Kosteikot ja vesiensuojelu

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN REITTI Kosteikot ja vesiensuojelu Vesistökunnostusverkoston seminaari , Lappeenranta Tarja Stenman, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) 1

2 Saarijärven reitti Huom! Suuntaa-antava sijainti Kuva: Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille

3 SAARIJÄRVEN REITTI Kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito-alueeseen Fosfori- ja typpikuormitus pinta-alaa kohden keskimääräistä suurempi kuin muualla Keski-Suomessa (42 % järvistä korkeintaan tyydyttävässä ekologisessa tilassa) Reitin vedet humuspitoisia ja ravinteikkaita, maatalous suurin ravinnekuormittaja Reitillä paljon turvetuotantoa ha Alueen suuri suoala on johtanut laajoihin ojituksiin (metsätalous ja turvetuotanto), jolloin valuma-alueen vedenpidätyskyky heikentynyt. Kehittämishankkeita MAISA-Maatalouden vesiensuojelun kehittämishanke (JAMK) TASO- Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen (K-S ELY) (valtakunnallinen hanke) TÄKY- ja TARKKA hankkeet (K-S MTK) 3

4 FRESHABIT: VALUMA-ALUEPILOTTI Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) edistää FRESHABIT-hankkeessa valuma-aluekohtaista yhteistyötä vesiensuojelun kehittämiseksi Saarijärven reitin alueella. Tavoitteena perustaa eri maankäyttömuotojen (maa- ja metsätalous, turvetuotanto) yhteinen pilottikohde reitin varrelle, jonka toimintaa seurataan automaattisen vedenlaadun mittauksen avulla. Lisäksi JAMK neuvoo ja opastaa maanomistajia perustamaan luonnon monimuotoisuutta sekä vesiensuojelua edistäviä maatalouden kosteikkoja. 4

5 VALUMA-ALUEPILOTTI: KUOREJÄRVI Eri vaihtoehtoja pilottikohteeksi kartoitettiin yhteistyössä Metsäkeskuksen, K-S ELYn, Saarijärven kaupungin ym. toimijoiden kanssa Kohteeksi valikoitui rehevöitynyt Kuorejärvi Saarijärvellä, jonka valuma-alueelle laaditaan vesiensuojelusuunnitelma SMKn toimesta paikkatietoaineiston ja maastokäyntien avulla kevään-kesän 2016 aikana. Järven vaikutukset yltävät Natura-alueelle, vaikka itse järvi ei kuulu Naturaalueeseen. Kohteen plussat - Asukkaat mukana, taustatyötä tehty - Hyvä sijainti 13-tien varrella (mittaus, tiedotus) - Arvokas lintujärvi (lintutorni) - Valuma-alueella maa- ja metsätaloutta Kohteen miinukset - Turvetuotanto puuttuu (ei saada kaikkia maankäyttömuotoja mukaan) 5

6 Kuva: Suomen metsäkeskus, Kuorejärven luonnonhoidon hankealue. 6

7 VALUMA-ALUEPILOTTI: KUOREJÄRVI Suunniteltuja ja alkaneita toimenpiteitä: Maanomistajien ja vesialueen omistajien tiedotustilaisuus (SMK) Alueen yleissuunnittelu kevät-kesä 2016 (SMK) Kosteikkosuunnitelman laatiminen (SMK) Alkutilanteen vesinäytteiden otto + automaattinen vedenlaadun mittaus (JAMK) - Vesinäytteiden otto aloitettu huhtikuussa (JAMK) Kosteikon rakentaminen (SMK), rakennusaikainen vedenlaadun mittaus (JAMK) Kosteikolle tulevan sekä sieltä lähtevän vedenlaadun seuranta hankkeen loppuun saakka (JAMK) 7

