Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy-Pedersöre

Transkriptio

1 Työryhmä 5; väliraportti Sivistys- ja opetuspalvelut, varhaiskasvatus, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Pietarsaari-Uusikaarlepyy-Luoto-Evijärvi-Kruunupyy- Pedersöre

2 Sisällysluettelo 1. Sivistys- ja opetuspalvelut -työryhmä Työprosessi huhtikuu-syyskuu Sivistystoimen organisaation esittely yksittäisissä kunnissa Tiedonkeruu ja nykytilanteen analyysi Yhteistyö ja laajennettu yhteistyö Selvitysalueen toisen asteen koulutuksen, erityisesti lukiokoulutuksen, rakenteellinen uudistus Kuntaliitos; SWOT-analyysi Selvitystyön jatko Taulukot

3 1. Sivistys- ja opetuspalvelut -työryhmä Jäsenet Pedersöre: Rolf Sundqvist (pj.) Roger Eriksson Pietarsaari: Jan Levander Juha Paasimäki (siht.) Kurt Hellstrand Kruunupyy: Leif Jakobsson Jan-Erik Hästö Uusikaarlepyy: Boris Sundell Elli Flén Evijärvi: Päivi Lappinen Jyrki Järvinen Luoto: Carola Lassila Malin Källman 2. Työprosessi huhtikuu-syyskuu Työryhmä jättää tämän väliraportin Pietarsaaren seudun kuntaselvityksen johtoryhmälle. Työryhmän jäseninä olemme selvitystyöhön liittyen todenneet, että muilta kunnilta voi oppia ja saada ajatuksia (benchmarking), vaikka varsinaista kuntayhdistymistä ei toteutuisikaan. Alueellamme tehdään jo paljon yhteistyötä, esim. koulumaailmassa, mutta nyt yhteistyötä on mahdollista syventää koko sivistystoimen toimialalla. Työryhmällä on mennessä ollut seitsemän kokousta. Lisäksi viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat osallistuneet erilaisiin selvitystyöhön liittyviin kokouksiin. Viranhaltijoilla on myös ollut kokouksia eri kokoonpanoissa työryhmän kokouksia valmisteltaessa. Väliraportti heijastaa keskusteluja ja työryhmän tähän asti tekemää tiedonkeruuta. Työryhmä on aluksi käsitellyt ja analysoinut kuntien sivistys- ja opetuspalvelujen nykytilannetta. Työryhmä on myös selvittänyt laajennetun yhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmä on tehnyt SWOT-analyysejä käsiteltäessä kuntaliitoksen seuraamuksia. Kesän jälkeen on erityisesti huomioitu toisen asteen koulutus ja lisäselvityksiä ja analyysejä on tehty mm. lukioiden toiminnan jatkosta ja ylläpitäjäluvat muodostanevat työryhmälle painopistealueen myös loppuraportin laatimisen yhteydessä. Työryhmän väliraportti sisältää valtaosin aineistoa, joka on kerätty huhti-syyskuun välisenä aikana. Aineistoa analysoidaan ja työstetään syksyllä, kunnes loppuraportti valmistuu. Työryhmän aineisto, pöytäkirjat ja selvitykset ovat saatavilla myös yhteisen dropboxin kautta, jota työryhmän sihteeri hallinnoi. Työryhmän kokousten ja sisällön lyhyt esittely: Kokous 1: Pietarsaari klo

4 Työryhmä perustetaan. Työryhmän työn organisointi ja työprosessin jatko. 1. Työryhmän jäsenet (esittely) 2. Selvitystehtävän läpikäynti 3. Työn ja työprosessin aikataulu 4. Resurssien tarve 5. Kyselylomakkeen esittely (esimerkki) Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Millä mittareilla haluamme kuvata nykytilannetta? Kukin kunta ehdottaa 5-20 mittaria. (Toimitetaan Pietarsaaren kaupungin Koulutusvirastoon) Kukin kunta kuvaa nykyistä organisaatiotaan (hallinto) organisaatiokaavion muodossa. Kunkin hallintokunnan osalta ilmoitetaan henkilöstön suuruus. Oppilastilastoa 5 vuoden ajalta ja eteenpäin niin paljon kuin tietoa löytyy Kokous 2: Pedersöre klo (kunnanhallituksen kokoushuone) Nykytilan kuvaus 1. Oma toiminta (kunkin kunnan organisaatiokaavion esittely ja katsaus hallintoon) 2. Käytettävien mittareiden läpikäynti ja päätökset niistä. Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Kukin kunta kerää tiedot, jotka toimitetaan Pietarsaaren koulutusvirastoon Kukin kunta listaa tänä päivänä jo toimivat yhteistyön alueet! Toimitetaan Pietarsaaren koulutusvirastoon. Luettelo toimipisteistä (päiväkodit, koulut, kirjastot, nuorisotilat ja liikuntapaikat). Merkitään kartalle! Kokous 3: Uusikaarlepyy klo Nykytilanteen analyysi 1. Nykytilanteeseen liittyvien tietojen analyysi 2. Hyvät ja huonot puolet kuntien jatkaessa samaan tapaan kuin ennenkin 3. Olemassa olevan yhteistyön läpikäynti 4

5 Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Kukin kunta ehdottaa esimerkkejä mahdollisesta laajennetusta yhteistyöstä. Toimitetaan Pietarsaaren kaupungin koulutusvirastoon. Kokous 4: Evijärvi klo Laajennettu yhteistyö 1. Mahdollisten uusien yhteistyöalueiden läpikäynti 2. Kuntien laajennetun yhteistyön hyvät ja huonot puolet. 3. Maahanmuuttaja-asiat, maahanmuuttajien opetus Tehtävä seuraavaan kokoukseen: Kukin kunta listaa kuntaliitoksen hyödyt ja haitat. Laajennetun yhteistyön ja mahdollisen kuntaliitoksen kielelliset näkökohdat. Millä tavoin voidaan tarjota kaksikielistä palvelua. Miten kielelliset oikeudet turvataan. Selvitysryhmän seuraava kokous on Luodon kunnassa klo Tällöin käsitellään ainoastaan toisen asteen koulutusta ja lukiokoulutusta. Samalla voidaan valmistella kuntien yhteistä kannanottoa lukioiden toimilupamalliin. Kokous 5: Luoto klo Toisen asteen koulutus 1. SWOT-mallin läpikäynti (uusi suurkunta) 2. Koulutuslupien hakeminen. Mitkä ovat ehdot? Kuka voi hakea? 3. Mitä vaihtoehtoja meillä on? (Luettelo vaihtoehdoista ja analyysi, + ja -) 5

6 Kokous 6: Pedersöre klo Kuntaliitos 1. SWOT-analyysien läpikäynti 2. Kuntaliitoksen seuraamukset. Edut ja haitat. 3. Palvelutarjonnan kielelliset näkökohdat. Kokous 7: Kruunupyy klo Väliuraportin käsittely 1. Työryhmä hyväksyy väliraportin (käännös?) 2. Raportti toimitetaan ohjausryhmälle Työryhmän selvitystyön jatkosta keskustellaan. Työryhmän työn jatko Lokakuu - joulukuu 1. Aineiston analysoinnin jatkuminen 2. Lisäselvitykset (riippuen kuntien lausunnoista) 3. Loppuraportin toimittaminen joulukuussa 6

