Pirkanmaa2019 ICT-väliraportti

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 ICT-väliraportti

2 Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Jokela Antti, PSHP, pj Nurmi Rami, Tampere, vpj Kahila Arto, Ylöjärvi (Tampereen kehyskunnat), vpj Kekkonen Minna, PSHP, sihteeri Haavisto Kirsi, Ikaalinen Helminen Heli, Jämsä, Kuhmoinen Hilska Jouni, Sastamalan Tukipalvelu Oy, alkaen Holopainen Anne, Nokia Ihalainen Sari, Hämeenkyrö Jokinen Aki, PSHP Kangaskoski Raimo, KEHA-keskus Keski-Säntti Miikka, PSHP Kisonen Petri, Mänttä-Vilppula Koivisto Juha, Tampere Mattila-Nurmi Marja-Riitta, Pirkanmaan liitto Oksanen Sari, TE-toimisto asti. Tilalle Marja Poussa alkaen Pelkonen Petri, Sastamalan Tukipalvelu Oy, asti Salakka Markku, Valkeakoski Alasentie Jukka, Pirkanmaan liitto Koponen Mikko, Pirkanmaan liitto

3 Työryhmän kokoontumiset ja aikataulutus kevät 2017 Pidetyt kokoukset lokakuu 2016 tammikuu Kevään aikataulu sovittu

4 Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 Maakunnan kokonaisuuden rakentaminen pelkästään Soteosuudessa vaatii paljon työtä Resursseja tarvitaan nopeasti 1 kokopäiväinen henkilö 3//2017 3/ kokopäiväistä henkilöä 8/2017 3/2018 Sote-kokonaisuus Työasemien lukumäärä - kiinteät Työasemien lukumäärä kannettavat Työasemien lukumäärä muut Mobiililaitteiden lukumäärä Tietoliikenneja verkkolaitteiden Palvelinten kokonaismäärä lukumäärä

5 ICT teemaryhmän tehtävät v v v v v

6 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Aikaansaannokset 2/2017 mennessä Pirkanmaa vastasi valtakunnalliseen ICT kyselyyn Suomen aktiivisimmalla vastausprosentilla Nykytilan kuvaus päivitetty tarpeellisilta osin Aktiivinen osallistuminen valtakunnalliseen valmisteluun Suunniteltu maakunnallisia ICT linjauksia Edustaja mukana Sote-Ict-kehittämisyhtiössä ja sote-digi-ryhmässä

7 Nykytilassa toimivaa ja vahvistettavaa sekä ongelmakohdat ja kehittämistarpeet + Seudun kuntien yhteistyö yliheitossa yksi seudullinen kokonaisuus Toimivat markkinat Tampereen ja seutukunnan ICT-yhteistyö ja sopimusten tekeminen erikseen sote- ja ei-sote-palveluista Paikallisia resursseja saatavilla - Kuntien ICT-ratkaisut ja sopimukset ovat monelta osin sellaisia, että sote- ja ei-sote- palvelut ovat yhdessä. Tämä koskee monelta osin myös henkilöstöä. Kuinka varmistetaan suunnittelu ja tekeminen? Sote-toiminnan järjestelmissä olemassa lähes koko kirjo

8 Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Kunnan ja maakunnan välinen rajapinta vaihtuu toiseen kohtaan. Maakunnan asukkaat = maakunnan kuntien asukkaat. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava tulevien kuntien ja maakunnan yhtenevä toimintakenttä ICT-infran tulee olla yhteentoimiva (esim. luottosuhteet kunnossa) kunnan ja maakunnan välillä. Tiedolla johtaminen digitalisointi yhteentoimiva ICT toimivat toimintaprosessit hyvinvoinnin edistäminen kustannusten alentaminen

9 Yhdyspinnat muihin teemaryhmiin Digi-, ICT- ja tiedolla johtamisen teemaryhmät liittyvät monelta osain toistensa tekemiseen. Teemaryhmät ovat aloittaneet yhteistyön tammikuussa Tavoitteena on mm. Varmistaa tiedonkulku teemaryhmine välillä Kansallisen tuen yhteinen hakeminen Huomioidaan yhteistyöalueen yhteistyö, joka saattaa olla myös edellytys tuelle Seurataan valtakunnallista ohjeistusta Pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään yhteisiä resursseja ICT-teemaryhmä ehdottaa, että ainakin ICT- ja digiryhmä yhdistetään ja suosittelemme tiedolla johtamisen ryhmän yhdistämistä tai erittäin kiinteää yhteistyötä Tiedolla johtamisen teemaryhmälle asetettu yhtenä tavoitteena: Osallistua valtakunnalliseen valmisteluun ja laatia Pirkanmaan suunnitelma siitä, että uudessa maakunnassa asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä. Tehtäväksiannosta jälkimmäinen osa, missä tehdään suunnitelmaa asiakas- ja potilastiedoista, olisi jaettavissa kahteen osaan. Ensimmäisen vaiheen osaan, missä akuuttiin tarpeeseen tehdään suunnitelma, millä tulevassa uudistuksessa tullaan ylipäätään toimeen asiakas- ja potilastietojen saatavuuden ja näkyvyyden osalta. Toinen vaihe olisi puolestaan tavoitetilaa. Tiedolla johtamisen teemaryhmästä tulisi esittää enemmänkin tarpeita jälkimmäiseen eli pidemmän tähtäimen suunnitelmaan. ICT teemaryhmä taas olisi toteuttava taho ja varsinkin ensimmäisen vaiheen osalta, missä joka tapauksessa ICT teemaryhmä joutuu miettimään ihan käytännössä tietojärjestelmien kannalta lähitulevaisuutta

10 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) ICT-palvelukeskuksen ja sote-ict-kehittämisyhtiön mahdollisesti tarjoamat palvelut tulevat merkittävästi vaikuttamaan maakunnan omaan ICT-palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen. On lähes varmaa, että kyseiset valtakunnalliset keskukset eivät tuota merkittävässä määrin palveluita , joten jatkuvuuden kannalta niiden varaan ei merkittävästi voida rakentaa. On huomioitava, että myös hankintalain vaikutus asiaan on merkittävä. Maakunnan on kilpailutettava lähes kaikki nykyiset ICT-ratkaisunsa (siirtymäaika huomioiden). Lääkintätekniikan osalta kilpailuttaminen ei liene niin haastava ongelma. Valinnanvapauden vaikutukset ICT-ratkaisuihin on merkittävä. Mikäli maakunta ei voi tarjota ICMT-palveluita markkinoilla oleville omistamilleen yhtiöille. On maakunnan omistamien markkinoilla olevien yhtiöiden ICT-ratkaisut hyvin haastava kokonaisuus

11 ICT-ratkaisut Ensivaiheessa hyödynnetään PSHP:n infrastruktuuria Erikseen sovituissa kohdin tarkastellaan esim. Tampereen SAP-ratkaisun hyödyntämistä kansallisten ratkaisujen ottamista toteutuksen pohjaksi pieneltä osin on mahdollisesti kilpailutettu uusia ratkaisuja. Tämä nopean kilpailuttamisen tarve koskee ennen muuta järjestäjän tarvitsemia uusia tietojärjestelmäratkaisuja. Tässä mallissa lähdetään siitä, että tarvittavat kilpailuttamiset voidaan toteuttaa aikavälillä 5/ /2022. Mikäli maakuntien omistamat yhtiöt ovat markkinoilla viimeistään ja mahdollisesti jo , eikä maakunta voi tarjota yhtiöilleen ICT-palveluita, niin tilanne on erittäin haastava erityisesti kilpailutusten suhteen

12 ICT-infra ja palvelut Maakunnalla tulee olla yhtenäinen ICT-infrastruktuuri (mm. työasema-, AD-, tietoverkko-, palvelinpalvelut) Infra on yksinkertaisinta perustua lakkautettavan sairaanhoitopiirin infraan Maakuntataso yhtenäiselle infralle on alkuvaiheessa riittävä Uudet infran kehittämistoimet jäädytetään tai tehdään tiedostetusti maakunnan alueella Maakunnan asiakaslähtöiset palvelut ovat niin moninaiset, että palvelutasojakin tarvitaan useita (esim. vain sote- sekä pelastus- ja turvallisuus tarvitsee huipputasoa)

13 Sote-tietojärjestelmät Pirkanmaan sote-järjestelmiä ei ole tarkoituksenmukaista eikä resurssien puitteissa edes mahdollista konsolidoida, vaan toimia nykyisiä järjestelmiä hyödyntäen, kunnes niitä vaiheittain uusitaan UNA arkkitehtuuria noudattaen. Nykyisillä järjestelmillä kyetään toimivaan auttavasti ne keskustelevat keskenään kriittisimmiltä osin Toiminnan jatkuvuuden kannalta tarvitaan kuitenkin hankintoja ja kehittämistä tietojen yhdistämiseen ja katselemiseen alueellisesti käyttäjien arjen sujumisen varmistamiseksi Rekisterinpitäjyyden vaihtuminen huomioitava PSHP:n integraatioalustaa hyödynnetään maakunnassa

14 Hallinnolliset järjestelmät Avainkysymys: Pystytäänkö koko maakunnan HR ja talous perustamaan sairaanhoitopiirin järjestelmiin (tekninen näkökulma, kykeneekö järjestelmät vastaanottamaan volyymin)? Onko Tampereen SAP käytettävissä? Kiinteistö- ja muut tukipalvelut (siivous, ruokahuolto jne.) PSHP:n järjestelmien pohjalta Materiaalihallinto on erillinen asia ja ei ICT ryhmän asia Asiahallintajärjestelmän hankinta menossa PSHP:ssä ja maakunnan syntyminen otetaan huomioon PSHP:llä akuutti tarve

15 Muut maakunnan tarvitsemat mahdolliset järjestelmät Alueiden kehittämispalvelut: Alueiden käytön palvelut: Joukkoliikennepalvelut: Kasvupalvelut: Kotoutumispalvelut: Maa- ja elintarviketuotannon palvelut: Maaseudun kehittämispalvelut: Pelastus- ja turvallisuuspalvelut: Vesien ja merenhoidon palvelut: Vesi- ja kalatalouden palvelut: Ympäristöterveyden palvelut:

16 Sopimukset ja toimittajat Istekki Oy:n, Tuomi-logistiikka Oy:n osakkeista yli 30% siirtyy maakunnalle. Näistä toimittajista tulee keskeinen väline hallittuun muutokseen. Joistakin kuntien ICMT-palvelutoimittajasopimuksista päästään irti tarvittaessa Selvitettävä sopimuskohtaisesti Kuntien ICMT-infra (laitteet ja ohjelmistot) siirtyvän volyymin osalta siirtyy maakunnalle

17 Hatanpään ja TAYS:n yhdistyminen Hatanpään sairaala on kokoluokaltaan keskisuuri keskussairaala. Hankkeessa on kysymyksessä suuri sote-uudistukseen liittyvä toimenpide. Siitä kehkeytyy myös hyvin merkittävä ICMT-hanke. Koska tarkastelemme asiaa maakunnan näkökulmasta, niin tämä on koko maakunnan kannalta siksi suuri kokonaisuus, johon olisi tarkoituksenmukaista saada myös valtakunnallista tukea. ICMT-näkökulmasta olisi hyvä saada mahdolliset päätökset mahdollisimman nopeasti ja työ olisi syytä saada heti käyntiin

18 Liitteet Nykytilakuvaus 2016-kyselyn tulokset: ykytilakartoitus-tietohallinto/tietohallinto

19 Pirkanmaa2019 Henkiöstöasiat-teemaryhmän väliraportti Yhteiset asiat projektiryhmälle

20 1. Teemaryhmän työskentely Teemanryhmän työskentely käynnistyi marraskuussa Joulukuun kokouksessa muodostettiin alatyöryhmät ja ne ovat käynnistäneet työskentelynsä. Työskentely on sujunut tavoitteen mukaisessa aikataulussa (katso aikataulu-dia). Alatyöryhmien kokoukset ovat ennen teemaryhmän kokousta. Henkilöstötietojen keruu ja henkilöstöetuudet on kokoontunut kolme kertaa. Henkilöstöpolitiikka ja erilliset kysymykset alatyöryhmä on kokoontunut kerran. Yhteistoiminta ja muutosjohtamisen suunnittelu on kokoontunut neljä kertaa. Teemaryhmän työskentelyyn on osallistuttu aktiivisesti. Eräillä osallistujille on pitkät matkat ja se on vaikuttanut osallistumiseen.taysin tiloissa osallistujille on järjestetty tarpeen mukaan etäyhteydet. Tähän asti kaikki kokoukset on pidetty Taysin tiloissa. Resurssitarpeet: Hankkeella työskentelee tällä hetkellä toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP), joka huolehtii henkilöstötietojen ja etuuksien keruusta. Lisäksi toimistosihteeri Elina Ranta (PSHP) avustaa valmistelutehtävissä ja raporttien koostamisessa. Alatyöryhmiä on hyödynnetty tiedonkeruupohjien ja valmisteluaineistojen tuottamisessa. Esivalmistelun jälkeen tarvitaan resursseja muun muassa henkilöstötietojen siirron valmisteluun (väliaikaishallinnossa?), resurssien suunnittelu ja kohdentaminen palvelurakenteisiin ja palveluille, etuusvertailun valmistelutehtävät, muutostilaisuuksien järjestämistehtävät ja viestintä (8/2017-3/2018 arvio)

21 Henkilöstöasiat-teemaryhmän kokoonpano Raija Ruoranen, PSHP, puheenjohtaja Niina Pietikäinen, Tampere Eija Tetri-Lähde, Kangasala Vesa Koskinen, Nokia Mikko Nyberg, Mänttä-Vilppula Mira Hirvonen, Hämeenkyrö (Erkki Jortikka asti) Maarit Mäntykoski (Korhosen sijasta), Jämsä Tove Lindell, LSSAVI Arja Erola, Ely-keskus/KEHA-keskus Airi Mast, TE-toimisto Alatyöryhmän kokoukset ovat kerran kuussa ennen yhteiset asiat- projektiryhmän kokousta. Tinja Tähtinen, PSHP, Tehy Elina Pimiä, Tampereen kaupunki, Juko Reija Neva, Pirkanmaan Ely-keskus, Juko Aino Hirvonen, Tampereen kaupunki, Jyty Liisa Koota, TE-toimisto, Pardia Tarja Kranni, Nokian kaupunki, JHL Arja Herckman, Sastamala, Super Kari Hakari, Pirkanmaan liitto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Elina Ranta, PSHP, sihteeri

22 Henkilöstöasiat-teeman ryhmän alatyöryhmien kokoonpanot

23 Henkilöstöasiat-teemaryhmän työsuunnitelman aikataulu 12/2016 6/2017 Yhteistoimintamenettelyn ja muutosjohtamisen toimeksiantotilaisuus henkilöstöjohtajille Teemaryhmän kokoukset Yhteiset asiat- projektiryhmän kokoukset Henkilöstötietojen keruun toimeksiantotilaisuus henkilöstöjohtajille Väliraportti esivalmistelun johtoryhmälle Raportti esivalmistelun tuloksista Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Muilta teemaryhmiltä tulleet toimeksiannot Henkilöstötietojen keräys Etuusvertailutietojen keräys Henkilöstöpolitiikan (31.5.) ja muutosvalmennuksen läpiviennin valmistelu Yt-neuvottelut käytynä Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisen määräaika

24 Teemaryhmien väliraporttirunko Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Tarkoituksena on saada aikaan suunnitelma henkilöstön siirrosta ja sen kohdentamisesta sekä koordinoida yhteistoimintaa ja muutoksen johtamista uutta sote- ja maakuntaorganisaatiota varten Pirkanmaalla. Henkilöstötietojen kerääminen on käynnistetty. Tieto kerätään vakanssitietoina, palkkakustannuksina ja henkilötyövuosikustannuksina ilman nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia. Tiedot kerätään nykyisten organisaatioiden mukaisina palveluina ja toimintoina. Kaikki nykyiset palkkaustiedot kerätään. Niitä voi hyödyntää taloussuunnittelussa myöhemmin. Myös henkilöstöhallinnon menettelytapojen ja henkilöstöetuuksien kartoitus on alkanut. Yhteistoimintaneuvottelujen 1. vaiheen aloittamiseksi on valmisteltu yhtenäinen malli, joka sisältää toimeksiannon, kutsupohjan ja diasarjan. Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole välttämätöntä käsitellä nimitietoja tässä vaiheessa. Oleellista neuvotteluissa on todeta palvelut ja toiminnot ja se, että liikkeenluovutus koskee ao toimintojen henkilöstöä ja tukipalveluissa niitä, joiden työstä vähintään 50 % kohdentuu soten- ja maakunnan toimintoihin. Alatyöryhmä valmistelee seuraavaksi suunnitelman muutoksen johtamiselle sote- ja maakuntauudistuksen osalliselle henkilöstölle. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivojen valmistelu on vasta aloitettu. Muita erilliskysymyksiä kuten paikallisia sopimuksia ei ole vielä käsitelty

