RAKENTAMISTAPAOHJE. Lahdesjärven työpaikka-alueen yleissuunnitelmaluonnos Lahdesjärvi YLA: LUONNOS

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE Lahdesjärven työpaikka-alueen yleissuunnitelmaluonnos Lahdesjärvi YLA: LUONNOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

2 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Käsillä olevassa Lahdesjärven työpaikka-alueen yleissuunnitelman luonnosvaiheen rakentamistapaohjeessa hahmotellaan alueen korttelitasoista suunnittelua asemakaavoituksen ja siihen laadittavien tarkempien rakentamistapaohjeiden tueksi. Rakentamistapaohjeen käyttö Alueen sijainti ja rajaus. Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Tekijät ja tilaajat, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n työryhmä: Helena Ylinen (maankäyttö, projektipäällikkö), Hannes Björninen (hulevedet), Eeva Eitsi (puisto- ja viheraluesuunnittelu), Tuomas Miettinen (liikennesuunnittelu, pysäköinti), Katariina Pahkasalo (suunnittelija). Alkuvaiheessa työryhmässä mukana olleet Mikko Keränen (vesihuolto) ja Kirsti Toivonen (kaupalliset palvelut, projektisihteeri) ovat siirtyneet toisten työnantajien palvelukseen. Arkkitehtitoimiston Ahonen & Kangasvieri työryhmä: Janne Kangasvieri ja Timo Ahonen (aluesuunnitelma, rakentamistapaohjeet). Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue käsittää Lahdesjärven osayleiskaavan mukaisen uuden työpaikkaalueen ja osan ympäröivää lähivirkistysaluetta. Alue sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosassa n. 5 km kaupungin keskustasta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Leppästensuonkatuun, lännessä Helsinki-Tampere moottoritiehen (vt 3) ja itä- ja eteläpuolella Särkijärven virkistysalueeseen. Alue on rakentamatonta metsämaastoa, joka viettää kaakkoon kohti Särkijärveä. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa.

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Kaupunkikuvallisesti merkittävät julkisivut ja rakennusosat on merkitty kuvaan 1. Niiden rakennustavasta on ohjeet ja niiden arkkitehtoniseen laatuun on erityisesti kiinnitettävä huomiota rakennuslupaa haettaessa ja rakennuksia toteutettaessa. Yleiset rakennusten muodonannon periaatteet Alueella 1 Rakennukset muodostavat yleissuunnitelman havainnekuvan mukaisen yhtenäisen kehän. Rakennukset on rakennettava kiinni tontin sivurajaan ja viereisten tonttien rakennukset rakennetaan toisiinsa kiinni. Rakennusten muodostaman kehän ulkopuolinen alue istutetaan. Autopaikat sijoitetaan pääosin rakennuskehän muodostamalle ns. sisäpihalle. Liikkeiden asiakassisäänkäynnit on sijoitettava sisäkehän puolelle tai asemakaavan erikseen määrätessä rakennuksen päätyyn. Ulkokehän puolelle voidaan sijoittaa huoltosisäänkäyntejä ja huoltopihoja. Alueen 1 ja valtatien 3 väliselle alueelle saadaan sijoittaa huoltotoimintoja vain rakennustapaohjeen mukaisesti. Valtatien 3 ja Leppästensuonkadun puolisilla julkisivuilla on ns. mainosseinä, joka on rakennustavaltaan yhtenäinen. Mainosseinän puolelle voidaan sijoittaa ns. huoltotaskuja vain rakennustapaohjeen mukaisesti. Mainosseinän räystäskorkeus on yhtenäinen. Sisäpihan puolisille julkisivuille on rakennettava yhtenäinen, koko rakennuksen mittainen katos. Katoksen räystäslinja on vaakasuora ja räystäskorkeus on yhtenäinen. Yleiset rakennusten muodonannon periaatteet alueen pohjoiskulman liikerakennuksessa Alueen pohjoiskulman liikerakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja se on toteutettava arkkitehtuuriltaan korkeatasoisesti. Kaupunkikuvallisesti merkittävät julkisivut ja rakennusosat sinisellä viivalla.

4 Näkymä Alueelle 1 luoteesta valtatien suunnasta.

5 Yleiset rakennusten muodonannon periaatteet Alueella 2 Valtatien 3 ja Leppästensuonkadun puolisilla julkisivuilla on ns. mainosseinä, joka on rakennustavaltaan yhtenäinen. Mainosseinän puolelle voidaan sijoittaa ns. huoltotaskuja vain rakennustapaohjeen mukaisesti. Mainosseinän räystäskorkeus on yhtenäinen. Autopaikat sijoitetaan pääosin rakennuskehän muodostamalle ns. sisäpihalle. Liikkeiden asiakassisäänkäynnit on sijoitettava sisäkehän puolelle tai asemakaavan erikseen määrätessä rakennuksen päätyyn. Ulkokehän puolelle voidaan sijoittaa huoltosisäänkäyntejä ja huoltopihoja. Alueen 1 ja valtatien 3 väliselle alueelle saadaan sijoittaa huoltotoimintoja vain rakennustapaohjeen mukaisesti. Puutarhamyymälät Alueen puutarhamyymälöiden tulee niissä kohdin, jotka on osoitettu kaupunkikuvallisesti merkittäviksi, sijaita julkisivuseinien takana. Muissa kohdin puutarhamyymälä voi sijaita liikekiinteistön noutopihan yhteydessä. Kaupunkikuvallisesti merkittävät julkisivut ja rakennusosat sinisellä viivalla.

6 Huolto-, pelastus ja pysäköintiliikenne Huoltoliikenne on Alueella 1 osoitettu korttelin ulkokehälle, jotta sisäpiha rauhoittuu asiakasliikenteen käyttöön. Valtatien suunnassa huolto tapahtuu ns. pysäköintitaskujen kautta (ks. jäljempänä). Alueella 2 huoltoliikenne ja asiakasliikenne on osoitettu sisäpihan kautta. Pelastusliikenne voi käyttää alueen keskeistä pääkatua ja Alueen 1 ympäri kiertäviä huoltoteitä. Lisäksi pelastusliikenteelle on varattu yhteys alueelle etelästä. Pysäköintiliikenne kulkee kaksisuuntaisena pysäköintialueiden reunoilla. Tonttiliittymät on osoitettu oheisessa kaaviokuvassa.

7 PIHA-ALUEET Puistomainen alue Alueen 1 pohjoispuolella Alue on luonteeltaan luonnonmukainen lähivirkistysalue. Puuston säilyminen tulee turvata lähikortteleita rakennettaessa. Pohjoisesta etelään laskevan Leppästensuon laskuojan virtausolosuhteet tulee turvata. Alueelta 1 metsään korttelikohtaisen viivytyksen jälkeen johdettavat hulevedet tukevat osaltaan laskuojan toimivuutta. Puistomainen alue Alueen 1 ja Alueen 2 välissä Alueelle istutetaan lähimetsälle tyypillisiä puulajeja. Alue pidetään aluskasvillisuudeltaan melko avoimena (näkyvyys, liikenneturvallisuus). Puistomainen alue valtatien 3 ja rakennusten välissä Näkymät alueelle kaakosta (yllä) ja luoteesta (alla). Alue on valtatien ja voimajohdon suojaviheraluetta, jolle istutetaan matalakasvuisia puulajeja, jotka sopivat yhteen lähimetsälle tyypillisten puulajien kanssa. Varastointipihat Varastointipihat sijaitsevat korttelialueiden metsän puoleisissa reunoissa siten että ne eivät näy valtatien suuntaan. Pihat tulee aidata. Varastointi tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa näkymän peittävien umpiseinien taakse. Kasvillisuus ja istutukset Istutuksissa suositaan kotimaisia puu- ja kasvilajeja sekä lähimetsälle tyypillisiä puulajeja. Pintamateriaalit Pysäköintialueet ja kadut päällystetään kestopäällysteellä. Jalankulkualueilla voidaan soveltuvin osin suosia läpäiseviä kiveyksiä.

8 Hulevesijärjestelyt Piha-alueiden hulevesien hallinta alkaa kattovesien hallitulla johtamisella eteenpäin. Hallintaratkaisussa kattovedet esitetään johdettavan syöksytorvien juuressa oleviin pienikokoisiin kivipesiin, joiden kiviaineksen läpi hulevesien on virrattava ennen päätymistään hulevesiviemäriverkkoon. Kivipesien käyttö tehostaa hajautettua hulevesien viivytystä ja täydentää viher-kattojen käyttöä usein tosituvilla rankkasadetapahtumilla, mutta se ei kuitenkaan vähennä hulevesien määrää. Kivipesien merkitys korostuu, mikäli viherkattoja ei toteuteta. Kattovedet sekä pysäköinti- ja katualueiden hulevedet kerätään tonttien sisäiseen hulevesiviemäriverkkoon, minkä ansiosta pääosin päällystetyt piha-alueet saadaan helppohoitoisiksi ja kuivatukseltaan varmatoimisiksi. Hulevesiviemäriverkko johtaa hulevedet keskitettyihin tonttikohtaisiin maanalaisiin viivytyssäiliöihin eli tyypillisesti nk. maanalaisiin hulevesikennostoihin, jotka ovat muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Maanalaiset kennostot voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriverkkoon ja erilaisiin tontin kaivojärjestelyihin. Esimerkki hiekan- ja öljynerotinjärjestelmästä. Maanalaisen viivytyksen lisäksi suurin osa tonttien päällystettyjen pintojen hulevesistä johdetaan tonttikohtaiseen hiekan ja öljynerotinjärjestelmään, jonka muodostamaa kokonaisuutta ja kytkeytymistä tontin hulevesiviemäriverkkoon on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Oheisen kuvan mukaisesti tontin erotinjärjestelmä varustetaan virtauksensäätökaivolla, joka ohjaa erotinjärjestelmien välityskyvyn ylittävät virtaamahuiput järjestelmän ohi. Virtauksensäätökaivo mitoitetaan siten, että erotinjärjestelmä pystyisi käsittelemään noin 95 % vuotuisesta sademäärästä1. Sekä erottimista että ohivirtauksesta vedet johdetaan näytteenottokaivoon. Näytteenottokaivot varustetaan lisäksi sulkuventtiileillä, jolloin erityistilanteissa purkuvirtaus voidaan katkaista kokonaan. Erotinjärjestelmistä hulevedet johdetaan yleisille alueille sijoitettaville hulevesikosteikko- ja allasalueille. Näiden kasvillisuusvyöhykkeet käsittelevät osaltaan hulevesiä laadullisesti, mikä lisää hulevesien laadun hallinnan tehoa ja varmuutta ongelmatilanteissa, koska ääritilanteissa erotinjärjestelmän ohitusta esiintyy aina jossain määrin. Maanalaisen viivytystilavuudeltaan 300 m³ kennoston rakentamista Tampereen Tykkitienkadulla.

9 RAKENNUSOSAT Katokset sisäänkäyntipuolella Alueella 1 Sisäpihan puolisille julkisivuille on rakennettava yhtenäinen, koko rakennuksen mittainen katos kuvan 2 periaatteiden mukaan. Katoksen räystäslinja on vaakasuora ja räystäskorkeus on yhtenäinen. Katos kannatetaan seinä- tai kattorakenteista ilman pilareita. Syöksytorvet sijoitetaan ulkoseinän läheisyyteen. Katoksen alapinta on yhtenäinen ja kalteva. Pinta toimii alustana, johon kiinnitetään tai maalataan mainoksia. Alapinnan kaltevuuskulma on 15. Alapinta tulee verhoilla kuultokäsitellyllä puulla. Puuverhouksen profiili ja väri voivat vaihdella tonteittain tai rakennuksittain. Katoksen alapinnasta ja siihen kiinnitettävistä tai maalattavista mainoksista sekä valaistuksesta on esitettävä periaatteellinen suunnitelma rakennusvalvonnalle. (kuva 2) Sisäänkäyntivyöhyke; katokset ja kiveykset.

10 Mainosseinä VT:n 3 ja Leppästensuonkadun puolisilla sivuilla VT3:n ja Leppästensuonkadun puolisilla sivuilla on ns. mainosseinä, joka on rakennustavaltaan yhtenäinen. Mainosseinän puolelle voidaan sijoittaa ns. huoltotaskuja vain rakennustapaohjeen mukaisesti. Mainosseinän räystäskorkeus on yhtenäinen, eli sama vierekkäisissä rakennuksissa. Jos räystäs ei ole vaakasuora, rakennuttajan ja suunnittelijan on huolehdittava, että tontin rajalla vierekkäiden rakennusten räystäslinja on yhtenäinen. Räystästason yläpuolelle ei saa rakentaa mainosseinän läheisyydessä konehuoneita tai muita rakenteita. Mainosseinän verhousmateriaalina on vaakasuuntainen metallipoimulevy ja sitä peittävä metalliverkko. Poimulevyn ja verkon välinen etäisyys on n. 20 cm. Poimulevyn profiili ja väri voivat vaihdella tonteittain tai rakennuksittain. Myös teräsverkon tyyppi, silmäkoko ja väri voivat vaihdella tonteittain tai rakennuksittain. Mainosseinän ilme muodostuu taustana olevan poimulevyn ja sitä verhoavan verkon yhteisvaikutuksesta, mainoksista sekä valaistuksesta. Seinään kiinnitettävistä tai maalattavista mainoksista sekä seinän valaistuksesta on esitettävä periaatteellinen suunnitelma rakennusvalvonnalle. (kuva 3) Mainosseinä. Näkymä alueelle valtatien 3 suunnasta etelästä.

