Valtiovarainvaliokunnalle
|
|
- Amanda Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan. Eduskunnan työjärjestyksen 38 :n 3 momentin nojalla liikenne- ja viestintävaliokunta on päättänyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - budjettineuvos Elina Selinheimo, valtiovarainministeriö - ylijohtaja Pekka Plathan, ylijohtaja Juhapekka Ristola, talousjohtaja Jaana Kuusisto, viestintäneuvos Elina Normo ja liikenneneuvos Riitta Viren, liikenne- ja viestintäministeriö - talousjohtaja Kristiina Tikkala ja yli-insinööri Kaarina Korander, Liikennevirasto - ylijohtaja Rita Piirainen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - johtaja Jouni Karjalainen ja johtaja Tom Schmidt, Destia Oy - infrarakentamisen toimialajohtaja Harri Kailasalo, Lemminkäinen Oyj - johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, Elinkeinoelämän keskusliitto EK - toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen, Linja-autoliitto - kuljetusasiantuntija Petri Murto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry - liikenneinsinööri Silja Siltala, Suomen Kuntaliitto - toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto - toimitusjohtaja Jaakko Rahja, Suomen Tieyhdistys. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Hallinnonalan määrärahat HE 112/2013 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee tässä lausunnossaan valtion talousarvioesitystä 2014 toimialansa eli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan näkökulmasta. Valiokunta keskittyy lausunnossaan mm. perusväylänpidon rahoitukseen, kuljetusten ja logistiikan kustannusten merkitykseen Suomen kilpailukyvyn kannalta sekä joukkoliikenteen rahoitukseen. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja yhteensä miljoonaa euroa vuodelle Tästä lii- Versio 2.0
2 kenneverkon määräraha on miljoonaa euroa. Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin on osoitettu 227 miljoonaa euroa, liikenteen viranomaispalveluihin 52 miljoonaa euroa ja luokkaan viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen on osoitettu 534 miljoonaa euroa. Tutkimuksen määrärahaksi on esitetty 48 miljoonaa euroa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että talousarvioesityksellä joudutaan toteuttamaan kaikkia hallinnonaloja omalta osaltaan koskevia valtiontalouden säästötoimia. Valiokunta katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kohdennetut määrärahat ovat kokonaisuutena tarkasteltuna tasoltaan kohtuullisella tasolla, erityisesti jos niitä verrataan muihin yhteiskunnan rahoitustarpeisiin tai muiden hallinnonalojen rahoitustasoon. Valiokunta korostaa, että liikenteen määrärahojen määräytymisessä on otettava myös jatkossa huomioon liikennesektorin toimivuuden huomattava kokonaismerkitys talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, muille hallinnonaloille ja ihmisten arkiliikkumiselle. Myös sähköisten viestintäverkkojen ja digitaalisten palvelujen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle on jo tänä päivänä keskeinen, ja valiokunnan käsityksen mukaan se kasvaa edelleen, minkä tulee vastaavasti näkyä jatkossa myös kyseisen sektorin rahoituksen määräytymisessä. Perusväylänpito Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2014 perusväylänpidolle on varattu bruttona miljoonaa euroa, josta 74 miljoonaa euroa rahoitetaan momentille nettoutettavilla tuloilla, kuten ratamaksulla ja kuntien osuuksilla pieniin tieinvestointeihin. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hyvänä, että perusväylänpidon ryhmittelyä talousarvioesityksessä on muutettu aiempaa selkeämmäksi. Vuonna 2014 perusväylänpidon rahoitus jakautuu seuraavasti: Päivittäinen kunnossapito, 394 miljoonaa euroa Ylläpito, 372 miljoonaa euroa Liikenteen palvelut, 182 miljoonaa euroa Parantaminen, 113 miljoonaa euroa Vuonna 2014 käynnistyvät perusväylänpidon momentilta rahoitettavina erillishankkeina raakapuuterminaalit (5 miljoonaa euroa vuonna 2014, koko hanke 40 miljoonaa euroa) sekä pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset (5 miljoonaa euroa vuonna 2014, koko hanke 85 miljoonaa euroa). Lisäksi tänä vuonna käynnistynyt tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimishankkeen toteutus jatkuu perusväylänpidon erillishankkeena. Hallitus on osoittanut tiestön kunnostukseen kehyskaudella yhteensä 55 miljoonaa euroa rahoitusta, jolla voidaan korjata logistisesti kriittisimpiä kohteita raskaan liikenteen mittojen ja massojen korottamiseen liittyen. Vuoden 2014 osalta rahoitus on 15 miljoonaa euroa, joka käytetään pääosin siltojen vahvistamiseen. Valiokunnan saaman viranomaisselvityksen mukaan keskeisen väyläverkoston kunto on hyvä, mutta muiden väylien kunto on heikentynyt viime vuosina. Nykyisellä rahoitustasolla pystytään varmistamaan vain väylien päivittäinen kunnossapito ja keskeisen väyläverkoston kunnon pitäminen nykytasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös siltojen ja muiden kriittisten rakenteiden kunto säilyy nykyisellä tasolla. Muun väyläverkoston kunto jatkaa heikkenemistään, ja väylien korjausvelka kasvaa. Erityisiä ongelmia ovat erittäin vähäliikenteiset tiet ja radat sekä ratapihat. Valiokunta kantaa erityistä huolta pieniin rakennuskohteisiin käytettävän rahoituksen vähäisyydestä, mikä hankaloittaa paikallisten kevyen liikenteen-, maankäyttö- ja liikenneturvallisuushankkeiden etenemistä. Kunnat joutuvat saadun selvityksen mukaan osallistumaan valtion velvoitteiden toteuttamiseen, jotta yhteiskunnallinen kehittäminen voisi edetä tarpeiden mukaisesti. Valiokunta viittaa talousarvioesityksen perusteluihin, joiden mukaan maanteiden, rautateiden ja vesiväylien huonokuntoisten rakenteiden arvioitu yhteenlaskettu korjaustarve (ns. korjausvelka) on noin 2 miljardia euroa. Todellinen korjaustarve on esityksen perustelujen mukaan noin miljoonaa euroa, joka edellyt- 2
