Ikäihmisten palveluiden kriteerit ja prosessit

Transkriptio

1 Ikäihmisten palveluiden kriteerit ja prosessit

2 Sisällys TIIVISTELMÄ KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN JA KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT Kotihoidon tukipalvelut Ateriapalvelu Saunapalvelu Pyykkipalvelu Turvapuhelinpalvelu Asiointipalvelu Saattajapalvelu Yöpartio Päivätoiminta KOTIHOITO Tilapäinen kotihoito Säännöllinen kotihoito Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta KOTIHOIDON PROSESSI ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET SAS -TOIMINTA SAS-työryhmän tehtävät SAS-työryhmän tavoitteet Arviointimenetelmät VALINTAKRITEERIT Palveluasumisen (ei ympärivuorokautisen hoivan) valintakriteerit Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkodin valintakriteerit Asumispalvelun myöntämisperusteita eivät ole ASUMISPALVELUIDEN ASIAKKUUDEN PROSESSI Hakeminen Asiakkaaksi tuleminen Asiakkaan siirtyminen yksiköstä toiseen Asiakkaan loppuvaiheen hoito ASUKKAAN ITSEKUSTANNETTAVAT PALVELUT, AINEET JA TAVARAT ASUMISPALVELUSSA Palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen sisältymättömät palvelut, aineet ja tavarat Hoivaosasto sisältymättömät palvelut, aineet ja tavarat IKÄIHMISTEN SISÄLTÖKRITEERIT KESKEISET TOIMINTAA OHJAAVAT LAIT JA SUOSITUKSET

3 TIIVISTELMÄ Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kuntoutuksen, kotihoidon, palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon. Ikäihmisten palveluiden tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmiselle oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Tavoitteena on mahdollistaa kotona ja kodinomaisissa oloissa asuminen kuntouttavien ennaltaehkäisevien palveluiden, tukipalveluiden ja kotihoidon turvin. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa. Kriteeristön tarkoituksena on selkiyttää oikea-aikaista palvelujen kohdentumista. Lähtökohtana palvelujen järjestämisessä on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. 2

4 1 KOTIHOIDON TUKIPALVELUIDEN JA KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT Kotihoidon ja tukipalveluiden järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Palvelun saaminen edellyttää palveluohjaajan tekemää palvelutarpeen arviointia ja palvelun myöntämiskriteerien täyttymistä. Palvelutarpeen arviointi suoritetaan 7 arkipäivän kuluessa 75- vuotta täyttäneille tai Kelan erityishoitotukea saaville ja kiireellisissä tapauksissa viipymättä (Sosiaalihuoltolaki 40 ). 1.1 Kotihoidon tukipalvelut Tukipalveluiden tarkoituksena on tukea ja auttaa henkilöitä, jotka tarvitsevat yksittäisiä palveluita kotona selviytymisen tueksi. Tukipalveluita ovat ateriapalvelu, saunapalvelu, pyykkipalvelu, turvapuhelinpalvelu, kuljetuspalvelu, yöpartio, asiointi- ja saattajapalvelu Ateriapalvelu toimitetaan kylmäateriana asiakkaan asuinpaikasta riippumatta asiakkaalle, joka ei pysty käyttämään kodin ulkopuolisia ruokailumahdollisuuksia joka ei sairautensa vuoksi pysty itse tai omaisensa avustuksella huolehtimaan riittävän monipuolisesta ruokailusta tai erityisruokavaliosta joka tarvitsee ohjausta/valvontaa ruokailussa tai ravitsemustilan seurannassa Ateriapalvelun tuottaa tekninen toimi Saunapalvelu Saunapalvelua järjestetään kerran viikossa Lukkarinhovin ja Elviiran palvelukeskuksessa Asiakkaille, joiden pesutilat kotona ovat puutteelliset Peseytymisen järjestäminen kotona vie kohtuuttomasti aikaa 3

5 1.1.3 Pyykkipalvelu Ensisijaisesti ohjataan käyttämään A-pesun pyykkipalvelua Turvapuhelinpalvelu Asiakkaalla kaatumisriski tai turvattomuus Turvapuhelimen saatavilla lisälaitteita tarpeen mukaan (palohälytin, ovihälytin ym.) Turvahälytyskäynnit ohjataan ensisijaisesti omaisille. Turvahälytyskäyntien toteutuksen ollessa kotihoidolla on huomioitavaa, että käyntiä ei voida toteuttaa välittömästi Asiointipalvelu ensisijaisesti asiakas, omaiset tai yksityinen palvelujen tuottaja Kauppa- ja apteekkiasioinnissa edellytetään tiliasiakkuutta Saattajapalvelu ensisijaisesti omaiset tai vapaaehtoistyöntekijä Yöpartio Yöaikainen turvattomuus tai hoivan tarve ainoastaan Alavuden keskustan alueella asuville asiakkaille kotona selviytymisen tukeminen Päivätoiminta järjestetään Lukkarinhovissa ja Elviirassa Asiakas tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta 4

