Työ tekijäänsä kiittää -hanke Ohjausryhmän 2. kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Dr 04/02/05/01/2015 Työ tekijäänsä kiittää -hanke Ohjausryhmän 2. kokous Aika tiistai klo Paikka Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, Ståhlberginkatu 4B, neuvotteluhuone 2 krs. AC-huoneen osoite: Läsnä AC-yhteys Poissa Kari Lehtinen Seija Katajisto Terttu Leivo Riikka Vormisto Maarit Kuosa Mirja Metsänen Sanna Laihinen Alpo Kaisto Seija Kivelä Hellevi Lassila Riina Huttunen Merivaara Oy, tuotantosuunnittelupäällikkö Koulutuskeskus Salpaus, vararehtori Lahden kaupunki, asumispalvelupäällikkö Osuuskauppa, Hämeenmaa, HR-asiantuntija projektipäällikkö, Salpaus, esittelijä ja pj. sihteeri, Salpaus Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspäällikkö Oulun seudun ammattiopisto OSAO, yksikönjohtaja Jyväskylän ammattiopisto JAO, yksikönjohtaja Koulutuskeskus SEDU, apulaisjohtaja Ylä-Savon ammattiopisto, hankepäällikkö Tom Bjon Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, KPEDU, toimialapäällikkö Mirja Ojantausta Hämeen kauppakamari, kehityspäällikkö Armi Raanti Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, koulutuspäällikkö, EKAMI Asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Osallistujien toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Osallistujat todettiin 3. Työ tekijäänsä opettaa loppuraportin esittely, Maarit Tässä hankkeessa keskeisenä tavoitteena oli nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen. Tavoitteeseen pyrittiin lisäämällä ammatillisessa peruskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrää ja monipuolistamalla opiskelua yhdistelemällä erilaisia koulutuksen järjestämismuotoja ja hyödyntämällä erilaisia pedagogisia menetelmiä. Hankkeen toteuttamisessa pyrittiin hyödyntämään työssäoppimisen laajentamiskokeiluissa saatuja tuloksia sekä jatkamaan oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistämismahdollisuuksien kehittämistä sekä toteutusmallien jalkauttamista. Edelleen tavoitteena oli mm. uusien digitaalisten ohjausvälineiden käyttö.

2 Muistio 2 (6) Maarit Kuosa esitteli loppuraporttia ottamalla esille muutamia hankkeessa toteutettuja malleja. Hankkeen tavoitteena oli erityisesti kehittää toimintamalleja koulutusmuodosta toiseen siirtyvien opiskelijoiden ja työpaikan ohjaus- ja tukitoimiin. Koulutusmuodosta toiseen siirtyvien opiskelijoiden toimintamallit ja käytännöt eivät kovinkaan hyvin vielä toteutuneet, mutta lukuisia erilaisia toimintamalleja kehitettiin ja Työ tekijäänsä kiittää hankkeessa tavoitteena on jatkojalostaa malleja ja huomioida niissä vielä paremmin ja monipuolisemmin oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet. Hankkeen tavoitteiden toteutumiseen ovat vaikuttaneet yleinen yhteiskunnallinen tilanne YT- neuvotteluineen ja erityisesti oppisopimuksien solmiminen on ollut haasteellista ja osin mahdotonta. Laajennettua työssäoppimista on kuitenkin edelleen toteutettu erittäin laajamittaisesti ja esimerkiksi rakennusalalla osalle opiskelijoille on maksettu palkkaa työssäoppimisajalta. Oppisopimuksien määrälinen tavoite ei toteutunut (tavoite 48, toteutui 38), mutta meneillään olevassa Työ tekijäänsä kiittää hankkeessa päästään hyviin tuloksiin ottamalla oikeasti käyttöön oppisopimuskoulutuksen erilaiset toteuttamisvaihtoehdot. EKAMIN oppisopimusmallissa Nopso-opiskelijan joustava opintopolku on opiskelijan, työnantajan ja työpaikkakouluttajan tueksi laadittu kuvaus opintojen etenemisestä ja ohjauksesta kohti ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Hankkeen aikana kehitettiin myös työpaikkakouluttajien mentorointimalli, jonka avulla tuetaan työpaikkoja ja työpaikkakouluttajia tavoitteellisessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämisessä. Oleellista joustavan opintopolun toteutumisen ja oppisopimuksen kannalta on yhteisten tutkinnon osien opiskelu vaihtoehtoisilla toteutustavoilla ja niiden opiskelun mahdollistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Hankkeessa