3 täisi vuosittaista noin 60 miljoonan euron lisärahoitusta. Valiokunta pitää erittäin hyvänä ja tärkeänä, että liikennepoliittisen selonteon ja kehyspäätösten linjausten mukaisesti väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon (perusväylänpitoon) vuodesta 2016 alkaen. Kehykset eivät kuitenkaan sisällä liikennepoliittisessa selonteossa linjattua perusväylänpidon rahoituksen ostovoiman turvaamista hallituskauden taitteessa tehtävällä kustannustason nousua vastaavalla tasokorotuksella. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että selonteon yhteydessä linjattu tasokorotus toteutuu. Tarkoituksenmukaisinta olisi kuitenkin turvata perusväylänpidon rahoituksen ostovoima vuosittain talousarvioon otettavalla määrärahan lisäyksellä. Yksityisteiden rahoitukseen esitetty 4 miljoonan euron vähennys edellisvuodesta on valiokunnan arvion mukaan laajan yksityistieverkon ylläpidon kannalta hyvin epätarkoituksenmukaista, ja se merkitsee käytännössä kuntien rahoitusvastuun korostumista edelleen. Esitetystä 5 miljoonan euron määrärahasta vuodelle 2014 on tarkoitus käyttää noin 2 miljoonaa euroa lauttojen käytön ja kunnossapidon tukemiseen. Loppuosa määrärahasta, noin 3 miljoonaa euroa, käytetään erityisesti yksityisteiden liikennöitävyyden kannalta kiireellisimpien siltojen ja suurien rumpujen parantamiseen tai tien vaurioitumisten korjaamiseen. Valiokunta pitää yksityisteiden rahoituksen kehityssuuntaa huolestuttavana. Yksityisteitä on Suomessa yhteensä yli km, ja on selvää, että esitetty rahoitustaso ei riitä yksityistieverkon kunnon ylläpitämiseen. Yksityistiet ovat haja-asutusalueille elintärkeä infrastruktuuri, jota käyttää suuri osa kansalaisista, ja myös monet tärkeät yritystoimintaan liittyvät kuljetukset lähtevät yksityisteiltä. Valiokunta katsoo, että rahoituksen kohdentaminen pääväylien kunnon varmistamiseen on tärkeää, mutta tämä ei saisi kuitenkaan johtaa yksityisteiden kunnon huomattavaan heikkenemiseen. Kehittämishankkeet Väyläverkon kehittämisinvestointeihin on esityksessä vuodelle 2014 ehdotettu 485 miljoonaa euroa, josta kuntien rahoitusosuutta on noin 10 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että käynnissä oleviin hankkeisiin tarvittavien jatkomäärärahojen lisäksi kehittämismäärärahoilla pystytään aloittamaan neljä uutta hanketta. Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hyvänä myös sitä, että aiemmin erillisinä hankkeina olleet Seinäjoki Oulu II vaihe ja Kokkola Ylivieska-kaksoisraide yhdistetään Pohjanmaan rata -hankkeeksi synergiaetujen turvaamiseksi ja liikenteelle aiheutuvien viiveiden minimoimiseksi. Valiokunta on useissa aiemmissa kannanotoissaan korostanut näiden pääradan hankkeiden merkittävyyttä koko rataverkon toimivuudelle ja välityskyvylle. Hankintamenettelyt ja hankkeiden rahoitus Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että pitkäjänteisellä yli hallituskausien ulottuvalla liikenneverkon suunnittelulla on mahdollista lisätä kustannustehokkuutta ja kohdistaa investoinnit tulevaisuuden tarpeita parhaiten palveleviin hankkeisiin. Nykyisen hankintalain mukainen perinteinen kilpailutus ei saadun selvityksen mukaan kuitenkaan mahdollista innovointia ja kokonaistaloudellisuuden huomioon ottamista optimaalisella tavalla hankkeiden toteutuksessa. Valiokunta katsoo, että infrastruktuurihankkeiden hankintamenettelyä voitaisiin pyrkiä kehittämään esimerkiksi hankkeelta haluttavaa palvelutasoa, välityskykyä tai muuta vastaavaa tavoitetta korostavaan suuntaan siten, että hankkeen toteuttajille voitaisiin haluttaessa jättää aiempaa enemmän liikkumavaraa toteutustavan osalta. Valiokunta viittaa muun muassa ns. allianssimalliin, jolla eräässä esimerkkitapauksessa oli saadun selvityksen mukaan saavutettu merkittävä säästö verrattuna toteutukseen perinteisillä toimintatavoilla. Uudenlaisilla suunnitteluratkaisuilla ja laatutason määrittelyillä saattaisi olla mahdollista saada käytettävissä olevalla rahoituksella merkittävästi enemmän aikaan. Va- 3
4 liokunta korostaa myös, että perusväylänpito- ja investointikohteet on valittava systemaattisesti ja pitkäjänteisesti liikennevirtojen sekä kohteiden nykyisen kunnon perusteella, jotta investoinneilla voidaan saavuttaa maksimaalinen hyöty. Liikenneverkon kunnon rapautumisen pysäyttämiseen tarvitaan valiokunnan arvion mukaan myös liikenneverkkojen rahoituspolitiikan kehittämistä. Liikenneverkko on keskeinen kansallinen kilpailutekijä, ja sen kehittämisessä on tarpeen harkita jatkossa myös uuden tyyppisiä rahoitusratkaisuja ja vaihtoehtoisia rahoitusmalleja uusien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi. Logistiikan kustannukset ja kilpailukyky Valiokunta katsoo talousarvioesityksen tavoin, että suomalaisella elinkeinoelämällä tulee olla edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan. Liikenteen ja logistiikan toimivuudella ja kustannuksilla on olennainen merkitys Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Valiokunta pitää ensisijaisen tärkeänä, että Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä pyritään parantamaan laajalla keinovalikoimalla alentaen Suomen nykyisin korkeita kuljetusten ja logistiikan kustannuksia erityisesti tie- ja merikuljetusten osalta. Myös perusväylänpidon rahoituksella on huomattava merkitys mm. liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Mikäli liikenneväylän kunnossa tai välityskyvyssä on ongelmia, liikenne ei etene sujuvasti, mikä lisää kustannuksia ja samalla mm. ympäristöhaittoja. Liikennejärjestelmän tulee toimia kokonaisuutena siten, että tavaroiden ja ihmisten tehokas liikkuminen ja alueiden saavutettavuus pystytään turvaamaan eri liikennemuotoja järkevästi hyödyntäen. Tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta noin kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja henkilöliikenteen suoritteesta jopa yli 90 prosenttia. Esityksen mukaan Suomen logistista kilpailukykyä pyritään parantamaan mm. nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja. Tätä tarkoitusta varten tiestön kunnostukseen on osoitettu kehyskaudelle yhteensä 55 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 talousarviossa 15 miljoonaa euroa, joka käytetään pääosin siltojen vahvistamiseen. Valiokunta toteaa, että ajoneuvokaluston suuremmat massat ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan haaste osalle tieverkkoa ja mm. yksityisteiden ja siltojen painorajoitukset asettavat tällä hetkellä huomattavia rajoitteita suurempien massojen laajamittaisemmalle hyödyntämiselle kuljetuksissa. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että tämänhetkiset painorajoitukset rajoittavat paikoin jo nykyisin sallitun 60 tonnin kokonaispainon hyödyntämistä. Lisäksi on tuotu esille, että suurempien mittojen ja massojen hyödyntämisen haasteena on myös kuntien katuverkon tämän hetkinen kunto. Valiokunta toteaa, että pyrkimällä käyttämään keskeisimpiä kuljetusreittejä käyttävissä kuljetuksissa suurempia mittoja ja massoja voidaan pyrkiä vähentämään kuljetuskustannuksia, lisäämään tätä kautta kilpailukykyä ja edistämään samalla myös ympäristötavoitteiden saavuttamista. Laajamittaisempi suurempien mittojen ja massojen hyödyntäminen vaatii kuitenkin jatkossa selkeästi lisärahoitusta, jota tulee pyrkiä löytämään valtiontalouden niin salliessa. Dieselpolttoaineen hinta on noussut viime vuosina huomattavasti, ja vuoden 2012 alussa voimaan tullut polttoaineveron korotus toi joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 miljoonan euron lisäkustannukset kuljetusyrityksille ja viime kädessä kaupalle ja teollisuudelle. Tavarankuljetusten lisäksi polttoaineen hinnannousu on rasittanut huomattavasti myös muun ammattiliikenteen, kuten joukkoliikenteen, kilpailukykyä. Tieliikenteen kuljetuskustannuksia tulee edelleen nostamaan vuoden 2014 talousarviossa esitetty dieselin veronkorotus, joka valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisää kuljetuskustannuksia entisestään arviolta lähes 30 miljoonalla eurolla. Maantiekuljetuksia, joihin verorasitus kohdistuu, voidaan vain varsin rajallisesti korvata muilla kuljetusmuodoilla. Pitkistä etäisyyksistä johtuen polttoaineen hinnalla on Suomessa keskeinen merkitys ammattiliiken- 4
5 teelle. Tästä syystä muodollisesti pienilläkin polttoaineen hinnan muutoksilla on kokonaisuutena huomattavia vaikutuksia kuljetuskustannuksiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Sama koskee myös joukkoliikenteen kustannuksia. Valiokunta on huolissaan kuljetuselinkeinon kannattavuutta heikentävästä kustannusten jatkuvasta nousukehityksestä ja näiden lisäkustannusten vaikutuksista elinkeinoelämän kannattavuuteen. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että keskeinen logistiikkakustannusten vähentämisen ja kannattavuuden edistämisen väline voisi olla verotilimenettely tai muu vastaava ammattiliikenteen dieselveron palautusjärjestelmä, jonka käyttöönoton mahdollisuudet tulee arvioida pikaisesti. Uusien tulevien polttoaineen hinnankorostusten myötä järjestelmän käyttöönoton tarve on entistäkin suurempi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU-tason säännökset mahdollistavat edelleenkin muutaman sentin litrakohtaisen palautuksen, millä voisi olla arviolta kymmenien miljoonien eurojen vaikutukset kuljetuskustannuksiin. Palautusjärjestelmällä tulisi huolehtia siitä, että vuonna 2014 tuleva dieselveron korotus ei enää lisää raskaan liikenteen ja joukkoliikenteen entisestään korkeita kustannuksia. Suomi on maantieteellisestä sijainnista johtuen ulkomaankaupan osalta käytännössä täysin riippuvainen toimivista merikuljetuksista ja satamien sekä merenkulun logistiikan toimivuudesta. Merikuljetusten toimivuudella ja kustannustasolla on siten ratkaiseva merkitys Suomen elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle. Vuoden 2014 talousarvioon ehdotetaan 20 miljoonaa euroa käytössä oleviin aluksiin tehtävien ympäristönsuojelua parantavien jälkiasennettavien laitteiden (kuten rikkipesurit ja vastaavat pakokaasupäästöjen puhdistusteknologiat) investointikustannusten tukemiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että alusinvestointien ympäristötukea voidaan käyttää mm. rikkidirektiivin elinkeinoelämän kilpailukykyyn kohdistuvien negatiivisten vaikutusten lieventämiseksi. Myös tulevassa meriliikennestrategiassa on syytä pohtia, miten merikuljetusten kustannuksia saataisiin olennaisesti alennettua. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 100,8 miljoonaa euroa, mistä junien kaukoliikenteen ostoihin esitetään 34 miljoonaa, junien lähiliikenteen ostoihin 9,1 miljoonaa ja alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin, hintavelvoitteisiin ja kehittämiseen 30,8 miljoonaa euroa. Kyseiseen määrärahaan sisältyy myös suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen varattavat yhteensä 22,8 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoituksen määrä on säilynyt ennallaan, mutta rahoituksen reaalinen arvo on jo useiden vuosien ajan laskenut mm. liikennöinnin kustannusten nousun myötä, mikä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan johtanut palvelutason heikkenemiskehitykseen ja lisännyt selkeästi kuntien rahoitusvastuuta liikenteen järjestämisessä. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty näkemyksenä, että nykyinen määrärahataso ei riitä nykytasoisen joukkoliikenteen ylläpitämiseen eikä myöskään kaikilta osin joukkoliikenteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Talousarvioesityksen mukaan neljällä suurimmalla kaupunkiseudulla tavoitteena on yksityisautoilun kanssa kilpailukykyinen joukkoliikenne erityisesti työmatkoilla. Keskisuurilla kaupunkiseuduilla pyritään houkuttelevaan joukkoliikenteen tarjontaan. Pienillä kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen läheisillä hajaasutusalueilla pyritään joukkoliikenteen peruspalvelutasoon. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla. Valiokunta pitää joukkoliikenteelle asetettuja yleisiä tavoitteita lähtökohtaisesti hyvinä. Valiokunta kuitenkin toteaa, että tavoitteiden saavuttaminen ehdotetulla rahoitustasolla voi osoittautua hyvin haasteelliseksi. 5