6 2 KOTIHOITO Kotihoito on tarkoitettu pääsääntöisesti ikäihmisille, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti tai omaisten avulla ja joiden toimintakyky on selkeästi alentunut. Palvelua järjestetään tilapäisenä tai säännöllisenä kotihoitona. 2.1 Tilapäinen kotihoito toimintakyky väliaikaisesti heikentynyt terveyskeskuksessa asioiminen ei ole mahdollista tilapäinen sairaan/kotihoidon tarve, esim. sairaalasta kotiutuminen perustuu jatkuvaan tarveharkintaan ja voi kestää korkeintaan kolme kuukautta 2.2 Säännöllinen kotihoito Selkeästi alentunut toimintakyky. Arvioinnissa käytetään erilaisia mittaristoja mm. Ravatar, MMSE, TOIMIVA-testi, GDS-15-seulaa, ikinä ja AUDIT. Avun tarve päivittäisissä perustoiminnoissa, joita ovat mm. ruokailut, peseytyminen, wc käynnit, pukeutuminen ja muu perushoito (RAVA 2). Muistamattomuus (MMSE tai Cerad-testi) Sairaanhoidollisesta, mielenterveydellisestä (GDS-15) tai päihdehuollollisesta syystä tarvittava tuki ja apu. Asiakas ei kykene käyttämään terveyskeskuksen palveluita (RAVA 1,5). Sosiaaliset perusteet tai puutteelliset asumisolosuhteet Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Omaishoidon tukeminen Saattohoitoa toteutetaan asiakkaan toiveesta kotona moniammatillisena yhteistyönä terveydenhuollon ja omaisten kanssa. Saattohoitotilanteessa asiakkaan palveluntarve ja kotisaattohoidon mahdollisuus arvioidaan asiakaskohtaisesti. Mikäli asiakkaan hoidon tarve on 4-5 käyntiä päivässä tai kotihoidon työtunteja kertyy yli 80 h/kk, asiakkaan kokonaistilanne arvioidaan ja kartoitetaan tarkoituksenmukainen hoitopaikka. 5

7 2.3 Kotihoitoon ei voida ottaa asiakasta joka ei ole hoitomyönteinen ja kieltäytyy itse palveluista. joka käyttäytyy uhkaavasti hoitohenkilökuntaa kohtaan siten, että kotihoidon henkilökunnan koskemattomuutta ei voida turvata. jonka kotiympäristö todetaan kotihoidon henkilökunnalle vaaralliseksi. jos voinnin seurantaan tai sairauden hoitoon tarvitaan välineitä tai laitteita, jotka ovat saatavissa vain sairaala/laitosolosuhteissa. jos hoito vaatii jatkuvaa ja välitöntä seurantaa 24t/vrk tauotta, eikä asiakkaalla ole läheisiä/omaisia, jotka voivat olla asiakkaan luona. jos käynnin ainoa tarve on voinnin tarkistus, ohjataan hankkimaan turvapuhelin. 6

8 3 KOTIHOIDON PROSESSI 1. Yhteydenotto palveluohjaajaan (asiakas, omaiset, terveyskeskus, naapurit, viranomaiset, yhteistyökumppanit) 2. Palvelutarpeen arviointikäynnillä kartoitetaan asiakkaan toimintakykyä sekä palvelujen- ja avuntarvetta. Käynnillä suunnitellaan yhdessä asiakkaan, omaisten ja palveluohjaajan kanssa tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus, jolla tuetaan kotona selviytymistä. Pääsääntöisesti palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaan kotona. Käynti on asiakkaalle maksuton. Palvelutarpeen arviointikäynnin toteuttavat palveluohjaajat. Tarvittaessa nimetään asiakkaalle vastuutyöntekijä (Vanhuspalvelulaki 15 ja 17 ). 3. Päätöksen kotihoidon palveluista tekee kotihoidon esimies (Vanhuspalvelulaki 18 ). Palvelut alkavat viimeistään 3-4 päivän kuluttua palvelutarpeen arvioinnista. 4. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan omahoitajan toimesta yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa noin kuukauden kuluttua palvelun alkamisesta. 5. Kotihoidon esimies tekee päätöksen perittävistä asiakasmaksuista. Päätöksen perusteena on laadittu hoito-, kuntoutus ja palvelusuunnitelma. 6. Kotihoidon toteutumista arvioidaan ja seurataan. Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma päivitetään asiakkaan hoidon tarpeen muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa (Vanhuspalvelulaki 16 ). 7. Kotihoidossa on käytössä jatkuva palautteenanto. Palautteet käsitellään laatutyöryhmässä ja toimintaa arvioidaan/kehitetään palautteista saadun tiedon pohjalta. 7

9 4 ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET Asumispalveluilla tarkoitetaan palveluasumista, tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa. Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa ikäihmisille oman näköinen elämä tukemalla, ohjaamalla ja edistämällä ikääntyneiden osallisuutta ja omatoimisuutta. Vanhusten palveluasumisella, ostopalvelulla ja ympärivuorokautisella hoivalla on tarkoitus tukea ja edistää iäkkäiden ihmisten omatoimisuutta, elämänhallintaa ja sosiaalista turvallisuutta. Keskeisintä toimintaa ohjaavat arvot ja periaatteet ovat kodinomaisuus, turvallisuus, omien voimavarojen tukeminen, yksilöllisyys, itsemääräämisoikeus ja yhdenvertaisuus. KODINOMAISUUS: Viihtyisä ja lämminhenkinen yhteisö, jossa huomioidaan asiakkaan mahdollisuus tuoda huoneeseensa mukanaan itselle tärkeitä asioita ja tavaroita. Asiakas saa omaistensa kanssa rakentaa omannäköisen kodin. TURVALLISUUS: Asumispalveluissa otetaan huomioon asiakkaan sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Tämä tarkoittaa asiakkaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä turvallisuutta. Hoidossa turvallisuus tulee esille ammattitaitoisen, kehitysmyönteisen ja vastuullisen henkilökunnan kautta. Turvallisuutta tuo jokaiselle asiakkaalle nimetty omahoitaja ja yhteistyö asiakkaan omaisten kanssa. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa turvallisen hoitoympäristön. OMIEN VOIMAVAROJEN TUKEMINEN: Hoidossa asiakkaan omat voimavarat otetaan käyttöön ja hoitajat työskentelevät kuntouttavalla työotteella. YKSILÖLLISYYS JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS: Asiakkaan yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan samoin kun asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoitosuunnitelma yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. YHDENVERTAISUUS: Asiakkaita kohdellaan yhdenvertaisina riippumatta rodusta, sukupuolesta, poliittisesta näkemyksestä, uskonnosta tai sosioekonomisesta asemasta. 8

10 5 SAS -TOIMINTA SAS tulee sanoista "selvitä arvioi sijoita" ja tarkoittaa moniammatillisen työryhmän tekemää asiakkaan asumisen ja palveluiden kokonaistilanteen arviointia. Arviointi pohjautuu ennakoivaan, ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan sekä voimavarat huomioivaan ajatteluun. Alavuden kaupungin SAS- työryhmä muodostuu sekä terveyskuntayhtymän että Alavuden kaupungin työntekijöistä. Työryhmä käyttää nimeä kotiuttamistiimi. 5.1 SAS-työryhmän tehtävät Käsitellä asumispalvelu- ja intervallihakemukset Selvittää asiakkaan asumispalvelun kiireellisyys ja hakemuksen asettaminen sijoitusjonoon Osoittaa asiakkaan tarpeita vastaavan asumispalvelupaikan SAS- toimintaa ohjaa vanhuspalvelulaki ja kaupungin asumispalvelun kriteerit 5.2 SAS-työryhmän tavoitteet Avohoidon ensisijaisuus Palvelujen oikea-aikaisuus Tarkoituksenmukainen asumispalvelu Asiakkaiden tasa-arvoisuus Yhden muuton periaate 5.3 Arviointimenetelmät SAS-työryhmä käyttää päätöksen pohjana palveluohjaajan tekemää arviointikäyntiä. Palveluohjaajat käyttävät arvioinnissa Ravan toimintakykymittaristoa, MMSE- muistitestiä ja tarvittaessa GDS-15 ikääntyneen masennusseulan antamia tuloksia. Fysioterapeutti mittaa toimintakykyä tarpeen mukaan. Palveluohjaajien tekemällä arviokäynnillä ja 9

11 mittaristojen käytöllä pyritään edesauttamaan yhdenmukaista ja oikeudenmukaista arviointia asumisvalinnoissa. Kokonaiskäsitys muodostuu seuraavista tekijöistä: Asiakkaan tai häntä edustavan henkilön oma näkemys tai toive Hoitoisuus Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky Kognition taso Terveydentila Haasteellinen käytös (esim. karkailu tai aggressiivisuus) Hoitavan omaisen uupumus tai sen uhka Yksinäisyys ja turvattomuus Huomioidaan olemassa olevat palvelut ja apuvälineet 10

12 6 VALINTAKRITEERIT 6.1 Palveluasumisen (ei ympärivuorokautisen hoivan) valintakriteerit Asiakas on ollut kotihoidon asiakas ja / tai omaishoidettava, mutta ei enää selviydy niiden avulla tai kotihoito ei pysty vastaamaan avun tarpeeseen Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelma on tarkistettu kotihoidon palvelujen osalta Asiakkaan turvallisuus on uhattuna omassa kodissaan Asiakas on tarvinnut lukuisia osastojaksoja Asiakas suoriutuu päivittäisistä toiminnoista vain ohjauksen ja avun turvin Asiakkaan RAVA yli 2 Asiakkaan muisti on heikentynyt Asiakkaalla on yksinäisyyttä ja turvattomuutta, joista johtuen hakeutuu useasti palvelun piiriin. Asiakas selviytyy pääsääntöisesti yöajan yksin 6.2 Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkodin valintakriteerit Asiakas tarvitsee monissa päivittäisissä toiminnoissa jatkuvaa toisen henkilön apua mm. liikkumisessa, pukeutumisessa, hygieniassa, syömisessä Asiakas tarvitsee ehdottomasti ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa ja apua Asiakas tarvitsee turvallisen hoitoympäristön Asiakas voi olla vahingollinen itselleen tai toisille henkilöille Asiakkaan liikkumista voi olla tarvetta rajoittaa Asiakkaan RAVA vähintään 2,5 Asiakkaalla on etenevä muistisairaus ja/tai psyykkinen sairaus, MMSE alle 22/ Asumispalvelun myöntämisperusteita eivät ole Asunnon epätarkoituksenmukaisuus 11

13 Asiakkaan taloudellinen tilanne Tarkoituksenmukaisista kotihoidon- ja tukipalveluista tai apuvälineiden käytöstä kieltäytyminen Korkea ikä ilman merkittäviä toimintakyvyn vajavuuksia Asiakkaan/omaisten toiminta asiakkaan asumisratkaisuissa (esim. asunnon irtisanominen) eivät ohita asetettuja kriteerejä Tilapäinen toimintakyvyn alentuma Kuntoutuksen keskeneräisyys Asiakkaan RAVA pisteet ovat alle 2, eikä asiakkaan kokonaistilanne vaadi sijoitusta 12

14 7 ASUMISPALVELUIDEN ASIAKKUUDEN PROSESSI 7.1 Hakeminen Asiakas tekee hakemuksen asumispalveluun. Hakemuksia saa palveluohjaajilta, kotihoidosta, terveyskeskuksen sosiaaliohjaajalta tai Alavuden kaupungin nettisivuilta, Hakemus lähetetään palveluohjaajille Palveluohjaajat selvittävät hakijan palvelutarpeen Palveluohjaajat tuovat hakemukset SAS- työryhmään käsiteltäväksi SAS- työryhmä valitsee kriteerit täyttävän asiakkaan vapautuneelle asumispalvelupaikalle huomioiden asiakkaan tarpeet ja hoitopaikan mahdollisuudet hoitaa. Palveluohjaajat tai palveluasumisen johtaja tekevät hakemuksista päätökset Kun hakijalle tarjotaan asumispalvelupaikkaa, on hänen tehtävä päätös tarjotun paikan vastaanottamisesta seitsemän (7) päivän kuluessa paikan tiedoksi saamisesta (kirjallinen päätös annettu tiedoksi). Jos asiakas kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua asumispalvelupaikkaa, hakemus poistetaan. 7.2 Asiakkaaksi tuleminen Asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa käydään tulohaastattelu Asiakkaalle laaditaan vuokrasopimus ja sovitaan muut asumiseen liittyvät käytännöt Asiakasta informoidaan maksujen määräytymisestä, haettavista Kelan avustuksista sekä sovitaan niiden hakemisesta. Asiakkaan tai hänen omaisensa on haettava Kelan eläkkeensaajan asumistuki. Asiakkaan tai hänen omaisensa on tehtävä muutto- ja osoitteenmuutosilmoitus. Asiakasta informoidaan Effica- potilastietojärjestelmän käytöstä, pyydetään suostumus tietojen käytöstä ja luovuttamisesta sekä e-reseptin käyttöoikeudesta. 13

15 Asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa sovitaan lähin omainen, joka ensisijaisesti vastaa annettavan informaation eteenpäin viemisestä muille lähiomaisille. Asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakkaalla on omat oikeudet ja velvollisuudet asuessaan yksikössä (mm. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995) 7.3 Asiakkaan siirtyminen yksiköstä toiseen Asumispalveluissa noudatetaan yhden muuton periaatetta ja siten tarpeettomia siirtoja yksiköstä toiseen vältetään mahdollisimman pitkään. Siirtoja voidaan perustella asiakkaan turvallisuuden takaamiseksi johtuvista syistä kuten eksyilyn, vaeltelun tai muun käytösoireen vuoksi vaarantuva asiakkaan tai toisen asiakkaan turvallisuus asumisyksikössä. Myös terveydelliset tai lääketieteelliset syyt voivat edellyttää siirtoa toiseen hoito- tai hoivayksikköön tai siirto voi tulla välttämättömäksi asumisyksikön tilojen rajoitteiden tai puutteiden vuoksi. (Vanhuspalvelulaki 14 Hoitojärjestelyn pysyvyys) 7.4 Asiakkaan loppuvaiheen hoito Asiakkaan elämän loppuvaiheessa noudatetaan asiakkaan tai hänen omaisensa kanssa tehtyä kirjallista hoitotahtoa. Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Duodecim. 14

16 Mikäli hoitotahtoa ei ole tehty, asiakkaan omat toiveet pyritään selvittämään ja huomioimaan voinnin heikentyessä. Mikäli asiakas ei itse enää kykene ottamaan kantaa näihin asioihin, keskustellaan omaisten kanssa siitä, mitä vanhus voisi hoidoltaan toivoa. 15

17 8 ASUKKAAN ITSEKUSTANNETTAVAT PALVELUT, AINEET JA TAVARAT ASUMISPALVELUSSA 8.1 Palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen sisältymättömät palvelut, aineet ja tavarat Lääkkeet Terveyskeskuksen palvelut (vuosimaksu, vuodeosasto-, hammashoito- ym. maksut) Erikoissairaanhoidon palvelut (pkl- ja osastohoito) Henkilökohtaisen hygienian tarvikkeet (shampoot, hoitoaineet, suihkugeelit, hampaiden hoitotuotteet, vartalovoiteet, erikoisvoiteet jne.) Henkilökohtaiset palvelut (parturi, hiustenhoito, jalkahoitaja-, silmälääkäri-, hammaslääkäri- ja muut erikoislääkäripalvelut) Silmälasit, hammasproteettiset valmisteet ja niiden korjaus Haavanhoitotarvikkeet (Kuusiokuntien tekemä päätös hoitotarvikejakelusta ) Vaipat, jotka eivät sisälly sairaanhoitopiirin kilpailutettaviin tuotteisiin tai jos niiden kulutus ylittää ohjeistuksen. (Kuusiokuntien tekemä päätös hoitotarvikejakelusta ) Matkustus- ja kuljetuspalvelut (ambulanssin omavastuut, vierailu- ja muut matkustuskustannukset) Henkilökohtaiset vaatteet, liinavaatteet ja petivaatteet (nämä pyydetään nimikoimaan) Virkistyspalvelut mm. teatteriesitykset, konsertit 8.2 Hoivaosasto sisältymättömät palvelut, aineet ja tavarat Henkilökohtaiset palvelut (mm. parturi, hiustenhoito, jalkahoitaja) Silmälasit, hammasproteettiset valmisteet ja niiden korjaus Henkilökohtaiset vaatteet (nämä pyydetään nimikoimaan) Virkistyspalvelut mm. teatteriesitykset, konsertit 16

18 9 IKÄIHMISTEN SISÄLTÖKRITEERIT Ikäihmisten sisältökriteerit kirjataan yksiköiden omavalvontasuunnitelmaan. 10 KESKEISET TOIMINTAA OHJAAVAT LAIT JA SUOSITUKSET Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen ja ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut (vanhuspalvelulaki ) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983) Kansanterveyslaki (6/1972) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785) Huoneenvuokralaki /481 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta (733/1992) Laki (603/1996) ja asetukset (1208/1996, 1268/2005, 1041/2005) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Pelastustoimilaki 379/2013 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 Elintarvikelaki ( /23) Työturvallisuuslaki ( /738) Työterveyshuoltolaki ( /1383) Kielilaki /423 17

19 Perustuslaki /731 Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Lääkehoidon suunnitelmat Arkistohallinnan suunnitelma Palo- ja pelastussuunnitelma Vammaispalvelulaki (981/2008) 18