kehitettiin verkko-opintoja ja oppimistehtäviä työpaikoille, Verkkoopintojen ja tehtävien laadinnassa lähtökohtana oli, että ne ovat helposti muokattavissa erilaisille oppijoille erilaisiin työpaikkoihin ja myös uusiin tutkintoihin. Yhteisten tutkinnon osien opiskelu työtä tekemällä on motivoinut oppimista ja parantanut oppimistuloksia usean opiskelijan kohdalla. JAO kehitti hankkeessa rotaatiomallia, missä keskitytään hotelli-, ravintola- ja cateringalan työssä tarvittavan osaamisen hankkimiseen tutkinnon osittain työelämässä työtä tehden, työssäoppien. Työssäoppimisen osuus on noin 70 %. Lähijaksoilla syvennetään opittua reflektoimalla työssäoppimisjaksojen kokemuksia sekä opiskelemalla erityisesti niitä asioita, joita ei voida kyseisessä työpaikassa työtä tekemällä oppia tai jotka opiskelijan työssäoppimisjakson palautteen ja arvioinnin perusteella vaativat lisää syventämistä ja aikaa.. Lähijaksoilla toteutetaan tiimimäisen oppimisen periaatteita ja hyödynnetään blogia. esille työssäoppimisjaksojen tehtäviä ja opiskelijan kokemuksia opiskelijan esitellessä blogiaan. Rotaatiomallissa opettaja toimii henkilökohtaisten oppimispolkujen ohjaajana, valmentajana, oppimisen mahdollistajana. LAO ja LAPPIA keskittyivät erityisesti kehittämään MobiTOP -työssäoppimisen ohjausta ja tukemista mobiililaitteilla ja pilvipalvelulla. Tämä on mahdollistanut reaaliaikaisen ohjaamisen ja joustavan kommunikoinnin, johon ovat osallistuneet sekä opiskelija, opettaja, että työpaikkaohjaaja. Mallissa työssäoppimisen ohjauksessa sovelletaan sosiaalista mediaa ja pilvipalveluita. Työssäoppimiseen liittyvä arviointi- ja ohjausmateriaali löytyvät pilvipalveluista (erityisesti Office 365).

3 Muistio 3 (6) Yhteydenpidossa opiskelijoihin ja työpaikkaohjaajiin hyödynnetään sosiaalista mediaa (erityisesti Facebook ja Whatsapp). MobiTOP mallilla voidaan tukea siirtymiä oppisopimukseen ja työpainotteisiin opintoihin. Malli tehostaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Pilvipalveluiden kautta voidaan nopeasti tiedottaa osapuolia oppimistavoitteista sekä jakaa oppimistehtäviä. Sosiaalinen media nopeuttaa tiedottamista ja mahdollistaa ryhmäytymistä myös työssäoppimisen aikana. KPEDUssa on toteutettu erilaisia joustavia, yksilöllisiä opinpolkuja, joissa on korostunut opiskelijakeskeinen pedagogiikka. Osa erityistä tukea tarvitsevista nuorista on opiskellut tutkinnon osia työpajalla ja on aloitettu kehittää työpajalla opiskelevien nuorten ja laajennetun työssäoppimisen yhdistelmää.. Laaja puualan yritysten kartoitus on tehty laajennettua työssöoppimista ajatellen ja yrityksiin on viety tietoa 2+1-mallista. HOPS- metallialle on hyvin toiminnassa ja yhteisten tutkinnon osien paketit on laadittu laajennetun työssöoppimisen tueksi. OSAO:ssa hankkeen aikana syntyi Työturvallisuusosaajaksi raksalle toimintamalli. Toimintamalli ohjaa opettajia ja työpaikkaohjaajia tiedostamaan työsuojelutoiminnan merkitystä osana työpaikan perustehtävän, tuottavuuden ja laadun kehittämistä. Lisäksi toimintamalli auttaa toteuttamaan laadukasta ja yhdenvertaista ohjausta rakennusalan työturvallisuusasioissa. Hankkeessa kehitettyä toimintamallia pyritään kehittämään ja uudistamaan yhteistyössä opettajien, työnantajien ja ammattiliittojen kanssa. Edelleen OSAO on mm. vahvistanut opettajiensa työelämäosaamista suunnitelmallisten ja ohjattujen työelämäjaksojen toteuttamisilla, joissa on otettu huomioon opettajien ja työpaikkaohjaajien työturvallisuusosaaminen. OSAO on saanut hyviä kokemuksia käynnistäessään oppisopimuskoulutuksia Valmakoulutukseen osallistuneille. Etuna on ollut, että työpaikat ja opiskelijat ovat jo ennen oppisopimuskoulutukseen osallistumista voineet tutustua toisiinsa työelämäjaksojen kautta. SAKKY:ssa on mm. luotu yhteisten tutkinnon osien opiskelumahdollisuus oppisopimuksen aikana oppilaitoksen pajalla ja mobiilioppimisen avulla. Hanketta toteutettiin erityisesti kone- ja metallialalla sekä rakennusalalla. Kone- ja metallialalla kehitettiin atto - ja ammattiaineiden suorittamista pajatoiminnassa Tuloksena syntyi kolme NY-yrittäjyyttä. Oppisopimuksia ei syntynyt yhtään ja työnantajakyselyn mukaan yritysten työ- ja tilauskantatilanne on niin epävakaa, etteivät he voineet sitoutua määräaikaisiin uusiin työsopimuksiin. Rakennusalalla syntyi viisi 2+1-toimintamalin mukaista oppisopimusta. Sopimusten suunnittelu oli pitkäkestoinen prosessi, jossa korostui hyvä ja hyvin suunniteltu yhteistyö ja työnjako. SAKKY ja YSAO laativat yhteistyössä 2+1 mallin prosessikuvauksen. SALPAUKSESSA hanketta toteutettiin sosiaali- ja terveys-, talonrakennuskiinteistö- ja kone- metallialalla. Sosiaali- ja terveysalalla uusi malli työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja tietopuolisen opetuksen yhdistämiseksi on onnistunut todella hyvin ja on nyt jatkuvana käytäntönä Lahden kaupungin kotihoidossa. Kiinteistöalalla nuoret verkostoituvat tehokkaasti tulevien työpaikkaohjaajien ja työnantajiensa kanssa aidoissa asiakassuhteissa ja opiskelijat tekevät heti opiskelunsa alusta lähtien asiakasprojekteja oman toimialansa yrityksille näiden asiakkaiden kiinteistöissä. Opiskelu oppilaitoksessa ja asiakkaiden luona

4 Muistio 4 (6) tapahtuu opiskelijoiden tiimiyrityksissä. Varsin ainutlaatuista on myös toimintatavan mahdollistama yhteistyön syveneminen tasolle, jossa yhteistyöyritys mahdollistaa oppilaitoksen pääsyn omiin toiminnanohjausjärjestelmiinsä. Talonrakennusalalla tavoitteena oli luoda vahvaa kivijalkaa yritysyhteistyölle toteuttamalla työpaikkaohjaajakoulutusta jalkautumalla yrityksiin. Kone- ja metallialan valmistustekniikan osaamispajassa projektit tulevat yritysten tarpeista ja opiskelijat työskentelevät työryhminä. SEDU:ssa kehitettiin mm. Oppiminen ja osaaminen näkyväksi KOTOPROsovellus, jonka avulla opiskelija pystyy mm. kokoamaan portfolion koko opintojen ajalta sekä kehittämään tietoteknistä osaamistaan vastaamaan paremmin työelämässä tarvittavaa osaamista. Työpaikkaohjaajakoulutuksen sähköistä materiaalipankkia opettaja voi hyödyntää joustavasti mm. työssäoppimisen ohjauskäyntien yhteydessä. Työvaltainen opiskelu sosiaali- ja terveysalalla oli keskeinen kehittämisen kohde. Huippuosaamisen mallissa pyrittiin yhdistämään Sedun huippuosaajan Oma Polku -toteutusta sekä huippuosaajana toimimisen tutkinnon osaa. Kehitetyn työelämäyhteistyön tiedonhallintamallin avulla on luotu puitteet työelämäyhteistyön yhtenäiselle rekisterille. Joustava ja yksilöllinen työssäoppiminen rakennusalalla- mallissa työssäoppimisen ajankohta ja laajuus määräytyvät yksilöllisesti riippuen opiskelijan ja työpaikan tarpeista ja mahdollisuuksista. Työpaikkaohjaajien palautetta varten on laadittu helppo- ja nopeakäyttöinen Webropol-kysely, johon on linkki Sedun nettisivuilla.. YSAO:ssa hankkeen tuloksena opettajien työelämäosaaminen sekä oppisopimuskoulutuksen tuntemus yhtenä opiskelumahdollisuutena on vahvistunut. Opiskelijan joustava siirtyminen koulutusmuodosta toiseen esim. kesken lukuvuoden oppisopimukseen tai takaisin oppitaitosmuotoiseen opiskeluun on entistä joustavampaa. Erilaisten opetusmenetelmien sekä ja opintopolkujen toteutusmahdollisuus on jalkautunut YSAO:n eri koulutusaloille. TVT:n eri välineitä ja mahdollisuuksia on hyödynnetty tehokkaammin ohjauksessa sekä työssäoppimisen seurannassa. SAKKY ja YSAO laativat yhteistyössä 2+1 mallin prosessikuvauksen. Hankkeen loppuraportti tuotekortteineen ja muine tuotoksineen on kokonaisuudessaan luettavissa hankkeen wiki-sivustolta Osoite: 4 Työssäoppimis - ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelma, Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin loppuraportin tiivistelmä, ml Opetus- ja kulttuuriministeriön Owal Groupilta tilaama Työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelmasta laadittu tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin loppuraportin tiivistelmä on myös luettavissa hankkeen wiki-sivulta.

5 Muistio 5 (6) 5 Työ tekijäänsä kiittää hankkeen tilannekatsaus - toiminta ja talous, Maarit Kaikki muut koulutuksen järjestäjät paitsi Sakky jatkavat kehittämistyötä Työ tekijäänsä kiittää- hankkeessa. Maarit painotti, että Työ tekijäänsä kiittää- hanke on jatkoa Työ tekijäänsä opettaa -hankkeelle ja tässä hankkeessa kaikki tehtävät toimenpiteet tulee kohdentaa oppisopimuksien syntymiseen. Oppisopimuskoulutusta kehitetään ja erilaisia toimintamalleja luodaan ja pilotoidaan. Kehittämistyön tulokset jo hankkeen aikaan tulee kohdistaa laajasti koulutuksen järjestäjien kaikkiin tutkintoihin eikä vain hankkeeseen osallistuviin pilottitutkintoihin. Hankkeen kokonaisbudjetista oli toteutunut 13,8 %. Budjetin toteuma esitettiin kaikkien osallistujien osalta. Hankkeen osatoteuttajien toiminta toteutuu pääosin vuoden 2016 aikana. JAO:lla ei ollut vuonna 2015 vielä mitään toimintaa ja KPEDUlla toiminta on vasta käynnistymässä. Tammikuun 2016 väliselvityksen mukaan kaikilla on selkeä toimintasuunnitelma hankkeen toteutuksesta. Väliselvitys löytyy hankkeen wiki-sivulta. 6 Muutosesitys Salpauksen hankesuunnitelmaan Maarit esitteli ohjausryhmälle muutosesityksen Salpauksen Työ tekijäänsä kiittää -hankesuunnitelmaan. Hankeverkoston tavoitteena on lisätä erilaisia ja vaihtoehtoisia oppisopimuksen toteutuksia (oppisopimuksen pituus, ajoitus, ohjaus ym.) esim. suoraan yhteishaun kautta toteutuva ryhmämalli oppisopimukseen. Salpaus otti tavoitteekseen suoraan yhteishaun kautta toteutuvan ryhmämallin oppisopimukseen. Pilottitutkinnoksi suunniteltiin hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoa. Toteutusta suunniteltiin hyödyntäen ns. Turun mallia sosiaali- ja terveysalan tutkinnosta oppisopimuskoulutukseen em. tavalla. Useita ko. alan yhteistyöyrityksiä kartoitettiin ja moni yritys oli kyllä kiinnostunut tällaisesta yhteistyöstä, mutta tämän hetkinen taloudellinen tilanne ei mahdollista palkata lisätyövoimaa. Aluksi Hämeenmaa lupautui ottamaan jopa kuusi opiskelijaa suoraan yhteishaun kautta, mutta loppu syksystä tuli heiltäkin tieto kahden ravintolan lopettamisesta ja niistä aiheutuneista YT-neuvotteluista. Katsottiin, ettei kannata ottaa riskiä tästä toteutuksesta ja päädymme esittämään rahoittajalle, että suunnitellut resurssit kohdennetaan Salpauksen muihin tutkintoihin. Asiasta keskusteltiin myös alan opetusalajohtajan kanssa. Ohjausryhmässä keskusteltiin asiasta ja todettiin, että nykyisessä taloustilanteessa yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä ainoastaan todelliseen tarpeeseen rekrytointimenettelyn kautta, ei oppisopimus edellä. Keskusteltiin erilaisista projektitöistä ja yrittäjyysopinnoista, joita tulisi toteuttaa yhä enemmän yhteistyössä yritysten kanssa. Parhaimmillaan opiskelijoiden toteuttamat kehittämistehtävät/ projektit edesauttavat yritysten strategioiden/ toimintasuunnitelmien toteutumista.

6 Muistio 6 (6) 7. Muut esille tulevat asiat 8. Seuraavat kokoukset Suunniteltiin, että oppisopimusasioiden merkeissä voitaisi kokoontua keväällä laajemmallakin koulutuksenjärjestäjä kokoonpanolla ja keskustella oppisopimuskoulutuksena toteutuneista hyvistä ja haasteellisistakin käytänteistä. Parhaillaan opetusministerin nimeämä työryhmä selvittää koulutussopimusvaihtoehtoa. On muistettava, että hankkeiden tavoitteena on myös välittää tietoa ja kokemuksia päättäjille päätöksenteon pohjaksi eikä vain yksittäisen koulutuksen järjestäjän näkökulma voi olla etusijalla. Seuraava ohjausryhmän kokous on Lahdessa ke kello ja osallistuminen AC-välityksellä on mahdollista. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen n Muistion laati Mirja Metsänen