8 VALUMA-ALUEPILOTTI: KUOREJÄRVI Muita mahdollisia toimenpiteitä: Pajujen vedenpuhdistuskoe kosteikolla (osana UEFn ja LUKEn pajuhanketta, jolle haettu rahoitusta=integroitu hanke?) Vesikasvien niitto+ niittojätteen hyödyntäminen Tiedotus, voisiko kohteesta rakentua pysyvä vesiensuojelun/luonnon monimuotoisuuden esittely-, opetuskohde? (esim. infotauluja, automaattinen vedenlaadun mittaus ym.) Integroituja hankkeita, esim. hoitokalastus+ kalasaaliin hyödyntäminen (Kalaleader) Kuorejärvi (kuva: Pia Högmander). 8

9 AUTOMAATTINEN VEDENLAADUN MITTAUS JAMKissa toteutettu automaattista vedenlaadun ja määrän mittausta v lähtien maataloudessa ja turvetuotannossa. EXO2 mittausanturipaketti - mittausväli 1 tunti - sameus, humuksen fluoresenssi, johtokyky, ph, lämpötila - laskennallisesti: kiintoaine, COD, DOC, TOC - vesinäytteitä anturin kalibrointia varten - automaattinen puhdistus, lisäksi manuaalinen puhdistus - tulokset reaaliaikaisesti internettiin (Mango-järjestelmä) 9

10 MAISA-hanke ( ) Kosteikko- ja suojavyöhykeneuvontaa maatiloille > järjestettiin viljelijöille suunnattuja infotilaisuuksia, pienryhmätoimintaa sekä opintomatkoja! 10

11 MAISA-hanke ( ) - MAISA -hankkeessa annettiin neuvontaa yhteensä 17:lle kosteikko- sekä 13:lle suojavyöhykekohteelle. - Näistä toteutettiin hankkeen loppuun mennessä yhteensä seitsemän kosteikkoa sekä seitsemän suojavyöhykettä Saarijärven reitin alueen maatiloille. - Kosteikko- ja suojavyöhykeyleissuunnitelmien hyödyntäminen 11

12 MAISA-hanke ( ): Esimerkkejä maatalouden kosteikoista Savelan (Jokihaan) kosteikko, Koskenkylä, Saarijärvi - Kosteikon koko 1,98 ha - Kosteikon valuma-alue 29,4 ha, josta peltoa 12,19 ha Kosteikon kaivuutyö keväällä Kosteikko kesällä

13 MAISA-hanke ( ): Esimerkkejä maatalouden kosteikoista Biotalouskampuksen eteläinen mallikosteikko, Saarijärvi - Kosteikon pinta-ala 2,74 ha - Kosteikon valuma-alue 168 ha, josta peltoa 36 ha Kosteikon kaivuutyö maaliskuussa Kosteikko toukokuussa

14 KOKEMUKSIA ETI-KOSTEIKKOJEN PERUSTAMISESTA - Viljelijät tarvitsevat neuvontaa sekä tukea ja apua kosteikkosuunnitelman laatimiseen sekä hakemuspapereiden täyttämiseen (ETI= ei-tuotannollinen investointituki) - Vain harva palkkaa ulkopuolisen kosteikkosuunnittelijan - Suunnitteluvaiheessa tärkeää olla yhteydessä paikallisen ELYn kanssa - ELYn tekemät yleissuunnitelmat hyviä, niiden tehokkaampi markkinointi olisi tärkeää - Myös SYKE etsinyt karttatarkastelun perusteella mahdollisia kosteikkojen paikkoja, myös näistä pitäisi tiedottaa enemmän, hyvä, että aineistot ovat nyt kaiketi avoimessa käytössä (SYKE: avoin tieto) 14

15 Kiitos! Tarja Stenman, projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Biotalousinstituutti Biotalouskampuksen mallikosteikko Saarijärvellä. Mallikosteikon esittelyvideo: t2ppuynm1q Ilmakuva: Arto Ahonen, Saarijärven Eräpalvelut ky. 15