6 Suurten kaupunkien, eli Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen, joukkoliikenteen avustamiseen varataan 12,75 miljoonaa euroa ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen 10 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurten kaupunkiseutujen oma nettomääräinen tuki on samaan aikaan noin 300 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää hyvänä lähtökohtaa, jonka mukaan kaupungeille tarkoitettuja tukia saadakseen tulee myös sitoutua joukkoliikenteen kehittämiseen. Suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen osoitettu määräraha on kuitenkin tarpeeseen nähden varsin pieni. Valiokunta kiinnittää erityisesti huomiota kuntien ja maakuntakeskusten välisen joukkoliikenneverkoston toteuttamiseen ja sen toimivuuden varmistamiseen. Valiokunta toteaa, että olennainen maaseudun ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteeseen vaikuttava tekijä on väestömäärän pieneneminen, mikä tekee liikenteen järjestämisen näillä alueilla haasteelliseksi. Valiokunta korostaa, että mikäli riittävät joukkoliikennepalvelut eivät toteudu markkinaehtoisesti, peruspalvelutaso tulee pystyä jatkossa turvaamaan erilaisin palveluostoin ja tähän varattavin resurssein. Valiokunta toteaa, että haja-asutusalueille tulisi myös etsiä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä keinoja, joilla tavoitteeksi asetettu peruspalvelutasoinen joukkoliikenne voitaisiin järjestää kustannustehokkaasti. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulee kehittää myös eri joukkoliikennemuotojen yhteentoimivuutta. Valiokunta pitää joukkoliikennelain tehokasta ja riittävän nopeaa toimeenpanoa erittäin tärkeänä erityisesti linja-autoliikenteen palvelutason mutta myös liikenteen harjoittajien liiketoimintamahdollisuuksien turvaamiseksi maan eri alueilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan joukkoliikenteen järjestämisen valmistelu on monilla seuduilla vielä huolestuttavasti kesken, siirtymäajan liikennöintisopimusten voimassaolon päättymisaikojen lähestymisestä huolimatta. Yhtenäisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän tavoitetta on saatu kaupunkiseuduilla eteenpäin, mutta tavoitteena tulee edelleen olla valtakunnallisesti yhteentoimiva lippujärjestelmä. Valiokunta korostaa, että joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttaminen erityisesti haja-asutusalueiden liikenteen osalta vaatii kaikkien osapuolten saumatonta yhteistyötä, uusia menettelytapoja ja osaamisen kehittämistä, mutta myös julkisen rahoituksen riittävyyttä. Valiokunta toteaa, että lain toimeenpanossa tulee kaikin keinoin pyrkiä pysymään laissa säädetyissä määräajoissa liikenteen järjestämisen osalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanossa etsitään kuitenkin keinoja varmistaa alueiden joukkoliikennepalveluiden kohtuullinen saatavuus ja luotettavuus kaikkien tilanteiden varalta. Valiokunta pitää valtioneuvoston julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten uudistamista koskevan periaatepäätöksen toimeenpanoa tärkeänä joukkoliikenteen palvelutason toteutumisen ja rahoituksen kehittämisen kannalta. Joukkoliikenteen määrärahatason nostamiseen on kuitenkin nykyisen rahoituksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi olemassa selkeä tarve jo tätä aiemmin. Valiokunta katsoo, että joukkoliikenteen rahoituksen ostovoima tulisi mahdollisuuksien mukaan turvata vuosittaisilla indeksikorotuksilla. Lisäksi edellä jo mainitulla dieselveron palautusjärjestelmällä on mahdollista kehittää liikennöinnin kannattavuutta ja edistää myös tätä kautta joukkoliikenteen palvelutason toteutumista. Rautatie- ja lentoliikenne ovat olennaisia osia maan sisäistä liikennejärjestelmää, ja lentoliikenteellä on myös hyvin keskeinen merkitys Suomen henkilöliikenteen ulkomaan yhteyksien kannalta. Esityksen mukaan lentoliikennettä voidaan ostaa paikkakunnille, joille matka-aika Helsingistä junalla on yli 3 tuntia. Valiokunta korostaa, että pienemmillä lentoasemilla voi olla alueellisesti huomattavan tärkeä merkitys ja mm. paikallisten yritysten toiminnan sekä matkailuelinkeinon kannalta lentoyhteyksien säilyminen maakuntakentillä voi olla ratkaisevaa. Eräitä muita näkökohtia Valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisiä MAL-hankkeita (maankäyttö, asuminen ja liikenne) toteutetaan Helsingin, Turun, Oulun ja 6
7 Tampereen kaupunkiseuduilla yhteistyössä kaupunkien kanssa ja tähän varataan 15 miljoonaa euroa vuodelle Kaupunkien oma rahoitusosuus on vastaavan suuruinen. Valiokunta pitää MAL-sopimuksia hyvin tärkeinä alueiden pitkäjänteiselle ja tehokkaalle liikennesuunnittelulle ja -rakentamiselle. Eri toimintojen järkevällä sijoittamisella ja yhteentoimivuuden varmistamisella voidaan saavuttaa olennaisia etuja myös liikenteen toimivuuden ja kustannusten kannalta. Valiokunta katsoo, että MAL-hankkeiden osalta olisi jatkossa paikallaan pyrkiä kehittämään menettelyjä, joilla hankkeiden toimeenpanoa ja niiden hyödyntämistä saataisiin tehostettua ja joilla saataisiin aikaan entistä parempia tuloksia. Valiokunta toteaa, että laajakaistaohjelman toimeenpanon jatkamisella ja tavoitteiden tasapuolisella saavuttamisella on edelleen olennainen merkitys Suomen lähivuosien tietoyhteiskuntakehityksen ja myös aluekehityksen kannalta. Alueilla, joilla markkinoiden kilpailu ei turvaa tarvittavien yhteyksien rakentamista ja tarjontaa, tarvitaan myös valtion tukia ja niiden jakamista joustavalla ja hankkeiden liikkeellelähtöä ja toteuttamista parhaiten edistävällä tavalla. Kehittyvän tietoyhteiskunnan tulee ulottua myös haja-asutusalueille ja tämä tulee ottaa huomioon tulevaisuudessa myös tarvittavan julkisen rahoituksen riittävyydessä. Viestintävirastoon perustettavan Kyberturvallisuuskeskuksen perustamiseen varataan Viestintäviraston toimintamenoihin 1 miljoona euroa vuodelle Valiokunta pitää tätä erittäin hyvänä ja toteaa, että Viestintäviraston kyberturvallisuustoimintojen resurssien tarvetta tulee seurata jatkossa siten, että myös mahdollinen toimintaympäristön muutoksista johtuva tehtävien lisääntyminen otetaan huomioon resurssien ja rahoituksen määräytymisessä. Lausunto Lausuntonaan liikenne- ja viestintävaliokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Kalle Jokinen /kok Osmo Kokko /ps Mikko Alatalo /kesk Thomas Blomqvist /r Markku Eestilä /kok (osittain) Ari Jalonen /ps Merja Kuusisto /sd Suna Kymäläinen /sd Johanna Ojala-Niemelä /sd vjäs. Raimo Piirainen /sd Janne Sankelo /kok (osittain) Eila Tiainen /vas (osittain) Ari Torniainen /kesk Oras Tynkkynen /vihr Mirja Vehkaperä /kesk Heikki Autto /kok (osittain) Johanna Jurva /ps. Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet valiokuntaneuvos Juha Perttula valiokuntaneuvos Kaj Laine. 7
8 ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 Perustelut Perusväylänpito Keskustan valiokuntaryhmän mielestä perusväylänpidon rahoitustaso on tarpeisiin nähden niukka kiihdyttäen tiestömme kunnon rapautumista. Hallituksen kehysriihipäätösten perusteella perusväylänpidon rahoitukseen luvataan tasokorotus vasta vuodelle Hallitus on siirtämässä perusväylänpidon rahoitusvastuuta seuraavalle hallitukselle, jonka politiikasta se ei voi edes päättää. Yksityisteistä Kuluvalla vaalikaudella yksityisteiden avustuksia on leikattu jatkuvasti, minkä seurauksena myös yksityistieverkosto on rapistumassa. Määrärahataso olisi ensi vuonna jopa 18 miljoonaa euroa matalampi kuin vaalikauden alussa. Yksityisteitä on maassamme jopa noin kilometriä, joten niiden kunto on esimerkiksi metsien hyödyntämisen, kaivosteollisuuden sekä ihmisten liikkumistarpeiden kannalta avainasemassa. Yksityisteiden rahoitukseen tulee tehdä 18 miljoonan euron tasokorotus. Valtion Infra Oy suurten väylähankkeiden rahoittajaksi Liikenneväylät ovat tärkeitä Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta. Oikein ajoitettuina ja kohdennettuina liikenneinvestoinnit tuottavat takaisin monin verroin enemmän kuin niihin on investoituina rahaa. Valiokunnan lausunnossa tyydytään hyvin yleisellä tasolla toteamaan, että liikenneverkkojen rahoituspolitiikkaa on kehitettävä. Keskustalla on tähän oma valmis vaihtoehto, Valtion Infra Oy:n perustaminen. Liikenneinvestointien kannalta vallitseva tilanne rahoituksen kannalta on epätyydyttävä. Suurhankkeet toteutetaan valtion budjetin kautta samalta määrärahamomentilta, jolta rahoitetaan kaikentyyppisten väylien rakentamista ja peruskunnossapitoa. Budjettirahoitus on tehnyt liikennepolitiikasta lyhytjänteistä ja tempoilevaa. Valtiontalouden tiukat kehykset voivat pahimmillaan estää jopa sellaisiakin investointihankkeita, joista on selkeästi osoitettavissa talouskasvua edistäviä vaikutuksia. Hankevolyymit ovat olleet riippuvaisia taloudellisista suhdanteista. Korkeasuhdanteiden aikana on käynnistetty lukuisia hankkeita, jotka ovat johtaneet hankkeiden ruuhkautumiseen, markkinoiden ylikuumenemiseen ja hintojen nousuun. Riippuvuus valtion budjettirahoituksesta on osaltaan estänyt sen, ettei tasaiseen rakentamistasoon ole päästy. Eri syistä johtunut hankkeiden kasautuminen on johtanut rahoitusongelmiin, viivästyksiin ja kustannusten nousuun. Ongelmana voidaan pitää myös sitä, että julkisten liikenneinvestointien määrä on jäänyt selvästi jälkeen bruttokansantuotteen kasvusta viimeisten 20 vuoden aikana. Esimerkiksi suurissa investointihankkeissa käytettyjen elinkaarimallien ja merkittävien kaivoshankkeiden liikennejärjestelyiden rahoittamisessa kannattaisi hyödyntää valtion ja yksityisten kumppanuusmalleja. Valtion Infra Oy olisi tie- ja liikenneinvestointien rahoituksen tekninen toteuttaja. Liikennehankkeiden ohella Valtion Infra Oy:n toiminnan runko muodostuisi sähköverkkojen omistamisesta ja verkkojen kehittämisestä. Rahoitettavista tie- ja liikennehankkeista sekä niiden rahoituksesta päättäisi eduskunta. Eduskunta päättäisi niin ikään menokatosta, jonka puitteissa hankkeita voidaan käynnistää pidemmällä aikavälillä. Menokatolla varmistetaan, että käynnissä olevien hankkeiden kokonaiskustannukset pysyvät annetun raamin puitteissa. Mikäli liikenneväylähanke on todettu valtion kannalta edullisimmaksi toteuttaa elinkaari- 8
9 hankkeena, voi Valtion Infra Oy olla tilanteesta riippuen yksi keino alentaa elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden rahoituskustannuksia. Valtion Infra Oy saisi pääosan rahoituksestaan hankekohtaisina menokehykseen kuuluvina määrärahoina valtion talousarviosta tai menokehyksen ulkopuolisena valtion sisäisenä lainana Valtiokonttorista. Suurista investointihankkeista, joissa voitaisiin hyödyntää Valtion Infra Oy:n ympärille rakennettavaa rahoituskonseptia, on esimerkkinä Pisara-radan rakentaminen. Valtion Infra Oy mahdollistaisi monien sellaisten kasvua tuovien keskeisten hankkeiden nopeutetun käynnistämisen, johon suora budjettirahoitus ei anna mahdollisuutta. Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin Valtion Infra Oy:n perustamiseksi. Maakuntien lentoliikenteen turvaaminen Toimivat lentoyhteydet ovat maakuntien ja alueiden elinkeinoelämälle sekä erityisesti vientiteollisuudelle erittäin tärkeät. Pitkien välimatkojen Suomessa on välttämätöntä, että myös maakunnista on ilmasilta joko suoraan tai Helsinki Vantaan kautta Eurooppaan ja maailmalle. Suomen lentokenttäverkostoa ylläpitää valtion kokonaan omistama yhtiö Finavia. Valtiovallalla onkin erityisvastuu siitä, että Suomen kattava lentokenttäverkosto ja maakuntien lentoyhteydet turvataan jatkossakin. Valtio ei voi jättää alueiden saavutettavuutta pelkästään lentoliikenteessä toimivien omien liiketaloudellisten tavoitteiden varaan. Mikäli kaupallisin perustein ei kaikkiin maakuntiin jatkossa järjesty lentoliikennettä, valtiovallan tulee varautua lentoliikenteen järjestämiseen ostoliikennesopimuksin. Eduskunta