25 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Henkilöstötiedot ja etuudet Henkilöstötiedot on pyydetty toimittamaan mennessä. Sen jälkeen tieto raportoidaan tilastotietoina. Tieto tuotetaan niin, että sen perusteella voidaan selvittää, mitä vakansseja/ tehtävänimikkeitä on sijoitettu palveluille ja toiminnoilla tämän hetkisen tilanteen mukaan. Organisaatioiden henkilöstöjohtoa on pyydetty tallentamaan tiedonkeruulomakkeet nimitiedoilla ao organisaatiossa, jotta tieto voidaan välittää valmisteluun, kun lupa nimitietojen käsittelyyn saadaan. Tieto kerätään vakanssitietoina, palkkakustannuksina ja henkilötyövuosikustannuksina ilman nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia. Tietosuojavaltuutetulle on tehty lausuntopyyntö henkilöstötietojen keräämisestä nimillä. Arvioitu vastausaika on helmikuun loppu. VM:n kirje henkilöstötiedonkeruusta (VM037:00/2016) on aiheuttanut hämmennystä ja huolta, koska henkilöstötietojen keräämiselle ja valmistelulle annettu aikataulu poikkeaa oleellisesti Pirkanmaa2019-suunnittelusta. VM:n viestiin on lähetetty vastine ja siihen liittyen KT:n neuvottelupäällikkö oli yhteydessä henkilöstöteemaryhmän puheenjohtajaan. KT tukee henkilöstötietojen keruuta vakanssitietoina ilman nimiä. Henkilöstötietojen kerääminen jatkuu aikaisemmin sovitulla tavalla (nimitietoja ei kerätä) ja YTneuvottelut aloitetaan sovitulla aikataululla KEHA on antanut valmisteluohjeet ja oman aikataulun ELY-keskuksen, AVIn ja TE-keskuksen henkilöstötietojen keräämiseen ja se on todettu myös esivalmisteluhallinnon johtoryhmässä

26 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Henkilöstötiedot ja etuudet jatkuu Henkilöstöhallinnon menettelytapojen ja henkilöstöetuuksien kartoitus raportoidaan yhteensä tuloksina. Sen lisäksi työryhmässä analysoidaan vastaukset, jotta keskeiset ja säilytettävät etuudet tunnistetaan. Lisäksi henkilöstöhallinnon menettelytavoista on tarkoitus selvittää hyvät ja toteutuskelpoiset käytännöt, jotta niiden perusteella voidaan valmistella esimerkiksi uuden työnantajan henkilöstöhallinnon käytäntöjä. Pirkanmaan alueen kuntien, Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELY-keskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen sekä sairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille ja henkilöstöasiantuntijoille on pidetty yhteinen tilaisuus henkilöstötiedonkeruuta varten Seuraava yhteistilaisuus on henkilöstöetuuksien kartoitusta varten ja yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä varten

27 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Yhteistoiminta ja muutosjohtamisen suunnittelu YT-neuvottelujen 1. vaiheen aloittamiseksi valmisteltiin yhtenäinen malli, joka sisältää toimeksiannon, kutsupohjan ja diasarjan. Organisaatioiden Yt-neuvottelujen aloituksen määräaika on , jotta tiedot vakansseista voidaan luovuttaa Yhteistoimintamenettelyn 1. vaihe (siirtyvä henkilöstö) jatkuu ns jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaatteella. Neuvotteluja ei ole tarkoitus päättää ennen kuin sote- ja maakuntalaki muutoksen mukainen maakuntaorganisaatio aloittaa toimintansa. Tässä vaiheessa Yt-neuvottelujen haasteena on se, että sote- maakuntalainsäädäntö ja sen luomat puitteet puuttuvat. Yhteistoimintamenettelyn 2. vaiheessa aloitetaan muun muassa neuvottelut tukipalveluhenkilöstön jakamisesta silloin, kun 50 %- tehtävä jakaantuu usealle työntekijälle. Lisäksi neuvotellaan työntekijöiden kohdentaminen palveluille ja mahdollisille muutoksille palveluverkossa. Jatkoneuvottelut tulevat sisältämän kaikki tavanomaiset henkilöstön siirtoon liittyvät asiat liikkeenluovutuksen yhteydessä. Tuleva väliaikaishallinto tulee tarvitsemaan oman yhteistoimintaorganisaation ja työsuojelun. Sen suunnittelusta ei ole vielä sovittu mitään. KEHA on antanut valmisteluohjeet ELY-keskuksen, AVIn ja TE-toimiston yt-neuvottelujen aikatauluun. Ohje poikkeaa teemaryhmän aikataulusta. Asiaa ei ole käsitelty vielä esivalmistelun johtoryhmässä

28 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Yhteistoiminta ja muutosjohtamisen suunnittelu jatkuu Muutoksen johtamisen suunnittelu on sisältänyt ehdotukset muuan muassa yhteisestä henkilöstön Kick off-tilaisuudesta (tai Change day), Keskusteluissa on esitetty myös esimiesten preppaamista muutoksen vetäjiksi kukin yksikössään ja kussakin organisaatiossa. Useat kaupalliset tahot ovat aktiivisesti tarjonneet muutosjohtamisen mallia. Mikäli sellaiseen päädytään, hankinta on kilpailutettava ja toteutukseen tarvitaan rahoitus. Teemaryhmältä on pyydetty myös maakuntakierrosta sote- ja maakuntauudistuksen osalliselle henkilöstölle. Muutoksen johtamisen aikataulu tullee jatkumaan myös uuden sote- ja maakuntaorganisaation alkuun asti ja uuden hallinnon niin päättäessä myös sen jälkeen. Kulttuurinen muutos tulee olemaan valtava. Tärkeät henkilöstöä yhdistävät strategiset linjaukset, palvelulupaus ja muut näkemykset puuttuvat. Henkilöstöpolitiikka ja erilliskysymykset Henkilöstöpolitiikan suuntaviivojen valmistelu on aloitettu. Muita mahdollisia erilliskysymyksiä kuten paikallisia sopimuksia ei ole vielä käsitelty

29 Muuta Työtilaa MyPirkanmaa ei ole pystytty hyödyntämään teemaryhmän jäsenten toimesta. Asiaa on käsitelty yhdessä, mutta näkemys työryhmässä oli, ettei sille ole aikaa. Celkee-kyselyynkään eivät kaikki ole vastanneet. Valmistelussa on ollut jännitteitä. Puuttumista työskentelyyn ja ohjeita muualta muilta tahoilta on ollut (KEHAn ohjeet, KT:n sähköpostit, VM:n kirje , eräät kuntajohtajat yhdessä henkilöstöjohtajien kanssa) Palvelukeskusten valmistelun seuranta on tapahtunut ensisijaisesti puheenjohtajan kautta ja valmistelusta on raportoitu teemaryhmälle. Teemaryhmän näkemykset on välitetty palvelukeskusvalmisteluun. Viestintäryhmään on oltu yhteydessä ja siellä on vierailtu. On odotettu apua henkilöstöviestinään ja myöhemmin muutosjohtamiseen. Puheenjohtaja on kutsuttu maku-teemaryhmien kehittämisiltapäivään. Puheenjohtaja on menossa myös sote-projektiryhmään kertomaan, mitä henkilöstöteemaryhmä valmistelee. Jotta henkilöstön siirto saadaan onnistumaan, henkilöstön johtaminen ja hallinto uudistettua sekä resurssit kohdennettua muiden ryhmien suunnitelmien mukaisesti yhteistyötä tarvitaan erityisesti seuraaviin ryhmiin: viestintä, konsernirakenne ja johtaminen, ICT, lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä, kotona asumisen kehittämisen ryhmä, päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä, palveluverkko- ja integraatioryhmä, pelastustoimi ja varautuminen, ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Ryhmiin kohdistuvat tarpeet ovat arvio tähän asti edenneestä valmistelusta

30 Talousteemaryhmän väliraportti

31 Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelua Pidetään yhteyttä Pirkanmaan edustajiin maakuntien valtakunnallisia palvelukeskuksia valmistelevissa työryhmissä ja seurataan asiaan liittyvää tiedostusta esim. alueuudistuksen nettisivuilta. Vastuu: Koko teemaryhmä, erityisesti Mikko Hannola Aikataulu: Jatkuva, tiedotus teemaryhmien kokouksissa Pirkanmaalta maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia valmistelevassa projektiryhmässä on edustajana hallintojohtaja Vuokko Ylinen PSHP:ltä. Tätä kautta teemaryhmä on saanut TAHE-skenaariot joulukuussa. Muutoin hyvänä informanttina on toiminut talousteemaryhmän ely-keskuksen edustaja Tanja Anttalainen, jolla on yhteydet KEHAkeskukseen. Tätä kautta saatiin tietoa mm. palvelukeskusten alustavista liiketoimintasuunnitelmista. Tampereen kaupungin yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaho kävi kertomassa valmistelutilanteesta työryhmän tammikuun kokouksessa. Esitys oli hyvä kokoava katsaus joulukuussa julkaistuihin lakiluonnoksiin tehtyihin muutoksiin. Tehtävä toteutuu

32 Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 2 Tehtävä 2 Valmistella selvitykset talous- ja henkilöstöhallinnon volyymeistä ja nykyjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä toimintaan liittyvistä tietojärjestelmistä ja -palveluista mukaan lukien mahdollisesti siirtyvistä ja siirrettävistä sopimuksista. Hyödynnetään keväällä 2016 Pirkanmaalla tehtyä sote-henkilöstökyselyä ja KEHA:n syksyn 2016 nykytilakartoituksia Pirkanmaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen volyymien, henkilöstön ja parhaiden järjestelyjen selvittämiseksi valtakunnallisten linjausten rajoissa. Henkilöstö, volyymit ja nykyjärjestelyt: htv:t, palkkakustannukset ja palvelujen järjestämistavat saadaan taloushallinnon nykytilakartoituksesta ja kevään 2016 kyselystä. Vastuu: Annikka Paavola. Aikataulu: Selvityksen esittely teemaryhmän helmikuun kokouksessa. Taloushallinnon tietojärjestelmät: Saadaan talous- ja henkilöstöhallinnon nykytilakartoituksista. Vastuu: Annikka Paavola. Aikataulu: Esittely teemaryhmän helmikuun kokouksessa. Taloushallintoon liittyvät sopimukset saadaan nykytilakartoituksista, jossa selvitetty ostopalvelut. Vastuu: Annikka Paavola. Aikataulu: Esittely teemaryhmän helmikuun kokouksessa. Talousteemaryhmän kokouksessa esiteltiin sote- ja maakuntauudistuksen valtakunnallisen nykytilakartoituksen tuloksia Pirkanmaan kuntien osalta. Aiheesta tehty 23-sivuinen pp-esitys (korjattu versio) lähettiin myös kaikkien vastanneiden kuntien talousyhdyshenkilöille sekä niille tahoille, jotka eivät kyselyyn vastanneet. Taloushallinnon osalta koossa on tällä hetkellä n. 200 henkilötyövuotta, kustannuksia 15 milj. euroa ja neljä pääjärjestelmää: SAP, Aditro, Raindance ja ProEconomica. Talousyhdyshenkilöille on päätetty lähettää tarkentava kysely jälkeen. Tehtävä toteutuu

33 Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 3 Tehtävä 3 Siirtyvän omaisuuden, vastuiden ja velkojen kartoittaminen Selvitetään kuntien talousvastaaville lähetetyllä kyselyllä vuoden 2016 tilinpäätösten taseisiin sisältyvät soten kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto sekä liitetietoihin sisältyvät leasing-sopimukset ja vastuut (autot, monitoimilaitteet, työasemat, sairaanhoidon laitteet, muut laitteet (esim. puhelimet). Tarkkuustaso: tase-erittelytasoinen. Vastuu: Mikko Hannola, Kari Auvinen, Jukka Männikkö. Aikataulu: Kysely käsitellään talousteemaryhmässä tammikuussa ja toteutetaan maaliskuussa. Tulokset käsitellään teemaryhmän huhtikuun kokouksessa. Kysely siirtyvästä omaisuudesta, vastuista ja veloista lähetetään talousyhdyshenkilöille jälkeen samassa yhteydessä, kun tarkennetaan valtakunnallista nykytila-analyysikyselyä. Omaisuus, vastuut ja velat selvitetään samalla sapluunalla kuin Pirkanmaan omassa soten nykytilaselvityksessä vuosi sitten. Kyselyyn pyydetään tiedot vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaisena. Tehtävä toteutuu

34 Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 4 Tehtävä 4 Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelu Väliaikaishallinnon budjetin valmistelee Pirkanmaan liitto yhdessä uudistuksen muutostiimin kanssa eli tämä ei sisälly talousteemaryhmän tehtäviin Suunnitellaan talous- ja henkilöstöhallinnon ja ICT-asioiden organisointi maakuntakonsernissa ja palvelukeskuksessa tai palvelukeskuksissa yhteistyössä ao. teemaryhmien kanssa. Vastuu: edustajat kaikista työryhmistä. Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmä valmistelee Tuukka Salkoahon avustuksella työpajat, joissa ideoidaan Pirkanmaan palvelukeskuksen (/-sten) sisältöä, organisoitumista ja työnjakoa konsernin kanssa. Aikataulu: Työpajojen työskentelyn tulokset valmiita toukokuussa. Tehtävän toteuttamisen taustavalmisteluja on tehty, mutta konkreettinen toteuttaminen ei vielä ole käynnistynyt. Talousasiat ovat aikataulullisesti organisaatiomuutosten viimeinen vaihe ja riippuvaisia muusta etenemisestä, joten ne voivat aikataulullisesti edetä vasta muiden etappien jälkeen. Valtakunnalliset linjaukset alueellisten tukipalvelujen järjestämisestä voivat vaikuttaa paljonkin tehtävän toteuttamiseen

35 Talousasiat teemaryhmän työsuunnitelma Keskeiset yhteistyötahot Talousteemaryhmän keskeiset yhteistyötahot ovat kuntien talousyhdyshenkilöt ja teemaryhmistä henkilöstöja ICT-asioiden teemaryhmät. Myös Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmä on oleellinen palvelukeskuksen (/-sten) ja konsernin välisen työnjaon selventämiseksi. Myös hankinta-asioiden integrointi talouteen ja sote-teemaryhmän tiedolla johtaminen nähdään tärkeiksi seurattaviksi asioiksi, sillä ne vaikuttavat talouden prosesseihin. Tavoite : Omaisuusjärjestelyt valmiina väliaikaishallinnon käsiteltäväksi => valmis esitys toukokuussa 2017 Vuoden 2018 talousarvion valmistelu on käynnistetty väliaikaishallinnon päätettäväksi => Tehtävä on siirtynyt maakuntaliiton ja uudistuksen muutostiimin valmisteltavaksi Lopputuotos Sihteeri kokoaa tuotetun materiaalin pp-esitykseksi, johon tulee asianomaiset word- ja excel-liitteet

36 Talousasiat teemaryhmän työsuunnitelma Teemaryhmän aikataulu Teemaryhmän väliraportti valmis mennessä Teemaryhmän raportit ja selvitykset valmiina Teemaryhmän seuraava kokous sovittu Teemaryhmän kokoontumiset pidetään noin viikkoa ennen projektiryhmän kokouksia. Projektiryhmälle viestitään työskentelyn etenemisestä talousteemaryhmän muistioiden välityksellä Valmisteluresurssit ja tekijät, työnjako Teemaryhmän jäsenet tekevät tehtävät oman työn ohella

37 Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto Väliraportti

38 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet 1.3. Kevään 2017 kokoukset 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.6. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/ / Nykytilankuvaukset teemoittain 2.1. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto 2.2. Hankinnat ja logistiikka 2.3. Henkilökuljetukset 3. Uuden maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen 3.1. Lakiesitysten vaikutukset tehtäväkokonaisuuteen 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö ja työnjako 3.3. Toiminnan organisointivaihtoehdot 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat

39 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Vesa Haapamäki, puheenjohtaja, Virrat Tanja Welin, Tampere Reko Martti, Tuomi Logistiikka Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Petri Mäkinen, KuHa Raine Nuolikoski, Sastamala Sami Reunanen, KELA Tarja Alatalo, Voimia Petteri Paavola, PSHP Jyrki Moilanen, Punkalaidun Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Sirkka Yli-Kyyny, Hämeenkyrö Matti Anttonen, PSHP Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Mikko Koponen, asiantuntijasihteeri, Pirkanmaan liitto

40 1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät Teemaryhmä on organisoitunut kolmeen alatyöryhmään: Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto (koollekutsujana toimii Tarja Alatalo, kokoontunut 2 kertaa) Hankinnat ja logistiikka (koollekutsujana toimii Petteri Paavola, kokoontunut 4 kertaa) Henkilökuljetukset (koollekutsujana Erkki Harju, kokoontunut 5 kertaa) 1.3. Kevään 2017 kokoukset Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä viisi kertaa ( , , , , 17.2.). Keväällä 2017 teemaryhmä kokoontuu vielä 17.3., 12.4., 9.5. Näiden lisäksi alatyöryhmät kokoontuvat ja työstävät sisältöjä teematyhmän käsiteltäväksi. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto : 7.3. Nykytilan kartoituksen tulokset ja analyysi sekä vaihtoehtojen alustava tarkastelu 4.4. Tukipalvelun muutostarpeet ja vaihtoehtojen valmistelu Hankinnat ja logistiikka: Kevään kokousten teemat ovat maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiön tuottamat palvelut, selvitys Pirkanmaan kuntien halukkuudesta olla mukana hankinta- ja logistiikkavolyymeissä, aikatauluehdotus toteutuksen vaiheista , väliaikaishallinnolle luovutettavan aineiston kokoaminen, läpikäynti ja hyväksyminen alatyöryhmän työn tulokseksi. Henkilöstökuljetukset: konsultti haastattelee aiemmin tekemiensä yksilöhaastattelujen perusteella tehtäväkokonaisuuden ja organisoinnin luonnostelua jatkotyöskentelyn suunnittelu ja raporttiluonnoksen käsittely, 2.5. raportin viimeistely

