Ammatillinen koulutus muutosten pyörteissä

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus muutosten pyörteissä Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela

2 Ammatillisen tutkintorakenteen uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriä on asettanut työelämän ohjausryhmän ohjaamaan ja seuraamaan ammatillisten tutkintojen uudistamista. Ohjausryhmän tehtävänä on» laatia yleiset puitteet ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten tutkintojen kehittämiseksi erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta. Kehittämistyön lähtökohtana käytetään ns. tutke-lainsäädäntöäja sen tavoitteita.» laatia yleiset toimialoittaiset tavoitteet ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kehittämiseksi ottaen huomioon ammatillisten perustutkintojen kehittäminen ja niiden osalta tehtävät ratkaisut» ohjata ammatti- ja erikoisammattitutkintorakenteen kehittämistä ja seurata uudistuksen toteutumista» arvioida erikoisammattitutkintojen suhdetta korkeakoulututkintoihin ja korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksiin» arvioida tarve osaamispisteiden käyttöönotolle näyttötutkinnoissa sekä niiden vaikutukset näyttötutkintojärjestelmälle. Ohjausryhmän tulee ottaa työssään huomioon ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän ja näyttötutkintojärjestelmän kehittämislinjaukset. Ohjausryhmän toimikausi päättyy

3 Ammatillisen tutkintorakenteen uudistaminen Nykytila:» Ammatillisia perustutkintoja 52» Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja on yhteensä 325» Etenkin ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat kapeaalaisia ja työelämän osaamiskokonaisuuksiin nähden tutkintorakenne on tiheä. Kuntaliitto (Sivistyksen suunta 2025 Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma)» Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat alkuvaiheen koulutusalakohtaisista tutkinnon osista» Opintojen edetessä opintoihin sisältyy enemmän ammattialakohtaisia opintoja. 3

4 Koko toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksenjakautuminen kunnat - valtio (ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus VM TAE 2016) Ammatti- ja erikoisammattitutkintoja 325 Ammatillinen lisäkoultus, valtio; ; 7 % Oppisopimuskoulutus ammatillinen lisäkoulutus, valtio; ; 3 % Oppisopimuskoulutus pt valtio; ; 1 % Ammatillinen peruskoulutus valtio; ; 25 % Ammatillinen peruskoulutus kunnat; ; 60 % Oppisopimuskoulutus pt kunnat; ; 4 % Perustutkintoja 52 4

5 Ammatillinen tutkintorakenne HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Ammatilliset perustutkinnot 3 Ammattitutkinnot 5 Erikoisammattitutkinnot 3 KULTTUURIALA Ammatilliset perustutkinnot 6 Ammattitutkinnot 22 Erikoisammattitutkinnot 19 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Ammatilliset perustutkinnot 1 Ammattitutkinnot 14 Erikoisammattitutkinnot 8 LUONNONTIETEIDEN ALA Ammatilliset perustutkinnot 1 Ammattitutkinnot 1 Erikoisammattitutkinnot 1 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Ammatilliset perustutkinnot 26 Ammattitutkinnot 102 Erikoisammattitutkinnot 69 LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Ammatilliset perustutkinnot 6 Ammattitutkinnot 25 Erikoisammattitutkinnot 14 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Ammatilliset perustutkinnot 6 Ammattitutkinnot 13 Erikoisammattitutkinnot 13 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Ammatilliset perustutkinnot 3 Ammattitutkinnot 10 Erikoisammattitutkinnot 6 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

6 Hallitusohjelma: Osaaminen ja koulutus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi 6

7 OSAAMINEN JA KOULUTUS Monet hallitusohjelman linjaukset kuten kelpoisuusehtojen joustavoittaminen, toimintavapauksien lisääminen ja kuntien suunnitteluvelvollisuuksien vähentäminen antavat hyviä kehittämisen mahdollisuuksia myös opetusja kulttuuritoimen toimialoilla.» Kommentti: Kelpoisuusehtojen joustavoittaminen mahdollistaa myös ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämisen, siten että koulutuksen järjestäminen on vaikuttavampaa ja taloudellisesti tehokkaampaa. 7

8 Osaamisen ja koulutuksen ministeriryhmä Käsittelee hallituksen osaaminen ja koulutus - kärkitavoitteen alle kuuluvat, aiemmin sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä käsitellyt asiat. Kokoonpano opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, puheenjohtaja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen elinkeinoministeri Olli Rehn sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä oikeus- ja työministeri Jari Lindström 8

9 Osaaminen ja koulutus painopistealueen kärkihankkeet Kärkihankevastuut: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin / Grahn-Laasonen Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi / Grahn-Laasonen Nopeutetaan siirtymistä työelämään / Grahn-Laasonen Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta / Grahn- Laasonen Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi / Rehn yhteistyössä Grahn-Laasosen kanssa Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan / Grahn- Laasonen yhteistyössä Lindströmin ja Rehulan kanssa Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma / Rehula (Hyvinvointi ja terveys - painopiste) 9

10 Hallituksen kärkihankkeet (Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen strategiset toimet syksyllä ) 26 kärkihanketta, yhteensä toimenpiteitä noin 80 Panostukset kohdistetaan painopistealueittain:» Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa» Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa» Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa» Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa» Toimintatavat 100 milj. euroa Lisäksi korjausvelan lyhentämiseen 600 milj. euroa Kärkihankkeiden esittely painopistealueittain» Tiistai 1.9. Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen» Keskiviikko 2.9. Biotalous ja puhtaat ratkaisut» Torstai 3.9. Hyvinvointi ja terveys sekä reformit» Perjantai 4.9. Työllisyys ja kilpailukyky sekä osaaminen ja koulutus 10

11 Toisen asteen koulutuksen reformi (HO) Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.» Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetusja kulttuuriministeriön alle.» Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.» Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.» Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä 11

12 Ammatillisella koulutuksella työelämälähtöistä osaamista (Sivistyksen suunta Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma) Nuorten ammatillinen peruskoulutus 2+1 mallilla: kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitosmuotoisesti ja kolmas oppisopimuskoulutusta Nuorelle ammatillisia perustaitoja ja työelämälähtöistä osaamista elinikäistä oppimista tukien Koulutus työelämän aktiivinen uudistaja alueilla

13 Aikuisten kouluttautumisen eri muodot vastaavat yksilöllisiin koulutustarpeisiin (Sivistyksen suunta Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma) Joustavilla koulutuspalveluilla vastataan nopeasti muuttuviin työelämän osaamistarpeisiin Erityisesti ilman tutkintoja olevat ja opintonsa keskeyttäneet sekä ammatin vaihtajat huomioiden Tavoite: Selvitetään aikuiskoulutuksen hallinnoinnin ja rahoituksen siirto opetusja kulttuuriministeriön vastuulle

14 Ammatillisen koulutuksen kokonaisuus (OKM-TEM) Kuntaliitto kannattaa työvoimakoulutuksen siirtoa OKM:n hallinnon alalle ammatillinen koulutus kotouttamiskoulutus Luodaan uusi kokonaisuus, jossa hyödynnetään sekä opetusja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman ammatillisen koulutuksen vahvuuksia. Uudistuksessa tulee varmistaa pitkäaikaistyöttömien joustava ja oikea-aikainen pääsy yksiköllisen suunnitelman mukaiseen ammatilliseen koulutukseen Kuntien rahoitusvastuu ei saa kasvaa Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija

15 Nopeutetaan siirtymistä työelämään (HO) Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeampaa valmistumista ja siirtymistä työelämään.» Uudistetaan korkeakoulujen valintakoemenettelyä.» Otetaan käyttöön kolmas lukukausi korkeakouluissa.» Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä.» Päivitetään kelpoisuusvaatimuksia julkisella sektorilla. 15

16 Nopeutetaan siirtymistä työelämään (HO)- näkemyksiä Ammatillisen koulutuksen keskeisimmät asia? Jokainen perusopetuksen päättävä nuori jatkaa opintojaan toisella asteella ja suorittaa siellä tutkinnon (Sivistyksen suunta 2025 Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma) 2+1 mallin käyttöönotto Ylioppilaiden oppisopimuskoulutus Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 16

17 Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan (HO) Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistymistä vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi.» Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Mikä tämä taho voisi olla?» Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.» Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita» Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan. 17

18 Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta 18

19 Ammatillisen koulutuksen rahoitus (ammatillinen peruskoulutus ja oppisopimus perustutkinnot vuoden 2015 ennakko OPH rahoitusraportit) Opetus- ja kulttuuriministeriö Kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus 221,52 /asukas 1,2 mrd. Valtion rahoitusosuus 0,5 mrd. 1,7 mrd. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät 19

20 Koko toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksenjakautuminen kunnat - valtio (ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus VM TAE 2016) Julkinen rahoitus yhteensä valtio; ; 37 % kunnat; ; 63 % 20

21 Koko toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksenjakautuminen kunnat - valtio (ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus VM TAE 2016) Ammatillinen lisäkoultus, valtio; ; 7 % Oppisopimuskoulutus ammatillinen lisäkoulutus, valtio; ; 3 % Oppisopimuskoulutus pt valtio; ; 1 % Ammatillinen peruskoulutus valito; ; 25 % Ammatillinen peruskoulutus kunnat; ; 60 % Oppisopimuskoulutus pt kunnat; ; 4 % 21

22 Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen rakennemalli- kaatunut esitys Vaikuttavuusrahoitus - Tuloksellisuusindeksi - Valtakunnallinen opiskelijahyvinvointikysely - Työssäoppimispalaute - Opintojen keskeyttämisen vähentäminen (läpäisyn vuosittainen kasvu) Suoritusrahoitus - Tutkinnot, tutkinnon osat, valmistavan koulutuksen osat - Koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin - Tutkinnon osien laajuuden painokerroin (osaamispisteet) - Erityisopetuksen painokerroin - Koulutustasokerroin (vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat) Perusrahoitus - Opiskelijavuodet (järjestämisluvan opiskelijamäärään asti) - koulutusalan tai tutkinnon mukaan määräytyvä rahoituskerroin - Erityisopetuksen painokerroin Muu rahoitus - Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä - Harkinnanvarainen korotus - Majoitus

23 Ammatillisen koulutuksen hallitusohjelman mukaiset säästöt Indeksikorotusten jäädyttäminen Rakenteelliset uudistukset (toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi 190 milj. vuonna 2017 Poistetaan nuorten oppisopimuksen laajentamiseen myönnettäviin avustuksiin varattu lisärahoitus vuodesta 2018 alkaen -19 milj. Ammatillisen peruskoulutuksen takuukorotuksen poisto täysimääräisesti vuodesta 2016 alkaen -39 milj. Lisäksi vuonna 2016 aikaisemman hallituksen päättämien säästöjen toimeenpano 23

24 Talousarvio 2016 (VM TAE 2016) (vertailu TA2015 VM TAE 2016) Ammatillisen peruskoulutus 58,5 milj., josta» Kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus -34,5 milj.» Valtion rahoitusosuus -24 milj.» Opiskelijamäärä vähenee noin 900:lla» Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty keskimääräinen yksikköhinta vähenee 357, ollen Ammatillinen lisäkoulutus 1,2 milj. Oppisopimuskoulutus» Peruskoulutus -1,9 milj. Kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus -1,4 milj. Valtion rahoitusosuus -0,5 milj.» Lisäkoulutus -2,0 milj. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (sis. ENON) -20 milj. 24

25 Valtionavustukset ammatillinen koulutus (VM TAE 2016) Ammatillisen koulutuksen valtionavustukset 23,7 milj.» Ammatillinen peruskoulutus 8,7 milj. (vähennys vuoteen 2015 verrattuna -4,0 milj., )» Ammatillinen lisäkoulutus 1,6 milj. (ei vähennystä)» Oppisopimuskoulutus 13,4 milj. (ei vähennystä) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 6,3 milj. (ei vähennystä) 25

26 Työpajatoiminnan työnjako ja raamit OPPILAITOS TYÖPAJA Tavoitteena tutkinnon perusteiden mukainen ammatillinen tutkinto Opetussuunnitelmat ohjaavat toimintaa ja sen järjestämistä Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nuoren tukena ihmisenä kasvussa nuoren valmentaminen elämään, työhön ei opinahjo osaamisen kehittäminen tukee nuoren kasvua saa työelämävalmiuksia osana ohjaamotoimintaa