hyväksyi lisäbudjetissaan tänä syksynä 200 miljoonan euron pääomistuksen Finavialle Helsinki Vantaan lentoaseman laajennusta ja kehittämistä varten. Eduskunta myös edellytti, että osa pääomituksesta tulee käyttää maakuntalentokenttien parannustöihin. Nyt kuitenkin samaan aikaan, kun Finavia saa mittavan pääomituksen valtiolta, se suunnittelee suuria korotuksia lentokenttämaksuihin lentoyhtiöille. Tämän seurauksena maakuntakentille lentäminen tulee lentoyhtiöille yhä kalliimmaksi ja on riski, että eräiltä kentiltä lentoliikenne loppuu jo ensi vuonna. Hallituksen ja Finavian on sitouduttava siihen, että lentoliikenne turvataan vähintään nykyisen tasoisena maakuntakentille eikä yhdenkään maakunnan lentoliikenne lakkaa. Mielipide Edellä olevan perusteella ehdotamme, että valtiovarainvaliokunta ottaa valtion talousarviota vuodelle 2014 koskevassa mietinnössä huomioon edellä olevan. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Mirja Vehkaperä /kesk Mikko Alatalo /kesk Ari Torniainen /kesk 9
10 ERIÄVÄ MIELIPIDE 2 Perustelut Perustiestön ja yksityisteiden kunnossapito Perussuomalaiset tunnustavat vaikeat ajat. Tällä hetkellä valtion taloustilanne on sen verran huono, että tarvitaan pitkän aikavälin rakenteellisia uudistuksia, jotta rahat riittäisivät nykyisen tieverkoston ylläpitoon. Valiokuntaedustajiemme mielestä vaihtoehtoisia rahoitusvaihtoehtoja tulee pohtia ja näihin liittyviä kysymyksiä on selvitettävä. Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rataliikenteeseen, eikä Kataisen istuva hallitus tee tässä poikkeusta. Asiantuntijoiden mukaan olisi edullisempaa hoitaa ylläpito kunnolla nyt kuin ryhtyä isompiin korjaustalkoisiin tulevaisuudessa. Yhden euron säästö teiden kunnossapidossa aiheuttaa kolmen euron vahingon. On siis kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa. Hallitus antaa mielestämme kansallisen pääoman valua hiekkaan, ehdotammekin siksi lisättäväksi 100 miljoonaa euroa perustienpitoon sekä 75 miljoonaa euroa aikaistettuihin tiehankkeisiin. Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Näin luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan maamme jokaisessa kolkassa, ja samalla pidetään nykyistä paremmin koko Suomi asuttuna. Kyse on myös tienkäyttäjien turvallisuudesta. Tuhannet lapset ja nuoret joutuvat kulkemaan joka päivä koulumatkoillaan, asianmukaisten jalka- ja pyöräkäytävien puuttuessa, pitkin vilkkaasti liikennöityjen maanteiden pientaria. Tähän asiaan tulee teiden rakentamisen yhteydessä aina kiinnittää huomiota. Samoin on syytä kiinnittää huomiota katuverkoston kuntoon. Halkeilevat asfaltit sekä eroosion ja kunnossapidon laiminlyönnin seurauksena syntyneet reiät ja kuopat ovat yhä yleisempiä ilmestyksiä kaduillamme. Perussuomalaisten mielestä hallitus ei ole valmis tekemään tarvittavia investointeja alempiasteisille teille, vaikka maamme elää yksityisteistä. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2014 esitetään yksityisteille vain 5 miljoonan euron määrärahaa, mikä on voimakas leikkaus muutaman vuoden takaisesta tasosta 13 miljoonaa euroa. Pidämme hallituksen esittämää summaa täysin riittämättömänä, ja se on suoranainen märkä rätti alimmalle tieverkostollemme. Ehdotammekin käytettäväksi aiemmin esittämästämme 75 miljoonan euron aikaistettujen hankkeiden määrärahasta 10 miljoonaa euroa yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Hyväkuntoinen tieverkosto moottoriteistä alempiasteisiin yksityisiin teihin asti on edellytys kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle. Määrärahaan on näin ollen syytä tehdä korotus. Esitämme: lisäyksenä 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja lisäyksenä 75 miljoonaa euroa aikaistettuihin liikennehankkeisiin, josta osoitetaan 10 miljoonaa euroa yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Sillat Silloilla on merkittävä rooli olemassa olevan tieja rautatieverkostomme toimivuudessa tuhansien vesistöjen maassamme. Lukuisat sillat ympäri Suomea ovat nykyisin erittäin huonossa kunnossa riittävän ylläpidon laiminlyöntien seurauksena. Maamme maanteillä liikkuu pian runsaasti mitoiltaan ja massoiltaan kasvaneita kuorma-autoja, jotka aiheuttavat silloille erityistä lisärasitusta. Ellei näitä vuosien mittaan kasaantuneita korjausvelkoja pureta määrätietoisesti, syntyy tästä 10
11 laiminlyömisestä valtiontaloudelle huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku. Yhden euron säästö sillan ylläpidossa aiheuttaa laskelmien mukaan noin viiden euron vahingon. Siltojen perusrakenteisiin pääsevä kosteus aiheuttaa sillan rakenteen heikentymistä ja jopa rautaisten tukirakennelmien ruostumista tavalla, joka vahingoittaa sillan koko rakennetta. Pahimmillaan koko silta joudutaan rakentamaan uudestaan. Tästä johtuvat korjauskustannukset ovat huomattavasti suuremmat ja korjaaminen vaikeampaa kuin jos pienempiä kunnossapitotöitä tehtäisiin säännönmukaisesti. Joukkoliikenne Mielestämme joukkoliikenteen ostot on säilytettävä samalla tasolla kuin ne nyt budjetissa ovat. Viisautta tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin se, että valtiovalta seuraa joukkoliikenteen tarpeiden kehittymistä ja tarvittaessa korottaa joukkoliikenteen tukea määrärahaesitysten muodossa. Erityisen tärkeänä pidämme tätä asiaa pääkaupunkiseudulla, jonka joukkoliikennettä on kehitettävä entisestään jatkuvasti kasvavan väkimäärän ja sitä seuraavan luonnollisen kysynnänkasvun myötä. Vastaavasti muun Suomen kohdalla on olemassa pelko siitä, että rahat eivät tahdo riittää haja-asutusalueen joukkoliikenteen ostoihin vähenevän kysynnän vuoksi. Tämän vuoksi pidämme erityisesti kutsuliikenteen kehittämistä tarpeellisena; erityinen merkitys tämän liikkumismuodon kehittämisellä on hajaasutusalueilla asuvien ja liikkumisessaan julkisen vallan tukea tarvitsevien ihmisten kohdalla. Verotilin palautusjärjestelmä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ehdottaa jälleen polttoaineveron