41 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Teemaryhmä on kokoontunut viisi kertaa, myös alatyöryhmät ovat käynnistäneet aktiivisesti toimintansa. Työryhmän tehtävä päivittyi ja valmistelun fokus hieman muuttui, kun valtakunnallista yhteishankintojen palvelukeskusta ei perusteta. Ryhmän työ etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti Teemaryhmä on päivittänyt työsuunnitelmansa palvelukeskusta koskevien tehtävien osalta. Jatkovalmistelun pohjana on maakunnan oman hankintayksikön perustaminen. Tavoite 24.5.: Esitys maakunnan hankinnan järjestämistavasta väliaikaishallinnon käsiteltäväksi on laadittu. Tavoite : Maakunnan oma hankintatoimi on organisoitu. Työn eteneminen ja valmisteluvaihe alatyöryhmissä Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: Valmisteluun käytettävissä olevat resurssit ovat erittäin niukat. Kuntiin lähetetty nykytilakysely Kysely lähetettiin 24 kuntaan (Pirkanmaa 22, Jämsä, Kuhmoinen) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vastauksia saatiin 23 kappaletta, Parkano ja Kihniö eivät vastanneet. Jämsän tiedot tullaan jättämään pois yhteenvedosta. Kyselyn huolellisesta valmistelusta ja ohjeistuksesta huolimatta on jouduttu tekemään runsaasti lisäselvityspyyntöjä, mikä on hidastuttanut tulosten käsittelyä, mutta suunnitellussa aikataulussa pyritään etenemään. Riskinä on, että lisäselvityspyynnöistä huolimatta aineiston laatu sallii vain karkeiden yhteenvetojen tekemisen järjestetään kuulemis- ja keskusteluseminaari, jossa esitellään kyselyn tuloksia ja pyritään saamaan erilaisia näkemyksiä jatkovalmistelussa huomioitavaksi. Jatkovalmistelun kannalta erityisenä haasteena tulee olemaan tukipalvelujen toimivuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden toteuttaminen kunnissa, jos kunnille siirtyvien palvelujen ja sote-palvelujen tukipalvelut pitää erottaa toisistaan. Hankinnat ja logistiikka: Lähtökohtana ryhmän valmistelussa on, että maakunnalle tulee oma hankinta- ja logistiikkayhtiö, joka tuottaisi palveluita maakunnalle sekä mahdollisesti myös kunnille. Kun sisältöä saadaan jäsenneltyä tarkemmalle tasolle, pyritään järjestämään tilaisuus sidosryhmille kuten yrittäjäjärjestöille. Työtä tehdään siten, että teemaryhmällä on aineisto luovutettavaksi yllä esitetyllä aikataululla

42 Henkilökuljetukset: henkilöstökuljetusten työpaja pidettiin Lähtötietoina olivat ELY-keskuksen tiedot koulu-, vpl-, sosiaalihuollon kuljetuksista ja Kelan tiedot hoitamistaan kuljetuksista. Tilaisuus avasi maakunnan henkilökuljetusten kokonaisuutta ja nykytilaa hyvin (kuntien käytännöt, prosessit, työsuoritteet, päätökset yms.). Tilaisuudessa avattiin myös kuljetusten kustannuskehityksen tilannekuvaa. Jatkotyön lähtökohtana on Pirkanmaan kuljetusten keskitetyn suunnittelun malli, joka voisi pohjautua 1) Pirkanmaalla toimivan Tuomi Logistiikan henkilöliikenneyksikön toimintaan tai 2) vaihtoehtoisesti Kelan hallinnoimaan matkojen yhdistelyn malliin tai 3) yhteistyössä kilpailutettuihin välitys- ja kuljetuspalveluihin

43 1.5. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen sidos- ja teemaryhmät ovat ainakin: Yhteistoiminta-alueet (yhteiset) Kiinteistöt (yhteiset) Henkilöstö (yhteiset) Järjestäjän ja tuottajan roolit (yhteiset) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (SOTE) Valinnanvapaus ja kilpailutus (SOTE) Palveluverkko- ja integraatioryhmä (SOTE) Alueen elinvoiman edistäminen (MAKU) Teemaryhmän puheenjohtaja on käynyt keskustelun valinnanvapaus- ja kilpailutus sekä palveluverkko -teemaryhmien puheenjohtajien kanssa. Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti myös pidetty Pirkanmaan2019-seminaari. Muutosprojektin toivotaan järjestävän jatkossakin erilaisia yhteis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa teemaryhmät voivat käydä valmisteluvuoropuhelua ja tunnistaa keskinäisiä toiminnallisia yhteyspintoja. Myös alatyöryhmien järjestämissä tilaisuuksissa on jaettu tietoa sidosryhmille valmistelutilanteesta Resurssitarpeet 1-7/2017 Tähän mahdolliset teemaryhmän resurssitarpeet heinäkuuhun mennessä (henkilöresurssi, tilat, muuta..) 8/ /2018 Henkilökuljetusten sopimuskysymysten (kunnat, tuottajat, Liikennekaari, KELA) hoitaminen edellyttää päätoimista resurssia

44 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut on organisoitu kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvin monella eri tapaa. Yleisin organisointimuoto on tukipalvelu osana kunnan toimialaa, mutta myös taseyksiköitä on jonkin verran. Myös yt-alueita ja ostopalveluja hyödynnetään tukipalvelun järjestämisessä. Kunnissa tuotetaan puhtauspalveluita yhtiömuotoisesti ateriapalveluita enemmän. Ateriapalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on yli 26 milj. ateriaa, josta ostopalvelun osuus on reilu miljoona ateriaa (yli 6 milj. euroa). Ateriapalvelun tuotantoverkko on Pirkanmaalla tiheä: erikokoisia tuotantokeittiöitä on yli 130, jonka lisäksi on yli 520 palvelukeittiötä/-pistettä. Ateriapalvelun parissa Pirkanmaalla julkisella sektorilla työskentelee yli 1200 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut). Puhtaus- ja laitoshuoltopalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on yli 2 milj. siivottavaa m2, josta ostopalvelun osuus on noin 0,6 milj. m2 (noin 9 milj. euroa). Puhtaus-ja laitoshuoltopalvelun piirissä työskentelee Pirkanmaalla julkisella sektorilla yli 1600 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut). Volyymi- ja muut tukipalvelutiedot ja jakaumat kuntien vastuulle siirtyvien ja sote-palveluiden välillä tarkentuvat kevään aikana. Kehittämisresurssit ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluissa ovat vähäiset; muutama organisaatio on resursoinut erikseen toiminnan kehittämiseen. Tukipalvelutoimialojen tietojärjestelmiä on käytössä; muutamalla organisaatiolla on mahdollista hyödyntää niitä laajemmassa toiminnanohjauksessa. Sote-palvelun tukipalvelut on keskitettävissä maakunnallisesti. Maakunnan näkökulmasta on mahdollista saavuttaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja asiakasnäkökulmasta kohtuullinen kokonaisuus, mutta ratkaisun toiminnalliset, taloudelliset ja asiakasvaikutukset kuntiin ja niiden elinvoimaan on arvioitava erikseen

45 2.2. Hankinnat ja logistiikka Sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelut tuottaa Tuomi Logistiikka Oy, josta Tampereen kaupunki omistaa 51 % ja sairaanhoitopiiri 49 %. Sairaanhoitopiirin osalta kaikki hankinta- ja logistiikka palvelut on keskitetty Tuomelle lääkkeiden hankinta pois lukien. Lisäksi Tuomi myy ja toimittaa hoitotarvikkeet kehyskunnille sekä Hämeenkyrölle että Ikaalisille. Tuomi tuottaa myös erva-yhteishankinnan, jossa ovat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä sekä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja osassa tuotteistoa on mukana myös Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kehyskunnilla on myös oma hankintayhtiö Kuntien hankintapalvelut Oy. Yhtiö tuottaa kehyskunnille hankintapalveluita niin yhteishankintoihin kuin erillishankintoihin. Yhtiö ei tuota logistiikkapalveluita. Muut kuin keskusseudun kunnat ovat ratkaisseet hankinnan ja logistiikan itse. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus käyttää valtakunnallista KL Kuntahankinnat Oy:tä. Nykytilan osalta maakunnassa käytettävien hoidollisten tarvikkeiden volyymi on 55 milj., kun huomioidaan kaikki sotemateriaaliostot volyymi on 145 milj

46 2.3. Henkilökuljetukset Henkilökuljetusten tarkastelun piirissä on ollut yhteiskunnan järjestämis- tai kustannusvastuulla olevat kuljetukset riippumatta siitä kenellä vastuu muutoksen jälkeen. Pirkanmaalla kokonaiskustannukset (tilastossa ei Kela mukana) nousseet + 17 %. Joukkoliikenteen rooli merkittävä Tampereen seudulla muualla alle 10 % kokonaisuudesta Tuotantotapa ja palveluverkko (ELYn tilastojen ja työpajan työpajan pohjalta) Kunnissa hyvin erilaisia toimintatapoja ja osaamista, suurelta osin kuljetusten suunnittelu ja hankinta tehdään sivutoimisesti ja tehtäväaluekohtaisesti. Toiminta on siiloutunutta ja kuljetuskokonaisuudet pirstoutuneita. Tampereella kaikki joukkoliikenteen ulkopuoliset kuljetukset Tuomi Logistiikan hankinnassa ja ohjauksessa. Tuomi Logistiikka ohjaa myös kymmenen muun kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaiset kuljetukset. Suurin osa useiden kymmenien miljoonien arvoisesta taksiliikenteestä kilpailuttamatonta. Kilpailutuksella saavutettavissa %:n säästö. VPL-kuljetukset pääosin ja SVL-kuljetukset (sairausvakuutuslain mukaiset) täysin kilpailuttamatta. Kilpailutuksissa on myös epäonnistuttu ja hinnat ovat nousseet (osaamisvajeet). Sopimushallinta haasteellista (kumppaneina monia pieniä yrityksiä). Kuljetustoiminnan valvonnassa on myös puutteita Pirkanmaalla ELY-keskuksen ja kuntien välinen yhteistyö ollut vähäisempää kuin monissa muissa maakunnissa -> merkittävä potentiaali yhteistyössä koulukuljetusten kanssa Tuotannonohjausjärjestelmiä käytössä ainoastaan KUOHKE:ssa ja Tampereen Aluetaksissa (sama perusjärjestelmä) Alustavien tunnustelujen perusteella kunnilla löytyy kiinnostusta yhteistyöhön muiden kuntien ja maakunnan kanssa löytyy tarvitaan vetäjä, joka voisi olla Tuomi Logistiikka Kiireettömien ambulanssilla tapahtuvien potilassiirtojen järjestämisvastuu on määrätty sairaanhoitopiireille. Pirkanmaalla kaikki ambulanssilla tapahtuvat siirrot ohjataan Tuomi Logistiikan kuljetustenohjauskeskuksesta. Taksilla, invataksilla ja paaritaksilla tapahtuvat siirrot järjestää ja kustantaa pääsääntöisesti lähettävä laitos (Tuomi Logistiikka hoitaa Tampereen, PSHP:n ja muutaman muun kunnan osalta)

47 KELA:n kuljetusten nykytila Kelalla on kustannustehokas suorakorvausmenettely, jota kehittämällä mahdollistetaan asiakkaille yhdenmukaiset, kattavat, laadukkaat kuljetuspalvelut koko maassa perus- ja erikoistason hoitoon ja kuntoutukseen. Asiakasprofiili mahdollistaa matkojen lukumäärän, kustannusten ja henkilökohtaisen budjetin seurannan lähes reaaliaikaisesti Kustannusten maksaminen palveluntuottajille sähköisesti kaikista eri matkoista Asiakkailla käytössä verkkohakeminen oman auton ja joukkoliikenteen käytöstä aiheutuneista kustannuksista Pirkanmaan henkilökuljetukset

48 3. Uuden maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen 3.1. Lakiesitysten vaikutukset tehtäväkokonaisuuteen Ylimaakunnallinen hankintayhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, kun valtakunnallisesta yhteishankintojen palvelukeskuksesta luovuttiin. Saavutetaanko vapaaehtoisuudella mittakaavaetuja, riittääkö hankintaosaaminen? Maakuntien väliset avaukset ja yhteistyö on syytä käynnistää nopeasti ja merkittävällä painoarvolla. Huomioitava, että markkinoilla toimiville julkisyhteisön omistamille yhtiöille maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiö ei voi tuottaa palveluita, joten näiden tulee järjestää omat tukipalvelunsa itse tai yhdessä muiden markkinoilla toimivien yhtiöiden kanssa. Tällä on vaikutusta maakunnan hankinta- ja logistiikkavolyymeihin. Volyymejä voisi olla mahdollista säilyttää, jos markkinoilla toimivalta yhtiöltä ostettaisiin vain hoidollinen palvelu. Tällöin maakunta järjestäisi tilat, tarvikkeet ja muut tukipalvelut kilpailutettavaan hoitotyöhön. Epäselvää on, voisiko vastaavaa mallia hyödyntää valinnanvapauden piirissä oleville toimijoille. Päijät-Hämeen suuntautuminen HUS:in yhteistyöalueeseen tarkoittaa noin 30 % pienempiä volyymejä nykytilaan verrattuna yhteishankinnoissa. Henkilökuljetusten näkökulmasta oleellinen vaikutus on sillä, mitä kaikkea kuuluu sote-yhtiön vastuulle. Esimerkiksi jos kehitysvammahuollon mukaista työ- ja päivätoimintaa maakunnalle myyvän yksikön vastuulle kuuluu järjestää asiakkaiden matkat keskukseen, maakunnan kuljetuksia organisoiva yksikkö ei ilmeisesti voi myydä palveluitaan markkinoilla toimivalle yhtiölle, jolloin kuljetuspalveluiden hankinta pirstoutuu ja kuljetusyrittäjät kiittävät. Sama koskee kaikkia muitakin kuljetuksia. Myös maakuntien vastuulle 2021 Kelalta siirtyvät SVL-kuljetukset ovat samaisessa uhassa. Jos SVL-matkakustannukset siirretään niiden terveyspalveluita tuottavien yksiköiden vastuulle, jotka ihmisiä hoitavat, ovat markkinoilla toimivat sote-yhtiöt omillaan

49 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö ja työnjako Kuntien halukkuus tukipalveluyhteistyöhön (hankinta, ateriat, henkilökuljetukset) selvitettävä Miten kunnat toimivat/joutuvat toimimaan hankintojensa suhteen jatkossa sekä miten ne jäsentävät elinvoimatehtäväänsä uudistuksessa ja laajan valinnanvapauden tultua voimaan? Tärkeää olisi saada selvitettyä, mitkä kunnat haluavat olla mukana hyötymässä maakunnan hankintojen ja logistiikan + muiden tukipalveluiden volyymieduista. Juridisesti ja teknisesti on mahdollista, että maakunnat ja kunnat tekevät yhteistyötä hankinnassa ja logistiikassa. Mikä on hankinta ja logistiikka -henkilöstön osuus?

50 3.3. Toiminnan organisointivaihtoehdot Hankinta ja logistiikka Hankinta ja logistiikka: Valmistelun lähtökohtana maakunnallisen hankinta ja logistiikkayhtiön perustaminen, joka voidaan skaalata laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Valmistelussa on syytä pitää esillä myös järjestelyä, jossa hankinta- ja logistiikkayhtiöitä on kaksi H & L Maakunta Oy ja H & L Kunta Oy ja omistusjärjestelyt siten, että sidosyksikköasema on omistajilleen turvattu. Merkittävä kysymys on sidosyksikköaseman varmistaminen mukana oleville yhteisöille. Hankintalaki edellyttää, että mukana olevalla yhteisöillä on mahdollisuus käyttää yhtiössä määräysvaltaa samalla tavoin, kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan vaatimus ei täyty omistusosuudella, vaan todellisella ratkaisevalla päätösvallalla yhtiön strategisiin tavoitteisiin sekä tärkeisiin päätöksiin. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Esitetään, että Pirkanmaa2019 -valmistelussa tehdään virallinen arviointi ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelujen organisointimallista, jotta saadaan peruslinjaus, jonka mukaan Pirkanmaa aikoo edetä. Lakiluonnoksissa on tullut esiin, että maakunnalla ja kunnilla on mahdollista tehdä yhteisyötä tukipalvelujen järjestämiseksi, mikä on tärkeää tukipalvelujen toimivuuden, tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden varmistamiseksi. Henkilökuljetukset 1) Tuomi Logistiikan näkökulma Jatkotyön lähtökohtana pidetään koko Pirkanmaan kuljetusten keskitettyä suunnittelua, jossa ulkopuolelle jää ainoastaan Tampereen Joukkoliikenneyksikön toimialue. Keskitetyn suunnittelun lähtökohtana pidetään jo laajasti Pirkanmaalla toimivan Tuomi Logistiikan henkilöliikenneyksikköä. Kuntien halukkuus tehdä yhteistyötä koulukuljetusten järjestämisessä tutkitaan. Tämä nähdään tärkeäksi etenkin joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta, mutta myös soten kuljetusten synergioiden kannalta. VPL-kuljetusten irrottamista kokonaisuudesta Kelan ohjaamaksi ei nähdä järkevänä. Kelan tarjonta kuntien kuljetusten näkökulmasta on ainoastaan autoilijoille tapahtuvassa rahaliikenteessä, joka on Pirkanmaalla jo nykyisellään monipuolisempaa ja joustavampaa Tuomen toimintamallissa. Kelan nykymalli myös sitoo toiminnan vahvasti takseihin