11 Huoltotaskut mainosseinässä VT:n 3 ja Leppästensuonkadun puolisilla sivuilla Huoltotaskut on rakennettava mainosseinälinjan taakse esimerkiksi oheisessa kuvassa esitetyn periaatteen mukaisesti. Mainosseinälinjan länsipuolelle ei saa sijoittaa huoltotoimintojen rakenteita.

12 Viherkatot Katoilla muodostuvien hulevesien hallintaan esitetään ensi-sijaisesti tavanomaisten kattopintojen korvaamista kokonaan tai osittain viherkatoilla. Viherkatoilla tarkoitetaan kasvillisuudella peitettyä kattopintaa, joka pidättää ja suodattaa vettä. Viherkaton maa- ja kasvillisuuskerrokseen pidättynyt vesi haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttämänä. Viherkatoilla pystytään pidättämään matalan intensiteetin sateet usein kokonaan, kun taas rankemmilla sateilla ylimääräinen vesi valuu kasvillisuuskerroksen pinnalla ja johdetaan normaalisti ränneillä ja syöksyputkilla eteenpäin. Viherkatot auttavat jakamaan hulevesivalunnan pitemmälle ajanjaksolle, jolloin hulevesivalunnan muodostuminen muistuttaa enemmän luonnontilaista aluetta. Kattovedet johdetaan kivipesiin ja näistä istutusalueille tai hulevesiviemäriin. Järjestelmä on osa piha-alueen laadukasta viherrakentamista. Uuden yritysalueen imagoa voisi kohottaa hulevesiä viivyttävillä viherkatoilla.

13 ERITYISTEEMAT KATUALUEET, TORIAUKIOT Katujen tyyppipoikkileikkaukset Pysäköintipaikat Suunnittelualueelle on osoitettu alustavasti noin 1270 pysäköintipaikkaa. Pysäköinnin tulee olla toteutettu siten, että yhdellä pysäköinnillä voisi hoitaa tarvittaessa useamman asioinnin. Pysäköintialueen toimivuuden kannalta pysäköintiruutujen tulisi olla vähintään 2,7 metriä leveitä. Alueen sisäinen liikkuminen tulisi saada mahdollisimman esteettömäksi, jotta kuljetuskärryt olisi helppo kuljettaa auto luokse kauempanakin olevasta kaupasta. Noutoalueelle ei sallita muuta pysäköintiä kuin lyhytaikainen huoltoliikenne ostosten noutoa varten. Polkupyörille tulee osoittaa erilliset pysäköintialueet lähelle liikkeiden sisäänkäyntejä. Kadun poikkileikkausvaihtoehto

14 ERITYISTEEMAT PUISTOT, LÄHIVIRKISTYSALUEET Liittyminen ympäristöön Suunnittelualue täydentää Tampereen eteläisen sisääntulon suurimittakaavaista yhdyskuntarakennetta. Alueen lähimetsä on luonteeltaan luonnonmukainen lähivirkistysalue. Puuston säilyminen tulee turvata lähikortteleita rakennettaessa. Esteettömyys Alue toteutetaan kokonaisuudessaan esteettömänä. Hulevesien käsittely Yleisille alueille esitetään hulevesiä johtavien viherpainanteiden ja niitä ympäröivien tulvakosteikoiden muodostamia hallintaketjuja, joilla hulevesiä viivytetään ja padotetaan vaiheittain pohjapatojen avulla. Katualueen viherpainanne, johon on istutettu kasvillisuutta ja rakennettu virtausta hidastavia pohjapatoja. Tulvakosteikot pyritään toteuttamaan siten, että niissä olisi keskellä hulevesiä rauhallisesti johtava perusuoma ja tämän ympärillä tulva-aluetta, jolle saadaan luotua mitoituksen vaatima viivytystilavuus. Tulva-alueella hulevesiä pyritään seisottamaan hetkellisesti, jotta mahdollisimman suuri osa vesistä suotautuisi maakerrosten läpi eteenpäin, imeytyisi maaperään tai haihtuisi ilmaan. Suotautuessaan maakerrosten ja kasvillisuuden läpi hulevesien kiinteät epäpuhtaudet pidättyvät ja liuenneetkin epäpuhtaudet vähenevät maaperän mikrobiologisen ja kemiallisen toiminnan ansiosta. Kuivaan aikaan tulva-alueet ovat tyhjiä, mikä pitää ottaa huomioon niiden ilmeen suunnittelussa. Tulva-alue voi muodostua kasvillisuudeltaan erilaisista vyöhykkeistä kuten tulvakosteikosta ja tulvaniitystä, joille vesi nousee toistuvuudeltaan erilaisilla sadetapahtumilla. Tulvakosteikon periaatetta on havainnollistettu oheisissa kuvissa. Pituusleikkaus tulvakosteikon vyöhykkeistä.

15 ERITYISTEEMAT ERITYISALUEET Voimajohto 110 kv Korttelialueen länsireunan ja valtatien 3 välissä sijaitsee Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto. Fingrid Oyj:n mukaan tieyhteyksiä ja mm. pysäköintialueita on mahdollista tehdä voimajohdon alle, ei kuitenkaan esim. kääntöpaikkoja. Tien ja pysäköintialueiden pintojen suurimmat sallitut korkeudet on tällöin kuitenkin tarkastettava (etäisyysvaatimukset virtajohtimista tien pintaan perustuvat standardeihin). Esimerkki viivytyspainanteesta teollisuusalueella. Suuremman tulva-alueen aikaansaamiseksi painanteet tulisi muotoilla kuvassa esitettyä loivapiirteisemmiksi mikäli tilavaraus ja korkeus-asemat sen sallivat. Lastausalueita ei sallita voimajohdolle lunastetulle johtoalueelle turvallisuussyiden vuoksi. Johtoalueella ei saa varastoida mitään. Lisäksi rakentamista silmällä pitäen on huomioitava voimajohdolle lunastuksen yhteydessä määritetty rakennuskieltoalue. Rakennuskieltoalueelle ei saa rakentaa rakennuksia tms. Voimajohtojen läheisyydessä voidaan louhia, mutta siitä on pyydettävä Fingrid Oyj:n ohjeet erikseen. Hulevedet korttelialueilla Yleisillä alueilla tehtävän hulevesien hallinta alkaa katualueella muodostuvien hulevesien hallitulla keräämisellä. Muodostuneiden hulevesien virtausta voidaan hidastaa käyttämällä hulevesiviemäröinnin rinnalla hulevesien pinta-johtamista esimerkiksi kouruja, kivettyjä painanteita ja linjakuivatusta. Pintajohtamismenetelmän yksityiskohdissa tulee huomioida talvikunnossapidon ja puhdistuksen vaatimukset. Esimerkkejä hulevesien pintajohtamisesta on oheisissa kuvissa.

16 ERITYISTEEMAT Katualueen ja huoltoreittien hulevedet voidaan kerätä kadun reunaan viherpainanteeseen, jossa hulevesiä viivytetään ja käsitellään ennen vesien johtamista eteenpäin. Viherpainanteet yhdistetään tarvittaessa toisiinsa siten, että ne muodostavat ketjun ennen hulevesien purkamista altaaseen tai hulevesiviemäriin. Viherpainanteen lisäksi katualueelle on rakennettava hulevesiviemäri, joka toimii katurakenteiden salaojien kuivatuspaikkana ja katualueen tulvareittinä. Oheisessa kuvassa on esitetty viherpainanne, jossa runsaan istutetun kasvillisuuden lisäksi hulevesivaluntaa hidastetaan pienin betonisin pohjapadoin. Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta Rakentamisen aikaisien hulevesien pääsy käsittelemättömänä Särkijärveen tulee estää. Ennen purkua Särkijärveen hulevesiä tulee viivyttää vaiheittain altaissa ja suodattaa esimerkiksi hiekka- tai murskepatojen läpi. Alueen rakentamisen alkuvaiheessa hulevesien käsittely kannattaa järjestää tilapäisillä ratkaisuilla erillään lopullisen tilanteen hulevesien hallintajärjestelmästä, koska hulevesijärjestelmää ei todennäköisesti voida rakentaa niin etupainotteisesti, että se olisi käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Erityisesti tämä koskee suodattavia hallintamenetelmiä, jotka voisivat tukkeutua rakennusvaiheen runsaasta kiinto-ainehuuhtoumasta johtuen. Viivytykseen perustuvia hulevesien hallintamenetelmiä kuten hulevesialtaita ja tulva-alueita voidaan rakentaa osittain oikeille sijoituspaikoilleen jo rakentamisvaiheessa. Istutusten asentaminen jo tässä vaiheessa tulee harkita tapauskohtaisesti. Alueen rakentumisen edistyessä hallintamenetelmiä voidaan vähitellen rakentaa lopulliseen muotoonsa.

17 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Luonnoksen julkinen nähtävilläolo 2012 Yhdyskuntalautakunta _