palautusjärjestelmän käyttöönottoa verotilin muodossa, jotta elinkeinoelämän kilpailukyky säilyy kuljetuskustannusten pysyessä kohtuullisina. Esitämme: vähennyksenä 30 miljoonaa euroa ammattiliikenteen liikennepolttoaineveron palautusjärjestelmästä. Liikennepolttonesteiden verotuksen korotus Perussuomalaisten mielestä hallituksen on peruttava liikennepolttonesteisiin kohdistuvat veronkorotukset. Hallitus käytännössä rankaisee korotuksella niitä ihmisiä, jotka ajavat paljon joko työnsä tai asuinpakkansa vuoksi. Me haluamme pitää autoilevien suomalaisten elintason sellaisena, että eläminen koko maassa, myös maaseudulla, on mahdollista. Verotuksen korotuksen peruutus tukisi osaltaan myös alati nousevien kustannusten kanssa kamppailevaa suomalaista kuljetusalaa. Esitämme: vähennyksenä 115 miljoonaa euroa, joka aiheutuu liikennepolttonesteiden veron korotuksen peruutuksesta. Satamien väylämaksut Perussuomalaiset ovat halukkaita poistamaan satamien väylämaksut vuonna 2014 vientiyritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Satamien väylämaksun poisto toimii osakompensaationa rikkidirektiivin haittavaikutuksia vastaan. Erityisen otollinen ajankohta olisi nyt siitäkin syystä, että Venäjällä pohditaan parhaillaan ulkomaantuontiin liittyvien reittien mahdollista uudelleenorganisointia. Suomen väylämaksujen puolitus toimisi positiivisena signaalina tärkeälle kauppakumppanillemme. Hallituksen tulee mielestämme seurata, miten väylämaksun poisto vaikuttaa meriliikenteen turvallisuuteen. Esitämme: vähennyksenä 42 miljoonaa euroa satamien väylämaksujen poistamisesta. Maakuntien lentoliikenne turvattava Suomella on paljon kehittämistä maakunnallisten lentokenttien hyödyntämisessä. Lentoliikenteen merkitys omalle seudulle on aina erittäin suuri, jo pelkkä reittiliikenteen olemassaolo edistää paikallista yrittäjyyttä ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. Erityisesti yrityselämän näkökulmasta katsoen lentoliikenteen olemassaolosta saatavat kokonaishyödyt ovat suurempia kuin siitä koituvat menot. 11
12 Suomen maantieteellinen sijainti on ihanteellinen Euroopan ja Aasian välisen lentoliikenteen kannalta. Aasian liikenteestä koituvat tulot pitävät osaltaan yllä koko lentoliikenneinfrastruktuuriamme. Kilpailukyvystämme on huolehdittava ja varmistettava, että myös maakunnalliset lentokentät toimivat Euroopan merkittävänä Aasian yhteyksien syöttöpisteenä Helsinki- Vantaan kentälle. Maakuntakenttiä voidaan kehittää edelleen avaamalla uusia lentoreittejä kentiltä suoraan ulkomaille esimerkiksi Venäjälle. Esitämme: lisäyksenä 1 miljoonaa euroa maakuntien lentoliikenteen ostopalveluihin. Mielipide Edellä olevan perusteella esitämme, että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä esitetyn huomioon. Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013 Osmo Kokko /ps Ari Jalonen /ps Johanna Jurva /ps 12
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019-2022 Liikennejaosto 17.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Väylänpidon painotukset Liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2019 2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Liikenneviraston talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2018-2022 1 600 000
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät
Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman 3.10.2018 3.10.2018 Kari Wihlman Suuret ratahankkeet 14.5.2018 3 Globaalit megatrendit
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä
Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
Asiakirjayhdistelmä 2015
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
Valtiovarainvaliokunnalle
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 12/2013 vp Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 2017 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille
Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Pasi Holm
Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen? Pasi Holm 13.11.2009 Toimeksianto 1) Kartoittaa maailmalla olevat erityyppiset rahastoratkaisut
Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen
Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta Liikennejaosto 4.10.2016 Toiminnanohjauspäällikkö Pekka Puurunen 3.10.2016 Pääosa ELY-keskuksen perustienpidon perusrahoituksesta
Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014
Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti
Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen
Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
Asiakirjayhdistelmä 2014
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
Asiakirjayhdistelmä 2016
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille
Valtiovarainvaliokunnalle
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen
Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,
Viestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Viestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Viestintäneuvos Sini Wirén, verkko-osasto, Hallitusneuvos Elina
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group
Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat Anders Östergård 17.02.2015 Vt 8 Sepänkylän ohitustie - Avattu liikenteelle, viimeistelytyöt menossa, Skanska Infra pääurakoitsija - Urakkasumma
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
Helsingin kaupunki Esityslista 26/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Esityslista 26/2014 1 (5) 4 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri - vastuualueen tienpidon ja liikenteen
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki
Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet Finnmobile Vaikuttajafoorumi 8.11.2012 Ylijohtaja Minna Kivimäki Lähtökohdat tulevaisuuden liikennepolitiikalle Hallitusohjelman suuntaviivat
Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017
Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa. Kuma 2011 Silja Siltala