51 2) KELA:n näkökulma Henkilökuljetusten näkökulmasta Kelalla on jo valmis kustannustehokas suorakorvausmenettely, jota kehittämällä mahdollistetaan asiakkaille yhdenmukaiset, kattavat, laadukkaat kuljetuspalvelut koko maassa maakunnasta riippumatta. Asiakasprofiili mahdollistaa sekä matkojen lukumäärän, henkilökohtaisen budjetin että mahdollisuuden käyttää asiakas/palveluseteleitä Kustannusten maksaminen palveluntuottajille sähköisesti kaikista eri matkoista Kustannus- ja matkatiedot läpinäkyvästi esitettävänä sekä asiakkaille, maakunnille että valtiolle miltei reaaliaikaisesti Asiakkailla verkkohakeminen oman auton ja joukkoliikenteen käytöstä aiheutuneista kustannuksista Kelalla on myös valmiit ICT-järjestelmät, kilpailutusorganisaatio, auditointijärjestelmät jne. Yhteiskilpailutus eri maksajatahojen (Kela, kunnat ja jatkossa jatkossa maakunnat) kesken on järkevä tapa edetä Miten säästöjä syntyy, jos nämä kaikki tehdään uudelleen 18 eri maakuntaan? (Kelan visio kuljetuspalvelujen hallinnoinnista on kuvattu seuraavalla dialla. Eri maksajatahojen yhteiskilpailutusta pilotoidaan Kanta-Hämeessä v Mukana ovat LVM ja STM edustajat sekä Kela ja kunnat)

52 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat Maakunnallisen apuvälinekeskuksen suunnittelun käynnistäminen ja maakunnallisen tilaratkaisun löytäminen on kriittistä. Määritettävä millaisella ratkaisulla (huolto, varastointi, logistiikka) hoidetaan apuvälineiden keskitetty ja hajautettu jakelu, kokonaiskuva laatiminen ensitilassa tärkeää (apuvälinekeskushankkeen ohryn tehtävä?), mikä olisi tilatarve keskitetylle toiminnalle ja miltä osin ja miten hoidetaan hajautettu jakelu? Tarvitaan periaatelinjaus ja yhteinen näkemys asiasta (muutosjohto, jory, hallitus). Syntyykö maakuntien välistä koordinaatiota ja volyymietujen tavoittelua, jos maakuntien välinen hankintayhteistyö on vapaaehtoista. Vaarana on nykyisen erva-näkökulman heikentyminen, kun maakunnat keskittyvät vain oman hankinnan järjestämiseen. Jos erva-yhteistyö taantuu, voi se myös nostaa kustannuksia eikä se palvele uudistuksen kustannussäästötavoitteita. Asiaa edistettävä muutosjohdon, johtoryhmän ja hallituksen toimesta. Kun yhteishankintoja ei järjestetä valtakunnan tasoisesti, onko fokus maakunta- vai erva-tasoinen, mikä hankintakokonaisuus kuuluu millekin tasolle (tarvitaanko periaatelinjaus?). Merkittävien hankintojen aloittaminen samanaikaisesti vuoden 2019 alusta voi olla suuri haaste markkinoiden toiminnalle. 5% ulosmyyntiraja ja hankintalaki. Haaste yhteistyölle kuntien kanssa (maakuntien kyky hankkia palveluita kuntien yhtiöiltä). Miten turvataan nykyinen palvelutaso ja toimintojen sujuvuus uusien maakuntien aloittaessa toimintansa? Mitkä tekijät ovat kriittisiä? Huomioitavaa valmistelussa ja päätöksen teossa on, että maakunnan hankinta- ja logistiikka yhtiöön ei siirry sairaanhoitopiiriltä materiaalien toiminnanohjausjärjestelmää, koska Tuomi Logistiikka tuottaa kyseiset palvelut sairaanhoitopiirille käyttäen Tampereen kaupungin konserniin kuuluvana yhtiönä Tampereen kaupungin SAPtoiminnanohjausjärjestelmää. Suomessa olisi luontevaa olla tulevaisuudessa viisi hankinta- ja logistiikkatoimijaa

53 Kiinteistöt-teemaryhmä Väliraportti

54 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Kevään 2017 kokoukset 1.3. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.4. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/ / Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) 2.2. Pirkanmaan palveluverkko SOTE-toimipisteet 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen 3.1. Lakiesitykset ja niiden vaikutukset tehtäväkokonaisuuden valmisteluun 3.2. Maakunta-kunta -yhteistyö ja työnjako 3.3. Maakunnan tilapalveluiden organisointivaihtoehdot 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat

55 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Virpi Ekholm, Tampereen kaupunki, pj. Mikko Koponen, Pirkanmaa 2019, siht. Minna Uschanoff, Valkeakosken kaupunki Sakari Ermala, Verte Oy Petri Laurikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hannu Järvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kalle Mäkelä, Ikaalisten kaupunki Kai Muukkonen, Valkeakosken kaupunki Jukka Alasentie, Pirkanmaa 2019 Kari Hakari, Pirkanmaa Kevään 2017 kokoukset Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kolme kertaa ( , , ). Keväällä 2017 teemaryhmä kokoontuu vielä 20.3., 12.4., ja

56 1.3. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kolme kertaa. Työskentelyn käynnistyminen ja maakunnallisen kyselyn koordinoinnin aloittaminen on ollut riippuvaista valtakunnallisten linjausten ja tehtävänannon saamisesta perustettavalta Maakuntien Tilakeskukselta. Perustettavan Maakuntien tilakeskus Oy:n määräaikainen toimitusjohtaja Olavi Hiekka kävi kertomassa teemaryhmälle valtakunnallisen valmistelun tilanteesta Työryhmän tehtävää päivitettiin ja valmistelun fokus on muuttunut hieman syksystä Tehtävä koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) Koordinoida siirtyvien ja vuokrattavien kiinteistöjen, tilojen ja omaisuuden maakunnallinen kysely Maakuntien Tilakeskuksen projektiryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä 2) arvioida omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia Pirkanmaan kuntien talouteen. Lisäksi teemaryhmä selvittää keinoja, joilla käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää. Tavoite : Siirtymäkauden ajaksi Maakuntien tilakeskukselle siirtyvien tilojen ja sopimusten inventointi (sairaanhoitopiirit, kunnat) on käynnistetty ja valmistuvat Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän edellyttämässä aikataulussa. Muut väliaikaishallinnon edellyttämät selvitykset laadittu tai käynnissä. Tavoite : Toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu tilahallinnon osalta. Alkuperäinen tavoite näyttää epätodennäköiseltä kuntien tilojen ja sopimusten osalta. Maakuntien tilakeskus Oy:ltä odotetaan toimintaohjeita selvitettävistä sopimuksista ennen työn aloitusta. Myös aikataulu tarkastellaan uudelleen, kun toimeksianto on tiedossa

57 1.4. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen teema- ja sidosryhmät ovat ainakin: Henkilöstö (yhteiset) ICT (yhteiset) Talousasiat (yhteiset) Hankinnat ja logistiikka (yhteiset) Konsernirakenne ja johtaminen (yhteiset) Palveluverkko- ja integraatio (SOTE) Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU) Projekti- ja teemaryhmät, joilla on valmistelun yhtymäkohtia siirtyvien tilojen, kiinteistöjen, sopimusten ja omaisuuden kartoittamiseen Perustettavan Maakuntien tilakeskus Oy:n projektiryhmä (valtakunnallinen ohjeistus ja tehtävänanto) 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017 Teemaryhmä tarvitsee erillisen henkilöresurssin vastaamaan valtakunnallisen kyselyn koordinoinnista, neuvonnasta ja yhdenmukaistamisesta. Lisäksi kyseinen henkilö tarvitaan hoitamaan teemaryhmän asiavalmistelua ja asiantuntijasihteerin tehtävät. 8/ /2018 Vuokrasopimusten kokoaminen ja yhdenmukaisen aineiston tuottaminen Vuokratilojen soveltuvuuden arviointi (kiinteistöalan asiantuntija)

58 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) Keväällä 2016 valmisteltiin sote- ja maakuntauudistuksen nykytilankuvaus. Yhtenä osa-alueena kartoitettiin maakunnan SOTE-kiinteistöt. Kiinteistötiedot koottiin alla mainitulla erittelyllä (tutustu tarkemmin Omistetut rakennukset Muut rakennukset, joissa SOTE-palveluja Ulkoa vuokratut tilat Leasing Osakehuoneistot Muu omaisuus Tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava: Pirkanmaan julkisten, yksityisten ja 3. sektorin sote-toimipisteiden osalta aineiston kattavuus on 95 %. Kiinteistöjen ja tilojen käyttötarkoitustietoja puuttuu jonkin verran Tampereelta. Ylä-Pirkanmaan kuntien osalta puuttuu tasetietoja. Keskeiset kootut tiedot Pirkanmaan osalta: Tasearvo 2015: 489 M (tasearvo määritelty 83%:lle kerrosalasta, 94% jos poislukien PSHP:n UO2020) Nykyhinta: 993 M (määritelty 72%:lle kerrosalasta, sis. UO2020) Vuokra- ja leasingvastuut ja yhtiövastikkeet ~ 34 M / v Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M / v

59 Sote-palveluiden tilat ~ 0,9 miljoonaa kerrosneliötä Omistetuissa "sote-rakennuksissa" ~ m 2 Muissa omissa rakennuksissa ~ m 2 Ulkoa vuokrattu tai liisattu ~ m 2 Muu omaisuus, taseissa ja leasing-vastuut: 70 M Maakunnan MAKU-kiinteistöjä ja tiloja ei ole vielä kartoitettu (pelastuslaitos, vapaapalokunnat, yhteispalvelupisteet, maakunnan liitto, ELY-keskus, TE-toimistot, aluehallintovirasto, ympäristöterveys, maaseudun palvelut yms.). Tämän osalta odotetaan valtakunnallista tehtävänantoa, jonka jälkeen teemaryhmä koordinoi kyselyn maakunnassa. Keväällä 2016 laadittu nykytilankuvaus on luettavissa osoitteessa Kappale 13 käsittelee kartoitettuja SOTE-kiinteistöjä. Yleisesti mainittuna kiinteistöpalvelut on järjestetty maakunnassa hyvin vaihtelevalla tavalla. Oleellista on ajaa muutos läpi siten, että hyvät toimintamallit säilyvät ja siirtymävaihetta hyödynnetään myös toiminnan kehittämisen osalta

60 2.2. Pirkanmaan palveluverkko SOTE-toimipisteet Sitran selvityksen (09/2016) mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä 669 toimipisteen palveluverkko. Uuden maakunnan tehtävänä on tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena ja optimoida se asiakaslähtöisemmäksi

61 Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään. Nordic Healthcare Groupin selvityksen (9/2016) mukaan valtakunnallinen laitospaikkojen vähennystarve vuoteen 2022 mennessä on noin 35%. Laitostyypeittäin vähennystarve on PTH:n vuodeosastot -35%, vanhainkodit -52%, vammaisten hoitolaitokset -65%, päihdehuollon laitokset -34%. Suurimman riskin kohteiksi on luokiteltu tiheän palveluverkon maakuntien (ml. Pirkanmaa) taantuvien kuntien vanhat kiinteistöt. Nordic Healthcare Groupin arvion mukaan koko maan sote-riskiryhmäkiinteistöjen" arvo on M. Näistä todennäköisimmin poistuvia kiinteistöjä on M arvosta. Karkeasti arvioiden Pirkanmaan osuus tästä on noin 10 %. Lue lisää: /asset_publisher/ /selvitys-sote-uudistuksenvaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin Lähde: Oulun yliopisto, Sitra (2016), Sosiaali-ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025-raportti, kuntien, kaupunkien ja maakuntien palveluverkkosuunnitelmat

62 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen 3.1. Lakiesitykset ja niiden vaikutukset tehtäväkokonaisuuden valmisteluun Voimaanpanolaki: siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu Omaisuus ja sopimukset siirtyvät palvelukeskuksen omistukseen ja hallintaan alkaen.

63 Voimaanpanolaki: vuokrattava omaisuus ja selvitysaikataulu

64 Tämän hetkisen tiedon mukaan kunnat tekevät vuokrasopimukset Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa. Joka tapauksessa korostuu tarve yhtenäiselle vuokranmäärittelylle ja vakiosopimuspohjille. Ilmeisesti asetuksella säädetään tarkemmin periaatteet, joilla kunnat vuokraavat tilat maakunnalle. Lainsäädäntö sallii Maakuntien tilakeskukselle 20%:n ulosmyynnin liikevaihdosta, mikä tuo liikkumavaraa tilakeskuksen toimintamahdollisuuksiin. Tiloja koskeva lainsäädäntö ja asetukset ovat edelleen auki tai vähintäänkin epäselvät. Niiden vahvistamisen jälkeen voidaan vasta aidosti aloittaa muutostyö Maakunta-kunta -yhteistyö Palveluverkko-, asuminen-, liikenne- ja maankäyttökokonaisuus (PALM) keskeinen maakunnan ja kunnan vuoropuhelua kokoava alusta ja yhteistyön väline. Laadittava yhdessä pitkän aikavälin suunnitelmana

65 3.3. Maakunnan tilapalveluiden organisointivaihtoehdot Teemaryhmän näkökulmasta ei ole järkevää luoda ylimääräisiä tasoja maakunnan tilapalveluihin. Maakuntaan ei ole tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden tilaajaorganisaatiota vaan toiminnallinen organisaatio voi määritellä asiakastarpeet. Valtakunnallinen Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta (sopimushallinta, kiinteistötietojärjetelmä). Tilakeskus toimii kunkin maakunnan alueella. Toiminnan ja tilojen rahoitusta toivotaan käsiteltävän kokonaisuutena maakuntatasolla tilankäytön tehostamiseen tulee kannustaa ja edistää digitalisaatiolla

66 3.4. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat Miten ja mistä työntekijäresursseista luodaan Maakuntien tilakeskuksen organisaatio niin, että se voidaan Pirkanmaalla jo käynnistää? Huoli palveluverkon suunnittelun pitkittymisestä, kun vaikeita palveluverkkopäätöksiä ei tehdä siirtymäkauden aikana. Haasteena, miten maakunnallisen palvelutilaverkon kehittäminen onnistuu väliaikaishallinnon aikana (kuntapoliittiset ristiriidat). Kiinteistökauppa kunnan ulkopuoliselle omistajalle saattaa näyttäytyä joissakin kunnissa houkuttelevammalta kuin vuokraus maakunnalle. Maakunnan yhtenäisiä vuokrasopimuskäytäntöjä voisi edistää esimerkiksi Seututipan kautta. Toimintatavat olisi ehkä helpompi sisäistää myös päätöksenteossa. Sopimusteknistä eriyttämistä vaativat tilanteet, joissa julkiselle toimijalle vuokrattuja tiloja käyttävät yksityiset toimijat (hyvinvointikeskustyyppiset tilaratkaisut). Mikä osa erityisryhmien asumisesta ja siihen liittyvistä tilavuokrauksista määritetään uudelle maakunnalle? Pystytäänkö esimerkiksi tuetun asumisen palveluissa erottamaan, mikä osa toiminnasta on maakuntiin siirtyvää SOTE-toimintaa? Esimerkiksi tuettu asuminen limittyy niin erityishuoltopiirien kuin kuntienkin järjestämään toimintaan. Huomioitava kiinteistöpuolen osaavan henkilöstön saatavuus, josta voi tulla muutostilanteessa kilpailua. Osaavan henkilöstön tarve on erityisen suuri, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Siirtymässä nykyinen taso pitää kyetä säilyttämään sekä sopimusten siirrot ja keskeisten hankkeiden jatkuvuus hallitsemaan. Kuntien on huolehdittava, että Maakuntien tilakeskus Oy:lle vuokratut tilat sopivat käyttötarkoitukseensa. Kun kunnilla ei ole tietoa jatkuvuudesta, löytyykö intoa satsata tilojen kunnossapitoon? Huoli. kuka tekee kunnossapitoinvestoinnit siirtymäkaudella. Esitetään, että Maakuntien tilakeskus Oy osallistuu Pirkanmaan palveluverkon laatimisen tilojen asiantuntijana

67 Konsernirakenne ja johtaminen Väliraportti

68 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet 1.3. Kevään 2017 kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.6. Keskeiset teemaryhmät tunnistetut yhdyspinnat 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/ / Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki 2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2.3. Valtuusto-hallitus-malli: Pirkanmaan liitto 2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus 3. Uuden maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen jäsentyminen 3.1. Vaihtoehtoiset toimielin- ja johtamisrakenteet 3.2. Järjestäjän organisoituminen 3.3. Maakuntastrategian valmistelussa huomioitavaa 3.4. Maakunta-kunta -suhteen jäsentyminen uudessa maakunnassa 3.5. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat

69 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri Jaakko Joensuu, Pirkkala Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Erkki Hirsimäki, Parkano Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Mervi Saarinen, PSHP Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Juho Kivistö, PSHP Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija)

70 1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet Konsernirakenteen kuvaus 1. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne Mikko Koponen, Päivi Nurminen, Olli- Pekka Ojanen, Juha Sammallahti, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Vuokko Ylinen, Kristiina Lumme, Riikka Joutsensaari, Anniina Tirronen 2. Palvelutoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot (palvelulaitoksen vaihtoehdot: liikelaitos, yhtiö. fokus SOTE-kokonaisuudessa) sekä tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt (hahmottelua, fokus SOTEkokonaisuudessa) Isto Nordback, Olli-Pekka Ojanen, Tarja Puskala, Eeva Torppa-Saarinen, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Heikki Ikonen

71 Johtamisrakenteen kuvaus 1. Maakuntastrategian rooli Marko Mäkinen, Päivi Nurminen, Mikko Koponen, Reija Linnamaa, Olli Madekivi 2. Hallintosäännön keskeiset kohdat Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Olli-Pekka Ojanen, Tuukka Salkoaho 3. Konserniohjeen keskeiset kohdat sekä konsernin ohjausmalli (esim. tavoiteohjaus, sopimusohjaus) ja omistajaohjaus Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Tarja Puskala, Kristiina Lumme Alleviivatut henkilöt toimivat koollekutsujina

72 1.3. Kevään 2017 kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt Laajennettu työpaja: maakuntaan siirtyvien tehtävien tarkastelu ja ryhmittely Järjestäjätehtävät ja - organisaation työstäminen alkaa. Maakuntastrategian alustus Hallintosäännön alustus. Järjestäjäorganisaation ja toimialarakenteen työstö Konsernirakenteiden nykytilan esitys. Alustava hahmotelma järjestäjäorg. ja toimielinrakenteesta väliraporttiin : Maakuntastrategian runko. Hallintosäännön työstö : Palvelutuotanto ja konsernirakenne sekä konserniohjaus: työstö Loppuraportin käsittely Lokamarraskuu Joulukuu 2016 Toiminnan näkökulmasta liikkeelle. Maakuntaan siirtyvät tehtävät, työstäminen ns. lakanamallilla. Tammikuu Helmikuu Järjestäjätehtävät ja organisaatio Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu väliraportti loppuraportti Konsernirakenteen vaihtoehtojen valmistelu sekä toimielimet Johtamisrakenteen kuvauksen valmistelu

73 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmä määritteli esivalmisteluvaiheen tehtäväkokonaisuuksiksi 1. Hahmotelma(t) uuden maakunnan konserni- ja johtamisrakenteeksi. Hahmottelu jatkuu läpi koko valmisteluvaiheen ja siihen lisätään muiden teemaryhmien myöhemmin esiin nostamia toimintamalleja. Alkuun työssä keskitytään erityisesti hallinto- ja johtamisjärjestelmän vaihtoehtojen luontiin sekä järjestäjätehtäväkokonaisuuteen. 2. Tuotetaan sisältöjä hallintosääntöön. Esivalmistelussa tavoitteena on saada aikaan vähintään hallintosäännön runko keskeisimmiltä osin. 3. Hahmotellaan maakuntastrategian roolia uuden maakunnan johtamisen välineenä. 4. Eri toimijatasojen välisten suhteiden jäsentäminen kohtien 1 ja 3 osalta. Pohditaan, miten työnjako kuntien, maakunnan ja valtion välillä on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Erityisesti maakuntastrategia tunnistaa yhtymäkohtia kuntien toimintaan ja valtakunnallisten palvelukeskusten kautta jäsentyy valtion suhde maakunnan konsernirakenteeseen. Myös maakunta-maakunta -yhtymäkohdat realisoituvat yhteistyöaluekysymysten kautta. Tavoite : Vaihtoehdot uuden maakunnan konserni- ja johtamisrakenteesta väliaikaishallinnolle. Tavoite : Väliaikaishallinnon työtä konserni- ja johtamisrakenteen jatkovalmistelussa tuetaan. Tavoite : Uuden maakunnan ketterä konserni- ja johtamisrakenne on valmis (valmius itsehallinnolle). Valtuusto on nimennyt käynnistyvän maakunnan toimielimet sekä hyväksynyt hallintosäännön Kaikkien kokonaisuuksien työstäminen on aloitettu ja työ etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisen kohdan osalta on keskeistä, että muutosjohto, jory ja hallitus käyvät arvokeskustelun ja antavat periaatelinjauksen siitä, miltä pohjalta uuden maakunnan johtamis- ja hallintomallin valmistelua jatketaan. Maakuntastrategian ja hallintosäännön sisältöjä pohditaan tarkemmin maaliskuussa. Toukokuun lopussa niiden alustava sisältörunko on hahmollaan väliaikaishallinnon hyödynnettäväksi ja jatkotyöstettäväksi. Kohta neljä läpi leikkaa kaikkia tehtäväkokonaisuuksia ja siihen liittyviä huomioita ja toimintamalleja dokumentoidaan valmistelun aikana

74 1.5. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen sidos- ja teemaryhmät ovat ainakin: SOTE- ja MAKU-projektiryhmät kokonaisuudessaan Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä (yhteiset) Yhteistoiminta-alue -teemaryhmä (yhteiset) Palveluverkko- ja integraatio -teemaryhmä (SOTE) Tiedolla johtaminen (SOTE) Kaikki substanssiteemaryhmät, jotka arvioivat ja hahmottelevat eri toimintojen uudenlaista organisoimista Teemaryhmän työ on keskeisessä roolissa reunaehtojen/viitekehyksen määrittelyssä muille teemaryhmille. Monet ryhmät ovat todenneet olevansa riippuvaisia uuden maakunnan johtamisperiaatteiden ja rakenteiden mahdollisimman pikaisesta linjaamisesta. Vuoropuhelua edisti pidetty Pirkanmaan2019-seminaari, jossa mm. todettiin, että lähtökohtana on oltava mahdollisimman kevyt hallinto ja että rakenne on mietittävä tehtäväkokonaisuuksittain (lakisääteiset tehtävät virkatyönä ilman poliittista ohjausta, toimielimet linjaavat strategisia ja tilaajan valintoja). Lautakuntarakenne koettiin vanhanaikaisena, valiokuntamalli kiinnostavana vaihtoehtona. Tuotannon puolella peruskysymyksenä on, korostetaanko vahvaa järjestäjää vai vahvaa liikelaitosta. Muutosprojektin toivotaan järjestävän jatkossakin erilaisia yhteis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa teemaryhmät voivat käydä valmisteluvuoropuhelua ja tunnistaa keskinäisiä toiminnallisia yhteyspintoja

75 1.6. Resurssitarpeet 1-7/2017 Edellyttää teemaryhmän jäsenten aktiivista työskentelyä. Maakunnan itse tuottamien vapaan valinnan palveluiden toimintaedellytysten selvittäminen kilpailluilla markkinoilla 8/ /2018 Maakuntastrategian ja hallintosäännön valmistelu- ja kirjoittamistyö Johtaminen ja johtamisjärjestelmä, konserniohje Yleishallinnon järjestäminen (sis. päätösvalmistelu, asiakirjahallinto) Muita huomioita tehtävistä, jotka mahdollisesti tarvitsisivat erillisen resurssin

76 2. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Tampereen kaupunkikonsernin. Tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Tytäryhteisöön rinnastetaan myös kaupungin määräysvaltaan kuuluva säätiö. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta sekä tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla kaupunki omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon tai toimintaan. Konserniohjauksen keinot: Konserniohje, omistajaohjauksen periaatteet Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa ohje Strateginen ohjaus: kuntastrategian osana omistajapolitiikka, yhtiökohtaiset omistajastrategiat Epämuodollinen vaikuttaminen: vuosittaiset omistaja- ja tavoitekeskustelut yhtiöiden hallitusten puheenjohtajien ja toimitusjohtajien kanssa, vaikuttaminen yhtiökokouksissa Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallin (v ) vahvuuksia ja heikkouksia on avattu seuraavilla sivuilla

77 Tampereen kaupungin toimintamallin arvioinnissa nousseet tilaajatuottajamallin hyvät puolet Tilaajan roolin on koettu mahdollistaneen keskustelun kokonaisuudesta ja vaikuttavamman palvelukokonaisuuden luomisesta. Tilaajan on tullut hankkia eri palvelutarpeet huomioiva, elinkaarimallin mukainen mahdollisimman vaikuttava palvelukokonaisuus kaupunkilaisten käyttöön, eikä niinkään katsoa yksittäisten palvelujen merkittävyyttä. Tarvittaessa tilaaja on voinut allokoida voimavaroja sinne, missä palvelujen tarve on suurin. Toimintamalli on lisännyt monituottajuutta, joskin sen laajeneminen on vähentynyt viime vuosina. Sidosryhmät pitävät kaupunkia merkittävänä yhteistyökumppanina ja arvostavat kilpailutusosaamista. Yhteiskehittäminen toteutunut erityisesti innovatiivisissa hankkeissa Tilaamis-/hankintaosaaminen keskittynyt, sillä mahdollisia synergiaetuja Sopimusohjausmalli on periaatteessa koettu hyvänä, mutta sen ongelmina ovat nousseet hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen. Yksityiskohtaisiin suoritteisiin perustuvat sopimusmallit ovat olleet haasteena innovatiivisten ratkaisujen syntymiselle. Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta. Palvelut onkin tuotteistettu entistä paremmin. Palvelujen tuotteistaminen, tehostaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen on lisännyt myös palvelusisältöjen kehittämistä. Innovatiivisissa hankkeissa on saatu merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelusta, missä mukana ovat olleet kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät.

78 Tiltu-mallin heikkoudet Hallinnon lisääntyminen Johtamisen selkeytymättömyys (kuka johtaa mitäkin) Liian pienet kokonaisuudet, täytyy pystyä siirtymään isompiin kokonaisuuksiin; uuden ohjausmallin tulee ohjata isompien kokonaisuuksien hallintaan Menty liian pieniin yksityiskohtiin, esim. raportoinnissa Puhdasoppinen tilaaja-tuottajamalli unohdettiin rahojen loppuessa Osa-optimointi, syntyi yksi uusi rajapinta osa-optimointiin Tuotannon johtokuntien tehtävä on ollut epäselvä 12

79 Tampereen kaupungin uusi organisaatio alkaen

80 2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaminen perustuu valtuuston hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategiaan sekä perussopimukseen perustuvaan sopimusohjaukseen ja konsernin omistajaohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto (67 jäsentä), joka vastaa sairaanhoitopiirin toiminnasta ja taloudesta, käyttää ylintä päätösvaltaa sekä siirtää sitä hallintosäännön määräyksillä. Se valitsee toimikaudekseen sairaanhoitopiiriä johtavan hallituksen. Hallitus (13 jäsentä) edustaa kuntayhtymää, valvoo sen etua ja tekee kuntayhtymän sopimukset. Hallituksen esittelijänä toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat omistajaohjauksesta. Toimivallan siirto on määritelty konserniohjeessa. Hallituksen alaisuudessa toimii yhtymähallinto, joka sairaanhoitopiirin johtajan johtamana vastaa sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta ja päätöksenteosta yhdessä sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen kanssa. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa työskentelee lisäksi prosessiomistajat, jotka johtavat sairaanhoitopiiritasoisia prosesseja. Prosessijohtaminen ei perustu hierarkiaan vaan verkostojohtamiseen. Yhtymähallinto johtaa myös yliopistollisen sairaalan toimintaa ja huolehtii ERVA-yhteistyöstä. Prosessiomistajista koostuva sairaanhoitopiirin johtoryhmä avustaa johtajaa strategisessa johtamisessa ja sairaalan operatiivisessa johtamisessa. Sairaanhoitopiirissä toimii myös johtajisto, joka on sisäinen johtamisverkosto. Siihen kuulu sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenet, toimialueiden ja palvelukeskuksen johtajat, henkilöstön edustaja sekä muita johtavia viranhaltijoita. Lisäksi on muita toimielimiä, kuten tarkastuslautakunta (7 jäsentä) ja johtokuntia. Päätöksenteko- ja kokousmenettelystä määrätään hallintosäännössä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän hallinnollista toimintaa ohjataan perussopimuksella ja eräillä johtosäännöillä. Sairaanhoitopiirissä on lisäksi kaksi erityislainsäädäntöön perustuvaa toimikuntaa. Niitä ovat alueellinen eettinen toimikunta sekä erityisvastuualueen tutkimustoimikunta. Lisäksi on muita toimikuntia mm. Rakennustoimikunta. Sairaanhoitopiirissä on Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä neljä tytäryhtiötä: Tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays Sydänsairaala Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja FinnMedi Oy, joita johtavat toimitusjohtajat

81 PSHP:n yhtymähallinnon prosessit Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiin ja Taysin johtaminen Konsernin omistajaohjauksen johtaminen Johtajaylilääkäri Potilashoidon ja palvelutuotannon johtaminen Tutkimuksen ja opetuksen johtaminen Hallintoylihoitaja Hoitotyön ja asiakaspalvelun johtaminen Terveysalan opetuksen ja hoitotieteellisen tutkimuksen johtaminen Talousjohtaja Talouden ja rahoituksen johtaminen Hallintoylilääkäri Yhteisöasiakkuuksien ja tiedolla johtaminen Hallintojohtaja Päätösvalmistelun ja toimeenpanon johtaminen Kehitysjohtaja Toiminnan uudistamisen johtaminen HR johtaja Henkilöstöresurssien ja työnantajatehtävien johtaminen Tietohallintojohtaja Tietohallinnon johtaminen Viestintäjohtaja Sisäisen ja ulkoisen viestinnän johtaminen

82 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin organisaatio

83 2.3. Valtuusto-hallitus -malli: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, jossa on jäseninä Pirkanmaan maakunnan kunnat. Pirkanmaan liiton tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä sille annetuista tehtävistä (mm. laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, maankäyttö- ja rakennuslaki) sekä jäsenkuntien sille antamista tehtävistä. Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan eri johtosäännöillä (maakuntavaltuuston työjärjestys, taloussääntö, tarkastussääntö, palkkiosääntö). Maakuntavaltuusto (59 jäsentä): Käyttää ylintä päätösvaltaa. Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajista kunnallisvaalikauden ajaksi siten, että poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Pirkanmaalla. Vastaa Pirkanmaan liiton toiminnasta ja taloudesta. Hyväksyy maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavan. Valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan jäsenet sekä maakuntajohtajan. Maakuntahallitus (11 jäsentä): Kokoonpanossa on huomioitu poliittisten puolueiden saama kannatus kunnallisvaaleissa sekä tasa-arvolaki. Voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä saamaansa toimivaltaa maakuntajohtajalle tai muulle alaiselleen viranhaltijalle. Nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallituksen lisäksi sen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. Valitsee muut viranhaltijat. Päättää Pirkanmaan liiton toimiston organisaatiosta. Tarkastuslautakunta (5 jäsentä): Valvoo liiton toiminnan ja taloudenpidon asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunta on vastuullinen maakuntavaltuustolle

84 Maakuntajohtaja Johtaa Pirkanmaan liiton toimistoa ja päättää henkilöstön tehtävistä. Voi päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viran- tai toimenhaltijalle. Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä. Allekirjoittaa kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset ja kirjelmät. Pirkanmaan liiton toimisto Toimiston tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena huolehtia kuntayhtymän toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta kuntayhtymän perussopimuksen, muiden sääntöjen ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Toimistolla on johtoryhmä, jonka muodostavat maakuntajohtaja, liiton johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- tai toimenhaltijat. Toimisto on organisoitunut aluekehitys-, innovaatio- ja tulevaisuustyö-, maakuntakaavoitus-, edunvalvonta- sekä hallintoryhmään. Huomioita hallinto- ja johtamismallista Kansanvaltaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutuminen: maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnanvaltuustojen jäseniä, maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta. Maakuntavaltuustoon nimetään yksi jäsen kustakin kunnasta jokaista kunnassa asunutta alkavaa asukasta kohden (kuitenkin enintään kolmanneksen rajoittamattomasta jäsenmäärästä). Pohjautuu valtuusto-hallitus-malliin. Liiton hallintosääntö mahdollistaa toimivallan delegoimisen maakuntahallitukselta maakuntajohtajalle, ja edelleen maakuntajohtajalta muille viran- tai toimenhaltijoille. Päätöksenteon suoraviivaistamiseksi on hallintosäännössä maakuntajohtajalle delegoitu päätösvaltaa mm. maakunnan kehittämisrahasta ja EU:n rakennerahastovaroista tehtävistä pienimuotoisista rahoituspäätöksistä sekä hankkeiden muutospäätöksistä (sisältävät paljon rutiinipäätöksiä ). Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Muilta osin lausunnot antaa maakuntajohtaja tai maakuntakaavaasioissa maakuntakaavoitusjohtaja. Maakuntahallituksen ja -valtuuston jäsenet ovat kuntien valtuustojen edustajia. Se, millaisena he ymmärtävät roolinsa (kunnan vai maakunnan edustajana) on keskeistä ja vaikuttaa päätöksentekoon

85 2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus ELY-keskuksen ohjauksen perusrakenne ELY-keskukset ovat valtion aluehallintoviranomaisia, jotka hoitavat lukuisia kehittämis-, valvonta- ja toimeenpanotehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa oman hallinnonalansa lisäksi ELY-keskusten yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta. ELY-keskusten toiminta perustuu ministeriöiden tulosohjausmalliin: substanssiministeriöt ohjaavat ja asettavat mm. tulostavoitteet, tulossopimusmittarit sekä seurantaindikaattorit vastuualueille. ELY-keskuksen vastuualue voi olla useamman ministeriön ohjauksessa. Tulosohjausmallille on keskeistä, että se pohjautuu hallitusohjelmassa asetettuihin politiikkatavoitteisiin, yhtenäisiin koko valtiokonsernille asetettuihin tavoitteisiin ja muihin hallinnolle asetettuihin poikkihallinnollisiin tavoitteisiin. Tulosohjaus on merkittävä osa laajaa resurssi- tai budjettiohjauksen kokonaisuutta. Tulosohjaus on vuorovaikutteinen sopimusajatteluun perustuva ohjausmalli, jonka tavoitteena on löytää tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavissa olevien tulosten välille. Samalla tarkoituksena on kehittää palvelujen laatua ja varmistaa niiden tuottamisen kustannustehokas toteutustapa. Tulosohjauksen keskeisimmät ohjausvälineet ovat valtion talousarvio ja ministeriön ja viraston välille laadittava tulossopimus

86 Moni- ja tulosohjausmallin haasteita ELY-keskusten ohjausmallilla on ollut kunniakas pyrkimys sovittaa lukuisa joukko erilaisia tavoitteita yhteen, mutta käytännön tasolla se on ollut hyvin haastava toteuttaa. ELY-keskus on organisoitu perustamisvaiheessa käytännössä hallinnonaloittain Rakenne ei edistä poikkihallinnollisuutta, tehtäväkirjo on erittäin laaja Ministeriöiden keskinäinen sopiminen ja tavoitepriorisointi olisi moniohjauksen ehdoton edellytys Paljon erilaisia ja eri tasoisia tavoitteita / indikaattoreita / mittareita Moniohjaus luo tulossuunnitteluprosessiin hallitsemattomuutta ja päällekkäistä työtä. Toimialakohtaiset substanssitavoitteet jäävät irralliseksi strategisesta suunnittelusta ja koko ELY-keskusta koskevasta tulossopimusmenettelystä

87 Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilan analyysi Maakunnassa on useita eri toimielinmalleja ja johtamiskulttuureita, jotka jatkossa sulautuvat yhteen maakuntakonserniin. Muutosprosessin laajuus ja aika. Muutosjohtajuuden ja avoimen viestinnän merkitys korostuvat. Suurin toimintakulttuurinen siirtymä lienee valtion aluehallinnon viranomaisilla, jotka siirtyvät edustuksellisen päätöksenteon malliin. Tunnistettava ja hyödynnettävä kunkin mallin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä (strategia, hallintosääntö, konserniohje), jotta johtamisrakenteesta muodostuu mahdollisimman suoraviivainen ja tehokas unohtamatta poliittisia ja osallistumisen reunaehtoja. Uuden maakunnan johtamisen mekanismit ja rakenteet valmisteltava laajalla eri organisaatioiden asiantuntijapohjalla. Keskeisimpiä haasteita saada uuden maakunnan konsernirakenne ja johtamismallit tukemaan aidosti asiakas- ja asukaslähtöisyyttä

88 3. Uuden maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen jäsentyminen 3.1. Vaihtoehtoiset toimielin- ja johtamisrakenteet Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä on valmistellut keskustelun pohjaksi kolme vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arvioi niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Arvioidut vaihtoehdot ovat: 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli 2. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen on linjattava jatkovalmistelun perusteet. Teemaryhmä esittää, että johtoryhmä ja hallitus käyvät periaatekeskustelun siitä, miltä pohjalta konsernirakennetta valmistellaan eteenpäin. Mitä tavoitellaan? Vahvaa poliittista ohjausta, laajaa edustuksellisuutta, suoraviivaisuutta ja tehokkuutta, osallistavaa hallintoa. Mikä on tehtäväkokonaisuuksien järjestämisen periaatteena (elinkaariajattelu, palveluintegraatio, toiminnallisuus, hallinnonala)? Tukeudutaanko perinteisiin malleihin vai haetaanko uusia toimintamalleja? Seuraavilla dioilla on kuvattu arvioitujen toimielinmallien vahvuuksia ja heikkouksia

89 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli Kuvaus: Valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa ja valmistelussa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokunnat toimivat päätöksiä tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat valmistelevina toimieliminä. Vahvuudet: Tukee vahvasti edustuksellisuuden lähtökohtaa. Toteuttaa vahvaa ja suoraa demokratiaa Korostaa valtuuston roolia ja painoarvoa, laajentaa valmistelunäkökulman luottamushenkilötasolle Valiokuntatyöskentely varmistaa päätöksentekoa erityisesti strategisissa asioissa (esim. valinnanvapaus- ja palveluverkko-valiokunta) Korostaa maakuntastrategian roolia Sitoo luottamushenkilöitä valmisteluun ja maakunnan asioihin Malli sopii monitoimialaiseen johtamiseen Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteosta voi tulla jojoilua, kun hankalat päätökset palautuvat valiokuntiin Valmistelevien valiokuntien mallissa riskinä valmistelun objektiivisuuden heikkeneminen, liiallinen politisoituminen Muita huomioita: Selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön valiokuntamalli (maakuntalaki). Erilainen, ennakkoluuloton ja rohkea vaihtoehto. Moderni ja perinteistä päätöksentekoa uudistava malli. Oleellista miettiä, miltä osin valiokunnat olisivat valmistelevia tai päätöksiä tekeviä. Maakuntapolitikoinnin ammattimaistuminen, riittääkö substanssiosaaminen ja aika? Mahdollisuus perustaa päätöksentekoa pohjustavia iltakouluja tms. strategisten asiakokonaisuuksien tueksi. Keskeisissä valmistelevissa valiokunnissa olevien valtuutettujen rooli voi ylikorostua päätöksenteossa. Politiikan ammattimaistuminen, motivoi poliitikkoja

90 2. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot Kuvaus: Hallitus hoitaa perinteisten lautakuntien tehtävät niin pitkälle kuin laki / hallintosääntö antavat mahdollisuuden. Malli on erityisen käyttökelpoinen silloin, kun maakunnan omana toimintana hoidettavat tehtävät ovat vähäisiä esimerkiksi laajan maakuntien välisen yhteistyön vuoksi. Hallitus voi jakautua päättäviin tai valmisteleviin jaostoihin, jolloin käsittelykuormaa voidaan jakaa. Vahvuudet: Ketterä toimintamalli erityisesti toimintaansa aloittavaan uuteen maakuntaan Tehokas ja suoraviivainen päätöksenteko, nopea päätösten toimeenpano (ei otto-oikeutta, päätökset nopeasti lainvoimaisiksi) Erityisesti strategisen johtamisen ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan kannalta selkeä ja tehokas malli Keskitetty omistajaohjaus hallituksella Päätös- ja toimivallan sekä valmistelukuorman siirtomahdollisuus jaostoille Tuotannon ja liikelaitoksen johtokunnan rooli kasvaa Laajemmalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytykset, mikäli jaostoiden kokoonpanossa on muitakin kuin hallituksessa olevia Jaostot ainakin imagollisesti ketterämpiä kuin lautakunnat. Heikkoudet/huomioitavaksi: Poliittinen päätöksenteko kapeutuu, kun vähemmän poliittisen päätöksenteon paikkoja Epäsuora poliittinen ohjaus ja vaikuttaminen voivat lisääntyä valmisteluvaiheessa Päätöksentekoon vaikuttaminen voi vaikeutua Vaarana vallan keskittyminen Päätösten paljous tai vaihtoehtoisesti päätökset jäävät ylätasoisiksi Muita huomioita: Edellyttää voimakasta delegointia hallintosääntöön. Määriteltävä tarkasti, mikä on hallituksen ja jaostojen keskinäinen työnjako ja toimivaltasuhteet. Tällä on vaikutusta suoraviivaisuus- ja tehokkuustavoitteisiin. Malli sopisi maakunnan alkuvaiheeseen, jolloin asioita saadaan vietyä eteenpäin tehokkaasti ja reaktiivisesti. Yhtenä osallistavana keinona hallituksen iltakoulut yms. ratkaisut, jossa asioita pohjustetaan ja haetaan konsensusta. Myös laajat tilaisuudet ja foorumit, joissa koko valtuusto ja hallitus mukana

91 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Kuvaus: Ns. perinteinen malli, jossa eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta hallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa ja hallituksella on otto-oikeus lautakuntien päätöksiin. Puheenjohtajamallissa lautakuntien puheenjohtajat nimetään hallituksen jäsenistä. Vahvuudet: Hallinnonalakohtainen valmistelu ja osaaminen Puheenjohtajamalli vahvistaa edustuksellisuutta Sitoutuminen, valmistelun laatu, aika ja osaaminen substanssikohtaisille järjestäjätehtäville Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteon monikerroksisuus: lautakuntien toimivalta suhteessa liikelaitosten johtokuntiin? Hallinto- ja johtamisjärjestelmän näyttäytyminen byrokraattisena Perinteisessä lautakuntamallissa hallinnon lähestyttävyys ja imago ei vastaa uuden maakunnan visiota Puheenjohtajamalli lisää poliittista ohjausta valmisteluun Sektoroituminen, kokonaisuuden hallinta ja systeemisten muutosten läpiajo vaikeutuu (esim. sote-ltk ja maku-ltk) Lautakuntien ristivedot, palveluketjujen integroimisen ja asiakkuuksien hallinnan vaikeutuminen Muita huomioita: Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin toteutuuko perinteisellä mallilla? Tuttu ja turvallinen, luo jatkumon kuntien nykyiselle mallille. Ohjaa helposti perinteisiin ajattelumalleihin. Kuinka paljon jää aidosti päätettävää lautakuntiin suhteessa liikelaitoksen johtokuntiin? Voi lisätä yhden ylimääräisen käsittelytason MAKU-asioihin

92 3.2. Järjestäjän organisoituminen Ennen kuin järjestäjäorganisaatiota voidaan yksityiskohtaisemmin hahmotella, täytyy johtoryhmän ja hallituksen käydä kappaleen 3.1. mukainen linjakeskustelu toimielin- ja johtamismalleista. Hyödynnetään muiden teemaryhmien nykytilakuvaukset ja väliraportit järjestäjäorganisaation rakennevalmistelun pohjana. Järjestäjän viranomaisten organisoitumista (yksikköihin yms.) pohtii myös Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä. Tämä työ tuottaa sisältöä ja ohjaa myös KoJo-ryhmän järjestäjäorganisaation hahmottelua. Vaihtoehtoisia tehtäväkokonaisuuksien järjestämisen organisoimisen luokitteluja Asiakaslähtöinen: yhdistelmä elinkaarimallia (lapsiperheet, ikäihmiset, työikäiset jne.) ja palvelukohteiden asiakkuuksien mukaista jaottelua (yrittäjät, työttömät, maataloustuottajat, asukkaat yms.). Toiminnallinen jaottelu: Suunnittelu (maankäyttö, liikenne, vesihuolto, vesien hoito, palveluverkko, ympäristötieto, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuriympäristöt jne.), Kehittäminen (aluekehitysviranomaisen tehtävät, ennakointi, kehittämisrahoitus, maaseudun kehittäminen ja rahoitus, innovaatioympäristöt ja kasvupalvelut, terveyden ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin edistäminen), Lupa- ja valvonta (elintarvike-, alkoholi- ja tupakkavalvonta, ympäristöterveydenhuolto), Pelastustoimi ja varautuminen, SOTE Hallinnonala- tai palvelukokonaisuuskohtainen jaottelu: Tutkimus- ja innovaatiot, työllisyys ja yrittäjyys, aluekehitys, SOTE, maankäyttö, yhdyskuntarakenne ja liikenne, ympäristö, maaseutu). Ks. myös /asset_publisher/asiakaslahtoiset-palvelukokonaisuudet-maakuntien-perustaksi Muita: maantieteellisyys, asiakasmäärät ja päätösvolyymit, toiminnan strategisuus vs. operatiivisuus Hybridi edellä mainituista

93 3.3. Maakuntastrategian valmistelussa huomioitavaa Maakuntastrategian moniulotteisuus: sen luonne on ensisijaisesti toimintaa ja taloutta ohjaava, mutta laajasti myös maakunnan yhteistyötä kokoava, yhteisen maakuntakollektiivin hengen luoja, työnantajakuvan välittäjä sekä alueellisen vetovoiman rakentaja. Monialaisen maakuntaorganisaation sisältöosaaminen ja osa-alueet on kytkettävä osaksi maakuntastrategiaa. Valmisteluprosessin on aidosti läpäistävä maakuntaorganisaation kaikki toimialat eikä se voi olla vain konsernitason esikuntatehtävä. Vahvan SOTE-tulokulman rinnalla, on varmistettava strategian merkitys muita toimintoja ohjaavana asiakirjana. Tiedolla johtaminen, laaja-alainen ennakointi ja maakuntaorganisaation toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen liittyvät yhteen ja ne on myös syytä organisoida toistensa yhteyteen sekä resursoida riittävästi. Ennakointi on nähtävä vastuualueet läpileikkaavana ja koko henkilöstön perusosaamisena. Maakuntaorganisaation resurssien kohdentaminen ja palvelujen tarjonta tehtäväkokonaisuuksien kannalta kestävästi edellyttää, että maakunnan oma maakuntastrategia palvelulupauksineen sekä muut tehtäviä linjaavat ohjelmat yms. ovat sisällöllisesti yhteismitalliset ja niiden valmistelu, tuntemus ja painoarvo maakunnan vastuuyksiköissä varmistetaan yhteistyö-, osallistamis-, johtamis- ja resurssijärjestelyillä. Valtiovarainministeriön johdolla ja ministeriöiden kanssa käytävät toiminnallis-taloudelliset neuvottelut määrittävät maakunnan valtionohjauksen taloudelliset puitteet. Neuvotteluja pohjustetaan aluekehityksen ja talouden tilannekuvaindikaattoreilla. Maakunnan kannalta tilannekuva- ja neuvotteluprosessin on pohjauduttava maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja painotuksiin, jotta resurssi- ja kehittämistarkastelut kohdistuvat maakunnan itse arvottamiin asioihin

94 Haaste johtamisen suoraviivaisuudelle: toimialaltaan laajassa maakunnassa tarvitaan poikkihallinnollisia strategian toteuttamisohjelmia, toimintasuunnitelmia, kansallista strategiarakennetta ja teemakohtaisia alastrategioita (palvelut, aluekehittäminen, maankäyttö, kasvupalvelut, varautuminen yms.), joiden on kuitenkin toteutettava maakuntastrategiassa määritettyä valtuuston linjaa. Mitä vahvemmin ja selkeämmin valtuuston tavoite- ja sopimusohjauksen periaatelinjat käyvät ilmi strategiasta, sitä suoraviivaisemmaksi hallinnon, järjestäjän tehtävät ja tuotannon ohjaus on mahdollista rakentaa. Näin laajaa strategiaa ei ole ennen tehty - käytännössä ensimmäinen strategia pilotoi valmistelua. Esivalmisteluvaiheessa on ensisijaisena tavoitteena tuottaa väliaikaishallinnolle huomioita maakuntastrategian valmisteluun. Lisäksi teemaryhmä hahmottelee strategian alustavan sisältörungon kevään aikana Tarja Puskala

95 3.4. Maakunta-kunta -suhteen jäsentyminen uudessa maakunnassa KoJo-ryhmän keskusteluissa esiin nousseita huomioita Maakunta-kunta -suhde ja työnjako nähtävä läpileikkaavana teemana kaikissa maakunnan tehtäväkokonaisuuksissa. Maakunnalla ja kunnalla on samat asiakkaat. Toiminnallisuuksien päällekkäisyyden poistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi työnjako kuntien ja maakunnan kanssa määriteltävä tarkasti. Edellyttää yhtymäkohtien tehtäväkohtaista tunnistamista (kukin substanssiteemaryhmä pohtii omassa valmistelussa). Kunta-maakunta -suhdetta jäsennetään toimialakohtaisesti maakuntastrategiassa. Strategiaan kenties yhteinen osio maakunnalle ja kunnille. Jos järjestäminen organisoidaan asiakaslähtöisesti, luo se luontevan yhtymäpinnan kuntiin (yhteiset asiakkaat)

96 3.5. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat Perusperiaatteena tulisi olla, että järjestäjä päättää tavoitteista, kriteereistä ja rahasta, mutta tuotannon pitää saada organisoida palvelut mahdollisimman vapaasti. Tuotanto on eturivin toimija asiakasrajapinnassa, jossa on myös paras ymmärrys asiakkaiden palvelutarpeista. Järjestäjän ohjaus- ja hankintaosaaminen on kriittistä, maakunta tarvitsee paljon osaavia substanssivirkamiehiä. Operatiivisen tason järjestäjätehtäviin poliittinen koneisto ja käsittely on aivan liian hidas. Päätöksenteon suoraviivaisuuden edistämiseksi on tarkasti määriteltävä, kuinka paljon ja kuinka isoista kokonaisuuksista päätetään kerrasta. Poliittisten luottamuselinten päätökset pitää hallintosäännöllä ohjata riittävän suuriin asiakokonaisuuksiin. Viranomaisille delegoitava rutiini- ja substanssipäätösmassaa. Monen teemaryhmän valmistelu on riippuvaista toimielin- ja johtamisrakenteen lukitsemisesta. Esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen on linjattava valmistelun perusteet ja käytävä arvovalintakeskustelu siitä, miltä pohjalta konsernirakennetta valmistellaan eteenpäin

97 OSALLISTUMINEN teemaryhmän väliraportti Puheenjohtaja Tiina Surakka

98 Teemaryhmän työskentely

99 Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet kaikki 110 % Hallintoylihoitaja Tiina Surakka, PSHP, puheenjohtaja Kuntademokratian kehittämispäällikkö Antti Leskinen, Tampere Suunnittelupäällikkö Timo Tuurala, Tampere Vanhustyön johtaja Tuula Jutila, Pirkkala Hallintojohtaja Tapio Rautava, Sastamala Johtava hoitaja Soile Vuolle, Ylöjärvi Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen, Tampereen kaupunkiseutu Tarja Honkala Invalidiliitto ry / varajäsen Rita Järvinen Kynnys ry Anne Myllylä - Setlementti Tampere ry / varajäsen Petra Karinen YAD Youth Against Drugs Mirva Salonen Leijonaemot ry / varajäsen Maria Länsiö, Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Maarit Hirvonen, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry / varajäsen Oili Huhtala, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa Finfami ry Carita Sinkkonen Aivoliitto ry / varajäsen Hanna-Leena Kärkkäinen Hengitysliitto ry Virpi Eskola, Vesilahti (henkilöstöedustaja) Kari Nummi, Tampere (henkilöstöedustaja) Professori Liisa Häikiö, Tampereen yliopisto Hallintoylihoitajan sihteeri Anita Niemelä, PSHP, sihteeri

100 Teemaryhmän työskentely Työryhmän kokoontumiset 1. Keskiviikko klo 8 10 Tammerkoski-kokoushuone, FM 5 Esittäytyminen Työryhmän toimeksianto Arvopohjasta sopiminen (IAP2, Antti Leskinen) Välitehtävän anto osallistumisen erilaiset foorumit 2. Torstai klo 9 11 iso kokoushuone, FM 5 Välitehtävän purkua (sopiminen jatkosta osallistumisen foorumit eri näkökulmista ) Webropol-kyselystä sopiminen ( Osallistumisen mahdollisuudet Pirkanmaalla 3. Keskiviikko klo 12 16, iso kokoushuone, FM 5 työpaja klo (osallistuminen: miksi, mitä ja ketkä) kokous klo (välitehtävän täydentämisestä sopiminen) 4. Torstai klo 9 11 Iiris-kokoushuone, FM 6-7 Yhteenveto välitehtävästä osallistumisen foorumit eri näkökulmista Webropol-kyselyn raakadatan käsittelystä sopiminen Sopiminen yhteisestä työpajasta kunnallisten vanhus-, nuoriso-, vammaisneuvostojen edustajien kanssa Nykytilankartoituksen pohjalta laadittavan suosituksen laadinnasta sopiminen ja vertailua Hallituksen kärkihankkeeseen Palvelut asiakaslähtöisiksi Väliraportin läpikäyminen

101 Teemaryhmän työskentely Aikataulutus kevät 2017 Torstai klo 9 11 iso kokoushuone, FM 5 (1.krs) Suosituksia osallistumisen foorumeiksi - keskustelu Välitehtävästä sopiminen miten jalkaudutaan eri teemaryhmiin kertomaan osallistuminen teemaryhmästämme Keskiviikko klo 9 11 Tammerkoski-kokoushuone, FM 5 (1.krs) Välitehtävän purku Osallistuminen-teemaryhmän rajapinnat sekä yhteistyötarpeet ja mahdollisuudet suunnitelman laadinta Torstai klo 9 11 Iiris-kokoushuone, FM 6-7 (8.krs) Keskustellaan omassa teemaryhmässä: Maakunnan palvelulupaukset, -lupaus Vapaan hoitopaikan valinta Suunnitelma ja ehdotus uusista toimintatavoista, niiden organisoinnista ja yhteistyöstä: Miten toimitaan uudessa maakunnassa mahdollistaen aidosti osallistuminen? Torstai klo 9 11 Tammerkoski-kokoushuone, FM 5 (1.krs) Miten tästä eteenpäin teema Työpaja neuvostojen kanssa maalis-toukokuussa

102 Osallistuminen-teemaryhmän työsuunnitelman aikataulu Työ käynnistyy, käsitemäärittely, osallistumisen nykytilan kartoitus Osallistumismahdollisuuksia koskeva kysely Väliraportti esivalmistelun johtoryhmälle Raportti esivalmistelun johtoryhmälle Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Työryhmän työpaja Työryhmän kokoukset

103 Osallistuminen teemaryhmän tavoitteet: Tavoite Valmistella esitys maakunnan asukkaiden, yritysten ja yhdistysten osallistumismalliksi (näkökulma erityisesti ns. käyttäjädemokratia) Tehdä toteutussuunnitelma uudistushankkeen kuntalaisosallistumiselle Osallistua / seurata STM:n kärkihanketta Palvelut asiakaslähtöisiksi (valtakunnallinen toimintamalli) Eteneminen Aloitettu Alkamassa Alkanut yksilötasolla

104 Teemaryhmän työskentely Eteneminen suhteessa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin (oma arvio) Tavoite 1. Tarkentaa nykytilan kuvausta tarpeellisessa määrin Toteutunut 2. Konkretisoida muutoshankkeelle asetetut yleiset tavoitteet mitattaviksi tai muuten todennettaviksi tavoitteiksi 3. Kerätä organisaatioissa kehitetyt hyvät käytännöt ja laatia suunnitelma niiden hyödyntämisestä ja levittämisestä 4. Tarkastella toimintojen rajapintoja sekä yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia, myös maakuntarajojen yli tapahtuva yhteistyö 5. Hahmottaa toimintojen ja palvelujen tulevaa järjestämismallia ottaen huomioon mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, organisoitumiseen ja yhteistyöhön: miten toimitaan uudessa maakunnassa? Arvio etenemisestä Suunnitteilla Toteutumassa Suunnitteilla Suunnitteilla 6. Tarkastella yhteisiä kehitysteemoja Jatkuvaa 7. Valmistella materiaalia muutosviestintään Jatkuvaa

105 Teemaryhmän työskentely Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) Osallistuminen Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa hankkeeseen. Hanketta koordinoi Keski-Suomen liitto, päärahoittajana OKM Budjettiehdotus 2017: 5 000, 2018: (ja 2019: ) (vastaavat summat maakuntaliitot/okm: / , / , / ). Huom! Budjettiehdotuksessa vain kaksi maakuntaliittoa; summa pienenee jos maakuntaliittoja mukana enemmän. Budjetin menojen lisäksi osapuolet panostavat hankkeeseen mm. työpanoksena, tarjoilu- ja tilakuluina) Hankkeessa saadaan näkyväksi maakuntaliiton näkemykset ja kokemukset nykyisestä maakunnallisesta nuorisovaltuustotyöstä sekä tarvittavasta kehittämistyöstä. Työpajatyöskentelyt/ ulkopuoliset asiantuntijat / 2017, / 2018 Työpajaan neuvostojen kanssa kevät 2017, luennoitsijaksi kutsutaan Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio otsikolla Asiakkaiden ja käyttäjien osallisuus muutoksessa (Viite: Sotejohdon np )

106 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Osallistumisen perusarvot (IAP2) 1. Kansalaisella tulee olla mahdollisuus sanoa kantansa asioihin, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. 2. Osallistumiseen sisältyy lupaus siitä, että osallistuminen vaikuttaa päätöksiin. 3. Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä keskustellaan. Osallistumisen perusarvot (IAP2) 4. Osallistuminen hakee ja auttaa niitä osallistumaan, joihin vaikutuksia voi kohdistua ja joita päätökset saattavat kiinnostaa. 5. Osapuolten panokset työskentelyyn varmistetaan suunnittelemalla osallistumistavat 6. Osallistumiseen kuuluu riittävän informaation toimittaminen osapuolille, jotta osallistuminen on mielekästä. 7. Osallistujille kuuluu kertoa, kuinka heidän kannanottonsa vaikuttivat päätöksiin. (IAP2 = International Association for Public Participation)

107 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö/ Osallistuminen Miksi osallistumista tarvitaan? Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen Vaikuttavuuden ymmärtämisen laajentaminen: uusien ilmiöiden ja tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen Asiakkaille parempien palvelujen vuoksi Vaikuttamisesta seuraavan luottamuksen vuoksi Demokratian ja yhteiskuntakehityksen vuoksi Yhteisöllisyyden parantamiseksi Palveluiden tehostamisen ja kustannussäästöjen takia Miten osallistutaan? Monikanavaisesti, menetelmiä sovelletaan kohderyhmien ja tilanteiden mukaan! Manuaaliset kyselylomakkeet, palautelomakkeet, valitukset, viralliset lausuntopyynnöt jne. Sähköisesti (esim. some, webropol, palautesivustot jne.) Kasvokkain (esim. yhteissuunnittelu, palvelumuotoilu, asiakasraadit, erilaiset foorumit, ryhmätyöskentely, yhdistykset jne) Kaksisuuntaisena viestintänä (ei pelkkää tiedottamista!) Palautteen antaminen ja tieto sen käsittelystä ja vaikutuksista (kaikki) Sovitteleva ideointiprosessi (kuntalaiset) Innovoinnin ja kehittämisen rinnakkais- eli paralleeliorganisaatio (henkilöstö) Äänestäminen (demokratia) Etsivän työn mahdollisuudet, jalkautuminen, toiminnalliset tavat, vertaistuen ja kokemustoimijuuden hyödyntäminen Kaikki osallistuvat? Kuntalainen/ palveluiden käyttäjät/erityisryhmät järjestöt/ yritykset ja muut yhteisöt Palveluntuottajat Hallinto/ henkilöstö/ päättäjät/ tekijät Haasteena, pohdittava enemmän eri ikäryhmät ja keiden ääni kuuluu, keiden ei

108 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tuotantotapa ja palveluverkko Näkökulmat osallistumisessa: Asukasnäkökulma Potilas/asiakkuusnäkökulma Henkilöstönäkökulma Järjestönäkökulma (sis. vertaistuen, kokemusasiantuntijuuden näkökulmat) Neuvostojen näkökulma (valmiiksi organisoituneet tahot helpottavat työtä) Verkostonäkökulma Luottamushenkilönäkökulma Työnantaja/yritysnäkökulma Normit, lait, ja direktiivit Perustuslaki, Kuntalaki Oma asia (Potilas- ja asiakaslait, Lastensuojelul., Vanhuspalvelul., VHV-laki) Kehittämisessä ja päätöksenteossa (vammais-, vanhusneuvosto, nuorisolautakunnat, aloiteoikeus, kuntalaisraadit, järjestöyhteistyö) Euroopan parlamentti hyväksyi julkisia verkkopalveluita ja mobiiliapplikaatioita koskevan saavutettavuusdirektiivin

109 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Kuntatasolla paljon asukas- ja kuntalaisnäkökulmia edistäviä toimintamalleja, näistä voisi maakuntatasolle asti edistää Alueverkostot, Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä hankkeen malleja, Nuksu-hankkeen mallit, järjestö- ja yhdistysyhteistyön toimivat mallit (seuraparlamentit, hyvinvointi- ja terveyden edistäminen/tarttumattomat sairaudet allianssi) Palvelujen käyttäjien näkökulmasta toimivia ratkaisuja tuottajaorganisaatiotasolta aina järjestäjämaakuntatasolle ovat Asiakasraadit, asiakasillat, elämänkaarifoorumit, Erilaiset palaute- ja kyselykäytännöt Tiivis yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa (maakunnallinen, alueellinen: vapaaehtoistyö, vertaistuki, kokemusasiantuntijat) Henkilöstönäkökulmasta vaikuttava ja toimiva malli maakunnallisesta yhteistoimintamenettelystä, (jota voitaisiin edellyttää myös tuottajapuolelta?) Järjestönäkökulmasta voisi laajentaa hyvin toimivat edustukselliset toimintatavat maakuntatasoiseksi tavoitteena Pirkanmaan järjestöedustamo Neuvostojen osalta mietintään, miten perustetaan lakisääteiset vanhus-, vammais- ja nuorisoneuvostot myös maakunnalliseksi (kuntien neuvostoista edustajat tänne? ), lisäksi mietintään myös esimerkiksi lastenneuvosto, maahanmuuttajaneuvosto, mielenterveys- ja päihdeneuvostot aina maakuntatasolle saakka ja uusilla toimintamalleilla Verkostonäkökulmassa lukuisia toimivia verkostoja, joiden olemassaolosta markkinointi maakuntatasoiseksi (toimintamallin luominen?) Luottamushenkilönäkökulmasta mallinnusta erilaisten järjestöjen vaikutusmahdollisuuksista Työnantaja-/yritysnäkökulmasta erilaiset teemoitetut business-foorumit kaikille palvelutuottajille, yhteistyötilaisuudet palvelujen käyttäjien kanssa palvelumuotoilun näkökulmasta?

110 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Runsaasti osallistumisen mahdollisuuksia, sirpaleisuus, joskus yksittäisen toimijan intressin varassa Erilaisten toimijoiden valtuudet Formaalit, informaalit ja nonformaalit osallistumisen mallit, niiden ylläpitäminen nyt ja tulevassa maakunnassa? (kts. Esim. Haasteena osallistumiselle, kenen ääni kuuluu ja miten vähemmistöt/ erityisryhmät/ joita ei kiinnosta / kelkasta pudonneet saadaan mukaan eli saavutettavuus, yhdenmukaisuus, osallistumisen arvojen jalkautuminen aidosti arjessa

111 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Keväällä jalkautuminen ainakin seuraaviin 10 teemaryhmään, jos mahdollista kuulemaan ideoita: Yhteiset asiat (Kari Hakari) Henkilöstöasiat -> henkilöstönäkökulma osallistumisessa Järjestäjän ja tuottajan roolit -> palvelujen käyttäjänäkökulma, potilas- ja vammaisjärjestöjen, neuvostojen näkökulma osallistumisessa Konsernirakenne, johtaminen ja laki-asiat -> luottamushenkilöiden ja henkilöstön näkökulmat osallistumisessa SOTE-asiat (Jaakko Herrala) -> palvelujen käyttäjänäkökulma, potilas- ja vammaisjärjestöjen, neuvostojen näkökulma osallistumisessa Terveyden edistäminen ryhmä Palveluiden digitalisointiryhmä Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä Kotona asumisen kehittämisen ryhmä Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä Valinnanvapaus-, asiakasohjaus- ja kilpailutusryhmä MAKU-asiat (Jukka Alasentie) Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -> asukas- ja järjestönäkökulma osallistumisessa

112 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen

113 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Loppuraporttiin ohje, kuinka järjestäjä ja tuottaja toteuttaa osallistumista niin palvelulupausten arvioimisessa kuin palvelujen käyttökokemuksen hyödyntämisessä ja palvelujen kehittämisessä. Tavoitteeksi tehdä Pirkanmaan maakunnasta vetovoimaisin maakunta niin kuntalaisten, palvelujen käyttäjien kuin palvelujen tuottajienkin näkökulmasta

114 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Erityisesti valinnanvapauslaki vaikuttaa, miten osallistumisen foorumeja tulisi suunnitella tulevassa maakunnassa Potilas- ja vammaisjärjestöjen rooli Neuvostojen rooli Jne

115 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta / maakunta Loppuraportissa tavoitteena mallinnusta Pirkanmaan maakunnan Osallistumisen mallit Osallistavuus Vaikuttavuus Saavutettavuus Organisaatio y Osallistumisen mallit Kunta x Osallistumisen mallit Tehokkaat, yhdenmukaiset ja helppokäyttöiset osallistumisen mallit 19

116 Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset ICT/ Digitaliset välineet osallistumiseen erilaisissa foorumeissa Viestintä osallistumismahdollisuuksista (mitä, missä, miten, sekä palaute siitä miten osallistuminen on vaikuttanut) Osaamisen varmistaminen mm. valmennuksella (taidot, asenteet, menetelmät) Kiinteistöt (osallistumiseen tarvittavat ryhmätöihin ja havainnollistamiseen sopivat tilat)

117 Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Teemaryhmän kokous

118 Väliraportin sisältö Väliraportti: Teemaryhmän työskentely Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Teemaryhmän työskentelyn eteneminen Järjestämisvastuu; tehtävät ja työkalut yhteenveto Tehtävien perusteella määritellyt järjestäjän toiminnot Ryhmän kevään käsittelyaiheet: osallistuminen STM järjestäminen ryhmän Maakunnan järjestäjä työkirjaan täydentämiseen

119 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kari-Matti Hiltunen, PSHP Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Kari Rasku, Tampere (ei osallistunut työskentelyyn, poistetaan listalta) Merja Litmanen, Pirkkala Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Työryhmän kokoontumiset , , ja Seuraavat aikataulutetut kokoukset: , ja

120 1. Teemaryhmän työskentely etenemisen arviointi suhteessa esitettyihin tavoitteisiin Aikataulutus kevät Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää. Työ käynnissä 2. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus Aloitettu, 05/ Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista 4. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa 5. Osallistua Sitran ja STM:n valtakunnalliseen yhteishankkeeseen. 6. Teemaryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 7. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallin seuraaminen Lisätyt tehtävät Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (?) Aloitettu, 05/2017 Aloitettu, 05/2017 Työ käynnissä Työ käynnissä Työ käynnissä Aloitettu, 05/2017 Aloitettu, 05/2017 Ryhmän arvion mukaan hyvin

121 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Ryhmän työn tavoitteena on laatia esitys siitä mitä tuleva laaja maakunnallinen järjestämisvastuu sisältää. Ryhmä tuottaa myös esityksen järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista. Lisäksi ryhmän työssä käsitellään erilaisia järjestäjän yhteistyömalleja sekä osallistutaan valtakunnalliseen valmistelutyöhön. Tuotantotapa ja palveluverkko Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämismallista ei ole aiempaa kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Taustamateriaalina valmistelussa voidaan osittain käyttää erilaisten tilaaja-tuottaja mallien (Tampere, Oulu, Hämeenlinna, kansainväliset mallit soveltuvin osin) kokemuksia ja oppeja

122 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Kokemukset Suomessa toimineista tilaaja-tuottaja malleista nostavat keskiöön erityisesti mm.: Vahvan järjestäjän roolin Tilaajan ja tuottajan roolien selkeän eriyttämisen Kustannustietoisuuden Tiedolla johtamisen Asiakas- ja palveluohjauksen integroinnin Vaikuttavuuden seuraamisen Erilaiset yhteistyömallit. Nämä ovat elementtejä joita olisi hyvä vahvistaa ja ylläpitää maakunnallista järjestäjätehtävää määriteltäessä

123 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tilaaja-tuottaja mallien ja kansainvälisten mallien lisäksi on tarpeen kerätä hyviä käytäntöjä muista organisaatioista, joiden toimintaa voitaisiin soveltaa maakuntamallissa esimerkiksi erilaiset yhteistyömallit yliopistojen kanssa. Tärkeää on myös huomioida digitalisaation antamat mahdollisuudet

124 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Uudessa maakuntamallissa järjestäjän järjestämisvastuulle tulee hoitaa ja yhteensovittaa uudella tavalla nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut. Lisäksi palvelut tulee yhteensovittaa myös kuntien ja valtion muiden palvelujen kanssa. Maakuntien odotetaan jatkossa hallitsevan palveluita kokonaisuutena ja vahvistavan palveluintegraatiota erityisesti nykyisin monirahoitteisten ja hajanaisten (kuntien, sairaanhoitopiirien, yritysten ja järjestöjen hoitamien) sote- palveluiden osalta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti perustason palveluita on vahvistettava nykyisen sairaalavetoisesta mallin sijaan. Maakuntauudistuksen valmistelussa on siis tarve löytää kustannussääntöjä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja eri palvelukokonaisuuksien synergiaetujen löytämiseksi, esimerkiksi sote-, työllisyys- ja kasvupalveluiden palveluyhdistelmät eri asiakasryhmille. Uusia sote- ja maakuntapalveluita yhdistäviä toimintamalleja tulee kartoittaa ja kerätä valmistelutyössä. Uusiin tehtäviin valmistautuminen edellyttää selkeää käsitystä järjestäjälle siirtyvistä tehtävistä, jotta niiden laajempaa hallintaa ja yhteensovittamista voidaan suunnitella

125 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Maakuntauudistuksen valmistelussa tulee määritellä missä tehtävät jatkossa toteutetaan. Nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut tulee käydä läpi ja suunnitella ovatko ne järjestäjän toteuttamia tehtäviä vai hoidetaanko ne jatkossa esimerkiksi liikelaitoksessa tai markkinoilla. Järjestäjän tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossa osaavaa henkilöstöä sekä kehittyneitä työkaluja. Tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten mukaan järjestämisen tueksi ei saatu tarpeeksi analysoitua tietoa ja tiedolla johtaminen oli haasteellista. Laajassa maakunnallisessa järjestämistehtävässä, jossa on tarve hallita ja yhteensovittaa erilaisia tehtäviä, tarve integroidulle tietotuotannolle ja analysoidulle tiedolle on entistä suurempi

126 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tunnistetut yhdyspinnat: muut teemaryhmät Konserniohjaus ja johtaminen Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tiedolla johtaminen Valinnanvapaus Digitalisaatio (sis. Maku) ICT asiat Hankinta teemaryhmä, sopimukset Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) Osallistuminen Pelastustoimi ja varautuminen, Alueen elinvoiman edistäminen Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenteen toimivuus Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Muut tunnistetut yhdyspinta osa-alueet teemaryhmistä Valvonta osana Lapsi- ja perhepalvelut teemaryhmää Palveluohjaus osana Kotona asumisen teemaryhmää

127 Työnjako Konsernijohtaminen ryhmän kanssa Konsernirakenne ja johtaminen ryhmän tehtävät Maakunnan konserni- ja johtamisrakenteen määrittely Maakunnan hallintosääntö ja konserniohje (maakunnan johtaminen, toimielin- ja henkilöstöorganisaatio, toimielinten tehtävät ja toimivalta, konserni- ja omistajaohjaus ja sopimukset) Maakuntastrategia johtamisen työvälineenä. Järjestäjän ja tuottajan roolit ryhmän tehtävät Järjestämisvastuu ja järjestämistehtävän kokonaisuus Järjestäjäorganisaation valmistelu yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa Järjestäjän toiminnot ja resurssitarpeet Ohjausmallien kuvaaminen (sisällöt)

128 Maakunnan järjestämisvastuu

129 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Valvonta ja ohjaus Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä

130 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote) Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

131 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Kehittäminen Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut

132 Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

133 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Tunnistetut työkalut Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Palvelupaketit Hankinnan innovatiiviset tavat Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet

134 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Tunnistetut yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Vaikuttavuusinvestointimallit SIB Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit

135 Alustava ehdotus järjestäjän toiminnoista - tehtävien teemoituksen perusteella Järjestäminen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Valvonta ja ohjaus Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit Sopimusohjaus ja seuranta, markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

136 STM:n Maakunnan järjestämisen työkirja aihealueet Osallistuminen STM:n Maakunnan järjestämisen työkirjan koostamiseen erityisesti merkittyjen osa-alueiden osalta Maakuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja palvelutarpeen arviointi Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Palvelustrategia ja palvelulupaus Palvelutuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valinnanvapaus Kehittäminen Integraatio Yhteistyössä tehtäviä Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi

137 Yhteistoiminta-alue asiat -teemaryhmä Väliraportti Kari-Matti Hiltunen puheenjohtaja 1

138 Yhteistoiminta-alueen yhteiset asiat teemaryhmä Kokoukset olleet: ja Teemaryhmä: Puolijoki Hannu, Pajula Maija-Liisa, Ranta Seppo, Vaara Anna- Leena, Haahtela Riikka, Sand Juhani, Valtanen Pirkko, Hiltunen Kari-Matti (pj), Päivä Hannu, Zeitlin Rainer, Vanhala Anni, Liimatainen Suvi, Kaartinen Kaius, Samanen Tiina, Mattila Päivi, Närhi Maritta, Mäki Maarit (siht.), Virkki Maria, Ojanen Olli-Pekka, Länkimäki Sami, Setälä Harri, Talikka Petri, Havukainen Heikki, Hyvärinen Jari

139 Yhteistyöalueen sairaaloiden työnjako Työryhmä: - johtajaylilääkärit Hiltunen Kari-Matti (pj) PSHP, Hannu Puolijoki E-PSHP, Seppo Ranta K-HSHP, Juhani Sand PHHVKY, hyl Maria Virkki PHHVKY - ylilääkärit Hannu Päivä ja Rainer Zeitlin PSHP

140 Sosiaalipalvelut työryhmä Päijät-Häme: Mika Forsberg Kanta-Häme: Oma Häme: Riikka Haahtela, Etelä-Pohjanmaa: Maija-Liisa Pajula, Pirkanmaa: Maritta Närhi, Päivi Mattila, Henkilöstön edustaja: Harri Mäkelä, pj. Anni Vanhala, siht. Eevi Apponen,

141 Ensihoitopalvelun alatyöryhmä: Alatyöryhmän työskentelyyn osallistuneet: Suvi Liimatainen, Kaius Kaartinen, Matti Isotalo, Pasi Ketola, Tapani Unkila, Anni Vanhala, Kari-Matti Hiltunen, Pekka Erola, Tuuli Löfgren Ensihoitopalvelun esivalmistelu Pirkanmaalla, alatyöryhmän työskentely Alatyöryhmän omat tapaamiset alkaen 11/2017 Osana pelastustoimen ja varautumisen MAKU-teemaryhmää Osana yhteisten asioiden yhteistyöalueen teemaryhmää Valmistelu ensihoidon ja päivystyksen ytr:ssä Alatyöryhmän henkilöstöresurssitarpeet esivalmistelukaudella 1-7/2017, ja väliaikaishallinnon kaudella 8/2017-3/2018 tarkentuvat valtakunnallisen ohjauksen ja lakivalmistelun selkeytymisen myötä. Esivalmistelu ja Ensihoitokeskuksen koordinointitehtävien laajeneminen tullee vaatimaan lisäresursseja. 5

142 Lainsäädännöllistä taustaa Maakuntalakiluonnos: - Lakiluonnoksen mukaan maakunnille perustetaan yhteisiä valtakunnallisia palvelukeskuksia, joihin kootaan maakuntien tarvitsemia tukipalveluita. Palvelukeskukset ovat maakuntien ja valtion yhteisesti omistamia osakeyhtiöitä. Palvelukeskukset tuottavat tukipalveluita kaikille maakunnille (mm. hankinta, toimitilapalvelut, ICT sekä henkilöstö- ja hallintopalvelut). Lisäksi maakunnat voivat perustaa kuntien tai joidenkin muiden julkisen sektorin yhteistyökumppanien kanssa yhteisiä tukipalveluja. (Ks. Palvelukeskukset.) - Maakunnilla on viisi yhteistyöaluetta sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista ja yhteistyötä varten. Jokaisella yhteistyöalueella on yliopistollinen sairaalayksikkö ja sosiaalihuollon erityspalveluita. - Yhteistyöalueisiin kuuluvat maakunnat säädetään valtioneuvoston asetuksella. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävät Pirkanmaan, Pohjois- Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. - Yhteistyöalueelle laaditaan maakuntien yhteistyösopimus, jolla sovitetaan yhteen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat hoitavat yhteistyösopimuksen laatimisen edellyttämät hallintotehtävät

143

144 Yhteistyöalue maakuntien välinen yhteistyö Maakunta Maakunta Yhteistyöalueen tehtävänä on laatia siihen kuuluvien maakuntien yhteistyösopimus sekä sen pohjalta toteuttaa alueellista yhteistyötä sopimuksen mukaisesti (SL 10 ) Maakunta Maakunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle maakunnalle (ML 7 ) Maakunta Maakunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa (ML 7 ) Maakunnat laativat vuosittain yhteistyöalueen yhteisen esityksen laajakantoisista tai taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävistä investoinneista (ML 12 ) Yhteistyösopimus valtuustokausittain: 1) Palvelujen integraatio ja saatavuus, asiakkaiden osallisuus 2) Soten tuotantorakenne 3) Ympärivuorokautinen päivystys 4) Ensihoito 5) Sote- ja tukipalvelujen järjestäminen 6) Laajakantoiset ja merkittävät investoinnit 7) Koulutus, tutkimus, kehittäminen 8) Sote tiedonhallinta, sähköiset palvelut, kokonaisarkkitehtuuri 9) Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 10) Muu sote-yhteistyö Sopimusta on seurattava ja arvioitava vuosittain sekä tarvittaessa muutettava (SL 16 ja 17 ) Pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu jokaiselle maakunnalle (ML 6, SL 9 ja SL 38 ) Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluista vastaavat 12 maakuntaa (SL 11 ) Yhteistyöalueen maakunnat voivat päättää omista tarpeistaan lähtien joidenkin yhteistyösopimuksessa määriteltävien palvelujen tuotannon osoittamisesta tietyn maakunnan hoidettavaksi. (SL 11 ) Valtio maksaa koulutuskorvauksen yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle maakunnalle. (SL 39 ) Yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat ehdotuksen siitä, miten alueen palvelut, niiden kehittäminen ja maakuntien yhteistyö pitäisi ottaa huomioon valtakunnallisissa tavoitteissa (SL 28 ) Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on sovittava soten kehittämistoiminnan yhteistyöstä. Lisäksi on tehtävä yhteistyötä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä soten osaamistarpeen arvioinnin osalta. Yhteistyötahoja näissä asioissa ovat yliopistot, korkeakoulut, järjestöt ja elinkeinoelämä. (SL 36 ) Yhteistyöalueet asettavat sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimustoimikunnan (SL 40 ) Yhteistyöaluetason hankinta- ja logistiikkakeskukset (ML 126 )

145 Maakunta- ja sote-järjestämislakiluonnokset

146 Väliraportti Väliraportissa on tarkoitus kuvata - yhteistyöalueen yhteiset asiat teemaryhmän asiakokonaisuudet - nykytilanteen kuvaus: erikoissairaanhoito/sairaaloiden yhteistyö, päivystys, ensihoito, sosiaalipalvelut, pelastus, logistiikka ja hankinnat, ICT, tutkimustmk - nykyinen erityisvastuualueen terveydenhuollon järjestämissopimus ja siinä sovitut asiakokonaisuudet (järjestämissopimuksesta asetus): sairaaloiden hoidollinen työnjako, ensihoito, kuntoutus, toimintojen yhteensovittaminen (loma-ajat, poikkeustilanteet), tutkimus-ja kehittämistyö, ohjaus-ja neuvonta, henkilöstö, tietojärjestelmät, laatu, potilasturvallisuus - järjestämissopimuksesta jalostettava yhteistyöalueen maakuntien välinen yhteistyösopimus, jota toteutetaan 2019 alkaen

147 Yhteistyöalueen yhteiset asiat teemaryhmän asiakokonaisuudet 1) Nykyinen ensihoito: sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset , missä on kuvattu ensihoitopalvelun sisältö ja tavoitteet, järjestäminen, resurssit, toiminta sekä yhteistyö hätäkeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa 2) Päivystys: erityisvastuualueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen päivystyspisteet ja toiminnallinen sisältö on kuvattu ervan terveydenhuollon järjestämissopimuksessa 3) Sairaaloiden yhteistyö ja työnjako: on kuvattuna erityisvastuualueen terveydenhuollon järjestämissopimuksessa 4) Sosiaalipalvelut: yhteistyöalueella yli maakuntarajojen keskitettävät palvelut elinkaarimallin ja tehtäväkokonaisuuksien mukaisesti tarkasteltuina (kehitysvammahuolto, vammaispalvelut, apuvälineet, psykososiaalinen tuki, päihdeasiat ) 5) Muut yhteistyöalueen asiat: tukipalvelut, kuten ICT, yhteishankintahankinta ja logistiikka, juridiikan ja tarkastuksen palvelut, koulutus ja tutkimus (ervan tutkimustoimikunta)

148 Erityispalvelut/erikoissairaanhoito - Valtakunnassa on 12 laajan päivystyksen ja kahdeksan suppean päivystyksen sairaalaa - Hoitoja keskitetään sairauden harvinaisuuden, hoidon kustannusten tai vaativuuden perusteella sekä sairaaloiden osaamiskirjo ja alueen palvelutarve huomioiden - Valtakunnallinen keskittäminen harvempaan kuin viiteen yo-sairaalaan - Keskittäminen viiteen yo-sairaalaan tai vastaavaan (esim. Coxa ) - Keskittäminen 12 laajan päivystyksen sairaalaan - Keskittämisasetus on valmisteilla - Erityisvastuualueen sairaaloiden yhteistyö ja työnjako: erva-johtoryhmässä sovittiin, että projektin vetäjänä on Hannu Päivä, hänen apunaan erva-johtajaylilääkärit sekä eri erikoisalojen ylilääkärit

149 Sairaaloiden yhteistyö ja työnjako Valtakunnallisesti keskitettävät ja yliopistosairaaloihin alueellisesti keskitettävät asiat: yo-sairaaloiden johtajaylilääkäriryhmä; yhteistyöalueen johtajaylilääkärit Alueellisesti keskitettävä hoito: yhteistyöalueen johtajaylilääkärit ja erityisvastuualueen johtoryhmän valtuuttama työryhmä. Keskittämisasetuksen tausta-aineistoksi laaditut ja STM:n julkaisemat neljä raporttia tukena. Tavoitteena valmistella toimintakokonaisuuksien kuvaus kevään 2017 aikana. Päivystyksen järjestäminen ja toteuttaminen

150 Sosiaalipalveluissa jatkotyöstettävät aihealueet Työryhmä ei ota kantaa lasten ja nuorten palveluihin ja lapsiperheiden palveluihin, koska menossa on kansallinen STM:n johtama Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Tässä yhteydessä on tulossa kansallinen linjaus palveluiden järjestämisestä. Työryhmässä päädyttiin jatkamaan työstämistä teemoilla: 1) Erityisryhmien ja haastavasti käyttäytyvien asuminen ja kuntoutus haastavat asiakkaat sosiaalihuollon asumispalveluissa 2) Päihdepalvelut päihdepalvelujen kuntouttava laitoshoito (ml. raskaana olevien päihteiden käyttäjien hoito) selviämishoito korvaushoidon arviointi 3) Sosiaalipäivystys päivystys asetus, hallinnointi, psykosos. tuki suuronnettomuustilanteissa 4) Sosiaalihuollon lakimiespalvelut

151 Muuta huomioitavaa: Sosiaalipalveluissa jatkotyöstettävät aihealueet 1) Erityispalvelut, joissa pohdittavaksi keskittäminen: Turva-asuminen; valtio maksaa, mutta kuntien pitää järjestää palvelut heille, joilla kuntastatus (Huom! ihmiskaupan uhreille/ epäily, auttamisjärjestelmän koordinoinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Joutsenon vastaanottokeskus) 2) Monet terveydenhuollon prosessit sivuavat tai niissä tarvitaan myös sosiaalihuollon palveluita/ prosesseja: esim. syömishäiriöt, kehitysvammapsykiatria, ei-kehityksellinen neuropsykiatrinen hoito, haastava neuropsykiatrinen kuntoutus- ja hoito, transtutkimus ja hoito, oikeuspsykiatria. Sote -yhdyspinnalla moniammatillisia ja monialaisia terveydenhuollon prosesseja, joissa sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat keskeisesti mukana (esim. terveydenhuollon sosiaalityöntekijät). Näissä keskitettyä osaamista valtakunnallisesti tai yli maakuntarajojen.

152 Ensihoito: muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (2/2): Ensihoitokeskuksen tehtävät yhteistyöalueella Yhteistyöaluetasoinen valmisteluvastuu Riskialueluokituksen uudistaminen Riskianalyysi: alueluokitus, liikenne, erityispiirteet Edellisten perusteella tavoittamisaikojen määrittely koko erityisvastuualueelle yhteisesti, sairaanhoitopiirien palvelutasopäätöstä varten Vahvempi rooli varautumis- ja valmiussuunnittelussa Alueen ensihoitolääkäripäivystysten koordinoiminen Ohjeistusten yhteensovittaminen SOTE-/MAKU-valmistelutyö, alueen sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelun valmisteluryhmät: Oman alueen valmistelun johtaminen Osallistuminen muiden sairaanhoitopiirien valmisteluryhmiin Sairaanhoitopiirien valmisteluryhmien työn yhteensovittaminen sekä valmistelutyön kokoaminen STM:n suuntaan

153 Muut: pelastus, tukipalvelut, tutkimus- ja kehittäminen Nämä kunkin maakunnan työn hahmottuessa ja hahmottaessa po. osa-alueita omien maakuntien valmistelun edetessä. Sovitetaan yhteen yhteistyöalueen sopimukseen tai maakuntien välisin sopimuksin tarpeen mukaan. Yhteishankintamenettely, kilpailutus Väliaikaishallinnon tehtäväksi, kun asiakokonaisuudet hahmoteltu (?)

154 Ennen toukokuun loppua Asiakokonaisuuksien tarkastelu yhdessä Pirkanmaan projektijohdon kanssa Asiakokonaisuuksien tarkastelu yhdessä Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien valmistelun projektijohtojen kanssa (Päijät-Häme) Asiakokonaisuuksien tarkastelu yhdessä Pirkanmaan sote- ja makuteemaryhmien puheenjohtajien (tarvitessa ryhmiemme) kanssa