7 3. Sivistystoimen organisaation esittely yksittäisissä kunnissa. Luoto on yksikielinen ruotsinkielinen kunta ja Evijärvi yksikielinen suomenkielinen kunta, muiden alueen kuntien ollessa kaksikielisiä. Luodossa on toimintaa päivähoidosta perusopetuksen yhdeksänteen vuosikurssiin. Selvitysalueen muissa kunnissa lukio-opetus toteutetaan omassa kunnassa. Selvitysalueen kaikissa kunnissa sivistystoimen alaisuudessa ovat seuraavat toimialat: Päivähoito (Evijärvi: ostopalveluna) Esiopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta (Kruunupyyssä ostopalveluna, muissa kunnissa kunnallinen) (Pietarsaaressa sekä ostopalveluna että kunnallisena toimintana) Perusopetus Lukio (Luodossa ei ole omaa lukiota) Pedersöreä lukuun ottamatta kaikissa kunnissa sivistystoimeen kuuluvat myös seuraavat toiminnat: Kulttuuritoiminta Urheilutoiminta Kirjastotoiminta Nuorisotoiminta Vapaa sivistystyö (Luodossa on sivutoimipiste, joka on Pietarsaaren alaisuudessa) Kuntakohtaiset hallinto- ja organisaatiomallit esitellään tässä luvussa. Työryhmä on myös kerännyt karttoja, joihin on merkitty eri hallinnon toimialojen palvelupisteet. Väliraportissa karttoja ei esitellä. Työryhmä toteaa, että selvitysalueella on hyvin kattavat palvelut. 7

8 PIETARSAARI Pietarsaaren hallinto on jaettu kolmeen lautakuntaan: sosiaali- ja terveyslautakuntaan, sivistyslautakuntaan ja tekniseen lautakuntaan. Sivistyslautakunnassa on yksitoista (11) jäsentä. Kuusi (6) heistä on ruotsinkielisessä jaostossa ja viisi (5) suomenkielisessä jaostossa. Sivistystoimeen kuuluu: hallinto, päivähoito, ruotsinkielinen ja suomenkielinen esiopetus ja perusopetus sekä lukiokoulutus, Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto, Pietarsaaren seudun musiikkiopisto, nuorisotoiminta, kirjastotoiminta, museo- ja arkistotoiminta, kulttuuritoiminta sekä urheilutoiminta. Sivistyslautakunnan alaisuudessa ovat Pietarsaaren ruotsinkielisen työväenopiston, Pietarsaaren seudun suomenkielinen työväenopiston sekä Pietarsaaren seudun musiikkiopiston johtokunnat. Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen koulujaoston alaisuudessa on Jungmanin koulun johtokunta. Koulutoimenjohtaja Jan Levander vastaa ruotsinkielisestä koulujaostosta ja koulutoimenjohtaja Juha Paasimäki suomenkielisestä koulujaostosta. Pietarsaaressa järjestetään päivähoitoa päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa sekä leikkitoimintana. Pietarsaaren päivähoitoon kuuluvat seuraavat päiväkodit: Barnabo daghem, Kirkkorannan päiväkoti, Maria-Marjalan päiväkoti, Permon päiväkoti, Kytömäen päiväkoti, Tomtebon päiväkoti, Vestersundinkylän päiväkoti, Viktorian päiväkoti, Länsinummen päiväkoti, Östanlid daghem Tallbo ja Pursisalmen päiväkoti. Esiopetus järjestetään kouluissa. Pietarsaaren sivistystoimeen kuuluvat seuraavat ruotsinkieliset koulut perusopetuksessa sekä yleissivistävä lukiokoulutus: Lagmans skola, Bonäs skola, Vestersundsby skola, Kyrkostrands- och Jungmans skola, Språkbadsskolan/Kielikylpykoulu, Oxhamns skola (vuosikurssit 6-9) ja Jakobstads gymnasium. Pietarsaaren sivistystoimeen kuuluvat seuraavat suomenkieliset koulut perusopetuksessa sekä yleissivistävä lukiokoulutus: Länsinummen koulu, Itälän koulu, Ruusulehdon koulu, Kielikylpykoulu, Etelänummen koulu (vuosikurssit 7-9) ja Pietarsaaren lukio. Pietarsaaressa on kaksi työväenopistoa, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Ne ylläpitävät perinteistä toimintaa. Opistoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Vuonna 2013 perustettiin maahanmuuttajien kielikoulu. Kielikoulussa on kaksi suomenkielistä luokkaa ja yksi ruotsinkielinen luokka. Ruotsinkielisellä työväenopistolla on toimintaa myös Luodossa. Pietarsaaren kaupunginkirjasto, nykyaikaisen tietoyhteiskunnassa toimivan yleisen kirjaston tavoin, toimii niin, että fyysiset ja virtuaalipalvelut tukevat ja vahvistavat toisiaan. Perinteiset kulttuuri- ja sivistystehtävät yhdistetään monipuolisiin tiedonvälitys- ja neuvontatoimintoon. Kirjasto sijaitsee Pietarsaaren keskustassa. Pietarsaari on monipuolinen kulttuurikaupunki, jota leimaavat omat kulttuuriperinteet ja kaksikielisyys. Yleinen kulttuuritoiminta tukee paikallisia hankkeita, jotka koskettavat asukkaita. Kulttuuritoiminta järjestää asiakkaille mahdollisuudet taiteen perusopetukseen ja muuta harrastelijoita tu- 8

9 kevaa toimintaa. Kulttuuritoimisto huolehtii rikkaasta yhdistys- ja kulttuurielämästä ja edistää sitä. Siivous- ja keittiöpalvelut ostetaan sisäisesti. JAKOBSTAD / PIETARSAARI BILDNINGSNÄMNDEN, SIVISTYSLAUTAKUNTA Bildningsdirektör, sivistysjohtaja: Jan Levander DAGVÅRD, PÄIVÄHOITO Tom Enbacka FINSKA SEKTIONEN, SUOMENKIELINEN JAOSTO Juha Paasimäki SVENSKA SEKTIONEN, RUOTSINKIELINEN JAOSTO Jan Levander JUNGMANS DIREKTION Bertil Klingenberg KULTURSEKTIONEN, KULTUURIJAOSTO Guy Björklund ARBETARINSTITUTETS DIREKTION Mari-Louise Björndahl TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA Päivi Rosnell MUSIKINSTITUTETS DIREKTION, MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA Bo-Anders Sandström IDROTTSSEKTIONEN, LIIKUNTAJAOSTO Tove Jansson 9