Henkilökuljetusten ajankohtaista asiaa Kuma 2011 Silja Siltala Hallitusohjelma ja kuljetukset Hallitusohjelman toimista kuljetustarpeisiin vaikuttavat eniten kunta- ja palvelurakenteen kehittyminen, hyväksyttävät
Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus
Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS
LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS 13.10.2010 Esillä tiedotustilaisuudessa Liikennepolitiikan toimintaympäristö 2010-luvulla: Kiristyvä julkinen talous Talous- ja elinkeinorakenteen muutos
Talousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat vuoden 2017 talousarvioesityksessä LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä
Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.
Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 343 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014-2017
Rataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
HE 119/2017 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia
Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia Versio 28.8.2006 2 Ylläpidon toimintaympäristö 2006 Tieverkko 78 168 km (65 % päällystetty) Liikennesuorite 34 Mrd ajokm/v Vuotuinen ylläpito 0,22
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta
Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS
MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta
Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
Ajankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
Talousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä on noin
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa
Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg
Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti Maarakennuspäivä 28.9.2017 Ylijohtaja Mikael Nyberg 1 Ajankohtaista liikennepolitiikassa Päästövähennystavoitteet Korjausvelka
Valtiovarainvaliokunnalle
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2007 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2007 lähettänyt
Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista
1(5) VEO 11.9.2017 Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut
Alan rahoitus, trendit ja volyymit
Alan rahoitus, trendit ja volyymit Heikki Jämsä 17.3.2015 Heikki Jämsä, PANK menetelmäpäivä 7000000 ASFALTTITUOTANTO (TONNIA) YHTEENSÄ 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2014 ARVIO 2013
Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012
Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2011 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta JOHDANTO
LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?
Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
HE 129/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen valvontamaksusta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala
Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta 06.10.2016 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Talousarvioesitys 2017 JTS määrärahakehykset 2016-2021 Hallitus esittää Liikenneverkolle
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
Hankesuunnittelupäivä 2016
Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne
XL Siltatekniikan päivät
XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa
Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?
Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua
Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen
Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty
Talousarvioesitys 2018
Talousarvioesitys 2018 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2018 talousarvioesityksessä on noin 3,4 miljardia
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/ /2017
Tampere Viranhaltijapäätös 1 (5) Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista TRE:6606/08.01.00/2017 Lisätietoja päätöksestä Johdon sihteeri Katri Naulo, puh. 040 801 6003,
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen henkilöliikenneselvityksestä ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelystä KUUMA-johtokunta 5.10.2016 / Jukka-Matti Laakso Joukkoliikenteen
Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen
Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja
Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä
Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa
Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa Lapin metsätalouspäivät, Levi, 7.2.2013, logistiikkapäällikkö, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin
Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017
Linja-autoliiton ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2017 Laki liikenteen palveluista (Liikennekaari) Poliittinen ratkaisu 20.9.2016 Eduskunnalle 22.9.2016 (HE 161/2016 vp) Eduskunnan käsittely alkoi lähetekeskustelulla
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa
Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017
2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa
Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?
Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten? Liikenne ja maankäyttö 8.10.2019 Kati Hyvärinen Kestävän liikkumisen asiantuntija TAUSTAA
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa
Hankeyhtiöiden rooli ja raideliikenteen kehitysnäkymät valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa Tampere 24.4.2019 Kaisa Kuukasjärvi Ratkaisujamme ohjaavat megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio
Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit
Liikenteen uusi rahoitusmalli mahdollistaa jätti-investoinnit 6.3.2018 Suomen menestys vientiyritysten varassa Kansantalouden tuotosta 46 % syntyy viennistä Vientiyritykset ovat palkanneet 1,1 työntekijää
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI
VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen
Oma Häme. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo. Tienpito. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa
KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen