuina. Nivalan alueella laajempia avokalliokohteita esiintyy niukasti ja pienemmät kallioalueet on tehokkaasti metsätalouden muuttamia, joten tämän vuoksi kohde otettiin laajemmalla rajauksella mukaan. Kallioalueilla on myös virkistyskäyttöarvoa vaikeakulkuisen talousmetsän joukossa. Hiidenkallion luontokohde voidaan osittain tulkita Metsälain 10 :n mukaiseksi erityisen arvokkaaksi kitu- ja joutomaiden elinympäristöksi; kalliot, kivikot ja louhikot. Karut kallioluontotyypit eivät ole uhanalaisuusluokituksessa merkittäviä kohteita. Kotaneva N, luonnontilaisen kaltainen avosuo Kotaneva on tyypillinen Pohjois-Pohjanmaan eteläosien rahkakeidas, joka on kehittynyt aapasuolle. Suon keskiosaa leimaavat tupasvillavaltaiset nevaosat, jossa kermien ja kuljujen muodostuminen on heikkoa. Suokokonaisuutta on laiteiltaan ojitettu, mutta se on silti edustavuuttaan säilyttänyt. Luontokohteeksi on rajattu hankealueelle ulottuva suon pohjoisosa, joka on tyypiltään niukkapuustoista tupasvillarahkarämettä. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n mukaisiin erityisen arvokkaisiin soiden elinympäristöihin; vähäpuustoiset suot. Luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa rahkakeitaat ovat vaarantuneita (VU) luontotyyppejä. Uhanalainen ja arvokas kasvilajisto Hankealueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 2/2013). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) kasvilajistoa. Erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 ) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella (3a) alueellisesti uhanalasta (RT) kasvilajistoa inventoinneissa ei myöskään havaittu. Alueellisesti uhanalisten osalta on käytetty uusinta luokitusta. Silmälläpidettävän ahokissankäpälän (NT) esiintymä sijoittuu Kukonahonkallioiden eteläosaan Linnusto ja muu eläimistö Linnustoselvitykset Kukonahon suunnitellun tuulivoimapuiston pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Pesimälinnuston pistelaskennat toteutettiin välisenä aikana, minkä lisäksi hankealueella toteutettiin yleispiirteinen metson soidinpaikkojen inventointi Pesimälinnustoselvitysten lisäksi täydentävää tietoa linnustosta saatiin myös muiden hankealueella toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Kukonahon suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ei suoritettu muuttolinnustonseurantaa vuoden 2013 ympäristöselvitysten yhteydessä, koska alue sijoittuu kauas tunnettujen muuttoreittien ulkopuolelle. Linnustoselvitysten aikana keskityttiin erityisesti selvittämään suojelullisesti arvokkaiden lajien kuten Suomen Punaisen kirjan uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien, EU:n

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 15 (72) lintudirektiivin liitteen I lajien, Suomen luonnonsuojelulailla ja luonnonsuojeluasetuksella uhanalaisiksi tai erityistä suojelua vaativiksi säädettyjen lajien esiintyminen alueella, mutta myös kaikkien muiden lajien esiintyminen kirjattiin ylös. Kesän 2013 pesimälinnustoselvitysten yhteydessä Kukonahon hankealueella havaittiin yhteensä 58 lintulajia, joista 35 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi yleisimmät lajit olivat metsien yleislajeiksi luokiteltavat pajulintu ja peippo. Muita yleisiä lajeja olivat mm. laulurastas, punarinta, vihervarpunen, leppälintu, harmaasieppo ja käki. Hankealueen muu pesimälajisto on voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille tyypillisen niukkaa, käsittäen enimmäkseen alueellisesti tavanomaisia havupuuvaltaisten metsätalousalueiden peruslajeja. Toteutettujen selvitysten perusteella hankealueelle ei sijoitu linnustollisesti arvokkaita kohteita. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedonannon (Juha Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueen läheisyydessä ei sijaitse kalasääsken tai muiden suojelullisesti arvokkaiden petolintujen tiedossa olevia pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueen ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Hankealueella ja sen ympäristössä havaittiin vain hyvin vähän petolintuja. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu kanahaukan reviiri, ja Riitakallion pohjoispuoleisen pellon vieressä havaittiin paritteleva mehiläishaukkapari, joita ei kuitenkaan havaittu enää myöhemmin pesimälinnustoselvityksen aikana. Mehiläishaukka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin perusteella, ja se on säädetty uhanalaiseksi myös Suomen luonnonsuojelulain ja -asetuksen nojalla. Metsäkanalinnuista hankealueella tulkittiin pesiväksi pyy, teeri ja metso, mutta myös riekon lumijälkiä havaittiin. Kukonahon hankealueella ei havaittu merkkejä useamman metsokukon soidinpaikoista. Hankealueen pohjoisosaan sijoittuvalla Hiidenkallion alueella on todennäköisesti merkitystä metsäkanalintujen elinympäristönä, ja lisäksi hankealueen eteläosaan sijoittuva Riitakallion alue on ilmoitettu metsojen soidinalueena. Hankealueen itäpuolella sijaitsevalle Kotanevan suoalueelle sijoittuu teeren soidinalue. Muutoin Kotaneva ei ole linnuston kannalta erityisen merkittävä, vaikka siellä jonkun verran suolinnustoa pesiikin. Kotanevan suojelullisesti arvokkaimpaan lajistoon kuuluu mm. valtakunnallisesti vaarantunut keltavästäräkki. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Nivalan kaltaisilla sisämaa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleisesti hajanaista ja vähäistä, ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Kalajoen rannikkoalueella kulkee kansainvälisesti merkittävä lintujen muuttoreitti, jota pitkin muuttaa vuosittain satoja tuhansia lintuja niiden pohjoisille pesimäalueilleen. Kukonahon tuulivoimapuistohanke sijoittuu noin 70 km tämän merkittävän muuttoreitin itäpuolelle. Hankealueen ympäristön merkittävin lintujen muuttotapahtuma on syksyinen kurkimuutto, joka kulkee tuulen suunnasta riippuen laajalla rintamalla alueen yli. Lähialueen merkittävin kurkimuuton tarkkailupaikka on Nivalan Hituran kaivosalue, noin 16 km hankealueelta etelään, missä lasketaan vuosittain syyskuussa useiden tuhansien kurkien muuttoparvia. Syksyn kur-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 16 (72) kimuutto tiivistyy tyypillisesti muutamaan hyvään ja myötätuuliseen muuttopäivään, jolloin linnut matkaavat suurissa muuttoauroissa selvästi yli 200 metrin korkeudessa. Kurkien muutto painottuu yleensä Hituran kaivosalueen itäpuolelle, mutta muuttoa kulkee laajalla rintamalla myös Hituran länsipuolella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen merkittäviä levähdys- tai ruokailualueita. Hankealueen eteläja länsipuolelle sijoittuvat Nivalan Maliskylän ja Sarjankylän peltoalueet sekä Vähäjärvi ja Erkkisjärvi keräävät kuitenkin jonkun verran muuttomatkallaan levähtäviä ja ruokailevia lintuja. Sarjankylän ja Maliskylän peltoalueet sekä Erkkisjärvi sijoittuvat lähimmillään noin 3 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Muu eläimistö ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tiedot alueen eläimistöstä perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista, mutta eläimistöä huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä hankealueella toteutettiin yleispiirteinen liito-oravainventointi papanakartoitusmenetelmää käyttäen. Lisäksi hankealueella toteutettiin kesän 2013 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden kartoitus ns. aktiivikartoitusmenetelmää hyödyntäen, missä hankealueen lepakoille potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla (Echo Meter EM3+) kuunnellen. Lepakkoselvitykset toteutettiin ja , jolloin hankealue kierrettiin kattavasti läpi kahden yön aikana. Lepakkoselvitykset kohdennettiin lepakoille tärkeiden alueiden kuten merkittävien ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikantamiseen hankealueelta sekä sen lähiympäristöstä. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista. Metson soidinpaikkainventoinnin yhteydessä alueella havaittiin ilveksen lumijäljet. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain perusteella kiellettyä (Lsl. 49 ). Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen hankealueella on levinneisyyden puolesta mahdollista. Liitooravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella hankealueella ei tehty merkkejä lajin esiintymisestä. Hankealueen metsät ovat pääosin melko karuja ja yksipuolisia havumetsiä sekä nuoren ikäluokan kasvatusmetsiä, ja alueella on vain vähän lajin ruokailupuiksi soveltuvaa lehtipuustoa (haapa ja leppä). Hankealueella ei ole varttuneita kuusi-sekametsiä, eikä lajin pesäpaikaksi soveltuvia kolopuita havaittu selvitysten aikana.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 17 (72) Kaikki Suomessa tavatut lepakot ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja, ja ne kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS -sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueen kattavien lepakkoselvitysten aikana tehtiin yhteensä kahdeksan havaintoa pohjanlepakoista ja kaksi havaintoa viiksisiipasta/isoviiksisiipasta. Kesäkuussa havaittiin yksi pohjanlepakko ja yksi viiksisiippalajin lepakko hankealueen itäosan metsäautotiellä, ja kolme pohjanlepakkoa hankealueen pohjoispuolella. Heinäkuussa ei havaittu lepakoita hankealueella, mutta hankealueen ympäristössä tehdyn yleispiirteisen autokartoituksen aikana havaittiin neljä pohjanlepakkoa ja yksi viiksisiippalajin lepakko. Lepakoita ei havaittu tuulivoimaloiden suunnitelluilla rakennuspaikoilla, jotka sijoittuvat etupäässä lepakoille huonosti soveltuviin elinympäristöihin (nuoret ja tiheät metsäkuviot, taimikot ja hakkuu-aukeat). Kukonahon tuulivoimapuistohankkeen yhteydessä toteutetun lepakkoselvityksen perusteella hankealueella ei sijaitse lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tai tärkeitä ruokailualueita. Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, mutta se ei ole Suomessa uhanalainen. Kukonahon hankealueella on hyvin niukasti viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä, koska alueella ei ole lainkaan reheviä kosteikoita tai märempiä suoalueita, jolloin lajia saattaa esiintyä käytännössä vain alueen metsäojissa. Hankealueen itäpuolelle sijoittuvan Kotanevan alueella on viitasammakolle potentiaalista elinympäristöä. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmät ovat karhu ja ilves Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealuetta lähin suojelualue on Mustakorven Natura-alue (FI , SCI), joka sijoittuu noin 10 km hankealueen pohjoispuolelle. Mustakorven alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena alueena, ja se on myös vanhojen metsien suojelualue.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 18 (72) Kuva 7. Ote 1. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat lähimmät Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet (Oiva - Ympäristö- ja paikkatietokanta, 2013). Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: luo-1 Merkinnän peruste Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen: Hiidenkalliot, kallioluontokohde (luontokohde 1), Kotaneva N, luonnontilaisen kaltainen avosuo (luontokohde 2)

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 19 (72) 4.4 Maisema- ja kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Nivala kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaan aluekokonaisuuteen, Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko alueeseen ja siellä tarkemmin Kalajokilaakson alueeseen. Kukonahon hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty tuulipuiston länsipuolella sijaitseva Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue. Etäisyys tuulivoimaloihin on noin kahdeksan kilometriä. Kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsipuolella (hankealueen lounaispuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä. Alue on niin kulttuurivaikutteinen, ettei luonnonmaisemaa juuri ole nähtävissä. Nivalan keskustaajaman eteläpuolella joki levenee kolmen kilometrin pituiseksi ja kilometrin levyisesti Pidisjärveksi. Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen eteläpuolella sijaitseva Erkkilän kylä on osoitettu Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi, Malisjokivarsi-Erkkilä. Etäisyys tuulivoimaloihin on noin 0,7 kilometriä. Malisjoki alkaa puroina Karsikkaan-Ruuskankylän alueelta jatkuen Maliskylän ja Nivalan keskustan kautta Pidisjärveen. Joen varsi on yhtäjaksoista viljelylakeutta kyläasutuksineen. Erkkisjärven rantaman esihistorialliset löydöt kertovat pitkästä asutusperinteestä. Nykyisellään järvi on viljelysten ympäröimä lintuvesi. Peltomaisemaa jakaa Kokkola-Kajaani kantatie. Erkkilä-Ahde alueella perinteistä maatilan asuinrakennusta edustaa mm. Vuolteenahon talo sekä maatalouden erään vaiheen energiamuotoa Peräahon tuulimylly. Maataloutta alueella harjoitetaan edelleen aktiivisesti. Kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Kyösti ja Kalervo Kallion talot Heikkilä ja Pajari, sijaitsevat vajaan 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta Nivalan keskustassa. Heikkilä on presidentti Kyösti Kallion kotitalo, jonka asuinrakennus on vuodelta 1897 ja Pajari on kuvanveistäjä Kalervo Kallion itselleen suunnittelema ateljeekoti, joka on rakennettu v Noin 11 kilometriä hankealueen eteläpuolella sijaitsee RKY 2009 kohde Köyhänperän latoalue. Alueella on noin 40 latoa pienellä alalla ja se edustaa harvinaistunutta Pohjanmaan viljelyslakeuksia aikoinaan leimannutta rakennettua maisematyyppiä. Latoalue muodostaa yhtenäisen ja harvinaisen kokonaisuuden. Köyhänperän alue on Nivalan maisemaa leimaavan laajan maanviljelyslakeuden koillislaidalla liittyen kahteen tilakokonaisuuteen. Ladot ovat perinteiseen tapaan ylöspäin liuhoja, uusien peltikattojen ohella on vielä muutamia puukattoja. Köyhänperä rajautuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 20 (72) Vajaat 17 kilometriä hankealueen koillispuolella sijaitsee RKY 2009 kohde Haapaveden vanha raitti. Haapaveden kirkonkylän läpi kulkevan Vanhatien raitin luonteva, rinnettä myötäilevä linjaus ja mittakaavaltaan yhtenäinen rakennuskanta muodostavat edustavan kokonaisuuden, joka kuvastaa maamme kirkonkylissä 1800-luvun lopulla ja luvun alussa tapahtunutta kehitystä. Raitin tuntumaan on keskittynyt joukko kirkonkylän kantataloja ja pitäjän virkamiesten huvilamaisia asuinrakennuksia sekä julkisia että liikerakennuksia pihapiireineen. Vajaat 18 kilometriä hankealueen koillispuolella sijaitsee RKY 2009 kohde Haapaveden kotitalousoppilaitos ja Mustikkamäen viljelymaisema. Haapaveden kotitalousoppilaitos on Suomen ensimmäinen tytöille tarkoitettu talouskoulu. Koulun eri-ikäiset rakennukset muodostavat yhdessä naapuripihapiirien kanssa tiiviin rakennusryhmän viljelysten keskellä. Haapaveden kotitalousoppilaitos sijaitsee Haapaveden kirkonkylän itäpuolella, Haapajärveen viettävällä rinteellä Mustikkamäen viljelysaukean keskellä. Vanha koulurakennus vuodelta 1911 on arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi kohteeksi listattu Nivalan keskustassa sijaitseva Nivalan kirkko. Uudessa RKY 2009 kohdeluettelossa kirkkoa ei enää ole mainittu, mutta sitä voidaan pitää edelleen maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Kuva 8. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet sekä muinaisjäännökset. Tuulivoimaloiden sijoittuminen luonnosvaiheen mukainen. Sijoittelu on tarkentunut työn edetessä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 21 (72) Maisemakuva Hankealueen vaikutuspiirissä 12 kilometrin säteellä voimaloista sijaitsee lisäksi neljä maakunnallisella tasolla merkittävää kulttuuriympäristöä tai maisema-aluetta (maakuntakaavan kohteita). Kohteet ovat seuraavat: Alasydänmaan kylämiljöö (etäisyys lähimmillään noin kuusi kilometriä), Vatjusjärvi (etäisyys lähimmillään noin 10 kilometriä), Karsikkaan kylä (etäisyys lähimmillään noin 11 kilometriä) sekä Rytkynkylä (etäisyys lähimmillään noin 11,5 kilometriä). Kukonahon tuulipuiston hankealue sijaitsee Kalajokilaakson koillispuolisella metsäisellä selänteellä. Hankealueen eteläpuolitse virtaa Malisjoki. Hankealueen korkeimmat alueet kohoavat noin metrin (mpy) korkeuteen ja sijoittuvat hankealueen pohjoisosaan ja keskivaiheille. Kallio on korkeimmilla kohdilla laajoina alueina pinnassa. Hankealueen ympäristön asutus on sijoittunut Nivalan keskustaajamaan ohella jokilaaksojen peltoalueiden ja metsien rajavyöhykkeelle sekä teiden varsille. Kalajokilaakson peltoalueet ovat yhtenäisiä ja laajoja. Peltoalueen leveys on tuulipuiston lounaispuolella jopa yhdeksän kilometriä. Myös Malisjokivarressa hankealueen eteläpuolella sekä Erkkilän ja Sarjankylän välisellä alueella hankealueen länsipuolella on melko runsaasti avointa peltoalaa. Hankealue sekä sitä ympäröivät metsäalueet ovat pääosin tehokkaassa talouskäytössä. Maisematilat vaihtelevatkin suljetuista metsämaisemista, puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin. Suunniteltu tuulipuistoalue on maisemakuvaltaan metsätalouden muovaamaa. Suunnitellut voimaloiden paikat sijoittuvat metsäalueelle. Hankealueelle sijoittuu joitakin metsäautoteitä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei nykyhetkellä ole muita tuulivoimaloita. Nivalan sähköaseman läheisyydessä on kaksi linkkimastoa Muinaisjäännökset Kukonahon tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi on laadittu Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:ssä Arkeologista inventointia täydennettiin (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) maastotöillä 24. ja muuttuneiden tuulivoimalasuunnitelmien johdosta. Suunnittelualueelta ei paikannettu ennestään tuntemattomia muinaisjäännöskohteita täydennysinventoinnissa. Ennen inventointia saatiin Erkki Sarjanojalta tietoja, joiden mukaan suunnittelualueen itä-puolella sijaitsee autioitunut Kukonahon talo ja sen eteläpuolella on vanha hautausmaa, jota kutsutaan kolerahautausmaaksi (kiinteistö rek. tunnus ). Kiinteistö on Maanmittauslaitokselta saadun tiedon mukaan yhteistä aluetta (hautausmaa). Kohde tarkastettiin, vaikka se sijaitsee varsinaisen tuulivoimapuistoalueen ulkopuolella. Inventointialueen lähistöllä sijaitsee kaksi tunnettua muinaisjäännöstä. Tiedot kohteista perustuvat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Nivala Peräaho [ ] on kivikautinen asuinpaikka tuulivoimapuiston lounaispuolella. Kohde sijaitsee Erkkisperällä, Erkkisjärven itäpuolella. Peräahontien pohjoispuolella sijaitsevalla peltorinteellä, josta on saatu talteen hietaiselta mäeltä kivikautisia asuin-paikkalöytöjä. Paikalta on löytynyt kaksi kivikirvestä. Koordinaatit: P: I:

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 22 (72) Haapavesi Kokkoneva [ ]. Nivalan ja Haapaveden kuntien rajalla sijaitseva vanha rajamerkki, pystykivi, jonka yhdellä pystysuoralla sivulla on kaiverrettuna Ruotsin valtiolaivan tai kruunun tunnus ristillä. Tunnuksen alla on vuosiluku Kivi sijaitsee kuntien välisen rajalinjan suoralla osuudella, eikä se ole nykyisten tilanrajojen kulmapisteenä. Saadun tiedon mukaan Kainuunkallioilla, runsas kilometri luoteeseen on samanlainen pyykki ja hakkaus kalliossa kohdassa, jossa kuntien rajalinja muuttaa suuntaansa. Koordinaatit: P: I: Inventoinnin tuloksena suunnittelualueen ulkopuolelta löytyi Kukonahon hautapaikka historialliselta ajalta. Kyseessä on käytöstä jäänyt hautausmaa ja paikalla saattaa olla aiemmasta hiekanotosta huolimatta jäänteitä vainajista. Tarkempaa tietoa hautausmaan käytöstä ei tämän selvityksen yhteydessä tehty, mutta kenties tarkempi arkistotai maastotutkimus voisi asiaa selventää. Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Kuva 9 Maastossa tarkastetut alueet. Punaisella heinäkuussa 2013 tarkastetut alueet ja sinisellä täydennysinventoinnin yhteydessä tarkastetut alueet.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 23 (72) 5 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ja tuulivoimapuiston rakenteet 5.1 Kaavan valmisteluvaihe TM Voima Oy on vastannut Kukonahon tuulivoimapuiston yleissuunnittelusta. Yleissuunnitelman mukaan kaavaluonnosvaiheessa tuulivoimapuisto muodostui tuulivoimaloiden (8 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään ottaen huomioon luonto- ja muut arvot. Arvokkaiden luontokohteiden ja muinaismuistojen inventointi on toteutettu kevään ja kesän 2013 aikana, ja kaavaluonnoksessa esitetyt voimaloiden määrä ja sijainnit ovat tarkentuneet näiden selvitysten tuloksien mukaisesti edelleen kaavaehdotuksessa. Kuva 10. tuulivoimapuiston voimaloiden, sähköaseman sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit luonnosvaiheessa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 24 (72) 5.2 Kaavan ehdotusvaihe Kesän ja syksyn 2013 tuulivoimapuiston suunnittelu on tarkentunut tehtyjen selvitysten ja kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9 kpl) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Verrattuna kaavan valmisteluvaiheeseen tehdyt voimaloiden sijoittelun muutokset ovat hyvin vähäisiä. Muutokset koskevat lähinnä tie- ja sähköyhteyksien rakentamista, pieniä voimalapaikkojen siirtoja sekä yhden voimalayksikön lisäämistä hankealueen keskelle. Kuva 11. tuulivoimapuiston voimaloiden sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit ehdotusvaiheessa

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 25 (72) 5.3 Hyväksymisvaiheen kaavaratkaisu Syksyn 2013 aikana tuulivoimapuiston suunnittelua ei tarvinnut tarkentaa tehtyjen selvitysten ja kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuistoa varten toteutettava sähköasema ei sijaitse osayleiskaavan suunnittelualueella. Kuva 12. tuulivoimapuiston voimaloiden sekä tieyhteyksien ja maakaapeleiden sijainnit ehdotusvaiheessa

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 26 (72) 5.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Kukonahon tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi yhtenäisellä tornirakenteella, joka tulee olemaan teräslieriö-, teräslevy- tai hybriditorni. Todennäköisen voimalatyypin tornikorkeus on 137,5 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Näin todennäköinen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi 200 metriä. Osayleiskaavassa tuulivoimaloiden enimmäiskorkeudeksi on määritelty 210 metriä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat nimellisteholtaan 3,3 MW. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on alle 30 MW. Kuva 13. Periaatekuva Kukonahon tuulivoimapuistoon suunnitteluista tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden rakentamis- ja pystytysaloiksi tarvitaan noin 60 m x 80 m maa-alueet, jotka raivataan puustosta. Tuulivoimaloiden perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta ja perustamisolosuhteista. Kukonahon alueella tuulivoimalat tullaan todennäköisesti perustamaan maanvaraisina teräsbetoniperustuksina tai kallioankkuroituina teräsbetoniperustuksina.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 27 (72) 5.5 Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Lisäksi rakentamisen aikana liikkumista tuulivoimapuistoalueella rajoitetaan turvallisuussyistä. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan kv maakaapeliverkkona. Tuulivoimapuiston verkkoliityntäpiste sijaitsee kaava-alueella. Elenia Oy:n toimittaa 33 kv keskijänniteliitynnän tuulivoimapuistoon. Verkkoliityntä on Elenia Oy:n omistama ja osa Elenian omistamaa jakeluverkkoa. Uusi verkkoliityntä liittää tuulivoimapuiston Elenian 110 kv:n voimajohtolinjaan. Kuva 14. Kukonahon tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto ja liittymissuunta Nivalan sähköasemalle. TM Voima Oy:n suunnitelmien mukaan verkkoliityntä tuulivoimapuiston ja 110 kv:n johtoyhteyden välillä toteutetaan maakaapelina tuulivoimapuiston eteläosasta Lähde-

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 28 (72) mäen alueelle ja siitä edelleen Nivalan sähköasemalle. Maakaapelireitti pyritään sijoittamaan olemassa olevan 20 kv:n ilmajohdon johtokatuun. 6 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Nivalan kaupunginvaltuusto. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 29 (72) 7 Osayleiskaavan suunnittelun eteneminen 7.1 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo Osayleiskaava on ilmoitettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä oloaika saatiin 1 mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisäksi Nivala-Seura toimitti nähtävillä oloaikana lisätietoja suunnittelualueen läheisestä kolerahautausmaasta. Lähdenevan yksityistien hoitokunta ilmoitti mielipiteessään, että nykyistä tieverkostoa tulisi hyödyntää tuulivoimapuiston rakentamisessa mahdollisimman paljon. Lisäksi hoitokunta esitti, että suunnitelmat tulisi olla hyvissä ajoin hoitokunnan käytössä ja hoitokunta vaatii selkeitä sopimuksia kustannusten jaosta. Hoitokunta ei ota kantaa tuulivoimapuiston toteuttamiseen. 7.2 Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Yhteenveto nähtävillä oloaikana saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineista on esitetty selostuksen liitteenä 1. Kukonahon osayleiskaavaa esiteltiin tuulivoimapuistosta järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Yleisötilaisuudessa esitettiin kysymyksiä ja kommentteja seuraavia asiakohtia koskien: Kuinka paljon mallinnuksissa käytettyjen voimaloiden korkeus eroaa osayleiskaavan mukaisesta voimaloiden enimmäiskorkeudesta? Ovatko maanomistajien kanssa tehdyt sopimukset sitovia? Kuinka paljon yksi tuulivoimala tuottaa vuodessa? Miten tuulivoimaloiden kiinteistövero muodostuu? Tuleeko voimaloiden kautta yhteisöverotuottoja Nivalaan? Tuleeko maanomistajille muita korvauksia kuin maapohjasta tai tuulenottoalueista? Saavatko maanomistajat korvauksena osan voimaloiden tuotosta, kuten olen jostakin kuullut. Mistä hankkeen rakentamisen aikana tarvittava sähkö tulee alueelle? Mikäli melun ohjearvot ylittyvät lähimmissä asuinrakennuksien kohdalla tuulivoimaloiden toiminnan aikana, miten toimitaan ja rajoitetaanko voimaloiden toimintaa? Mitataanko melutasoja käytön aikana tuulivoimatoimijan puolesta? Olemme olleet yhteydessä Merijärven Ristivuoren tuulipuiston lähialueiden asukkaisiin, jotka ovat kokeneet meluhaitat merkittäviksi. Haitat ovat korostuneet erityisesti talviaikana. Koskevatko ohjearvot ulkomelutasoa? Melu on merkittävä terveysriski, voidaanko tuulivoimaloiden sijainteja tiivistää siten, että etäisyydet asutukseen kasvaisivat. Tuulivoimaloiden humputtava ääni on häiritsevä. Miten voimaloiden teho vaikuttaa niistä syntyvään melutasoon? Onko Suomessa toteutettu yhtä korkeita voimaloita kuin Kukonahoon suunnitellaan? Tuulivoimalat tulevat liian lähelle asuttuja taloja. Alueen länsipuolella on ympärivuotisessa käytössä oleva omistamani lomaasunto. Kenen vastuulla on mitata melua tuulivoimaloiden toiminnan aikana. Mikä on hankkeen aikaisin mahdollinen rakentamisaika, milloin rakentaminen alkaisi ja toteutetaanko tuulivoimapuisto kerralla vai useammassa osassa. Mistä liikenne alueelle tullaan järjestämään?

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 30 (72) Mitä vaikutuksia tuulivoimaloiden melulla on maatilojen eläimiin, esim. lehmiin? Vastaako tuulivoimatuotannosta vastaava yhtiö huoltoteiden kunnossapidon kustannuksista kokonaisuudessaan? Tullaanko tuulivoimapuiston alueella liikkumista rajoittamaan voimaloiden tai teiden alueella? Voidaanko alueella metsästää jatkossa? Kuinka suuri tornirakenne on halkaisijaltaan? Tuulivoimalat ovat kauniita ja ne eivät häiritse maisemaa. Emme halua tuulivoimaloita omalle takapihallemme, koska lähialueille aiheutuu haittoja. Emme vastusta tuulivoimaa, vaan siitä syntyviä haittoja. Toivomme, että voimaloita siirrettäisiin kauemmas asutuksesta ja asukkaiden mielipiteitä kuunneltaisiin. Olemme keränneet mielipiteeseen Sarjankylän alueen asukkaiden nimiä ja toivomme, että mielipiteemme vaikuttaisi. Tuulivoimaloiden alueet ovat laajentuneet suunnittelun kuluessa ja voimalat ovat tulleet lähemmäksi asutusta. Lisäksi olemme huolissamme tuulivoimaloiden vaikutuksista eläimiin sekä vaikutuksista kiinteistöjen arvoihin. Miten tuulivoimaloiden melu laajenee ja miten tuulensuunta vaikuttaa siihen? Onko nykyisiä tuulensuuntia tutkittu? Miten eri tuulensuunnat on otettu mallinnuksissa huomioon? Mikä on tuulivoimaloiden käyttöikä? Kuinka kauan TM Voima on hankkeessa mukana? Toimivatko voimalat kovissa tuulissa? Tuulivoimaloiden rakentaminen on Nivalan ja Sarjankylänkin kannalta hyvä asia ja tuo työmahdollisuuksia, mutta tulee varmistaa, että voimalat ovat riittävän kaukana ja ettei meluja terveyshaittoja synny. Milloin melun raja-arvot ylittyvät, miten ylitys määritellään? Kuinka kauan melu voi olla raja-arvojen yläpuolella, että se on hyväksyttävää? Onko voimaloita pakko rakentaa, vaikka ihmiset eivät niitä halua. Voimaloista on vähän hyötyä lähialueiden asukkaille, eikä ne pienennä sähkölaskua. Toivomme, että etäisyyksiä asutukseen kasvatettaisiin, eikä mentäisi melualueissa juuri arvojen rajamailla Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta saatiin 8 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Lyhennelmät lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet niihin, on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 1. Lausunnot koskivat pääasiassa selvitysten tarkentamista sekä kaavamääräysten täydentämistä. Voimalasijoittelua on tarkennettu luonnosvaiheen jälkeen niin, että hankealue on tiiviimpi ja voimalat sijoittuvat etäämmälle olemassa olevasta asutuksesta. Voimalapaikkoja lisättiin yhdellä alueen keskelle sijoitetulla voimalalla. Voimaloiden kokonaismäärä on ehdotusvaiheessa yhdeksän. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen sekä valmistuneiden selvitysten tuloksien perusteella osayleiskaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 31 (72) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Tuulivoimalaa on siirretty hieman etelään ja liikenneyhteyksiä sekä sähkönsiirtoa on tarkennettu hieman. Kaavaluonnos Kaavaehdotus 8. Tuulivoimaloiden sijaintia on tarkistettu sekä liikenneyhteyksiä että sähkönsiirtoa on tarkennettu

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 32 (72) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Uusi voimalapaikka Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimalan sijoittumista on tarkistettu ja näin ollen etäisyys asutukseen on kasvanut

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 33 (72) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimalan sijoittumista on tarkistettu ja näin ollen etäisyys asutukseen on kasvanut Kaavakarttaan on lisätty luontoselvityksen pohjalta luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, luo- 1 Kaavakarttaan yleisiin määräyksiin lisätään seuraava: Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymät ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haittojen ehkäisystä. Kaavakartan lisäksi on laadittu erilliset selvitykset luonnon ja arkeologian osalta. Kaavaselostusta on täydennetty selvitysten osalta yleiskaavan selostuksen ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen ja suunnittelutavoitteen mukaisessa laajuudessa. Tämän lisäksi on täydennetty kaavaselostuksen vaikutusten arviointia sekä sanallisin arvioin, että kuvamateriaalin osalta Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Nivalan Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaa esiteltiin tuulivoimapuistosta järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa Yleisötilaisuudessa esitettiin kysymyksiä ja kommentteja seuraavia asiakohtia koskien: Mihin päin melu suuntautuu eniten? Minkälaista melu on erilaisilla db tasoilla? Voidaanko meluvaikutuksia ehkäistä johonkin suuntaan? Jos 45 db raja ylittyy, miten kauan sen tulee ylittyä, että se lasketaan häiriöksi? Voiko maanomistajat käyttää tiestöä jatkossa?

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 34 (72) Miksi voimaloita ei siirretty 2 kilometrin päähän, kuten luonnosvaiheessa esitettiin? Minkälaiset valot voimaloihin tulee? Kuva 15. Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 35 (72) Yleiskaavaan tehdyt muutokset Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana saatiin yhteensä palautetta 3 kpl lausuntoa ja 4 kpl muistutuksia määräaikaan mennessä. Palautteiden vastineet ovat kaava-aineiston liitteenä. Viranomaisten lausunnoissa ei tullut esiin mitään suunnitteluun vaikututtavia kysymyksiä. Muistutuksissa otettiin kantaa hankkeen vaikutuksista metsästykseen, voimaloiden etäisyydestä asutukseen sekä meluvaikutuksista. Tämän lisäksi otettiin kantaa alueen käyttöön esimerkiksi reitistöjen näkökulmasta.palautteenannon määräajan jälkeen palaute saatiin vielä ELY-keskukselta ja Museovirastolta. Yhteenveto nähtävillä oloaikana saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineista on esitetty selostuksen liitteenä. Palautteen tai syksyn 2013 aikana tehtyjen lisäselvitysten perusteella ei ollut syytä tarkentaa kaava-aineistoa kartan tai määräysten osalta. Kuva 16. Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 36 (72) 8 Osayleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 8.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,3 km². Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv-1) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus, tornirakenne, niiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Osayleiskaavassa ei ole ei ole esitetty voimaloiden enimmäistehoa, mutta tuulivoimapuiston kokonaisnimellisteho on alle 30 MW ympäristövaikutusten tarveharkintapäätöksen mukaisesti. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olevia teitä. 8.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 210 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelumääräyksessä on annettu vähimmäisetäisyys maa- ja metsätaloutta palvelevan rakentamisen sijoittumiselle suhteessa tuulivoimaloihin. 8.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat merkinnät ja määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää tasoa 337,00 metriä (N2000). Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä ja lieriörakenteisia. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 37 (72) OHJEELLINEN UUSI TIELINJAUS. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja keskimäärin 6 m leveänä. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto on toteutettava maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimaloiden huoltoteitä ei saa sijoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeille alueille. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittaman oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä voimaloiden maanpäälliset osat on purettava kunnan rakennusvalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee selvittää mahdollisten happamien sulfaattimaiden esiintymät ja tarvittaessa esittää toimenpiteet haittojen ehkäisystä Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv-1), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Kaavamääräyksin on ohjattu myös tuulivoimaloiden kokonaiskorkeutta sekä niiden väritystä. Vaalealla värityksellä tarkoitetaan maisemakuvaan soveltuvaa yhtenäistä väritystä (valkoinen tai muu vaalea väri). Kaavamääräyksen mukaan tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus (torni + lapa) saa olla enintään 210 metriä. Lisäksi kaavamääräyksin on myös määrätty tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus merenpinnasta (tuulivoimaloiden alueiden korkein maanpinnan kohta on +127,00 mpy). Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit perustuvat tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun, mutta ne on osayleiskaavassa tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 38 (72) 8.4 Muut merkinnät ja määräykset Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Näiltä osin kaavaluonnos ja kaavamääräykset ovat täsmentyneet kaavaehdotusvaiheessa luontoselvitysten valmistuttua. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden huomioiminen sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä edellytetään myös voimaloiden maanpäällisten osien purkamista rakennusvalvonnan määräämässä ajassa. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Nykyisiä teitä koskevat merkinnät ja määräykset NYKYINEN TIELINJAUS Muut merkinnät YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA OSA-ALUEEN RAJA LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua lupaa.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 39 (72) 9 Osayleiskaavan vaikutukset 9.1 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu ja laaditaan seuraavat erillisselvitykset: Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (, ). Melu- ja varjostusmallinnukset WindPro ohjelmalla ( ja ). Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa (ks ). Voimalamalli: Vestas V hh137 Voimalamalli: Nordex N hh141 Matalataajuusmelu ( ) Voimalamalli: Vestas V hh137 Voimalamalli: Nordex N hh141 Nivalan Kukonahon tuulivoimapuisto, luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys linnustoselvitykset (pesimälinnusto- ja muuttolinnustoselvitys) metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravaselvitys lepakkoselvitys Nivala, Kukonahon tuulivoimapuisto, arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, ) Nivala, Kukonahon tuulivoimapuisto, arkeologisen inventoinnin täydennys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, ) Yhteisvaikutusten arviointi (FCG Suunnittelu- ja tekniikka ) Lisätty todellisuus, maastokuvaistutukset ( ) 9.2 Vaikutusten arvioinnin menetelmät Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Kukonahon yleiskaavan selostuksessa on käsitelty kyseistä kaavaa ja sen vaikutuksia. Nivalan, Alavieskan ja Ylivieskan alueella on tämän lisäksi käynnissä 4 muuta saman toimijan kaavahanketta (tilanne ). Näiden hankkeiden yhteisvaikutuksia on arvioitu erillisessä raportissa, joka on tämän kaava-aineiston täydentävänä materiaalina. Kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana laaditiin myös ns. lisätyn todellisuuden malli hankkeesta. Kyseisessä mallissa tuulivoimapuisto mallinnettiin ns. paikkamalliksi,

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 40 (72) jota voidaan tarkastella mobiililaitteilla (tabletit yms.) hankealueella. Kyseistä mallia hyväksi käyttäen otettiin hankealueelta suunnittelua avustavia kuvia, joita käytettiin arvioitaessa yleiskaavan vaikutuksia maisemaan ja ympäristöön. Mallin kuvien tarkkuustaso ei korkeussuunnassa ole laatutasoltaan sellainen, että korkeuksia voisi määrittää absoluuttisen tarkasti. Kuvien käyttöarvo on pääasiassa hankkeen yksityiskohtaisempien näkymien arviointiin, eli siihen miten tuulivoimapuista suunnilleen alueella näkyy. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Arvioinnissa on hyödynnetty ympäristöministeriön laatimaa ohjeistusta tuulivoimarakentamisesta ja sen vaikutusten arvioinnista. 9.3 Osayleiskaavan vaikutukset Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulivoimapuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat vaikutukset sekä linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia aiheuttavat myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulivoimapuiston maisemavaikutus ulottuu noin 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset noin 2 km:n etäisyydelle tuulivoimapuistosta.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 41 (72) Vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Kukonahon tuulivoimapuiston alue täyttää tuulivoimarakentamisen toteuttamiskelpoisuuden ehdot. Alueella tuotettu sähköenergia voidaan siirtää valtakunnan sähköverkkoon, jossa on riittävä sähkönsiirtokapasiteetti. Suunnittelualue on suurelta osin melko voimakkaan metsätalouden piirissä. Alueelle sijoittuvat 9 tuulivoimalaa sekä niihin liittyvät huoltotiet eivät rajoita alueen nykyistä käyttötarkoitusta metsätalousalueena kuin tuulivoimaloiden ja huoltoteiden välittömillä rakennusalueilla. Tuulivoimalat eivät myöskään merkittävästi rajoita alueella liikkumista, eivätkä suoraan heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden lähialueilla. Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikenteelliset vaikutukset ovat vähäisiä. Liikennettä aiheutuu tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä ja tuulivoimapuiston huoltoteiden aurauksista.

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 42 (72) Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Kukonahon tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Kukonahon tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Tuulipuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulipuiston alueella ovat kohtalaisia. Äänimaisema muuttuu myös tuulipuiston alueella tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Äänimaiseman muutokset eivät ulotu asutuille alueille, mutta tuulipuiston alueella liikkuva pystyy havaitsemaan äänimaiseman muutoksen, joskin melumallinnusten mukaan äänenpainetasot jäävät kohtalaisiksi. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia rakennusalueen ulkopuolelta muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttavat suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa Kukonahon hankkeessa n. 1,4 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Suomeen tänä päivänä kaavailluissa tuulivoimahankkeissa voimalat ovat kuitenkin suuruusluokaltaan paljon kookkaampia kuin ne voimalat, joihin selvitykset perustuvat ja näin ollen dominanssivyöhyke on todennäköisesti laajempi. Noin 1,4 kilometrin etäisyydelle sijoittuu 15 asuinrakennusta ja 3 lomarakennusta. Suurin osa rakennuksista sijoittuu suljettuun maisematilaan tai metsänreunaan eikä niiltä ole näköyhteyttä tuulivoimaloille. Muutamista Sarjankylän pihapiireistä osa tuulivoimaloista näkyy. Pihapuusto ja toiset rakennukset katkovat kyllä paikoitellen näkymiä tuulipuiston suuntaan, mutta eivät joka paikasta. Muutamien rakennusten näkökulmasta maisemakuvallinen haittavaikutus on varsin merkittävä. Tuulipuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat erottuvat parhaiten avoimilta Sarjankylän ja Erkkilän välisiltä peltoaukeilta ja avoimilta tieosuuksilta sekä Malisjokivarren peltoaukeilta ja Kajaanin- ja Maliskylänteiltä. Hankealueen länsipuolella Sarjankyläntien, Ojanperäntien ja Vähäsarjan varressa sekä keskemmällä viljelyaukeaa useista asuinkiinteistöistä on näköyhteys tuulivoimaloille. Pihapuusto ja toiset rakennukset peittävät osin näkymää, mutta paikoin osa voimaloista näkyy. Useiden Maliskyläntien varteen sijoittuvien rakennusten kohdalla tilanne on sama. Useista rakennuksista tai pihapiireistä on näköyhteys voimaloille erityisesti lehdettömään aikaan, osaan läpi vuoden. Rakennukset, joille voimalat tai osa niistä näkyy, sijoittuvat hankealueen länsipuolella noin 1,5-3,5 kilometrin etäisyydelle voimaloista ja Maliskyläntien varressa noin 3,5-5 kilometrin etäisyydelle. Muutamien rakennusten osalta maisemalliset haittavaikutukset ovat vähintään kohtalaisia.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 43 (72) Kuva 17. Kukonahon näkemäalueanalyysi tuulivoimapuiston lähialueella. Luonnosvaiheen tilanne Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat näkyvät näkemäalueanalyysin mukaan erityisesti Kalajokilaakson peltoaukeilta sekä Ruuskankylän ja Karsikkaan peltoaukeilta. Nivalan keskusta-alueen ulkopuolella asutus on pääsääntöisesti sijoittunut saarekkeiden yhteyteen, teiden varsille tai metsän reunaan. Useiden talojen pihoilta ei pääse muodostumaan suoraa näköyhteyttä tuulivoimaloille rakennuksista, rakenteista ja pihapiirien kasvillisuudesta johtuen. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Vaikutuksia hankealueesta 12 kilometriä kauempiin kohteisiin ei ole tarkemmin käsitelty, sillä viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 44 (72) Kuva 18. Kukonahon tuulivoimahankkeen näkemäalueanalyysi. Voimaloiden sijoittelu luonnosvaiheen mukainen Kukonahon näkemäalueanalyysi on tehty kaavaluonnosvaiheessa. Sen jälkeen hankealue on tiivistynyt ja voimalat sijoittuvat kaavaehdotusvaiheessa kauemmas olemassa olevista asuinrakennuksista. Voimalapaikkojen siirrot eivät ole olleet maiseman kannalta vaikutuksia lisääviä, joten näkemäalueanalyysia ei tehty uudelleen. Alueet, joilta voimalat ovat havaittavissa, eivät olisi ainakaan laajentuneet uudessa analyysissä ja voimalat sijoittuvat hieman kauemmas lähimmistä pihapiireistä, joten niiltä osin maisemavaikutukset ovat jopa lieventyneet kaavaehdotusvaiheesta.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 45 (72) Kuva 19. Havainnekuva Kukonahon tuulivoimaloiden näkymisestä Maliskylän Välikujalle. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4 kilometriä. Kuva 20. Havainnekuva Kukonahon tuulivoimaloiden näkymisestä Kajaanintieltä kohti koillista. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 3 kilometriä. Kuva 21. Havainnekuva Kukonahon tuulivoimaloiden näkymisestä Vieripuhdontieltä kohti itää. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 1,7 kilometriä.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 46 (72) Kuva 22. Havainnekuva Kukonahon tuulivoimaloiden näkymisestä Ojanperäntieltä kohti etelää. Etäisyys lähimpään voimalaan noin 2,3 kilometriä. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin Malisjokivarsi-Erkkilä kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään noin 0,7 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista ja Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue lähimmillään noin yhdeksän kilometrin päähän tuulivoimaloista. Maakunnallisesti merkittävän Malisjokivarsi-Erkkilän kulttuurimaisema-aluetta sijoittuu näin ollen tuulivoimapuiston 0-5 kilometrin lähialuevyöhykkeeseen runsaan neljän kilometrin leveydeltä. Asutus sijoittuu alueella monin paikoin saarekkeisiin ja teiden varsille. Voimaloiden rakentamisen myötä kulttuurimaisema-alueen luonne muuttuu agraarimaisemasta selvästi teknologisempaan suuntaan. Voimalat erottuvat parhaiten Maliskyläntieltä ja viljelyaukeiden keskeltä katsottuna. Peltoalueiden lisäksi maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat osin pihapiireihin ja maisema-alueen tieympäristöihin. Lähivaikutusalueella tieltä ja pihapiireistä käsin näkymät estyvät ainakin osittain paikoitellen, mutta useista rakennuksista muodostuu myös näköyhteys voimaloille. Viiden kilometrin etäisyydeltä ja kauempaa tuulivoimalat eivät enää erityisemmin hallitse maisemaa. Maisema-alueen keskeiset arvot perustuvat yhtäjaksoiseen avoimeen viljelylakeuteen kyläasutuksineen. Tuulivoimaloiden maisemavaikutukset eivät kohdistu suoraan näihin arvoihin tai suoraan viljelylakeuden maisemakuvaan, mutta ne muuttavat maisema-alueen kokonaisluonnetta erityisesti niillä alueilla, joille voimalat erottuvat parhaiten. Maisema-alueeseen kohdistuvat vaikutukset liittyvät alueen luonteen muuttumiseen ja ovat korkeintaan kohtalaisia. Valtakunnallisesti arvokkaan Kalajokilaakson kulttuurimaisema-aluetta sijoittuu tuulipuiston 5-12 kilometrin välialuevyöhykkeeseen laajimmillaan noin neljän kilometrin leveydeltä. Parhaiten voimalat näkyvät peltoalueiden keskeltä katsottuna. Etäisyyttä tuulivoimaloille alkaa olla melko paljon, eivätkä voimalat enää hallitse maisemakuvassa. Asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille ja lähempänä tuulivoimaloita saarekkeisiin. Pihapuusto estää monin paikoin tuulivoimaloiden näkyvyyden asuinrakennusten pihapiireihin. Vaikutus arvokkaaseen alueeseen jäävät suhteellisen vähäiseksi. RKY kohteista lähin sijoittuu runsaan yhdeksän kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Näkemäalueanalyysin mukaan voimalaitokset eivät näy Kyösti ja Kalervo Kallion talot -nimiseen RKY 2009-kohteeseen, eikä vaikutuksia näin ollen aiheudu. 11 kilometrin etäisyydelle sijoittuvalle Köyhänperän latoalueelle tuulivoimalat paikoitellen näkyvät. Etäisyyttä alkaa olla sen verran paljon, etteivät voimalat herätä erityisemmin huomiota.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 47 (72) Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo (ilmailulaki 1194/09 165). Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Hankealue ei sijaitse lentopaikkojen esterajoituspintojen sisäpuolella, joten tuulivoimaloiden lentoestevalot voivat liikenteen turvallisuusvirasto Trafin uusien ohjeiden mukaan olla yöaikaan jatkuvasti palavat keskitehoiset kiinteät punaiset valot, kuten muissakin korkeissa rakennelmissa (esim. teleliikennemastot). Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmassa, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana, maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Päivällä lentoestevalojen tulee olla suuritehoiset vilkkuvat valkoiset valot, mutta valoisalla ja kirkkaalla säällä lentoestevalot eivät ole selvästi havaittavissa. Pilvisellä säällä valot voivat myös heijastua pilvistä ja ne voidaan havaita selkeämmin. Trafin ohjeiden mukaan lentoestevalojen nimellistä valovoimaa voidaan pudottaa 30 %:iin näkyvyyden ollessa yli 5000 m ja 10 %:iin näkyvyyden ollessa yli m. Trafin ohjeiden mukaan ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla päiväaikaankin pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja Vaikutukset muinaismuistoihin Suunnittelualueella ei sijaitse muinaisjäännöksiä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden sekä rakennettavien teiden välittömään lähiympäristöön. Tehdyn inventoinnin ja inventoinnin täydennyksen perusteella muinaisjäännöskohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Tärkeimmäksi havainnoksi muodostui hieman alueen ulkopuolella sijaitseva Kukonahon käytöstä jäänyt hautausmaa, joka luokiteltiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja joka ei sijoitu kaava-alueelle Vaikutukset päästöihin ja ilmastoon Tuulivoimala on yksi saasteettomimmista energiantuotantomuodoista. Tuulivoima aiheuttaa ilmastopäästöjä rakentamisvaiheessa esim. teräksen, betonin ja muiden rakennusmateriaalien valmistamisesta, kuljetuksista sekä tuulivoimapuiston huoltotöistä.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 48 (72) Vaikutukset metsästykseen Metsästykseen kohdistuvat vaikutukset eivät johdu niinkään riistalajien kantojen heikkenemisestä, vaan mahdollisista riistan elinalueiden ja kulkureittien muuttumisesta, jolloin riistalajit siirtyisivät muualle ja osin naapuriseurojen puolelle. Vaikutukset erityisesti tuulivoimapuistoalueiden lähistöllä asuville metsästäjille liittyvät myös alueiden virkistyskäytön kokemiseen ja sen luonteen muuttumiseen. Tuulivoimapuistojen alueita ei aidata eikä jokamiehenoikeudella kulkemista alueilla rajoiteta aidattuja sähköasemia lukuun ottamatta. Eri tuulivoimahankkeissa toteutetuissa hirvenmetsästäjien haastatteluissa (FCG ) esille tulleet näkökulmat ovat vaihdelleet. Osa metsästäjistä kokee voimaloiden välisen huoltotiestön helpottavan hirvisaaliin kuljetusta maastossa. Suurin osa olettaa hirvien ennen pitkää tottuvan voimaloiden lapojen liikkeeseen ja edelleen liikkuvan myös tuulipuistojen alueilla, sillä voimaloiden välinen etäisyys on noin 0,5 kilometriä. Voimaloiden rakennuspaikoille sekä huoltotiestön ja sähkönsiirtolinjan alueelle syntyy hirven ruokailualueiksi soveliasta vesaikkoa, minkä oletetaan houkuttelevan hirviä alueelle tuulivoimaloiden lapojen liikkeestä ja melusta (lapojen aiheuttama humina) huolimatta. Tutkimustietoa tai aiempaa kokemusta laajemmista maatuulipuistoista ei Suomessa vielä ole, näkemyksiä ja oletuksia hirven viihtymiseen voimaloiden lähellä on molempiin suuntiin. Riistalajeille aiheutuva häiriö on suurimmillaan tuulipuistojen rakennusaikana. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään kun se hirvenmetsästyksessä tapahtuu matalalla ja luodin lentorata on lähinnä vaakatasossa tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei arvioida aiheutuvan riskiä tuulivoimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa luodin lentorata saattaa joissain harvinaisissa tapauksissa sivuta tuulivoimaloiden herkimpiä laparakenteita. Metsästyksen aiheuttamat vauriomahdollisuudet voimaloiden rakenteille on arvioitu kuitenkin niin epätodennäköisiksi, että hankealueilla ei sen vuoksi edes harkita metsästyksen rajoittamista. Alueella metsästettäessä on luonnollisesti syytä huomioida voimaloiden sijoittuminen ja valittava ampumasektori siten, että pyritään välttämään mahdollisia osumia lapoihin tai runkoon. Lähtökohtaisesti haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon siten, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Tämä todennäköisesti tapahtuu vain, mikäli voimala on juuri ampumasektorin takana, jolloin nouseva lentorata saattaisi kohdistua laparakenteisiin. Voimaloiden herkimmät osat ovat keskimäärin 90 metrissä (vrt. männynlatvuston korkeus), jolloin todennäköisyys latvalinnustuksen aiheuttamalle vauriolle on hyvin epätodennäköinen, vaikka alueella ammutaan luotiaseella edelleen asumattoman alueen suuntaan. Hirven liikkuminen hankealueille on usein esille tullut kysymys tarkasteltaessa metsästysmahdollisuuksien muutosta. Haastatteluissa esille tulleiden näkemysten mukaan hirven liikkumisesta ollaan huolissaan, mutta todetaan myös, että hirvi ei pitkään reagoi sellaiseen ärsykkeeseen, joka ei tuota niille vaaraa. Tätä näkemystä tukee myös tutkimus, jossa hirvieläinten todettiin tottuvan melko nopeasti uusiin häiriötekijöihin, joista ei aiheudu niille välitöntä vaaraa (Grandin 1997). Esimerkkinä toisesta hankkeesta voidaan mainita Simonkylän metsästysseuran edustajien havainnot Putaankankaan ja Onkalon alueille jo rakennettujen voimaloiden vaikutuksista, jotka ovat lähinnä positiivisia ja hirvien on todettu edelleen liikkuvan alueella lähes normaaliin tapaan. Rakentamisen aikaiset vaikutukset hirvieläimiin arvioidaan vähäisiksi tai korkeintaan kohtalaisiksi, sillä rakentamisen aikainen häiriö ei välttämättä karkota hirviä varsinaisia rakentamisalueita merkittävästi laajemmalta alueelta.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 49 (72) Vaikutukset luontoon ja eläimistöön Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin Tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen hankealueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suuremmat luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on ihmistoimintojen ja voimakkaan metsätalouden alaista metsä- ja suoaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi, mutta talousmetsissä reunavaikutuksella ei ole niin suurta merkitystä kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Tuulivoimahankkeen huoltotiestön on oltava kantava ja massiivinen, jolloin sen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia suoluontokohteiden hydrologiaan, pintavesien valunnan muuttumisen kautta. Hankkeessa suunnitelluille rakentamisalueille ei sijoitu kasvillisuuden kannalta merkittäviä alueita. Huoltotielinjaukset ja maakaapeloinnit sijoittuvat niin etäälle Kotanevasta, ettei niillä ole vaikutusta luontokohteen vesitasapainoon. Hankesuunnitelman mukainen yksi voimalapaikka sijoittuu luontokohteeksi rajatun kalliokohteen alueelle, mutta voimalapaikan tarkemmalla suunnittelulla kohde säästää merkittävimmät arvonsa. Huoltotiestö noudattelee pääosin olemassa olevia tielinjauksia. Uusia tielinjauksia sijoittuu mm. Pahakorven länsipuolelle, missä metsät ovat hyvin tavanomaisia ja nuoria, osin turvemaamuuttumia. Hankealueen inventoinneissa ei havaittu uhanalaisen tai erityisesti suojeltavan kasvilajiston esiintymiä. Silmälläpidettävän kissankäpälän kasvupaikka sijoittuu suunnitellun tielinjauksen lähelle, kalliolammikon eteläpuolelle. Hankkeen rakentamistoimilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lajille, jonka kasvupaita ovat usein kuivilla ka kivikkoisilla tienpientareilla.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 50 (72) Vaikutukset linnustoon Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Kukonahon tuulivoimapuisto sijoittuu voimakkaassa metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsä- ja suovaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Alueen yleisten ja runsaslukuisten lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä hankealueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa Brittein saarilla on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Pesivien lintujen ei ole todettu merkittävissä määrin häiriintyvän niiden lähistölle rakennetuista tuulivoimaloista siten. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Kukonahon hankealueelta ei löydetty merkittäviä metson soidinpaikkoja, mutta alueella havaittiin muutamia yksittäin soivia metsokukkoja. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei suoraan vaaranna Hiidenkallion alueelle sijoittuvaa kanalintujen tärkeää elinympäristöä, koska alueen lähimmät voimalat sijoittuvat hakkuualueelle Hiidenkallion eteläosassa. Kukonahon tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaaranna Kotanevalla sijaitsevaa teeren soidinaluetta, koska lähimmät voimalat sijoittuvat noin 1 km etäisyydelle soidinalueesta. Lisäksi teeri on soidinpaikkansa suhteen huomattavasti joustavampi kuin metso. Kukonahon tuulivoimapuiston rakentaminen ei käytettävissä olevien tietojen mukaan tuhoa alueella mahdollisesti sijaitsevia petolintujen pesäpaikkoja, eikä siten suoranaisesti vaaranna hankealueen läheisyydessä mahdollisesti pesivien lajien esiintymistä alueella. Petolintujen kohdalla vallitseva ravintotilanne määrää niiden liikkumista voimakkaasti, mutta on mahdollista, että tuulivoimapuisto karkottaa lintuja jossain määrin, jolloin niiden reviirin käyttö muuttuu ja suuntautuu tuulivoimapuiston ulkopuolelle. Tämä luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä alueelle rakennettaviin tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloista aiheutuva melu ja huoltotoimenpiteistä aiheutuva satunnainen häiriö arvioidaan kokonaisuuden kannalta merkittävyydeltään vähäiseksi eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta alueen linnustoon, koska alueelle sijoittuu jo mm. olemassa olevia metsäteitä. Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Kukonahon tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset alueen tavanomaiseen ja suojelullisesti arvokkaaseen pesimälinnustoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti ole merkitystä lajien säilymiseen laajemman maantieteellisen alueen pesimälajistossa. Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset ovat suurimmillaan hankkeen rakentamisvaiheessa, minkä jälkeen alueen pesimälinnusto todennäköisesti ainakin jossain määrin palautuu ja tottuu niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvis-

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 51 (72) sä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi. Myös syksyn kurkimuuton kannalta Kukonahon tuulivoimapuiston mahdollisesti aiheuttamat estevaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska kurkimuutto kulkee yleensä selvästi tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Kalajokilaakson sekä Maliskylän ja Sarjankylän peltoalueilla tai Erkkisjärvellä lepäilevistä linnuista osa saattaa muutollaan kulkea Kukonahon hankealueen kautta, tuulivoimaloiden vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska rakentamisen jälkeen alueilla levähtävien lintujen arvioidaan etupäässä kiertävän tuulivoimalat. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Kukonahon tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 9 21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Vaikutukset muuhun eläimistöön ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin Hankkeella ei arvioida olevan merkittävää haitallista vaikutusta tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen alueella arvioitiin epätodennäköiseksi, eikä tuulivoimahankkeella arvioida olevan sellaisia haitallisia vaikutuksia liito-oravalle tai viitasammakolle, jotta lajien mahdollinen esiintyminen tai elinolot Kukonahon hankealueella tai laajemmalla alueella Kalajokilaaksossa vaarantuisivat. Hankealueen lepakkotiheys on tehtyjen selvitysten perusteella alhainen, eikä tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla havaittu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kohteita, eikä hankealueelle sijoitu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinalueita, mutta suurin osa hankealueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan voimakkaan metsätalouden muovaamilla alueilla tuulivoimapuistoilla on havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Simoon ja Tervolaan rakennettujen modernien tuulivoimapuistojen alueella on havaittu ruokailevia pohjanlepakoita, joiden käyttäytymiseen viereiset tuulivoimalat eivät näennäisesti ole vaikuttaneet. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä voimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysriskin suuruuteen vaikuttavat mm. tuulivoimapuiston sijoituspaikan topografia ja kasvillisuus, ja törmäysriski vaihtelee myös lajeittain. Kukonahon hankealueella esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan hyvin pieneksi, koska lepakot saalistavat yleensä melko matalalla (< 30 metriä), minkä lisäksi alueen lepakkotiheys on selvitysten perusteella hyvin alhainen. Pohjanlepakoilla on paikoin havaittu, että etenkin syksyisin ne saattavat muuttaa käyttäytymistään ja siir-

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 52 (72) tyä saalistamaan hyönteisiä jopa m korkeudelle. Tällöin lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyyttä ja esiintymistä Suomen olosuhteissa on erittäin vaikea arvioida puutteellisen tiedon vuoksi. Kokonaisuudessaan Kukonahon tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia lepakoiden elinympäristöihin ja säilyvyyteen hankealueella tai sen lähiympäristössä, eikä hanke vaaranna lepakoiden esiintymistä laajemmallakaan alueella Kalajokilaaksossa. Vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin Hankealuetta lähin suojelualue, Mustakorven Natura-alue (FI ), on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin mukaisena (SCI) kohteena ja se on myös vanhojenmetsien suojeluohjelman kohde. Koska alue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä hankealueesta, ei siihen kohdistu mitään vaikutuksia. Hankealueen lähistöön ei sijoitu muita suojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita Melu- ja varjostusvaikutukset Tuulivoimamelumallinnuksen ohjeistus on muuttunut kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Seuraavissa kappaleissa on esitelty luonnosvaiheen mallinnukset sekä kaavaehdotusvaiheeseen uusien ohjeistusten mukaisesti tehdyt mallinnukset. Luonnosvaiheen melu- ja varjomallinnus Melumallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät Hankkeen aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamista äänenpainetasoista. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Meluja varjostusmallinnukset on laatinut ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 137 m korkeita voimaloita. Mallinnuksen referenssivoimalana on käytetty Vestas V126 (3,3 MW) voimalatyyppiä. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (LWA) on 107,5 db.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 53 (72) Taulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt tuulivoimaloiden äänitehotasot, LWA Voimala napakorkeus (m) Oktaavikaistat,Hz (LWA) LwA db(a) V ,1 96,1 99,5 102,1 101,9 99,0 94,2 84,7 107,5 Vaikutusalueen pintojen rosoisuus (kovuus) on arvioitu ilmakuvien, karttatarkastelujen sekä maastossa tehtyjen havaintojen perusteella. Laskenta on tehty 1,5 metrin korkeudelta maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,5 (asteikolla 0 1; kova pehmeä). Maanpinnan kovuuden valinta perustuu alueen topografiaan ja kasvillisuuteen, soveltaen Naturvårdsverketin ohjeistusta (2010). Selvityksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Mallinnuksen epävarmuus on noin db. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukko 2. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Seuraavassa taulukossa on eritelty tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. 3) 4)

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 54 (72) Taulukko 3. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot L Aeq Päivä klo 7-22 L Aeq Yö klo 22-7 Huomautukset asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla* muilla alueilla 45 db 40 db 40 db 35 db ei sovelleta ei sovelleta Varjostusmallinnuksen lähtötiedot ja menetelmät * yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilanne laskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Vestas V126 -voimalaa (3,0 MW). Mallinnuksessa voimalan napakorkeudeksi on määritelty 137 m ja roottorin halkaisijaksi 126 m. Hankealueen kuukausittaisina todennäköisinä auringonpaistetunteina käytettiin Ruotsin Uumajan sääaseman tietoja sekä keskimääräisinä tuulisuustietoina käytettiin NASA:n pitkän aikavälin ( ) tuulisuustietoja alueelta (MERRA-data).

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 55 (72) Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi. Varjostuksen tarkastelukorkeutena käytettiin 1,5 metriä. Laskennassa auringonpaistekulman rajana horisontista oli kolme astetta, jonka alle menevää auringonsäteilyä ei otettu huomioon. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Tuulivoimapuiston meluvaikutukset ja mallinnusten tulokset luonnosvaiheessa Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisen aikana melua syntyy lähinnä tuulivoimalaitosten vaatimien perustusten ja tieyhteyksien maarakennustöistä. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamista tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana meluavimpia työvaiheita ovat mahdolliset louhintatyöt. Muut maarakentamiseen liittyvät työvaiheet (maa-ainesten kuljetukset, täytöt, kaivut jne.) vastaavat normaalia maarakentamista.

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 56 (72) Melumallinnusten tulokset Kuva 23. Tuulivoimaloiden melun leviäminen melumallinnuksen mukaan kaavaluonnosvaiheessa. Asuinrakennukset on kuvattu punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Laaditun melumallinnuksen mukaan Kukonahon tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Laaditun melumallinnuksen mukaan Kukonahon tuulivoimapuiston meluvaikutukset eivät ylitä myöskään valtioneuvoston ohjearvoja lomarakennusten osalta. Kuitenkin ympäristöministeriön yöajan ohjearvo (>35 db) ylittyy suunnittelualueen itäpuolella ja Kukonahon eteläpuolella sijaitsevassa vapaa-ajan asunnossa. Mallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamaa äänentaso olisi 37,4 db tässä kohteessa. Lomarakennuksia

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 57 (72) koskeva ohjearvo ylittyy myös suunnittelualueen koillispuolella sijaitsevassa Kallioahossa. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksissa ei ole otettu huomioon myöskään läheisten teiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat. Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset ja mallinnusten tulokset luonnosvaiheessa Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle tai lomarakennuksille. Näiden kohteiden osalta varjostustunnit eivät ylitä 8 tuntia. Mallinnusten mukaan Kallioahon rakennukselle syntyvä varjostusvaikutus on hieman alle kahdeksan tuntia vuodessa (7,57 h) ja varjostusta ilmenee toukokuusta elokuuhun iltaisin. Vastaavasti tuulivoimapuiston pohjoispuolisen Isokankaan asuinrakennuksen varjostusvaikutus on noin 6 h/vuosi ja varjostusta ilmenee tammikuun puolesta välistä helmikuun loppuun ja lokakuun puolesta välistä marraskuun loppupuolelle päiväaikaan. Muiden asuin- ja lomarakennusten vuotuinen varjostus jää alle 4 tunnin.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 58 (72) Kuva 24. Varjostusmallinnuksen "real case" tulokset kaavaluonnosvaiheessa. Asuintalot merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 59 (72) Ehdotusvaiheen tarkennettu melu- ja varjostusmallinnus Kaavan ehdotusvaiheessa melumallinnusta tarkennettiin siten, että vaikutuksia tutkittiin kahdella eri voimalatyypillä Vestas V hh137 ja Nordex N hh141. Tämän lisäksi analyysin lähtötiedot on muutettu vastaamaan VTT:n 2013 valmistunutta tutkimusraporttia (VTT-R , VTT-R ). Keskeisin muutos analyysin tekemisessä on maaperän kovuuskertoimen muuttuminen 0,4 (aiemmin 0,5) ja laskentakorkeuden nostettiin 4 metriin maanpinnasta (aiemmin 1,5-2 metriä). Kuva 25. Tuulivoimaloiden melun leviäminen melumallinnuksen (Vestas V ) mukaan. Asuinrakennukset on kuvattu punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Voimalamallille Vestas V126 laaditun melumallinnuksen mukaan Kukonahon tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 60 (72) Kuva 26. Tuulivoimaloiden melun leviäminen melumallinnuksen (Nordex N ) mukaan. Asuinrakennukset on kuvattu punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Voimalamallille Nordex N117 laaditun melumallinnuksen mukaan Kukonahon tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vakituisille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston ohjearvoja tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Melumallinnuksissa ei ole otettu huomioon myöskään maanteiden ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 61 (72) 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella sijaitsee kaksi loma-asuntoa niihin liittyvät saunarakennukset. Tämän lisäksi toisella mallinnetulla voimalaitoksella (Vestas) toisen lomarakennuksen paikalla valtioneuvoston ohjearvo ylittyy hieman: Rakennuslupa: Käyttötarkoitus: Kotiranta 225:0 82/1991 Vapaa-ajan asuinrakennus 47/2001 Sauna Muuttola 9:24 119/1992 Loma-rakennus 116/ 1992 Sauna Tuulivoimapuiston itäpuolella Kukonahon kaakkoispuolella olevan lomarakennuksen ( ) osalta valtioneuvoston ohjearvo ylittyy hieman toisella tarkastellulla voimalalla ( Vestas/ 40,1 db). Rakennuslupavaiheessa voidaan tehdä tarkemmat melumallinnukset käyttäen Nord 2000-mallia, joka ottaa tarkemmin huomioon voimalan sijoituspaikalla vallitsevat olosuhteet. Jos tarkemmalla mallinnuksella ei voida osoittaa meluvaikutusten jäävän alle 40 db, voimalan pyörimisnopeutta rajoitetaan tai siipien kulmaa säädetään niin että meluvaikutukset saadaan alle 40 db. Mallintamalla rakennusluvan hakemisen yhteydessä tarvittavat voimalaitokset uudelleen rajoitusten kanssa ja tarkennetuin arvoin voidaan varmistua siitä, että meluvaikutukset saadaan ohjearvojen sisään. Kukonahon kaakkoispuolella olevan lomarakennuksen ( ) osalta toisella tarkastellulla voimalaitoksella Nordex, valtionneuvoston ohjearvo ei ylity (Nordex/ 38,6 db). Hankealueen luoteispuolella Ojanperäntien varrella sijaitsevan lomarakennuksen (9:24) osalta ympäristöministeriön suunnitteluohjearvo ylittyy hieman, mutta valtioneuvoston ohjearvo ei ylity (Vestas/ 37,0 db) Matalataajuinen melu Osaksi melumallinnusta liitettiin myös ns. matalataajuusmelutarkastelu. Tuulivoimaloiden matalataajuisen melun leviämisen arviointiin ei tällä hetkellä vielä ole saatavissa kaupallisia laskentaohjelmistoja. Mallinnuksessa on käytetty Tanskan ympäristöministeriön ohjetta (Satuory Order on Noise from Wind Turbines No ). Ohjeessa on laskentakaavat matalataajuiselle melulle sekä laskennassa käytettävät taajuusriippuvaiset kertoimet maavaimennukselle, ilmakehän vaimennukselle sekä rakennuksen ulkoseinän ääneneristävyydelle. Muuntaminen ja mallintaminen on tehty Excel-pohjaisella ohjelmalla, jonka on kehittänyt, ins. Mauno Aho. Matalataajuinen ääni on mallinnettu tuulivoimaloiden lähimmille rakennuksille. Tuulivoimalan matalataajuinen melu ( Hz) on mallinnettu valitun turbiinin valmistajan ilmoittaman lähtömelutason mukaan. Äänitaso on mallinnettu jokaisen oktaavikaistan kolmasosalle.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 62 (72) Kuva 27. Voimaloiden sijoittuminen ja pisteet, joille matalataajuuslaskelmat on tehty.

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 63 (72) Matalataajuuslaskelmien kuvaajat Nordex N voimalalla:

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 64 (72) Kuva 28. Matalien taajuuksien melulaskelmien tulokset (Nordex N ) mukaan. Matalataajuuslaskelmien kuvaajat Vestas V voimalalla:

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 65 (72) Kuva 29. Matalien taajuuksien melulaskelmien tulokset (Vestas V ) mukaan. Matalien taajuuksien melumallinnusten tulokset Laaditun matalien taajuuksien melumallinnuksen mukaan Kukonahon tuulivoimapuiston matalien taajuuksien meluvaikutukset mittauspisteissä eivät ylitä Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoppaan matalien taajuuksien ohjearvoja.

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 66 (72) Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset ja mallinnusten tulokset Kuva 30. Varjostusmallinnuksen "real case" tulokset (Nordex N ). Asuintalot merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Voimalatyypillä Nordex N117 laadittujen varjostusmallinnusten (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle tai lomarakennuksille, lukuun ottamatta tuulipuiston itäpuolella Kukonahon kaakkoispuolella olevan lomarakennuksen osalta varjostusvaikutukset ovat noin 12 tuntia vuodessa. Varjostusvaikutukset muodostuvat pääasiassa kesäkuukausina myöhään illalla ja yöllä kun aurinko paistaa luoteesta ja pohjoisesta.

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 67 (72) Kuva 31. Varjostusmallinnuksen "real case" tulokset (Vestas V ). Asuintalot merkitty punaisin pistein, loma-asunnot sinisin pistein. Voimalatyypillä Vestas V126 laadittujen varjostusmallinnusten (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle tai lomarakennuksille, lukuun ottamatta tuulipuiston itäpuolella Kukonahon kaakkoispuolella olevan lomarakennuksen osalta varjostusvaikutukset ovat 12:03 tuntia vuodessa. Varjostusvaikutukset muodostuvat pääasiassa kesäkuukausina illalla noin klo välillä. Kyseinen rakennus sijaitsee peitteisessä maastossa, joten suoraa näkölinjaa voimalan aiheuttamaan varjostuksiin tuskin todellisessa tilanteessa syntyy.

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 68 (72) Kuva 32. Varjostusmallinnuksen kohde, jonka varjostusvaikutukset ovat vuodessa h Vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin Virkistyskäyttö Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, roottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 69 (72) Turvallisuus Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Talviaikaan tuulivoimalan rakenteisiin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa, myrskyissä jääolosuhteisiin liittyvät riskit ovat suurimmat. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen. Lumen ja jään putoamisvaarasta ilmoitetaan varoituskyltein Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Puolustusvoimien pääesikunnan lausunnon mukaan Kukonahon tuulivoimapuistohankkeeseen ei tarvitse laatia erillistä tutkavaikutusselvitystä Vaikutukset lentoliikenteeseen Finavia on tutkinut Kukonahon tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden estevaikutukset lentoliikenteelle. Kukonahon tuulivoimapuiston tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia Finavian lentoasemien ilmailumääräys AGA M3-6 mukaisiin korkeusrajoituspintoihin. Tuulivoimalat vaikuttavat lentoliikenteen sujuvuuteen, jonka vuoksi TraFilta haetaan lentoestelupa. 10 Osayleiskaavan toteuttaminen Tuulivoimapuiston osayleiskaavalla mahdollistetaan yhdeksästä tuulivoimalaitoksesta muodostuvan tuulivoimapuiston rakentaminen. Osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tavoiteaikataulun mukaisesti tuulivoimapuiston rakentaminen on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta Lauri Solin DI YKS 402

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 70 (72) Liite 1. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon yhteydessä saadut lausunnot ja mielipiteet Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Seuraavassa on esitetty tiivistelmät saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet. Saadut lausunnot: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueiden käyttöyksikkö Lentoestevalon vaikutuksen vähentämiseksi tulee tutkia, voidaanko kaavamerkintöihin sisällyttää rakennuslupaa koskeva määräys kiinteiden punaisten valojen käyttämisestä. Tuulivoimaloiden tornien rakennetyyppi tulee määritellä kaavamääräyksissä. Kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka edellyttää maaperän tutkimista ja sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen estämiseksi tehtävien toimenpiteiden esittämistä rakennusluvan yhteydessä. Luonnonsuojeluyksikkö Luonnonsuojeluyksikkö ottaa kantaa kaavaan vasta ehdotusvaiheessa, kun luontoselvitys on tehty. ELY huomauttaa, että osa inventointituloksista (esim. uhanalaisten päiväpetolintujen pesäpaikat) on tarpeen rajata ainoastaan viranomaiskäyttöön. Kaavaselostukseen lisätään osallisiin Pohjois-pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Ympäristönsuojeluyksikkö Tuulivoimaloiden paikkoja tai voimaloiden korkeutta tulee tarkistaa melutason alentamiseksi loma-asuntojen kohdalla. Melumallinnuksessa tulee selvästi tuoda esiin arvio siitä, onko melu tonaalista vai amplitudimoduloitua, missä tapauksessa laskenta- ja mittaustulokseen on lisättävä 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Erikseen on syytä tehdä pienitaajuisen melun laskenta. Mikäli ympäristöministeriö antaa tuuli-voimaloiden melumallinnukseen tekeillä olevan ohjeistuksen ennen melumallinnuksen päivitystyön käynnistymistä, melumallinnus on syytä päivittää uuden ohjeistuksen mukaisesti. Vastine: Tuulivoimapuiston jatkosuunnittelussa voimaloiden sijainteja tarkennetaan ottaen huomioon laadittavien luontoselvitysten ja melumallinnusten tulokset. Hapettuvien kaivumaiden selvittämistä koskeva määräys lisätään kaavaehdotukseen. Kaavakartassa tullaan määräämään tuulivoimaloiden tornirakennetyyppi sekä selvitysten jälkeen mahdollisesti lentoestevalojen lukumäärä ja tyyppi. Kaavaselostukseen täydennetään tiedot osallisista. Osa luontoinventointituloksista rajataan ainoastaan viranomaiskäyttöön.

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 71 (72) Pohjois-Pohjanmaan museo Tuulivoimapuiston vaikutuksia on tarkasteltu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Paikallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ei ole selvitetty. Tuulivoimaloiden uudelleen sijoittelulla voitaisiin yrittää vähentää haittavaikutusta arvokkaalle Malisjokivarsi-Erkkilän kulttuurimaisemalle. Vastine: Tuulivoimapuiston jatkosuunnittelussa voimaloiden sijainteja tarkennetaan ottaen huomioon laadittavien selvitysten tulokset. Museovirasto: Arkeologisen inventoinnin vaikutukset hankkeelle ovat arvioitavissa ehdotusvaiheessa. Vastine: Todetaan PPO-Yhtiöt Oy Yhtiöllä ei ole huomautettavaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaan Vastine: Todetaan Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnalla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Vastine: Todetaan Liikenteen turvallisuusvirasto, TRAFI Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lentoestelupaa lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Liikenteen turvallisuusvirasto esittää, että tuulipuistoalueen osalta osayleiskaavasta kävisi ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. liikenteen turvallisuusnäkökulmasta Mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Osayleiskaavaluonnoksessa on otettu hyvin huomioon yllä mainittuja asioita. Vastine: Todetaan

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAAVASELOSTUS 72 (72) Fingrid Oyj Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Vastine: Todetaan Vesikolmio Oy Vesikolmiolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta Vastine: Todetaan Saadut mielipiteet: Useita allekirjoittajia Lähdekangas asuinkiinteistön omistajana vaadin hankealueen etäisyyden pidentämistä asuinrakennukseemme. Mielipiteen allekirjoittaneet asukkaat vaativat, että vähintäänkin ne voimalat jotka ovat alle kahden kilometrin päässä asuinkiinteistöistä, tulee siirtää yli 2 kilometrin päähän asuinkiinteistöistä meluhaittojen vuoksi. Tuulivoimarakentaminen Kukonahoon aiheuttaa monenlaisia vaikutuksia, jotka ovat lähiasukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä maisema- että perinnemaisema ja luontoarvojen kannalta kestämättömiä. FCG:n laatimat analyysit ja selvitykset eivät ole riittäviä. Vastine: Tuulivoimapuiston jatkosuunnittelussa voimaloiden sijainteja tarkennetaan ottaen huomioon laadittavien selvitysten tulokset.