10 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Uudenkaarlepyyn kaupunki yhdistetään perinteisesti sivistykseen, koulutukseen ja opetukseen. Kaikille löytyy mielekkäitä vapaa-ajantoimintoja. Uudellakaarlepyyllä on rikas yhdistyselämä: korkeatasoiset kuntoilulaitokset löytyvät sekä kesä- että talviolosuhteisiin ja kulttuurista kiinnostuneelle löytyy paljon erilaisia toimintoja. Kaupungin elämää leimaa läheisyys maaseutuun ja saaristoon. Sivistystoimen johto ja hallinto ovat keskittyneet sivistyskansliaan, poikkeuksena kirjaston hallinto, joka sijaitsee kaupunginkirjastossa. Toimialaan kuuluvat koulutus, oppilashuolto, lasten päivähoito, aamu- ja iltapäivätoiminta, työväenopisto, opintokeskus, lasten ja nuorten taidekoulu, kulttuuritoiminta, museot, urheilu- ja vapaa-ajantoiminta, nuorisotoiminta ja kirjasto. Sivistyskansliassa hoidetaan yleiset johtamiseen, talouteen, henkilöstöön, suunnitteluun, kehityksen ym. kuuluvat asiat. Sivistystoimen puitteissa työskentelee n. 260 henkilöä. Oppilashuolto ja kansliatoiminnot kuuluvat suoraan sivistyskanslian alaisuuteen. Sivistyslautakunta, johon kuuluu kymmenen (10) jäsentä, johtaa toimintaa. Koulutoimeen kuuluu suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto. Ruotsinkielisen koulutoimen puitteissa on yhdeksän (9) alakoulua, Carleborgsskolan (vuosikurssit 7-9) ja Topeliusgymnasiet-lukio. Esikoulu on yhdistetty kouluun ja Uudessakaarlepyyssä on kahdeksan (8) esikoulua. Tavoitteenamme on tarjota oppilaille hyvä ja turvallinen oppimisympäristö ja panostamme tarkoituksenmukaisiin opetusryhmiin ja läheiseen sisäiseen yhteistyöhön, erityisesti kirjaston ja vapaa-ajantoiminnan kanssa. Ruotsinkielinen koulujaosto, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä, johtaa toimintaa. Suomenkielinen koulutoimi käsittää Metsäkulman koulun, jossa on esikoulu ja vuosikurssit 1-6. Esikouluun voidaan myös ottaa 5-vuotiaita, jotka toivovat suomenkielistä päivähoitoa. Suomenkielinen opetus vuosikursseille 7-9 tapahtuu Pietarsaaressa ja sitä säätelee kuntien välinen sopimus. Metsäkulma ja Skogsparken (vuosikurssit 1-2) sijaitsevat samassa rakennuksessa ja koulut tekevät aktiivista yhteistyötä kielirajojen yli. Toimintaa johtaa suomenkielinen koulujaosto, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Eri toiminnoista päivähoitotoiminta on kasvanut viime vuosien aikana eniten. Päivähoidolla on toimipisteitä kaupungin keskustassa, Sokaluodossa, Munsalassa, Hirvlaxissa, Alajepualla, Jepualla, Pensalassa ja Kovjoella. Varhaiskasvatuksen jaosto, johon kuuluu viisi jäsentä, johtaa toimintaa. Työväenopisto, kirjastot sekä kulttuuri- ja vapaa-ajantoiminta ovat erillisiä tulosyksikköjä vapaaajan jaoston alaisuudessa, johon kuuluu viisi (5) jäsentä. Työväenopisto tarjoaa perinteisen toiminnan lisäksi sekä yksityiselle että julkiselle sektorille henkilöstörekrytointitoimintaa. Työväenopisto (Arbis) on erikoistunut ns. torstailuentoihin, joihin kutsutaan pohjoismaisia huippuluennoitsijoita. Kirjastolla on toimintaa Uudenkaarlepyyn keskustassa ja sivukirjastot sijaitsevat Munsalassa ja Jepualla. Kirjasto on kehittänyt vammaispalvelut ja koulukielen erikoisaloikseen. Kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan kuuluvat kulttuuri, vapaa-aika, nuoriso, urheilu ja museot. Laajasta toiminnasta voidaan mainita Kuddnäs, Stjärnhallen, Rådhusgalleriet, Munsalagården, Skogsvallen ja Pepparkakshuset (nuorisotalo) alkaen ostamme keittiö- ja siivouspalvelut sisäisesti. 10

11 NYKARLEBY STAD BILDNINGSVÄSENDET Organisationsschema ADMINISTRATION Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 5,5 Bokslut 2013: , Ospeciferad utbildning: SKOLVÄSENDET (svenskspråkiga) Ansvarig: direktör för bildningsväsendet Antal anställda: 116, bokslut 2013: Topeliusgymnasiet: , Elevvård: SKOLVÄSENDET (FINSKSPRÅKIGA) Ansvarig: skoldirektör Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: DAGVÅRD Ansvarig: Dagvårdschef Antalet anställda: 106 Bokslut: 2013: KULTUR & FRITID Ansvarig: kultur- och fritidschef Antalet anställda: 6 Bokslut 2013: , varav Kuddnäs: BIBLIOTEK Ansvarig: bibliotekschef Antalet anställda: 7 Bokslut 2013: ARBETARINSTITUT Ansvarig: Rektor Antalet anställda: 2 Bokslut 2013:

12 LUODON KUNTA Sivistys- ja päivähoitolautakunnalla on seitsemän (7) jäsentä. Luodon sivistys- ja päivähoitolautakunnan alaisuuteen kuuluvat päivähoito, koulu, kulttuuri, kirjasto ja vapaa-aika. Hallinnollisesti Luodossa on kaksi osastoa: päivähoito-osasto ja sivistysosasto. Sivistysosasto sijaitsee Luodon kuntatalossa ja sitä johtaa sivistysjohtaja, joka toimii 80 %:sti sivistysjohtajana ja 20 %:sti kulttuurisihteerinä. Sivistysosastoon kuuluvat myös vapaa-ajanosasto ja kirjastotoiminta. Päivähoito-osasto sijaitsee Grevin päiväkodin toisessa kerroksessa. Päivähoito-osastoa johtaa päivähoidon johtaja (100 %). Kansliapalvelut ostetaan sisäisesti kunnan yleiseltä osastolta. Suomenkielinen koulu ja päivähoito ostetaan Pietarsaaren kaupungilta ja järjestetään Pietarsaaressa. Luodossa on neljä koulua vuosikursseille 1-6: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Esikouluja on myös neljä: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola ja Risö förskola. Esikoulut sijaitsevat koulujen yhteydessä, rehtorit toimivat esimiehinä. Cronhjelmskolan-koulussa Holmissa järjestetään vuosikurssien 7-9 opetusta. Cronhjelmskolan vihittiin käyttöön syksyllä 2001 ja on yksikielisesti ruotsinkielinen. Suomenkieliset oppilaat, esikoulusta vuosikurssiin 9, käyvät Pietarsaaren suomenkielisiä kouluja. Toisen asteen oppilaat voivat vapaasti hakea mihin tahansa maamme lukioon tai ammattikoulutusyksikköön. Päivähoito järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa hoitajan kodissa. Päivähoito ennen esikoulua ja sen jälkeen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään yhteisissä tiloissa esikoulun kanssa. Vapaa-ajanosastolla työskentelee yksi henkilö, vapaa-ajansihteeri. Vapaa-ajansihteeri hoitaa tilavarauksen, kaksi vapaa-ajantaloa, urheilu- ja puistoalueet ym. sekä yhteydenpidon kunnan yhdistyksiin. Luodon kunta myöntää erilaisia avustuksia aatteellisille yhdistyksille, jotka harjoittavat säännöllistä toimintaa kunnassa. Kunnassa on kaksi yleistä kirjastoa. Holmin kirjastossa on lainattavissa kirjastonkirjoja, kasetteja, cdlevyjä, lehtiä ja aikakauslehtiä. Kirjaston tiloissa voi lukea lehtiä ja aikakauslehtiä, etsiä paikallisten kirjoittajien tekstejä ja käydä kirjastossa järjestettävissä näyttelyissä. Kirjasto järjestää lapsille säännöllisesti satutunteja ja kilpailuja. Bosundin kirjasto lainaa kirjoja, cd-levyjä, kasetteja, lehtiä ja aikakauslehtiä. Kirjaston tiloissa on mahdollista lukea lehtiä ja aikakauslehtiä sekä käyttää hakuteoksia. Lapset voivat osallistua erilaisiin kilpailuihin ja pelata pelejä. Näsin, Holmin ja Risön koulukirjastot lainaavat aineistoa koulujen oppilaille. Työväenopisto on yhteinen Pietarsaaren kaupungin kanssa. Keittiö- ja siivouspalvelut ostetaan sisäisesti. 12

13 LARSMO KOMMUN NÄMNDEN FÖR BARNOMSORG OCH BILDNING Budget 2013: 11.3 milj. euro 149,5 tjänster och befattningar BILDNINGSCHEF Carola Holm Palonen 0,8 bildningschef, 0,2 kultursekreterare sektorchef FRITIDSSEKRETERARE REKTORER 4 st i förskola och åk st i åk 7-9 BARNOMSORGSCHEF Malin Källman 1,0 sektorchef BIBLIOTEKTSCHEF DAGVÅRD 1 dagvårdsledare 60 % 3 föreståndare i barngrupp MORRIS OCH EFTIS för förskolbarn och barn å 1-2 HEMVÅRDSSTÖD Öppen verksamhet 13

14 EVIJÄRVEN KUNTA Sivistyslautakuntaan kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Toimialaan kuuluvat varhaiskasvatus ( alkaen), perus- ja lukio-opetus, koululaisten iltapäivätoiminta, kirjasto- kulttuuri-, museo-, liikuntaja nuorisotoimet sekä taiteenperusopetus. Kansalaisopiston kuntaosuus kuuluu sivistystoimen talousarvioon, muuten kansalaisopisto on itsenäinen yhdistyspohjainen toimija. Sivistystoimen osastopäällikkönä on sivistystoimenjohtaja (kuuluu muitakin tehtäviä). Sivistystoimella on toimistonhoitaja. Varhaiskasvatus ostetaan tällä hetkellä kuntayhtymältä, alkaen Kauhavan kaupungilta. Esioppilaiden opetus sekä aamu- ja iltapäivähoito järjestetään itse. Alakouluja on kolme: Kirkonkylän koulussa oppilaita 116, kuusi luokanopettajaa, yksi erityisopettaja ja esikoulunopettaja. Esikoulu on omana ryhmänä. Lisäksi koulussa järjestetään esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito ja koululaisten apip-toimintaa. Lahdenkylän koulussa oppilaita on 53, kolme luokanopettajaa, tarpeen mukaan oma esikouluryhmä ja opettaja, yhteinen erityisopettaja Särkikylän koulun kanssa. Yhdysluokat 1-2, 3-4 ja 5-6. Koulussa järjestetään koululaisten ip-toimintaa tarpeen mukaan. Särkikylän koulussa oppilaita on 35, kaksi luokanopettajaa, yhteinen erityisopettaja Lahdenkylän koulun kanssa. Yhdysluokat 0-2 ja 3-6. Koulussa järjestetään ip-toimintaa tarpeen mukaan. Yläkoulussa oppilaita on 98, aineenopettajia 16, joista 10 yhteisiä lukion kanssa, erityisopettaja, opo, yhteinen rehtori lukion kanssa. Lukiossa opiskelijoita 58. Lukiossamme voi suorittaa kemian perusopinnot Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan, vuosittain 5-7 opiskelijaa suorittaa. Lukiolla on tasokas kemian laboratorio. Edelleen on valmius tehdä myös tietotekniikan perusopinnot Jyväskylän yliopiston mukaan. Yläkoulu ja lukio sijaitsevat samassa rakennuksessa, eli välineet, tilat yms. ovat yhteisiä. Kirkonkylän alakoulu on samassa pihassa. Näillä kouluilla on yhteinen keittiö ja siivoojat. Muilla alakouluilla on keittäjä-siivooja ja ruoka valmistetaan koululla. Liikuntatoimessa on urheilualueidenhoitaja-liikunnan ohjaaja. Kunnalla ei ole omia liikuntatiloja, liikunta-alueita on. Nuorisotoimi hoidetaan ostopalvelulla naapurikunnilta (esim. etsivä nuorisotyö) ja kolmannelta sektorilta. Nuorten yhteistyötiimi NYT vastaa nuorisovaltuustoa. Kulttuuritoimella on hallinnassaan yksi näyttelytila. Lähes kaikki toiminta tehdään yhteistyötä seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Museoita on kaksi, joista Limutippu limonaaditehdasmuseo on auki kesäisin tilauksesta ja Iitin kioskin aukiollessa. Väinöntalo on auki toukokuusta elokuuhun. Väinöntalon rakennuksia on korjattu Museoviraston avustuksella neljänä vuonna peräkkäin. Vakiintuneita tapahtumia ovat kesäteatteri, kesäseurat ja koululaispäivät. Museolla on museokauppa. Kirjasto kuuluu YTY-kirjastoihin (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Perho, Soini, Veteli, Vimpeli). Kirjastoilla käytössä yhteinen lainausjärjestelmä ja aineistorekisteri sekä hankintarengas. 14

15 Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa. Evijärvellä on K-P:n Konservatorion sivutoimipiste. Oppilaspaikkoja on 20. Kansalaisopisto on yhdistyspohjainen, opiston kannatusyhdistyksen jäseniä ovat Evijärven ja Lappajärven kunnat sekä Kauhavan kaupunki. Opistolla on 3 päätoimista tuntiopettajaa, yli sata tuntiopettajaa, rehtori sekä koulutus- ja kehittämissuunnittelija. Opetustunteja vuonna 2013 oli noin EVIJÄRVEN KUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 9 jäsentä Tilinpäätös 2013: ,49 virkaa ja tointa Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Toimistonhoitaja Päivähoito (ostopalveluna) Perusopetus, lukio Kirjasto Museo Liikunta Nuoriso Kansalaisopisto 1 rehtori 3 koulunjohtajaa kirjastonjohtaja Liikunnanohjaaja/ urheilualueiden hoitaja 15

16 KRUUNUPYYN KUNTA Sivistyslautakunnan toimialaan kuuluvat hallinto, päivähoito ja esiopetus, perusopetus, lukio, kirjasto, kansalaisopisto, kansanopisto ja opetuksen erityismääräraha. Sivistyslautakunnalla on yhdeksän jäsentä. Sivistyslautakunta käsittelee kumpaakin kieliryhmää koskevia asioita, eli päivähoitoon ja esikouluun, kirjastoon, kansalaisopistoon sekä talousarvion kokonaisvastuuseen liittyviä asioita, kun taas koulujaostot käsittelevät ainoastaan omaa kieliryhmää koskevia asioita. Kunta on hallinnollisesti siirtynyt juoksevien asioiden ja operatiivisen työn siirtämiseen viranhaltijoille, kun taas luottamushenkilöiden tehtäviin kuuluu suurten linjausten laatiminen ja periaatteelliset asiat. Kruunupyyssä on kaksi koulujaostoa. Ruotsinkielisessä jaostossa on seitsemän jäsentä, suomenkielisessä viisi. Kunnassa ei ole suomenkielistä koulua, vaan suomenkielistä opetusta toivovat oppilaat käyvät koulua Kokkolassa tai Kaustisilla. Kruunupyyn kunnalla on sopimus molempien kuntien kanssa. Sopimus Kaustisten kanssa on molemminpuolinen, eli oppilaat, jotka haluavat Kaustisilta käsin käydä ruotsinkielistä koulua, käyvät Kruunupyyssä. Sivistyskanslia sijaitsee kuntatalolla. Koulutoimenpäällikkö on vapaa-ajanohjaajan esimies. Vapaaajanohjaaja työskentelee ainoana työntekijänä kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunnan alaisuudessa. Kunnassa on kolme koulua, joissa on vuosikurssit 1-4, viisi koulua joissa vuosikurssit 1-6 ja yksi koulu, jossa on vuosikurssit 7-9 sekä lukio, Kronoby gymnasium. Esikoulu ja esiopetuksen yhteydessä järjestettävä päivähoito järjestetään esikoulun lisäksi viidessä esikoulussa. Päivähoitoa järjestetään kahdeksassa päiväkodissa, kolmessa ryhmäperhepäiväkodissa ja viiden perhepäivähoitajan kotona Kruunupyyssä, Jeussenissä, Alavetelissä, Teerijärvellä ja Småböndersissä. Kirjastoon kuuluu Kruunupyyn keskustassa sijaitseva pääkirjasto ja kaksi sivukirjastoa, yksi Alavetelissä ja yksi Teerijärvellä. Kunnalla on myös kirjastobussi, joka täydentää kirjastopalvelujen tarjontaa. Kansalaisopisto ja sen kanslia sijaitsevat samassa kiinteistössä Kruunupyyn Kansanopiston kanssa. Rehtorinpalvelu ostetaan kansanopiston kanssa tehdyllä sopimuksella. Kursseja järjestetään kunnan eri osissa. Kruunupyyn Kansanopiston omistaa kuntayhtymä, Kruunupyyn ollessa suurin omistaja. Koulu sijaitsee Kruunupyyn keskustassa. Sivistyslautakunnan talousarviossa on määräraha, jonka on tarkoitus kattaa Kruunupyystä kotoisin olevien opiskelijoiden opinnot kansanopistossa. Opetukselle myönnettävän erityismäärärahan momentissa on kotikuntakorvaus, joka sisältää kunnan ulkopuolella opiskelevien oppilaiden kustannukset sekä tähän liittyvät kuljetuskustannukset. Ruoka- ja siivoustoiminnot hoitaa yksityinen yritys, ISS.. 16

17 KRONOBY KOMMUN BILDNINGSNÄMNDEN 9 medlemmar bokslut 2013: ,72 tjänster och befattningar SVENSKA SKOLSEKTIONEN 7 medlemmar FINSKA SKOLSEKTIONEN 5 medlemmar BILDNINGSKANSLIET BILDNINGSCHEF/ SEKTORCHEF DAGVÅRDSCHEF 10 REKTORER BIBLIOTEKSCHEF MI-REKTOR 0,1 AVDELNINGS- SEKRETERARE KANSLIST FRITIDSKORDINATOR Obs! skild nämnd o budget KANSLIST SPECIALBARNTRÄD- GÅRDSLÄRARE 4 DAGVÅRDSLEDARE 1 DAGHEMSFÖRESTÅNDARE 17

18 PEDERSÖREN KUNTA Päivähoito- ja koulutusosasto vastaa kunnan päivähoidosta, esikoulusta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Luottamuselimet ovat päivähoito- ja koulutuslautakunta, ruotsinkielinen ja suomenkielinen jaosto sekä koulujen omat johtokunnat. Tilastokeskuksen laskelmat osoittavat, että Pedersören kunnan väestömäärän odotetaan kasvavan. Pedersören syntyvyys on selvästi Suomen keskiarvoa korkeampi. Oppilastilastot muodostavat tärkeän ohjaustyökalun suunniteltaessa kunnan palveluja pitkällä tähtäimellä. Koulujen oppilaaksiottoalueet muodostavat suunnittelun perustan. Väestönkasvu johtaa suurempaan sijoitustarpeeseen. Kunnalla on ollut suhteellisen vähäinen määrä lapsia kunnan järjestämässä päivähoidossa. Viime vuosina selkeänä trendinä on ollut päivähoidossa olevien lasten määrän kasvaminen. Molemmat vanhemmat työskentelevät enemmän ja työelämään palataan yhä aikaisemmin lasten ollessa pieniä. Tämä vaikuttaa myös kunnallisen päivähoidon tarpeeseen. Päivähoitoa järjestetään - n. 20 perhepäiväkodissa - 2 ryhmäperhepäiväkodissa - 5 päiväkodissa 1-5 -vuotiaille lapsille - 5 yhdistetyssä yksikössä, joissa on sekä päiväkotiosastot että esikoulutoimintaa - 5 esiopetusyksikössä, joissa päivähoitoa esikoulua ennen/esikoulun jälkeen, joista 1 suomenkielinen Vuorotyön ja viikonlopputöiden osalta hoitoa (vuorohoito) järjestetään Hoppetossan-päiväkodissa Sandsundissa. Perusopetuksen piirissä on 14 ruotsinkielistä koulua sekä yksi suomenkielinen koulu vuosiluokille 0 6. Osa oppilaista, joilla on 11 vuoden oppivelvollisuus ja yksilöllinen opetussuunnitelma, on kunnan omissa kouluissa, kun taas osa käy sopimuksen mukaan Jungmanin koulua. Oppilasmäärä on n peruskoulutuksen puitteissa. Pedersöre gymnasiumissa on n. 200 opiskelijaa ja lukio toimii Sursikin koulun (luokat 7-9) yhteydessä. Kulttuuriosastoon kuuluvat kirjasto, Kansalaisopisto, kulttuuri-, nuoriso- ja raittiustyö. Kulttuuriosastoon kuuluu myös liikuntatoimisto (joka toimii liikuntalautakunnan alaisuudessa). Kulttuurilautakunnan tehtävänä on toiminnallaan luoda edellytykset merkitykselliselle vapaa-ajalle ja elinikäiselle oppimiselle. Osasto työskentelee aktiivisesti kunnan sosiaalisen pääoman, eli kulttuurielämän ja kolmannen sektorin parissa, jolla on suuri merkitys kunnan elinvoimalle ja kansanterveydelle. Työ suuntautuu myönteisen terveyden lisäämiseen; yhteishenkeä ja hyvinvointia kunnan asukkaille. Hyvinvoivat ja aktiiviset kuntalaiset viihtyvät kunnassaan. Rikas kulttuurielämä lisää kunnan vetovoimaa sekä asukkaiden, yrittäjien että kävijöiden keskuudessa. Ulkopuolelle jäämisen ja syrjäytymisen riskit vähenevät. Liikuntalautakunta toimii asiantuntijalautakuntana urheiluun liittyvissä asioissa. Lautakunta tarjoaa Pedersören urheilukeskuksen ja usean perus- ja lähiliikuntapaikan muodossa edellytykset monipuolisille urheilupalveluille. Liikuntalautakunnan vastuualueisiin kuuluvat mm. hallinto, talous, suunnittelu, ylläpito sekä urheilulaitosten rakentaminen sekä täydentävä liikunta- ja kuntoilutoiminta. Siivous- ja keittiötoiminnot ostetaan sisäisesti. 18

19 PEDERSÖRE KOMMUN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSNÄMNDEN SVENSKA SEKTIONEN FINSKA SEKTIONEN DAGVÅRDS- OCH UTBILDNINGSAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 4,7 Bokslut 2013: ,58 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (svenskspråkiga) Ansvarig: Utbildningsdirektör Antal anställda: 160,79 Bokslut 2013: ,12 UTBILDNINGSAVDELNINGEN (finskspråkiga) Ansvarig: Skoldirektör (10 %) Antal anställda: 7 Bokslut 2013: ,10 FÖRSKOLA/DAGVÅRD/ EFTERMIDDAGSVERKSAMHET Ansvarig: dagvårdschef Antal anställda: 146,68 Bokslut 2013: ,93 Pedersöre gymnasium Bokslut 2013: ,12 KULTURNÄMNDEN KULTURAVDELNINGEN FÖRVALTNING Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: Bokslut 2013: BIBLIOTEK Ansvarig: Bibliotekschef Antal anställda: 7,33 Bokslut 2013: MEDBORGARINSTITUTET Ansvarig: Rektor Antal anställda: 4,5 Bokslut 2013: UNGDOMSARBETE Ansvarig: Ungdomssekreterare Antal anställda: 1 Bokslut 2013: KULTURARBETE Ansvarig: Kulturchef Antal anställda: 1 Bokslut 2013: IDROTTSNÄMNDEN Ansvarig: Idrottssekreterare Antal anställda: 1,8 Bokslut 2013:

20 4. Tiedonkeruu ja nykytilanteen analyysi Työryhmä on saanut aineistoa kuntien eri toimialoilta (kuntien vastuussa olevat viranhaltijat). Työryhmä huomioi, että tiedonkeruun on katettava ainoastaan yhteiset toimialat, joita voidaan vertailla. Kunnissa on myös toimintoja, joita ei suoraan voida vertailla. Kuntien vastuussa olevat viranhaltijat ovat myös käsitelleet valittuja vertailuja. Selvitysaluehan on laaja ja lisäanalyysit ja aineiston lisäkeruu voivat tulla ajankohtaisiksi vielä syksyn aikana. Väliraportin osalta on muistutettava, että työryhmä tulee vielä tarkistamaan numeroaineiston yksittäisten kuntien viranhaltijoiden kanssa. Tässä luvussa esitellään kooste kielellisestä jakautumisesta eri kunnissa. Kielellinen jakautuminen; taulukko 1 Andel av språk i närliggande kommuner Befolkning Svenskspråkiga, % Antal Evijärvi ,90 51 Kruunupyy - Kronoby , Luoto - Larsmo , Pedersören kunta - Pedersöre , Pietarsaari - Jakobstad , Uusikaarlepyy - Nykarleby , ,33 % Befolkning Finskspråkiga, % Antal Evijärvi , Kruunupyy - Kronoby , Luoto - Larsmo , Pedersören kunta - Pedersöre , Pietarsaari - Jakobstad , Uusikaarlepyy - Nykarleby , ,62 % Befolkning Övriga, % Antal Evijärvi ,90 78 Kruunupyy - Kronoby , Luoto - Larsmo ,80 91 Pedersören kunta - Pedersöre , Pietarsaari - Jakobstad , Uusikaarlepyy - Nykarleby , ,05 %

21 Päivähoito Varhaiskasvatus; taulukko 2 Småbarnsfostran Daghem Gruppfamilje- Familjedagvård Kostnad/dagvårdsplats/år daghem (I hemmet) Antal Antal Antal Antal Antal Antal I I grupp- Familjedaghem platser gruppfamilje- platser familjedag- platser daghem familje- dagvård daghem vårdare daghem i hemmet Evijärvi Jakobstad 10* + 2 priv *9 + öppet daghem Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Lasten osuus päivähoidossa, %; taulukko 3 Andelen barn i dagvård % Under 1 år Antal födda 1år Antal födda 2 år Antal födda 3 år Antal födda 4 år Antal födda 5år Antal födda Evijärvi 2 % 36 lasta 21 % 19 lasta 55 % 38 lasta 65 % 32 lasta 75 % 28 lasta 60 % 25 lasta Jakobstad 1,50 % % % % % % 216 Kronoby 0 % 73st 29 % 68st 55 % 67st 76 % 89st 67 % 75st 83 % 87st Larsmo 0 % 109st 12 % 100st 23 % 126st 32 % 101st 30 % 99st 57 % 107st Nykarleby 0 % 66st 32 % 92st 46 % 92st 72 % 87st 81 % 86st 88 % 109st Pedersöre 0 % 166st 21 % 179st 37 % 160st 53 % 189st 57 % 189st 60 % 189st Esiopetus Suomen- ja ruotsinkielinen esiopetus; taulukko 4 Finskspråkig Förskoleundervisning Antalet elever Antalet elever AKTA UKTA i daghem i skolor Evijärvi 0 31 paikkaa 3 koulua x x Jakobstad koulua x x Kronoby 0 0 Larsmo 0 0 Nykarleby 0 10 barn 1 skola x(biträden) x(förskolärare) Pedersöre koulu x Svenskspråkig Förskoleundervisning Antalet elever Antalet elever AKTA UKTA i daghem i skolor Evijärvi 0 0 Jakobstad elever i 5 skolor x(biträden) x(förskolärare) Kronoby 81 i 8 grupper 0 x Larsmo elever i 4 skolor x(biträden) x(förskolärare) Nykarleby elever i 10 skolor x(biträden) x(förskolärare) Pedersöre 185 i 9 daghem 0 x 21

22 Perusopetus Kuntien toiminnan kannalta olennainen tekijä erityisesti opetuspalvelujen osalta on luonnollisesti opiskeluun hakeutuminen. Maamme vuosiluokat ovat pienentyneet ja tämä heijastuu osittain myös meidän alueemme kehityksessä. Tosiasia on kuitenkin, että oppilasmäärät näyttävät taas olevan kasvussa muutaman vuoden laskun jälkeen. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Seudun oppilastilastoa; taulukko 5 22

23 Esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten ja rahoituksen laskennallisten perusteiden vertailu; taulukko 6 Kunta yhteensä e/opp e/opp osuus kust.% Evijärven kunta Jakobstads stad ,5 0 20, , Kronoby kommun , , Larsmo kommun Nykarleby stad 75,5 732, Pedersöre kommun 192, ,5 0, , Evijärven kunta 22,5 287,5 0 0,5 310, Jakobstads stad 204, ,5 2, , Kronoby kommun 86,5 716,5 0 4,5 807, Larsmo kommun 104,5 772,5 0 4,5 881, Nykarleby stad 68,5 723, Pedersöre kommun 190, , , Evijärven kunta 25,5 273,5 0 0,5 299, Jakobstads stad 220, , , Kronoby kommun 71,5 710, Larsmo kommun ,5 0 4, Nykarleby stad Pedersöre kommun 184, ,5 0 5, , Taulukosta selviää, missä suhteessa toteutuneet kustannukset ovat arvioituun valtionosuuteen. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee kuinka paljon valtionosuus ja toteutuneet kustannukset eroavat toisistaan. Ennen summaa oleva miinus tarkoittaa, että laskettu valtionosuus kattaa enemmän kuin toimialan toteutuneet kustannukset. Taulukossa mainittu prosenttiosuus ilmoittaa, kuinka suuren osuuden valtionosuus kattaa toteutuneista kustannuksista. Kouluverkosto on kuntia toisistaan erottava tekijä. Alla olevasta taulukosta ilmenee, miten oppilaiden hakeutuminen opiskelemaan ja koulukoko eroavat kuntien välillä. Taulukosta ilmenee myös maamme keskiarvo. Kouluverkosto ja kouluihin hakeutuneet opiskelijat; taulukko 7 Asukkaita Kouluja Oppilaita/ koulu Asukkaista oppilaita (%) Lukioita vuotiaita/ lukio Suuralue , Luoto ,72 Pedersören kunta , Pietarsaar , Uusikaarlepyy , Evijärvi , Kruunupyy , Koko Suomi , ESI- JA PERUSOPETUKSEN TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU ESIOPETUS -PERUSOPETUS- Opetuksen järjestäjä vl 1-9 josta mamu Oppilas- Toteut. Rah. lask. Erotus Rah. Kokonais ero lisäop. yli 17v valm. määrä kust. peruste e/opp perus. euroa Peruskouluikäisiä 2011 Peruskouluikäisiä vuotiaita vuotiaita 2025 Muutosprosentti Muutosprosentti Suuralue , ,33 Luoto , ,02 Pedersören kunta , ,14 Pietarsaari , ,65 Uusikaarlepyy , ,21 Evijärvi , ,82 Kruunupyy , ,90

24 Koulujen koko; taulukko 8 Finskspråkig Skolornas storlek elever skolor elever elever elever elever elever Åk 7-9 sammanlagt Evijärvi Jakobstad Kronoby Elever finns i annan kommun Larsmo Elever finns i annan kommun Nykarleby Pedersöre Antalet Antalet Svenskspråkig Skolornas storlek Antalet Antalet elever skolor elever elever elever elever elever Åk 7-9 sammanlagt Evijärvi Jakobstad 1 (specialskola) (åk 6-9) 7 Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Perusopetuksen oppilasmäärät; taulukko 9 Antalet elever i gundläggande utbildning Finskspråkig Svenskspråkig Elever Bosatta utanför Elever Bosatta utanför Evijärvi Jakobstad Jungmans Kronoby Larsmo 19 åk åk 1-9? Nykarleby Pedersöre Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät; taulukko 10 Antalet studerande inom gymnasieutbildning Finskspråkig Svenskspråkig Elever Bosatta utanför Elever Bosatta utanför Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre

25 Lukiokoulutuksen toteutuneiden kustannusten ja valtionosuuden laskennallisten perusteiden vertailu; taulukko 11 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA VALTIONOSUUDEN LASKENNALLISTEN PERUSTEIDEN VERTAILU Koulutuksen järjestäjä Kunta 1) Yli Aineop. Laskenn. Toteut. Valt. osuuden Edell. YH:n Kokonaisero Opisk. 18 v. kurssien opisk. kust. lask. peruste erotus osuus euroa määrä aloit. määrä määrä e/opisk. e/opisk. kustann. % Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Evijärven kunta Jakobstads stad Kronoby kommun Nykarleby stad Pedersöre kommun Taulukosta selviää, missä suhteessa toteutuneet kustannukset ovat arvioituun valtionosuuteen. Viimeisessä sarakkeessa ilmenee kuinka paljon valtionosuus ja toteutuneet kustannukset eroavat toisistaan. Ennen summaa oleva miinus tarkoittaa, että laskettu valtionosuus kattaa enemmän kuin toimialan toteutuneet kustannukset. Taulukossa mainittu prosenttiosuus ilmoittaa, kuinka suuren osuuden valtionosuus kattaa toteutuneista kustannuksista. 25

26 Kansalais- ja työväenopistot Kansalaisopistojen kustannukset; taulukko 12 Medborgarinstitut Nettokostnad/undervisningstimme Nettokostnad/invånare Nettokostnad/kursdeltagare Undervisningstimmar/invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Evijärvi 15,95 Evi, Lavi & Kauhava 49, Evi 1 Koko alue ,50 47,54 114,04 0,64 55,76 57,76 85,82 1,04 10,00 56,20 47,37 62,00 0,84 61,91 43,18 78,03 0,70 Kirjastot Kirjastot, lainojen määrä ja kustannukset; taulukko 13 Bibliotek Bok- och annan Lån/invånare /Invånare mediaanskaffning/ invånare Evijärvi 19,11 58,91 15,59 Jakobstad 15,82 71,63 9,88 Kronoby 16,17 73,90 0,6 Larsmo 21,75 56,54 0,78 Nykarleby 11,78 51,97 0,48 (7,34 ) Pedersöre 13,58 55,28 8,1 Nuorisotyö Nuorisopalvelujen kustannukset; taulukko 14 Ungdomstjänster Nettokostnad/invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 8,56 26,60 6,00 8,00 12,00 12,86 Urheilu Liikuntapaikkojen määrä; taulukko 15 Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Urheiluseurojen määrä; taulukko 16 Antalet idrottsplatser Gräs- och konstgräsplan Andra utomhus plan Rinkar/skrinnskoplan Privata ishall Underhållna skidsprår/km Vandringsleder/km km km 69km km 52 km 1 2 (+grusplaner vid skolor 4st) 5 0 (Kristallen i Jakobstad) 18,8km 35,4km km 10km 8 (seriespel) 5(byapla) (bel)+5(obel)=80km 4/73km Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre Antalet idrottsföreningar Kommunal bidrag/invånare /invånare (Idrottsföreningar) 5 2,00 33, ,03 139, ,00 40,00 3 4,00 34, ,00 41, ,00 26

27 Kulttuuri Kulttuuripalvelujen kustannukset; taulukko 17 Kulturtjänster /invånare Bidrag /invånare Evijärvi Jakobstad Kronoby Larsmo Nykarleby Pedersöre 1,50 0,74 15,10 1,90 5,00 4,00 1, utbet. totalt i kult.bidrag 9,00 2,00 11,96 1,82 27

28 5.Yhteistyö ja laajennettu yhteistyö Yleistä päivähoitoa ja opetusta koskevasta yhteistyöstä Kuntaselvitysalueen kunnissa on tehty hyvin laajaa yhteistyötä, mikä on helpottanut monien asioiden hoitamista. Yhteistyötä on tehty mm. maahanmuuttajien opetuksessa ja jatkokoulutuksessa. Lisäksi koulutoimenjohtajat ja päivähoidon johtajat tapaavat säännöllisesti. Evijärvellä on myös tehty laajaa yhteistyötä lähellä sijaitsevien suomenkielisten kuntien kanssa. Työryhmä huomioi, että yhteistyötä Evijärven ja selvitykseen osallistuvien kuntien välillä voisi kehittää, sillä tarpeet ja haasteet ovat monessa tapauksessa samat. Tässä luvussa esitellään myös Evijärven nykyistä yhteistyötä. Työryhmä on käynyt läpi kuntien välillä jo olemassa olevaa hankeyhteistyötä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat rahoittaneet viime vuosien aikana kuntien välisiä yhteisiä kehittämishankkeita, esim. hanketta Edu Arena/Kunnig (Osaava ohjelma) ja perusopetuksen laatukriteerihanketta. Ks. alla oleva taulukko. Jakobstad, Karleby, Kronoby, Larsmo, Nykarleby och Pedersöre Redovisning av samarbetsprojekt inom kommunernas bildningsväsenden Administrativ kommun Beviljat understöd (euro) Kommunal självfinansiering (euro) Finansiär Huvudsakligt projektinnehåll Projektets namn Projekttid Företagsamhetsfostran Team Nord Jakobstad Kulturfonden/UBS Gymnasiesamarbete/Virtuella kurser Dialogen Jakobstad/Karleby , % Svenska kulturfonden Utveckling av läsning, modersmål Diagonalen Karleby/Pedersöre UBS Utvecklande av matematikundervisningen Diagonalen Pedersöre , UBS Utvecklande av matematikundervisningen Regionförvaltningsverket i Kartläggning av undervisningspersonalens kompetens (webbenkät), Edu Arena Kronoby , ,00 Västra och Inre Finland Anordnande av fortbildningar Regionförvaltningsverket i Kompetensutveckling i samråd med kollegor via benchmarking, IKTfortbildningar, Edu Arena II Kronoby , ,00 Västra och Inre Finland handledande lärare och utvecklingsplaner Regionförvaltningsverket i Kompetensutveckling via benchmarking och digitala lärmiljöer, Edu Arena III Kronoby , ,00 Västra och Inre Finland introduktion av kompetensutvecklingssamtal, lärplattformer Kvalitetskriterieprojektet Larsmo ,00 Utbildningsstyrelsen Ibruktagande av kvalitetskriterier för den grundläggande utbildningen Kvalitetskriterieprojektet, forts Larsmo ,00 Utbildningsstyrelsen Vidareutveckling av kvalitetskriterierna Annat samarbete: Gemensam upphandling (omfattar inte Karleby) Pedersöre ,00 utgifter/år Kommunerna Gemensam upphandling av läroböcker (alla kommuner gör separata beslut/3 års avtal)) ,00 utgifter/år kommunerna Gemensam upphandling av skolmaterial Nykarleby gemensam tjänsteansökningsportal Uppföljning av timresurs och gruppstorlekar Nykarleby (som en del i Kvalitetsprojektet) Gemensam undervisning av flyktingar olika Gemensam undervisning inom den förberedande undervisningen Läroplansarbetet Skoldirektörerna har möten ca 1 gång/månad olika Gemensamma linjedragningar/planerings- och utvecklingsarbete Fortbildning förskolan/se barnet Työryhmä on keskustellut henkilöstön rekrytoimisesta ja yhteistyömahdollisuuksista, esim. opettajien rekrytoinnissa. Uusin hyödynnettävissä oleva palvelu olisi Kuntarekry, mutta tänä päivänä palvelua ei käytetä seudullamme kovin ahkerasti, sillä ruotsinkielisillä koulutoimilla on käytössään palvelu Suomenkieliset koulutoimet voisivat mahdollisesti myös liittyä palveluun. Rekrytointi olisi hyvä hoitaa jatkossa koordinoidusti. Sijaispankki voisi olla yhteinen. Kunnat osallistuvat Teamnord-verkostoon, joka edistää oppimista netin kautta lukiokoulutuksessa. Pietarsaaressa suomenkielisellä lukiolla on yhteistyötä Kokkolan toisen asteen oppilaitosverkoston kanssa. 28

29 Evijärven koulutoimi tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Järviseudun kuntien kanssa. Evijärvi osallistuu myös Opinlakeus-verkostoon. Kunnalla on yhteisiä opettajanvirkoja Lappajärven kanssa. Evijärven lukio tekee yhteistyötä Tampereen teknisen yliopiston kanssa (kemian perusopinnot, 7 opiskelijaa). Myös henkilöstökoulutusta ja jatkokoulutusta tehdään yhteistyönä. Yhteistyötä voisi kuitenkin vielä syventää. Lukiokoulutuksen yhteinen kurssitarjotin voisi myös olla syvennetyn yhteistyön kohteena. Maahanmuuttajat, maahanmuuttajakoulutus Pietarsaaren seudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä maahanmuuttajaopetuksen parissa, esim. kiintiöpakolaisten vastaanottamisen yhteydessä. Suunnittelua vaikeuttaa se, ettei maahanmuuttajien tulon tarkkaa ajankohtaa aina tiedetä ja tarvetta on vaikea ennakoida. Evijärvellä muodostetaan valmistavan opetuksen ryhmä, jos tähän löytyy viisi oppilasta. Perusopetuksen ja toisen asteen valmistavan koulutuksen yhteistyön kehittämiseen löytyy mahdollisuuksia. Pienet kunnat eivät pysty palkkaamaan maahanmuuttajaoppilaille äidinkielen opettajaa. Pietarsaaressa tämä on ollut mahdollista, sillä maahanmuuttajaoppilaita on enemmän. Työryhmä toteaa, että aikuisten maahanmuuttajien parissa tehtävää yhteistyötä tulisi kehittää. Kielen oppiminen on hyvin tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Todettiin, että yhteistyössä on laadittu maahanmuuttajasuunnitelma ja kaikkien tulisi paneutua siihen. Alueen yhteistyö perusopetuksen laatuseurannassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut perusopetukselle laatukriteerit. Ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoiset kunnat työskentelevät parhaillaan aktiivisesti ja yhdessä näiden kriteerien parissa. Osallistuvat kunnat ovat saaneet ministeriöltä ylimääräistä valtiontukea kriteerien kehittämiseksi ja juurruttamiseksi toimintaan. Perusopetuksen laatukriteerit muodostavat työkalun, jolla voidaan tuottaa tietoa paikallistasolla perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteereihin kuuluu 13 kehittämisaluetta tai laatukorttia. OKM:n laatukriteerityön kuvauksessa todetaan, että kehittämissuuntautuneessa koulussa korostuu itsearviointi ja toiminnan kehittäminen systemaattisesti kerätyn arviointitiedon perusteella. Kehittämisprosessissa tulee aina ottaa huomioon vallitseva toimintakulttuuri ja organisaation omat lähtökohdat uudistuksille. Itsearvioinnissa vastataan neljään peruskysymykseen: Missä olemme nyt? Missä haluaisimme olla tulevaisuudessa? Miten parhaiten pääsemme tavoitteiseemme? Miten arvioimme aikaansaatuja muutoksia? (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) Ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisissa kunnissa (Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Pietarsaaren, Luodon, Kruunupyyn ja Kokkolan ruotsinkielisissä kunnissa) laatukriteerit on muutettu tarkistuslistoiksi ja arviointityökaluiksi. Osa laatukorteista on otettu käyttöön, osa on työn alla. Seudun kunnissa on nyt yhteiset, käytännön arviointimallit laatukriteerien seurantaa varten. Laatukriteerit tarjoavat kuntien päättäjille käytännöllisen työkalun arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja 29

30 pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Laatukortit on muotoiltu uudelleen arviointityökaluksi seudun koulujen käyttöön. Neljä ensimmäistä laatukorttia heijastaa seuraavien alueiden rakenteita: 1. johtaminen 2. henkilöstö 3. taloudelliset resurssit 4. arviointi Muut laatukortit, jotka vaikuttavat opiskelijaan: 1. opetussuunnitelman toteuttaminen 2. opetus ja opetusjärjestelyt 3. oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 4. osallisuus ja vaikuttaminen 5. kodin ja koulun yhteistyö 6. fyysinen oppimisympäristö 7. oppimisympäristön turvallisuus 8. kerhotoiminta 9. iltapäivätoiminta Koulun ja kunnan laatutyötä ohjaa vuosikello, joka kertoo milloin eri laatukortteja käsitellään. Jokaisessa kortissa on mainittu sen toteuttamisesta ja seurannasta vastaava henkilö. Vuosikello on laadittu yhteisesti Pietarsaaren seudun kunnille. Tarkoituksena on, että tuloksia ja arviointeja voidaan käyttää myös koko alueella yhteisesti. Voimme siis suorittaa alueellista vertailua. Liitteessä esitellään laatuasiakirja kokonaisuudessaan (ei vielä ole kaikilta osin valmis). Erityisesti opetussuunnitelmatyötä koskeva kortti on kesken. Kaikki laaditut arviointilomakkeet syötetään Webropol-järjestelmään, jota kaikki alueen osallistuvat kunnat käyttävät. Webropol on nettipohjainen kyselyohjelma, joka mahdollistaa tiedon keruun netin kautta. Työn lähtökohtana on, että voimme parhaassa tapauksessa tunnistaa koulutuksessa todetut epäkohdat laatukriteereihin perustuvan arviointiosaamisen avulla. Tällöin on myös mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi suunniteltaessa vuosittain kuntien toimintaa ja taloutta kokonaisvaltaisella tasolla. Perusopetus; laajennettu yhteistyö - Laatukriteerit mahdollistavat myös yhteistyön syventämisen alueellisella tasolla. - Uusi oppilashuoltolaki voi johtaa siihen, että alueen kuraattorinvirkoja yhdistetään Päivähoito, yhteistyö Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari ovat yhdessä Åbo Akademin lastenpedagogiikan laitoksen kanssa käynnistäneet yhteisen ruotsinkielisen koulutusyhteistyön, jota kutsutaan 30